Lataa PDF-tiedosto
SUUNNITTELU- JA ASENNUSOPAS LÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSTÄ JA KÄYTTÖVEDEN KUUMENNUSTA VARTEN uorovaikutteinen suunnittelutuki löytyy osoitteesta: V www.dimplex.de/fi/ammattilaisille/onlinesuunnittelija euraavien suunnitteluoppaiden uusin versio löytyy S pdf-tiedostona osoitteesta www.dimplex.de/fi/ladattavat/suunnittelukaesikirjat • Lämpöpumput lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta varten • Lämmittäminen ja viilentäminen lämpöpumppujen avulla *Uusin EHPA-sertifiointitilanne: www.dimplex.de/fi/tuotteet Painos 10/2008 EU Zertifizierter Wärmepumpeninstallateur European Quality Label for Heat Pumps European Certified Heat Pump Installer European Quality Label for Drillers Sisällysluettelo Sisällysluettelo Miksi valita lämpöpumppu? ....................................................................................................................................5 Käsitteet ....................................................................................................................................................................5 Kirjallisuutta .............................................................................................................................................................7 Symbolit ....................................................................................................................................................................7 Eri polttoaineiden energiasisältö............................................................................................................................8 Muuntotaulukko .......................................................................................................................................................8 1 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus.....................................................................................................................9 1.1 Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen lämpöpumpulla ..................................................................... 9 1.1.1 Lämmitettävän talon lämmitystarve ......................................................................................................................................... 9 1.1.2 Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen ..................................................................................................................... 9 1.1.3 Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan käytön varmistamiseksi? ......................... 10 1.1.4 Lämpöpumpun valinta (saneeraus) ....................................................................................................................................... 11 1.2 Uusien rakennusten lämpöpumput ................................................................................................................................................. 11 1.2.1 Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen .......................................................................................................................... 11 1.2.2 Menoveden lämpötilan vaikutus ............................................................................................................................................ 11 1.2.3 Lämmönlähteen valinta ......................................................................................................................................................... 11 1.3 Ylimääräinen tehontarve ................................................................................................................................................................. 11 1.3.1 Käyttöveden kuumennus ....................................................................................................................................................... 11 1.3.2 Uima-allasveden lämmitys..................................................................................................................................................... 12 1.3.3 Lämpöpumpun tehon määrittäminen..................................................................................................................................... 12 2 Ilma–vesi-lämpöpumppu..................................................................................................................................16 2.1 Lämmönlähteenä ilma..................................................................................................................................................................... 16 2.2 Ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen .................................................................................................................................... 16 2.2.1 Vaatimukset asennustilaan.................................................................................................................................................... 16 2.2.2 Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta ............................................................................................................. 17 2.2.3 Lämpöpumpun sääsuojus ..................................................................................................................................................... 17 2.2.4 Läpivientien eristäminen........................................................................................................................................................ 17 2.2.5 Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen .......................................................................................... 18 2.2.6 Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) .................................................................................. 19 2.2.7 Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) ...................................................................... 19 2.3 Ilmapiirin suunnittelu ....................................................................................................................................................................... 20 2.3.1 Korkeudet lasikuitu-kevytbetonikanavia käytettäessä ........................................................................................................... 21 2.3.2 Nurkka-asennus .................................................................................................................................................................... 22 2.3.3 Seinäasennus........................................................................................................................................................................ 23 2.4 Ilma-vesilämpöpumput ulkoasennukseen ....................................................................................................................................... 23 2.5 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen ........................................................................................................... 25 2.5.1 Vakiolämpötilapumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIK 8TE ............................................................................................. 25 2.5.2 Kompaktirakenteinen korotetun lämpötilan lämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIKI 14TE.................................... 26 2.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LI 9TE...................................................................................... 27 2.5.4 Vakiolämpötilapumput, joissa vaakatasoinen ilmapiiri LI 11TE – LI 16TE ............................................................................ 28 2.5.5 Vakiolämpötilapumput, joissa kaksi kompressoria LI 20TE – LI 28TE .................................................................................. 29 2.5.6 Korkealämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LIH 22TE – LIH 26TE................................................................. 30 2.6 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu ulkoasennukseen........................................................................................................... 31 2.6.1 Vakiolämpötilapumput LA 8AS .............................................................................................................................................. 31 2.6.2 Vakiolämpötilalämpöpumput LA 11AS – LA 16AS ................................................................................................................ 32 2.6.3 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 20AS – LA 28AS ..................................................................... 33 2.6.4 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 40AS ....................................................................................... 34 2.6.5 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 9PS.......................................................................................................................... 35 2.6.6 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 11PS........................................................................................................................ 36 2.6.7 Korotetun lämpötilan lämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 17PS – LA 26PS .......................................................... 37 2.6.8 Korkealämpötilalämpöpumput LA 22HS – LA 26HS ............................................................................................................. 38 2.7 Ilma-vesilämpöpumppujen ominaiskäyrät ....................................................................................................................................... 39 2.7.1 Ominaiskäyrät LIK 8TE / LI 9TE ............................................................................................................................................ 39 2.7.2 Ominaiskäyrät LIKI 14TE....................................................................................................................................................... 40 2.7.3 Ominaiskäyrät LA 8AS .......................................................................................................................................................... 41 www.dimplex.de/fi 10.2008 | 1 2.7.4 2.7.5 2.7.6 2.7.7 2.7.8 2.7.9 2.7.10 2.7.11 2.7.12 2.7.13 2.7.14 2.7.15 2.7.16 Ominaiskäyrät LI 11TE / LA 11AS ........................................................................................................................................ 42 Ominaiskäyrät LI 16TE / LA 16AS ........................................................................................................................................ 43 Ominaiskäyrät LI 20TE / LA 20AS ........................................................................................................................................ 44 Ominaiskäyrät LI 24TE / LA 24AS ........................................................................................................................................ 45 Ominaiskäyrät LI 28TE / LA 28AS ........................................................................................................................................ 46 Ominaiskäyrät LA 40AS ........................................................................................................................................................ 47 Ominaiskäyrät LA 9PS .......................................................................................................................................................... 48 Ominaiskäyrät LA 11PS ........................................................................................................................................................ 49 Ominaiskäyrät LA 17PS ........................................................................................................................................................ 50 Ominaiskäyrät LA 22PS ........................................................................................................................................................ 51 Ominaiskäyrät LA 26PS ........................................................................................................................................................ 52 Ominaiskäyrät LIH 22TE / LA 22HS...................................................................................................................................... 53 Ominaiskäyrät LIH 26TE / LA 26HS...................................................................................................................................... 54 2.8 Ilma-vesilämpöpumppujen mitat ..................................................................................................................................................... 55 2.8.1 Mitat LIK 8TE ........................................................................................................................................................................ 55 2.8.2 Mitat LIKI 14TE ..................................................................................................................................................................... 57 2.8.3 Mitat LI 9TE........................................................................................................................................................................... 59 2.8.4 Mitat LI 11TE......................................................................................................................................................................... 60 2.8.5 Mitat LI 16TE......................................................................................................................................................................... 61 2.8.6 Mitat LI 20TE......................................................................................................................................................................... 62 2.8.7 Mitat LI 24TE / LI 28TE / LIH 22TE / LIH 26TE..................................................................................................................... 63 2.8.8 Mitat LA 8AS ......................................................................................................................................................................... 64 2.8.9 Mitat LA 11AS ....................................................................................................................................................................... 65 2.8.10 Mitat LA 16AS / LA 11PS ...................................................................................................................................................... 66 2.8.11 Mitat LA 20AS / LA 17PS ...................................................................................................................................................... 67 2.8.12 Mitat LA 24AS / LA 28AS / LA 22PS / LA 26PS.................................................................................................................... 68 2.8.13 Mitat LA 40AS ....................................................................................................................................................................... 69 2.8.14 Mitat LA 9PS ......................................................................................................................................................................... 70 2.8.15 Mitat LA 22HS / LA 26HS...................................................................................................................................................... 71 2.9 Ulos sijoitetun lämpöpumpun äänet................................................................................................................................................ 72 2.10 Äänet LA 40AS ............................................................................................................................................................................... 72 3 Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu................................................................................. 73 3.1 Lämmönlähteenä maaperä............................................................................................................................................................. 73 3.1.1 Mitoitusohjeet – lämmönlähteenä maaperä .......................................................................................................................... 73 3.1.2 Rakenteiden kuivaaminen..................................................................................................................................................... 73 3.1.3 Keruuliuos ............................................................................................................................................................................. 73 3.2 Maalämmönkeräin .......................................................................................................................................................................... 75 3.2.1 Kaivuun syvyys ..................................................................................................................................................................... 75 3.2.2 Putkien välimatka .................................................................................................................................................................. 75 3.2.3 Pinta-ala ja putken pituus...................................................................................................................................................... 75 3.2.4 Putkien asettaminen.............................................................................................................................................................. 76 3.2.5 Keruupiirin asentaminen ....................................................................................................................................................... 76 3.3 Lämpökaivolämmönvaihtimet ......................................................................................................................................................... 77 3.3.1 Lämpökaivolämmönvaihtimien mitoittaminen ....................................................................................................................... 77 3.3.2 Porausten toteuttaminen ....................................................................................................................................................... 78 3.3.3 Muita hyödynnettävissä olevia maalämmönlähteitä.............................................................................................................. 78 3.4 Järjestelmiä ilman ja auringon energian epäsuoraan hyödyntämiseen .......................................................................................... 79 3.5 Maalämpöpumppujen tekniset tiedot .............................................................................................................................................. 80 3.5.1 Kompaktirakenteiset vakiolämpötilalämpöpumput SIK 7TE – SIK 14TE .............................................................................. 80 3.5.2 Kompaktirakenteiset korkealämpötilalämpöpumput SIKH 6TE – SIKH 9TE......................................................................... 81 3.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 5TE – SI 11TE .................................................................................................................... 82 3.5.4 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 14TE – SI 21TE .................................................................................................................. 83 3.5.5 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 24TE – SI 37TE .................................................................................................................. 84 3.5.6 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 50TE – SI 130TE ................................................................................................................ 85 3.5.7 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 6TE – SIH 11TE ............................................................................................................ 86 3.5.8 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 20TE .............................................................................................................................. 87 3.5.9 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 40TE .............................................................................................................................. 88 3.6 Maalämpöpumppujen ominaiskäyrät .............................................................................................................................................. 89 3.6.1 Ominaiskäyrät SIK 7TE......................................................................................................................................................... 89 3.6.2 Ominaiskäyrät SIK 9TE......................................................................................................................................................... 90 3.6.3 Ominaiskäyrät SIK 11TE....................................................................................................................................................... 91 3.6.4 Ominaiskäyrät SIK 14TE....................................................................................................................................................... 92 3.6.5 Ominaiskäyrät SIKH 6TE ...................................................................................................................................................... 93 3.6.6 Ominaiskäyrät SIKH 9TE ...................................................................................................................................................... 94 3.6.7 Ominaiskäyrät SI 5TE ........................................................................................................................................................... 95 2 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Sisällysluettelo 3.6.8 3.6.9 3.6.10 3.6.11 3.6.12 3.6.13 3.6.14 3.6.15 3.6.16 3.6.17 3.6.18 3.6.19 3.6.20 3.6.21 3.6.22 3.6.23 3.6.24 3.6.25 Ominaiskäyrät SI 7TE............................................................................................................................................................ 96 Ominaiskäyrät SI 9TE............................................................................................................................................................ 97 Ominaiskäyrät SI 11TE.......................................................................................................................................................... 98 Ominaiskäyrät SI 14TE.......................................................................................................................................................... 99 Ominaiskäyrät SI 17TE........................................................................................................................................................ 100 Ominaiskäyrät SI 21TE........................................................................................................................................................ 101 Ominaiskäyrät SI 24TE........................................................................................................................................................ 102 Ominaiskäyrät SI 30TE........................................................................................................................................................ 103 Ominaiskäyrät SI 37TE........................................................................................................................................................ 104 Ominaiskäyrät SI 50TE........................................................................................................................................................ 105 Ominaiskäyrät SI 75TE........................................................................................................................................................ 106 Ominaiskäyrät SI 100TE...................................................................................................................................................... 107 Ominaiskäyrät SI 130TE...................................................................................................................................................... 108 Ominaiskäyrät SIH 6TE ....................................................................................................................................................... 