1. No category

SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ
RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS
Parengė Klaipėdos universiteto
suomių kalbos lektorė
Karin Karčiauskienė
Klaipėda 2011
ĮVADAS
Šios metodinės medžiagos tikslas yra padėti studentams, kurie anksčiau
nestudijavo šios kalbos ir susipažįsta su suomių kalbos fonetikos ir gramatikos
pagrindais suomių kalbos paskaitų metu, įtvirtinti pradinius kalbos įgūdžius,
atitinkančius Europos kalbų mokėjimo vertinimo lygio A1 dalį. Ja pasinaudodami
studentai įgytų taisyklingos tarties, klausymo ir skaitymo gebėjimų, išmoktų ilgųjų
bei trumpųjų balsių tarimo, balsių ir priebalsių kaitos, gebėtų atpažinti ir pritaikyti
suomių bendrinės kalbos garsų artikuliacines bei akustines ypatybes, pritaikyti garsų
sąveikos dėsnius, pastebėti ir taisyti savo ir kitų tarties trūkumus bei klaidas.
Tarties mokymas prasideda nuo sugebėjimo klausytis. Tam, kad gebėtum ištarti
naujus garsus, iš pradžių turi juos girdėti. Todėl ši medžiaga padalinta į klausymosi ir
tarties pratimus. Klausymosi pratimai prasideda nuo visumos – jų tikslas yra iš bendro
konteksto išskirti atskirą sakinį, žodį, garsą ir nustatyti, kur jis prasideda ir kur
baigiasi. Būtina suprasti, kokią paskirtį turi kiekvienas garsas, kirtis ar intonacija.
Svarbi suomių kalbos tarties ypatybė yra garsų ilgumas ir kaita. Todėl studentai,
pradėję studijuoti suomių kalbą, turi išmokti klausytis atskirų balsių, dvigarsių, ilgųjų
balsių, ilgųjų priebalsių bei jų kombinacijų ir jas atskirti.
Tarties pratimai šioje metodinėje medžiagoje pateikiami būtent tokiu principu:
iš pradžių studentai turi praktikuotis išgirsti ritmą, kirtį bei intonaciją. Po to jie
supažindinami su ilgųjų ir trumpųjų balsių bei priebalsių tarimu.
Toliau dėmesys skiriamas balsių, priebalsių, dvigarsių ir dvibalsių
kombinacijoms, o pabaigoje pateikiami trumpi tekstai skaitymui.
Labai svarbu yra išmokti taisyklingai ištarti garsus, kad klausytojas juos lengvai
suprastų. Kuo geriau studentas įsisavina tarties ypatybes, tuo jam lengviau įsiminti
žodžius ir po to juos parašyti.
Lapai su užduotimis išdalinami studentams paskaitos pradžioje. Užduotys
studentams yra suformuluotos aiškiai ir tiksliai. Tarties užduotyse žodžiai nėra išversti
ar paaiškinti. Kol studentas neišmoks klausytis bei atkartoti garsų ir jausti skirtumus
tarp jų, nėra svarbu žinoti pavyzdžiuose pateikiamų žodžių reikšmių. Jas studentas
gali pats savarankiškai susirasti žodyne.
Atlikdami šioje medžiagoje pateiktus tarties pratimus, studentai mokosi
atpažinti suomių kalbos garsus bei žodžius ir gerai tarti suomiškai. Tokiu būdu yra
padedamas pamatas tolimesnėms suomių kalbos studijoms. Laikas, skirtas suomių
kalbos tarties pratyboms, niekada nenueina veltui.
Siekiant išlaikyti aktualumą ir sąveiką su šiuolaikine suomių kalba, ši metodinė
medžiaga ateityje gali būti tobulinama ir papildoma.
JOHDANTO
Tämän materiaalin tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään avaimet suomen
kielen ääntämiseen. Suomen kielen ääntämisen opiskelu on tarkoitettu vasta alkaville
opiskelijoille.
Ääntämisen oppiminen alkaa kuulemaan oppimisesta. Jotta oppii tuottamaan
uudenlaisia äänteitä, täytyy ensin harjaantua kuulemaan ne. Tästä syystä materiaali on
jaettu kuunteluharjoituksiin ja ääntämisharjoituksiin.
Kuunteluharjoitukset alkavat isosta yksiköstä. Tavoitteena on ensin löytää
puhevirrasta kokonaisuuksia ja ymmärtää, mistä jokin kokonaisuus alkaa ja mihin se
loppuu. Tärkeää on hahmottaa, mitä erilaisia tehtäviä ryhmillä, painolla ja
intonaatiolla on. Keskeinen suomen kielen ominaispiirre on äänteiden keston vaihtelu.
Sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat kuulemaan yksittäisiä äänteitä ja niiden välisiä
eroja sekä erilaisia äänneyhdistelmiä.
Ääntämisharjoitukset ovat samassa järjestyksessä. Ensin opiskelijat
harjoittelevat rytmiä, painoa ja intonaatiota erilaisten tehtävien avulla. Sitten pitkien
ja lyhyiden äänteiden ääntämistä. Sen jälkeen keskitytään äänteisiin ja
äänneyhdistelmiin. Lopussa on lyhyitä erityyppisiä lukutekstejä.
Tärkeätä on oppia tuottamaan sellaista ääntämystä, jota kuulijan on helppo
ymmärtää. Kielen foneettisten piirteiden hahmottamisesta ja hyvästä ääntämyksestä
on apua kaikessa vuorovaikutuksessa, sekä ymmärtämisessä että ymmärretyksi
tulemisessa. Tarkka kuva kielen foneettisista piirteistä auttaa myös sanojen
muistamisessa ja oikein kirjoittamisessa.
