Isä-lapsitoiminnan opas - Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Isä-lapsitoiminnan opas Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli 93 000 jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. www.mll.fi Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Isä-hanke Sepänkatu 3, 20700 Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi Teksti: Matti Kuusilehto Taitto: Elina Monnonen Paino Newprint 2013 Sisällys Oppaan käyttäjälle | s. 4 Isä-lapsitoiminta | s. 5 Toiminnan kohderyhmä | s. 5 Mikä tekee toiminnasta MLL:n isä-lapsitoimintaa? | s. 5 Isät yhdistyksissä | s. 6 Toiminnan tavoitteet | s. 6 Toimintaa ohjaavat MLL:n arvot | s. 7 Ohjausote | s. 8 Markkinointi | s. 9 Turvallisuus ja vakuutukset | s. 10 Isä-lapsikahvila | s. 11 Isä-lapsikerhot| s. 12 Puutyökerho | s. 12 Pienoismallikerho | s. 12 Temppu- tai liikuntakerho | s. 13 Keilaaminen ja mikroautoilu | s. 13 Taide- tai käsityökerho | s. 13 Kokkikerho| s. 13 Retkelle! | s. 14 Kalastuspäivä tai -retki | s. 14 Merirosvo- tai muu teemaristeily | s. 15 Luonto-, kiipeily- tai luolaretki | s. 15 Urheilua seuraamaan | s. 15 Yhteisretki tapahtumaan | s. 15 Tutustumiskäynnit | s. 15 Toimintapisteet tapahtumaan | s. 16 Isä-lapsileirit | s. 17 Leiriohjelman laatiminen | s. 17 Yhteistyökumppanit | s. 18 Materiaalien hankinta | s. 18 Leirin hinta | s. 18 Leiripaikan valinta ja ryhmän koko | s. 19 Markkinointi ja leirille ilmoittautuminen | s. 19 Turvallisuus sekä leirinohjaajan vastuut | s. 20 Leiriläisten huomioiminen | s. 20 Leirin dokumentointi | s. 21 Toiminnan arviointi ja kehittäminen | s. 21 Liitteet | s. 22 Isä-lapsitoiminnan vuosi | s. 22 Pohdintaa isä-lapsitoiminnan ohjaajalle | s. 24 Kuvaus- ja julkaisulupa | s. 26 Puutyökerhon valmistelu ja toteutus | s. 27 Mallikuvia puutöistä | s. 29 Ryhdy nikkarointivaariksi -mainos | s. 31 Leiriohjelma | s. 32 Leirimainos | s. 34 Palautelomake | s. 35 Isä-lapsitoiminnan opas 3 Oppaan käyttäjälle Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa monipuolista toimintaa ja tukea koko perheelle. Isä-lapsitoiminnan kehittäminen sekä toteuttaminen tarjoaa myös isille entistä aktiivisemman roolin MLL:n toiminnassa. Halusta saada isät näkyvämmin mukaan MLL:n toimintaan syntyi vuosina 2010-2013 Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettu Isä-hanke. Tämä opas on tarkoitettu MLL:n paikallisyhdistysten ja vapaaehtoisten ohjaajien käyttöön. Oppaan tarkoituksena on avata olemassa olevia Isän sana sekä Isä-hankkeessa kehitettyjä, toimivia työmuotoja. Tavoitteena on luoda yhteinen suunta MLL:n paikallisyhdistysten, piirien ja keskusjärjestön isä-lapsitoiminnalle sekä tarjota ideoita ja rohkaisua isä-lapsitoiminnan järjestämiseen. Kaikki oppaassa kuvatut toiminnot ovat syntyneet isien ja lasten toiveista ja tarpeista. Toimintamuotoja on kokeiltu ja kehitetty yhdessä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Isä-hankkeen tehtävänä on ollut kehittää isiä ja lapsia palvelevia toimin- toja sekä aktivoida isät itse järjestämään toimintaa. Tämä on edellyttänyt MLL:n työmuotojen ja toimintatapojen monipuolistamista isien ja lasten yhteisten kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Perinteisen puheen, leikin ja laulun rinnalle on etsitty uusia keinoja. MLL:n isä-lapsitoiminta on miesmäistä, lämminhenkistä, rentoa, turvallista ja huolehtivaista toimintaa, missä huumorille ja myös virheille on riittänyt sijaa. Kuulin MLL:n isä-lapsitoiminnasta ensimmäistä kertaa sattumalta seurakunnan kesäisillä pihapäivillä. Ensi reaktioni oli "just joo", mutta hetken asiaa pohdittuani päätin uskaltautua mukaan MLL:n Raision yhdistyksen järjestämälle syksyiselle kalaretkelle 4-vuotiaan tyttäreni kanssa. Kalaretki oli täydellinen: kalastelua, nuotiolla oloa ja mukavia keskusteluja isien ja lasten kanssa. Siitä rohkaistuneina lähdimme seuraavana kesänä viikonlopun kestävälle isä-lapsileirille. Jännitin, miten pärjäisimme kaksi yötä. Tunnelma leirillä oli kuitenkin lämmin, rento ja avoin, joten taas todella positiivinen kokemus! Päiväkodissa molemmat kertoilevat leireistä ja monta mukavaa ”ehkä vähän” väritettyäkin tarinaa on kuultu. Nyt 6-vuotias tyttäreni kysyi: "Miten hän ei muista eskarissa kirjaimia, mutta leiriltä muistaa kaiken?” Molemmat lapset odottavat seuraavaa leiriä päiviä laskien ja kavereita leireiltä muistellen. Suosittelen kaikkia isiä rohkeasti lähtemään mukaan! Etenkin leirit ja kalaretket ovat olleet mukavia kokemuksia. Olemme saaneet muistoja, oppia luonnosta sekä hetkiä, jotka eivät ikinä unohdu isältä eivätkä lapsilta. Lähdetään kaikki isät rohkeasti liikkeelle lastemme kanssa uusia kokemuksia ja muistoja hakemaan! Isä, poika 4v ja tytär 6v Raisiosta 4 Isä-lapsitoiminnan opas Isä-lapsitoiminta Toiminnan kohderyhmä MLL:n isä-lapsitoiminta on kaikille avointa toimintaa, johon isien ja lasten on helppo osallistua. Toiminta on riittävän edullista kaikille ja se tapahtuu lähellä perheitä. Toiminta on suunnattu vauvaiästä aina murrosikäisille lapsille ja heidän isilleen. MLL:n yhdistysten järjestämässä isä-lapsitoiminnassa pääosa osallistujista on ollut leikki- ja kouluikäisiä lapsia sekä heidän isiään. Toiminnan ikärajoissa on hyvä olla joustoa. Jos toiminta on isälle ja lapselle mielekästä, heillä tulisi olla mahdollisuus osallistua. Suuri ikäjakauma esimerkiksi leiritoiminnassa saattaa vaatia ohjaajalta osaamista, mutta toisaalta erilaiset ryhmät ovat rikkaus toimiessaan yhdessä. Mikä tekee toiminnasta MLL:n isä-lapsitoimintaa? MLL: n isä lapsitoiminta on MLL:n järjestämää isän ja lapsen yhteistä tekemistä, jossa näkyvät ja toteutuvat MLL:n arvot ja toimintaperiaatteet. Toimintaa voivat järjestää piirin tai keskusjärjestön työntekijät, MLL:n paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset naiset ja miehet, tai kaikki edellä mainitut yhteistyössä keskenään. Toimintaa toteuttavat henkilöt ovat perehtyneitä MLL:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Isä-lapsitoiminnan vapaaehtoiset ohjaajat saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen MLL:n paikallisyhdistyksestä ja piiristä. Miten MLL näkyy toiminnassa? Osallistujat ovat tietoisia siitä, kuka toimintaa järjestää ja viestintä on aina MLL:n ilmeen mukaista. Graafiset ohjeet löytyvät yhdistysnetistä. www.mll.fi/yhdistysnetti Lasta ei viedä harrastamaan ilman vanhempien osallistumista, vaan isä-lapsitoiminta on lapsen ja aikuisen yhteistä tekemistä. Toiminta järjestetään isien ja lasten tarpeiden pohjalta. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Toiminnan tulee olla aidosti kaikille avointa. MLL:n isä-lapsitoimintaan, nimestä huolimatta, voi lapsi osallistua esimerkiksi isoisän, kummisedän, tukihenkilön tai muun lapselle tärkeän aikuisen kanssa. Isä-lapsitoiminnan opas 5 Isät yhdistyksissä Isien tullessa mukaan yhdistyksen toimintaan tulee heille tarjota luontevia tapoja toimia vapaaehtoisena, kuten esimerkiksi toiminnallisten kerhojen tai tapahtumien toteuttaminen. Isä-lapsitoiminta saadaan pysyväksi osaksi MLL:n yhdistyksen toimintaa, kun isät osallistuvat myös yhdistyksen hallituksen kokouksiin ainakin silloin, kun suunnitellaan isä-lapsitoimintaa. Saumaton tiedonkulku yhdistyksen eri toimijoiden ja hallituksen välillä on onnistuneen toiminnan edellytys. Isä-lapsitoiminnalle voidaan varata oma määräraha, jonka rajoissa toimitaan. Käytännön asioista, kuten esimerkiksi materiaalien hankinnasta, voidaan sopia myös yhdistyksen ja vapaaehtoisen ohjaajan välillä tapauskohtaisesti. Yhdistyksellä on hyvä kokemus ja tieto paikallisista olosuhteista, ja sillä on tiedossa käytettävissä olevat tilat ja markkinointikanavat. Yhdistys varmistaa, että toiminta on MLL:n arvo- 6 Isä-lapsitoiminnan opas jen, toimintaperiaatteiden ja ulkoisen ilmeen mukaista. Vastuu vapaaehtoisen isän perehdyttämisestä on yhdistyksellä tai piirillä. i Liite Isä-lapsitoiminnan vuosi Toiminnan tavoitteet Isä-lapsitoiminta tarjoaa lapsille uusia sosiaalisia tilanteita ja toimintaympäristöjä, yhteistä aikaa isän kanssa ja mahdollisuuden uusien harrastusten ja ystävien löytämiseen. Nämä asiat vaikuttavat positiivisesti lapsen ja isän väliseen vuorovaikutukseen sekä kiintymyssuhteeseen. Isien osalta tavoitteena on, että he näkevät muiden isien toimivan lastensa kanssa ja voivat keskustella samassa elämäntilanteessa olevien isien kanssa. Isien tutustuminen toisiinsa edistää samalla myös lähialueen isä-lapsitoiminnan käynnistymistä. Isä-lapsitoiminta tarjoaa osallistujille mahdollisuuden uusien asioiden ko- Isä-lapsitoiminnan tavoitteet Isän ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen tukeminen Isien vertaistuki Arjen isyyden vahvistaminen Tasavertaisen vanhemmuuden tukeminen Uusien perheiden saaminen mukaan toimintaan kemiseen. Esimerkiksi retkikeittimellä metsässä valmistettu ateria tarjoaa monille isille ja lapsille uuden oppimista ja yhteisiä elämyksiä. Parhaimmillaan kokemukset siirtyvät leiriltä kotiin rikastuttamaan perheen arkea. Paikallisyhdistysten osalta tavoitteena on tarjota isille ja lapsille yhteistä mielekästä tekemistä MLL:ssa ja saada lisää isiä vapaaehtoisiksi. Oppaassa on kuvattu paljon toiminnallisia työmuotoja, jotka innostavat isät ja lapset entistä aktiivisemmin osallistumaan myös yhdistysten tapahtumien järjestämiseen. Toimintaa ohjaavat MLL:n arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Isä-lapsitoiminnassa lapsi on aktiivinen osallistuja ja toimija. Aikuiset kuuntelevat jokaista lasta yksilönä ja toimintaa kehitetään myös lasten toiveiden mukaan. Toiminnassa lasten annetaan työskennellä omassa tahdissaan ilman suorittamisen ja kilpailun tuomia paineita. Yhteisvastuu Lasten fyysinen sekä henkinen turvallisuus on kaikkien toimintaan osallistuvien vastuulla. MLL:n isä-lapsitoiminta luo sellaisia yhdessä toimimisen muotoja, joissa sekä isät että lapset huomioidaan tasapuolisesti. Inhimillisyys Isä-lapsitoiminnassa on avoin, myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Toimintaa toteutetaan lasten ehdoilla. Toiminta on sekä isille että lapsille mielekästä, reipasta ja luovaa. Myös huumorille ja virheille on sijaa. Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Isä-lapsitoiminnassa jokainen lapsi ja myös aikuinen saa olla oma itsensä. Lasten välistä vuorovaikutusta sekä muiden huomioon ottamista tuetaan. Jokainen osallistuja on yhtä tärkeä osa ryhmää. Toiminta on kaikille avointa. Lasten ja aikuisten erilaisuus otetaan huomioon. Ilo Hyviä elementtejä isä-lapsitoiminnan ohjaamiseen Luovuus Luonnon kunnioittaminen Kädentaidot Seikkailullisuus Huumori Muiden huomioiminen Tasa-arvoisuus MLL:n isä-lapsitoiminnassa isillä ja lapsilla on mahdollisuus saada ilon ja onnistumisen kokemuksia. Toiminta on mielekästä ja tarjoaa uusia kokemuksia isille ja lapsille. Toiminta tarjoaa yhteisiä hetkiä, joista aikuisilla ja lapsilla on mahdollisuus rakentaa yhteisiä positiivisia muistoja. Isä-lapsitoiminnan opas 7 Ohjausote Kaikkea MLL:n toteuttamaa ohjattua toimintaa määrittävät yhteiset edellisellä sivulla avatut arvot. Palautteiden mukaan isät ja lapset kaipaavat yhteiseen toimintaan rentoutta, kiireettömyyttä, turvallisuutta ja toiminnallisuutta. Näiden asioiden toteuttaminen on ohjaajan perustehtävä. Ohjaajan käyttäytyminen on esimerkkinä myös muiden läsnäolijoiden käyttäytymiselle. Lasten huomioiminen ja kehuminen sekä isien huomioiminen esimerkiksi keskusteluilla tai pienellä vitsinheitolla vapauttaa usein tunnelmaa siten, että myös muut isät ja lapset osallistuvat keskusteluun. Varsinkin ensimmäisellä kerhokerralla tai leirin ensimmäisenä päivänä ohjaajan on rohkeasti tehtävä aloitteita ja avattava keskustelua. 8 Isä-lapsitoiminnan opas Toiminnassa on usein mukana eri ikäisiä lapsia. Lapsilla pitää olla mahdollisuus edetä toiminnassa omaan rytmiinsä. Esimerkiksi puutyökerhossa ohjaaja huomioi eri-ikäiset lapset valmistelemalla eri-tasoisia mallitöitä eri-ikäisille osallistujille. Tapahtumissa tämä voi tarkoittaa pienempien jousipyssyjen hankkimista perheen pienimmille. Leiritoiminnassa ohjaaja voi huomioida lasten iän esimerkiksi saunavuoroissa ja nukkumaanmenossa: pienimmät pääsevät aikaisemmin saunaan ja nukkumistilat rauhoitetaan pienimpien mennessä nukkumaan. Rentous, kiireettömyys ja huumori eivät sulje pois turvallisuutta ja perussääntöjä. Myös näiden asioiden toteutumisessa on ohjaajalla keskeinen tehtävä. Vaikka isät ovat läsnä, ohjaaja luo säännöt ja huolehtii siitä, että isät sekä lapset pitävät niistä kiinni. Kysymyksiä isälapsitoiminnan ohjaajalle Miten huomioin jokaisen lapsen ja isän toiminnassa? Luonko toimintaan tarvittavat säännöt ja pidän niistä kiinni? Annanko osallistujille positiivista palautetta? i Liite Pohdintaa isä-lapsitoiminnan ohjaajalle Markkinointi Varsinkin toimintaa aloitettaessa on tärkeää, että markkinointi tavoittaa alueen lapsiperheet. MLL:n paikallisyhdistysten kannattaa hyödyntää omaa kokemustaan, osaamistaan ja kontaktejaan markkinoinnissa. Toimivia markkinointikanavia ovat päiväkodit, koulu, MLL:n paikallisyhdistyksen kerhot, tapahtumat, nettisivut, seurakunnan ja muiden toimijoiden kerhot sekä paikallislehdet. Useissa kunnissa kerhoesitteitä voidaan jakaa jokaiselle eskarilaiselle ja 1.─2.