109 Ominaiskäyrät SIH 9TE ....................................................................................................................................................... 110 Ominaiskäyrät SIH 11TE ..................................................................................................................................................... 111 Ominaiskäyrät SIH 20TE ..................................................................................................................................................... 112 Ominaiskäyrät SIH 40TE ..................................................................................................................................................... 113 3.7 Maalämpöpumppujen mitat........................................................................................................................................................... 114 3.7.1 Mitat SIK 7TE, SIK 9TE, SIK 11TE, SIK 14TE, SIKH 6TE, SIKH 9TE ................................................................................ 114 3.7.2 Mitat SI 5TE, SI 7TE, SI 9TE, SI 11TE, SI 14TE, SI 17TE, SIH 6TE, SIH 9TE, SIH 11TE ................................................. 115 3.7.3 Mitat SI 21TE....................................................................................................................................................................... 116 3.7.4 Mitat SI 24TE ja SI 37TE ..................................................................................................................................................... 117 3.7.5 Mitat SI 30TE....................................................................................................................................................................... 118 3.7.6 Mitat SI 37TE....................................................................................................................................................................... 119 3.7.7 Mitat SI 50TE ...................................................................................................................................................................... 120 3.7.8 Mitat SI 75TE....................................................................................................................................................................... 121 3.7.9 Mitat SI 100TE..................................................................................................................................................................... 122 3.7.10 Mitat SI 130TE..................................................................................................................................................................... 123 3.7.11 Mitat SIH 20TE .................................................................................................................................................................... 124 3.7.12 Mitat SIH 40TE .................................................................................................................................................................... 125 4 Lämpöpumppujen äänet ................................................................................................................................126 4.1 Runkoäänet................................................................................................................................................................................... 126 4.2 Ilmaäänet ...................................................................................................................................................................................... 126 4.2.1 Äänenpainetaso ja äänitehotaso ......................................................................................................................................... 126 4.2.2 Äänipäästöt ja vaikutukset................................................................................................................................................... 127 4.2.3 Äänen leviäminen ................................................................................................................................................................ 128 5 Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla ............................................................129 5.1 Käyttöveden kuumennus lämmityslämpöpumpun avulla .............................................................................................................. 129 5.1.1 Käyttövesivaraajan vaatimukset .......................................................................................................................................... 129 5.1.2 Lämmityslämpöpumppujen käyttövesivaraajat.................................................................................................................... 129 5.1.3 Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat ............................................................................................................................ 131 5.1.4 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 229E............................................................................................................... 132 5.1.5 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 332 .................................................................................................................. 133 5.1.6 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 442E............................................................................................................... 134 5.1.7 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 880 .................................................................................................................. 135 5.1.8 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 900 .................................................................................................................. 136 5.1.9 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWS 332 .................................................................................................................... 137 5.1.10 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWD 750 .................................................................................................................... 138 5.1.11 Useamman käyttövesivaraajan kytkeminen yhteen ............................................................................................................ 139 5.2 Käyttöveden kuumennus käyttövesilämpöpumpun avulla ............................................................................................................ 139 5.2.1 Ilmanohjausvaihtoehtoja...................................................................................................................................................... 141 5.2.2 Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot ......................................................................................................................... 142 6 Lämpöpumpun ohjausyksikkö ......................................................................................................................143 6.1 Käyttö ............................................................................................................................................................................................ 143 6.1.1 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön kiinnittäminen.................................................................................. 144 6.1.2 Lämpötila-anturi (ohjausyksikkö N1) ................................................................................................................................... 145 6.2 Yleinen valikkorakenne ................................................................................................................................................................. 146 6.3 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön liitäntäkaavio............................................................................................. 148 6.4 Ulkoisten laitteistokomponenttien liittäminen ................................................................................................................................ 150 6.5 Lämpöpumpun ohjausyksikön tekniset tiedot ............................................................................................................................... 150 www.dimplex.de/fi 10.2008 | 3 7 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin........................................................................................... 151 7.1 Vesiputkien kytkeminen ................................................................................................................................................................ 151 7.2 Pakkaskestävyyden varmistaminen.............................................................................................................................................. 151 7.3 Lämmitysveden virtauksen varmistaminen................................................................................................................................... 151 7.3.1 Lämpötilajakauman laskennallinen määritys....................................................................................................................... 151 7.3.2 Lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan ...................................................................................................... 152 7.3.3 Ohivirtausventtiili ................................................................................................................................................................. 152 7.3.4 Paine-eroton jakoputkisto.................................................................................................................................................... 152 7.3.5 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto ......................................................................................................................... 153 7.4 Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmä........................................................................................................................................ 153 7.4.1 Kompakti jakoputkisto KPV25 ............................................................................................................................................. 154 7.4.2 Kompakti jakoputkisto KPV 25, jossa laajennusmoduuli EB KPV....................................................................................... 155 7.4.3 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32............................................................................................................ 155 7.5 Puskurisäiliö.................................................................................................................................................................................. 156 7.5.1 Lämmönjakojärjestelmät, joissa on huonekohtainen ohjaus............................................................................................... 156 7.5.2 Lämmönjakojärjestelmät, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta ........................................................................................ 156 7.5.3 Puskurisäiliö kompressorin seisokkiaikojen tasoittamiseksi................................................................................................ 157 7.5.4 Lämpöpumppupiirin paisunta-astia/varoventtiili .................................................................................................................. 159 7.5.5 Suuntaisventtiili ................................................................................................................................................................... 159 7.6 Lattian menoveden lämpötilan rajoittaminen ................................................................................................................................ 159 7.6.1 Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen rajoittimella ............................................................................................ 159 7.6.2 Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen ohituksen avulla .................................................................................... 159 7.7 Sekoitusventtiili ............................................................................................................................................................................. 159 7.7.1 Nelitiesekoitusventtiili .......................................................................................................................................................... 159 7.7.2 Kolmitiesekoitusventtiili ....................................................................................................................................................... 160 7.7.3 Kolmitiemagneettiventtiili (kytkin) ........................................................................................................................................ 160 7.8 Lika lämmönjakolaitteistossa ........................................................................................................................................................ 160 7.9 Ylimääräisten lämmönkehittimien liittäminen järjestelmään ......................................................................................................... 160 7.9.1 Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus) ............................................................................................................. 160 7.9.2 Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus) ................................................................................................................. 160 7.9.3 Regeneroiva lämmönkehitin................................................................................................................................................ 161 7.10 Uima-allasveden lämmitys............................................................................................................................................................ 161 7.11 Puskurisäiliön vakiokuumennus.................................................................................................................................................... 162 7.12 Lämpöpumpun kytkemistavat ....................................................................................................................................................... 163 7.12.1 Lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään......................................................................................................................... 164 7.12.2 Maalämpöpumppu ainoana lämmönkehittimenä ................................................................................................................ 165 7.12.3 Kompaktirakenteiset lämpöpumput..................................................................................................................................... 167 7.12.4 Yksienergia (lisäsähköllä toimiva) lämpöpumppulämmitysjärjestelmä................................................................................ 168 7.12.5 Yhdistelmävaraaja............................................................................................................................................................... 171 7.12.6 Kaksivalenssinen rinnakkainen lämpöpumppulämmitysjärjestelmä.................................................................................... 172 7.12.7 Kaksivalenssiset-regeneroivat järjestelmät, lämpöpumppu ja uusiutuva energia ............................................................... 174 7.12.8 Uima-allasveden lämmitys .................................................................................................................................................. 176 7.12.9 Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain........................................................................................................................... 177 8 Apua suunnitteluun ja asennukseen............................................................................................................ 178 8.1 Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten ........................................................................... 178 8.2 Lämpöpumpun sähköliitännät....................................................................................................................................................... 179 8.3 Vähimmäisvaatimukset käyttövesivaraajan ja kiertopumpun suhteen.......................................................................................... 182 8.4 Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto .................................................................................................... 183 4 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Miksi valita lämpöpumppu? Miksi valita lämpöpumppu? Lämpöpumppu on ympäristöystävällinen ja taloudellinen laite rakennusten lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Sähköllä toimiva kompressori tiivistää höyrystynyttä kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Tämän jälkeen lämpö siirtyy lauhduttimessa (lämmönsiirrin) lämmitysveteen. Lämpöpumppu on täysin saasteeton, se ei tuota mitään ympäristölle vahingollisia tai haitallisia päästöjä. Sähköenegiaa käytetään silloin ympäristön lämmön siirtämiseksi korkeammalle lämpötilatasolle. Koska tämä laite siirtää energiaa ilmasta lämmitysveteen kutsutaan sitä ilma-vesi lämpöpumpuksi. Lämpöpumppu siirtää verrattain vaatimattomalla määrällä sähköä suuria määriä ilmaista lämpöä luonnosta. Oikein mitoitettu lämpöpumppu vaihtaa yhden kilowattitunnin sähköä yli kolmeksi kilowattitunniksi lämpöä. Mitä lämpöpumppu tekee? Ilmassa, maassa, kalliossa ja vesistöissä on valtavan suuria määriä lämpöenergiaa vaikka tämän energian lämpötila on liian alhainen käytettäväksi talon lämmitykseen. Lämpöpumppu tuo tätä alhaisen lämpötilan energiaa lämmönsiirtimen kautta kompressoripiiriin jossa sen lämpötila nousee ja voidaan toisen lämmönsiirtimen kautta hyödyntää lämmitykseen. Kuinka lämpöpumppu nostaa alhaisemman lämpötilan korkeammaksi? Maalämpöpumppu Maa varastoi lämmön, joka tulee auringosta, tuulesta ja sateesta. Tämä aurinkoenergia siirtyy lämpökaivosta, maakollektorista, tms. keruuliuokseen matalassa lämpötilassa. Kiertopumppu siirtää keruuliuoksesta energiaa lämpöpumpun höyrystimeen.Siellä lämpöenergia siirtyy kompressoripiirin kylmäaineeseen. Tällöin keruuliuoksen lämpötila laskee, ja se pystyy taas sitomaan lämpöä maasta. Sähköllä toimiva kompressori tiivistää kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Siinä vaiheessa lisätty sähköinen käyttöenergia ei mene hukkaan, vaan siirtyy suurelta osin kylmäaineeseen. Sen jälkeen kylmäaine siirtyy lauhduttimeen, jossa sen energia korkealämpöisenä siirtyy lämmitysveteen. Ilmalämpöpumppu Puhallin kerää ulkoilman ja puhaltaa sen höyrystimeen (lämmönsiirtimeen) Höyrystimessä ilma jäähtyy energian siirtyessä järjestelmään. Saatu lämpö siirtyy höyrystimessä kylmäaineeseen, joka höyrystyy. Käsitteet Sulatus D-A-CH laatumerkki Sulatus on automaattinen rutiinitoimenpide huurteen ja jään poistamiseksi ilma-vesilämpöpumppujen höyrystimestä lämmön avulla. Vaihtosuuntaisten ilma-vesilämpöpumppujen sulatus on nopea ja energiatehokas. Tämä on Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä käytössä oleva sertifiointi lämpöpumpuille, jotka täyttävät tietyt tekniset vaatimukset, joille myönnetään kahden vuoden takuu ja kymmenen vuoden varaosien hankintavarmuus ja joiden valmistajilla on kattava asiakaspalveluverkosto. Sen lisäksi tämä laatumerkki osoittaa, että kyseinen lämpöpumppumalli on sarjatuotannossa valmistettu. Lisälämmön käyttö Laitteistoissa, joissa on lisälämmön käytön mahdollisuus, on lämpöpumpun lisäksi toinen lämmöntuottaja, eli lämpöpumppu kattaa lämmitystarpeen laskettuun rajalämpötilaan asti ja toimii sen jälkeen toisen lämmöntuottajan tuella. Uusiutuvan energian käyttö Tämä käyttömuoto mahdollistaa uusiutuvien lämmönlähteiden kuten puun tai auringon lämmön hyödyntämisen. Silloin kun uusiutuvaa energiaa on käytettävissä, lämpöpumppu pysähtyy olemassa oleva lämmitystarve katetaan lämmityksen, käyttöveden ja uima-altaan osalta uusiutuvalla energialla. Carnotin lämpökerroin Kaikkia lämmön ja työn prosesseja vertaillaan ihanteelliseen Carnot-prosessiin. Tämä ihanteellinen, kuvitteellinen prosessi antaa systeemin teoreettisen teholuvun eli lämpöpumpun tapauksessa suurimman mahdollisen teoreettisen lämpökertoimen. Carnotin teholuku lähtee ainoastaan systeemin lämpimän ja kylmän osan lämpötilaerosta. www.dimplex.de/fi Paisuntaventtiili Lämpöpumpun osa, joka sijaitsee lauhduttimen ja höyrystimen välillä ja joka alentaa kylmäaineen nesteytyspainetta höyrystyslämpötilaa vastaavaan höyrystymispaineeseen. Sen lisäksi paisuntaventtiili säätää kylmäaineen ruiskutusmäärää höyrystimen tehon mukaan. Lämpötilaraja (lisälämpöpiste) Tämä on ulkolämpötila, jolloin toinen lämmönkehitin (sähkövastus tai esim. lämmityskattila) kytkeytyy päälle auttamaan lämpöpumppua rakennuksen lämmitystarpeen tyydyttämiseksi. Lämpöpumppu mitoitetaan Suomessa ilma-vesilämpöpumppujen kohdalla yleensä n. -7 C rajalämpötilaa varten (=lisälämpöpiste). Vuosittainen suorituskykykerroin Vuosittainen suorituskykykerroin ilmaisee lämpöpumpusta saadun lämmön ja lämpöpumumpun vuoden aikana kuluttaman sähkön suhteen. Luku viittaa tiettyyn laitteistoon ja siinä otetaan huomioon lämmönjakolaitteiston olosuhteet (lämpötilataso ja ero). Se ei ole sama kuin lämpökerroin. 10.2008 | 5 Vuosittainen panostusluku Puskurisäiliö Tämä on työluvun käänteisarvo. Vuosittainen panostusluku ilmaisee, kuinka paljon energiaa (esim. sähköä) tarvitaan tietyn hyödyn (esim. lämpöenergian) saavuttamiseksi. Vuosipanoslukuun sisältyy myös apukäyttöjen energia. Vuosipanosluvun laskentaohje löytyy direktiivistä VDI 4650. Lämmitysveden puskurisäiliön rakentamista suositellaan, jotta voidaan pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa lämmöntarpeen ollessa vähäinen. Kylmäenergia Ilma-vesi lämpöpumpussa ulkoilmaa työnnetään puhaltimella kompressoripiirin lämmönvaihtimen läpi jolloin se luovuttaa energiaa ja poistuu muutaman asteen kylmempänä. Maalämpöpumpussa vastaavasti lämmönkeräimen keruuliuos luovuttaa energiaa lämpöpumpulle, palaa kylmempänä ja hakee uutta energiaa maasta, kalliosta tai vesistöstä kiertäessään lämmönkeruuputkessa. Kylmäaine Kompressoripiirissä sisäisesti energian siirtoa ja lämpötilan nostamista hoitava kylmäaine (kansanomaisesti freoni) noudattaa kaikkia nykyisiä normeja, on ympäristöystävällinen, myrkytön ja palamaton. Suuri osa kompressoriin syötetystä sähköenergiasta yhtyy lämmitysenergiaan eikä näin ollen mene “hukkaan”. Lämpökerroin COP Lämpöpumpun luovuttaman lämmitysenergian ja vastaanottaman sähköenergian suhde ilmaistaan lämpökertoimella COP, joka mitataan normitetuissa (EN 255/EN14511) olosuhteissa laboratoriossa. Esimerkki mittausolosuhteista A2/W35 tarkoittaa imuilman lämpötilaa +2 astetta C ja menoveden lämpötilaa +35 astetta C. Lämpökerroin 3,2 ilmoittaa että lämpöpumppu tuottaa 3,2 kertaa niin paljon lämpöä kuin se käyttää sähköä Yksivalenssinen Yksivalenssisessa lämmitysjäjestelmässä lämpöpumppu on ainoa lämmönkehitin. Tarkoitus on että lämpöpumppu kattaa rakennuksen lämmitystarpeen koko vuoden ajan. (Suomessa harvinaista) Yksienegiakäyttö Ilma-vesilämpöpumppu vaatii puskurisäiliön, jotta varmistetaan vähintään 10 minuutin käyntiaika sulatuskäytössä (perustoimenpide kertyvän huurteen ja jään poistamiseksi). Äänet Ääniä on kahta laatua, ilman ja rakenteiden äänet. Ilman ääni leviää ilman kautta. Rakenteiden ääni leviää kiinteissä aineissa tai nesteissä, joista se osittain siirtyy ilmaan. Äänen kuuluvuusalue on 16...16000 Hz. Äänenpaineen taso Ympäristössä mitattu äänenpaineen taso ei ole konekohtainen suure, vaan riippuu mittausetäisyydestä ja mittauspaikasta. Äänitehotaso Äänitehotaso on konekohtainen ja vertailukelpoinen yksikkö, joka ilmoittaa lämpöpumpun säteilemän äänitehon. Odotettavissa oleva äänenpäästötaso tietyissä etäisyyksissä ja akustisissa ympäristöissä voidaan arvioida. Standardin mukaan äänitehotaso ilmoittaa koneen ääniominaisuudet. Keruuliuos Veden ja glykolipohjaisen pakkasnesteen sekoitus, jota käytetään maalämmönkeräimissä tai lämmönvaihtimissa. Höyrystin Lämpöpumpun lämmönvaihdin, joka luovuttaa lämöenergiaa lämmönlähteestä (ilma, maa, kallio tai vesistö) kylmäaineen höyrystyessä alhaisessa lämpötilassa ja alhaisella paineella. Kompressori Kompressorissa ympäristöstä kerätyn energian lämpötila nostetaan rakennuksen lämmittämiseen tarvittavalle tasolle. Suuri osa kompressorille syötetystä sähköenergiasta siirtyy lämmityskäyttöön. Yksienergiakäyttö tarkoittaa että käyttöenergiana on sähkö, siis lämpöpumppu ja sen lämmöntuotantoa täydentävä sähköinen lämmitysvastus. Lämpöpumpun ohjausyksikkö hoitaa myös lämmitysvastuksen toiminnan. Lauhdutin Kaksivalenssinen-rinnakkainen Lämpöpumppulaitteistot on tarkasti mitoitettava, koska liian suuret laitteistot lisäävät energian kustannuksia, jolloin laitteiston tehokkuus alenee. Kaksivalenssinen-rinnakkainen lämmitysjäjestelmä käsittää lämpöpumpun ja sen kanssa rinnan liitetyn lämmityskattilan jotka voivat toimia yht'aikaa. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempia. Kaksivalenssinen-vaihtoehtoinen Kaksivalenssisessa- vaihtoehtoisessa lämmitysjärjestelmässää on lämpöpumppu ja lämmityskattila jotka toimivat vuorotellen. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempien toimintaa. Kaksivalenssinen-regeneroiva Kaksivalenssinen-regeneroiva lämmitysjärjestelmä käsittää lämpöpumpun ja regeneroivan, uusiutuvaa enegiaa (esim. aurinkoa, puuta, pellettejä) käyttävän lämmönkehittimen. Järjestelmän ohjaus tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköllä. 6 | 10.2008 Lämpöpumpun lämmönvaihdin, jossa kylmäaineeseen sidottu lämpöenergia korkeassa lämpötilassa siirtyy lämmitysveteen. Lämmitystarvelaskenta Lämmitystarpeen laskennalle on maakohtaiset standardit: Ominaislämmitystarve (W/m2) kerrotaan lämmitettävällä asuinpinta-alalla. Tuloksena saadaan kokonaislämmitystarve, johon sisältyy sekä lämmönsiirron että ilmanvaihdon lämmitystarve. Lämmönjakojärjestelmä Lämmitysjärjestelmällä on ratkaiseva merkitys lämpöpumppulämmitysjärjestelmän tehokkuuteen, ja sen tulisi toimia mahdollisimman alhaisilla menoveden lämpötiloilla. Se koostuu laitteistosta, jonka avulla lämmönsiirtoaine kuljetetaan lämpöpumpun lämpimältä puolelta lämmön kuluttajille. Omakotitalossa se koostuu esim. lämmönjakeluputkistosta, matalan lämpötilan lämmityksestä tai lämpöpattereista sekä kaikista oheislaitteista. www.dimplex.de/fi Kirjallisuutta Lämpöpumppulaitteisto Lämmönottolaitteisto Lämpöpumppujärjestelmä koostuu lämpöpumpusta ja lämmönottojärjestelmästä. Maalämpöpumppujen kohdalla lämmönlähde täytyy asentaa erikseen. Laitteisto, joka siirtää lämmön lämmönlähteestä lämmönsiirtoaineeseen ja kuljettaa sitä lämmönlähteestä lämpöpumppuun, ja johon sisältyy kaikki oheislaitteet. Lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Lämmönsiirtoaine Se on kokonaisuus, johon kuuluvat lämmönottolaitteisto, lämpöpumppu ja lämmönjakopiiri. Nestemäinen tai kaasumainen käyttöaine (esim. vesi, keruuliuos tai ilma), jonka avulla lämpöä siirretään. Lämmönlähde Paneelilämmitys Ilma, maa, kallio, vesistö, jonka lämpö otetaan lämpöpumpun avulla käyttöön. Vedellä toimiva seinälämmitys toimii suurikokoisena lämmittimenä. Sillä on samat edut kuin lattialämmityksellä. Yleensä riittää 25 °C – 28 °C lämpötila lämmön siirtämiseksi huoneilmaan, suurimmaksi osaksi lämpösäteilyn kautta. Kirjallisuutta RWE Energie Bau-Handbuch (12. painos), VWEW VLG U. Wirtschaftsgesellschaft, ISBN 3-87200-700-9, Frankfurt 1998 Breidert, Hans-Joachim; Schittenhelm, Dietmar: Formeln, Tabellen und Diagramme für die Kälteanlagentechnik A. MUELLER JUR.VLG.C.F., ISBN 3788076496, Heidelberg 1999 Dubbel Taschenbuch für den Maschinenbau (20. painos), SPRINGER VERLAG GMBH & CO KG, ISBN 3540677771, Berlin 2001 DIN Deutsches Institut für Normung e.V., Beuth Verlag GmbH, Berlin. VDI-Richtlinien – Gesellschaft technische Gebäudeausrüstung, Beuth Verlag GmbH, Berlin. Symbolit Symboli Yksikkö Massa Suure M kg Tiheys ρ kg/m3 Aika t s h Tilavuusvirtaus 9 m3/s Massavirtaus 0 kg/s Voima F N 1 N = 1kg m/s2 Paine p N/m2; Pa 1 Pa = 1 N/m2 1 bar = 105 Pa E, Q J kWh 1 J = 1 Nm = 1 Ws = 1kg m2/s2 1 kWh = 3600 kJ = 3,6 MJ Energia, työ, lämpö (-määrä) Entalpia Muita yksikköitä (määritelmä) 1 h = 3600 s H J P, 4 W kW 1 W = 1 J/s = 1 Nm/s T K °C Absoluuttinen lämpötila, lämpötilaero Lämpötila Celsius-asteina Äänenteho Äänenpaine LWA LPA dB(re 1pW) dB(re 20μPa) Äänenpaineen taso, äänentehon taso Hyötysuhde η - ε (COP) - (Lämmitys-) teho Lämpövirtaus Lämpötila Lämpökerroin Työluku ß ominaislämpösisältö c Teholuku Esim. vuosittainen suorituskykykerroin J/(kg K) Kreikkalaiset kirjaimet α Α alfa ι Ι ioota ρ Ρ rhoo β Β beeta κ Κ kappa σ Σ sigma γ Γ gamma λ Λ lambda τ Τ tau δ Δ delta μ Μ myy υ Υ ypsilon ε Ε epsilon ν Ν nyy ϕ ϑ fii ζ Ζ zeeta ξ Ξ ksii χ Χ khii η Η eeta ο Ο omikron ψ Ψ psii ϑ θ theeta π Π pii ω Ω oomega www.dimplex.de/fi 10.2008 | 7 Eri polttoaineiden energiasisältö Suurin CO2 päästö(kg/kWh) vertailukohteena Lämpöarvo1 Hi (Hu) Polttoarvo2 Hs (Ho) Kivihiili 8,14 kWh/kg 8,41 kWh/kg Polttoöljy EL 10,08 kWh/l 10,57 kWh/l 0,312 0,298 Polttoöljy S 10,61 kWh/l 11,27 kWh/l 0,290 0,273 Maakaasu L 8,87 kWh/mn3 0,200 0,182 0,200 0,182 0,240 0,220 Polttoaine 10,42 kWh/mn Maakaasu H Nestekaasu (propaani) (ρ = 0,51 kg/l) 3 12,90 kWh/kg 6,58 kWh/l Lämpöarvo Polttoarvo 0,350 0,339 9,76 kWh/mn3 11,42 kWh/mn 3 14,00 kWh/kg 7,14 kWh/l 1. Lämpöarvo Hi (aikaisemmin Hu) Lämpöarvo Hi (myös teholliseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun sekä polttoaineen vesi että palamisessa muodostunut vesi ovat vesihöyrynä. 2. Polttoarvo Hs (aikaisemmin Ho) Lämpöarvo Hs (myös kalorimetriseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun 1 kg polttoainetta palaa täydellisesti ja palamistuotteet jäähtyvät 25 °C:en lämpötilaan. Muuntotaulukko Energiayksiköt Yksikkö J kWh kcal 1 J = 1 Nm = 1 Ws 1 2,778 * 10-7 2,39 * 10-4 1 kWh 3,6 * 106 1 860 1 kcal 4,187 * 103 1,163 * 10-3 1 Veden ominaislämpökapasiteetti: 1,163 Wh/kg K = 4.187J/kg K = 1 kcal/kg K Tehoyksiköt Yksikkö kJ/h W kcal/h 1 kJ/h 1 0,2778 0,239 1W 3,6 1 0,86 1 kcal/h 4,187 1,163 1 bar Pascal Torr Vesipylväs 1 100.000 750 mm HG 10,2 m metri tuuma jalka jaardi 1 39,370 3,281 1,094 0,0254 1 0,083 0,028 Paine Pituus Potenssit Etuliite Lyhenne Merkitys Etuliite Lyhenne Merkitys deka da 101 desi d 10-1 hehto h 102 sentti c 10-2 kilo k 3 milli m 10-3 6 mikro μ 10-6 9 nano n 10-9 mega giga M 10 10 G 10 tera T 1012 piko p 10-12 peta P 1015 femto f 10-15 eksa E 1018 atto a 10-18 8 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.1.2 1 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.1 Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen lämpöpumpulla 1.1.1 Lämmitettävän talon lämmitystarve Alkuperäisellä laitteistolla lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve on määritettävä uudestaan, koska olemassa olevan lämmityskattilan lämmitysteho ei ole lämmitystarpeen mitta. Yleensä lämmityskattilat ovat ylimitoitettuja ja ne johtaisivat liian suuriin lämpöpumpputehoihin. Lämmitystarpeen tarkka laskenta tapahtuu maakohtaisten standardien (esim. EN 12831) mukaan. Karkean arvioinnin voi suorittaa siihenastisen energiankulutuksen, lämmitettävän asuinpinta-alan ja ominaislämmitystarpeen perusteella. 4 1 gOM\QNXOXWXV>OD@ >ODN:@ 1.1.2 4 1 0DDNDDVXQNXOXWXV>PñD@ >PDN:@ >N:@ Vuosien 1980 ja 1994 välillä rakennettujen yhden ja kahden perheen omakotilalojen ominaislämmitystarve on n. 80 W/m2. Ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa, joissa sen jälkeen ei ole tehty lisäeristystä, ominaislämmitystarve on 100 W/m2 ja 120 W/m2 välillä. Alkuperäisten laitteistojen kunto on otettava huomioon. HUOM! >N:@ Epätavalliset kulutustottumukset voivat johtaa huomattaviin poikkeuksiin standardinmukaisesta laskennasta likimääräisiä laskentamenetelmiä käytettäessä. Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen Useimmissa öljy- ja kaasukattilalaitteistoissa kattilan termostaatti on säädetty 70 °C ... 75 °C lämpötilaan. Näin korkeita lämpötiloja tarvitaan yleensä ainoastaan käyttöveden kuumentamisessa. Kattilan jälkeen lämmönjakojärjestelmään asennetut säätöjärjestelmät kuten sekoitus- ja termostaattiventtiilit estävät rakennuksen ylikuumentumisen. Jos tämäntyypinen laitteisto varustetaan lämpöpumpulla, on oikeiden saneeraustoimenpiteiden selvittämiseksi pakko määrittää oikea meno- ja paluuvesilämpötila. Se voidaan tehdä kahdella tavalla: a) Lämmitystarvelaskenta ja jokaisen huoneen lämmitystarve tiedetään. Lämmittimien lämmitystehotaulukoissa on ilmoitettu laitteen teho riippuen meno- ja paluuvesilämpötilasta (ks. Taul. 1.1 sivulla 9). Silloin se huone, jota varten tarvitaan suurinta lämpötilaa, määrää keskuslämmityksen suurimman menovesilämpötilan. Valurautaradiaattorit Korkeus Syvyys Laitekohtainen lämmitysteho [W] keskimääräisellä vesilämpötilalla Tm mm 980 580 430 280 mm 70 160 220 110 160 220 160 220 250 50 °C 45 83 106 37 51 66 38 50 37 60 °C 67 120 153 54 74 97 55 71 55 70 °C 90 162 206 74 99 129 75 96 74 80 °C 111 204 260 92 126 162 93 122 92 Teräsradiaattorit Korkeus mm Syvyys mm 110 160 220 110 160 220 160 220 250 50 °C 50 64 84 30 41 52 30 41 32 60 °C 71 95 120 42 58 75 44 58 45 70 °C 96 127 162 56 77 102 59 77 61 80 °C 122 157 204 73 99 128 74 99 77 Lämmitinkohtainen lämmitysteho [W] keskimääräisellä vesilämpötilalla Tm 1000 600 450 300 Kuva 1.1: Radiaattoriyksiköiden lämmitysteho (huonelämpötilan ollessa ti=20 °C, DIN 4703 mukaan) b) Kokeellinen määrittäminen lämmityskauden aikana (ks. Kuva 1.2 sivulla 10) Lämmityskauden aikana meno- ja paluuvesilämpötiloja lasketaan termostaattiventtiileiden ollessa täysin auki niin kauan, kunnes saadaan n. 20-22 °C:n huoneenlämpötila. Kun haluttu huoneenlämpötila on saavutettu, merkitään muistiin ajankohtainen meno- ja paluuvesilämpötila sekä ulkolämpötila ja siirretään alla olevaan diagrammiin. Käyrien avulla saadaan kyseisistä arvoista todella tarvittava lämpötilataso (ala-, keski- ja ylälämpötila). www.dimplex.de/fi 10.2008 | 9 1.1.3 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .RUNHDPHQRYHVLOlPS|WLOD .RURWHWWXPHQRYHVLOlPS|WLOD 9DNLRPHQRYHVLOlPS|WLOD (VLPHUNNLDUYR &XONROlPS|WLOD &PHQRYHVLOlPS|WLOD ./.RUNHDOlPS|WLOD && 07.RURWHWWXOlPS|WLOD && $/9DNLROlPS|WLOD & 8ONROlPS|WLOD>&@ Kuva 1.2: Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määrittämista varten 1.1.3 Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan käytön varmistamiseksi? Vakiolämpötila Kaikkien huoneiden menovesilämpötila enint. 55 °C Mikäli tarvittu menovesilämpötila on alle 55 °C, ei ylimääräisiä toimenpiteitä tarvita. 55 °C menovesilämpötilaa varten voidaan käyttää mitä tahansa vakiolämpötilalämpöpumppua. Korotettu lämpötila Joidenkin huoneiden menovesilämpötila on yli 55 °C Siinä tapauksessa, että vain joidenkin huoneiden menovesilämpötilan on oltava yli 55 °C, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisten huoneiden menovesilämpötilavaatimuksen alentamiseksi. Riittää kun vaihdetaan näiden huoneiden lämmittimet tehokkaampiin, jotta vakiolämpötilalämpöpumppua voidaan käyttää. Korotettu lämpötila Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on 55 °C ja 65 °C välillä Tapauksessa, että lähes kaikki huoneet vaativat 55 °C ja 65 °C välistä menovesilämpötilaa, on joko vaihdettava kyseisten huoneiden lämmittimet tehokkaampiin tai päätettävä käyttää korotetun lämpötilan lämpöpumppua. Korkea lämpötila Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on 65 °C ja 75 °C välillä Mikäli tarvitaan 65 °C ... 75 °C menovesilämpötilaa, on koko lämmitysjärjestelmä muutettava tai sovitettava. Jos tällainen muutos ei ole mahdollinen tai jos sitä ei haluta, on käytettävä korkealämpötilalämöpumppua. a) Vähentynyt lämmitystarve mahdollistaa pienemmän ja edullisemman lämpöpumpun käytön. b) Vähentynyt lämmitystarve johtaa lämpöpumpulla katettavan vuosittaisen lämmitystarpeen vähentymiseen. c) Vähentynyt lämmitystarve voidaan kattaa matalammalla menovesilämpötilalla, mikä parantaa vuosittaista lämpökerrointa. d) Parempi lämpöeristys johtaa siihen, että huoneiden sisäpintojen lämpötila nousee. Silloin saavutetaan matalammalla huonelämpötilalla sama mukavuus. Esimerkki: Omakotiltaloa, jonka lämmitystarve on 20 kW ja jonka vuosittainen lämmitysenergiantarve on n. 40.000 kWh, lämmitetään vesilämmityksellä, jonka menovesilämpötila on 65 °C (paluu 50 °C). Eristystoimenpiteillä saneerauksen yhteydessä saadaan lämmitystarvetta vähennettyä 25%:lla 15 kW:iin ja vuosittainen lämmitysenergian tarve 30.000 kWh:iin. Täten voidaan laskea keskimääräistä menovesilämpötilaa. 10 K:lla, mikä vähentää energiankulutusta edelleen 20–25%:lla. Lämpöpumppuun perustuvan lämmönjakojärjestelmän kokonaissäästö on silloin n. 44 % energiakustannusten osalta. HUOM! Lämpöpumppuun perustuvilla lämmityslaitteistoilla on yleisenä sääntönä: aina kun menovesilämpötila laskee yhdellä asteella, tuo se n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa. Lämmitystarpeen vähentäminen sellaisilla toimenpiteillä kuin ikkunoiden vaihtaminen ilmanvaihtoon liittyvien lämpöhäviöiden vähentäminen välikattojen, kattojen ja ulkoseinien eristäminen mahdollistaa energiansäästön neljällä eri tavalla. 10 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.1.4 1.3.1 Lämpöpumpun valinta (saneeraus) Vanhojen rakennusten lämmitysjärjestelmää uusittaessa on huomioitava useita tekijöitä. Joissakin tapauksissa maalämpöpumpun asentaminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta esim. puutarhan tai hiekkaharjupohjaisen maaperän vuoksi. Tällöin ainoaksi järkeväksi lämmönlähteeksi jää ilma. tein yhtä yksikköä alhaisempi kuin esim. maalämpöpumpulla, mutta myös investointikustannukset ovat usein huomattavasti halvemmat. Maalämpöpumppujen lämmönlähteiden mitoitusta käsitellään toisaalla tässä kirjassa. Ilma on hyvä lämmönlähde; sitä on kaikkialla riittävästi ja voidaan käyttää aina ilman lupaa. Vuotuinen hyötysuhde on suurin piir- 1.2 1.2.1 Uusien rakennusten lämpöpumput Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen Tuntikohtaisen suurimman lämmitystarpeen 4h laskemiseen on olemassa maakohtaiset standardit. Lämmitystarpeen likimainen arviointi onnistuu lämmitettävän asuinpinta-alan A (m2) avulla: T = 0,03 kW/m2 Matalaenergiatalo T = 0,05 kW/m2 Rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten mukaan OlPPLWHWWlYlSLQWDDOD  RPLQDLVOlPPLW\VWDUYH >N:P@ >P@ T = 0,08 kW/m2 Talon normaali lämmöneristys (n. 1980 lähtien) T = 0,12 kW/m2 Vanhemmat kivitalot, joissa ei ole ylimääräistä lämmöneristystä. /lPPLW\VWDUYH >N:@ Taul. 1.1: Likimääräisiä ominaislämmitystarvearvoja 1.2.2 Menoveden lämpötilan vaikutus Lämpöpumppuun perustuvia lämmönjakolaitteistoja suunniteltaessa on pidettävä mielessä, että yhden asteen alennus menoveden lämpötilassa tuo n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa. On siis pyrittävä mahdollisimman matalaan menoveden lämpötilaan. Suuret pintalämmittimet kuten lattialämmitys ovat ihanteellisia. 1.2.3 Lämmönlähteen valinta Päätös siitä, mitä lämmönlähdettä kannattaa hyödyntää (ilmaa, maata (joko maa- tai kaivokeruuputkiston avulla) tai järveen/mereen upotettua keruuputkistoa on tehtävä seuraavan kahden tekijän kannalta. a) Investointikustannukset Lämpöpumpun ja lämmönjakolaitteiston kustannusten lisäksi on otettava huomioon lämmönlähteestä johtuvat kustannukset. 1.3 1.3.1 Yleensä menoveden lämpötilan olisi oltava enintään 55 °C, jotta voidaan käyttää vakiolämpötilalämpöpumppuja. Mikäli korkeampia menoveden lämpötiloja tarvitaan, on käytettävä korotetun lämötilan lämpöpumppuja tai korkealämpötilalämpöpumppuja (luku 1.1.3 sivulla 10). b) Käyttökustannukset Käyttökustannukset riippuvat paljon lämpöpumpun odotettavissa olevasta vuosittaisesta lämpökertoimesta. Käyttökustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti lämpöpumpun tyyppi, lämmönlähteen keskimääräinen lämpötila ja lämmönjakolaitteiston tarvitsema menoveden lämpötila. HUOM! Toisaalta ilma-vesilämpöpumpun odotettavissa oleva vuosittainen lämpökerroin on vähän alhaisempi kuin maalämpöpumpuissa, toisaalta myös lämmönlähteen investointikustannukset ovat pienemmät. Ylimääräinen tehontarve Käyttöveden kuumennus Normaali talous kuluttaa päivää ja henkilöä kohden yleensä 80100 litraa 45 asteista käyttövettä. Tämä vaatii 0,2 kW henkilöä kohden. HUOM! Mitoituksessa on otettava huomioon suurin mahdollinen henkilöluku sekä asukkaiden käyttötarpeet, esim. poreammeet ja kylpyammeet. Käyttövesiputkiston pinta-alakohtainen lämpöhäviö riippuu pintaalasta ja kierron tavasta ja sijainnista. Hyötypinta-alan ollessa 100 – 150 m² ja putkiston ollessa lämmitetyn rakennuksen sisällä pinta-alakohtaiset lämpöhäviöt ovat: Kiertoa käyttäen 9,8 [kWh/m2a] Ilman kiertoa 4,2 [kWh/m2a] Mikäli taloudessa on ylimääräistä käyttöveden tarvetta, esim.ammeita, näitä ei tarvitse ottaa huomioon itse lämpöpumpun mitoituksessa, vaan erillisten käyttövesivaraajien mitoituksessa. Käyttöveden kierto Käyttöveden kiertoputkisto nostaa käyttöveden kuumennuksen kustannuksia. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 11 1.3.2 1.3.2 Uima-allasveden lämmitys Ulkoallas Ulkotiloissa olevan uima-altaan lämmitystarve riippuu paljon siitä, millä tavalla sitä käytetään. Sen lämmitystarve voi olla suuruusluokaltaan yhtä suuri kuin omakotitalon ja on silloin laskettava erikseen. Mikäli sitä lämmitetään vain tilapäisesti kesän aikana (kun muuta lämmitystä ei käytetä), ei sen lämmitystarvetta välttämättä tarvitse ottaa huomioon. Uima-altaan lämmitystarpeeseen vaikuttavat altaan tuuliolosuhteet, veden lämpötila, ilmasto, käyttökausi sekä mahdollinen allaspeite. Ilman peitettä1 20 Veden lämpötila 24 28 100 W/m2 150 W/m2 200 W/m2 Ilman peitettä Suojainen sijainti 200 W/m2 400 W/m2 600 W/m2 Ilman peitettä Osittain suojainen sijainti 300 W/m2 500 W/m2 700 W/m2 2 2 Ilman peitettä Suojaamaton (voimakas tuuli) Altaan ensilämmittämiseen 20 °C:een tarvitaan n. 12 kWh/m3 . Altaan koosta ja lämmityksen tehosta riippuen siihen kuluu yhdestä kolmeen vuorokautta. Sisäallas Allashuoneen lämmitys Allashuonetta lämmitetään yleensä patteri- tai lattialämmityksen ja/tai ilmastointiin/kosteudenpoistoon asennetun lämmittimen avulla. Molemmissa tapauksissa on tehtävä teknisen ratkaisun mukainen lämmitystarvelaskenta. Uima-allasveden lämmitys Allasveden lämmitystarve riippuu altaan lämpötilasta, veden ja ilman lämpötilaerosta sekä uima-altaan käytöstä. 20 Veden lämpötila 24 23 90 W/m2 165 W/m2 265 W/m2 25 65 W/m2 140 W/m2 240 W/m2 28 20 W/m2 100 W/m2 195 W/m2 Huoneen lämpötila 28 Taul. 1.3: Viitearvot sisäuima-altaiden lämmitystarpeelle 450 W/m 800 W/m 2 1000 W/m 1. Peitettävien altaiden vähennetyt arvot tarkoittavat yksityistä uima-allasta, jota käytetään enintään 2 tuntia päivässä. Peitettävän yksityisen uima-altaan tapauksessa, jota käytetään enintään 2 tuntia vuorokaudessa, näitä arvoja voidaan pienentää 50 %:lla. Taul. 1.2: Viitearvot ulkouima-altaiden lämmitystarpeelle käyttöjaksolle toukosyyskuu HUOM! Maalämpöpumppua uima-altaan lämmitystä varten käytettäessä on keruupiirin suunnittelussa huomioitava vuosittaisten käyttötuntien lisäys. 1.3.3 Lämpöpumpun tehon määrittäminen HUOM! Esitetyt arvot ja käyrät kuvaavat Keskieuroopan ilmastoa. Ilma–vesi-lämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu vaatii aina rinnalleen toisen lämmönlähteen (esim. sähkö). Lämpöpumpulla katetaan lämmitystarve aina n. -7 °C ulkolämpötilaan asti (lisälämpöpiste) kokonaan. Kun ulkona on kylmempää tai jos lämmitystarve on suuri käytetään lisäksi sähköä. Lämpöpumpun tehon mitoituksella on vaikutus investointikustannuksiin ja vuosittaisiin lämmityskustannuksiin. Mitä suurempi lämpöpumpun teho, sitä kalliimpi on lämpöpumppu ja sitä vähemmän joudutaan vuosittain maksamaan lämmityksestä. Kokemuksen perusteella kannattaa pyrkiä sellaiseen lämpöpumpputehoon, jonka leikkauspiste lämmityksen ominaiskäyrän kanssa on n. -7 °C:n kohdalla. DIN 4701 T10 mukaan tällainen laitteisto saavuttaa sen, että lisälämmönkehittimen (esim. sähkövastuksen) osuus on 2 %. Kuva 1.3 sivulla 12 esittää vuoden ulkolämpötilakäyrän sellaiselle paikkakunnalle kuin Saksan Essen. Käyrän mukaan paikkakunnalla on vain 10 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila laskee alle -5 °C. 8ONROlPS|WLOD>&@ 1.3.3.1 $LNDSlLYLQl Kuva 1.3: Vuoden ominaiskäyrä: vuorokausimäärä, jolloin ulkolämpötila laskee ilmoitetun arvon alapuolelle Esimerkki Taul. 1.4 sivulla 13: Lisälämpöpisteen ollessa -5 °C saadaan samanaikaisesti lisälämpöä käyttävällä laitteistolla n. 98 % lämpöpumppuosuus. 12 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.3.3.2 Lisälämpöpiste [°C] -10 -9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttäen 1,00 0,99 0,99 0,99 0,99 0,98 0,97 0,96 0,95 0,93 0,90 0,87 0,83 0,77 0,70 0,61 Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttämättä 0,96 0,96 0,95 0,94 0,93 0,91 0,87 0,83 0,78 0,71 0,64 0,55 0,46 0,37 0,28 0,19 Taul. 1.4: Lämpöpumpulla katettava osuus lämmityksestä lisälämpöä käytettäessä ja sen riippuvuus lisälämpöpisteestä ja käyttötavasta (lähde: taulukko 5.3-4 DIN 4701 T10) 1.3.3.2 Ulkoilma-vesilämpöpumpun mitoitusesimerkki Yksienerginen käyttötapa: lämpöpumppu ja sähkövastus Lämmönjakojärjestelmä, jonka suurin menovesilämpötila on 35 °C Lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve 9,0 kW Ylimääräinen lämmitystarve käyttöveden kuumennusta ja mahdollista uima-altaan lämmittämistä varten 1,0 kW Lämpötilan mitoitus tapahtuu rakennuksen ulkolämpötilasta riippuvan lämmitystarpeen perusteella (yksinkertaistettu suoraksi) lämpöpumpun lämmöntuottokäyrien avulla lämmöntuottodiagrammissa. Ulkolämpötilasta riippuvainen rakennuksen lämmitystarve valitun huonelämpötilan osalta merkitään x-akseliin (1piste) sekä laskettu lämmöntuotto maakohtaisen normaaliulkolämpötilan kohdalle (2-piste). /3 /lPPLW\VWHKR>N:@VLVVXODWXV Esimerkki Kuva 1.4 sivulla 13, jossa talon kokonaislämmitystarve on 11,9 kW ulkolämpötilassa -16 °C ja huonelämpötilana valittu +20 °C havainnollistaa menetelmää. Diagrammissa näkyy kahden lämpöpumpun lämmitystehokäyrät menovedelle 35 °C. Rakennuksen lämmitystarpeen suoran ja lämpöpumppujen lämmitystehokäyrien leikkauspisteet (= rajalämpötila tai lisälämpöpiste) sijaitsevat suunnilleen -5,0 °C:ssa LP 1:n ja. -9 °C:ssa LP 2:n osalta. Tässä esimerkissä LP 1 on paras valinta. Kylmien päivien lisälämmitystarve on katettava sähköllä. Sähkövastuksen mitoitus: Kylmimmän päivän kokonaislämmitystarve – Lämpöpumpun lämmöntuotto kylmimpänä päivänä = Lämmitysvastusten teho Esimerkki: N: N: 7DORQOlPPLW\VWDUYH N: ± /lPS|SXPSXQOlPPLW\VWHKR /lPPLW\VYDVWXVWHQWHKR ±&VVD ±&VVD Valitulle esimerkille LP 1:n rinnalle tarvitaan sähkövastuksia, jotka pystyvät tuottamaan 6,0 kW. /3 YDDGLWWXOLVlWHKR .RKWD XONROlPS|WLODVWDULLSSXYDUDNHQQXNVHQ OlPPLW\VWDUYH\NVLQNHUWDLVWHWWX .RKWD /LVlOlPS|SLVWH 8ONROlPS|WLOD>&@ Kuva 1.4: Kahden eritehoisen ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuottokäyrät menovesilämpötilalla 35 °C ja ulkolämpötilasta riippuva rakennuksen lämmitystarve www.dimplex.de/fi 10.2008 | 13 1.3.3.3 1.3.3.3 Maalämpöpumppu (ilman toista lämmönkehitintä) Määritetty kokonaislämmitystarve = = _____kW $QWRWHKR>N:@ /lPS|SXPSXQW\\SSL Lämpöpumpun lämmöntuotto /3 olosuhteissa W10/W351 tai BO/W351 1. Laitteistoissa, joissa ei ole toista lämmönkehitintä, on lämpöpumppu mitoitettava suurimman menovesilämpötilan ja pienimmän lämmönlähteen lämpötilan mukaan! HUOM! /lPPLW\VYHGHQSRLVWROlPS|WLOD: Maalämpöpumppujen todelliset tehot eri lämpötiloissa löytyvät laitteiden teknisistä tiedoista. Esimerkki: Lämpöpumppujärjestelmä ilman toista lämmönkehitintä, kun suurin menovesilämpötila on 35 °C Lämmitettävän talon lämmitystarve Kokonaislämmitystarve = 10,6 kW x 1,3 = /3 /3 /3 10,6 kW = 13,8 kW /3 .RKWD Lämpöpumpun lämmöntuotto Kuva 1.5 sivulla 14 esittää maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyriä. Valitaan sellainen lämpöpumppu, jonka lämmöntuottokäyrä sijaitsee vaaditun kokonaislämmitystarpeen ja käytettävän lämmönlähteen lämpötilan leikkauspisteen yläpuolella. /3 /3 .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ Kuva 1.5: Eritehoisten maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyrät menoveden lämpötilassa 35 °C. Kun kokonaislämmitystarve on 13,8 kW, pienin keruuliuoslämpötila 0 °C sekä suurin menovesilämpötila 35 °C, on valittava LP 5, jonka lämmöntuottokäyrä täyttää vaatimukset. Tämä malli tarjoaa näissä olosuhteissa 14,5 kW:n lämmöntuoton. 1.3.3.4 Maalämpöpumppu (lisälämpö sähköllä) Lämpöpumpun lisäksi käytetään toista lämmönkehitintä, joka toimii sähköllä, kuten puskurisäiliö, jossa on sähkövastus. Lisälämmitystä sähköllä kannattaa käyttää myös talon ensimmäisen 1.3.3.5 Ilma–vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä) Olemassa olevissa rakennuksissa käytetään toista lämmönkehitintä (öljy- tai puukattilaa) lämpöpumpun tueksi ulkolämpötilan laskiessa lisälämpöpisteen alle. Usein on järkevää valita pienempi lämpöpumppu, koska se ei vaikuta merkittävästi lämpöpumpun osuuteen vuosittaisesta lämmöntuotosta. Edellytyksenä on, että laitteisto on suunniteltu siten että toinen lämmönkehitin voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. 