Materiaalissa on jokaisen tehtävän alussa sanottu, mitä opiskelijan on tarkoitus
tehdä. Materiaalin tehtävien sanastoa ei ole selitetty. Kun opiskelija keskittyy
opiskelemaan ääntämystä, kuulemaan ja tuottamaan äänteiden välisiä eroja, ei ole
tärkeää ymmärtää kaikkien esimerkkisanojen merkitystä. Sanojen merkitykset voi
opiskelija itse tietysti opiskella sanakirjan avulla.
Materiaali on suunniteltu käytettäväksi niin suomen kielen kursseilla kun
opiskeluksi opettajan johdolla tunneilla. Materiaalin avulla opiskelija voi työskennellä
myös itsenäisesti. Harjoittelun avulla on mahdollista oppia ääntämään vierasta kieltä
hyvin. Ääntämisen opiskeluun käytetty aika ei koskaan mene hukkaan.
TURINYS
1. Garsai ir raidės
2. Balsiai
3. Dvibalsiai
4. Priebalsiai
5. Skiemenavimas
6. Fonetiniai pratimai klausai lavinti
7. Ilgųjų ir trumpųjų balsių tartis
8. Balsių harmonijos pratimai
9. Priebalsių kaita
10. Dvibalsių tarimas
11. Dviskiemenių ir triskiemenių žodžių rašymas iš klausos
12. Ilgųjų ir trumpųjų balsių, priebalsių atpažinimas ir rašymas
13. Fonetinis pratimas klausai lavinti
14. Fonetinis pratimas klausai lavinti
15. Kirčiavimo užduotis
16. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus ir trumpus balsius ir priebalsius
17. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus priebalsius ir dvibalsius
18. Fonetinis pratimas - eilėraštukų skaitymas
19. Fonetinis pratimas - greitakalbės skaitymas
20. Fonetinis pratimas - patarlių skaitymas
21. Skiemenavimo pratimas
22. Literatūros sąrašas
SISÄLLYS
1. Äänteet ja kirjaimet
2. Vokaalit
3. Diftongit
4. Konsonantit
5. Taivutus
6. Kuunteluharjoituksia
7. Toista vokaalit!
8. Vokaaliharmonia ( Kumpi pääte tulee? )
9. Toista konsonantit! ( Konsonanttivaihtelu )
10. Toista diftongit!
11. Kuuntele ja kirjoita!
12. Kirjoita sanat, jonka kuulet!
13. Harjoittele! Sano opettajan perässä!
14. Kirjoita se sana, jonka kuulet!
15. Kuuntele sanat ja merkitse paino!
16. Alleviiva se sana, jonka kuulet!
17. Lue lorut ääneen yksin tai ryhmässä! Alleviiva loruista kaikki geminaatat ja
diftongit!
18. Lue lastenlorut ja kansanrunot!
19. Lue nopeasti peen pakina!
20. Lue sananlaskut!
21. Lue ja taivuta!
22. Harjoitustekstien lähdetiedot
1. ÄÄNTEET JA KIRJAIMET
GARSAI IR RAIDĖS
AAKKOSET
ABĖCĖLĖ
A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
Q
R
S
T
U
V
W
X
Y
Z
Å
Ä
Ö
(aa)
(bee)
(see)
(dee)
(ee)
(äf)
(gee)
(hoo)
(ii)
(jii)
(koo)
(äl)
(äm)
(än)
(oo)
(pee)
(kuu)
(är)
(äs)
(tee)
(uu)
(vee)
(kaksois-vee)
(äks)
(yy)
(tseta)
(ruotsalainen oo)
(ää)
(öö)
KIRJAIMET
RAIDĖS
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
LUEMME NÄIN:
SKAITOME TAIP:
(Atidžiai klausykite dėstytojo ir kartokite paskui jį.)
aa, bee, see, dee, ee, äf, gee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee, kuu, är,
äs, tee, uu, vee, kaksoisvee, äks, yy, tseta, ruotsalainen oo, ää, öö
2. VOKAALIT (Kartokite paskui dėstytoją)
BALSIAI
LYHYET
PITKÄT
TRUMPIEJI
ILGIEJI
a
aa
alta
aalto
e
ee
meri
Meeri
i
ii
sika
siika
o
oo
poro
poolo
u
uu
tuli
tuuli
y
yy
tylli
tyyli
ä
ää
älä
ääni
ö
öö
hölmö
Töölö
ETUVOKAALIT
PRIEŠAKINĖS EILĖS BALSIAI
e
i
ee
ä
ii
ö
ää
y
öö
yy
TAKAVOKAALIT
UŽPAKALINĖS EILĖS BALSIAI
a
aa
o
u
oo
uu
VOKAALIHARMONIA
BALSIŲ HARMONIJA
a o u
auto-ssa
omena-ssa
uuni-ssa
laiva-lla
e i
ä ö y
pää-ssä
öljy-ssä
tee-ssä
tie- llä
kesä-llä
YHDYSSANAT
SUDURTINIAI ŽODŽIAI
yö/vuoro-ssa
suklaa/jäätelö-ssä
rauta/tie/asema-lla
3. DIFTONGIT
DVIBALSIAI
ai
nainen
ei
eilen
oi
koira
ui
kuiva
yi
lyijy
äi
äiti
öi
öitä
au
sauna
eu
reuna
iu
viulu
ou
koulu
ey
keskeytys
iy
selviytyä
öy
pöytä
äy
täytyy
ie
mies
uo
tuoli
yö
vyö
(Kartokite paskui dėstytoją.)