-luokkalaiselle reissuvihkojen välissä tai lokeroihin. Esitteiden lisäksi lehtijutut tavoittavat hyvin perheitä. Rohkea kokeileminen hyvän juttuidean kanssa tuottaa usein hyvän tuloksen. Varsinkin paikallislehdet kirjoittavat mielellään oman alueensa toiminnasta, johon on helppo osallistua ja joka antaa osallis- tujilleen uusia kokemuksia, iloa ja yhteisiä muistoja. Toiminnan jatkuessa aktiivinen markkinointi on edelleen tarpeellista. Säännöllinen tiedottaminen luo kuvan aktiivisesta ja pysyvästä toiminnasta. Isä-lapsikerhoissa pelkkä sähköpostirinki ei välttämättä takaa riittävää osallistujamäärää. Kunnissa, joissa on kokeiltu paperiesitteistä luopumista, kerhojen osallistujamäärät ovat voineet pudota puoleen aiemmasta. Esitteissä ja markkinoinnissa käytettävistä henkilöiden kuvista täytyy aina pyytää henkilöiden lupa. Huomioi markkinoinnissa Koulun ja päiväkodin reissuvihot ja lokerot ovat tehokkaita. Kaupan, kirjaston ja lastenneuvolan ilmoitustaulut toimivat hyvin. Markkinoinnin on tavoitettava sekä isät että äidit, sillä lähes puolet ilmoittautumisista tulee äideiltä Markkinoi säännöllisesti yhtenäisellä ilmeellä. Toiminnan tunnistettavuus on tärkeää. Valokuvia kannattaa hyödyntää. Hyvä toiminnallinen valokuva antaa pelkällä silmäyksellä vahvan mielikuvan toiminnasta. i Liite Kuvaus- ja julkaisulupa Isä-lapsitoiminnan opas 9 Turvallisuus ja vakuutukset Turvallisuus on laadukkaan toiminnan perusedellytys. Turvallisuuteen vaikuttavat mm. toimintaympäristö, käytettävät välineet, ryhmäkoko, lasten ikä sekä toiminnan säännöt. Yhdistyksen sekä toiminnan ohjaajan pitää huomioida turvallisuusasiat suunnitteluvaiheesta aina toteutukseen asti. Hyvänä apuna tässä toimii yhdistysnetistä saatava MLL:n turvallisuusopas. Vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuvien vakuutukset Työntekijän ohella myös alle 20vuotiaat lapset sekä vapaaehtoiset työntekijät vakuutetaan tapaturmien 10 Isä-lapsitoiminnan opas varalta. Vakuutus on voimassa kaikessa MLL:n paikallisyhdistysten, piirien tai keskusjärjestön järjestämässä toiminnassa. Ohjaajan on muistettava, että toimintaan osallistuvat isät eivät ole vakuutettuja. Tämä asia on hyvä mainita erikseen esim. leiriesitteissä. Vastuuvakuutus MLL:n vastuuvakuutus kattaa mahdollisen vahingonkorvauslakiin perustuvan henkilökohtaisen korvausvelvollisuuden, johon vapaaehtoiset työntekijät voivat toiminnassaan joutua. Vakuutus korvaa henkilö- ja esinevahingot tiettyyn, sovittuun summaan saakka; vakuutuksessa on omavastuu. i Lisätietoja MLL:n turvallisuusopas ja tietoa vakuutuksista löytyy yhdistysnetistä. Yhdistysnetin käyttäjätunnuksen ja salasanan saat oman alueesi MLL:n yhdistykseltä. www.mll.fi/yhdistysnetti Isä-lapsikahvila Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat paikallisyhdistysten perustamia, kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Isä-hankkeen aikana perhekahviloissa on pidetty perinteisten perhekahvilapäivien lisäksi esimerkiksi nikkarointipäiviä sekä grillaus- ja pulkkailupäiviä. Toiminnalliset teemat ovat houkutelleet isiä paremmin mukaan perhekahviloihin ja tuoneet myös lapsille ja äideille vaihtelua toimintaan. Erikseen isille pidetyt toiminnalliset isä-illat ovat myös olleet suosittuja. Kokemuksia isä-lapsikahvilasta Kahvilassa pääosassa ovat keskustelut kuulumisista, vanhemmuudesta sekä lasten ja perheen asioista. Toiminta on suunnattu selkeästi vauva-ikäisille lapsille ja heidän isilleen. Kahvilaa on kokeiltu sekä päiväettä iltakahvilana. Päivällä mukana ovat pääasiassa isyysvapailla olevat isät. Kun isät palaavat työelämään, ei päiväaika enää sovi ja vakiokävijöitä me- netetään. Ilta-aikaan mukana on ollut myös työssäkäyviä isiä ja esimerkiksi pienten lasten päiväuniaika ei vaikuta iltakahvilassa käymiseen. Pienemmissä kunnissa isä-lapsikahvila voidaan toteuttaa osana perhekahvilatoimintaa, esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa kuussa ”isien ilta” -periaatteella. Suuremmissa kaupungeissa isälapsikahvila toimii myös viikoittaisena toimintana. Kuva Mari Männistö Isä-lapsitoiminnan opas 11 Isä-lapsikerhot Isä-lapsitoiminnassa tavoitteena on luoda sellaisia kerhosisältöjä, jotka saavat isät ja lapset liikkeelle. Toiminnassa on kokeiltu mm. kokkausta, sählyä, puutöitä, askarteluja, keilailua, mikroautoilua, uistimien tekoa, kalastusta sekä luonnossa liikkumista. Joissain kunnissa on pidetty säännöllisesti isä-lapsikerhoa yhdellä teemalla, tehden esimerkiksi puutöitä koulun teknisen työn luokassa. Toisissa kunnissa kerhoa on pidetty puoli vuotta joka kerran vaihtuvalla teemalla. Teemoihin ovat vaikuttaneet mm. ohjaajan vahvuudet, osallistujien toiveet sekä muut paikkakunnalla toimivat kerhot. Useissa yhdistyksissä myös kylävaarit ovat toimineet puutyökerhojen ohjaajina. Nikkarointi on monelle eläkeikäiselle luontevaa toimintaa. Kerhon ohjaaminen tarjoaa myös mielekästä tekemistä lasten parissa sekä mahdollisuuden välittää perinteisiä kädentaitoja eteenpäin. Kerhojen markkinointi on toteutettu pääasiassa paikallisyhdistysten voimin esimerkiksi koulujen ja päiväkotien reissuvihkojen sekä kauppojen ja kirjastojen ilmoitustaulujen kautta. Näin on tavoitettu perheet suoraan ja tehokkaasti. ”Vaikken ole yläasteen jälkeen koskenut työkaluihin, eikä työn jälki ollut kovinkaan hääviä, niin tärkeintä oli yhdessä tekeminen pojan kanssa.” ”Meidän tyttöä sai aluksi suostutella aika pitkään lähtemään mukaani tänne, mutta nyt ei näköjään meinata päästä kotiin, ennen kuin kaikki mahdolliset puutyöt on tehty valmiiksi.” Puutyökerho Useissa kunnissa puutyökerho on kerännyt parhaiten osallistujia. Puutyöt kiinnostavat sekä isiä että lapsia. Oikeassa puutyöluokassa työskentely tarjoaa lapsille uusia elämyksiä sekä isille luontevia keskustelumahdollisuuksia esimerkiksi omiin kouluaikoihin liittyen. Puutöissä on melko helppo keksiä uusia variaatioita ja myös isiltä tulee loistavia ideoita kerhoihin. Pienoismallikerho Sopii hyvin joko jatkuvaksi kerhoksi tai esimerkiksi puutyökerhoon muutaman kerran teemaksi. Monilla isillä ja lapsilla on kokemusta aiheesta, joten kynnys aloittamiseen on yleensä matala. Monista nettikaupoista saa hyviä aloittelijoiden malleja. i Liitteet 12 Isä-lapsitoiminnan opas Puutyökerhon valmistelu ja toteutus, mallikuvia puutöistä Ryhdy nikkarointivaariksi -mainos ”Ideana tässä on myös, ettei kerho ole liian ohjelmoitu. Useinhan on niin, ettei aikuinen edes ymmärrä, mikä lapsen mielestä on hienointa!” Temppu- tai liikuntakerho Luonnollista tekemistä isille ja lapsille Sopivan vapaamuotoista liikuntaa myös pienille lapsille. Haasteena useissa kunnissa on vapaiden tilojen löytäminen. Keilaaminen ja mikroautoilu Helposti lähestyttäviä aiheita monille. Ei vaadi järjestäjältä paljoa valmistelua mikäli palvelu löytyy riittävän läheltä: markkinointi ja ratojen varaaminen. Varsinkin lapsille erittäin mielenkiintoista toimintaa. Ryhmäalennusta kannattaa kysyä. Usein kaikki osallistujat ovat yhtä kokemattomia, mistä saa mukavasti huumoria toimintaan. Taide- tai käsityökerho Käsillä tekeminen kiinnostaa ja yhdistää useita isiä ja lapsia. Taideprojektien sekä muiden käsitöiden, esimerkiksi korujen tai hyrrien tekeminen onnistuu usein halvoista kierrätysmateriaaleista. Luonnonmateriaalien käyttöön voi luontevasti yhdistää esimerkiksi metsäretken, jolla haetaan materiaaleja tulevaan toimintaan. Erilaiset maalaustyöt vesiväreistä remonttimaalaamiseen