Kodin ja Koulun päivä
VAALIJALA TIEDOTUSLEHTI 2/2013 Kodin ja Koulun päivä avasi koulun arkea oppilaiden vanhemmille TÄHTIOPPILAITA KOKO LUOKKA Sateenkaaren koulun Rantalan luokassa on kaikkien ilo opiskella MUUTTO OMAAN KOTIIN JÄNNITTI Miten sujui Andre Vorhon muutto Oravin palvelukotiin? Vaalijalan palveluille on tarvetta jatkossakin Hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen uskoo kuntayhtymän vahvuuksiin 1 PÄÄKIRJOITUS Arvot ovat työn selkäranka Alkusyksy on Vaalijalassa valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä arvoja. Arvokeskusteluja Vaalijalassa on käyty ennenkin, viimeksi laajasti 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Tällä kertaa lähtökohdaksi valittiin yhteisten arvojen löytäminen. Arvot ovat: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutus- ja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. arvoistamme keskustellaan ja sisäisesti mietitään miten arvot tuodaan näkyviksi arkityössä. Arvot ovat linkki historian ja tulevaisuuden välissä katsoen kuitenkin tiukasti tulevaisuuteen. Syksy 2013 on erinomaista aikaa luodata tulevaisuutta arvojen kautta. Vaalijalassa tapahtuu paljon ja ympärillämme valmistellaan uudistuksia, jotka muokkaavat koko Suomea uuteen asentoon kunnallisten palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Julkisen talouden heikko tilanne on jo itsessään syy arvokeskusteluun. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa hallitusti muokataan, on syytä käydä arvokeskusteluja, jotta päätöksille saadaan yleinen hyväksyttävyys. Kun tätä kirjoitan, sataa ulkona syksyn ensimmäiset lumihiutaleet. Vuodenaikojen muutos on selvä. Muutos on yhtä selvästi Vaalijalan todellisuutta. Muutokseen voi sopeutua tai muutosta voi rakentaa. Vaalijalassa on valittu rakentaminen. Arvot ovat lähtökohta tulevaisuuden rakentamiselle. Yhtymäkokous vahvistaa Vaalijalan arvot kokouksessaan 6.11.2013. Aktiivista syksyä kaikille! Ilkka Jokinen Kuntayhtymän johtaja Arvojen merkitys on suuri. Organisaatio, jolla ei ole arvoja, ei ole myöskään tulevaisuutta. Siksi on tärkeää, että Vaalijalan kuntayhtymän henkilöstö- ja sidosryhmälehti 2/2013 Tässä lehdessä: 4 Kuntoutuskeskuksen kuulumisia 8-9 Toimituskunta: Ilkka Jokinen, Merja Jäppinen, Asko Mäkinen, Maarit Rantakurtakko ja Tero Eloranta. 8-9 Oppilaskoti Koivussa kasvetaan itsenäiseen elämään Toimitus ja taitto: Tero Eloranta, Viestintä Oy Prodictum 10 Kanervan palvelukoti Tervossa valmistui muista Vaalijalan ylläpitämistä kodeista poiketen kunnan rakennuttamana Paino: PieksänPrint Oy, 2013 4-5 Tähtioppilaita koko luokka Rantalan luokassa on luotu hyvää oppimisympäristöä määrätietoisesti parin vuoden ajan. 6-7 Oma koti kullan kallis Patikymppinen Andre Vorho pääsi muuttamaan omaan asuntoon Oravin palvelukotiin Mikkelissä syyskuussa. 7 Taidepesulan kuulumisia 7 Kaste-hanke päättyi Kodin ja Koulun päivä Sateenkaaren koulun arki avautui lasten ja nuorten vanhemmille ensimmäisessä Kodin ja Koulun päivässä Vaalijalassa. 11 Kansainväliset vapaaehtoiset Takasivu Puulan palvelukodin sadonkorjuujuhla VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111, fax. 015 7831 298, [email protected], www.vaalijala.fi 2 Kansi: Rantalan luokan oppilaat Onni ja Tino. Palaute & juttuvinkit: [email protected] Seuraava lehden numero ilmestyy keväällä 2014. Tähän numeroon otamme myös ilmoituksia. Luottavaisin mielin muutoksiin Hallituksen uusi puheenjohtaja Anja Manninen uskoo Vaalijalan vahvuuksiin Savon kehitysvammahuollosta vastaavan Vaalijalan kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana kesäkuussa aloittanut Anja Manninen luotsaa suurta laivaa tilanteessa, jossa tyrskyt käyvät voimakkaina. Sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen sekä vammaispalvelulain muutokset heijastuvat lähitulevaisuudessa voimakkaasti Vaalijalan toimintaan. – Elämme vaihetta, jossa moni iso asia on täysin avoinna. Väliraporttien perusteella voimme odottaa, että kehitysvammaisten erityishuolto on siirtymässä muodostettavien uusien sote-alueiden järjestämisvastuulle. Todennäköisesti Savoonkin on tulossa useampia sote-alueita, sanoo Anja Manninen. Vaalijalan hallituksessa seurataankin suurella mielenkiinnolla, miten kehitysvammahuollon järjestämisvastuu toteutuu jatkossa. Vaalijala on tähän saakka ollut kehitysvammahuollon osalta varsin itsenäinen toimija Savossa. – Uskon, että Vaalijala tulee olemaan edelleen vahva palvelujen tuottaja Savossa. Kuntayhtymän erityisosaamista ja henkilöstön vahvaa ammattitaitoa tullaan tarvitsemaan huomennakin. Jää nähtäväksi, miten toiminta organisoidaan, rahoitetaan, ja miten kunnat ovat tässä mukana, Manninen toteaa. Asiakkaat tärkeimpiä Tuleviin haasteisiin Vaalijalan kuntayhtymä lähtee kuitenkin hyvin valmistautuneena. Anja Mannisen mukaan vuosia sitten valittu strategia on ollut hyvä ja osoittaa vahvuutensa tulevissa muutoksissa. – Osaamista on vahvistettu määrätietoisesti, uusia palveluasumisen yksiköitä on rakennettu kuntiin ja Nenonpeltoa on kehitetty kuntoutuskeskuksen suuntaan. Vahvaa osaamista löytyy myös autististen lasten ja nuorten opetuksessa. Eli suunta on ollut oikea, Manninen toteaa. Syksyllä järjestetyiltä valtakunnallisilta erityishuollon päiviltä Manninen kertoo saaneensa vahvistusta käsitykselle, että rakenteiden muut- Anja Mannisen mukaan Vaalijalan hallituksessa päätöksenteon keskiössä ovat kehitysvammaiset henkilöt, heidän etunsa sekä koko Savon kehitysvammahuollon etu. tuessa itse perustyö laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottamiseksi kehitysvammaisille ei tule muuttumaan. – Meidän pitää muistaa, että byrokratiasta huolimatta keskiössä on oltava yksilöllistä apua ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten ja heidän perheidensä tarpeet, Anja Manninen muistuttaa. Piti tulla hallituksen rivijäsen Terveystieteen lisensiaatti, Pieksämäen kaupunginvaltuutettu ja vuosi sitten Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Anja Manninen kertoo lupautuneensa alunperin vain hallituksen jäseneksi. – Vaalien jälkeen piirien välisissä neuvotteluissa kävi selväksi, että puheenjohtajaksi tulee valita pieksämäkeläinen nainen. Näin tehtävä sitten tuli minulle, Manninen kertoo. Vaikka hän ei aiemmin ole ollut mukana Vaalijalan hallinnossa luottamustehtävissä, on kuntayhtyhmä silti hyvin tuttu entuudestaan. – Ehdin olla Vaalijalassa 20 vuotta töissä eri tehtävissä, viimeiset vuodet ylihoitajana, ennen siirtymistäni Diakin palvelukseen. Ja sen jälkeenkin yhteistyötä on tehty eri hankkeiden muodossa. Kovin sivussa en siis ole ollut Vaalijalan toiminnasta koko aikana. Syksyn ja loppuvuoden kysymyksiä Vaalijalan uudelle hallitukselle tulee olemaan kuntayhtymän tulevan toiminnan suuntaamisessa. Kuntien lausunnot kehyssuunnitelmasta linjaa tulevaa pitkälle. – Toivon, että meillä olisi nähtävissä selkeä suunta, johon toimintaa lähdetään kehittämään. Nähtäväksi jää, onko Vaalijalalla mahdollisuutta jatkaa esimerkiksi vapaaehtoisena kuntayhtymänä, Manninen toteaa. Vaalijalan hallitus 2013-2016 Hallitus uusiutui perusteellisesti. 13 jäsenestä vain kaksi jatkaa vanhasta hallituksesta. Uusina aloittavien joukossa on kuitenkin useampi aiemmin hallitustyössä mukana ollut sekä yhtymäkokouksessa kotikuntaansa edustanut jäsen. Puheenjohtajana toimii Anja Manninen (kesk.) Pieksämäki. Varapuheenjohtaja on Veijo Koljonen (sd.) Suonenjoki. Hallituksen muut jäsenet ovat Jorma Räsänen (kesk.) Kaavi, Pentti Puustinen (kesk.) Kuopio, Maarit Tarvainen (kesk.) Tervo, Riku Kurttila (kesk.) Savonlinna, Riitta Kauppinen (kok.) Kuopio, Seppo Hujanen (kok.) Mäntyharju, Ulla Sohlman (ps.) Mäntyharju, Eeva Konttinen (ps.) Juankoski, Ari Kekäläinen (sd.) Pieksämäki, Tauno Holm (sd.) Juva ja Kaarina Korhonen (vas.) Iisalmi. 3 Rantalassa reilut kaksi vuotta sitten yhteistyössä Vaalijalan AVEKKI-kouluttaja Niko Kivimäen kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen kolmen viikon välein pidettävien säännöllisten tapaamisten muodossa. – Toimin itse aikaisemmin pitkään opettajana Kaivohuoneella. Kun siirryin opettamaan psykososiaalista tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, huomasin, ettei autististen lasten kanssa käytössä ollut toimintatapa enää riittänyt, Satu Varpainen kertoo. Hän myöntää, ettei uuden toimintatavan hyväksyminen käynyt aivan käden käänteessä. Syyn hakeminen omasta toiminnasta vaatii paljon itsetutkiskelua. – Pitää hyväksyä omat virheet ja se, että virheitä tulee. Pitää myös oppia toimimaan tilanteissa oikein ja tehdä oikeat ratkaisut juuri sillä hetkellä. Olemme oppineet ennakoimaan ja välttämään hankalien tilanteiden syntymistä, myöntää Satu Varpainen. Myös oppilaat ovat omaksuneet toimintatavan. Toisista kouluista tuleville muutos on ollut iso. Toisaalta tuloksetkin ovat olleet mahtavia. Eräskin Rantalan ykkösluokan oppilas on kahden vuoden jälkeen kaupassa työharjoittelussa ja kykenee täysin itsenäiseen työskentelyyn ohjatusti. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuulumisia Suloisen lämpimän syksyn jälkeen odotellaan ensilumia. Muutamia hippusia on jo satanutkin tätä kirjoittaessani. Syksy oli ihana runsaine marjaja sienisatoineen ja erityisen lämpine ja aurinkoisine ilmoineen. Syksystä jäi mukavasti virtaa talven koitoksiin. Keväällä joutsenet tulivat ja nyt ne taas keräävät porukoitaan ja matkaavat etelään. Kuntoutuskeskuksessa on taas monia uusia suunnitelmia ja innovaatioita. Oppilaskoti Koivun taloon kaupungissa suunnitellaan viidettä huonetta ja saamme uuden oppilaskotipaikan, pienkeittiöllisen yksiön nuorelle erityistä tukea tarvitsevalle kuntoutujalle, jossa voi harjoitella itsenäisemmän asumisen taitoja. Huoneen remontointi on suunniteltu toteutettavaksi vuoden vaihteen jälkeen. Rakennus 9 eli Kaislan ja terapeuttien toimitilojen eli Telakan remontit etenevät hyvää vauhtia ja tilojen odotetaan olevan valmiit maaliskuun lopussa 2014. Tällöin loppuu 14-paikkaisen Kymppi-osaston toiminta ja osa kuntoutujista muuttaa Kaislaan. Se on 10-paikkanen, kahteen kolmen henkilön ja yhteen neljän henkilön yksikköön jaettu, pääasiassa pitkäaikaista kuntoutusta tarjoava kuntoutusyksikkö. Kaislan henkilökunta on jo valittu ja henkilöstön koulutus on suunniteltu. Kuntoutusyksikön johtajana jatkaa Reetta Kosola, joka toimi Kympin osastonhoitajana aiemmin. Seuraavaksi remontoidaan Apollo Seuraavakin remontointikohde on jo päätetty. Nenonpellossa sijaitseva asumisyksikkö Apollo lopettaa toimintansa keväällä 2014. Apollon 14 asukkaan muuttovalmennukset aloitettiin syyskuun alkupuolella ja heille etsitään uusia koteja omilta kotipaikkakunniltaan. Apollon rakennus peruskorjataan perusteellisesti ja tulevaisuudessa talon nimi muuttuu Reimariksi. Reimari tulee tarjoamaan vaativaa psykososiaalista kuntoutusta koko maamme tarpeisiin. Myös muistakin kuntoutusyksiköistä ollaan lähivuosina muuttamassa. Esimerkiksi pieksämäkeläisille pitkäaikaiskuntoutujille olemme suunnittelemassa avopalvelukotia eli Marian palvelukotia Pappilanmäen läheisyyteen Pieksämäelle. Marian palvelukotiin tulee kolme neljän henkilön pienkotia. Henkilöstöhallinta on siirtynyt nykyaikaan uuden ohjelman myötä. Sijaisehdokkaat voivat ilmoittautua www.vaalijala.fi -sivustoilla sijaiseksi ja sitten itse hallita omia tietojaan, kuten esimerkiksi milloin ovat mahdollisesti käytettävissä. Erityistyöntekijöiden osalta tilanne on hiukan parempi kuin esimerkiksi