4. KONSONANTIT (Kartokite paskui dėstytoją.)
PRIEBALSIAI
LYHYET
PITKÄT
TRUMPIEJI
ILGIEJI
d
-
sade
h
-
liha
j
-
maja
k
kk
kuka
kukka
l
ll
tuli
tulli
m
mm
lama
lammas
n
nn
kana
kannu
nk
ng
kenkä
kengät
p
pp
rapu
rappu
r
rr
kori
kerros
s
ss
kisa
kissa
t
tt
mato
matto
v
-
ovi
MUUT KONSONANTIT
KITI PRIEBALSIAI
b
banaani
g
galleria
z
pizza
c
celsius
w
wc
q
aqua
f
filmi
x
xylitol
5. TAIVUTUS
SKIEMENAVIMAS
(Skaitykite žodžius raiškiai tardami skiemenis.)
ka – la
uu – si
lo – ma
oi – ke – a
ha – lu – an
ai – no – a
suk – ka
a – sum – me
jal – ka
e – lät – te
met – sä
o – pet – ta – ja
tuo – li
o –pas
kau – an
aut – taa
hiu – kan
ään – tää
rei – äs – sä
mu – se – oon
vai – keis – sa
inst – ru – ment – ti
töis – sä
yrt – ti
kau – pun – ki
ast – ma
as –ia – kas
maa
us – kon
työ
ok – sa
tuo
an – taa
yö
kort – ti
tie
myrs – ky
tai
merk – ki
se
aa – mu
6. KUUNTELUHARJOITUKSIA (Kartokite paskui dėstytoją.)
KUUNTELE, TOISTA JA SANO MALLIN MUKAAN!
KLAUSYK, KARTOK IR SAKYK!
Sari
saari
sano
sanoo
vapa
vapaa
tulee
tuulee
meri
Meeri
Taku
takuu
mene
menee
kysy
kysyy
sika
siika
sä
sää
postin
isä
postiin
isää
kodin
koodin
Töölön
Töölöön
KUULETKO, MIKÄ ON ERO? TOISTA!
AR GIRDI SKIRTUMĄ? KARTOK!
A
kala - kalaan
poro - poroon
suku - sukuun
hätä - hätään
söpö - söpöön
tyly - tylyyn
tili - tiliin
perhe - perheen
tänä - tänään
tapa - tapaan
sata - sataan
ruoho - ruohoon
viulu - viuluun
vihkon - vihkoon
B
vaaka - vakaa - vakka
romu - Rooma - Roomaan
lakko - lakkoon - lakon
jutun - juutun - juttuun
pääte - pätee - päättää
höpö – hössö - hössätä
tyyli - tylli - tyyppi
tili - tiili - tilli
täällä - tällä - tälle
saattaa - saatan - sataa
raha - raahaa - rauha
näyttää - näytä - näyte
elää - erään - eräs
C
saa - sää
nousi - nuoli
hullu - hylly
väärässä - vieressä
sähkö - sakko
kylmä - kulma
sika - siika
pelaa - pilaa
tulee - tuulee
tuki - tukki
täällä - tiellä
teellä - teillä
keula - kaula
lehti - lahna
D
paasto - päästö
tuo - työ
kuu - kyy
säällä - siellä
koulu - kuollut
pielessä - peilissä
pelata - pelätä
sieni - seinä
selittää - silittää
tuuli - tuli
Tuukka - tukka
pyyhe - puuha
pyhä - piha
pysyi - pyysi
ehjä - lahja
vielä - vieras
vuosi - vuori
yö - vyö
7. TOISTA VOKAALIT! (Kartokite paskui dėstytoją.)
KARTOK BALSIUS!
a
-
aa
kala - kalaa
taka - takaa
avaa - aava
o - oo
kota - koota
rokko - rokkoon
Hopo - hoopo
u - uu
tuli - tuuli
kaiku - kaikuu
koulu - kouluun
e - ee
te - tee
etu - Eetu
virhe - virheen
i - ii
tili - tiili
suksi - suksii
pirre - piirre
ä - ää
tältä - täältä
älli - ääliö
kesä - kesää
tänä - tänään
säkin - sääkin
värin - väärin
ö - öö
tölli - Töölö
tyttö - tyttöön
örinä - insinöörinä
söpö - söpöön
lähtö - lähtöön
hölmö - hölmöön
y - yy
kylä - kyylä
kynä - kyynel
täky - täkyyn
tylli - tyyli
kyky - kyy
syy - syynä
8. VOKAALIHARMONIA (Parinkite tinkamas galūnes.)
BALSIŲ HARMONIJA
A. TULEEKO - VAT VAI - VÄT ?
1. kirjoita – vat
2. kysy –
3. puhu –
4. itke –
5. nukku –
6. etsi –
7. muutta –
8. lentä –
9. vie –
10. myy –
B. TULEEKO - SSA VAI - SSÄ ?
1. kuoro – ssa
2. vyö –
3. viemäri –
4. viili –
5. muki –
6. viesti –
7. hämärä –
8. teatteri –
9. kissa –
10. kassi –
VOKAALIHARMONIA YHDYSSANOISSA
BALSIŲ HARMONIJA SUDURTINIUOSE ŽODŽIUOSE
TULEEKO - SSA VAI - SSÄ ?
1. sähkö/sauna – ssa
2. loskasää –
3. löylykauha –
4. kirjahylly –
5. seinäkello –
6. yliopisto –
7. punaviini –
8. äidinkiele –
9. työhuonee –
10. ruokapöydä
9. KONSONANTTIVAIHTELU (Kartokite paskui dėstytoją.)
PRIEBALSIŲ KAITA
TOISTA!