1.3.3.6 lämmitysjakson aikana, mikäli rakenteiden kuivaaminen on suoritettava syksyn tai talven aikana. HUOM! Kokemus osoittaa, että lämmityssaneerauksen jälkeen olemassa oleva lämmityskattila jää eri syistä pois käytöstä. Siksi mitoituksessa kannattaa menetellä kuten sähköllä tuetun lämpöpumpun tapauksessa (n -5 °C:n lisälämmityspiste) kytkemällä puskurisäiliö menovesipuoleen. Vesi-vesi- ja keruuliuos-vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä) Laitteistoissa, joissa maalämpöpumpun lisäksi käytetään toista lämmönkehitintä, on voimassa samat mitoitusperiaatteet kuin ulkoilmalämpöpumpun kohdalla. Lämmönkeruujärjestelmästä riippuen on huomioitava toisia mitoituskertoimia. On parasta kysyä asiantuntijoiltamme. 14 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.3.3.7 1.3.3.7 Rakenteiden kuivaaminen Rakennusvaiheessa käytetään yleensä suuria määriä vesipitoisia aineita kuten laastia, kipsiä ja tapetteja, joiden vesi haihtuu hitaasti. Vesisade saattaa lisätä rakennuksen kosteutta entisestään. Kosteuden vuoksi uuden rakennuksen lämmitystarve on erityisen suuri ensimmäisten kahden lämmityskauden aikana. Rakennuksen kuivaamiseen kannattaa käyttää erityisiä lämmityslaitteita. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu ahtaasti ja kuivaamisen on tapahduttava syksyn tai talven aikana, kannattaa asen- www.dimplex.de/fi taa ylimääräinen sähkövastus lämmitystarpeen kattamiseksi, erityisesti maalämpöpumppujen yhteyteen. Ylimääräisen sähkövastuksen kytkeytyminen pitäisi tapahtua keruuliuoksen menolämpötilan (n. 0 °C) tai ulkolämpötilan (0 °C – 5 °C) mukaan. HUOM! Maalämpöpumpun kompressori käy jatkuvasti, voi lämmönlähde jäähtyä liikaa, mikä voi johtaa lämpöpumpun pysähtymiseen. 10.2008 | 15 2 2 Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.1 Lämmönlähteenä ilma Ilma-vesilämpöpumpun käyttöalue Kondenssinpoisto -25 °C + 35 °C Laitteen käytössä muodostuva kondenssivesi on johdettava pois ilman jäätymisen vaaraa. Jotta vesi valuisi kunnolla pois, on lämpöpumpun oltava vaakatasossa. Kondenssivesiputken halkaisijan on oltava vähintään 50 mm ja sen pitäisi mahdollisuuksien mukaan johtaa sadevesiviemäriin, niin että suuretkin vesimäärät voivat kulkea sen läpi. Sulatus suoritetaan jopa 16 kertaa vuorokaudessa ja se tuottaa kerrallaan jopa kolme litraa kondenssivettä. Ulkoilman käytettävyys Rajoitukseton Hyödyntämismahdollisuudet Lisäsähkön kanssa (Osittain) rinnakkain toisen lämmönlähteen kanssa Vuorotellen toisen lämmönlähteen kanssa, esim. maalämpöpumpun. Toisen lämmönlähteen kanssa regeneroivasti Puskurisäiliö Ilma-vesilämpöpumppu vaatii sarjaan kytketyn puskurisäiliön, joka mahdollistaa höyrystimen (lamellilämmönvaihtimen) sulatuksen kiertosuuntaa vaihtamalla. Sen lisäksi puskurisäiliö pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa silloin, kun lämpöä kuluu vähemmän (katso luku 7.5 sivulla 156). HUOM! Kondenssiveden valuttaminen sakokaivoon tai jätevesiviemäriin edellyttää vesilukkoa höyrystimen suojaamiseksi syövyttäviltä höyryiltä. Sijaintisuositus Paras asennuspaikka ilma-vesilämpöpumpulle on ulkotila. Silloin ilmakanavia ei tarvita ja perustuksetkin ovat halpoja toteuttaa. Sijoittamisessa on noudatettava voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Mikäli lämpöpumpun asentaminen ulkotilaan ei ole mahdollista, on huomioitava, että tiloissa, joissa ilman kosteus on suuri, voi muodostua kondenssivettä lämpöpumpun, ilmakanavien ja erityisesti seinän läpiviennin luona. HUOM! Imuilmassa ei saa olla ammoniakkia. Siksi karjatilojen poistoilmaa ei saa käyttää. 2.2 Ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen Sisäasennuksen investointikustannukset Ilmapiiri (esim. kanavat) Seinien läpiviennit Kondenssinpoisto Yleistä Ilma-vesilämpöpumppua ei pitäisi asentaa rakennuksen asuintiloihin. Lämpöpumppuun syötetään ääritapauksissa jopa 25 asteista ulkoilmaa. Lämpötilaero voi aiheuttaa kondenssiveden muodostumista, jos tilojen ilman kosteus on korkea. Kondenssivettä muodostuu erityisesti seinien läpivientien kohdalla ja ilmakanavien liitoskohdissa ja voi vahingoittaa rakenteita. Yli 50% ilman kosteudella ja alle 0°C ulkoilmalämpötilassa kondenssivesi saattaa muodostua hyvästä eristyksestäkin huolimatta. Siksi asennuspaikaksi kannattaa valita lämmittämättömiä tiloja kuten kellari, varasto tai autotalli. Ennen lämpöpumpun asentamista yläkerroksiin on tarkastettava katon kantokyky. Laitetta ei saa asentaa puukaton päälle. HUOM! Lämpöpumpun asentaminen asuintilojen yläpuolelle edellyttää laitteen äänen vaimentamista ylimääräisten eristysten avulla. Ilmapiiri Sisätiloihin asennetun ilmalämpöpumpun tehokas ja häiriötön käyttö edellyttää riittävän suurta imuilmavirtausta. Virtausmäärä riippuu lämpöpumpun tehosta ja voi olla välillä 2500 ja 9000 m3/h (katso luku 2.5 sivulla 25). Ilmakanavan vähimmäismittoja on pakko noudattaa. Ilman pitää voida kulkea mahdollisimman esteettömästi imuaukosta poistoaukkoon, niin että ilmanvastus on mahdollisimman pieni (luku 2.3 sivulla 20). HUOM! Lämpöpumpun ääntä voi vähentää johtamalla poistoilma 90° kaaren kautta tai sijoittamalla lämpöpumppu ulkotiloihin (luku 2.4 sivulla 23). 2.2.1 Vaatimukset asennustilaan Ilmanvaihto Lämpöpumpun asennustilan ilmanvaihtoon on parasta käyttää ulkoilmaa, jotta ilman kosteus pysyy alhaisena ja kondenssiveden muodostuminen estyy. Kondenssiveden muodostuminen on erityisen suurta rakenteiden kuivamisvaiheessa ja käyttöönoton yhteydessä. 16 | 10.2008 HUOM! Lämpöpumpun ilmaputkia ei saa jättää asentamatta, sillä pöyrivät osat (puhallin) aiheuttavat loukkaantumisvaaran. www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.2.2 2.2.4 Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta Jos ilmakanavan imu- tai poistoaukkojen läpiviennit seinässä sijaitsevat maapinnan alapuolella, suositellaan käyttämään muovisia aerodynaamisia ilmakuiluja, joissa ilma voi virrata esteettä. Jos kuilut ovat betoniset ne edellyttävät ilmanohjauspellin asentamista. Poistopuolen ilmakuilussa on oltava ääniä vaimentava eriste. Sopiva eristemateriaali on mineraalikuitulevy, jonka painoluokka on n. 70 kg/m³ tai avosoluvaahto (esim. melamiinihartsivaahto). Kuilujen vähimmäismitat ovat 1000 x 400 – 1000 x 650 mm Ilmakuilun ja seinäaukon välisen tilan tiivistäminen (katso luku 2.2.4 sivulla 17) Peittäminen ritilällä (murtovarkaussuoja) Kondensaattipoistolle jätettävä tilaa Tarvitaan ylimääräinen ritilä (silmäkoko > 0,8 cm), joka estää eläinten ja lehtien pääsemisen kanavaan. Kuva 2.1: Ilmakuilun vähimmäismitat HUOM! Ilmakanavien vähimmäismitat löytyvät laitteen teknisistä tiedoista. 2.2.3 Lämpöpumpun sääsuojus Ilmakanavan läpiviennin sijaitessa maapinnan yläpuolella tarvitaan sääsuojus, joka peittää aukon ja estää sateen ja lumen pääsemisen ilmakanavaan. Suojus kiinnitetään ulkoseinään ja sitä voidaan käyttää ilmakanavan molemmissa päissä. Lisävarusteinen sääsuojuksemme on kehitelty erityisesti lämpöpumppuja varten ja sillä on huomattavasti pienempi ilmanvastus kuin tavallisilla sääsuojuksilla. Se voidaan asentaa sekä imu- että poistopuolelle. Seinän ja säänsuojuksen väliin pitäisi kiinnittää ritilä, joka estää eläinten ja lehtien pääsyn. Ritilän vapaan poikkileikkauksen on oltava vähintään 80% (silmäkoko > 0,8cm). Mahdollinen murtovarkaussuoja on hankittava erikseen. Pos. Nimike 500-700 800 1 Suojaritilä 1 kappale 1 kappale 2 Vaarna 6x30 4 kappaletta 6 kappaletta 3 Ruuvi 5x70 4 kappaletta 6 kappaletta Kuva 2.2: Lämpöpumpun sääsuojus Läpivientien eristäminen Tarvittavat läpiviennit varustetaan paikan päällä. Niiden sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta. Kuva 2.3 sivulla 17 esittää esimerkkinä PU-eristettä (eristeen paksuus 25 mm). Seinäeristeen ja liitäntärasian rako on tiivistettävä täysin ilmatiiviiksi. Jotta rajuilman aikana sisään päässyt vesi voisi valua pois, on läpiviennissä oltava ulospäin johtava kallistus. 6HLQl Q 2.2.4 38NRYDYDDKWR .DQDYDOLLWlQWl Kuva 2.3: Seinän läpiviennin esimerkki www.dimplex.de/fi 10.2008 | 17 2.2.5 2.2.5 Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen Ilma-vesilämpöpumppuun on sisäänrakennettu liitännät sekoittamatonta lämmönjakopiiriä varten. Lämmönkiertopumppu Ilmapiiri laitteen ollessa nurkassa tai seinää vasten Puskurisäiliö Lämpöpumppu voidaan asentaa nurkkaan ilman ylimääräisiä kanavia. Lämpöpumpun asentaminen seinää vasten vaatii ylimääräisen poistoilmakanavan. Ohitusventtiili ja turvamoduuli Lisäsähkölämmitys 2 kW Perusrunko on sijoitettava tasaiselle, sileälle ja vaakatasoiselle alustalle. Lämpöpumpun sijoituspaikka on valittava siten, että laitteen huolto voidaan suorittaa ongelmitta. Sijoita laite siten, että sen eteen ja vasemmalle kyljelle jää 1 metri vapaata tilaa. Laitteen imuaukko on suunniteltava niin, että sen voi liittää suoraan läpivientiin. Ensin tulee kiinnittää mukana toimitettu, itseliimautuva rengastiiviste, jonka jälkeen laite työnnetään seinää vasten kevyesti painaen. Läpiviennin sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta (katso Kuva 2.4 sivulla 18). (esim- PU-kovavaahtolevyjä) Poistopuolen voi liittää suoraan läpivientiin tai lisävarusteisen lasikuitu-kevytbetonikanavan kautta (katso Kuva 2.4 sivulla 18 ja Kuva 2.5 sivulla 18). Seuraavat ilmapiirin komponentit on saatavissa kompaktirakenteista ilma-vesilämpöpumppua varten Sääsuojus RSG 500 Ilmakanavat (LKL, LKB, LKK 500) Tiivistelaippa DMK 500 Lisävarusteisten sovitinputkien käytön yhteydessä on huomioitava kohdassa luku 2.2.5 sivulla 18 olevat ohjeet. 1) Höyrystin 7) Kytkentäkotelo Peruslaite 2) Puhallin 8) Suodatinkuivain Lämpöpumppu sisältää jo seuraavat tärkeät lämmönjakopiirin osat: 3) Lauhdutin 9) Tarkistuslasi 4) Kompressori 10) Puskurisäiliö Lämpöpumpun ohjausyksikkö 5) Lämmönkiertopumppu 11) Paisuntaventtiili Paisunta-astia (24 litraa, 1,0 baarin paine) 6) Paisuntasäiliö 24 l 12) Ohivirtausventtiili Asennusvaihtoehtoja PDDQSLQQDQDODSXROHOOD PDDQSLQQDQDODSXROHOOD ,OPDNXLOX ,OPDNXLOX 6RYLWXVNDSSDOH PDDQSLQQDQ \OlSXROHOOD /LVlYDUXVWHHW NDWNDLVWDYD VRSLYDSlWNl 6DGHVXRMDULWLOl Nl\WW|SXROL VRSLYDSlWNl .RQGHQVVLQSRLVWR PDDQSLQQDQ\OlSXROHOOD ,OPDYLUUDQVXXQWD /LVlYDUXVWHHW .RQGHQVVLQSRLVWR ,OPDYLUUDQVXXQWD Nl\WW|SXROL 6RYLWXVNDSSDOH NDWNDLVWDYD 6RYLWXVNDSSDOH NDWNDLVWDYD Kuva 2.4: Nurkka-asennus 500, jossa on eristetyt läpiviennit. Eristyksen voi suorittaa myös sovitinkappaleen (kanavaosan) avulla (Kuva 2.8.1.1 sivulla 56) 18 | 10.2008 6DGHVXRMDULWLOl 6RYLWXVNDSSDOH NDWNDLVWDYD 7LLYLVWH /LVlYDUXVWHHW Kuva 2.5: Seinäasennus 500 lasikuitu-kevytbetonikanavan avulla www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.2.6 2.2.7 Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Ilma-vesilämpöpumppumalleille LI 11TE ja LI 16TE on saatavissa lisävarusteisia joustavia ilmakanavaletkuja. Ilmakanavaletkusarja soveltuu asennettavaksi huoneisiin, joissa lämpötila ja ilman kosteus ovat matalia. Sarjaan kuuluu 5m pitkä, lämpö- ja äänieristetty ilmaletku, jonka voi katkaista imu- ja poistopuolelle sopivaksi. Ilman imu ja poisto voivat tapahtua ilmakuilun tai säänsuojuksen kautta. Mukana tulee eristeitä lämpöpumpun kytkemistä varten ja läpiviennin eristämiseen. Ilmaletkujen käytön etu on niiden helppo sovitettavuus paikallisiin olosuhteisiin, etäisyys- ja korkeuserojen tasoittamiseksi. Lisäksi ilmaletkuissa on sekä äänivaimennus että lämpöeristys, ja ne vähentävät asennustilan jäähtymistä. Seinäliitoksissa olevat ritilät estävät eläinten ja lehtien pääsyn ilmakanavaan. HUOM! Mikäli ilman tulo- tai poistopuolella on 90° suurempi mutka, on tarkastettava vähimmäisilmavirtaus. Mitat [mm] DN 500 DN 630 A 560 652 B 585 670 C 495 625 D 100 100 Taul. 2.1: Ilmakanavaletkusarjan mitat Toimituksen sisältö 1) Liitoskappale lämpöpumppuun 2) Kuusikantaruuvi 3) Letkunkiristin 4) Kuusikantaruuvi 5) Reikänauha 6) Naulavaarna 7) Liitosletku Eristeen paksuus 25 mm 8) Ruuvi 9) Seinäliitoskappale 10) Vaarna Vähimmäistaivutussäde LUS 11: 300 mm Vähimmäistaivutussäde LUS 16: 400 mm 90° kaaren tilantarve: n. 1 m Kuva 2.6: Ilmakanavaletkusarja 2.2.7 Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Nämä lisävarusteina saatavissa olevat ilmakanavat kestävät kosteutta ja sallivat diffuusion. Ne toimitetaan eri poikkileikkauksina, kussakin 90° kaari sekä 625mm ja 1250mm pitkät jatkokappaleet. HQLQW +XRQHNRUNHXVYlKLQW& HULVWHQDXKD Nl\WW|SXROL /DLWWHHQNRUNHXV. .RQGHQVVLQSRLVWR /DLWHMDODWQ HULVWHQDXKDQ Ulkokuoren pienet vauriot eivät vaikuta kanavien toimivuuteen ja ne voidaan korjata paklaamalla. 9HGHQSRLVWR $ Kanavat voidaan maalata tavallisella seinämaalilla. ,OPDYLUUDQVXXQWD % Niiden sisällä on eriste mineraalivillasta ja niiden kuoren alla on lasivillaa, joka ehkäisee kondenssiveden muodostumista ja vaimentaa ääniä. Päissä on galvanisoidut teräspeltireunat. 3XVNXULVlLOL| Kuva 2.7: Ilma-vesilämpöpumppu, jossa lasikuitu-kevytbetoni-ilmakanava ja alapuskuri www.dimplex.de/fi 10.2008 | 19 2.3 Vakioasennus: Kanavien katkaisu: Vakioasennuksessa (katso luku 2.3.1 sivulla 21) kanavakappaleita ei tarvitse työstää. Tarvittaessa ilmakanavia voidaan lyhentää tai sovittaa lisävarusteisen sovitussarjan avulla. Leikkausreunoihin sivelletään sopivaa liimaa (esim. silikonia) ja varustetaan galvanoidulla U-profiililla. Ilmapiiri on sijoitettava siten, että lämpöpumpun vähimmäisetäisyyksiä seinistä (katso Kuva 2.8 sivulla 20) noudatetaan. Ilmakanavien ja kaarien seinäaukot tiivistetään mittapiirroksen mukaan tavallisen eristysvaahdon avulla. Kanavakappaleita kannatetaan lattiasta sopivalla tukirakennelmalla tai katosta kierretankojen avulla. HUOM! Ilmakanavia ei ruuvata lämpöpumppuun kiinni äänieristyksen vuoksi. Lämpöpumpun ja kanavan väliin on jätettävä n. 2cm rako, jotta lämpöpumpun voi myöhemmin helposti poistaa. Tiivisteenä lämpöpumpun kohdalla käytetään lisävarusteista tiivistelaippaa (katso Kuva 2.9 sivulla 20). Kahden kanavan liitos: Leikkauskohtaa valittaessa on otettava huomioon, että suorassa kanavassa on vain yhdessä päässä liitokseen tarvittava kartiopää. Kanavaosien katkaisuun voidaan käyttää tavallisia puutyökaluja kuten pyörö- tai pistosahaa. Parhaiten soveltuvat kovametalliset tai timantilla varustetut työkalut. Tiivistelaippa Tiivistelaippaa käytetään lasikuitu-kevytbetoni-ilmakanavien tiivistämiseen lämpöpumpun kohdalla. Ilmakanavia ei ruuvata suoraan lämpöpumppuun kiinni. Käyttövalmiissa tilassa ainoastaan tiivistekumi koskettaa lämpöpumppua suoraan. Näin helpotetaan lämpöpumpun asennusta ja purkua ja vaimennetaan ääniä. Kanavaosat on varustettu metallisella pistoliitoksella. Pistoliitos vähentää ilmapyörteitä eli painehäviötä. Osien välit tiivistetään metallireunojen väliin liimattavien pehmokumitiivisteiden tai silikonimassan avulla. Kuva 2.9: Ilmakanavien tiivistelaippa Kuva 2.8: Vähimmäisetäisyydet ilma-vesilämpöpumppua asennettaessa sisätiloihin 2.3 Ilmapiirin suunnittelu Ilmapiiri (ilman imu- ja poistopuoli) tulee suunnitella siten, että yksittäisten osien painehäviö ei ylitä laitteen teknisissä tiedoissa (katso luku 2.5 sivulla 25) ilmoitettua arvoa. Liian pienet poikkileikkaukset tai liian suuret mutkat (esim. sääsuojuksen kohdalla) aiheuttavat liian suuria painehäviöitä ja voivat aiheuttaa tehovähennyksiä tai jopa käyttöhäiriöitä. Ilmapiirin osa Painehäviö Suora ilmakanava 1 Pa/m Kaareva ilmakanava 7 Pa Sääsuojus 5 Pa Imupuolen ilmakuilu 5 Pa Poistopuolen ilmakuilu 7-10 Pa Taul. 2.2:Viitearvot ilmapiirille Erikoistarvikkeina tilattavien ilmapiirikomponenttien painehäviöt pysyvät sallituissa rajoissa, mikäli niitä käytetään vakioasennusten toteuttamiseksi (katso luku 2.3.1 sivulla 21). silloin kokonaispainehäviötä ei siis tarvitse tarkastaa. Imu- ja poistopuoli voidaan toteuttaa valinnan mukaan ilmakuilun tai sääsuojuksella varustetun läpiviennin avulla. Ilmapiirin kokonaispainehäviö eli imun ja poiston välisten osien painehäviöiden summa ei saa ylittää teknisissä tiedoissa ilmoitettua arvoa (katso luku 2.5 sivulla 25). Häviön osalta on otettava huomioon mm. ritilät, ilmakuilut, mutkat ja itse ilmakanavat tai letkut. HUOM! Mikäli ilmapiiriä ei ole toteutettu vakioasennuksena tai mikäli käytetään muiden valmistajien ilmapiirikomponentteja, on vähimmäisläpivirtaus tarkastettava. HUOM! Suurimman sallitun painehäviön noudattamiseksi huoneenpuoleisessa ilmapiirissä ei saa olla enempää kuin kaksi 90° mutkaa. 20 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.3.1 Ilmapiirikomponenttien valinta Laitetyyppi Ilmapiirikomponentti LIK 8TE / LI 9TE Tyyppi 500 Ilmakanavat (kanava/kaari) LI 11TE Tyyppi 600 LI 16TE / LI 20TE Tyyppi 700 Tiivistelaippa LI 24TE / LI 28TE Tyyppi 800 LIH 22TE / LIH 26TE Tyyppi 800 Alla olevat ilmapiirikomponentit toimitetaan neljässä kokoluokassa lämpöpumpun tehon mukaan: Sääsuojus Taul. 2.3: Ilmapiirikomponenttien kokoluokat eri lämpöpumpputyypeille Korkeudet lasikuitu-kevytbetonikanavia käytettäessä HULVWHQDXKD /DLWHMDODWQ HULVWHQDXKDQ $ Nl\WW|SXROL +XRQHNRUNHXVYlKLQW& .RQGHQVVLQSRLVWR HQLQW 9HGHQSRLVWR /DLWWHHQNRUNHXV. ,OPDYLUUDQVXXQWD % 2.3.1 3XVNXULVlLOL| Kuva 2.10:Kuva edestä 600-800 Alapuskuri Sisätilaan asennettavien lämpöpumppujen LI 11TE, LI 16TE ja LI 20TE alle kannattaa valita 140 litrainen alapuskuri, koska silloin lämpöpumpun kokonaiskorkeus kasvaa niin, että ilmakanavat voidaan kiinnittää suoraan kattoon. A (mm) puskurin kanssa A (mm) ilman puskuria B (mm) C (mm) H (mm) puskurin kanssa H (mm) ilman puskuria LIK 8TE – LI 9TE – 1328 550 2100 – 1911 678 550 2100 – LI 11TE 1261 1282 672 650 2200 1981 1371 700 LI 16TE / LI 20TE 1340 730 745 2400 2191 1581 LI 24TE - LI 28TE / LIH 22TE - LIH 26TE 800 – 762 820 2000 – 1721 Tyyppi Lämpöpumppu 500 500 600 Taul. 2.4: Mittataulukko kuvalle 600-800 (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18) Näin määritetään mitat lämpöpumpun sijoittamista ja läpivientien sijaintia varten: 1. Vaihe: Haetaan ilmapiirikomponenttien tyyppi valitulle ilma-vesilämpöpumpulle, katso Taul. 2.3 sivulla 21. 2. Vaihe: Valitaan tarvittava asennusvaihtoehto 3. Vaihe: Haetaan arvot mittataulukosta valitulle asennusvaihtoehdolle. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 21 2.3.2 2.3.2 Nurkka-asennus 6DGHVXRMDULWLOl PDDQSLQQDQ \OlSXROHOOD /LVlYDUXVWHHW % ( ' .RQGHQVVLQSRLVWR % ,OPDNXLOX PDDQSLQQDQDODSXROHOOD YlKLQW ,OPDYLUUDQVXXQWD Nl\WW|SXROL PLQG 7LLYLVWH /LVlYDUXVWHHW Kuva 2.11:Nurkka-asennus (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18) Tyyppi Lämpöpumppu B (mm) D1 (mm) 600 LI 11TE 650 301 E (mm) 852 700 LI 16TE / LI 20TE 745 254 852 800 LI 24TE - LI 28TE / LIH 22TE - LIH 26TE 820 291 1002 Taul. 2.5: Mittataulukko nurkka-asennukselle PDDQSLQQDQDODSXROHOOD ,OPDNXLOX % YlKLQWVRSLYDSlWNl 6DGHVXRMDULWLOl ' ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|SXROL NDWNDLVWDYD /LVlYDUXVWHHW 7LLYLVWH /LVlYDUXVWHHW PDDQSLQQDQ\OlSXROHOOD 6RYLWXVNDSSDOH % ( 6RSLYDSlWNl .RQGHQVVLQSRLVWR YlKLQW Kuva 2.12:Nurkka-asennus sovituskappaleen kanssa (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18) Tyyppi Lämpöpumppu B (mm) D3 (mm) 600 LI 11TE 650 301 E (mm) 852 700 LI 16TE / LI 20TE 745 254 852 800 LI 24TE - LI 28TE / LIH 22TE - LIH 26TE 820 291 1002 Taul. 2.6: Mittataulukko nurkka-asennukselle sovituskappaleen kanssa 22 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.3.3 2.4 Seinäasennus ( ,OPDNDQDYDOLLWlQQlWPDDWDVRQDODSXROHOOD ,OPDNXLOXQNl\WW| PDDQSLQQDQDODSXROHOOD 6DGHVXRMDULWLOl ,OPDNXLOX PDDQSLQQDQ \OlSXROHOOD /LVlYDUXVWHHW % 6RYLWXVNDSSDOH NDWNDLVWDYD 6DGHVXRMDULWLOl /LVlYDUXVWHHW (ULVWHWW\ VHLQlOlSLYLHQWL ,OPDNXLOX % .RQGHQVVLQSRLVWR VRSLYDSlWNl ( ,OPDYLUUDQVXXQWD ,OPDYLUUDQVXXQWD 6RYLWXVNDSSDOH NDWNDLVWDYD .l\WW|SXROL 7LLYLVWH /LVlYDUXVWHHW 9lKLPPlLVHWlLV\\VNl\WHWWlHVVl O\K\WWlLOPDNDQDYDD3 PP 7LLYLVWH .l\WW|SXROL /LVlYDUXVWHHW bQGHUXQJHQXQG,UUWXPYRUEHKDOWHQ6WDQG -XOL Kuva 2.13:Seinäasennus (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18) Tyyppi Lämpöpumppu B (mm) E (mm) 600 LI 11TE 650 852 700 LI 16TE / LI 20TE 745 852 800 LI 24TE - LI 28TE / LIH 22TE - LIH 26TE 820 1002 Kuva 2.14:Seinäasennus LIKI 14TE HUOM! Nurkka-asennus laitteille LIKI 14 TE Kuva 2.8.2.1 sivulla 58 HUOM! Poistopäässä on käytettävä valokuilua tai sääsuojusta, muuten poistoilma saattaa kulkea takaisin suoraan imuun. Taul. 2.7: Mittataulukko seinäasennukselle 2.4 Ilma-vesilämpöpumput ulkoasennukseen Ulkoasennuksen investointikustannukset Roudankestävät perustukset Maansisäiset lämpöeristetyt meno- ja paluuvesiputket Maansisäiset sähköjohdot Läpiviennit putkistoille Kondenssiveden poisto (routimaton) Mahd. rakennusmääräyksiä noudatettava Sijaintipaikka Ulos asennettavat lämpöpumput on varustettu erikoispinnoitetuilla pelleillä ja ovat säänkestävät. Laitteen sijoituspaikan on oltava tasainen, sileä ja vaakatasoinen alusta. Alustaksi sopii routimaton perustus. Rungon tulee olla tiiviisti lattiaa vasten äänieristyksen varmistamiseksi ja vettä sisältävien osien jäätymisen estämiseksi. Muissa tapauksissa on mahdolliset raot tiivistettävä käyttämällä säänkestävää eristysmateriaalia. Vähimmäisetäisyydet Huoltotöitä varten on oltava riittävästi tilaa laitteen läheisyydessä. Sijoita laite siten, että kiinteisiin seiniin jää 1,2 metrin etäisyys. Ääneneristystoimenpiteet Parhaiten ääneneristys toimii, jos ulospuhalluspään ympärillä ei ole kovia pintoja (esim. ulkoseinä) 3-5 metrin etäisyydellä. Ylimääräisen ääneneristyksen saavuttamiseksi perustukset voidaan peittää eristävällä materiaalilla kuten kuorihakkeella paneelipeltien korkeuteen asti. Äänet riippuvat lämpöpumpun äänitehon tasosta ja sijaintipaikan olosuhteista. Ääniin ja äänten kulkeutumiseen leviämiseen vaikuttavat tekijät selitetään yksityiskohtaisesti kohdassa luku 4 sivulla 126. Ilmapiirin oikosulku Lämpöpumppu on sijoitettava siten, että kylmentynyt poistoilma voi levitä vapaasti ympäristöön. Jos lämpöpumppu seisoo lähellä seinää, ei poistosuunta saa olla kohti seinää. Laitetta ei saa sijoittaa kuoppiin tai sisäpihoihin, koska silloin jäähtynyt ilma kerääntyy maahan ja pääsee enemmin tai myöhemmin uudestaan lämpöpumpun imuun. Kuva 2.15:Esimerkki lämpöpumpun sijoittamisesta neljän reunuskiven ja neljän kävelytielevyn muodostamalle alustalle www.dimplex.de/fi 10.2008 | 23 2.4 HUOM! Eristettyjä kaukolämpöputkia käytettäessä kannattaa vetää ne ainoastaan lämpöpumpun perusrunkoon asti ja toteuttaa varsinaiset liitännät joustavien letkujen avulla asennuksen helpottamiseksi. .RQGHQVVLYHGHQSRLVWR 9HGHQSRLVWR 6lKN|QV\|WW| 93(+] 2KMDXVMRKWR Lämpöpumppu liitetään talon lämmönjakopiiriin kahdella lämpöeristetyllä putkella meno- ja paluuvirtausta varten. Putket sijoitetaan maan alle ja johdetaan lämmityskellariin seinässä olevan läpiviennin kautta, samoin tehonsyöttö- ja ohjausjohto (tyhjän putken vähimmäishalkaisija DN 70). Liittäminen lämmönjakolaitteistoon Kuva 2.16:Vähimmäisetäisyydet huoltotöitä varten 9HGHQV\|WW| .RQGHQVVLYHGHQSRLVWR .\WNHQWlNRWHOR Kuva 2.17:Esimerkki eri johtojen sijainnista HUOM! Lämpöpumpun etäisyys rakennukseen vaikuttaa putkien paine- ja lämpöhäviöihin. Ne tulee ottaa huomioon kiertopumpun valinnassa ja eristysten suunnittelussa. Välimatka ei saa olla yli 30m, koska virtakaapelin enimmäispituus on 30m. Lämpöpumpun liitännät johdetaan alhaalta laitteesta ulos. Lämmönjakoputkien ja kondenssiveden poiston sijainti näkyvät mittakuvien perustuskaavioista (katso luku 2.8 sivulla 55). Kondenssiveden poisto Ulkoasennuksessa kondenssiveden voi johtaa sadevesikanavaan. Kondenssivesiputki (halkaisija vähintään 50 mm) on johdettava mahdollisimman pystysuuntaisesti alas ja vasta routarajan alapuolella sivuun. Poistoputkella pitää olla riittävä kallistuskulma. Jäätymisen esto Sisäänrakennettu jäänestoanturi aktivoi tarvittaessa lämmönkiertopumpun, jotta lämpöpumpun jäätyminen seisonta-ajan aikana estyy. 24 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.5 2.5.1 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen 2.5.1 Vakiolämpötilapumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIK 8TE Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 Tyyppi ja tilauskoodi LIK 8TE 2 Rakenne 2.1 Toteutus 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.3 Asennuspaikka Kompakti Sisällä 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 IP 20 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä Antoteho/lämpökerroin A-7 / W35:lla 1 A-7 / W45:llä 1 kW / --- 5,8 / 2,7 5,5 / 2,6 5,4 / 2,1 kW / --kW / --- 7,5 / 3,3 7,4 / 3,2 A7 / W35:llä 1 kW / --- 9,3 / 3,9 9,2 / 3,8 1 kW / --kW / --- 8,8 / 3,2 9,8 / 4,1 dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 1m etäisyydellä (sisällä) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla2 m³/h / Pa 3.7 Vapaa paine, lämmityksen kiertopumppu (maksimitaso) Pa 3.8 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla m³/h / Pa Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino 3.9 5,0 A2 / W35:llä 1 A7 / W45:llä Äänitehotaso laite/ulkona -25 ... +35 10,0 A10 / W35:llä 1 3.4 enint. 