syksyllä. Olemme saaneet psykologeja, toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä. Edelleenkin rekrytointirintamalla huolta herättää puheterapeutin saatavuus sekä lääkäritilanne. Lähdemme talvea kohden taas innostuneina uusista asioista. On onni, että voimme kehittää toimintaamme edelleen, se pitää yllä työmotivaatiota ja innostaa uuden oppimiseen myös henkilökuntaa ajatellen. Vaalijalan kuntayhtymä ja kuntoutuskeskus siis edelleen kehittyy ja erikoistuu. Toivomme, että valtakunnallisesti edelleen yhä merkityksellisemmäksi toimijaksi erityisen tuen saralla. Maarit Rantakurtakko kuntoutuksen johtaja 4 Rantala ykkösen luokka yhteiskuvassa etualalla vasemmalta Jali, Tino, lähiohjaaja Marika Pakarinen, Konsta, lähiohjaaja Minna Aarnikoski, lähiohjaaja Sari Säämänen, Iida, Emmi, Väinö, lähiohjaaja Irina Väisänen, Onni, opettaja Satu Varpainen ja ohjaaja Taru Jehkinen. Hyvästä käytöksestä tai erinomaisesta suorituksesta saa tähden. Kun tähtiä on tarpeeksi, voi ne vaihtaa vaikkapa tuntiin tietokoneella. Mikä koululuokka se tällainen on, jossa jaetaan tähtiä, oppilaat saattavat käydä hieromassa opettajan hartioita ja jossa avoimesti jaetaan päivittäiset ilot ja surut? Erilainen koululuokka on Vaalijalan Sateenkaaren koulun Rantalan ykkösluokka. Luokassa on otettu pari vuotta sitten käyttöön AVEKKI-toimintatapaan pohjaava malli opettaja Satu Varpaisen johdolla. Oppilaan käytöksen sijaan syitä mahdollisille ongelmille lähdetään hakemaan itse tilanteesta sekä henkilökunnan omasta toiminnasta. – Taustalla on ajatus, että lapsissa ja nuorissa Yhteistyö kodin kanssa tiivistä ei ole vikaa, vaan meidän aikuisten pitää miettiä, miten me omalla toiminnallamme helpotamme tai vaikeutamme heidän elämäänsä, Satu Varpainen kertoo. Rantalan ykkösluokan arjessa opettaja tai ohjaajat miettivät, mikä tilanteessa tai opetuksessa oli suunniteltu huonosti tai mikä aikuisen omassa toiminnassa johti siihen, että nuori pahoitti mielensä ja osoitti sen käytöksellään. – Jos kotona on ollut hankala viikonloppu tai nuorella on kova koti-ikävä, niin silloin me emme enää vaadi täyttä työpanosta. Voimme joustaa ja keventää opetusta. Tänään tehdään puolet tehtävistä ja huomenna enemmän, kun tilanne on parempi, sanoo Satu Varpainen. Oppilaan ei toivotulle käytökselle ovat syinä usein kommunikaation puutteet, sosiaaliset taidot, tunteiden hallinta, mieliala, aistihavainnot, mielipaha tai sisäistyneet automatisoituneet käyttäytymismallit. istuskellaan ulkona ja tehdään yhdessä ruokaa. – Meillä on käytössä motivoiva palkkiojärjestelmä oppilaille. Joka päivä he äänestävät keskuudestaan yhden, joka saa tähden. Myös henkilökunta äänestää yhden suoriutujan ja tosi poikkeuksellisesti toiminut oppilas voi saada bonustähden, kertoo Satu Varpainen. Kolmesta tähdestä oppilas voi sitten itse valita, käykö herkkupurkilla vai tavarayllätyspurkilla, ottaako läksyistä vapaan päivän vai vahtaako yhden oppitunnin mihin haluaa. Erittäin suosittua on ollut vaihtaa oppitunti tunniksi tietokoneella. Tuolloin voi surffata etsimässä tietoa omaan tehtävään tai harrastukseen liittyen. Hyväksymistä ja ennakointia Uuden toimintamallin juurruttaminen aloitettiin Rantalan luokan oppilaista viisi käy koulua kotoa käsin ja kolme asuu Nepparin oppilaskodissa. Yhteistyö kodin ja koulun välillä onkin erittäin tärkeää ja tiivistä. – Vanhemmat myös tukeutuvat Satuun ja meihin ohjaajiin. Jos heitä askarruttaa jokin muukin kuin koulunkäyntiin liittyvä asia, he ottavat meihin yhteyttä ja kysyvät herkästi neuvoa, sanoo ohjaaja Taru Jehkinen. Yksi esimerkki tästä on yhteydenotto erään entisen oppilaan vanhemmalta. Oppilas on siirtynyt tänä syksynä jatko-opintoihin ja uudessa koulussa oli tullut ongelmia. Hämmentynyt vanhempi pyysi jatko-opintopaikkaa olemaan yhteydessä Rantalan henkilökuntaan, koska aiemmin ongelmia ei opintojen suhteen ollut. – Vanhemman pyyntö on todella luja luottamuksen osoitus meidän toimintaa kohtaan. Se myös kertoo, että olemme oikealla tiellä, pohtii Satu Varpainen. n Opetuksessa painottuu toiminnallisuus Opetus toteutetaan oppiainekohtaisesti jokaisen oppilaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan. Toiminnallisuus kuitenkin korostuu. On pidetty yökoulua, yhteisiä kotapäiviä ja liikuntatunteja. Yökoulussa on käyty yhdessä illalla uimassa, syöty pitsaa ja laulettu yöpuvut päällä karaokea. Kotapäivinä puolestaan oteaan kerran kuussa rennommin, Kunkin päivän tähdet ja niiden saajat näkyvät luokan seinällä olevalta taululta. 5 Johnny Maddox tuuraa Irina Leinoa Taidepesulassa Asko Manninen kävi katsastamassa oman postilaatikon paikan. Andre Vorhon totuttelu oman asunnon arkeen alkoi Oravissa lounaalla oma-ohjaaja Ulla Montosen avustaessa. Kukkia uuteen kotiin. Andre Vorho toi uuden kodin johtajalle, Annamari Lausakselle, syksyn väreissä hehkuvan krysanteemin. Terttu Kehus esittelee Oksana Vorholle Andren Oma koti, paras koti -kansiota. – Andre on hyvin iloinen ja sosiaalinen kaveri. Hänen kanssaan tulee hienosti juttuun. Toivon, että pystyn osaltani huolehtimaan siitä, että hänen oppimansa ja omaksumansa taidot pysyvät ja kehittyvät edelleen täällä meillä, Ulla Montonen sanoo. Postilaatikosta löytyy oma nimi Parikymppinen Andre Vorho nauraa ja on hyvällä tuulella. Aurinkoisena syyskuun päivänä hän muutti vasta viikkoa aiemmin valmistuneeseen Oravin palvelukotiin Mikkeliin Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta. Mukana muuttopuuhissa olivat Andren äiti, Oksana Vorho, sekä omahoitaja Hanna Stjerna ja muuttovalmentaja Terttu Kehus Vaalijalasta. Hieman muutto jännitti, vaikka muuttovalmennuksen aikana uutta kotia oli käyty Mikkelissä katsastamassa useaan otteeseen. – Andre oli hieman kalpea, kun lähdettiin Vaalijalasta ajamaan kohti Mikkeliä. Sen verran taisi jännittää. Mutta kun oma äiti oli täällä perillä vastassa, niin heti alkoi hymyilyttää ja jännitys hävisi saman tien, kertoo Terttu Kehus. Valmistautuminen muuttoon alkoi jo huhtikuussa, jolloin Oravin palvelukotiin muuttavien ryhmä kokoontui Sinisiivessä Vaalijalassa. Muuttovalmentajina toimivat Mari Jämsen ja Terttu Kehus. Paikan päällä Mikkelissä vierailtiin katsomassa rakennustöiden edistymistä viisi kertaa ja samalla tavattiin toisia Mikkelistä muuttavia. Viimeisellä vierailulla jokainen pääsi katsastamaan myös oman tulevan asuntonsa. – Muuttoon valmentautumisen aikana olemme täyttäneet Oma koti, paras koti -kansiota. Osastolla ja Andren kotona on myös puhuttu muutosta ja siihen liittyvistä asioista, Hanna Stjerna kertoo. 