KARTOK!
kuka - kukka
takaa - takka
puuttuu - puutuu
jätä - jättää
koko - kokko
teetä - teette
pipo - piippu
leikki - leikata
kaupunki - kaupungissa
tatti - tatissa
katto - katolla
kaappi - kaapissa
puku - puvussa
kylpy - kylvyssä
vaihto - vaihdossa
leipä - leivät
joki - joet
suku - suvut
kakku - kakut
tyttö - tytöt
ruoka - ruoat
kenkä - kengät
sänky - sängyt
poika - pojat
10. TOISTA DIFTONGIT! (Kartokite paskui dėstytoją.)
KARTOK DVIBALSIUS!
a) VOKAALI + - i
ai
vihainen
ei
eilen
oi
iloinen
ui
kuiva
yi
kysyi
äi
äiti
öi
söi
b) VOKAALI + - u
au
kaunis
eu
leuka
iu
viulu
ou
koulu
c) VOKAALI + - y
äy
mäyrä
öy
köyhä
yö
työ
d) MUUT
ie
kieli
uo
vuosi
11. KUUNTELE JA KIRJOITA !
KLAUSYK IR RAŠYK!
1. Diftongiharjoituksiin opettaja tai opiskelijat tekevät harjoitukseen
sopivat diftongilaput. Opettaja lukee ja opiskelijat näyttävät lappuja
kuulemansa mukaan.
Pratimas, skirtas padėti studentams atpažinti dvibalsius. Dvibalsiai
surašomi ant atskirų lapelių ir, dėstytojui skaitant žodžius, studentai turi
pakelti lapelius su dvibalsiais, kuriuos jie girdi.
2. Opiskelijat kirjoittavat paperiin ykkösen jos sanassa kuuluu lyhyt
vokaali tai konsonantti. Kakkosen, jos niitä kuuluu kaksi.
Studentai ant lapelio užrašo ir parodo dėstytojui skaičių 1, jeigu žodyje
girdisi trumpas balsis arba priebalsis, ir skaičių 2, jeigu žodyje girdisi
ilgas balsis arba priebalsis.
3. Sanat on lopuksi hyvä kirjoittaa kokonaan.
Studentai užrašo dėstytojo skaitomus žodžius iš klausos.
KUUNTELE JA KIRJOITA KAKSITAVUISIA SANOJA!
KLAUSYK IR RAŠYK DVISKIEMENIUS ŽODŽIUS!
UO / OU VAI YÖ / ÖY ?
1. tuoli
2. vuosi
3. koulu
4. suora
5. jousi
6. housut
7. joukko
8. juoksu
9. joulu
10. loukku
11. muovi
12. huono
13. lounas
14. suola
15. nuori
16. muoti
17. outo
18. soutu
19. puoli
20. luola
1. löytö
2. työtön
3. pöytä
4. köysi
5. hyöty
6. köyhä
7. pyörä
8. lyönti
9. syöpä
10.löyly
11. höyhen
12. lyöjä
13. syödä
14. höyry
15. myöhään
16. ryöstö
17. höylä
18. töyhtö
19. löysä
20. työnti
IE/ EI VAI UO / OU VAI YÖ / ÖY ?
1. kieli
2. vienti
3. heinä
4. hiekka
5. keino
6. leipä
7. seinä
8. kierto
9. eilen
10.tiede
11. hieno
12. leikki
13. riepu
14. hieman
15. heimo
16. neiti
17. vienti
18. kierto
19. keittiö
20. liemi
1. ryöstää
2. suoraan
3. lounaan
4. soutaa
5. pöytään
6. lyödä
7. suolaa
8. köysiin
9. joukkoon
10.työntö
11. syödä
12. löytää
13. huonoon
14. joukkoon
15. hyötyy
16. vuoreen
17. kouluun
18. outoon
19. höystää
20. muoviin
A / AA VAI Ä / ÄÄ ?
1. kala
2. saari
3. ahdas
4. muistaa
5. haamu
6. ahne
7. aika
8. maasto
9. hinta
10.vaari
11. ääni
12. käsi
13. sääri
14. väärä
15. kylmä
16. käärme
17. tähti
18. päätös
19. väri
20. määrä
U / UU VAI O / OO ?
1. aamu
2. tuli
3. kuusi
4. pula
5. karkuun
6. huuli
7. sula
8. kahluu
9. huutaa
10.juna
11. ainut
12. pituus
13. ruuhka
14. aivot
15. muuri
16. poika
17.moottori
18. halpuus
19. suuri
20. rooli
Y / YY VAI Ö / ÖÖ ?
1. tyyli
2. pyyhe
3. öljy
4. pyyntö
5. ydin
6. rytmi
7. tyyppi
8. pyhä
9. kyyti
10.myyjä
11. ryhmä
12. yhteys
13. ehjyys
14. syöpä
15. kytkin
16. selvyys
17. löytö
18. levy
19. vääryys
20. vyyhti
1. miljöö
2. lämpö
3. lähtö
4. söötti
5. fööni
6. vyötä
7. lööppi
8. käyttö
9. jörö
10.älköön
11. öisin
12. käyttöön
13. väistö
14. höyry
15. käyköön
16. säilö
17. menköön
18. pyörä
19. Töölö
20. öitä
E / EE VAI I / II ?
1. teema
2. jälkeen
3. liike
4. ääressä
5. piirteet
6. äsken
7. paine
8. jeeppi
9. elin
10.kirje
11. ääreen
12. kone
13. eepos
14. jänne
15. ääneen
16. alkeet
17. kerta
18. alkeet
19. kenttä
20. säteet
1. väli
2. laita
3. liina
4. aita
5. ääni
6. kotiin
7. esiin
8. liike
9. saari
10.siirto
11. viiri
12. paino
13. äijä
14. maito
15. tuima
16. miina
17. viikko
18. retki
19. hiiri
20. silli
K / KK VAI L / LL ?