innostavat lapsia paljon. Myös valokuvaaminen ja omien valokuvien tarkastelu on lapsista mielenkiintoista ja opettavaista. Kokkikerho Lähes kaikki lapset tykkäävät kokkailla. Ohjaajalla on oltava valmius auttaa, sillä osalla isistä kokemus aiheesta on vähäistä. Helppo kehittää uusia teemoja, esimerkiksi ”Pizzailta isille ja lapsille”, ”Äitienpäiväksi kakkutalkoot isille ja lapsille”, ”Äijämäisten piparien leivontaa” tai ”Kokkailuilta luonnossa”. Mahdollisia tiloja esimerkiksi koulujen kotitalousluokat, erilaiset kerhotilat tms. i Esimerkkejä muista teemoista jousipyssyn rakennuskurssi leijakurssi leikkimielinen valokuvakilpailu uistinkerho aloittelijoille Isä-lapsitoiminnan opas 13 Retkelle! Retket, reissut, metsä, patikointi, kalastus, eväät ─ sanoja, joista monelle tulee mieleen positiivisia muistoja lapsuudesta. Usealle nykylapselle metsään tai esimerkiksi järven rantaan meneminen sekä nuotiolla istuminen on elämys, yhteinen seikkailu, josta jää muistoja. Retkillä on mahdollista toteuttaa loputon määrä erilaista toimintaa. Uusi ympäristö, pieni jännitys sekä hyvät eväät ovat takuita onnistuneelle retkelle isien ja lasten kanssa. Kalastuspäivä tai -retki Voidaan järjestää joko maissa tai veneillen. Useimmilla osallistujilla on omat kalastusvälineet, joten toiminta ei vaadi järjestäjältä välineistöä. Kalastusoppaita löytyy monelta alueelta. Heillä on rautainen asiaosaaminen ja paljon kokemusta erilaisten ryhmien ohjaamisesta: oppaat virittävät hyviä keskusteluja ja tuovat toimintaan huumoria ja kalajuttuja. Kahden tunnin onkikisoista maksettiin kesällä 2012 oppaalle Varsinais-Suomessa 150 euroa. Kalastusseurat tekevät usein juniorityötä ja ovat valmiita talkootyöhön asian leviämiseksi. Muut yhdistykset saattavat olla hyviä ja edullisia yhteistyökumppaneita. Onkikisa ja pilkkipäivä Monilla on oma onki tai sellaisen voi ostaa, myös peruspilkkivälineet ovat edullisia. Pienelläkin opastuksella pääsee aloittelija hyvin alkuun. Pienet palkinnot kaikille osallistujille pitävät motivaation yllä. Hyvä saalisvarmuus tuo lapsille onnistumisen kokemuksia. Saaliin valokuvaus, huumori ja liioitellut kalajutut kuuluvat asiaan! Kalojen lajituntemus sekä osaava opastus tekevät toiminnasta mielenkiintoista. Molemmat ovat helppoja järjestää: vaativat vain ajan, paikan, markkinoinnin ja ohjaajan. Ei tarvita maksullisia kalastuslupia. i Kalastuslupa Onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Muihin kalastusmuotoihin 18─64-vuotias kalastaja tarvitsee maksullisen kalastusluvan. Lisätietoja www.mmm.fi 14 Isä-lapsitoiminnan opas Merirosvo- tai muu teemaristeily Suomessa on valtavasti vesistöjä, joiden lähistöllä toimii valmiiksi matkailu- tai tapahtumayrittäjiä. Risteilyn aikana on hyvä mahdollisuus keskustella isien ja lasten kanssa; tila on rajattu ja suojaisa. Erilaisten vuokrattavien alusten kippareilla on usein mielenkiintoisia tarinoita kerrottavaksi ja hyvä ote lasten kanssa toimimiseen. Luonto-, kiipeily- tai luolaretki Mielenkiintoista toimintaa, joka pitää sisällään seikkailun elementtejä. Lapset innostuvat helposti retkistä, joihin pystyy liittämään tarinoita, seikkailua tai jännitystä. Toimintaan voi helposti liittää erilaisia tehtäviä tai rasteja liittyen luontoon ja siellä liikkumiseen, esimerkiksi valokuvasuunnistusta. Myös suunnistus tai aarteenetsintä soveltuu hyvin retkille ohjelmanumeroksi. Vaatii ohjaajalta retkipaikan tuntemusta. Turvallisuusasiat oltava ehdottomasti huomioituina. Kiipeilyyn löytyy useilla paikkakunnilla ammattilaisia, joilta saa ohjausapua. Retkiin voi liittää luontevasti esimerkiksi retkikeittimellä (trangialla) tai nuotiolla tehtyä eräruokaa. Letut tai makkara ovat takuuvarmoja vaihtoehtoja, mottona: hyvä ruoka, parempi mieli. Myös partiolaisilta saa hyviä vinkkejä retkeilystä sekä retkiruokien valmistamisesta. Urheilua seuraamaan Urheilu on mieluisaa seurattavaa monille isille ja lapsille, mutta liput ovat usein lapsiperheille liian kalliita. Ilmaisliput vetävät hyvin väkeä paikalle. Useilla urheiluseuroilla on tapana lahjoittaa ilmaislippuja yhteistyökumppaneille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville yhdistyksille. Urheilutapahtumissa, kuten esimerkiksi jääkiekko-otteluissa, on myös mahdollista samalla markkinoida isä-lapsitoimintaa. Yhteisretki tapahtumaan Bussin kanssa tai kimppakyydein tehtäviä retkiä isiä ja lapsia kiinnostaviin tapahtumiin. Järjestelyiksi riittää minimissään bussin varaaminen, retken aikataulutus sekä markkinointi. Riskinä hinnan nouseminen liian korkeaksi: pääsyliput kohteeseen ja bussin vuokra. Esimerkkejä tapahtumista: maatalous- ja muut näyttelyt; erilaiset messut, konsertit ja teatterit; Monsterjam ja American carshow Tutustumiskäynnit Kiinnostavat sekä isiä että lapsia, toiminnalliset ympäristöt houkuttelevat myös hyvin osallistujia. Hyviä kohteita ovat esim. paloasema, auto- tmv. tehdas ja leipomo Isä-lapsitoiminnan opas 15 Toimintapisteet tapahtumaan MLL:n paikallisyhdistykset järjestävät valtavasti erilaisia tapahtumia lapsiperheille. Yhdistykset, jotka ovat ennakkoluulottomasti ottaneet esimerkiksi jousiammunnan, nokipannukahvit tai nikkaroinnin ohjelmaansa, ovat poikkeuksetta saaneet alueensa isiä mukaan tapahtumiin. Vapaaehtoisia isiä saadaan vetäjiksi tapahtumiin helpommin kuin kerhoihin. Tapahtuma on kertaluonteinen, eikä vaadi ohjaajalta pitkäaikaista sitoutumista. 16 Isä-lapsitoiminnan opas Esimerkiksi Ruskon ja Maskun yhdistysten kanssa järjestetyt Pakkasmyllerrys-tapahtumat ovat hyviä esimerkkejä isien huomioimisesta tapahtuman toteutuksessa. Rekiajelu, jousiammunta, nuotiotulet, riistanhoitoyhdistyksen toiminnan esittelypiste sekä lumiveistosten tekeminen vetivät paikalle paljon isiä ja lapsia. Isä-lapsitoimintapisteitä Makkaran tai muurinpohjalettujen paisto sekä nuotiokahvit Jousiammunta Puutyöt, esimerkiksi linnunpönttöjen, leikkiauton tai toteemipaalun rakentaminen Koiravaljakko- tai hevosajelu Kalastus, esimerkiksi leikkimieliset onkikisat Liikunnalliset pisteet, esimerkiksi isät vastaan lapset -futiskisa Isä-lapsiurheilukisat tai -olympialaiset, lajit muunneltavissa myös pienille sopiviksi Paperilennokkien teko: lennokeista löytyy paljon erilaisia malleja ja rakentaminen on varsinkin pienemmille jännittävää puuhaa Nikkarointipiste Leijan lennätyspiste Piste, jossa saa ajaa radioohjattavia autoja Isä-lapsileirit MLL:n isä-lapsileirit ovat avoimia kaikille isille ja lapsille. Isä-hankkeen ensimmäiselle leirille kesällä 2011 osallistui 28 isää ja lasta, lapset olivat 2-12-vuotiaita. Leiri oli miesmäinen, huolehtivainen, rento, lämminhenkinen sekä toiminnallinen. Isille ja lapsille tarjottiin yhteistä aikaa, yhteistä tekemistä sekä mahdollisuus irtautua arjesta yhdessä. Ohjelmassa pitää olla jotain sekä tytöille että pojille jotain sekä leirin nuorimpia että vanhimpia lapsia kiinnostavaa jotain, mistä