6 Oma asunto tuo itsenäisyyttä Muutto Oraviin tuo Andre Vorhon lähelle omaa, Mikkelin Rantakylässä asuvaa perhettä. Äiti iloitsee, että välimatka lyhenee ja Andren luona on nyt helpompi käydä. Yhtenä vaihtoehtona oli, että Andre olisi muuttanut perheensä luo, mutta hän itse halusi oman asunnon. – Tämä on iloinen, mutta samalla stressaava hetki. Tärkeintä on kuitenkin se, että poika selvästi viihtyy omassa asunnossa. Andre vietti koko kesän perheen kanssa ja kyllä siinä äitikin huomasi, että poika tarvitsee itsenäisyyttä, sanoo Oksana Vorho. Andren koti on sisustettu tutuilla, vanhempien luota tuoduilla huonekaluilla. Oma televisio on löytänyt jo paikkansa ja pian tutut julisteetkin on kiinnitetty seinille. Kasseja puretaan ja vaatteet löytävät paikkansa kaappien hyllyiltä. – Kiva on muuttaa omaan asuntoon, viestittää Andre Vorho päätään nyökytellen. Pian arki alkaakin rullata Oravin palvelukodin tahtiin. Andre alkaa käydä viitenä päivänä viikossa työtoiminnassa Pihlajapuiston toimintakeskuksessa. Terapioista on puolestaan toimitettu tarvittavat tiedot palvelukodin väelle Vaalijalasta. Andren oma-ohjaaja Oravissa on Ulla Montonen. Hän kävi tapaamassa Andreta ensimmäisen kerran viikkoa ennen muuttoa Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Kangasniemeltä muuttanut Asko Manninen käy tarkistamassa lähes ensi töikseen, onko pihapiirissä komeasti rivissä seisovien postilaatikoiden joukossa varmasti omalla nimellä varustettu laatikko. Ja onhan siellä. – Kyllä täällä kelpaa asua. Olen aina halunnut asua omassa kotikunnassa Mikkelissä, Asko Manninen kertoo. Uuden oman asunnon lisäksi hän on iloinen uudesta työpaikasta. Heti muuttoa seuraavalla viikolla alkavat nimittäin työt Savosetin monipalvelukeskuksessa Mikkelissä. – Aika menee paremmin, kun on jotain mielekästä tekemistä. Vaikka kyllä omassa asunnossakin viihtyy, Asko Manninen toteaa. Tutustumista puolin ja toisin Muuttoviikko on ollut Oravin palvelukodissa melkoinen rupeama. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään maanantaina. Seuraavat muuttopäivät olivat keskiviikko ja torstai. Lauantaina puolestaan saapuivat viimeiset pari asukasta. Suurin osa muuttajista tulee Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta, mutta joukossa on myös muutamia mikkeliläisiä vanhempiensa luota omaan asuntoon muuttavia. Oravin palvelukodin johtaja Annamari Lausas kertoo, että muuton porrastus on ollut toimiva ratkaisu. – Muutossa tärkeintä on se, miten asukkaat ja heidän tuntemuksensa huomioidaan ja niihin suhtaudutaan. Meillä pitää olla aikaa olla yhdessä ja tutustua toisiimme puolin ja toisin. Tällöin on hyvä, että yhden päivän aikana muuttaa kerrallaan vain muutama asukas, sanoo Annamari Lausas. Oravissa on kaikkiaan 15 asuntoa, joista yksi on tarkoitettu tilapäiseen asumiseen. Henkilökuntaa on johtajan lisäksi 18 henkilöä. Jokaisella asukkaalla on oma ohjaajansa, joka on vastuussa tämän asioiden hoitamisesta. – Näin alkuvaiheessa tuntuu, että muutto on mennyt todella hyvin ja asukkaat alkavat pikku hiljaa kotiutua. Miellä on täällä hyvin motivoitunut henkilökunta, joten uskon, että kun perusasiat ovat kunnossa, niin arkikin alkaa sujua hyvin, Annamari Lausas toteaa. n Taidepesulan toiminta on käynnistynyt tänä syksynä taidetoiminnan ohjaaja Irina Leinon opintovapaan tuuraajan, kuvataiteilija Johnny Maddoxin johdolla. Maanantaisin ja tiistaisin Taidepesulan valloittavat koululaiset, kun taas loppuviikko on omistettu pesulan aikuistaiteilijoille. Taidepesula antaa kokemuksellista ja kuntoutusta tukevaa taidetoimintaa erityistä tukea tarvitseville taiteen tekijöille Vaalijalassa. Taidepesulassa käy yksilöllisessä ja säännöllisessä taidetoiminnassa noin 25 eri-ikäistä taiteentekijää viikossa yksin tai pienissä ryhmissä. debasaarissa ja tutustutaan eri kulttuureja edustavien lasten ja nuorten elämään. Näyttelymateriaali koostuu eri tekniikoilla valmistetuista piirustuksista ja maalauksista, isokokoisista kankaista, veistoksista, videoille dokumentoiduista esityksistä, arjen kuvauksista sekä lyhytelokuvista. Näyttelyn suomalaisten lasten ja nuorten teokset ovat syntyneet taiteellisesti lahjakkaille kehitysvammaisille suunnatun, Vaalijalan kuntayhtymän ja Maaseudun Sivistysliiton yhteisen Taidemyrskystudio-hankkeen tuloksena. Taideteoksia on Kuopion, Mikkelin ja Varkauden taidestudioista sekä VaalijaMukara mukara -näyttely Kuopiossa lan taidepesulasta. Kesällä 2013 Taidepesulan taiteiliTaidepesulan taidekasvattaja Liisa joiden töitä oli nähtävillä K. H. RenKauppisen ohjauksessa Namibiassa, lundin museossa Kokkolassa In view Beninissä, Vienan Karjalassa ja Suomessa työskennelleiden taideryhmien – I sikte -kokoomanäyttelyssä. Esillä oli kaikkiaan 14 taiteilijan töitä. Vaateoksia on nähtävillä Kuopion taidemuseossa lokakuun 10. päivästä ensi lijalan Taidepesulan lisäksi näyttelysvuoden