1. lakki
2. kerho
3. hetki
4. takki
5. ruuhka
6. raikas
7. leikki
8. hiekka
10.puku
9. potku
11. takki
12. punkki
13. aika
14. juoksu
15. raukka
16. sakko
17. pankki
18. jakso
19. purkki
20. laki
1. velli
2. sali
3. tuli
4. tulli
5. aalto
6. veli
7. pilli
8. allas
9. ilta
10.pala
11. malli
12. solu
13. talli
14. alle
15. peli
16. valta
17. oli
18. pullo
19. kello
20. kieli
M / MM VAI N / NN ?
1. aamu
2. lämpö
3. summa
4. sampo
5. vamma
6. tumma
7. lampi
8. amme
9.vimma
10.hermo
11. tammi
12. sammal
13. juoma
14. voima
15. nimi
16. kuorma
17. remmi
18. mämmi
19. suomu
20. pommi
1. ahne
2. annos
3. ranta
4. suunta
5. äänne
6. onni
7. lanka
8. ynnä
9. tunne
10.aina
11. sinne
12. sänky
13. aine
14. miina
15. sinne
16. anto
17. vaunu
18. työnnä
19. tänne
20. vanne
P / PP VAI R / RR ?
1. nappi
2. reppu
3. napin
4. sopu
5. kauppa
6. lypsy
7. kaupan
8. rapu
9. tulpan
10.pappi
11. tapin
12. kaapin
13. tappi
14. oppi
15. opin
16. happo
17. tulppa
18. papin
19. rappu
20. kaappi
1. varas
2. varras
3. varis
4. vara
5. kerros
6. portaat
7. porras
8. vieras
9. kieros
10.kärry
11. kypärä
12. kirves
13. marras
14. meri
15. Mirri
16. mäyrä
17. ruusu
18. manner
19. kerro
20. narri
KUUNTELE JA KIRJOITA KOLMITAVUISIA SANOJA!
KLAUSYK IR RAŠYK TRISKIEMENIUS ŽODŽIUS!
UO / OU VAI YÖ / ÖY ?
1. kuolema
2. yövuoro
3. houkuttaa
4. työtuoli
5. louhinta
6. maajoukot
7. tuottaja
8. kouluttaa
9. suunvuoro
10.soukentaa
11. suoruoho
12. loukata
13. poukama
14. ruotsintaa
15. liittouma
16. kohouma
17. pääruoka
18. jouduttaa
19. muovitus
20. nuori
1. aivotyö
2. yöpyötä
3. työtäistä
4. alkuyö
5. hyödytön
6. hyökkäävä
7. röykkiö
8. nöyrästi
9. työvoima
10.möykätä
11. löytäjä
12. lyömätön
13. pyöräily
14. löysentää
15. myöhempään
16. köyhtyä
17. nyökkäys
18. höyrytys
19. pyörtyä
20. hiustöyhtö
IE / EI VAI UO / OU VAI ÖY / YÖ ?
1. hiekkainen
2. säteily
3. kiehua
4. voileipä
5. hieronta
6. tärkeillä
7. urheilu
8. kiehtova
9. kierittää
10.ylpeillä
11. liehua
12. uurteinen
13. hieroa
14. voiveitsi
15. ylpeillä
16. jääkiekko
17. työleiri
18. veikkaaja
19. kieletön
20. äskeinen
1. puolikas
2. höylätä
3. huoneessa
4. joukkue
5. aivotyö
6. koulussa
7. höyryssä
8. huojua
9. pyörässä
10.kesäyö
11. huonosti
12. hyödyke
13. toukokuu
14. soutaja
15. höyhentää
16. löylyssä
17. rikkouma
18. hyökkäys
19. löytäjä
20. yötyöläinen
A / AA VAI Ä / ÄÄ ?
1. etana
2. aakkonen
3. ikuistaa
4. erota
5. haavoittaa
6. heiluttaa
7. elossa
8. farmarit
9. ennustaa
10.takana
11. haaveilu
12. avustus
13. ehdottaa
14. ennallaan
15. aloite
16. helpottaa
17. aallokko
18. valitus
19. saaristo
20. itämaat
1.järjestys
2. alapää
3. lähetys
4. eteenpäin
5. ääntely
6. kähärään
7. edessä
8. esittää
9. avopäin
10.äänitys
11. yllättää
12. lähiö
13. ehtiä
14. väärennys
15. viheltää
16. ikävän
17. estellä
18. ylhäälle
19. örähtää
20. epäily
U / UU VAI O / OO ?
1. ahkeruus
2. ajopuu
3. ahneus
4. arvokkuus
5. aikailu
6. aitaus
7. ajoitus
8. avaruus
9. ikkuna
10.ampuja
11. arvopuu
12. elokuu
13. faktuura
14. aurinko
15. hakkuuttaa
16. harppuuna
17. avarrus
18. huumori
19. edustus
20. ennustus
1. aakkonen
2. aidosti
3. ainoa
4. vakooja
5. koota
6. siivoja
7. aloittaa
8. roomatar
9. koomikko
10.halkio
11. päärooli
12. pistooli
13. hampaaton
14. motelli
15. huoneisto
16. saaristo
17. huomenna
18. kokonaan
19. hypnoosi
20. huomautus
Y / YY VAI Ö / ÖÖ ?