58 / alk. 18 9,7 / 4,0 53 / 60 48,0 0,8 / 2700 1,6 / 11900 45000,0 2500 / 20 tyyppi/ kg R404A / 2,0 3.10 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,5 3.11 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) kW 4 2,0 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 190 x 75 x 68 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 1'' ulkokierre 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 4.5 Puskurisäiliön tilavuus l 50 4.6 Puskurisäiliön nimellispaine bar 6 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 44 x 44 245 V/A 5.2 Nimelliskulutus 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset A2 W35 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus/sulatustapa/onko sulatusvesisäiliö 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 7.3 Tehotasot/ohjausyksikkö kW 400 / 16 2,27 2,33 19,5 4,1 / 0,8 4,2 / 0,8 3 Automaattinen/kiertosuuntaa vaihtamalla/on (lämmitetty) 4 on 1/sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkolämpötila 2 °C ja menoveden lämpötila 55 °C. 2. Lämmityskiertopumppu on rakennettu sisään. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 25 2.5.2 2.5.2 Kompaktirakenteinen korotetun lämpötilan lämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIKI 14TE Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Toteutus/sijaintipaikka 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 LIKI 14TE Kompakti/sisällä IP 20 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä Antoteho/lämpökerroin A-7 / W35:lla 1 kW / --- A2 / W35:llä kW / --- 7,4 / 2,7 9,9 / 3,4 A7 / W35:llä 1 kW / --- 11,7 / 3,9 A7 / W45:llä 1 kW / --- 11,6 / 3,3 A10 / W35:llä 1 kW / --dB(A) 12,5 / 4,1 3.4 Äänitehotaso laite/ulkona 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä Sisällä, lämmityskäyttö menovesilämpötilalla 35 °C 3.6 Suositeltu lämmitysvesivirtaus vähimmäinen lämmitysveden läpivirtaus 2 Vapaa paine, lämmityksen kiertopumppu (maksimitaso) 3.7 10 7,3 / 2,6 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla 10,1 / 3,6 8,8 / 2,1 A2 / W55:llä1 3.8 -25 ... +35 5 7,2 / 2,2 A-7 / W45:llä 1 1 enint. 65 / alk. 18 12,6 / 4,2 52 / 58 dB(A) m³/h / Pa Pa 11,9 / 4,1 45 2,0 / 3100 1,0 / 800 50000 m³/h / Pa m³/h / Pa tyyppi/ kg 3500 / 0 3000 / 25 R417A / 4,8 3.10 Öljytyyppi/ -määrä tyyppi / l Polyolesteri (POE) / 1,89 3.11 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) kW 3.9 4 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino 4.1 Laitteen mitat L x K x S cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 4.5 Puskurisäiliön tilavuus l 4.6 Puskurisäiliön nimellispaine bar 4.7 Paisunta-astian nimellistilavuus l 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko (yhteinen syöttö LP ja 2.LK) 96 x 210 x 78 1 1/4'' ulkokierre 726 x 726 / 552 x 355 120 3 24 V/A 5.2 Sulakekoko eri syötöllä: LP / 2.LK 5.3 Nimelliskulutus1 5.4 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.5 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 5.6 Kompressorisuojauksen suurin ottoteho, säädetty termostaatilla W 6 3,0 / 6,0 Mitat, liitännät ja painot 400 / 25 A A2 W35 kW Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus/sulatustapa/onko sulatusvesisäiliö 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 3 7.3 Tehotasot/ohjausyksikkö 16 / 10 2,91 2,80 27 5,5 / 0,8 70 Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus Automaattinen/kiertosuuntaa vaihtamalla/on (lämmitetty) on 1/sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W35: Ulkolämpötila 2 °C ja menoveden lämpötila 35 . 2. Lämmityskiertopumppu on rakennettu sisään. 3. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 26 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.5.3 2.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LI 9TE Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.3 IP 21 Sisällä 3 3.2 LI 9TE Lämmitysveden meno/paluuvirtaus °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma Antoteho/lämpökerroin A7 / W35:llä K enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 10,0 5,0 1 kW / --- A-7 / W45:llä 1 kW / --- A2 / W35:llä 1 kW / --- 7,5 / 3,3 7,4 / 3,2 kW / --- 9,3 / 3,9 9,2 / 3,8 A-7 / W35:lla A7 / W35:llä 1 A7 / W45:llä 1 A10 / W35:llä 5,8 / 2,7 5,5 / 2,6 5,4 / 2,1 8,8 / 3,2 kW / --1 kW / --- 3.4 Äänitehotaso laite/ulkona dB(A) 9,8 / 4,1 9,7 / 4,0 53 / 60 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä (sisällä) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla m³/h / Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 1,9 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,5 3.10 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) enint. 4 48,0 0,8 / 2700 1,6 / 11900 2500 / 20 kW 6,0 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 125 x 75 x 68 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 1'' ulkokierre 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 44 x 44 177 V/A 5.2 Nimelliskulutus A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus 400 / 25 2,27 2,33 19,5 4,1 / 0,8 4,2 / 0,8 2 Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 3 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen On 1 Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 2. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 3. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 27 2.5.4 2.5.4 Vakiolämpötilapumput, joissa vaakatasoinen ilmapiiri LI 11TE – LI 16TE Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K Antoteho/lämpökerroin LI 16TE IP 21 IP 21 Sisällä Sisällä enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 9,7 5,0 9,5 5,0 7,1 / 2,9 6,6 / 2,7 9,8 / 2,6 1 kW / --- A-7 / W45:llä 1 kW / --- A2 / W35:llä 1 kW / --- 8,8 / 3,2 8,8 / 3,1 12,2 / 3,2 12,1 / 3,1 kW / --- 11,3 / 3,8 11,3 / 3,6 15,4 / 3,7 15,1 / 3,6 A-7 / W35:lla A7 / W35:llä 1 A7 / W45:llä 1 A10 / W35:llä 3.4 LI 11TE kW / --- 9,0 / 2,1 9,6 / 3,1 kW / --1 9,7 / 2,5 6,4 / 2,3 12,2 / 4,1 12,1 / 3,9 14,8 / 3,0 16,1 / 3,8 15,9 / 3,6 Äänitehotaso laite/ulkona dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä (sisällä) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla m³/h / Pa m³/h / Pa 2500 / 25 4000 / 25 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 2,5 R404A / 3,1 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,5 Polyolesteri (POE) / 1,9 6,0 6,0 3.10 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) enint. 4 55 / 61 57 / 62 50 1,0 / 3000 52 1,9 / 10900 1,4 / 4500 4200 / 0 kW 2,6 / 14600 5200 / 0 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 136 x 75 x 88 157 x 75 x 88 K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre 50 x 50 57 x 57 200 235 V/A 400 / 32 2,86 3,81 5,16 / 0,8 6,9 / 0,8 3,91 5.2 Nimelliskulutus A2 W35 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On 1 1 Sisäinen Sisäinen 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 3 7.3 Suoritustasot 7.4 kW 400 / 25 2,74 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 23 4,94 / 0,8 25 2 7,1 / 0,8 2 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 2. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 3. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 28 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.5.5 2.5.5 Vakiolämpötilapumput, joissa kaksi kompressoria LI 20TE – LI 28TE Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K Antoteho/ lämpökerroin A-7 / W35:lla 2 A7 / W45:llä 2 A2 / W35:llä 2 A7 / W35:llä 2 A7 / W45:llä 2 kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- LI 20TE LI 24TE LI 28TE IP 21 IP 21 IP 21 Sisällä Sisällä Sisällä enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 9,8 5,0 kW / --- 5,0 -25 ... +35 9,9 5,0 3 7,1 / 2,8 6,7 / 2,6 8,9 / 2,6 8,8 / 2,5 9,9 / 2,4 9,2 / 2,3 4 12,7 / 2,8 11,7 / 2,6 16,1 / 2,7 15,5 / 2,4 19,1 / 2,7 16,1 / 2,3 3 6,2 / 2,3 8,4 / 2,2 8,7 / 2,0 4 11,1 / 2,2 14,4 / 2,1 15,0 / 1,9 3 9,3 / 3,2 8,6 / 3,1 10,9 / 3,0 10,5 / 3,0 12,8 / 3,0 12,6 / 3,0 4 14,9 / 3,1 14,6 / 3,0 19,2 / 3,2 18,7 / 3,1 22,3 / 3,0 22,2 / 3,0 3 10,7 / 3,7 10,4 / 3,5 13,1 / 3,4 12,6 / 3,3 14,2 / 3,1 13,9 / 3,1 4 17,1 / 3,5 17,0 / 3,4 24,8 / 3,6 24,2 / 3,4 25,8 / 3,4 25,1 / 3,3 3 10,1 / 3,0 4 A10 / W35:llä 2 9,7 12,1 / 2,9 16,6 / 2,9 12,8 / 2,9 23,7 / 2,9 24,6 / 2,8 3 12,8 / 4,0 12,6 / 3,8 14,1 / 3,5 13,8 / 3,4 14,7 / 3,1 14,3 / 3,2 4 20,0 / 3,8 19,5 / 3,7 26,6 / 3,8 25,4 / 3,6 29,1 / 3,6 28,7 / 3,5 3.4 Äänitehotaso laite/ulkona dB(A) 58 / 64 62 / 68 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä (sisällä) dB(A) 54 58 1,8 / 3700 3,3 / 12300 62 / 68 58 2,3 / 5900 4,5 / 22700 2,3 / 3100 4,6 / 12000 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla m³/h / Pa m³/h / Pa 5500 / 25 8000 / 25 8000 / 25 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 3,7 R404A / 4,2 R404A / 4,3 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyoliesteri / 3,0 Polyoliesteri / 3,8 Polyoliesteri / 3,8 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus2 A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A A / --- 6600 / 0 9000 / 0 9000 / 0 157 x 75 x 88 171 x 75 x 103 171 x 75 x 103 K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre 65 x 65 72,5 x 72,5 72,5 x 72,5 255 310 314 400 / 20 T 4,80 4,89 400 / 25 T 6,05 6,11 23 400 / 25 T 7,40 7,44 24 25 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On On 2/sisäinen 2/sisäinen 2/sisäinen 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 6 7.3 Tehotasot/ohjausyksikkö 8,7 / 0,8 8,8 / 0,8 5 10,9 / 0,8 11,0 / 0,8 5 13,4 / 0,8 13,4 / 0,8 5 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Käyttö kahdella kompressorilla 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 29 2.5.6 2.5.6 Korkealämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LIH 22TE – LIH 26TE Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 Tyyppi ja tilauskoodi 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma LIH 26TE IP 21 IP 21 Sisällä Sisällä enint. 75 / alk. 18 enint. 75 / alk. 18 °C 3.2 Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä 3.3 Antoteho/lämpökerroin A-7 / W35:lla 2 -25 ... +35 -25 ... +35 7,1 5,0 8,4 5,0 kW / --- 11,0 / 2,6 11,0 / 2,3 13,0 / 2,8 12,9 / 2,6 A2 / W35:llä 2 kW / --- 13,6 / 3,1 13,5 / 3,0 15,9 / 3,2 15,7 / 3,0 A-7 / W75:llä 2 kW / --- 16,1 / 1,7 16,0 / 1,6 18,1 / 1,8 18,0 / 1,7 kW / --- 15,4 / 3,4 15,2 / 3,2 19,8 / 3,8 19,5 / 3,6 kW / --- 16,5 / 3,5 16,3 / 3,3 20,4 / 3,9 A7 / W35:llä 2 A10 / W35:llä 2 3.4 LIH 22TE Äänitehotaso laite/ulkona dB(A) 20,2 / 3,7 62 / 68 62 / 68 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä (sisällä) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella paine-erolla m³/h / Pa m³/h / Pa 8000 / 25 8000 / 25 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 3,3 R404A / 3,7 R134a / 2,7 R134a / 3,1 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,9 Polyolesteri (POE) / 1,9 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat) P x L cm 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 2 5.2 Nimelliskulutus Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus 7.2 A2 W35 kW 58 2,3 / 6000 1,8 / 3700 9000 / 0 2,7 / 8200 9000 / 0 171 x 75 x 103 171 x 75 x 103 1 1/4'' ulkokierre 1 1/4'' ulkokierre 72,5 x 72,5 72,5 x 72,5 370 377 400 / 25T 400 / 25T V/A 5.3 7 58 1,8 / 3700 4,4 4,48 5,0 5,16 25 8,0 / 0,8 30 8,1 / 0,8 9,0 / 0,8 9,3 / 0,8 3 3 Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 4 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 2 2 Ulkoinen Ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2 / W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 30 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.6 2.6.1 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu ulkoasennukseen 2.6.1 Vakiolämpötilapumput LA 8AS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus lähellä seinää 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: LA 8AS IP 24 Ulkona Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C 3.2 Lämmitysveden lämpötilaero A7 / W35:llä 3.3 Antoteho/lämpökerroin A-7 / W35:lla 2 kW / --- A-7 / W45:llä 2 kW / --- enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 8,9 5 5,1 / 2,5 4,9 / 2,4 4,8 / 2,0 2 kW / --- 6,6 / 3,1 A7 / W35:llä 2 kW / --- 8,3 / 3,7 A7 / W45:llä 2 kW / --- A10 / W35:llä 2 kW / --- A2 / W35:llä 6,5 / 3,0 8,2 / 3,6 7,9 / 3,0 8,8 / 3,8 8,7 / 3,7 3.4 Äänitaso dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli) dB(A) 62 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h / Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 1,9 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,5 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat 32 0,8 / 2700 K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 2 128 x 75 x 65 G 1'' ulkona 166 V/A 5.2 Nimelliskulutus A2 W35 kW 1,4 / 9000 2500 400 / 16 2,24 2,28 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 4 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 19.5 3,8 / 0,8 3,9 / 0,8 3 On 1 Ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 31 2.6.2 2.6.2 Vakiolämpötilalämpöpumput LA 11AS – LA 16AS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, vapaa asennus 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilaero A7 / W35:llä Antoteho/lämpökerroin LA 11AS LA 16AS IP 24 IP 24 Ulkona Ulkona enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 9,7 5,0 9,5 5,0 7,1 / 2,9 6,6 / 2,7 9,8 / 2,6 9,7 / 2,5 12,1 / 3,1 2 kW / --- A-7 / W45:llä 2 kW / --- A2 / W35:llä 2 kW / --- 8,8 / 3,2 8,8 / 3,1 12,2 / 3,2 A7 / W35:llä 2 kW / --- 11,3 / 3,8 11,3 / 3,6 15,4 / 3,7 A-7 / W35:lla A7 / W45:llä 2 A10 / W35:llä 2 6,4 / 2,3 kW / --- Äänitaso dB(A) 15,1 / 3,6 9,6 / 3,1 kW / --- 3.4 9,0 / 2,1 12,2 / 4,1 12,1 / 3,9 14,8 / 3,0 16,1 / 3,8 15,9 / 3,6 63 64 3.5 Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 33 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h / Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 2,5 R404A / 3,1 3.9 Voiteluaine; koknaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,5 Polyolesteri (POE) / 1,9 136 x 136 x 85 157 x 155 x 85 G 1'' ulkona G 1'' ulkona 219 264 1,0 / 3000 34 1,9 / 10900 1,4 / 4500 2500 2,6 / 14600 4000 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus2 A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 4 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 400 / 16 2.74 400 / 20 2,84 3,81 23 4,9 / 0,8 3,9 25 5,2 / 0,8 3 6,9 / 0,8 7,1 / 0,8 3 1 1 Ulkoinen Ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W35: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden tulovirtauksen lämpötila 35 °C. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 32 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.6.3 2.6.3 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 20AS – LA 28AS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, vapaa asennus 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K Antoteho/ lämpökerroin A-7 / W35:lla 2 A-7 / W45:llä 2 A2 / W35:llä 2 A7 / W35:llä 2 A7 / W45:llä 2 A10 / W35:llä 2 kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- LA 20AS LA 24AS LA 28AS IP 24 IP 24 IP 24 Ulkona Ulkona Ulkona enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 enint. 58 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 -25 ... +35 9,8 5,0 9,7 5,0 9,9 5,0 3 7,1/2,8 6,7/2,6 8,9/2,6 8,8/2,5 9,9/2,4 9,2/2,3 4 12,7/2,8 11,7/2,6 16,1/2,7 15,5/2,4 19,1/2,7 16,1/2,3 3 6,2/2,3 8,4/2,2 8,7/2,0 4 11,1/2,2 14,4/2,1 15,0/1,9 3 9,3/3,2 8,6/3,1 10,9/3,0 10,5/3,0 12,8/3,0 12,6/3,0 4 14,9/3,1 14,6/3,0 19,2/3,2 18,7/3,1 22,3/3,0 22,2/3,0 3 10,7/3,7 10,4/3,5 13,1/3,4 12,6/3,3 14,2/3,1 13,9/3,1 4 17,1/3,5 17,0/3,4 24,8/3,6 24,2/3,4 25,8/3,4 25,1/3,3 3 10,1/3,0 12,1/2,9 12,8/2,9 4 16,6/2,9 23,7/2,9 26,6/2,8 3 12,8/4,0 12,6/3,8 14,1/3,5 13,8/3,4 14,7/3,1 14,3/3,2 4 20,0/3,8 19,5/3,7 26,6/3,8 25,4/3,6 29,1/3,6 28,7/3,5 3.4 Äänitaso dB(A) 64 68 68 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä dB(A) 37 41 41 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 1,8 / 3700 3,3 / 12300 2,3 / 5900 4,5 / 22700 2,3 / 3100 4,6 / 12000 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h 5500 8000 8000 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 3,7 R404A / 4,2 R404A / 4,2 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 3,0 Polyolesteri (POE) / 3,8 Polyolesteri (POE) / 3,8 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma kg 157 x 155 x 85 171 x 168 x 100 171 x 168 x 100 K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre 284 351 355 400 / 20 T 400 / 25 T 400 / 25 T 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus2 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On On 2 2 2 Ulkoinen Ulkoinen Ulkoinen A2 W35 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 6 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 4,80 4,89 6,05 23 8,7/0,8 6,11 7,40 7,44 24 8,8/0,8 5 10,9/0,8 25 11,1/0,8 5 13,4/0,8 13,4/0,8 5 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W35: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 35 °C. 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Käyttö kahdella kompressorilla 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 33 2.6.4 2.6.4 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 40AS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus vapaa tai lähellä seinää 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Toteutus 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.3 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: LA 40AS Yleinen IP 24 Ulkona Lämmitysveden virtaus °C / °C Ilma (lämmönlähde) °C 3.2 Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K 3.3 Antoteho/ lämpökerroin A-7 / W35:lla 1 A2 / W35:llä 1 A7 / W35:llä 1 A7 / W45:llä 1 A10 / W35:llä 1 kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- 3.4 Äänitaso dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus / sisäinen paine-ero m³/h / Pa ...58 ± 2 -25 ... +35 7,8 5,0 2 24,3 / 3,1 23,8 / 3,0 3 13,8 / 3,2 13,5 / 3,1 2 30,4 / 3,9 30,0 / 3,8 3 17,1 / 4,0 16,8 / 3,9 2 36,3 / 4,5 35,7 / 4,4 3 20,2 / 4,7 20,0 / 4,6 2 33,9 / 2,8 33,1 / 2,7 3 18,0 / 2,8 17,6 / 2,7 2 38,5 / 4,8 38,1 / 4,7 3 22,0 / 5,0 21,7 / 4,9 70 43 4,0 4 6,2 5 / 3900 / 1700 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R404A / 11,8 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 3,8 4 Mitat, liitännät ja painot 2100 x 1735 x 890 (750) 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä K x L x P mm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 11000 K 1 1/2'' ulkokierre 585 V/A 5.2 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.3 Nimelliskulutus A2 W35 1 2 kW 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ3 A / --- 5.5 kompressorisuojauksen suurin ottoteho (kompressoria kohti) W 400 / 25 30 7,79 7,89 14,05 / 0,8 14,24 / 0,8 70; säädetty termostaatilla 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 7 7.3 Tehotasot/ohjausyksikkö 6 On 2 / ulkoinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin esim. A2/W35 tarkoittaa: Ulkoilman lämpötila 7 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 35 °C. 2. Käyttö kahdella kompressorilla 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Lämmitysveden vähimmäisvirtaus 5. Suositeltu lämmitysvesivirtaus 6. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 7. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 34 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.6.5 2.6.5 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 9PS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus lähellä seinää 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Toteutus 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.3 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: LA 9PS Kompakti IP 24 Ulkona Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C 3.2 Lämmitysveden lämpötilajakauma A2 / W35:llä 3.3 Antoteho/lämpökerroin K enint. 65 / alk. 18 -25 ... +35 5.5 A-7 / W35:lla 2 kW / --- A-7 / W50:llä 2 kW / --- 5,0 / 2,2 kW / --- 7,1 / 3,2 kW / --- 8,5 / 3,6 kW / --- 9,6 / 4,0 A2 / W35:llä 2 A7 / W35:llä 2 A10 / W35:llä 2 5,6 / 2,6 3.4 Äänitaso3 dB(A) 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 1,2 / 9000 3.6 Ilman läpivirtaus m³/h / Pa 2000 3.7 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R290 / 1,0 4 Mitat, liitännät ja painot 62 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus2 A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 132 x 77 x 66 G 1'' ulkona 168 400 / 16 2.2 28 4,0 / 0,8 4 On (lämmitetty) 5 On 1 Ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardin EN 255 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Asennuksen kannalta ovat suunnatut äänenpainetasot olennaisia. 4. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 5. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 35 2.6.6 2.6.6 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 11PS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, vapaa asennus 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 LA 11PS IP 24 Ulkona Lämmitysveden meno/paluuvirtaus °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K Antoteho/lämpökerroin enint. 65 / alk. 18 -25 ... +35 9,2 5,0 1 kW / --- A-7 / W45:llä 1 kW / --- A2 / W35:llä 1 kW / --- 9,2 / 3,1 8,7 / 3,0 kW / --- 11,5 / 3,8 11,2 / 3,5 A-7 / W35:lla A7 / W35:llä 1 A7 / W45:llä 1 A10 / W35:llä 7,3 / 2,5 7,0 / 2,5 6,4 / 2,2 10,5 / 3,0 kW / --1 kW / --- 3.4 Äänitaso dB(A) 13,1 / 4,1 11,8 / 3,9 64 3.5 Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli) dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h / Pa 4000 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R290 / 1,5 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 34 1,1 / 2600 2,1 / 9500 157 x 155 x 85 G 1'' ulkona 259 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus1 A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Sulatus Automaattinen Sulatustapa Kuuma kaasu Sulatusvesisäiliö 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 3 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 400 / 16 2,98 2,9 30 5,38 5,23 2 On (lämmitetty) On 1 Ulkoinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 2. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 3. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 36 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.6.7 2.6.7 Korotetun lämpötilan lämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 17PS – LA 26PS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, vapaa asennus 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: 3.2 3.3 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä K Antoteho/ lämpökerroin A-7 / W35:lla 2 A-7 / W45:llä 2 A2 / W35:llä 2 A7 / W35:llä 2 A7 / W45:llä 2 kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- kW / --- LA 17PS LA 22PS LA 26PS IP 24 IP 24 IP 24 Ulkona Ulkona Ulkona enint. 65 / alk. 18 enint. 65 / alk. 18 enint. 65 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 9,3 5,0 kW / --- 5,0 6,7 / 2,5 6,4 / 2,4 7,7 / 2,4 7,5 / 2,3 8,7 / 2,4 8,4 / 2,2 11,4 / 2,6 10,8 / 2,5 13,6 / 2,6 13,1 / 2,5 14,4 / 2,6 13,9 / 2,5 3 6,0 / 2,2 7,0 / 2,2 7,8 / 2,3 4 10,3 / 2,2 12,5 / 2,3 13,3 / 2,3 3 8,7 / 3,2 8,3 / 3,0 10,6 / 3,0 10,5 / 3,0 11,7 / 3,0 11,5 / 3,0 4 14,5 / 3,1 14,3 / 3,0 16,7 / 3,1 16,5 / 3,0 18,8 / 3,0 18,6 / 3,0 3 10,1 / 3,6 9,6 / 3,4 12,6 / 3,8 12,0 / 3,6 13,7 / 3,6 13,3 / 3,5 4 17,3 / 3,5 16,6 / 3,4 22,0 / 3,8 21,1 / 3,5 24,0 / 3,7 22,9 / 3,5 3 9,3 / 2,9 11,3 / 3,0 16,1 / 2,9 20,5 / 3,0 11,4 / 4,1 13,7 / 4,2 13,5 / 4,1 15,0 / 4,1 14,7 / 4,0 4 19,6 / 3,8 19,2 / 3,8 23,4 / 4,0 23,2 / 3,9 26,2 / 4,0 25,9 / 4,0 dB(A) 64 68 Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli) dB(A) 37 41 3.7 Ilman läpivirtaus m³/h 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat K x L x P cm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko V/A 5.2 Nimelliskulutus2 A2 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 21,6 / 3,0 11,8 / 4,1 Äänitaso m³/h / Pa 12,5 / 2,9 3 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla 5,0 4 3.4 3.6 -25 ... +35 9,4 3 4 A10 / W35:llä 2 9,5 1,6 / 2900 3,0 / 10000 2,0 / 4500 68 41 2,2 / 3100 5500 8000 8000 R290 / 1,8 R290 / 2,2 R290 / 2,5 157 x 155 x 85 171 x 168 x 100 171 x 168 x 100 K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre K 1 1/4'' ulkokierre 330 360 371 400 / 20 T 4,74 400 / 20 T 4,76 5,4 8,6 / 0,8 9,8 / 0,8 19 8,6 / 0,8 400 / 25 T 6,2 25 30 11,2 / 0,8 5 5 5 Sulatus Automaattinen Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kuuma kaasu Kuuma kaasu Kuuma kaasu On (lämmitetty) On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On On 2 2 2 Ulkoinen Ulkoinen Ulkoinen Sulatusvesisäiliö 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 6 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Käyttö kahdella kompressorilla 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 37 2.6.8 2.6.8 Korkealämpötilalämpöpumput LA 22HS – LA 26HS Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen 1 2 Tyyppi ja tilauskoodi Rakenne LA 22HS LA 26HS 2.1 Toteutus Kompakti Kompakti 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen tai lämmitysosan osalta IP 24 IP 24 2.3 Asennuspaikka Ulkona Ulkona 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: enint. 75 / alk. 18 enint. 