helmikuun puoliväliin saakka. sä oli mukana taiteilijoita Kaarisillan Mukara mukara nimeä kantavassa taidekeskuksesta Nastolasta sekä näyttelyssä kuljetaan värikkäässä tai- Atelje Inutista Tukholmasta. Yhteisen kehittämistyön juurruttaminen Kasteen paras anti Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishanke Kasteen Savon osahanke päättyi elokuussa 2013. Vaalijalan kuntayhtymän hallinnoiman Savon osahankkeen painopisteitä olivat palvelurakenteiden, palveluohjauksen ja -suunnittelun sekä osaamisen kehittäminen. Hankkeen myötävaikutuksella luotiin Savoon neljän vuoden aikana hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuteen kantavia toimintaperiaatteita. Käytännössä Savon osahanke on tuonut palveluntilaajia ja -tuottajia yhteisen pöydän ääreen sekä tarjonnut mahdollisuuden yhteiskehittämiselle. Näin ovat syntyneet mm. muuttoja päivystystilanteiden asiakaslähtöiset toimintamallit sekä periaatteet tuottajien ja tilaajien yhteistyössä tuottamille palveluprosesseille. Hankkeen aloitteesta syntyi myös vertaisverkostoja, kuten vammaissosiaalityön alueellinen verkosto. Parasta antia Vaalijalan Kaste-hankkeen vastaavan kehittämissuunnittelija Seija Eskelisen mukaan on ollut yhteisen kehittämistyön juurruttaminen osaksi arkea. – Havaittavissa oli jo hankkeen päättyessä laadullisia hyötyjä, joita saadaan toimijoiden välisestä lisääntyvästä vuoropuhelusta ja sen heijastumisesta lähipalvelujen vammaistyöhön, totesi Seija Eskelinen. Osahankkeessa työstetty materiaali puolestaan tuo esille palvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa ääntä. Hanke perusti Savossa tehdylle kehittämistyölle ja sen tuloksille oman internet-sivuston. Sivusto löytyy osoitteesta www.osallisuusparlamentti.wordpress.com. 7 Jali Heikkiselle oli myös tärkeää, että äiti ja isä tulivat tutustumaan Sateenkaaren kouluun ja Nenonpeltoon. Kotiin Kuopioon lähti viemisiksi Taidepesulasta omatekemä taideteos. Kuopiolainen Jali Heikkinen on käynyt vuoden Sateenkaaren koulua Nenonpellossa. Syyskuussa vietetty Kodin ja Koulun päivä antoi hänen vanhemmilleen mahdollisuuden tutustua yhden päivän aikana Jalin arkeen sekä tutustua vapaammin opettajiin, muuhun koulun henkilökuntaan sekä kuntouttajiin Nenonpellossa. – Meille on todella tärkeää päästä kiinni Jalin arkeen, sillä hän asuu ja käy koulua täällä viikot, eikä Jali tule kotiin ihan joka viikonloppukaan. Opettajiin ja henkilökuntaan on mukava tutustua myös näin epävirallisemmin, kuin mitä on mahdollista kuntoutus- ja hoitopalaverien yhteydessä, kertoo Päivi Heikkinen. Äiti ja Jalin isä Pekka Heikkinen pitävät tärkeänä, että vanhemmat voivat Kodin ja Koulun päivän aikana tutustua kaikessa rauhassa ympäristöön sekä koko Nenonpellon yhteisöön, jossa Jali asuu ja käy koulua. Onhan luonnollista, että vanhemmat haluavat pitää kiinni oman lapsen arjesta ja kokea kuuluvansa vielä siihen. – Olemme joutuneet antamaan omaa lastamme pois todella paljon fyysisesti. Mutta henkinen ote pitää edelleen ja siitä vanhempana haluaakin pitää tiukasti kiinni, myöntää Pekka Heikkinen. Molemmat suosittelevat Kodin ja Koulun päivän kaltaisia tapahtumia lämpimästi lisää. – Henkilökunnalta tämä on vaatinut todella ” Opettajiin ja henkilökuntaan on mukava tutustua myös näin epävirallisemmin, kuin mitä on mahdollista kuntoutus- ja hoitopalaverien yhteydessä, kertoo Päivi Heikkinen. ison panostuksen ja arvostamme sitä todella korkealle, sanoo Päivi Heikkinen. Vahvistusta kodin ja koulun yhteistyölle Kodin ja Koulun päivä on valtakunnallinen päivä, jonka koulut voivat toteuttaa haluamallaan tavalla. Vaalijalassa teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuun lopulla. Päivän suojelijana toimi opetusministeri Krista Kiuru. Sateenkaaren koulun rehtori Sirkka Tammiruusun mukaan päivän tavoitteena oli erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten oppimisen, kasvun sekä kuntoutuksen tukeminen vahvistamalla kodin, koulun ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. –Tärkeää oli tutustuminen ja kohtaaminen puolin ja toisin vanhempien, koulun väen ja muiden kuntouttajien kanssa. Saadun palautteen mukaan päivä oli erittäin onnistustunut. Tulemme varmasti järjestämään teemapäivän uudestaan ensi Koivu sai kolmannen pientaloon sijoitetun oppilaskodin Pieksämäen keskustaan tammikuussa. Koivun uusimman oppilaskodin on tarkoitus rakentaa siltaa kuntoutuksessa olevan nuoren ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Kaikki yksiköt ovat erikoistuneet nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Ilkka Moilasen mukaan ohjaajan työ keskustan kodissa on kaikkea hoitajan ja kotona olevan vanhemman tehtävien väliltä. Oma iltavuoro alkoi tällä kertaa välipalan valmistelulla koulusta palaaville nuorille. 8 Petron haave toteutui – Koivu kolmoseksi nimetty oppilaskoti toimii jatkopaikkana nuorelle Nenonpellon kuntoutuskeskuksen jälkeen. Nuoret opettelevat elämään ja toimimaan omatoimisesti ympäröivässä yhteiskunnassa, kertoo oppilaskoti Koivun johtaja Anne Kemppi-Särkkä. Monelle nuorelle pääsy kaupunkiin, keskelle palveluja ja monia harrastusmahdollisuuksia, on hyvin tärkeä etappi omassa kuntoutuksessa. Elämä kuntoutuskeskuksen yhteydessä Nenonpellossa kun on varsin suojattua. Reilun kymmenen kilometrin päähän keskustaan on iltaisin varsin hankala lähteä harrastuksiin. – Meillä jokainen nuori saa harrastaa ja touhuta pitkälle omien mielihalujen mukaan. Emme pakota tai painosta mihinkään. Nuoret kyllä saavat neuvoja vuonna, kertoo Sirkka Tammiruusu. Kodin ja Koulun päivä rakentui erilaisten toiminnallisten aktiviteettien ympärille, jotka oli suunniteltu yhdessä toiminnallisen kuntoutuksen ja oppilaskotien kanssa. Ohjelmassa oli