1. alkusyy
2. brosyyri
3. äänitys
4. älytön
5. flyygeli
6. mölytä
7. hyytelö
8. mäntypuu
9. löytäjä
10.kyynärpää
11. lävistys
12. kestävyys
13. maamyyrä
14. lyhentää
15. osasyy
16. pyydellä
17. kääntyä
18. entsyymi
19. kiertely
20. jäykistää
1. hengetön
2. hirviö
3. töötätä
4. hökkeli
5. väärennös
6. föönata
7. hölinä
8. isätön
9. mööpeli
10.yksiö
11. kiinteistö
12. hajalleen
13. jonglööri
14. metsikkö
15. öljytä
16. monttööri
17. hölmöillä
18. töötöttää
19. jäänlähtö
20. amatööri
E / EE VAI I / II ?
1. edessä
2. ääneti
3. aiheeton
4. anteeksi
5. äreys
6. irralleen
7. etsijä
8. entinen
9. magneetti
10.eriste
11. haikea
12. hajalleen
13. huoneessa
14. evästää
15. haaveilu
16. huvikseen
17. katteeton
18. entistää
19. kiiretön
20. ahneesti
1. aaltoilu
2. aamuinen
3. väsyksiin
4. arkailla
5. tiirata
6. eliö
7. empiä
8. siirrellä
9. ahdistaa
10.viitata
11. viivästys
12. siivekäs
13. arkisin
14. upoksiin
15. tekniikka
16. aikoa
17. viitsiä
18. alleviivaus
19. irroita
20. ilkeä
K / KK VAI L / LL ?
1. aakkonen
2. allekkain
3. etenkin
4. haukkua
5. innokas
6. ilmeikäs
7. haarukka
8. herkentää
9. hakkaaja
10.elukka
11. iskevä
12. itkeä
13. ennakko
14. ikuisuus
15. huiskuttaa
16. apteekki
17. ankkuri
18. iskostaa
19. lompakko
20. jakkara
1. ääntely
2. älytön
3. aallokko
4. älykäs
5. ajelu
6. allakka
7. ontelo
8. hikoilu
9. edelleen
10.edellä
11. hallinto
12. hölinä
13. äitelä
14. arkailla
15. astella
16. häärily
17. hallitus
18. hermoilu
19. hereillä
20. hälyytys
M / MM VAI N / NN ?
1. alemmas
2. ammatti
3. hämärä
4. jämerä
5. ilmeetön
6. enemmän
7. hummeri
8. kehräämö
9. katumus
10.lammikko
11. lämmitys
12. kampaus
13. kamera
14. ääntämys
15. ommella
16. ilmassa
17. pommittaa
18. kammata
19. tummassa
20. hämätä
1. etana
2. herännyt
3. ennustus
4. helinä
5. hengittää
6. jännitys
7. hieronta
8. ennakko
9. äänestys
10.innokas
11. jäljennös
12. häirintä
13. hoikentaa
14. alennus
15. jyrkänne
16. hiivintä
17. kannustaa
18. muhennos
19. käännöstyö
20. seulonta
P / PP ?
1. kauppias
2. aapinen
3. alempi
4. arpinen
5. seppele
6. räppäri
7. hilpeä
8. huiputtaa
9. pomppia
10.luunappi
11. lappunen
12. epäillä
13. vanhempi
14. kuppila
15. hapetus
16. häipyä
17. hyppyri
18. ampuja
19. reippailu
20. tappelu
12. KIRJOITA SANAT, JONKA KUULET!
PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI!
(Užsirašykite dėstytojo diktuojamus žodžius. Atkreipkite ypatingą dėmesį į
ilguosius bei trumpuosius balsius ir priebalsius.)
A
B
tulli
tuuli
tuli
värin
väärin
väriin
kato
katto
kaato
kuuma
kumma
kuumaa
syyttä
syytä
syyttää
kasaan
kassan
kassaan
maata
matta
mataa
tiili
tilli
puusi
pusi
pussi
suka
sukkaa
sukka
kuula
kuulla
kuulaa
kukaan
kuukaan
muuna
munaa
muna
tukkaan
tukan
tukka
pullaa
pulaa
puulla
tapa
tapaa
tappaa
samaan
saman
saaman
satu
sattuu
maahan
mahan
mahaan
tuulee
tuule
tulee
kuuluu
kuulu
kuluu
tili
saatu
C
kukkaan
13. HARJOITTELE! SANO OPETTAJAN PERÄSSÄ!
(Kartokite paskui dėstytoją.)
a) Eilen olin iloinen.
b) Äiti pyysi kuivaa leipää.
c) Pyörät pyörivät, työ tuo iloa.
d) Risto Reipas repii risuja rannalla.
e) Köyhä mäyrä möyrii pienessä kolossa.
f) Vihainen koira syö mielellään luita.
g) Linnut laulavat kauniisti.
14. KIRJOITA SE SANA, JONKA KUULET!
PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Atkreipkite dėmesį į balsių ilgumą.)
A
kirjan / kirjaan
Suomen / Suomeen
talon / taloon
koulun / kouluun
puhelimen / puhelimeen
miehen / mieheen
ihmisen / ihmiseen
pienen / pieneen
vastauksen / vastaukseen
lyhyen / lyhyeen
oikean / oikeaan
astia / astiaan
museon / museoon
keittiön / keittiöön
ruskea / ruskeaan
B
Ville
etsii / etsi
hyvän työpaikan.
Elli
oppii / oppi
Tämä
sopii / sopi
sinulle.
Kirsti
viitsii / viitsi
nähdä paljon vaivaa.
kirjoittamaan.
Eetu
hankkii / hankki
Olli
kuorii / kuori
paljon levyjä.
perunoita.
Kumpi
ehtii / ehti
ensin?
Tuukka
kärsii / kärsi
flunssasta.
Sari
puhuu / puhu
niistä paljon.
Aika
kuluu / kulu
nopeasti.