isät tykkäävät ja jotain, mikä yhdistää isiä ja lapsia. Leiripalautteissa nousivat positiivisesti esille yhteinen aika, keskittyminen omaan lapseen siinä hetkessä sekä positiivisten muistojen rakentaminen. MLL:n isä-lapsileireillä ohjelma on melko vapaa. Palautteissa on tullut selvästi esille se, että isät kaipaavat rentoa yhdessä oloa lastensa kanssa ilman liian tarkkaa aikataulutusta. Tekemistä pitää olla, mutta paras tulos syntyy, kun annetaan osallistujille myös vapaa-aikaa, sekä mahdollisuus tehdä asioita omaan rytmiin. Pienten lasten päiväunien ajoittaminen on hyvä ottaa huomioon ohjelmaa tehdessä. Leiriohjelman laatiminen Ohjelman pitää olla monipuolinen. MLL:n isä-lapsileireillä voidaan muun muassa harrastaa liikuntaa, metsäretkiä, pelejä, leikkejä, askartelua, nikkarointia, saunomista ja uimista, eräkokkailua sekä kalastusta. Myös erilaiset leiriteemat innostavat lapsia, esimerkiksi intiaanileiri, luontoleiri tai liikuntaleiri. Leiriohjaajan vastuulla Pelastussuunnitelma EA-välineet saatavilla 24h/vrk Puhelin käyttövalmiina 24h/vrk Tarkka tieto leiripaikan sijainnista esim. hätäpuhelua varten: lähiosoite ja koordinaatit. Leirivalmistelujen aikataulu Leiripaikka varattuna vähintään 6 kk ennen leiriä Leiriesitteet jakoon noin 4 kk ennen leiriä Laskut ja leiriohjelma leiriläisille noin 1 kk ennen leiriä Käytännön tarvikkeet valmiiksi noin 2 viikkoa ennen leiriä i Liite Leiriohjelma ”Leiri oli onnistunut ja jäi mukavat muistot isälle ja lapselle, iso kiitos siitä!” Isä-lapsitoiminnan opas 17 Yhteistyökumppanit Leiriohjelmaa tehdessä on hyvä miettiä, olisiko lähialueella sopivia yhteistyökumppaneita esim. järjestämään leirille toiminnallista sisältöä. Partiolaiset, lasten ja nuorten parissa toimivat yhdistykset, liikuntaseurat, riistanhoitoyhdistykset tai oppilaitokset saattavat mielellään lähteä tekemään yhteistyötä ja samalla markkinoimaan omaa toimintaansa. Tutustu myös muiden järjestäjien nettisivuihin ideoiden saamiseksi. Materiaalien hankinta Lautaa, rimoja sekä erilaisia palikoita nikkarointiin saa puutavaraliikkeistä. Kysy liikkeen puupuolelta hukkapaloja tai käyriä ja haljenneita lautoja ja rimoja. Suuristakin liikkeistä kannattaa kysyä, mutta parhaat lahjoitukset tulevat usein pieniltä yrityksiltä. Myös virhesävytettyjä vesiliukoisia maaleja saa usein ilmaiseksi maaliliikkeistä. Erilaisiin askarteluihin kannattaa kysyä nahkaa suutareilta, karvaa turkisliikkeistä, pieniä kaakeleita ja tapettia tapetti- ja maaliliikkeistä. 18 Isä-lapsitoiminnan opas Pienimmille lapsille leiripäivät voivat joskus olla pitkiä ja uuvuttavia. Ohjaajan kannattaa varata mukaan jotain rauhallista tekemistä. Esimerkiksi palapelit, muovailuvahatyöt, lastenkirjat sekä helpot pelit auttavat lapsia rauhoittumaan illalla ennen nukkumaan menoa. Myös erilaiset tarvikkeet ulkopelejä ja leikkejä varten kuuluvat perusvarustukseen. Tarkista etukäteen leirikeskuksesta löytyykö palloja, mailoja sekä muuta tarpeellista välineistöä. Leirin hinta Leirin hintaan vaikuttavat mm. leiripaikan vuokra, ruokahuollon kustannukset, toiminnallisissa tuokioissa tarvittavat materiaalit sekä mahdollisesti ulkopuolelta ostettava ohjausapu. Viikonlopun mittaiset, perjantaista sunnuntaihin, MLL:n Isä-lapsileirit ovat vuonna 2012 maksaneet aikuisille 35-55 euroa ja lapsille 20-30 euroa, riippuen edellä mainituista tekijöistä. Isä: ”Ohjelmaa oli sopivasti.” Poika, 7v: ”Ohjelmaa oli liikaa. Kalastus keskeytyi, kun joutui lähtemään välillä syömään.” Leiripaikan valinta ja ryhmän koko Leiripaikka valitaan asiakasryhmän mukaan. Kun leirille osallistuu pieniä lapsia mökkimajoitus ja valmiiksi hoidettu ruokahuolto ovat toimiva ratkaisu. Seurakunnilla, kaupungeilla ja kunnilla on usein kohtuuhintaisia leirikeskuksia. Näissä paikoissa on usein korkea käyttöaste, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Korkea käyttöaste takaa myös sen, että perusasioista, kuten esimerkiksi turvallisuussuunnitelmista ja ruokahuollosta on huolehdittu hyvin. Leirin osallistujamäärään vaikuttavat mm. lasten ikä, ohjaajien määrä sekä leiripaikka. MLL:n isä-lapsileireillä on ollut 15-38 osallistujaa. Tämän kokoiset isä-lapsileirit on toteutettu 1-2 ohjaajan voimin. Jos leiriä ohjaa vain yksi ohjaaja, hänen on oltava ammattilainen. Markkinointi ja leirille ilmoittautuminen Leiriesitteitä voi levittää mm. koulujen, päiväkotien, paikallisyhdistysten, paikallislehtien sekä internetin ja radion kautta. Myös leiriä edeltävissä tapahtumissa ja kerhoissa kannattaa markkinoida tulevaa toimintaa. Huomioi leiriohjelmassa ja leiripaikan valinnassa Leiriläisten ikä Ryhmän koko Leirin kesto Vuodenaika Käytössä olevat tilat: huonejako, peseytymismahdollisuudet ym. Alueen maasto: liukkaat kalliot, syvät rannat tmv. riskitekijät Aikataulutusta vaativat asiat esim. ruokailut Tilojen vuokra Leiripaikan sijainti: mahdollisimman lähellä mahdollisimman monelle i Liite Leirimainos Kysy ilmoittautujilta ”Leiri oli mielestäni järjestetty hyvin: monipuolista ruokaa, mukavaa vaihtelevaa tekemistä, kiireetön aikataulu ja leppoisa meininki. Onnistuneet järjestelyt!” Osallistujien nimet Lasten ikä Erityisruokavaliot sekä allergiat Postiosoite, johon lasku leiristä lähetetään Muuta huomioitavaa? Isä-lapsitoiminnan opas 19 Turvallisuus sekä leiriohjaajan vastuut Leiriohjaajan vastuulla on koko leiri suunnittelusta käytännön toteutukseen. Vaikka leirillä on mukana muita aikuisia, on ohjaajalla viime kädessä vastuu leirillä tapahtuvista asioista. Fyysisten asioiden, kuten turvallisuuden, siisteyden, hygienian, leirillä toteutettavan toiminnan sekä liikkumisen lisäksi ohjaajan vastuulla on henkinen turvallisuus sekä leiriläisten viihtyminen. Esimerkiksi kiusaamistilanteisiin on ohjaajan puututtava välittömästi. Yhteinen vastuun kantaminen leirin turvallisuudesta lähtee leiriohjaajan esimerkistä. Leiriläisten huomioiminen Ohjaajan on huomioitava kaikki leiriläiset. Huomioiminen voi tapahtua lapsia jututtamalla, leikittämällä tai esimerkiksi varaamalla pienimpien lasten nukuttamiseen oma rauhallinen tila. i Lisätietoja Myös isien huomioiminen keskustelulla tai pienten askareiden antamisella, vaikka puiden haku tai nuotion sytyttäminen, auttaa heitä pääsemään osaksi leiriporukkaa. Isien viihtyvyys heijastuu aina myös lapsiin! Mitä toivoisit tulevilta leireiltä? Isä: ”Samanlaista rentoa yhdessäoloa.” Poika, 6v: ”Aasiratsastusta!” 20 Isä-lapsitoiminnan opas MLL:n turvallisuusopas ja tietoa vakuutuksista löytyy yhdistysnetistä. Yhdistysnetin käyttäjätunnuksen ja salasanan saat oman alueesi MLL:n yhdistykseltä. www.mll.fi/yhdistysnetti Leirin dokumentointi Ota kuvia ja videota, kerää kirjallisia sekä suullisia palautteita. Kun lapselle antaa leirikuvaajan tehtävät, tulee materiaalia varmasti tarpeeksi ja se on lasten itsensä näköistä. Muista, että lapsista otettujen kuvien käyttämiseen pitää olla vanhempien suostumus. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan onnistumisen arvioivat parhaiten osallistujat. Järjestä leirin lopulla sekä aikuisille että lapsille mahdollisuus antaa palautetta rauhassa ja mielellään nimettömästi. Vertaa omia kokemuksiasi ohjaajana leiriläisten palautteisiin. Esimerkiksi ohjaajan näkökulmasta joku merkityksetön asia saattaa olla leiriläisille uusi kokemus ja tärkeä osa leiriä. Arvioi kriittisesti omaa toimintaasi ohjaajana: Miten voisit paremmin huomioida jokaisen lapsen? Miten voisit osallistaa isiä paremmin yhteiseen toimintaan? Miten luot positiivista ilmapiiriä leirillä? Millaiset säännöt luot leirille ja pidätkö niistä kiinni? Miten huomioit lasten erityistarpeet, esimerkiksi erityisruokavaliot, liikuntarajoitteet tms.? Leirin dokumentointi Valokuvien ja videokuvan avulla Leiriläisten palautteita keräämällä Leirikirjalla; esimerkiksi kiertävä leikekirja, johon eri leirien osallistujat piirtävät ja kirjoittavat leirikokemuksiaan Säilyttämällä leiriohjelmat, esitteet ym. tiedon tuleville järjestäjille i Liite Palautelomake Isä-lapsitoiminnan opas 21 Liitteet Liite 1 Isä-lapsitoiminnan vuosi Esimerkkiyhdistys toimii kunnassa, jossa on noin 2 400 asukasta. Yhdistyksessä käynnistettiin isä-lapsitoiminta tammikuussa. Tämän kuvauksen tarkoituksena on hahmotella ensimmäisen toimintavuoden kalenterijakso niin yhdistyksen kuin vapaaehtoisen isänkin kannalta. Tammikuu Yhdistyksen kokous, johon on kutsuttu perhekahvilassa pienten lasten kanssa käynyt aktiivinen isä. Pallotellaan ideoita erilaisista toiminnoista ja päädytään aloittamaan puutyökerho. Vapaaehtoinen isä sopii koulun tilojen käytöstä puutyökerhoa varten. Myös kalastustapahtumista ja sählykerhosta on puhetta. Helmikuu Piirin työntekijä ja vapaaehtoinen isä palaveeraavat tunnin verran puutyökerhoon liittyvistä asioista. MLL:n isähanke tekee mainoksen puutyökerhosta sekä talvipäivä-tapahtumasta. Yhdistysväki sekä vapaaehtoinen isä levittävät mainoksia. Talvipäivä-tapahtuma lauantaina (osallistuu 8 isää ja 9 lasta), ohjelmassa mm. pilkintää, pulkkailua sekä makkaran paistoa nuotiolla. Maaliskuu Vapaaehtoinen isä hakee puutyömateriaalit MLL:n piiritoimistolta. Pidetään puutyökerhoa kaksi kertaa arkiiltoina (osallistuu 5-6 isää ja 6-7 lasta/kerta). Toinen vapaaehtoinen isä sopii ja vetää ensimmäisen sählykerhon (osallistuu 4 isää ja 4 lasta). Kerho pidetään sunnuntai-aamuna. 22 Isä-lapsitoiminnan opas Huhtikuu Pidetään Talviverkko-tapahtuma sunnuntaiaamuna, ohjelmassa verkkojen kokeminen, pilkintää, grillaamista ja kalan käsittelyä (osallistuu 12 isää ja 14 lasta). Tapahtumaa mainostettiin myös muihin kuntiin. Toukokuu Toukokuussa ei toimintaa. Vapaaehtoiset isät suunnittelevat toimintaa seuraavalle syksy-talvi-kevät-kaudelle. Toinen vapaaehtoisista isistä osallistuu paikallisyhdistyksen hallituksen kokoukseen. Kesä- ja heinäkuu Kesätauko Elokuu Kesätauko jatkuu Vapaaehtoiset isät suunnittelevat alkavan kauden tapahtumien aikataulua. Vapaaehtoinen isä sopii syyskaudeksi koulun tilojen käytöstä puutyökerhoa varten. Syyskuu Luontoretki isille ja lapsille oman kunnan alueella näköalavuorelle. Samaan valokuvaan saatiin tenavajoukko ja merellä seilaava ruotsinlaiva. Lokakuu Vapaaehtoinen isä tekee muutaman tunnin esivalmisteita ja malleja puutöitä varten. Puutyökerho kahtena arki-iltana (osallistuu 45 isää ja 5-8 lasta). Toinen vapaaehtoinen isä sopii koulun liikuntasalin käytöstä isä-lapsi-sählyyn marraskuussa. Maaliskuu 2 Vapaaehtoinen isä valmistelee tunnin verran malleja puutöihin. Pidetään puutyökerho arki-iltana (osallistuu 6 isää ja 8 lasta). Uusitaan talvikalastustapahtuma. Toinen vapaaehtoinen isä sopii kevään puutarhavierailut. Marraskuu Sählykerho sunnuntaiaamuna (osallistuu 5 isää ja 6 lasta). Huhtikuu 2 Vieraillaan paikallisessa kauppapuutarhassa, missä puutarhurin opastuksella kylvetään hyötykasveja taimettumaan, ja saadaan opastusta puutarhaviljelystä (osallistuu 4 isää ja 6 lasta). Joulukuu Vapaaehtoinen isä tekee puolitoista tuntia malleja ja valmistelua joulukoristeiden tekemistä varten. Puutyökerhossa arki-iltana joulukoristeiden nikkarointia (osallistuu 5 isää ja 7 lasta). Vapaaehtoinen isä sopii kevätkaudeksi koulun tilojen käytöstä puutyökerhoa varten. Toukokuu 2 Mennään kauppapuutarhaan koulimaan ja noutamaan taimet kylvön suorittaneella joukolla. Tehdään veneretki lähisaaristoon kevätkauden päätökseksi. Kesätauko alkaa. Tästä alkaa kalenterivuosi 2. Tammikuu 2 Vapaaehtoinen isä värkkäilee tunnin verran malleja puutöihin. Pidetään puutyökerho arki-iltana (osallistuu 6 isää ja 8 lasta). Helmikuu 2 Talvipäivä-tapahtuma lauantaina (osallistuu 5 isää ja 8 lasta), ohjelmassa mm. pilkintää, napakelkalla hurjastelua, makkaran paistoa ja kahvinkeittoa sekä lämmittelyä nuotiolla. Makkarat ja mehut saatiin sponsoroituina. Isä-lapsitoiminnan opas 23 Liite 2 Isä-lapsitoiminta Pohdintaa isä-lapsitoiminnan ohjaajalle 23.1.2013 Sivu 1 / 2 Isätoiminnan ohjaajan itsearvioinnilla voit arvioida omaa onnistumistasi sekä kehittää toimintaasi ohjaajana. A. Lasten ja isien huomioiminen toiminnassa KOULUARVOSANA 1. Tervehdin jokaista isää ja lasta. 4 5 6 7 8 9 10 2. Huomioin jokaisen lapsen ja isän erikseen toiminnassa. 4 5 6 7 8 9 10 3. Pystyn ylläpitämään toiminnassa kiireetöntä ilmapiiriä. 4 5 6 7 8 9 10 4. Tunnistan toiminnassa tukea tarvitsevat isät ja lapset. 4 5 6 7 8 9 10 5. Autan tukea tarvitsevia. 4 5 6 7 8 9 10 6. Osaan luoda myönteistä yhteishenkeä. 4 5 6 7 8 9 10 7. Luon toimintaan tarvittavat säännöt ja pidän niistä kiinni. 4 5 6 7 8 9 10 8. Annan toiminnassa tilaa isien ja lasten omille keskusteluille ja tekemiselle. 4 5 6 7 8 9 10 9. Puutun muita osallistujia häiritsevään käytökseen. 4 5 6 7 8 9 10 10. Uskallan selvittää ongelmatilanteita isien ja lasten kanssa. 4 5 6 7 8 9 10 11. Tuon toimintaan huumoria ja rentoutta. 4 5 6 7 8 9 10 12. Tuen lapsia kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä. 4 5 6 7 8 9 10 13. Tuen isiä kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä. 4 5 6 7 8 9 10 14. Annan isille ja lapsille positiivista palautetta säännöllisesti. 4 5 6 7 8 9 10 15. Pyydän säännöllisesti palautetta toiminnastani vanhemmilta. 4 5 6 7 8 9 10 16. Pyydän säännöllisesti palautetta omasta toiminnastani lapsilta. 4 5 6 7 8 9 10 17. Isissä ja lapsissa näkyy ilo toiminnassa. 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 B. Isien ja lasten vuorovaikutuksen tukeminen C. Onnistumisen kokemukset D. Toiminnan suunnitteleminen ja jatkuvuus 18. Osaan suunnitella toimintaa, josta isät ja lapset saavat onnistumisen kokemuksia ja iloa. 19. Huomioin lasten näkemykset ja toiveet toiminnan suunnittelussa. 24 Isä-lapsitoiminnan opas Sivu 2 / 2 9 10 20. Huomioin isien näkemykset ja toiveet toiminnan suunnittelussa. 4 5 6 7 8 21. Pystyn muuttamaan suunnitelmiani huomioidakseni isien ja lasten ehdotuksia ja toiveita. 