mm. melontaa, musiikkia, aistihuone, ratsastusta sekä oppilaiden järjestämä kahvila. – Päivän aikana vanhemmilla oli myös mahdollisuus keskustella opettajien, muun koulun henkilökunnan sekä kuntouttajien kanssa. Tällaiset kohtaamiset ovat aina erityisen arvokkaita, sanoo Sirkka Tammiruusu. n ja opastusta aina, kun tarvetta on, mutta muuten jokainen harjaantuu täällä toiminaan arjessa hyvin itsenäisesti, Anne Kemppi-Särkkä sanoo. Viikkokalenterista selviävät puolestaan jokaisen harrastukset ja muut menot koko viikon ajalta, kertoo ohjaaja Ilkka Moilanen. Yhden viikonlopun kuukaudessa nuoret viettävät oppilaskodissa. Silloin pyritään Ilkka Moilasen mukaan järjestämään jotain erikoisempaa tekemistä, vaikkapa keilaamista yhdessä. Pieni yhteisö on toimiva Koivun kuntoutus on suunnattu 14-18-vuotiaille nuorille, joilla on erityisiä oppimiseen, käyttäytymiseen tai mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia. Keskustan kotiin nuoret tulevat yleensä yhden lukuvuoden ajaksi, aloitettuaan joko kymppiluokkan tai valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen. – Parhaiten kuntoutuksen kannalta toimii pieni yhteisö. Tällä hetkellä keskustan oppilaskotiin mahtuu kerralla neljä nuorta. Heistä pitää huolta ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, Anne Kemppi-Särkkä kertoo. Oppilaskodissa eletään lähes normaalia kodin arkea ruuanlaittoineen, siivouksineen, pyykihuoltoineen ja esimerkiksi talvella omakotitaloon kuuluvine lumitöineen. Tämä myös vaatii henkilökunnalta toisenlaista sitoutumista työhön. – Arki pyörii pitkälti yhdessä laaditun kalenterin pohjalta. Siihen merkitään, kenellä on keittiövastuu ja siivousvastuu nuorten yhteisistä tiloista. Ratkaisu havaittu hyväksi Koivun keskustan oppilaskoti toimii aivan tavallisessa omakotitalossa. Uutta oppilaskotia lähdettiin etsimään kun Koivun kahteen aiempaan yksikköön Nenonpellossa oli enemmän tulijoita kuin mitä voitiin ottaa vastaan. – Keskustan oppilaskoti on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Nuorten omatoimisuus on kasvanut kohisten ja he ovat ottaneet hienosti vastuuta omasta arjestaan, kehuu Anne Kemppi-Särkkä. n Kuuselan luokaa käyvä Petro Hytinkoski on ahkera valokuvaaja. Haavena hänellä on ollut oman digijärjestelmäkameran saaminen sekä valokuvauskurssille pääseminen. Tänä keväänä puolet haaveesta toteutui, kun hän sai oma digijärkkärin. Toinen puoli haaveesta toteutuu vuoden loppuun mennessä, kun Petro pääsee valokuvauskurssille Kuopioon. Kamerahankinnan teki mahdolliseksi Thyra Lindgrenin testamenttivarat. Tuliterä Nikonin digijärkkäri haettiin yhdessä kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakon, kuvataiteilija Johnny Maddoxin sekä kansainvälisten vapaaehtoisten, Serhan Umut Uysallarin ja Luca Rosettin kanssa Rajala-shopista Kuopiosta. – Sain vielä mukaan paremman objektiivinkin. Muistikortti on isoin mahdollinen. Sille mahtuu peräti 5000 kuvaa, esittelee Petro Hytinkoski. Alkukesästä hankitulla kameralla on jo kuvattu paljon. Viimesimmät otokset muistikortilla ovat Petron kolmesta kissasta sekä sieniretkestä metsään. Tähän saakka Petro on tutustunut kameran toimintaan omatoimisesti, mutta pian on luvassa valokuvauskurssi. Siellä hän pääsee tutustumaan valokuvauksen saloihin ammattilaisen ohjauksessa. Näin Petron viime Vaalijalan tiedotuslehdessä sanoiksi pukema haave on toteutunut. Petron seuraava haave on päästä kuvaamaan ulkomaille. Vanhempainneuvosto 2013-2016 Vaalijalan vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimii Mika Hollström Savonlinnasta. Varapuheenjohtaja on Sirkku Lappalainen-Ruppa Kuopiosta. Muut jäsenet toimikaudella 2013-2016 ovat Eeva Eloranta-Lappalainen Pieksämäki, Reino Häkkinen Rantasalmi, Kaarina Korhonen Iisalmi, Paula Pakarinen Suonenjoki, Juho Kortelainen Leppävirta, Nina Konu Varkaus, Pirjo Lahikainen Mikkeli ja Anneli Reinikainen Kangasniemi. Sihteerinä toimii Marja Kekki Pohjois-Savon poliklinikalta Kuopiosta. Vanhempainneuvosto on kuntayhtymän hallituksen asettama toimikunta, jonka hallitus nimittää omaisjärjestöjen esityksestä toimikaudekseen. 9 Vaalijalassa on tänä syksynä ollut vapaaehtoisessa harjoittelussa italialainen Luca Rossetti ja turkkilainen Serhan Umut Uysallar. Suomeen ja Nenonpeltoon heidät on tuonut kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOn Youth in Action -ohjelmaan kuuluva Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu -ohjelma, jossa Enemmän kuin pelkkää vapaaehtoisuutta Juhlakahvit maistuivat Kanervan palvelukodin asukkaille vihkiäis- ja kodinsiunauspäivänä. Kanervan palvelukoti Tervossa valmistui hieman muista Vaalijalan ylläpitämistä kodeista poiketen kunnan rakennuttamana. Asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin asuntoihinsa toukokuun alussa ja vihkiäis- ja kodinsiunausjuhlaa päästiin viettämään yhdessä lokakuun alussa. – Oma koti, sanoo lämpöä ja tyytyväisyyttä äänessään tervolainen Hannu Pulkkinen ja istahtaa sängylleen. Hän on yksi Kanervan palvelukodin 15 asukkaasta. Oma asunto on selvästi tärkeä ja mieluinen. Sängylläkin on mukava istahtaa edes hetki, vaikka juhlapäivänä ei oikein malttaisikaan. Eikä mikään ihme, sillä asukkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja henkilökuntaan hyvin ja yhteinen sävel yhdessä asumisessa on löytynyt. Palvelukodin johtaja Kyllikki Uimonen korostaa, että Kanervassa kunnioitetaan asukkaiden itsemääräämisoikeutta, korostetaan yhteisöllisyyttä sekä pyritään aktivoimaan asukkaiden Hannu Pulkkinen oli vielä hieman huolissaan, löytääkö jouluomia voimavaroja ja osallistumista oman kodinpukki varmasti uuteen asuntoon jouluna. arkeen ja juhlaan. – Alku on ollut työntäyteistä, mutta kyllä me olemme myös nauttineet näistä upeista ja toimivista tiloista, sanoo Kyllikki Uimonen. Raili Ritvanen viihtyy uuden kodin yhteisissä oleskelutiloissa. 