1. No category

MUISTITERVEYDEN RISKI- JA SUOJATEKIJÄT
SEKÄ AIHEESEEN LIITTYVÄ TIEDONSAANTI
KESKI-IKÄISILLÄ NAISILLA
Aineiston hankinta
Keskeiset käsitteet
l Lehti-ilmoitus
l Ryhmäinterventio
l Verikokeet (f-s gluc, kol, LDL, HDL, trig.) ja RR
l Kyselylomakkeella ja haastattelemalla (n = 8) 40–44 –vuotiaita naisia, joilla ei ollut
työterveyshuollon palveluita käytössään. Määrällinen aineisto käsiteltiin Excel-taulukkoohjelmalla ja laadullinen analysoitiin induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tarkoitus
keski-ikä, muistiterveyden edistäminen,
riskitekijä, suojatekijä, transteoreettinen muutosvaihemalli, tiedonsaanti
kuvata keski-ikäisten naisten muistiterveyden riski- ja suojatekijöitä ja suhtautumista niihin sekä aiheeseen liittyvää
tiedonsaantia.
TUTKIMUSTULOKSET
Riskitekijät
Riskitekijöiksi muodostuivat kohonnut kolesteroli, kasvisten vähäinen käyttö, perimä sekä ylipaino. Kärsimättömyys, heikko motivaatio ja hitaat tulokset hankaloittivat laihduttamista. Naiset
suhtautuivat riskitekijöihinsä vaihtelevasti. Suhtautumiseen vaikutti riskitekijä ja tutkittavan muutosvaihe haastatteluhetkellä.
Suojatekijät
Suojatekijöiksi muodostuivat normaali verenpaine, säännöllinen
liikunta, suolan vähäinen käyttö, alkoholin kohtuukäyttö, tupakoimattomuus, koulutus, parisuhde sekä ruuan valmistuksessa
käytetyt pehmeät rasvat. Naiset suhtautuivat suojatekijöihinsä
myönteisesti tai neutraalisti.
Tiedonsaanti
Vastaajat olivat hankkineet muistiterveyden edistämisen tietoa
useasta eri lähteestä. Viisi vastaajaa koki, että heillä oli riittävästi tietoa edistää muistiterveyttään. Tiedonsaannissa sisällönanalyysi tuotti neljä yläkategoriaa, joita olivat terveyden edistäjän
toiminta (asiantuntijan selkokieli), asiakkaan toiminta (oma aktiivisuus), ympäristö (neuvoa antava terveystarkastus) sekä asiakkaan ja terveyden edistäjän keskinäinen toiminta (kohtaaminen,
jossa keskustellaan, sanotaan ääneen).
Naiset olivat tehneet elintapoja koskevia muutoksia, mutta olivat silti kiinnostuneita ohjauksesta. Kuusi vastaajaa kahdeksasta koki tarvetta muuttaa elintapojaan.
Transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan tutkittavat olivat
esiharkinta-, harkinta-, valmius- tai ylläpitovaiheessa.
Haastatteluaineiston perusteella ja transteoreettisen muutosvaihemallia hyödyntäen kehitettiin ohjaustyylejä terveyden edistäjien työkaluiksi.
TUTKIMUKSEN
TEOREETTINEN VIITEKEHYS
Transteoreettinen muutosvaihemalli
Valtimotautien
riskitekijöiden
hoito
Liikunnan
harrastaminen
Kouluttautuminen
Monipuolinen
ravinto ja
vitamiinit
Muistiterveyden
edistäminen
Diabeteksen
ehkäisy
Ylipainon
ehkäisy
Nautintoaineiden käyttö
Ei voida vaikuttaa:
l ikä l perimä
l geenivirheet l ApoE4-alleeli
Kouvolan seudun Muisti ry /
Kymenlaakson Muistiluotsi
Tiina Köninki, puh. 040-523 9697
[email protected]
JOHTOPÄÄTÖKSET
Terveyden edistäjä tarvitsee elämäntapojen muutosprosessin ohjaamiseen tutkitun, hyväksi havaitun ja koetun tiedon lisäksi aktiivista kuuntelutaitoa sekä tunnetaitoja.
Emotionaalinen tuki on tärkeä osaamisalue terveyden edistäjän
työssä silloin kun keskustellaan aroista ja vaikeista asioista.
Transteoreettinen muutosvaihemalli auttaa terveyden edistäjää
ymmärtämään asiakkaan elintapojen muutosprosessia ja siihen
liittyviä muutosvaiheita. Asiakaskeskeisen työskentelyn työkaluina toimivat avoimet kysymykset, reflektoiva kuuntelu, positiivinen palaute sekä yhteenvetojen tekeminen. Mallin tavoitteena
on, että keskustelun ja oman ajattelun kautta asiakas itse päätyy
muutokseen, joka on häneen terveytensä kannalta hyvä.
Asiakkaan ohjauksessa tulee huomioida se, missä muutosvaiheessa elämässään asiakas on. Asiakkaan muutosvaihe ohjaa, mistä
hänen kanssaan keskustellaan.
Transteoreettista muutosvaihemallia tulisi levittää teoriatasolta
terveyden edistäjien työkaluksi ohjaus- ja neuvontatyöhön.
Terveyden edistäjillä on oikeus ja eettinen velvollisuus puuttua
asiakkaan tilanteeseen.
TUTKIMUKSEN HYÖDYNNETTÄVYYS
Muutosvaihemalli tarjoaa esimerkkejä transteoreettiseen muutosvaihemallin esiharkinta-,
harkinta- ja valmiusvaiheen tunnistamiseen
käytännön työntekijöille ja koulutukseen käytettäväksi.
Tutkittavien lausumia ja niistä johdettuja ohjaustyylejä voidaan hyödyntää opetuksessa,
käytännössä, ohjausta antavan terveydenhuollon henkilöstön työhön perehdyttämisessä
sekä terveyden edistämisen suunnittelussa.
Tiedonsaantia koskevia tuloksia voidaan käyttää mediassa terveyden edistämiseen.
Kehitettyä menetelmää voidaan toteuttaa missä yksikössä ja missä asiakasryhmässä vain
niin Suomessa kuin muuallakin. Tutkimustulokset ovat siirrettävissä käytäntöön julkiseen
ja yksityiseen terveydenhuoltoon sekä järjestötyöhön.
Ennaltaehkäisevän neuvonnan merkitys tulee yksilön ja yhteiskunnan kannalta ymmärtää ja asiakkaan omaa vastuuta tulee lisätä.
Terveyden edistämisessä on erittäin tärkeää tunnistaa taustalla
olevat muistiterveyden riski- ja suojatekijät, jotta voidaan ennaltaehkäistä niitä ajoissa.
Verisuonia vaurioittavien riskitekijöiden hoito on aloitettava jo
keski-iässä ja kokonaisriski ratkaisee. Muistiterveyden suojatekijät ovat hyviä valintoja aivojen terveydeksi.