75 / alk. 18 -25 ... +35 -25 ... +35 Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1 °C / °C Ilma °C 3.2 Lämmitysveden lämpötilajakauma A2 / W35:llä 3.3 Antoteho/lämpökerroin 7.1 8.4 A-7 / W35:lla 2 kW / --- K 11,0 / 2,6 13,0 / 2,8 A2 / W35:llä 2 kW / --- 13,6 / 3,1 15,9 / 3,2 kW / --- 16,1 / 1,7 18,1 / 1,8 kW / --- 15,4 / 3,4 19,8 / 3,8 kW / --- 16,5 / 3,5 20,4 / 3,9 A-7 / W75:llä A7 / W35:llä 2 2 A10 / W35:llä 2 3.4 Äänitaso dB(A) 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.6 Ilman läpivirtaus m³/h 3.7 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg 3.8 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja paino 4.1 Laitteen mitat - - 1,8 / 3000 1,8 / 3000 8000 8000 R404A / 3,3 R404A / 3,7 Tyyppi / kg R134a / 2,7 R134a / 3,1 (R404A) tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,9 Polyolesteri (POE) / 1,9 (R134a) tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,77 Polyolesteri (POE) / 1,77 K x L x P cm 171 x 168 x 100 171 x 168 x 100 1 1/4'' ulkokierre 1 1/4'' ulkokierre 411 418 400 / 25T 400 / 25T 5,0 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma 4.3 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 2 V/A 5.2 Nimelliskulutus A2 W35 kW 4.4 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 25 30 5.4 Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ A / --- 8,0 / 0,8 9,0 / 0,8 6 7 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 3 3 7.1 Sulatus Automaattinen Automaattinen Sulatustapa Kierron kääntö Kierron kääntö Sulatusvesisäiliö On (lämmitetty) On (lämmitetty) On On 2 2 Ulkoinen Ulkoinen 7.2 Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 4 7.3 Suoritustasot 7.4 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 1. Katso käyttörajakaava 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardin EN 255 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 38 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7 2.7.1 Ilma-vesilämpöpumppujen ominaiskäyrät 2.7.1 Ominaiskäyrät LIK 8TE / LI 9TE 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ $QWRWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXVPñK 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 39 2.7.2 2.7.2 Ominaiskäyrät LIKI 14TE 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ $QWRWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXVPñK ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 40 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.3 2.7.3 Ominaiskäyrät LA 8AS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi 10.2008 | 41 2.7.4 2.7.4 Ominaiskäyrät LI 11TE / LA 11AS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV P K ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRQWDUYHPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 42 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.5 2.7.5 Ominaiskäyrät LI 16TE / LA 16AS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRQWDUYHPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 43 2.7.6 2.7.6 Ominaiskäyrät LI 20TE / LA 20AS /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 44 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.7 2.7.7 Ominaiskäyrät LI 24TE / LA 24AS /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ PK /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 45 2.7.8 2.7.8 Ominaiskäyrät LI 28TE / LA 28AS /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 46 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.9 2.7.9 Ominaiskäyrät LA 40AS /lPPLW\VWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ PñK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 47 2.7.10 2.7.10 Ominaiskäyrät LA 9PS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ PK /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 48 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.11 2.7.11 Ominaiskäyrät LA 11PS /lPPLW\VWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ PK ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 49 2.7.12 2.7.12 Ominaiskäyrät LA 17PS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 50 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.13 2.7.13 Ominaiskäyrät LA 22PS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HPRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 51 2.7.14 2.7.14 Ominaiskäyrät LA 26PS /lPPLW\VWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .l\WW|\KGHOOl NRPSUHVVRULOOD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 52 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.7.15 2.7.15 Ominaiskäyrät LIH 22TE / LA 22HS 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ $QWRWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV PñK NDNVLNRPSUHVVRULD \NVLNRPSUHVVRUL 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ NDNVLNRPSUHVVRULD \NVLNRPSUHVVRUL ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /DXKGXWLQ /lPS|NHUURLQ&23 PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV \NVLNRPSUHVVRUL NDNVLNRPSUHVVRULD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 53 2.7.16 2.7.16 Ominaiskäyrät LIH 26TE / LA 26HS 9HGHQPHQROlPS|WLOD>&@ $QWRWHKR>N:@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV PñK NDNVLNRPSUHVVRULD \NVLNRPSUHVVRUL 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ NDNVLNRPSUHVVRULD /DXKGXWLQ \NVLNRPSUHVVRUL ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23 PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV \NVLNRPSUHVVRUL NDNVLNRPSUHVVRULD ,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@ 54 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi /DXKWHHQSRLVWROHWNX .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|YHGHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ³XONRVLVlNLHUWHHW 7l\WW|MDW\KMHQQ\VKDQD <KWHLQHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ³XONRVLVlNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ³XONRVLVlNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\VSLLULQSDLQH PPVLVlLQHQKDONDLVLMD .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD [VLVlNLHUWHHW0[ .DLNNLYHVLOLLWlQQlWPXNDDQOXNLHQPP OHWNXMDNDNVRLVQLSSDNXPSLNLQNXXOXXWRLPLWXNVHHQ 2.8.1 2.8 9HVLOLLWlQQlW Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.1 Ilma-vesilämpöpumppujen mitat Mitat LIK 8TE 10.2008 | 55 2.8.1.1 2.8.1.1 Nurkka-asennus LIK 8TE WDYDOOLQHQUDNHQQXVYDDKWRLWVHKDQNLWWDYD 7LLYLVWHOLVlYDUXVWH ,OPDNDQDYDOLVlYDUXVWH 9LLVWHWWlYl\PSlULNRKGHUHXQDQWLLYLVWlPLVHNVL MDLOPDQNXOMHWXNVHQSDUDQWDPLVHNVL .l\WHWWlHVVlHULVW\VQDXKDDOlPS|SXPSXQDOODPLWWDD RQVXXUHQQHWWDYDYDVWDDYDVWL ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|SXROL Tärkeitä ohjeita: Jos asennukseen ei kuulu ilmakanavaa, täytyy läpiviennin sisäpuolella olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta (esim. 50 mm PU-kovavaahtoa, jossa alumiinipinnoitus). Kuvateksti: 1) Tavallinen rakennusvaahto 2) Tiivistelaippa 3) Ilmakanava 4) Viistetty ympäri kohdereunan tiivistämiseksi ja ilman kuljetuksen parantamiseksi * Käytettäessä eristysnauhaa on mittaa suurennettava vastaavasti. 56 | 10.2008 www.dimplex.de/fi 6XXULQNDOOLVWXVNRUNHXV 9DLKWRHKWRLQHQ SRLVWROLLWlQWl ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|YHGHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ 7l\WW|MDW\KMHQQ\VKDQD <OLSDLQH±OHWNX 6LVlLQHQOlPP|QMDNRSLLUL PP .RQGHQVDDWWLOHWNX 6LVlLQHQPP 3LWXXVQP 3DLQHPLWWDUL OlPPLW\VYHVL .DLNLVVDOlPPLW\VYHGHQMDNl\WW|YHGHQ OLLWlQQ|LVVlRQXONRNLHUWHHWMDWDVRWLLYLVWHHW .l\WW|YHGHQSDOXXYHVL /3QSDOXXOLLWLQ /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ www.dimplex.de/fi 2.8.2 -RVVDVHLQlOLLWlQWl WHNRNDXWVX Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.2 Mitat LIKI 14TE 10.2008 | 57 2.8.2.1 2.8.2.1 Nurkka-asennus LIKI 14TE WDYDOOLQHQUDNHQQXVYDDKWRLWVHKDQNLWWDYD 7LLYLVWHOLVlYDUXVWH ,OPDNDQDYDOLVlYDUXVWH 9LLVWHWWlYl\PSlULNRKGHUHXQDQWLLYLVWlPLVHNVLMDLOPDQ NXOMHWXNVHQSDUDQWDPLVHNVL .l\WHWWlHVVlHULVW\VQDXKDDOlPS|SXPSXQDOODPLWWDDRQ VXXUHQQHWWDYDYDVWDDYDVWL .DQDYDQXONRPLWDWQLPHOOLVHW 9lKLPPlLVHWlLV\\VVHLQllQ ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|SXROL 58 | 10.2008 www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD 6lKN|NDDSHOLW 9HVLOLLWlQQlW /DXKWHHQSRLVWROHWNX /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ³XONRNLHUWHHW /lPP|QSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ³XONRNLHUWHHW .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD [VLVlNLHUWHHW0[ 2.8.3 Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.3 Mitat LI 9TE 10.2008 | 59 60 | 10.2008 .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD /DXKWHHQSRLVWROHWNX /lPPLW\VOLLWlQWl /lPP|QSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW [VLVlNLHUWHHW0[ ,OPDYLUUDQVXXQWD 6lKN|NDDSHOLW .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD 2.8.4 ,OPDYLUUDQVXXQWD [VLVlNLHUWHHW0[ 2.8.4 Mitat LI 11TE www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD /DXKWHHQSRLVWROHWNX /lPPLW\VOLLWlQWl /lPP|QSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW [VLVlNLHUWHHW0[ ,OPDYLUUDQVXXQWD 6lKN|NDDSHOLW .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD 2.8.5 ,OPDYLUUDQVXXQWD [VLVlNLHUWHHW0[ Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.5 Mitat LI 16TE 10.2008 | 61 62 | 10.2008 .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD 6lKN|NDDSHOLW /lPP|QSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWROHWNX /lPPLW\VOLLWlQWl .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD [VLVlNLHUWHHW0[ ,OPDYLUUDQVXXQWD 2.8.6 ,OPDYLUUDQVXXQWD 2.8.6 Mitat LI 20TE www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD [VLVlNLHUWHHW0[ .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD 6lKN|NDDSHOLW /lPP|QSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWROHWNX /lPPLW\VOLLWlQWl ,OPDYLUUDQVXXQWD 2.8.7 ,OPDYLUUDQVXXQWD Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.7 Mitat LI 24TE / LI 28TE / LIH 22TE / LIH 26TE 10.2008 | 63 64 | 10.2008 ,OPDQVXXQWD .l\WW|SXROL ,OPDQVXXQWD /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWRVLVlLQHQ KDONDLVLMDPP 6lKN|MRKGRW /lPS|SXPSXQSHUXVWXV 2.8.8 $OXVWDUDNHQQH 2.8.8 Mitat LA 8AS www.dimplex.de/fi .l\WW|SXROL www.dimplex.de/fi ,OPDQVXXQWD /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD 6lKN|MRKGRW /lPS|SXPSXQDOXVWD /lPPLW\VSLLULQ ODXKWHHQSRLVWRQMD VlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH .l\WW|SXROL ,OPDQVXXQWD ,OPDQVXXQWD 2.8.9 $OXVWDUDNHQQH ,OPDQVXXQWD Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.9 Mitat LA 11AS 10.2008 | 65 66 | 10.2008 ,OPDQVXXQWD $OXVWDUDNHQQH ,OPDQVXXQWD /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\VSLLULQ ODXKWHHQSRLVWRQMD VlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH /lPS|SXPSXQDOXVWD 6lKN|MRKGRW .l\WW|SXROL ,OPDQVXXQWD ,OPDQVXXQWD 2.8.10 2.8.10 Mitat LA 16AS / LA 11PS www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL WXOROlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlKW|OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWRVLVlLQHQ KDONDLVLMDPP ,OPDYLUUDQVXXQWD $OXVWDUDNHQQH ,OPDYLUUDQVXXQWD 6lKN|NDDSHOLW /lPS|SXPSXQDOXVWD /lPPLW\VSLLULQ ODXKWHHQSRLVWRQMD YLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD ,OPDYLUUDQVXXQWD Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.11 2.8.11 Mitat LA 20AS / LA 17PS 10.2008 | 67 68 | 10.2008 /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL WXOROlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlKW|OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWRVLVlLQHQ KDONDLVLMDPP ,OPDYLUUDQVXXQWD $OXVWDUDNHQQH ,OPDYLUUDQVXXQWD /lPPLW\VSLLULQ ODXKWHHQSRLVWRQMD YLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW /lPS|SXPSXQDOXVWD 6lKN|NDDSHOLW .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD ,OPDYLUUDQVXXQWD 2.8.12 2.8.12 Mitat LA 24AS / LA 28AS / LA 22PS / LA 26PS www.dimplex.de/fi 3llWXXOHQVXXQWD /lPS|SXPSXQSDOXXYHVLOLLWlQWl XONRNLHUWHHW /lPS|SXPSXQPHQRYHVLOLLWlQWl XONRNLHUWHHW /DXKWHHQSRLVWRQ MDVlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH ,OPDYLUUDQVXXQWD ,UURWDS\VW\W\NVHQMlONHHQQRVWXULNXOMHWXVWDYDUWHQROHYDWVLQNLOlUXXYLW ,OPDYLUUDQVXXQWD www.dimplex.de/fi $OXVWDUDNHQQH Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.13 2.8.13 Mitat LA 40AS 10.2008 | 69 70 | 10.2008 /DXKWHHQSRLVWRVLVlLQHQ KDONDLVLMDPP /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lKW|OlPS|SXPSXVWDÖ:$ /LLWlQWlXONRNLHUWHHW 6LVllQWHKROLLWlQWl93(+] MDRKMDXVNDDSHOL /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL 7XOROlPS|SXPSSXXQÖ:( /LLWlQWlXONRNLHUWHHW .\WNHQWlNRWHOR 0HUNLQWlNDLVWDW ,OPDQSRLVWR ,OPDQWXOR 2.8.14 2.8.14 Mitat LA 9PS www.dimplex.de/fi www.dimplex.de/fi /lPS|SXPSXQSHUXVWXV /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW .RQGHQVVLQSRLVWR PPVLVlLQHQKDONDLVLMD /lPPLW\NVHQPHQRYHVL /lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ ´XONRNLHUWHHW /lPP|QMDNRSLLULQODXKWHHQSRLVWRQMDYLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW ,OPDYLUUDQVXXQWD $OXVWDUDNHQQH ,OPDYLUUDQVXXQWD .l\WW|SXROL ,OPDYLUUDQVXXQWD ,OPDYLUUDQVXXQWD Ilma–vesi-lämpöpumppu 2.8.15 2.8.15 Mitat LA 22HS / LA 26HS 10.2008 | 71 2.9 2.9 Ulos sijoitetun lämpöpumpun äänet Kuva 2.18 sivulla 72 esittää äänen leviämisen neljä pääsuuntaa. Imupuolessa on suuntanumero 1, poistopuolessa numero 3. Kohdan Taul. 2.8 sivulla 72 avulla voidaan määrittää ilma-vesilämpöpumpun suuntakohtaiset äänenpainetasot. 1 metrin etäisyyden arvot ovat todellisia mittausarvoja. 5 ja 10 metrin etäisyyksien arvot on saatu laskennallisesti äänen levitessä pallomaisesti vapaassa tilassa. Käytännön tilanteissa arvot voivat muuttua äänen heijastuessa tai vaimentuessa paikallisten olosuhteiden mukaan. Tyyppi LA 11AS LA 16AS / LA 11PS Suunta 1 2 3 4 1 2 3 4 1m 49 46 50 46 50 47 51 47 5m 38 35 39 35 39 36 40 36 10 m 32 29 33 29 33 30 34 30 LA 20AS / LA 17PS LA 24AS / LA 28AS Suunta Tyyppi 1 2 3 4 1 2 3 4 1m 52 48 54 48 56 50 58 50 5m 41 37 43 37 45 39 47 39 10 m 35 31 37 31 39 33 41 33 Tyyppi LA 22PS / LA 26PS LA 22HS / LA 26HS LA 8AS / LA 9PS Suunta 1 2 3 4 1 2 3 4 1m 56 50 58 50 49 49 49 49 5m 45 39 47 39 38 38 38 38 10m 39 33 41 33 32 32 32 32 Kuva 2.18:Äänisuuntien määrittäminen Taul. 2.8: Suuntakohtainen äänenpainetaso etäisyyden mukaan, yksikkönä dB(A). HUOM! Äänistä löytyy lisää kohdasta luku 4 sivulla 126. Esimerkki: Äänenpainetaso LA 11AS ilman poistosuunnassa ja 10 m etäisyydellä: 33 db(A) 2.10 Äänet LA 40AS P P P P P P P P P P P P Tyyppi LA 40AS Suunta 1 2 3 4 1m 56 50 60 49 5m 45 39 49 38 10m 39 33 43 32 72 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.1.3 3 Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.1 Lämmönlähteenä maaperä Hyödyntämismahdollisuudet Maan pinnan lämpötilat n. 1 m syvyydessä +3...+17°C Syvempien kerrosten lämpötilat (n. 15 m) +8...+12°C Keruuliuos-vesilämpöpumpun käyttöalue -5...+25°C Yhdellä lämmönkehittimellä Yhden energian järjestelmä Toisen lämmönkehittimen kanssa (vuorotellen tai rinnakkain) Toisen lämmönkehittimen kanssa regeneroivasti Seinien läpiviennit 3.1.1 Mitoitusohjeet – lämmönlähteenä maaperä Maapiiri tulee mitoittaa lämpöpumpun jäähdytyskapasiteettiin. Jäähdytyskapasiteetti voidaan laskea lämpöpumpun lämmöntuotosta vähennettynä ottoteholla oletusolosuhteissa. 40 = 4 –P LP el 4LP = Lämpöpumpun lämmöntuotto Pel 40 = Lämpöpumpun ottoteho oletusolosuhteissa = Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti tai erotuskapasiteetti maaperästä oletusolosuhteissa HUOM! Lämpöpumpussa, jolla on suurempi lämpökerroin, on samalla antoteholla pienempi ottoteho ja sitä kautta suurempi jäähdytyskapasiteetti. Vanhaa lämpöpumppua vaihdettaessa uuteen malliin kannattaa siksi tarkistaa maapiirin teho ja tarvittaessa sovittaa uudelle jäähdytyskapasiteetille. Maaperän lämmönsiirto tapahtuu lähes yksinomaan lämmön johtumisen kautta. Mitä suurempi on vesipitoisuus, sitä suurempi on 3.1.2 Keruuliuoskiertopumpun mitoitus Keruuliuoksen tilavuusvirtaus riippuu lämpöpumpun tehosta. Kiertopumppu kierrättää keruuliuosta putkistossa. Teknisissä tiedoissa (luku 3.5 sivulla 80) ilmoitettu keruuliuoksen läpivirtaus saa aikaan n. 3K lämpötilajakauman keruupiirissä. Läpivirtauksen lisäksi on huomioitava keruupiirin painehäviöt sekä pumpun valmistajan tekniset tiedot. Peräkkäisten putkistojen, asennusosien ja lämmönvaihtimien painehäviöt on laskettava yhteen. HUOM! Jäänestoaineen ja veden 25 % seoksen painehäviö on 1,5...1,7 suurempi (Kuva 3.2 sivulla 74), monen kiertopumpun syöttötehon laskiessa n. 10 %. Rakenteiden kuivaaminen Rakennusvaiheessa käytetään yleensä suuria määriä vesipitoisia aineita kuten laastia, kipsiä ja tapetteja, joiden vesi haihtuu vain hitaasti. Vesisade saattaa lisätä rakennuksen kosteutta entisestään. Kosteuden vuoksi uuden rakennuksen lämmitystarve on erityisen suuri ensimmäisten kahden lämmityskauden aikana. Rakennuksen kuivaamiseen kannattaa käyttää erityisiä lämmityslaitteita. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu tiukasti ja kuivaaminen on suoritettava syksyn tai talven aikana, kannattaa 3.1.3 lämmönjohtavuus. Samoin kuin lämmönjohtavuudessa myös lämmön varastoimiskyky riippuu olennaisesti maaperän vesipitoisuudesta. Maaperän jäätyminen kasvattaa hyödyttävää energian määrää, koska veden latenttilämpö on hyvin suuri, n. 0,09 kWh/kg. Siksi maaperän jäätyminen ei haittaa maalämmön hyödyntämistä maapiirin avulla. asentaa ylimääräinen sähkövastus lämmitystarpeen kompensoimiseksi, erityisesti maalämpöpmppujen tapauksessa. Se kannattaa kytkeä päälle ainoastaan ensimmäisen lämmitysjakson aikana, kun keruuliuoksen lämpötila laskee alle n. 0°C. HUOM! Jos maalämpöpumpun kompressorin käy jatkuvasti, voi lämmönlähde jäähtyä liikaa, mikä voi aiheuttaa lämpöpumpun pysähtymisen. Keruuliuos Jäänestoaineen pitoisuus Lämpöpumpun höyrystimen suojaamiseksi pakkaselta, on keruupiiriin veteen lisättävä jäänestoainetta. Maahan sidottujen keruuputkien osalta tarvitaan kylmäpiirissä esiintyvien lämpötilojen vuoksi jäänesto, joka riittää -14°C ...-18°C väliselle lämpötilaalueelle. Jäänestoaineena käytetään monoetyleeniglykolipohjaisia aineita. Maapiirin jäänestoainepitoisuus on noin 30 %. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 73 VXKWSDLQHKlYL| -llW\PLVOlPS|WLOD>&@ 3.1.3 & & 3LWRLVXXVWLO 3LWRLVXXVWLO Kuva 3.1: Monoetyleeniglykolin ja veden seosten jäätymiskäyrä pitoisuuden mukaan. Kuva 3.2: Monoetyleeniglykoli-vesi-seosten suhteellinen painehäviö verrattuna veteen suhteessa pitoisuuteen 0 °C ja –5 °C:ssa Paineen tasaus Keruunesteen vajaus ja vuoto Maapiirin keruuliuoksen lämpötila voi vaihdella n. -5°C ja n. +20°C välillä. Tämä lämpötilavaihtelu aiheuttaa n. 0,8...1% muutoksia nesteen tilavuudessa. Jotta käyttöpaine pysyy vakiona, on käytettävä paisunta-astiaa, jonka alapaine on 0,5bar ja suurin käyttöpaine on 3bar. Jotta mahdollinen nestevajaus tai keruupiirin vuoto havaittaisiin tai että viranomaisohjeita noudettaisiin voidaan maapiiriin kytkeä erikoistarvikkeena saatavissa oleva keruuliuoksen matalapainepressostaatti. Pressostaatti lähettää painehäviön sattuessa signaalin lämpöpumpun ohjausyksikköön. Valinnan mukaan siitä tulee ilmoitus näyttöön tai lämpöpumppu sammuu. HUOM! Ylitäytön ehkäisemiseksi on asennettava hyväksytty kalvoturvaventtiili. Standardin EN 12828 mukaan tämän turvaventtiilin poistojohto on johdatettava keräyssäiliöön. Paineen valvomiseksi on asennettava painemittari, johon on merkitty vähimmäis- ja enimmäispaine. Tarvittavan jäänestoaine-vesi-seoksen sekoittaminen säiliössä. Sekoitetun jäänestoaine-vesi-seoksen tarkistaminen etyleeniglykolimittarilla. ;9$& Laitteiston täyttäminen Laitteiston täyttö on suoritettava seuraavassa järjestyksessä: /3QRKMDXV\NVLNN| .RQWDNWLDVHQWRNHUXXSLLULQ ROOHVVDWl\QQl 1-,' 1) Putki, jossa sisä- ja ulkokierteet 2) Pressostaatti pistokkeineen ja pistoketiivisteineen Kuva 3.3: Keruuliuoksen matalapainepressostaatti (rakenne ja kytkennät) Keruuputkiston täyttö (vähint. 2 mutta enint. 2,5bar) Laitteiston ilmanpoisto (sisäänrakennetulla ilmakuplaerottimella) HUOM! Putki DIN 8074 (PN 12,5) [mm] Tilavuus kukin 100 m [l] Jäänesto per 100m [l] Suurin keruuliuosläpivirtaus [l/h] Maapiirin täyttäminen ensin vedellä ja jäänestoaineen lisääminen jälkeenpäin ei onnistu, koska aineet eivät sekoitu putkistossa homogeenisesti, vaikka kiertopumppu kävisi kuinka kauan tahansa. Sekoittumaton vesiosuus jäätyy höyrystimessä ja rikkoo lämpöpumpun! 25 x 2,3 32,7 8,2 1100 32 × 2,9 53,1 13,3 1800 40 × 3,7 83,5 20,9 2900 50 × 4,6 130,7 32,7 4700 Suhteellinen painehäviö 63 × 5,8 207,5 51,9 7200 Keruuliuoksen painesuhde riippuu lämpötilasta ja sekoitussuhteesta. Keruuliuoksen painehäviö kasvaa lämpötilan pienentyessä ja monoetyleeniglykolin osuuden kasvaessa. 75 × 6,9 294,2 73,6 10800 15500 90 × 8,2 425,5 106,4 110 x 10 636 159 23400 125 x 11,4 820 205 29500 140 x 12,7 1031 258 40000 160 x 12,7 1344 336 50000 Taul. 3.1: Kokonaistilavuus ja jääneston määrä per 100 m putkea erilaisille PE-putkille ja jäätymisenestolle –14 °C:een asti 74 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.2 3.2.3 Maalämmönkeräin Lähes kaikki maaperään varastoitu energia on tullut maan pinnasta. Tärkeimmät energianlähteet ovat sateet ja auringon säteily. Siksi maalämmönkeräimiä ei tule sijoittaa rakennusten tai päällystettyjen pintojen alle. Maan sisältä tuleva lämmönvirtaus on pienempi kuin 0,1 W/m2 eli häviävän pieni. 3.2.1 Kaivuun syvyys Jopa 1metrin syvyydessä maan lämpötila voi laskea pakkasrajan alle ilman energianpoistoakin. 2metrin syvyydessä alin lämpötila on n. 5 °C. Alin lämpötila nousee syvyyden mukaan, mutta samalla vähenee pinnasta tuleva lämmönvirtaus. Siksi ei voida olla varmoja, että maa sulaa kesän aikana. Maapiirin putket kan- 3.2.2 nattaa siksi kaivaa n. 0,2 – 0,3m routarajan alle. Useimmissa paikoissa tämä on 1,0...1,5metrin syvyys. HUOM! Jos putket sijaitsevat ojissa, ojan sallittu syvyys on enintään 1,25metriä. Putkien välimatka Putkien välimatkan da kannalta on tärkeää, että putkien ympärille muodostuneet jäätyneet alueet voivat sulaa kesällä sen verran, että sadevesi pääsee valumaan niiden välistä pois. Suositeltu välimatka on 0,5...0,8 metriä riippuen maalajista ja putkien halkaisijasta. Mitä pitempi pakkaskausi sitä suurempi on välimatkan oltava. 3.2.3 HUOM! Vuosittain maaperästä voi kerätä energiaa 50 – 70 kWh/m2, mutta käytännössä tämä vaatii suuria kustannuksia. Jos maa johtaa lämpöä huonosti (esim. hiekka), tulee samalla pinta-alalla vähentää putkien välimatkaa ja näin kasvattaa putkien kokonaispituutta. HUOM! Suomen ilmasto-olosuhteissa ja kosteissa maapohjissa suositellaan välimatkaksi 1 m. Pinta-ala ja putken pituus Vaakatasoon sijoitetun maalämmönkeräimen vaadittu pinta-ala riippuu seuraavista tekijöistä: 4. Vaihe: Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti Maalaji Lämpöpumpun käyttötunnit lämmitysjakson aikana Maapohjan laji ja kosteus Pakkaskauden enimmäispituus 1. Vaihe: Lämpöpumpun antotehon määrittäminen oletusolosuhteissa (esim. B0/W35) 2. Vaihe: Jäähdytyskapasiteetin laskeminen vähentämällä oletusolosuhteiden ottoteho lämmöntuotosta. Erityisen erotuskapasiteetin valitseminen maalajin ja odotettavissa olevien käyttötuntien mukaan. Kuiva, ei vettä sitova maa (hiekka) n. 10 W/m2 n. 8 W/m2 Vettä sitova, kostea maa n. 25 W/m2 n. 20 W/m2 Vedellä kyllästetty maa (hiekka, sora) n. 40 W/m2 n. 32 W/m2 Taul. 3.2: Erityiset erotuskapasiteetit 0,8metrin välimatkaa käyttäen 5. Vaihe: 40 = 4LP - Pel 4LP = Lämpöpumpun lämmöntuotto 14,5 kW Pel = Lämpöpumpun ottoteho oletusolosuhteissa 3,22 kW 40 = Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti tai erotuskapasiteetti maaperästä oletusolosuhteissa 3. Vaihe: Maapiirin vaatima pinta-ala saadaan jäähdytyskapasiteetista ja erityisestä erotuskapasiteetista Esim.: SI 14TE 40 = Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti 11,28 kW T = Maaperän erityinen erotuskapasiteetti 25 W/m2 A = Maapiirin pinta-ala 451m2 Putken vähimmäispituus 0,8metrin välimatkaa käyttäen 564 m 11,28 kW Keruupiirien lukumäärä 100m kohden Lämpöpumpun vuosikäyttötuntien laskeminen Saksassa on odotettavissa n. 1800 käyttötuntia lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta varten, jos laitteistossa ei ole toista lämmönkehitintä. Lisäsähköä tai toista lämmönkehitintä käyttäen päästään jopa n. 2400 käyttötuntiin. www.dimplex.de/fi Erityinen erotuskapasiteetti 1800 h 2400 h 6 PE-putkien vakiopituus on 100m. Näistä tiedoista saadaan 564m putken vähimmäispituus kuudessa 100metrin piirissä ja pinta-ala 480m². HUOM! Laskettu putken vähimmäispituus pyöristetään täydelle sadallemetrille. 10.2008 | 75 3.2.4 3.2.4 Putkien asettaminen Putket asetetaan ja kytketään jakoputkiston ja paluuputkiston avulla oheisen piirroksen mukaan siten, että kaikki keruupiirit ovat yhtä pitkiä. 