10 Seuraa unelmaa Päätös syntyi ilman soraääniä Tervossa palvelukoti ja sen kehitysvammaiset asukkaat ovat tiivis osa pientä kuntayhteisöä. Tästä on vahvana osoituksena se, että Tervossa kunta rakennutti uuden palvelukodin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuella, kun Vaalijalan rakennusohjelma tuntui etenevän kunnan näkökulmasta hitaasti. – Päätös uuden palvelukodin rakennuttamisesta tehtiin täysin ilman soraääniä. Kanerva onkin saatu aikaan kuntalaisten vahvalla yksimielisyydellä, korosti juhlassa puhunut Tervon perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maarit Tarvainen. Kanervassa asukkaiden asuminen perustuu normaaliin asukkaan ja Vaalijalan väliseen vuokrasopimukseen. Asunnot ovat jokaisen asukkaan yksityisaluetta, jonka sisustamisesta ja ylläpidosta he itse vastaavat omaisten, edunvalvojien ja palvelukodin henkilökunnan tukemana. Vaalijala huolehtii tarvittavien tukipalvelujen järjestämisestä kotikunnan tekemän maksusitoumuksen pohjalta. Tervon palvelukoti noudattaa ulkoisilta puitteiltaan pitkälle Vaalijalan muiden vastaavien palvelukotien ilmettä. Arkkitehtisuunnittelusta Tervossakin on vastannut Art Michael. Toiminnallisuuden ja tilojen toteutuksen suhteen suunnittelussa on kuunneltu tarkalla korvalla työskennellään vapaaehtoistyöprojektissa jossain Euroopan maassa 6-12 kuukautta. Oheisissa jutuissa Lucan ja Serhanin ajatuksia vapaaehtoistyöstä Vaalijalassa. henkilökuntaa. – Esimerkiksi saunassa meillä on lauteet lattiatasossa, jolloin huonompijalkaisetkin saunojat pääsevät helposti löylyyn. Lisäksi meillä on kaksi tilavaa lasiterassia, jollaisia ei vielä muissa palvelukodeissa ole, kertoo Kyllikki Uimonen. Onko homma saatu pakettiin? Kanerva on Vaalijalan ylläpitämistä palvekodeista jo kahdeksas. Rakenteilla ja suunnitteilla on kaksi palvelukotia, jolloin vuoteen 2015 mennessä Vaalijalalla on yhteensä 10 kotia eri puolilla Savoa. – Joko tämä riittää? Onko homma jo saatu pakettiin?, kysyi juhlapuheen pitänyt Vaalijalan kuntayhtymän eläkkeelle siirtynyt johtaja, sosiaalineuvos Erkki Paara. Hän uskoo, että laitosasumisesta voidaan luopua vuosien mittaan, mutta samalla ei pidä lopettaa kehitysvammaisten hoitoa ja kuntoutusta. Paaran mukaan Suomeen tulisikin kehitellä tulevaisuutta ajatellen eri vammaisryhmien yhteisiä, uuden ajan kuntoutusyksikköjä. – Vaalijala voisi olla tällainen Itä- ja Keski-Suomen ERVA-alueen erityisryhmien osaamiskeskus. Olisi Savon erityisryhmien sekä Itä- ja Keski-Suomen kuntien etu, jos tarvittavat erityispalvelut olisivat kohtuullisella etäisyydellä, Paara visioi.n Synnyin Edirnen kaupungissa Turkissa vuonna 1992. Kotikaupunkini on pieni ja rauhallinen. Se sijaitsee Bulgarian ja Kreikan rajalla. Olen opiskellut radio- ja tv-tekniikkaa yliopistossa. Opiskelun jälkeen aloitin vapaaehtoistyön Turkissa nuorten parissa. Olen kouluttaja ja vastuuhenkilö paikallisessa toiminnassa. Osallistuin aluksi paikallisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Turkissa. Viime vuonna edustin organisaatiotamme Armeniassa. Se oli ensimmäinen matkani ulkomaille. Menin nuorisovaihtoon Serbiaan viime vuoden lokakuussa. Englannin kieleni parani siellä huomattavasti ja tapasin siellä paljon ihmisiä eri maista. Nämä olivat lyhyitä jaksoja ja näiden jälkeen ajattelin, että olen valmis ja minulla on riittävästi taitoja olla ulkomailla pidempäänkin. Kuulin Eurooppalaisesta Vapaaehtoispalvelusta (EVS) muutamilta ystäviltäni. Etsin tietoa internetistä ja perehdyin asiaan enemmän. Ajattelin, että EVS on paras vaihtoehto minulle. Puhuin asiasta perheeni kanssa ja he tukivat minua. Alussa on vain ääniä. Ääniä, jotka saavat sinut lähtemään, ääniä, jotka vaativat sinua löytämään jotain uutta. Ääniä, jotka kutsuvat sinut uusiin kokemuksiin, uusien ystävien luo, uuteen elämänmuotoon. Ne ovat ääniä, joihin seireenien tavoin on mahdotonta vastata ja jotka vetoavat sinuun kerta toisensa jälkeen. Ne aukaisevat sinulle ovia jotakin tuntematonta kohti, mutta ne tekevät sen rauhoittavasti. Talletan itseeni nämä äänet, jotka vähän ajan kuluttua muuttuvat ajatuksiksi, päätöksiksi, toiminnaksi. Ymmärrät, että vain matkaa tehden voit lopulta arvostaa noita tuttuja voimavaroja. Antaessasi vähän turvallisuuden tunteestasi opit sen, mikä on tarpeellista tietää ihmissuhteiden taiteesta. Näin valitset tien, jota seuraat. Teiden risteäminen antaa matkalle merkityksen, toisten antaessa kokemukselle juonen. Tapaat kohtaloita, jotka antavat muodon sinun henkilökohtaiselle tähtikuviollesi, sinun jäljellesi maailmassa. Matkasi huipulla Työkaverini kehotuksesta soitin maailmanvaihdon toimistoon Helsinkiin, koska Suomeen haluttiin vapaaehtoisia. Oli monia paikkoja, mihin olisin voinut hakea. Valitsin kuitenkin Vaalijalan. Tässä kuussa tulee neljä kuukautta täyteen. Alku oli hieman hankala, erilaisesta kulttuurista ja odotuksista johtuen. Tapasin ystävällisempiä ihmisiä kuin olin osannut aikaisemmin odottaa. Myös sää oli hyvin lämmin kesällä, toivon samaa talven ajaksi. Huomasin suomalaiset ihmiset hieman ujoiksi, mutta tutustumisen ja yhteisten kokemusten jälkeen he ovat lämpimämpiä. Odotan jännityksellä talvea ja haluan ehdottomasti hiihtää ja käydä pilkillä. Vaalijalassa autan päivittäisessä työssäni asiakkaita ja henkilökuntaa. Olen työskennellyt Aikovassa, Sinisiivessä ja Savosetillä. Olen tykännyt työstäni ja olen mielelläni hyödyksi eri tilanteissa. Asun Vaalijalan alueella ja tämä alue on samankaltainen kuin kotiympäristöni. Tulee olemaan vaikeata lähteä täältä pois. Eräänä hetkenä olet matkasi