Hänelle
kuuluu / kuulu
Jussi
istuu / istu
Äiti
leipoo / leipo
Vauva
Lauri
Teevesi
Mies
hyvää.
pöydän vieressä.
kakkua.
nukkuu / nukku
sanoo / sano
kiehuu / kiehu
ampuu / ampu
pitkään.
sen minulle.
jo.
jäniksen.
15. KUUNTELE SANAT JA MERKITSE PAINO!
KLAUSYK ŽODŽIUS IR PAŽYMĖK KIRTĮ!
(Gavę lapelius su užduotimi klausykite dėstytojo skaitomų žodžių ir
pažymėkite kirtį.)
voi sää tee maa pää suo
kissa koira lippu metsä
aurinko parveke laatikko
aaltoja kalenteri hyödyllinen
oppilas opettaja opiskelija
äidin kieli - äidinkieli
isän maa - isänmaa
työn tekijä - työntekijä
talon poika - talonpoika
ruoan laitto - ruoanlaitto
kirjakauppa
lukukausi
kylpyhuone
rautatieasema
sähköpostiosoite
Savonlinna
Rovaniemi
Jyväskylä
Lappeenranta
Joensuu
Maarianhamina
Alvar Aalto
Aleksis Kivi
Jean Sibelius
Frans Emil Sillanpää
Mika Waltari
Akseli Gallen – Kallen
16. ALLEVIIVA SE SANA, JONKA KUULET!
PABRAUK ŽODĮ, KURĮ GIRDI!
(Dėstytojui skaitant sakinius pabraukite vieną iš paryškintų žodžių.)
A
Viime viikolla
tuli / tuuli
Huomenna minä
Sanoitko
Tämä
riehui Tampereella.
tapan / tapaan
tumma / tuuma,
laki / lakki
Viime yönä
Luulen, että
on iso.
takka / takkaa
Tiedätkö, missä
B
laava / laiva
laatta / lautta
viilu / viulu
liika / lieka
koota / koita
soosi / sousi
kuulla / kuolla
määrä / mäyrä
syyttää / syöttää
ei nukkunut.
kasaan / kassaan
Oletko varma, että
myyn / myin
on uusi.
asia / Aasia
Kaikki laitettiin
teet / teit
en kuullut.
kukaan / kuukaan
Kuten tiedät,
Pekan.
on taas korjattava.
vaaraa / varaa
Vesa / vessa
päivän päätteeksi.
on?
ei ole?
näkyy / näkyi
säilöö / säilöi
nukkuu / nukkui
sanoo / sanoi
puhuu / puhui
maasta / maista
puussa / puissa
päällä / päillä
jöröön / jöröin
terveen / tervein
rakkaasta / rakkaista
oppilaalla / oppilailla
huoneesta / huoneista
C
sanat / salat / sarat
rauta / lauta / nauta
napa / rapa / lapa
vaari / vaali / vaani
pura / puna / pula
ritisee / litisee / nitisee
kenno / kello / kerro
velho / verho / venho
pelätä / perätä / penätä
latina / ratina / natina
purkka / pulkka / punkka
vilkkaat / virkkaat / vinkkaat
kauna / kaura / kaula
kalana / kanala / kanana
koralli / kolari / koraani
D
kelta / kerta
tolppa / torppa
tulkki / turkki
piltti / pirtti
pulkka / purkka
valtti / vartti
lahko / lakko
17. LUE LORUT ÄÄNEEN YKSIN TAI RYHMÄSSÄ!
ALLEVIIVA LORUISTA KAIKKI GEMINAATAT JA
DIFTONGIT!
(kaksi vierekkäin olevaa samaa konsonanttia: kk , pp, tt jne)
PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS!
PABRAUK ILGUOSIUS PRIEBALSIUS IR DVIBALSIUS!
LORU GEMINAATOISTA
Ippen pippen pappi, paatti ja paatin tappi.
Akka vakka takka, tokka kokka nokka.
Herra hyrrä kurra, eipä meillä surra.
Hassun possun tossu, oli hissun kissun.
Mimmin mummo mammaa, äiti pesee vannaa.
Anna, kanna Sannaa! Älä kaada vannaa.
Matti katti katti, taidat olla tatti.
LORU DIFTONGEISTA
Hau vau koiran vaivat. Voi voi viulun kielet!
Vei vei viehe vei. Hai jai hauen sai.
Tuo tuo tänne tuovau vau vauvan vaunut.
Vou vou vonku soiviu viu viulu hoi!
Väy väy väykyttäävöy vöy vöykyttää.
Tui tui tuikkui öi öisin.
Eukko mennä veuhuttaa, yötä myöten leuhuttaa.
Äijä äijä, älä jätä, loru loppuu hätä hätä.
Leyhy leyhy leyhyttää, keili vielä viekottaa.
Öi öi öitä, töitä töitä töitä.
Hyi hyi syitä, pyitä vaiko kyitä?
18. LUE LASTENLORUT JA KANSANRUNOT!
PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS!
(Atkreipkite dėmesį į ilguosius ir trumpuosius balsius, priebalsius.)
” MAALARI MAALASI TALOA ”
Kasanrunosta
Maalari maalasi taloa,
sinistä ja punaista.
Illan tullen sanoi hän:
Nyt minä lähden
Tästä talosta pois.
” MEIDÄN KOIRA “
K. Pakkanen kokoelmasta “ Leikkimökin runokoppa. “ Otava, 1982
Lurpin larpin luppakorva,
luppakorva, loppakorva,
lirpun lerpun lepsuttaa,
tiellä mennä lupsuttaa,
hännällänsä lopsuttaa,
kielellänsä lipsuttaa.