22. Pystyn luontevasti kysymään isiä mukaan toiminnan vapaaehtoisiksi 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 24. Olen avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja kumppaneille. 4 5 6 7 8 9 10 25. Pidän kiinni yhteistyökumppaneiden kanssa sovituista asioista. 4 5 6 7 8 9 10 26. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä siihen osallistuvien isien kanssa. 4 5 6 7 8 9 10 27. Osallistujat tietävät, että toiminta on MLL:n järjestämää. 4 5 6 7 8 9 10 28. Olen tietoinen MLL:n arvoista. 4 5 6 7 8 9 10 29. MLL:n arvot välittyvät isille ja lapsille. 4 5 6 7 8 9 10 30. Allekirjoitan itse toiminnan arvot ja toimin niiden mukaan. 4 5 6 7 8 9 10 järjestäjiksi. 23. Olen itse sitoutunut toimintaan. E. Yhteistyö F. MLL:n arvojen näkyminen toiminnassa Vahvuuteni ohjaajana: Selkeästi kehitettävät osa-alueet: Muita huomioita omasta toiminnasta ohjaajana: Isä-lapsitoiminnan opas 25 Liite 3 Kuvaus- ja julkaisulupa Kuvausluvan voi antaa yli 18-vuotias henkilö itsestään, alaikäisen lapsen kuvausluvan antaa lapsen huoltaja. Sallimalla kuvaamisen annat MLL:n Varsinais-Suomen piirille käyttöoikeuden kuviin ilman myöhempääkään korvausvaatimusta. Kuvia ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Valokuvissa esiintyvät tunnistettavat ihmiset esitetään aina myönteisessä asiayhteydessä ja MLL:n arvojen mukaisesti. Annan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille luvan kuvata Lastani Itseäni Annan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille luvan käyttää lapseni kuvaa / kuvaani Internetissä (varsinaissuomenpiiri.mll.fi, perhetaloheideken.fi) Markkinoinnissa / mainonnassa (esitteet, mainokset..) Viestinnässä (tiedotteet, koulutusmateriaalit, raportit..) Aika ja paikka Allekirjoitus ja nimenselvennys (nimeä ei mainita kuvan yhteydessä) 26 Isä-lapsitoiminnan opas Liite 4 Puutyökerhon valmistelu ja toteutus Materiaalien hankinta Ilmaismateriaaleja, kuten lautaa, rimoja sekä erilaisia palikoita saa puutavaraliikkeistä, höyläämöistä sekä puusepänverstailta. Kysy hukkapaloja tai esim. käyriä tai haljenneita lautoja ja rimoja. Esimerkiksi Turussa puulistojen ym. erikoisliike Nakolinna Ky myy hukkapalasäkkejä 5e/säkki. Tällaiset erikoismalliset palikat tarjoavat valtavasti materiaalia erilaisiin pieniin puutöihin. Muista myös aina kertoa puutavaraa kysyessäsi, mihin tarkoitukseen haet tavaraa! Myös vesiliukoisia remonttimaaleja on mahdollista saada tai ostaa halvalla remonttitarvike- ja maalikaupoista kysymällä esimerkiksi poistoon meneviä virhesävyjä. Samoin varastoon jääneitä kaakeleita tai mallieriä sekä mallitapetteja kannattaa kysellä laatta- ja tapettiliikkeistä. Myös monilla pienten lasten isillä on nikkarointiin soveltuvaa tavaraa kotonaan: remontista jääneitä palikoita, listanpätkiä, nauloja, pensseleitä tai vesiliukoista maalia. Pyydä isiä ilmoittautumisten yhteydessä tuomaan tällaisia materiaaleja kerhon käyttöön. Työkaluja saa useimmiten lainata koulun puutyöluokasta. Puutyötilat Kysy paikallisen ala-asteen tai yläasteen puutyöluokkaa käyttöön. Puutyöluokat eivät ole kovinkaan varattuja verrattuna esimerkiksi liikuntasaleihin. Tilojen saamiseen vaikuttavat kuitenkin kunkin kunnan päätökset tilojen vuokraamisesta. Käy ehdottomasti tutustumassa etukäteen tiloihin: työkalujen paikat, päävirta, ensiapu, jälkisiivous ym. Myös tavallisissa kerhotiloissa tms. pystyy mainiosti toteuttamaan peruspuutöitä. Ryhmän koko tulee olla tällöin pienempi, koska sujuva tekeminen lasten kanssa vaatii runsaasti pöytätilaa. Töiden suunnittelu Valmistele 1-3 eri vaihtoehtoa lapsille. Puutöiden pitäisi olla sekä pojille että tytöille sopivia. Ota huomioon lasten ikä, jotta tekemisen kesto sekä vaikeusaste ovat sopivia. Sopivien työkalujen käyttö vaikuttaa ratkaisevasti myös töiden turvallisuuteen. 3-7-vuotiaille lapsille sopiva kerho kestää 12 tuntia kerrallaan. Pienille lapsille kannattaa antaa töitä, jotka saa yhdellä kerhokerralla valmiiksi. Näin lapset saavat konkreettisen palkinnon tekemisestään. Valmistele työt niin, että pienemmille tekijöille on valmiiksi sahattuja osia riittävästi valmiina. Säästä kuitenkin riittävästi raakamateriaalia: vanhemmat lapset sekä isät haluavat usein tehdä työn alusta loppuun itse. Kerhon jatkuessa kannattaa antaa osallistujille vapaammat kädet. Uusien ideoiden kokeileminen tuo tekemiseen luovuutta ja antaa lapsille paremmat mahdollisuudet tehdä töistä oman näköisiä. Myös muiden isien ja lasten tekemistä puutöistä otetut valokuvat antavat hyviä ideoita uusiin töihin. Koneellisten työkalujen käyttö Pienille lapsille sopivat pääasiassa vain mekaaniset työkalut. Monet isät ovat kuitenkin taitavia eri työkoneiden käytössä. Anna isille mahdollisuus halutessaan käyttää puutyöluokan koneita - omien taitojen käyttäminen tuo toimintaan lisää mielekkyyttä. Koneiden käytöstä on kuitenkin aina sovittava koulun rehtorin kanssa erikseen. Ohjaajan on tehtävä selväksi, että koneiden käyttö on isien omalla vastuulla ja etteivät lapset saa osallistua koneiden käyttöön. Ohjaajan on myös osaltaan valvottava, että lapset pysyvät riittävän kaukana koneista. Isä-lapsitoiminnan opas 27 Turvallisuus ja säännöt Kerro osallistujille kerhon alussa selkeästi säännöt, esimerkiksi työkalujen käytöstä, juoksemisesta työkalujen kanssa sekä omien jälkien siivouksesta. Pidä annetuista säännöistä kiinni! Kerhon osallistujamäärä Ota jo suunnitteluvaiheessa huomioon, oletko ainoa ohjaaja vai onko apuna esimerkiksi lasten vanhemmat. Muista, että olet vastuussa turvallisuudesta! Jos olet ainoa vetäjä, pohdi montako lasta ehdit tai kykenet turvallisesti ohjaamaan. Ota huomioon lasten ikä suunnitellessasi ryhmän kokoa. Mitä pienempiä lapsia sitä pienempi ryhmä ; pienet lapset vaativat luonnollisesti enemmän ohjausta. Esimerkiksi 3─7-vuotiaat lapset isineen pystyvät työskentelemään sujuvasti noin 15–20 hengen ryhmässä. Tämä edellyttää kuitenkin, että työt ovat hyvin etukäteen valmisteltuja. Ohjausote Puutyökerhoista saatujen kokemusten perusteella isät pitävät mielellään omien lasten ohjaamisen sekä auttamisen omassa hallinnassaan - anna siis isille tilaa. Puutyökerho on monille isille ainutlaatuinen tilaisuus viettää aikaa yhdessä lastensa kanssa, ohjaajan tulisi kunnioittaa sekä huomioida tämä. Ohjaustilanteessa kannattaa kannustaa mielikuvituksen käyttämiseen, jotta töistä tulisi mahdollisimman monipuolisia. Myös isät soveltavat mielellään sekä keksivät uusia tapoja tehdä annettuja malleja. Mainonta Mainosta toimintaa suoraan kohderyhmälle. Esimerkiksi 3─7-vuotiaiden lasten vanhempiin saa koulujen ja päiväkotien kautta helposti suoran kontaktin. Pyydä ilmoittautumiset osallistujilta. Toiminnan suosio saattaa yllättää ja tulijoita olla jopa liikaa. Mainosta ajoissa. Mainokset kannattaa jakaa vähintään 2 kuukautta ennen kerhon aloittamista. Jos ilmoittautumisia ei tule, ehdit vielä mainostaa lisää. Kirjallisuusvinkkejä Asunta, Markku (1999). Pajupillistä pikisirkkaan. Atena. Eriksen, Laila (2003). Hauskoja puutöitä koko perheelle. Helmi Kustannus. Gissy, Peter (2002). Lasten oma askartelukirja, Kustannus-Mäkelä. Hautakangas, Jouni (1997). Pikkunikkari, puutyökirja päiväkodeille ja yleisopetukseen. Otava. Laitinen, Eero (2001). Puutyön ilo: vanhanajan avainkaapista mutkaluikkuun. Ajatus. Mårtensson, Hans (1984). Nikkaroimme lapsille. Otava. Nelson, John A. (1991). 