huipulla istuen toisten tuntemattomien kanssa pöydässä Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ruokalassa, missä olet päättänyt tehdä vapaaehtoistyötä. On toukokuu, on kesäkuu, sataa vettä, aurinko loistaa, ikkunat ovat auki, sydämet ovat täynnä. Täyttyneissä sydämissä on paikka joka asialle kun taas tyhjissä sydämissä paikkoja ei ole ollenkaan. Päivät vierivät ja nuo tuntemattomat tulevat nimiksi, kasvoiksi, kokemuksiksi, täyttyneiksi sydämiksi. Sydämiksi, jotka jättävät jälkiä itseesi, sydämiksi, jotka ymmärtävät, jotka ottavat sinut vastaan ja hyväksyvät kaiken. Matkasi toteutuu niin kuin eniten toivoit, on ihmisiä, ihania ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat saaneet sinut tuntemaan, että olet sydämellisesti otettu vastaan ensi hetkestä alkaen, jolloin eksyt Vaalijalan keskuksen labyrintteihin. Ihmisiä, jotka selittivät sinulle, mitä tarkoittaa sekä ammattitaito että kutsumus ammatissa. Ihmisiä, jotka antavat sinulle aikaa, kärsivällisyyttä, valmiutta, kuuntelua, tarkkaavaisuutta, sitoutuneisuutta, rehellisyyttä, sanoja. He opettavat sinulle huolehtimisen ja hoitamisen taitoa. He selittävät sinulle, että ydin ei ole tärkeänä olemista vaan pikemminkin halua tehdä oma osansa ja antaa toisen jatkaa kulkemistaan vähän varmempana: tärkeää on se, että olet läsnä. Puolivälissä matkaasi huomaat, että nuo äänet olivat oikeassa. Kaikki mitä voit ilmaista on yksinkertainen, vilpitön ja jaettavissa oleva: Kiitos. Serhan Umut Uysallar Luca Rossetti Miksi juuri Suomi? 11 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ KE VÄ T 20 14 Kohti parempaa vuorovaikutusta; kognitiivista käyttäytymisterapiaa, menetelmiä ja tunteita 16.1. ja 3.4.2014 Koulutus on 4-osainen; ensimmäinen osa on toteutettu 31.10.2013, toinen osa 16.1., kolmas osa 3.4. ja neljäs osa on syyskuussa 2014. Telttakatoksen suojassa oli hyvä Anni Laitisen ja Jussi Vaheriston tanssahdella haitarimusiikin tahdissa. Syksyinen tihkusadekaan ei latistanut tunnelmaa Puulan palvelukodin ensimmäisessä sadonkorjuujuhlassa. Lämmin tunnelma syntyi yhdessäolosta, leppoisasta haitarimusiikista sekä illan kohokohdasta, rokkaavasta bilebändistä. – Ollaan viihdytty hyvin. Tanssiminen yhdessä on mukavaa, huikkaa Anni Laitinen tanssin lomassa. Hän on saapunut viettämään sadonkorjuujuhlaa yhdessä tanssiparinsa Jussi Vaheriston kanssa naapurin asumisyksiköstä. Ja mikäs on tanssiessa tuttujen kappaleiden tahdissa, kun musiikista vastasi viisimiehinen Kangasniemen harmonikkamiehet. Sadonkorjuujuhla oli Puulan palvelukodin ohjaajien Helena Pynnösen ja Tiina Kinnusen idea. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös palvelukodin muu henkilöstö sekä Kangasniemen Yrittäjät. – Meillä oli alkusyksystä asukkaiden kanssa puhetta, että tällainen tilaisuus olisi kiva järjestää. Mukaan kutsuimme asukkaiden omaisia, naapurissa sijaitsevan kunnan asumisyksikön asukkaita sekä entisiä omia asukkaita, kertoo Helena Pynnönen. Teemaan sopivasti juhlassa nautittiin syksyn sadosta valmistettuja herkkuja, kuten bataattikeittoa, marjarahkaa sekä sieni- ja omenapiirakkaa. Herkullisista tarjottavista vastasi palvelukodin keittiön henkilökunta. Ehkä odotetuin ohjelmanumero oli kuitenkin illan päätteeksi esiintynyt kangasniemeläinen bilebändi Turbo Cover. Hienosti yleisönsä ottanut bändi soitti tuttuja rokkikappaleita ja tulipa setin aikana toteutettua yksi jos toinenkin yleisön toivebiisi. Satu Satsa innostui Turbo Coverin poikien esittämästä suomirokista. Koulutuksessa syvennetään tietoutta käyttäytymisestä, mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia ja mitä käyttäytymisanalyysi. Koulutus soveltuu sosiaali-, terveys- ja opetusalalla, vaikeista käytös- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kanssa työskenteleville sekä asiasta kiinnostuneille. Toimintakyvyn kuvaaminen kehitysvammaisilla TOIMI-menetelmällä 13.2. ja 13.3.2014 Koulutuksessa perehdytään kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn kuvaamiseen ja arviointiin. Ensimmäisenä koulutuspäivänä tutustutaan toimintakyvyn kuvaamisen menetelmään TOIMIIN ja sen teoriaan. Tämän jälkeen koulutettava laatii työyksikössään TOIMI-kuvauksen. Toisena koulutuspäivänä syvennytään toimintakyvyn kuvaamiseen ja arviointiin käytännön esimerkkien kautta. Aineistona käytetään osallistujien ennakkoon lähettämää aineistoa. AVEKKI – toimintatapamalli väkivaltaisten tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan (peruskoulutus) 11.-12.3.2014 Koulutus tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla haastavissa asiakas-, ohjaus- tai hoitotilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä työntekijän henkisiä ja toiminnallisia valmiuksia kohdata erilaisia aggressio- ja väkivaltatilanteita. Autismin kirjo –perustietoa autismista 9.5. ja 23.5.2014 Tavoitteena on lisätä perustietoa autismista ja kuntoutusmenetelmistä. Koulutuksessa perehdytään autismiin, opetellaan tunnistamaan autistista käyttäytymistä ja löytämään arkitoimintaan kuntoutuksellisia keinoja. Koulutus sisältää välitehtävän, joka liittyy autistisen käyttäytymisen havainnointiin ja havaintojen kirjaaminen CARS -arviointi lomakkeeseen. Koulutus on tarkoitettu autististen henkilöiden kanssa työskenteleville sekä asiasta kiinnostuneille. Löydät lisää koulutuksia Vaalijalan koulutuskalenterista osoitteesta www.vaalijala.fi – Koulutus – Koulutuskalenteri. Koulutukset on mahdollista toteuttaa tilauskoulutuksena. Ota yhteyttä koulutussuunnittelijaan. Lisätiedot: koulutussuunnittelija Maarit Luojus, puh. 050 389 9213,[email protected] Ilmoittautumiset: www.vaalijala.fi – Koulutus – Koulutuskalenteri. VAALIJALAN KUNTA puh. 015 783 111, fax. 12
© Copyright 2024