” ENTTEN TENTTEN ”
Entten tentten
teelika mentten
hissun kissun
vaapula vissun
eelin keelin klot
viipula vaapula vot
eskon saun
Suomalainen lastenloru
piun paun
nyt minä lähden
tästä pelistä pois.
” LOPPUMATON LORU ONNIMANNISTA ” Kansanlorusta
Oli ennen Onnimanni,
Onnimannista matikka,
matikasta maitopyörä,
pytikästä pöytäristi,
pöytärististä rimanko,
rimangosta rintasolki,
rintasoljesta soranko,
sorangosta sormikinnas,
sormikintaasta kipuna,
kipunasta kirjanmerkki,
kirjanmerkistä meteli,
metelistä meiän herra,
meiän herrasta hepukka,
hepukasta heinäkenkä,
heinäkengästä kekäle,
kekäleestä kenkirauta,
kenkirauasta ramina,
raminasta raippakäärö,
raippakääröstä käkönen,
käkösestä kärrynpyörä,
kärrynpyörästä pytikkä…
” VIIKONPÄIVÄT ”
Suomalainen kansanloru
Maanantaina makkarat tehtiin,
tiistaina tikut vuoltiin,
keskiviikkona keitto keitettiin,
torstaina tupaan kannettiin,
perjantaina perheelle annettiin,
lauantaina liemi latkittiin,
sunnuntaina suu pyyhittiin.
” MITÄ MINUN ELÄIMENI SANOVAT ” Kansanrunoista
Hir minun orhini,
möö minun härkäni,
muu minun lehmäni,
myy minun vuoheni,
mää minun uuheni,
röh minun sikani,
hau minun koirani,
nau minun kissani,
kaa minun kanani,
kukko sanoi kukkoluuruu!
” KUUKAUDET ”
Vuoden alku tammikuussa,
vielä talvi helmikuussa,
maaliskuussa lumi sulaa,
huhtikuussa kurjet palaa,
käki kukkuu toukokuussa,
juhannus on kesäkuussa,
heinäkuussa heinää tehdään,
elokuussa eloon mennään,
syyskuu on sun koulukuusi,
lokakuussa talvi uusi,
järvet jäätyy marraskuussa,
joulu saapuu joulukuussa.
” SORMET ”
Peukaloputti sai sian hei!
Suomensutti sen kotiin vei.
Pitkämies siltä niskat taittoi.
Nimetön siitä makkarat laittoi.
Sakari pikku ne suuhunsa söi.
19. LUE NOPEASTI TÄMÄ PEEN PAKINA!
PERSKAITYK GREITAKALBĘ!
Pippilän pappilan apupapin papupata pankolla
kiehuu ja kuohuu. Pappilan paksuposki piski
pisti paksun papukeiton poskeensa.
20. LUE SANANLASKUT!
PERSKAITYK PATARLES!
(Perskaitę pabandykite išsiversti žodžius su žodynu ir parinkti lietuviškus patarlių
atitikmenis.)
Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Ei omena kauas puusta putoa.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää.
Tyvestä puuhun noustaan, ei latvasta.
Vahinko ei tule kello kaulassa.
Kyllä työ tekijäänsä neuvoo.
21. LUE JA TAIVUTA!
SKAITYK IR SKIEMENUOK!
” UKON JA AKAN TALONTEKO ”
Vanha kansanaine
O – li – pa ker – ran uk – ko ja ak – ka. He ru – pe – si – vat te – ke – mään ta –
lo – a. Mut – ta työn ai – ka – na heil – le tu – li rii – ta. Sil – loin he te – ki –
vät tu – paan vä – li – sei – nän ja ja – koi – vat tu – van kah – ti – a. Uk – ko te
– ki o – mal – le puo – lel – leen sa – vu – tor – ven. Ak – ka – pa te – ki hän –
kin sa – vu – tor – ven. Uk – ko te – ki ik – ku – nan. Ak – ka – pa te – ki myös.
Uk – ko te – ki o – ven. Ak – ka – pa te – ki myös. Uk – ko te – ki por – taat.
Ak – ka – pa te – ki myös. Uk – ko pa – ni por – tai – den e – teen ha – vu – ja.
Ak – ka – pa pa – ni hän – kin.
Ak – ka läk – si ha – ke – maan vet – tä avan – nos – ta. Kun jää oli heik – ko –
a, niin ak – ka pu – to – si jäi – hin, mut – ta nou – si y – lös. Ak – ka kul – ki
taas vä – hän mat – kaa, pu – to – si taas ja nou – si y – lös. Ak – ka kul – ki
vä – hän mat – kaa, pu – to –si taas jäi – hin, nou – si taas, pu – to – si taas ja
nou – si taas, kun – nes pää – si ran – ta – ki – vel – le ve – si – kiu – lu kä – des
-­‐ sä. Kun uk – ko eh – ti sen ki – ven luo, jol – la ak – ka is – tui, ak – ka
kaa – toi ve – den u – kon nis – kaan.
Mi – kä ku – va sii – tä tu – li?
HARJOITUSTEKSTIEN LÄHDETIEDOT
LITERATŪROS SĄRAŠAS
1. S.Latomaa, E.Hämäläinen ” Mitä kuuluu? ”
Suomen kielen kuuntelu- ja ääntämisharjoituksia, Finn Lectura, 2003
2. A. Penttilä “ Aapiskukko ” , Gummerus, 2000
3. M. Kenttälä ” Kieli käyttöön ” ,
Helsingin Yliopiston Kielikekus, Yliopistopaino , 2001
4. E. Aalto “ Kuule hei! ”
Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto, 1990
5. Y.Lauranto, A. Parviainen ” Kiva nähdä ”, Finn Lectura, 1994