52 weekend woodworking projects. Sterling. Nyman, Ingemar (2005). Veistä ja rakenna luonnossa. Kustannus-Mäkelä Oy. 28 Isä-lapsitoiminnan opas Liite 5 Mallikuvia puutöistä Isä-lapsitoiminnan opas 29 30 Isä-lapsitoiminnan opas Liite 6 Ryhdy nikkarointivaariksi! Nikkarointivaareja kaivataan! Lähde vetämään Mannerheimin Lastensuojeluliiton nikkarointi-iltoja isille ja lapsille. Nikkarointivaarina voit vetää vaikka kolme nikkarointi-iltaa syksyllä ja toiset kolme iltaa keväällä. Nikkarointiillat pidetään tavallisesti alakoulujen puutyöluokissa. Tarvittavat materiaalit sekä esimerkkiohjeita helppojen puutöiden tekemiseen saat MLL:n paikallisyhdistyksen kautta. Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Nikkarointivaarina tai -mummina saat myös uusia samanhenkisiä ystäviä muista vaareista ja mummeista. Kysy rohkeasti tarkempia tietoja toiminnasta MLL:n paikallisyhdistyksestä ! Tykkäätkö puutöistä? i Lisätietoja Kaipaatko mielekästä tekemistä? Haluaisitko jakaa perinteisiä kädentaitoja eteenpäin lapsille? Isä-lapsitoiminnan opas 31 Liite 7 Leiriohjelma Syysleiri isille ja lapsille 12.–14.10.2012 - Järjestäjä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Isä-hanke Paikka: Kunstenpää, Kunstenniemen leirikeskus, Kunstenniementie 300, 21130 Naantali http://leirikeskus.turunseurakunnat.fi/portal/fi/kunstenniemi - Leirimaksu koko viikonlopusta ei-jäsenille: Aikuiset 40,00 e 2–6-vuotiaat lapset 21,50 e 7–17-vuotiaat lapset 30,80 e - Maksu sisältää mökkimajoituksen, ruokailut, viikonlopun ohjelman, vakuutuksen lapsille ja saunan käyttöoikeuden Ota omat liinavaatteet ja pyyhe mukaan Ota myös omat kalavehkeet mukaan, leiriltä saa myös lainattua onkia sekä 2 kpl virveleitä. Ohjaajana toimii MLL:n Varsinais-Suomen piirin isätoiminnan ohjaaja Matti Kuusilehto - - Leirimaksu jäsenille: 34,00 e 16,00 e 25,00 e Lisätietoja isätoiminnan ohjaaja Matti Kuusilehto matti.kuusilehto(at)mll.fi p. 044 554 8080 Leiriohjelma Perjantai 12.10 klo 17.30–18 saapuminen Kunstenniemen leirikeskuksen parkkipaikalle, josta ohjataan eteenpäin klo 18–19 asettuminen taloksi/tutustuminen klo 19–21 verkkojen lasku, sauna sekä iltapala 32 Isä-lapsitoiminnan opas Lauantai 13.10 klo 8-9 aamupala, jonka jälkeen verkkojen nosto + kalan käsittelyä klo 9-11.30 lähiympäristöön tutustumista, kalastelua, jousiammuntaa sekä vapaata olemista klo 11.30–12.30 lounas klo 12.30–14 kalastelua, nikkarointia/askartelua klo 14–14.30 päiväjuoma/välipala klo 14.30–16.30 vapaata olemista klo 16.30–17.30 päivällinen klo 17.30–19 Leikkiä, pelailua, verkkojen laskeminen sekä vapaata olemista klo 19–21 sauna, iltapala nuotiolla sekä vapaata olemista Sunnuntai 14.10 klo 8–9 aamupala klo 9–11.30 ulkona pelailua, verkkojen nosto, leikkiä sekä kädentaitoja klo 11.30–12.30 lounas klo 12.30–14.30 ulkoilua, siivoilua sekä vapaata puuhaa klo 14.30–15.00 siivoilut, lähtökaffet, ideoinnit tulevasta toiminnasta sekä leirin lopetus (tunnelmat, kokemukset ym.) klo 15.00 kotiinlähtö Isä-lapsitoiminnan opas 33 34 Isä-lapsitoiminnan opas Tule mukaan syysleirille! Isä-lapsileiri on rentoa yhdessäoloa, yhteistä tekemistä ja luonnossa liikkumista. Leirimajoitus on merenrannalla Kunstenniemessä Kunstenpään mökissä. Mökkiin kuuluu myös oma rantasauna takkahuoneineen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Isä-hanke järjestää syysleirin isille ja 3–10-vuotiaille lapsille. Leirin ohjaajana on MLL:n isätoiminnan ohjaaja Matti Kuusilehto. Leirillä voi käydä kalassa tai nikkaroida, istuskella ja syödä iltapalaa nuotiolla, saunoa, tehdä metsäretkiä ja nauttia ulkoilusta. Kunstenniemen leirikeskuksessa 12.–14.10.2012 Syysleiri isille ja lapsille perjantai klo 17.30─18 saapuminen sunnuntai klo 15 kotiinlähtö leirille saavutaan omilla kyydeillä Isätoiminnan ohjaaja Matti Kuusilehto 044 554 8080 matti.kuusilehto(at)mll.fi i Lisätietoja Mukaan mahtuu 37 leiriläistä. Ilmoittaudu pian! Isätoiminta on myös Facebookissa varsinaissuomenpiiri.mll.fi Lisätietoja Isä-hankkeesta Tarkemman leiriohjelman ja laskun saat ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoitathan ─ leiriläisten nimet ─ lasten syntymävuodet ─ osoitteen ja puhelinnumeron ─ sähköpostiosoitteen ─ allergiat ja erikoisruokavaliot. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen matti.kuusilehto(at)mll.fi Hintaan sisältyy mökkimajoitus, ruokailut (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala), ohjelma, vakuutus lapsille ja saunan käyttöoikeus. Mukaan tarvitset omat liinavaatteet ja pyyhkeen. ─ ─ ─ ─ ─ ─ aikuiset 34 e / 40 e 2–6-v lapset 16 e / 21,50 e yli 7-v lapset 25 e / 30,80 e Leirin kesto Leirin hinta jäsenet/ei-jäsenet Liite 8 Liite 9 Isä-lapsileirin palautelomake Aikuiset 1. Vastasiko leiri odotuksiasi? 2. Miten leiri oli mielestäsi järjestetty? 3. Oliko ohjelmaa mielestäsi sopivasti? Liian vähän? Liikaa? 4. Oliko leirin kesto sopiva? 5. Mitä toivoisit tulevilta perheleireiltä? 6. Miten leiri vaikuttaa – omaan suhteeseesi lapsiin? - omaan jaksamiseesi? - omaan tukiverkostoosi? 7. Muuta palautetta? Isä-lapsitoiminnan opas 35 Isä-lapsileirin palautelomake Lapset 1. Mikä oli leirillä parasta? Mikä huonointa? 2. Oliko leirillä tarpeeksi tekemistä? Oliko leirillä jotain kivaa uutta tekemistä? 3. Saitko viettää tarpeeksi aikaa iskän kanssa? 4. Opitko leirillä jotain uutta? 5. Mitä toivoisit seuraavalta leiriltä? 36 Isä-lapsitoiminnan opas Muistiinpanoja ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ Isä-lapsitoiminnan opas 37 Muistiinpanoja ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ 38 Isä-lapsitoiminnan opas Muistiinpanoja ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ Isä-lapsitoiminnan opas 39 Isä-lapsitoiminnan opas on tehty osana Isä-hanketta, jota on ollut rahoittamassa Raha-automaattiyhdistys ry. Hanketta on toteutettu neljän Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirin alueella vuosina 2010-2013. Lisätietoja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry p. (02) 273 6000 info.varsinais-suomi(at)mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry p. (03) 254 5400 hameen.piiri(at)mll.fi hameenpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry p. (08) 622 193 kainuu(at)mll.fi kainuunpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri ry p. 010 422 8122 kymen.piiri(at)mll.fi kymenpiiri.mll.fi
© Copyright 2024