0 11 1 HUOM! Kun keruupiirit ovat yhtä pitkiä, ei paineen tasausta tarvita. Kuva 3.4: Keruupiirien kytkeminen laitteistoon 3.2.5 Keruupiirin asentaminen Jokaisessa keruupiirissä on oltava vähintään yksi sulkuventtiili. Keruupiirien tulee olla yhtä pitkiä, jotta niiden virtausominaisuudet ja erotuskapasiteetti ovat samanlaisia. Maalämmönkeräimen asennus maahan kannattaa suorittaa muutama kuukausi ennen lämmitysjakson alkua, jotta maa ehtii tiivistyä niiden ympärille. Noudata putkivalmistajan ohjeita pienimmän taivutussäteen osalta. Täyttö- ja ilmauskojeet on asennettava maaston korkeimpaan kohtaan. Kaikki talon sisällä kulkevat ja seinän läpi menevät keruuputket on eristettävä höyrysululla kondenssiveden muodostumisen estämiseksi. Kaikkien keruunestettä kuljettavien putkien on oltava korroosionkestäviä. Maalämmönkeräimen kiertopumppu tulee asentaa talon ulkopuolelle, mikäli mahdollista. Pumpun pään asento on valittava siten, ettei liitäntärasiaan voi valua kondensaattia. Mikäli pumppu asennetaan rakennuksen sisälle, on se eristettävä höyrysululla kondenssiveden ja jään muodostumisen ehkäisemiseksi. Sen lisäksi on tarvittaessa huolehdittava äänieristyksistä. Asenna keruunestettä sisältävät putket vähintään 0,7m erilleen vesijohdoista ja viemäreistä, muuten ne voivat jäätyä ja rikkoontua. Mikäli tätä etäisyyttä ei voida noudattaa, on putket eristettävä riittävässä määrin. Maalämmönkeräimen päälle ei saa rakentaa ja sen aluetta ei saa päällystää. HUOM! Kun keruuliuoksen kiertopumppu asennetaan rakennuksen ulkopuolelle, ei höyrysulkueristeitä tarvita. Keruunesteen jako- ja keruuputkistot on asennettava talon ulkopuolelle. Selitykset /3 1) Palloventtiili 2) Kaksoisnippa 3) Laippa 4) Laippatiiviste 5) Kiertopumppu 6) Ilmanpoistin 7) Ylipaineventtiili 8) Painemittari 9) Huoltosulku 3/4" 10) Paisunta-astia 11) Suodatin / mutapussi HUOM! Numerot 1 ja 11 voivat olla myös yhdessä Kuva 3.5: Keruupiirin putkiston rakenne mukaan lukien lisäosat Huohotin, jossa mikrokuplaerotin, on asennettava keruupiirin korkeampaan ja lämpimämpään kohtaan. Keruupiirin lisävarusteiden asennus voidaan suorittaa sekä rakennuksen sisällä että ulkona. HUOM! Eristeiksi kannattaa valita sellaisia materiaaleja, jotka eivät sido kosteutta. Eristeiden saumat on liimattava tiiviisti yhteen, niin ettei kosteutta voi päästä eristeiden sisälle. HUOM! Lämpöpumpun mukana toimitetaan likasuodatin/mutapussi (silmäkoko 0,6mm), joka suojaa höyrystintä. Se tulee asentaa lämpöpumpun tuloliitäntään ja puhdistaa sen jälkeen, kun keruuliuoksen kiertopumppu on ollut käynnissä n. vuorokauden. 76 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.3 3.3.1 Lämpökaivolämmönvaihtimet Lämpökaivolämmönvaihtimen maaliuospiiri sijaitsee porausreiässä, joka ulottuu kallioon 100...200 metriä syvyyteen. Keskimäärin kaksinkertaiset U-putket pystyvät hyödyntämään n. 50 wattia yhtä lämmönvaihtimen metriä kohden. Tarkka mitoitus riippuu maatieteellisistä ja pohjavesiolosuhteista, joita lämpöpumpun asentaja yleensä ei tunne. Lämpökaivojärjestelmän toteutuksessa kannattaa käyttää hyväksyttyä alan porausyritystä. 0DDQSLQWD 6\Y\\V WRX PDU KHO HOR P Maakerrosten lämpötila 15 metrin syvyydessä vallitsee ympäri vuoden 10°C:n lämpötila (katso Kuva 3.6 sivulla 77). P HUOM! Kun lämpöä poistetaan, laskee lämmönvaihtimen lämpötila. Laitteisto on mitoitettu siten, että maaliuoksen lämpötila ei laske alle 0 °C:n. P F Kuva 3.6: Lämpötilan vaihtelu eri syvyyksissä maanpinnasta verrattuna vuodenaikaiseen keskilämpötilaan. 3.3.1 Lämpökaivolämmönvaihtimien mitoittaminen Yksittäislaitteistoissa, joissa lämpöpumpun antoteho on enintään 30kW, joita käytetään lämmityksen ja käyttöveden kuumennukseen, voidaan mitoitus tehdä ominaisen lämmönluovutuskapasiteetin perusteella kohdan Taul. 3.3 sivulla 77 mukaan, jossa on tehty seuraavat olettamukset: Yksittäisten lämpökaivolämmönvaihtimien pituus 40...100 m Vähintään 10 metrin etäisyys kahden lämmönvaihtimen välillä Lämpökaivolämmönvaihtimena käytetään kaksois-U-putkia, joiden putkien halkaisija on DN 40. Nämä lämmönluovutuskapasiteetit ovat sallittuja pienitehoisissa vakiolämpökaivolämmönvaihtimissa. Pitkäaikaiselle käytölle on edellä mainitun ominaisen lämmönluovutuskapasiteetin lisäksi myös erityinen vuotuinen energiakapasiteetti, joka määrää pitkä- aikaisen vaikutuksen. Tämän on oltava 100...150 kWh porausmetriä ja vuotta kohden. Lämpöpumppulaitteistoissa, jotka koostuvat useasta yksittäislaitteistosta jotka ovat käytössä yli 2400 käyttötuntia vuodessa joita käytetään lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen jotka tuottavat yli 30kW kokonaisantotehoa lämpöpumpun osalta on laitteiston mitoitus tarkistettava geotermisen suunnittelutoimiston toimesta. Monivuotinen laskennallinen simulaatio mahdollistaa pitkäaikaisvaikutusten tunnistamisen ja huomioimisen suunnittelussa. Maapohja ominainen lämmönluovutuskapasiteetti 1800 h 2400 h 25 W/m 20 W/m Kerrostuma (λ = 1,5 - 3,0 W/(m * K)) 60 W/m 50 W/m Lämpöä hyvin johtava kallio (λ > 3,0 W/m * K)) 84 W/m 70 W/m Yleiset ohjausarvot: Huono maapohja (kuiva kerrostuma) (λ < 1,5 W/(m * K)) Normaali kalliopohja ja veden kyllästämä Yksittäiset kivilajit: Kuiva sora, hiekka, < 25 W/m < 20 W/m Märkä sora, hiekka, 65 – 80 W/m 55 - 65 W/m Vahva pohjavesivirtaus sorassa ja hiekassa, yksittäislaitteisto 80-100 W/m 80-100 W/m Kostea savi 35 – 50 W/m 30 - 40 W/m Massiivinen kalkkikivi 55 – 70 W/m 45 - 60 W/m Hiekkakivi 65 – 80 W/m 55 - 65 W/m Graniitti ja muut happamat magmatiitit 65 – 85 W/m 55 - 70 W/m Basaltti ja muut emäkselliset magmatiitit 40 – 65 W/m 35 - 55 W/m Gneissi 70 – 85 W/m 60 - 70 W/m Taul. 3.3: Lämpökaivolämmönvaihtimille mahdolliset lämmönluovutuskapasiteetit (kaksois-U-putket) www.dimplex.de/fi 10.2008 | 77 3.3.2 3.3.2 Porausten toteuttaminen Porausten välimatkan on oltava vähintään 10 metriä, jotta niiden vuorovaikutus olisi pieni ja maaperän lämpötila ehtisi palautua kesän aikana. Mikäli useita porauksia tarvitaan, on ne järjestettävä poikittain pohjaveden virtaussuuntaan, ei peräkkäin, katso Kuva 3.7 sivulla 78. 3RKMDYHGHQYLUWDXVVXXQWD 3RKMDYHGHQYLUWDXVVXXQWD Kuva 3.8 sivulla 78 esittää poikkileikkausta kaksois-U-putken läpi, jota käytetään lämpöpumppulaitteistoissa. Tässä lämmönvaihdintyypissä porataan ensin reikä, jonka säde on r1. Poraukseen lasketaan neljä putkea ja yksi täyttöputki ja reikä täytetään sementti-betoniitti-seoksella. Keruuliuos virtaa kahdesta putkesta alas ja palaa toisessa kahdessa. Putkien alapäät on liitetty putkikäyrään, jonka avulla muodostuu suljettu kierros. 9D L K G L Q 9lKLQWllQ P 9D L K G L Q U 9lKLQWllQ Kuva 3.8: Kaksois-U-putken ja täyttöputken poikkileikkaus P 9D L K G L Q Kuva 3.7: Porausten sijainti pohjaveden virtaussuuntaan nähden ja vähimmäisetäisyys HUOM! Käytettäessä keruuvarustetta tai lämpöpumppua, jossa on sisäänrakennettu keruuliuoksen kiertopumppu, on määritettävä lämmönvaihtimen painehäviö ja verrattava sitä kiertopumpun sallittuun. Liian suurien painehäviöiden ehkäisemiseksi on käytettävä DN 40 putkia. HUOM! Muuten ovat voimassa samat säännöt kuin maalämmönkeräimissä, eli keruuliuoksen pitoisuus, käytettävät materiaalit, jakokuilun sijainti sekä pumpun ja paisunta-astian asennus. 3.3.3 Muita hyödynnettävissä olevia maalämmönlähteitä Vaihtoehtoina lämpökaivoihin on maaputkistot ja vesistöputkistot (meri, jörvi, joki). Näiden lämmönkeräimien mitoitus on suoritettava laitteiston valmistajan tai toimittajan ohjeiden mukaan. Valmistajan tulee taata järjestelmän pitkäaikainen toimivuus seuraavien tietojen perusteella: Pienin sallittu keruuliuoslämpötila Käytetyn lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti ja keruuliuoksen läpivirtaus Lämpöpumpun vuosikäyttötunnit 78 | 10.2008 Lisäksi on saatava seuraavat tiedot: Ilmoitetun keruuliuoksen läpivirtauksen painehäviö, joka tarvitaan kiertopumpun mitoitusta varten Mahdolliset vaikutukset kasvistoon Asennusohjeet Kokemuksen mukaan tavallisten lämpökaivolämmönvaihtimien lämmönluovutuskapasiteetit eivät poikkea paljon muista järjestelmistä, koska 1 m3 maaperässä oleva energia on yleensä 50...70 kWh/a. Lämmönluovutuskapasiteetin mahdolliset optimoinnit eivät riipu lämpöpumpusta vaan ensisijaisesti ilmastosta ja maapohjan ominaisuuksista. www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.4 3.4 Järjestelmiä ilman ja auringon energian epäsuoraan hyödyntämiseen Keruunesteen lämpötila-alue Maalämpöpumpun käyttöalue -15...+ 50 °C -5...+25°C Saatavuus Saatavuutta voivat rajoittaa sääolosuhteet ja pintojen rajallisuus Hyödyntämismahdollisuudet Toisen lämmönkehittimen kanssa Yksin lämpöpumpulla ylimääräisen maalämmönkeräimen kanssa Investointikustannukset Lämpöä absorboiva järjestelmä (energiakatto, putkisto, kiinteät imeyttimet, energia-aita, energiatorni, energiapino jne.) Jäätymätön keruuneste etyleeni- tai propyleeniglykolin pohjalla Putkisto ja kiertopumppu Rakentaminen Huomioitava erityisesti: Rakennusvaatimukset Sään vaikutukset Absorptiojärjestelmien mitoitus Erityyppiset ratkaisut kuten energiakatot, energia-aidat tai -pylväät eroavat rakenteellisesti huomattavasti toisistaan, joten periaatteessa on käytettävä valmistajan antamia tietoja mitoituksen pohjana. Käytännön kokemuksen perusteella voidaan lähteä seuraavista olettamuksista: Absorboiva pinta-ala on mitoitettava ilmoitetun yötehon mukaan. Yli 0 °C:n lämpötilassa sade, kaste tai lumi voivat jäätyä absorboivan pinnan päällä matalalla keruunesteen lämpötilalla, mikä huonontaa lämmönsiirtoa. Pelkästään lämpöpumpulla toimiva järjestelmä on mahdollinen ainoastaan maalämmönkeräimeen yhdistettynä. Ylimenokauden aurinkoenergiantuotto nostaa keruunesteen lämpötilan jopa 50 °C:een, mikä ylittää lämpötilan käyttörajan. HUOM! Jos keruunesteen lämpötila voi nousta yli 25°C:n, on laitteisto varustettava lämpötilaohjatulla sekoittimella, joka sekoittaa osan keruunesteestä paluupuolelta menopuolelle, kun lämpötila nousee yli 25°C:n. Jäänestoaineen pitoisuus Energiakatoissa, energia-aidoissa yms. jääneston on toimittava –25 °C:een asti, matalan ulkolämpötilan vuoksi. Silloin keruunesteen jäänestoaineen pitoisuus on 40 %. Suuri jäänestoainepitoisuus aiheuttaa ylimääräisiä painehäviöitä, jotka on huomioitava keruunesteen kiertopumpun mitoituksessa. Laitteiston täyttäminen: Laitteiston täyttäminen suoritetaan kuten kohdassa luku 3.1.3 sivulla 73 on selitetty. Paisunta-astian mitoittaminen: Pelkän lämpöimeytyksen aikana keruunesteen lämpötila vaihtelee n. –15 °C ja n. +50 °C välillä. Keruupiirin lämpötilanvaihtelu edellyttää paisunta-astiaa. Alkupaine on sovitettava järjestelmän korkeuteen. Suurin ylipaine on 2,5 baaria. Ilmalla täytetyt imeyttimet Jäänestoaineen pitoisuus: ≈ 40% Suhteellinen painehäviö www.dimplex.de/fi ≈ 1,8 10.2008 | 79 3.5 3.5 Maalämpöpumppujen tekniset tiedot 3.5.1 Kompaktirakenteiset vakiolämpötilalämpöpumput SIK 7TE – SIK 14TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi 2 Rakenne 2.1 Toteutus 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.3 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: SIK 7TE SIK 9TE SIK 11TE SIK 14TE Kompakti Kompakti Kompakti Kompakti IP 20 IP 20 IP 20 IP 20 Sisällä Sisällä Sisällä Sisällä Menoveden lämpötila °C Enintään 58 Enintään 58 Enintään 58 Enintään 58 Keruuliuos (lämmönlähde) °C -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Pakkasneste Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila) 3.2 Meno-/paluuveden lämpötilaero Antoteho/ lämpökerroin 3.3 B0 / W35:lla B-5 / W55:lla 1 25% K 9,9 kW / --- 5,6 / 2,2 10,5 kW / --- B0 / W50:lla 1 kW / --- 6,7 / 2,9 B0 / W35:lla 1 kW / --- 6,9 / 4,3 25% 5,0 7,7 / 2,3 6,8 / 4,1 9,2 / 4,4 1,2 / 11600 25% 5,0 9,6 11,2 / 3,2 11,3 / 3,0 9,0 / 4,2 11,8 / 4,4 0,75 / 4500 1,6 / 20500 51 5,0 12,5 / 2,6 8,7 / 3,2 9,0 / 3,1 dB(A) 10,1 9,4 / 2,4 6,6 / 3,0 B0 / W45:lla 1 Äänitaso 25% 5,0 14,1 / 3,5 14,2 / 3,4 11,7 / 4,2 14,5 / 4,5 1,0 / 3500 2,0 / 14800 1,3 / 3500 2,5 / 16500 51 14,4 / 4,3 51 51 3.4 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 0,6 / 2500 3.5 Vapaa paine, lämmönkiertopumppu (taso 3) Pa 47500 30400 43500 18500 65500 48200 64500 42500 1,6 / 9300 2,3 / 16000 2,2 / 15000 3,0 / 13000 2,7 / 11400 3,5 / 13000 3,3 / 11600 56200 44000 46000 40000 44600 34000 38400 3.6 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 1,7 / 10000 3.7 Vapaa paine keruuliuospumppu (taso 3) Pa 55000 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R407C / 1,5 R407C / 1,8 R407C / 2,0 R407C / 2,3 tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,0 Polyolesteri (POE) / 1,1 Polyolesteri (POE) / 1,36 Polyolesteri (POE) / 1,95 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 2 K x L x P mm 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma R 1¼" a R 1¼" a R 1¼" a R 1¼" a 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma R 1¼" a R 1¼" a R 1¼" a R 1¼" a 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 179 180 191 203 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 5.2 Ottoteho 1 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä V/A B0 W35 kW 400 / 16 1,6 1,66 A 30 (ilman PK:a) A / --- 2,89 / 0,8 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 4 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 3/ 0,8 400 / 16 2,07 400 / 16 2,14 2,66 3,86 / 0,8 4,84 / 0,8 15 3,77 / 0,8 400 / 16 2,79 3,22 5,03 / 0,8 5,81 / 0,8 26 3,37 26 6,08 / 0,8 3 3 3 3 On On On On 1 1 1 1 Sisäinen Sisäinen Sisäinen Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 / W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 80 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.5.2 3.5.2 Kompaktirakenteiset korkealämpötilalämpöpumput SIKH 6TE – SIKH 9TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi 2 Rakenne 2.1 Toteutus 2.2 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.3 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: SIKH 6TE SIKH 9TE Kompakti Kompakti IP 20 IP 20 Sisällä Sisällä Menoveden lämpötila °C 70±2 70±2 Keruuliuos (lämmönlähde) °C -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Pakkasneste Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila) 3.2 Meno-/paluuveden lämpötilaero Antoteho/ lämpökerroin B0 / W35:lla K B-5 / W55:lla 1 kW / --- 5,0 5,1 / 2,4 kW / --- 1 kW / --- 6,1 / 3,3 B0 / W35:lla 1 kW / --- 6,4 / 4,7 Äänitaso 3.4 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa Vapaa paine, lämmityksen kiertopumppu (maksimitaso) Pa 3.6 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 10,8 5,0 7,5 / 2,4 6,0 / 3,5 8,9 / 3,5 9,1 / 3,4 6,4 / 4,5 dB(A) 3.5 25% 10,0 B0 / W45:lla 1 B0 / W50:lla 3.3 25% 9,4 / 4,7 9,3 / 4,5 49 49 0,55 / 2500 1,1 / 10000 0,75 / 1800 50000 38000 47500 1,6 / 7000 36000 1,45 / 5800 1,45 / 5800 2,0 / 7500 2,0 / 7500 60000 60000 55000 55000 3.7 Vapaa puristus keruunestepumppu (maksimitaso) Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R134a / 2,1 R134a / 2,7 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,1 Polyolesteri (POE) / 1,95 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 2 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma R 1¼" a R 1¼" a 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma R 1¼" a R 1¼" a 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 180 203 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 5.2 Ottoteho 1 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ A / --- 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 4 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen K x L x P mm V/A B0 W35 kW 400 / 16 1,36 400 / 16 1,42 2,00 15 3,96 / 0,8 2,07 26 4,01 / 0,8 5,86 / 0,8 5,93 / 0,8 3 3 On On 1 1 Sisäinen Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 / W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 81 3.5.3 3.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 5TE – SI 11TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SI 5TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: Menoveden lämpötila °C Keruuliuos (lämmönlähde) °C Pakkasneste Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä 3.3 Antoteho/ lämpökerroin 3.4 SI 11TE IP 20 IP 20 IP 20 IP 20 Sisällä Sisällä Sisällä Enintään 58 Enintään 58 Enintään 58 Enintään 58 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli 25% K SI 9TE Sisällä Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila) 3.2 SI 7TE 10,1 25% 5,0 9,9 25% 5,0 10,5 25% 5,0 10,1 B-5 / W55:llä 1 kW / --- B0 / W45:lla 1 kW / --- B0 / W50:lla 1 kW / --- 4,8 / 2,8 B0 / W35:lla 1 kW / --- 5,3 / 4,3 5,2 / 4,1 6,9 / 4,3 6,8 / 4,1 9,2 / 4,4 9,0 / 4,2 Äänitaso 3,8 / 2,0 5,6 / 2,2 5,0 / 2,9 dB(A) 6,6 / 3,0 6,7 / 2,9 54 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 0,45 / 1900 3.6 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 1,2 / 16000 3.7 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino 7,7 / 2,3 5,0 9,4 / 2,4 11,2 / 3,2 8,7 / 3,2 11,3 / 3,0 9,0 / 3,1 55 11,8 / 4,4 11,7 / 4,2 56 56 0,9 / 7400 0,6 / 3300 1,2 / 13000 0,75 / 2300 1,6 / 10300 1,0 / 4100 2,0 / 16100 1,2 / 16000 1,7 / 29500 1,6 / 26500 2,3 / 25000 2,2 / 23000 3,0 / 24000 2,7 / 20000 tyyppi/ kg R407C / 1,2 R407C / 1,1 R407C / 1,6 R407C / 1,7 tyyppi/litra Polyesteri (POE) / 1,0 Polyesteri (POE) / 1,0 Polyesteri (POE) / 1,1 Polyesteri (POE) / 1,36 3.8 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 2 K x L x P mm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 109 111 118 122 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 V/A 5.2 Ottoteho 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä B0 W35 kW 7.2 Suoritustasot 7.3 1,66 30 (ilman PK:a) A / --- 2,89 / 0,8 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset Muita mallin ominaisuuksia: 400 / 16 1,6 2,22 / 0,8 6 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 4 1,27 22 (ilman PK:a) Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 7.1 400 / 16 1,23 A 5.4 7 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 2,29 / 0,8 3 / 0,8 400 / 16 2,07 400 / 16 2,14 2,66 3,86 / 0,8 4,84 / 0,8 15 3,77 / 0,8 2,79 26 5,03 / 0,8 3 3 3 3 On On On On 1 1 1 1 Sisäinen Sisäinen Sisäinen Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 /W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 82 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.5.4 3.5.4 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 14TE – SI 21TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SI 14TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: Menoveden lämpötila °C Keruuliuos (lämmönlähde) °C Pakkasneste 3.3 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä IP 20 IP 20 IP 20 Sisällä Sisällä Enintään 58 Enintään 58 Enintään 58 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:llä 1 B0 / W45:lla 1 B0 / W50:lla 25% K 1 B0 / W35:lla 1 kW / --- SI 21TE Sisällä Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila) 3.2 SI 17TE 25% 9,6 5,0 12,5 / 2,6 5,0 14,4 / 2,6 kW / --kW / --- 14,5 / 4,5 5,0 16,2 / 3,4 16,7 / 3,2 14,4 / 4,3 11,3 17,9 / 2,5 14,1 / 3,5 kW / --14,2 / 3,4 25% 9,3 17,1 / 4,6 56 19,8 / 3,2 20,4 / 3,1 16,9 / 4,4 21,1 / 4,3 58 20,8 / 4,1 3.4 Äänitaso dB(A) 59 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 1,3 / 4800 2,5 / 17600 1,5 / 4000 2,9 / 15000 1,6 / 4600 3,6 / 23000 3.6 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 3,5 / 20000 3,3 / 18000 3,8 / 18000 3,8 / 18000 5,5 / 10000 5,4 / 9800 3.7 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R407C / 2,1 R407C / 2,3 R407C / 4,5 tyyppi/litra Polyesteri (POE) / 1,95 Polyesteri (POE) / 1,77 Polyesteri (POE) / 4,1 3.8 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 2 K x L x P mm 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 1445 × 650 × 575 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1½" u 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 130 133 225 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 5.2 Ottoteho 1 V/A B0 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ A / --- 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 4 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 400 / 16 3,22 400 / 16 3,37 3,72 6,08 / 0,8 6,35 / 0,8 26 5,81 / 0,8 400 / 20 3,86 4,91 5,10 6,64 / 0,8 8,86 / 0,8 27 29 9,2 / 0,8 3 3 3 On On On 1 1 1 Sisäinen Sisäinen Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 /W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 83 3.5.5 3.5.5 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 24TE – SI 37TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SI 24TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: SI 30TE SI 37TE IP 21 IP 21 IP 21 Sisällä Sisällä Sisällä Menoveden lämpötila °C Enintään 60 enint. 58±2 Enintään 60 Keruuliuos (lämmönlähde) °C -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli 25% 25% Pakkasneste Pienin pakkasnestepitoisuus (-13 °C jäätymislämpötila) 3.2 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä 3.3 Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:lla 1 B0 / W45:llä 1 B0 / W50:llä 1 B0 / W55:llä 1 B0 / W35:llä 1 K 9,4 5,0 25% 10,0 5,2 9,8 24,7 / 2,4 28,9 / 2,4 5,0 9,0 / 1,7 12,1 / 2,2 kW / --- 2 19,7 / 2,3 kW / --- 3 9,3 / 2,1 kW / --- 2 kW / --- 3 kW / --- 2 22,7 / 2,9 kW / --- 3 10,8 / 2,7 kW / --- 2 kW / --- 3 kW / --- 2 24,0 / 4,3 23,7 / 4,1 31,2 / 4,6 30,3 / 4,3 37,2 / 4,6 35,4 / 4,3 kW / --- 3 12,5 / 4,4 12,7 / 4,3 14,4 / 4,2 14,1 / 3,9 17,0 / 4,2 18,3 / 4,5 22,3 / 3,1 28,7 / 3,3 11,3 / 3,1 12,0 / 2,7 33,0 / 3,3 13,4 / 2,8 34,3 / 3,1 13,1 / 2,4 27,4 / 2,6 10,7 / 2,0 3.4 Äänitaso dB(A) 59 62 63 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä dB(A) 43 46 47 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 2,2 / 3100 4,0 / 9800 2,64 / 1100 5,05 / 2500 3,2 / 1650 6,0 / 5100 3.7 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 5,6 / 13000 5,6 / 13000 7,05 / 6000 7,05 / 6000 8,5 / 10000 8,5 / 10000 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/ kg R404A / 3,7 tyyppi/litra Polyesteri (POE) / 2,72 R404A / 7,7 R404A / 6,8 Polyesteri (POE) / 3,9 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 6 K x L x P mm 1660 x 1000 x 775 1660 x 1000 x 775 1660 x 1000 x 775 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1 1/4'' sisä/ulko 1 1/2'' s/u K 1 1/4'' sisä/ulko 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 1 1/2'' sisä/ulko 2'' s/u K 2'' sisä/ulko 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 282 365 371 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 400 / 20 400 / 20 400 / 20 1 V/A 5.2 Ottoteho B0 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 2 A / --- 5.5 Kompressorisuojauksen suurin ottoteho (kompressoria kohti) W 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 8 7.2 Tehotasot/ohjausyksikkö 5,61 5,81 20 6,78 7,05 25 7,96 8,17 26 10,12 / 0,8 10,48 / 0,8 12,23 / 0,8 12,72 / 0,8 14,40 / 0,8 14,92 / 0,8 70 7 70 7 7 on on on 2/sisäinen 2/sisäinen 2/sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10/W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Käyttö kahdella kompressorilla 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Lämmitysveden vähimmäisvirtaus 5. suositeltu lämmitysveden tai keruuliuoksen läpivirtaus 6. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 7. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 8. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 84 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.5.6 3.5.6 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 50TE – SI 130TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan /asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: SI 50TE SI 75TE SI 100TE SI 130TE IP 21 / sisällä IP 21 / sisällä IP 21 / sisällä IP 21 / sisällä Enintään 60 Menoveden lämpötila °C Enintään 60 Enintään 60 Enintään 60 Keruuliuos (lämmönlähde) °C -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli 25% 25% 25% 25% Pakkasneste Pienin pakkasnestepitoisuus (-13 °C jäätymislämpötila) 3.2 3.3 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:lla K 1 B0 / W45:llä 1 B0 / W50:llä 1 B0 / W35:llä 1 8.9 5,0 9.9 5,0 9.7 5,0 9.4 5,0 kW / --- 2 37,5 / 2,4 59,8 / 2,3 76,2 / 2,5 102,1 / 2,3 kW / --- 3 15,0 / 2,1 30,1 / 2,2 33,6 / 2,4 40,3 / 2,0 kW / --- 2 41,8 / 3,2 67 / 3,1 84,4 / 3,2 112,3 / 3,1 kW / --- 3 21 / 3,2 34,4 / 3,1 40,6 / 3,1 53,2 / 3,1 kW / --- 2 43,8 / 3,0 69,8 / 2,9 87,9 / 3,1 117,0 / 2,9 kW / --- 3 18,5 / 2,5 33,3 / 2,8 39,1 / 2,8 51,0 / 2,4 kW / --- 2 46,7 / 4,5 45,5 / 4,3 75,2 / 4,4 72,7 / 4,2 96,3 / 4,6 93,4 / 4,4 125,8 / 122 / 4,1 4,3 kW / --- 3 23,0 / 4,4 22,4 / 4,2 37,6 / 4,3 35,9 / 4,1 48,4 / 4,6 46,7 / 4,3 63,3 / 4,2 3.4 Äänitaso dB(A) 65 69 71 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä dB(A) 50 54 55 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 4,5 / 2000 3.7 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 12,8 / 15700 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino 60,8 / 4,1 73 56 7,8 / 5000 6,5 / 2500 12,5 / 8500 8,5 / 3600 16,1 / 11800 11,5 / 2200 21,0 / 7100 12,5 / 15000 20,5 / 17800 19,6 / 16700 24,0 / 18600 24,0 / 18600 34,0 / 26200 34,0 / 26200 tyyppi/ kg R404A / 8,6 R404A / 14,1 R404A / 20,5 R404A / 27,0 tyyppi/litra Polyesteri (POE) / 6,5 Polyesteri (POE) / 6,5 Polyesteri (POE) / 13,2 Polyesteri (POE) / 16,0 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 4 K x L x P mm 1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1 1/2'' sisä/ulko 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 2 1/2'' sisä/ulko K 2 1/2'' sisä/ulko kg 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1B0 W35 V/A 5.2 Ottoteho 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A kW 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ A / --- 5.5 Kompressorisuojauksen suurin ottoteho (kompressoria kohti) W 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 6 7.2 Tehotasot/ohjausyksikkö K 2'' sisä/ulko K 2'' sisä/ulko K 2 1/2'' sisä/ulko K 3'' sisä/ulko K 3'' sisä/ulko 486 571 652 860 400 / 50 400 / 63 400 / 80 400 / 80 10,45 10,60 16,95 17,29 20,93 21,21 29,24 29,7 56 105 120 115 18,9 / 0,8 30,58 / 0,8 37,8 / 0,8 52,76 / 0,8 65 65 75 130 5 5 5 5 On On On On 2/sisäinen 2/sisäinen 2/sisäinen 2/sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10/W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Käyttö kahdella kompressorilla 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 85 3.5.7 3.5.7 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 6TE – SIH 11TE Lämmitykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SIH 6TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: Menoveden lämpötila1 °C Keruuliuos (lämmönlähde) °C Pakkasneste 3.3 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:llä 2 IP 20 IP 20 IP 20 Sisällä Sisällä Sisällä 70 ± 2 70 ± 2 70 ± 2 -5 ... +25 -5 ... +25 -5 ... +25 Monoetyleeniglykoli Monoetyleeniglykoli 25% K kW / --- 2 kW / --- 6,0 / 3,2 B0 / W35:lla 2 kW / --- 6,2 / 4,6 Äänitaso dB(A) 5,0 5,1 / 2,4 kW / --- 3.4 25% 10,7 B0 / W45:lla 2 B0 / W50:lla SIH 11TE Monoetyleeniglykoli Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila) 3.2 SIH 9TE 25% 10,3 5,0 7,7 / 2,5 5,0 8,9 / 2,5 5,8 / 3,5 8,7 / 3,4 8,7 / 3,2 6,1 / 4,5 9,6 10,8 / 3,3 9,0 / 4,5 54 10,3 / 3,5 8,9 / 4,4 11,2 / 4,7 55 10,9 / 4,5 56 3.5 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 0,50 / 1200 1,00 / 4100 0,75 / 1700 1,55 / 6400 1,00 / 1600 1,90 / 7000 3.6 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 1,30 / 8900 1,30 / 8900 2,00 / 7500 2,00 / 7500 2,45 / 8000 2,45 / 8000 3.7 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R134a / 1,8 R134a / 2,2 R134a / 2,4 tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 1,1 Polyolesteri (POE) / 1,95 Polyolesteri (POE) / 1,77 3.8 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 3 K x L x P mm 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1¼" u 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 1¼" u K 1¼" u K 1½" u 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 118 130 133 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 400 / 16 400 / 16 400 / 20 2 V/A 5.2 Ottoteho 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ A / --- 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 5 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen B0 W35 kW 1,35 1,37 2,00 15 3,9 / 0,8 2,02 2,38 26 4,0 / 0,8 5,8 / 0,8 2,44 27 5,9 / 0,8 5,9 / 0,8 6,0 / 0,8 4 4 4 On On On 1 1 1 Sisäinen Sisäinen Sisäinen 1. Keruunestelämpötiloilla -5 °C – 0 °C, menovesilämpötilalla 65 °C – 70 °C nouseva 2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 /W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 3. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 4. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 5. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 86 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.5.8 3.5.8 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 20TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SIH 20TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: IP 21 Sisällä Menoveden lämpötila °C Keruuliuos (lämmönlähde) °C Enintään 70 -5 ... +25 Pakkasneste Monoetyleeniglykoli Pienin pakkasnestepitoisuus (-13 °C jäätymislämpötila) 3.2 3.3 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:lla B0 / W45:llä B0 / W50:llä 25% K 1 1 1 B0 / W35:llä 1 9,9 kW / --- 2 18,1 / 2,5 kW / --- 3 9,1 / 2,5 kW / --- 2 kW / --- 3 kW / --- 2 21,3 / 3,3 kW / --- 3 10,5 / 3,2 kW / --- 2 21,8 / 4,7 kW / --- 3 11,8 / 4,8 5,0 20,5 / 3,4 10,5 / 3,4 3.4 Äänitaso dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 1,9 / 2310 5,1 / 11000 21,4 / 4,4 11,5 / 4,6 62 47 3,7 / 8500 3.7 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R134a / 4,2 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 3,54 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 4 K x L x P mm 1660 x 1000 x 775 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1 1/4'' sisä/ulko 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 1 1/2'' sisä/ulko kg 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 307 V/A 5.2 Ottoteho B0 W35 kW 5.3 Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 2 A / --- 5.5 kompressorisuojauksen suurin ottoteho (kompressoria kohti) W 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 6 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 4,9 / 10200 400 / 25 4,70 4,86 30 8,48 / 0,8 8,77 / 0,8 70 5 On 2 Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10/W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Käyttö kahdella kompressorilla 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 87 3.5.9 3.5.9 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 40TE Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi SIH 40TE 2 Rakenne 2.1 Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan 2.2 Asennuspaikka 3 Suorituskykytiedot 3.1 Käyttölämpötilarajat: IP 21 Sisällä Menoveden lämpötila °C Keruuliuos (lämmönlähde) °C Enintään 70 -5 ... +25 Pakkasneste Monoetyleeniglykoli Pienin pakkasnestepitoisuus (-13 °C jäätymislämpötila) 3.2 3.3 Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä Antoteho/ lämpökerroin B-5 / W55:lla B0 / W45:llä B0 / W50:llä 1 1 1 B0 / W35:llä 1 3.4 25% K 9,8 kW / --- 2 28,9 / 2,4 kW / --- 3 10,6 / 2,1 kW / --- 2 kW / --- 3 kW / --- 2 33,1 / 3,1 kW / --- 3 13,5 / 2,4 kW / --- 2 36,6 / 4,4 kW / --- 3 18,6 / 4,4 5,0 31,7 / 3,2 12,9 / 2,5 34,2 / 4,1 17,4 / 4,1 Äänitaso dB(A) 3.5 Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä dB(A) 3.6 Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla m³/h / Pa 3.7 Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa 3.8 Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino tyyppi/ kg R134a / 8,0 3.9 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä tyyppi/litra Polyolesteri (POE) / 6,5 4 Mitat, liitännät ja painot 4.1 Laitteen mitat ilman liitäntöjä 4 K x L x P mm 4.2 Laitteen liitännät lämmitystä varten tuuma K 1 1/2'' sisä/ulko 4.3 Laitteen liitännät keruuliuosta varten tuuma K 2 1/2'' sisä/ulko 4.4 Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus kg 5 Sähköliitäntä 5.1 Nimellisjännite; sulakekoko 1 65 50 3,2 / 1100 11,0 / 11900 5.2 Ottoteho B0 W35 kW Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä A 5.4 Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 2 A / --- 5.5 kompressorisuojauksen suurin ottoteho (kompressoria kohti) W 6 Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset 7 Muita mallin ominaisuuksia: 7.1 Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 6 7.2 Suoritustasot 7.3 Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen 8,8 / 7800 1890 x 1350 x 775 502 V/A 5.3 5,5 / 2900 400 / 63 8,36 8,35 84 15,09 / 0,8 15,06 / 0,8 65 5 on 2 Sisäinen 1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10/W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C. 2. Käyttö kahdella kompressorilla 3. Käyttö yhdellä kompressorilla 4. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten. 5. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus 6. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina. 88 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6 3.6.1 Maalämpöpumppujen ominaiskäyrät 3.6.1 Ominaiskäyrät SIK 7TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQYLUWDXV PK 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXQHVWHHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV /DXKGXWLQ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 89 3.6.2 3.6.2 Ominaiskäyrät SIK 9TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXQHVWHHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 90 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.3 3.6.3 Ominaiskäyrät SIK 11TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ .HUXXQHVWHHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ /DXKGXWLQ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 91 3.6.4 3.6.4 Ominaiskäyrät SIK 14TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQYLUWDXV PK .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ 92 | 10.2008 .HUXXQHVWHHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.5 3.6.5 Ominaiskäyrät SIKH 6TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 93 3.6.6 3.6.6 Ominaiskäyrät SIKH 9TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 94 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.7 3.6.7 Ominaiskäyrät SI 5TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 95 3.6.8 3.6.8 Ominaiskäyrät SI 7TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 96 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.9 3.6.9 Ominaiskäyrät SI 9TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 97 3.6.10 3.6.10 Ominaiskäyrät SI 11TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 98 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.11 3.6.11 Ominaiskäyrät SI 14TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 99 3.6.12 3.6.12 Ominaiskäyrät SI 17TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 100 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.13 3.6.13 Ominaiskäyrät SI 21TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 101 3.6.14 3.6.14 Ominaiskäyrät SI 24TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 102 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.15 3.6.15 Ominaiskäyrät SI 30TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 103 3.6.16 3.6.16 Ominaiskäyrät SI 37TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 104 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.17 3.6.17 Ominaiskäyrät SI 50TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD PK /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 105 3.6.18 3.6.18 Ominaiskäyrät SI 75TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD PK /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 106 | 10.2008 /DXKGXWLQ 3DLQHKlYL|>3D@ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.19 3.6.19 Ominaiskäyrät SI 100TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 107 3.6.20 3.6.20 Ominaiskäyrät SI 130TE /lPP|QWXRWWR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV P K PK .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 108 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.21 3.6.21 Ominaiskäyrät SIH 6TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXV PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 109 3.6.22 3.6.22 Ominaiskäyrät SIH 9TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXV PK PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 110 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.23 3.6.23 Ominaiskäyrät SIH 11TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV .HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXV PK PK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 111 3.6.24 3.6.24 Ominaiskäyrät SIH 20TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXVPñK .HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXVPñK 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ /lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 112 | 10.2008 /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.6.25 3.6.25 Ominaiskäyrät SIH 40TE $QWRWHKR>N:@ 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD .l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD /lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXVPñK .HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXVPñK .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ +|\U\VWLQ .HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ 7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV 3DLQHKlYL|>3D@ /DXKGXWLQ .HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@ www.dimplex.de/fi /lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@ 10.2008 | 113 114 | 10.2008 2KLYLUWDXVYHQWWLLOL /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSSXXQ .HUXXOLXRNVHQPHQR 3DLQHPLWWDULNHUXXSLLUL 3DLQHPLWWDULOlPPLW\VSLLUL .RQGHQVVLQSRLVWR <OLPllUlLVHQSDLVXQWDDVWLDQ\KGH <KWHLQHQSDOXX OlPPLW\VNl\WW|YHVLNXXPHQQXV KXNNDSXWNHWô 9DURYHQWWLLOLHQNHUXXOLXRVMDOlPPLW\V .l\WW|YHVLNXXPHQQXNVHQPHQRYHVL 3.7.1 3.7 3.7 Maalämpöpumppujen mitat Mitat SIK 7TE, SIK 9TE, SIK 11TE, SIK 14TE, SIKH 6TE, SIKH 9TE www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.2 3.7.2 Mitat SI 5TE, SI 7TE, SI 9TE, SI 11TE, SI 14TE, SI 17TE, SIH 6TE, SIH 9TE, SIH 11TE Q 6lKN|NDDSHOHLGHQMRKGRWXV www.dimplex.de/fi .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW 10.2008 | 115 3.7.3 Mitat SI 21TE Q 3.7.3 6lKN|NDDSHOHLGHQ MRKGRWXV 116 | 10.2008 .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ XONRNLHUWHHW www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.4 3.7.4 Mitat SI 24TE ja SI 37TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW Q www.dimplex.de/fi 10.2008 | 117 3.7.5 3.7.5 Mitat SI 30TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW Q 118 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.6 3.7.6 Mitat SI 37TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW Q www.dimplex.de/fi 10.2008 | 119 3.7.7 3.7.7 Mitat SI 50TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR O|PS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW Q 120 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.8 3.7.8 Mitat SI 75TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW Q www.dimplex.de/fi 10.2008 | 121 3.7.9 3.7.9 Mitat SI 100TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW Q 122 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.10 3.7.10 Mitat SI 130TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD VLVlXONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ VLVlXONRNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW Q www.dimplex.de/fi 10.2008 | 123 3.7.11 3.7.11 Mitat SIH 20TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD XONRVLVlNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ XONRVLVlNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ XONRVLVlNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD XONRVLVlNLHUWHHW Q 124 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu 3.7.12 3.7.12 Mitat SIH 40TE /lPPLW\NVHQPHQRYHVL OlPS|SXPSXVWD XONRVLVlNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQPHQR OlPS|SXPSSXXQ ´XONRVLVlNLHUWHHW .HUXXOLXRNVHQSDOXX OlPS|SXPSXVWD XONRVLVlNLHUWHHW 6lKN|NDDSHOLW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL OlPS|SXPSSXXQ XONRVLVlNLHUWHHW Q www.dimplex.de/fi 10.2008 | 125 4 4 Lämpöpumppujen äänet 4.1 Runkoäänet Sisäasennus Lämpöpumpun liitännöissä on käytettävä väliliitäntöjä kuten lämmityskattilan kohdalla. Lämpöpumpun liitoksissa on käytettävä joustavia paineen-, lämpötilan- ja vanhenemisen kestäviä letkuja sekä meno- että paluuveden puolella värähtelyn vaimentamiseksi. /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL /lPPLW\NVHQPHQRYHVL Lämpöpumpun alle kannattaa asettaa vaimennusteippiä SYL 250 (erikoistarvike). Ulkoasennus Runkoäänten vaimennus on tarpeen ainoastaan, jos lämpöpumpun perustukset ovat suorassa yhteydessä asuinrakennukseen. Joustavat letkut helpottavat lämpöpumpun liittämistä lämmönjakopiiriin ja vaimentavat samalla värähtelyä. MRXVWDYDWOHWNXOLLWlQQlW HULVWHW\WOlPPLW\VSXWNHW Kuva 4.1: Esimerkki lämpöpumpun liittämisestä ulkotiloissa 4.2 Ilmaäänet Jokainen äänilähde kuten lämpöpumppu, auto tai lentokone aiheuttaa tietyn määrän ääntä. Ääni syntyy, kun äänilähteen ympärillä oleva ilma alkaa värähdellä. Ilmassa ääni leviää aaltoliikkeenä. Kun ääniaalto saavuttaa korvan, siirtyy värähtely rumpukalvoon, josta seuraa kuuloaistihavainto Ilmaäänen kuvauksessa käytetään tiettyjä akustiikan suureita. Kaksi niistä ovat äänenpaine ja ääniteho. Ääniteho on teoreettinen, äänilähdekohtainen suure. Se lasketaan mittausten perusteella. Ääniteho osoittaa kaikkiin suuntiin leviävää äänienergiaa. Äänenpainoksi käsitetään ilmanpaineen muutos, jonka äänilähde värähtäessä aiheuttaa. Mitä suurempi ilmanpaineen muutos, siltä kovemmalta ääni kuulostaa. 4.2.1 Fysikaalisesti äänessä on kyse paine- ja tiheysvaihteluista kaasussa, nesteessä tai kiinteässä aineessa. Ihminen aistii äänen yleensä ilmaäänen muodossa. Ihmiskorva aistii paineenvaihteluja 2*10-5 Pa ja 20 Pa välillä. Näitä paineenvaihteluja vastaavat 20 Hz ja 20kHz väliset värähtelytaajuudet, jotka muodostavat ihmisen kuuloalueen. Taajuuksista muodostuvat erilaiset äänet. Kuuloaluetta ylittäviä taajuuksia kutsutaan ultraääniksi, sen alapuolella olevia infraääniksi. Ääni- tai melulähteiden melupäästötason mittausyksikkö on desibeli (dB). Se on vertailusuure, jossa 0dB edustaa suunnilleen kuulon kynnystä. Tason kaksinkertaistuessa, esim. toisen samanlaisen äänilähteen avulla, nousee mittausyksikkö +3dB:ä. Jotta ihmiskorva aistisi tiettyä ääntä kaksi kertaa kovemmaksi, tarvitaan +10dB:n lisäystä. Äänenpainetaso ja äänitehotaso Usein äänenpaine- ja äänitehotasot sekoitetaan keskenään tai niitä vertaillaan. Akustiikassa äänenpaine on mittausteknisesti määritettävä taso, jonka äänilähde aiheuttaa tietyssä etäisyydessä. Mitä lähempänä äänilähdettä mittaus tapahtuu, sitä suurempi on äänenpainetaso ja päinvastoin. Äänenpainetaso on siis mitattava, etäisyys- ja suuntariippuvainen suure, jolla esim. valvotaan melupäästörajoituksia työpaikoilla. Äänenlähteen joka suuntaan lähettämien ilmanpainemuutosten kokonaisuutta kutsutaan äänitehoksi tai äänitehotasoksi. Etäisyyden kasvaessa ääniteho jakautuu aina suuremmalle pintaalalle. Koko lähetetty ääniteho pysyy samana pinta-alan kasvaessa. Tätä kaikkiin suuntiin lähetettyä äänitehoa ei voida tarkasti mitata, vaan se lasketaan tietyissä etäisyyksissä mitatusta äänenpaineesta. Äänitehotaso on siis äänilähdekohtainen, laskennallinen suure, joka ei riipu etäisyydestä tai suunnasta. Äänenlähteitä voidaan vertailla aiheuttamansa äänitehotasonsa perusteella. 126 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumppujen äänet 4.2.2 4.2.2 Äänipäästöt ja vaikutukset Äänipäästöksi kutsutaan äänilähteen aiheuttaman äänen kokonaisuutta. Äänenlähteen äänipäästö ilmoitetaan yleensä äänitehotasona. Kun ääni kohtaa esteen, syntyy vaikutus. Äänen vaikutus mitataan äänenpainetasona. Kuva 4.2 sivulla 127 esittää graafisesti äänen ja vaikutuksen yhteyttä. blQHQOlKGH Äänipäästöt mitataan yksikössä dB(A). Se on ihmisen kuuloon suhteutettu äänitasoarvo. Koko lauseke poistetaan. Äänidirektiivin (2003/10/EY) määräykset on julkaistu pääosin valtioneuvoston asetuksessa 85/2006. Taul. 4.1 sivulla 127 näkyvät Saksan työsuojelustandardin äänisuositukset. blQHQDLKHXWWDMD blQL blQHQSDLQHHQWDVR/ blQL blQLWHKRWDVR/Z Kuva 4.2: Äänipäästöt ja vaikutukset Päivä Yö Sairaalat, hoitolaitokset Alueluokitus 45 35 Koulut, vanhainkodit 45 35 Puutarhat, puistot 55 55 Pelkät asuinalueet 50 35 Yleiset asuinalueet 55 40 Taajamat 55 40 Erikoisasuinalueet 60 40 Ydinkeskustat 65 50 Kylät 60 45 Seka-alueet 60 45 Elinkeinoalueet 65 50 Teollisuusalueet 70 70 Taul. 4.1: Äänirajat yksikkönä dB(A) DIN 18005 ja Saksan teknisten ohjeiden mukaan Äänilähde Täydellinen hiljaisuus Ei kuulu Äänitaso [dB] Äänenpaine [μPa] Aistimus 0 10 20 63 Ei kuulu Taskukellon tikitys, hiljainen makuuhuone 20 200 Hyvin hiljainen Hyvin rauhallinen puutarha, teatterin ilmastointi 30 630 Hyvin hiljainen Asuinkortteli ilman liikennettä, toimiston ilmastointi 40 2 * 10 Hiljainen Hiljainen puro, joki, ravintola 50 6,3 * 10 Hiljainen Normaali puhekeskustelu, henkilöauto 60 2 * 104 Kova Meluisa toimisto, kova puheääni, moottoripyörä 70 6,3 * 104 Kova Kova liikennemelu, kova musiikki radiosta 80 2 * 105 Hyvin kova Raskas kuorma-auto 90 6,3 * 105 Hyvin kova 106 Auton torvi 5 metrin etäisyydessä 100 Rockyhtye, metallin taonta 110 6,3 * 106 Sietämätön Porauskone tunnelissa 5 metrin etäisyydellä 120 2 * 107 Sietämätön Suihkukone nousussa 100 metrin etäisyydellä 130 6,3 * 10 Suihkukoneen moottori 25 metrin etäisyydessä 140 108 2* 2* 7 Hyvin kova Sietämätön Kipua aiheuttava Taul. 4.2: Tyyppiset äänen- tai melutasot www.dimplex.de/fi 10.2008 | 127 4.2.3 4.2.3 Äänen leviäminen Kuten edellä on selitetty, ääniteho jakaantuu suuremmalle pintaalalle etäisyyden kasvaessa. Samalla pienenee äänenpainetaso. Siitä seuraa, että äänenpainetason arvo tietyssä paikassa riippuu äänen leviämisestä. Äänen leviämiseen vaikuttavat seuraavat ympäristön ominaisuudet: Heijastukset kovista pinnoista kuten rakennusten rapatuista tai lasisista julkisivuista tai pohjan asfaltti- tai kivimateriaaleista Ääntä vaimentavat pinnat kuten tuore lumi, kuorihake tms. Vahvistavat tai vaimentavat vaikutukset ilman kosteuden ja lämpötilan tai tuulen suunnan johdosta Massiivisten esteiden kuten rakennusten, muurien tai maaston muotojen aiheuttamat varjot blQHQSDLQHHQWDVRQYlKHQQ\V>GE$@ (WlLV\\V>P@ Kuva 4.3: Äänenpainetason pieneneminen äänen leviessä puolipallon muodossa Esimerkki: Äänenpainetaso 1 metrin etäisyydellä: 50 db(A) Kohdasta Kuva 4.3 sivulla 128 seuraa, että äänenpainetaso laskee 5 metrin etäisyydessä 11db(A). Äänenpainetaso 5 metrin etäisyydessä: 50db(A) – 11db(A) = 39db(A) HUOM! Ulkotiloihin sijoitetun lämpöpumpun tapauksessa suunnatut äänenpainetasot ovat olennaisia (katso luku 2.9 sivulla 72) P P P P P P P P Kuva 4.4: Ulos asennettujen ilma-vesilämpöpumppujen äänensuunnat 128 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.1.2 5 Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.1 Käyttöveden kuumennus lämmityslämpöpumpun avulla Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa lämmityksen lisäksi myös käyttöveden kuumennusta (katso luku Lämpötilan säätö). Käyttöveden kuumennus on kytkettävä lämpöpumppuun rinnakkaiskytkennällä, koska lämmitys ja käyttöveden kuumennus vaativat 5.1.1 yleensä eri lämpötiloja. Paluuvirtausanturi tulee asentaa lämmityksen ja käyttöveden kuumennuksen yhteiseen paluuvirtaukseen (katso luku Kytkeminen). Käyttövesivaraajan vaatimukset Eri valmistajien ilmoittamat normaalit jatkuvan käytön tehot eivät riitä valittessa varaajaa lämpöpumppua varten. Valinnan kannalta olennaisia ovat lämmönvaihtopintojen koko, rakenne, lämmönvaihtimien sijainti varaajan sisällä, normaaliteho, läpivirtaus ja termostaattien tai antureiden sijainti. Lämpöpumpun lämmöntuotto maksimaalisella lämmönlähdelämpötilalla (esim. ilma +35 °C) on oltava vielä siirrettävissä varaajan lämpötilan ollessa +45 °C. On huomioitava seuraavat valintaehdot: Suomessa ei estoja. Lämmitys, kun käyttövettä ei kulu (seisontahäviön kattaminen, staattinen tila). 5.1.2 Kiertojohtoa käytettäessä laskee varaajan lämpötila. Kiertopumppua on ohjattava ajastettuna. Kohdistettu jälkilämmitys sähkövastuksen avulla vaatii lämpötila-anturin. Lämmityslämpöpumppujen käyttövesivaraajat Käyttövesivaraajassa lämmitetään vettä talouden / rakennuksen lämpimän käyttöveden tarpeita varten. Veden lämmitys tapahtuu epäsuorasti sisäänrakennetun kierukan avulla, jossa virtaa kuuma vesi. Rakenne Varaajat valmistetaan lieriön muotoon DIN 4753 osan 1 mukaan. Kuumennuspinnan muodostaa hitsaamalla kiinnitetty kierukkaputki. Kaikki liitännät on johdettu samasta varaajan kyljestä. Korroosionsuoja Varaajia suojaa DIN 4753 osan 3 mukainen, tarkastettu emalipinnoitus koko sisäpinnan osalta. Pinnoitus on toteutettu erikoismenetelmällä ja se takaa sisäänrakennetun magnesiumanodin kanssa luotettavan korroosiosuojan. Magnesiumanodi on tarkastettava kahden vuoden välein huoltopalvelun toimesta ja vaihdettava tarvittaessa. Veden laadusta (johtokyvystä) riippuen anodi kannattaa tarkastuttaa useamminkin. Anodin halkaisija on uutena 33 mm. Mikäli halkaisija on enää 1015 mm, on se vaihdettava uuteen. Veden kovuus Veden kalkkipituus riippuu veden lähteestä. Mitä enemmän kalkkia, sitä kovempaa on vesi. Vedet luokitellaan eri kovuusluokkiin, joiden mittausyksikkö on °dH. Kovuusalue pehmeä = alle 1,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa (= 8,4 °dH) Kovuusalue keskikova = 1,5...2,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa (= 8,4–14 °dH) Kovuusalue kova = yli 2,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa (= enemmän kuin 14 °dH) 1°d.H. = 1,79°fr.H. 1°fr.H. = 0,56°d.H. Käytettäessä sähkövastuksia käyttöveden jälkikuumennuksessa yli 50 °C:n lämpötilaan suosittelemme kalkinpoistolaitteiston asentamista, mikäli veden kovuus ylittää arvon > 14°dH (kova ja hyvin kova vesi). Käyttöönotto Ennen varaajan käyttöönottoa on tarkistettava, että veden syöttö on auki ja varaaja täynnä. Vain valtuutettu alan yritys saa suorittaa laitteen ensitäytön ja käyttöönoton Sen yhteydessä on tarkistettava koko laitteiston toiminta ja tiiviys, myös tehtaalla asennettujen osien osalta. Puhdistus ja huolto Puhdistusvälit riippuvat veden laadusta sekä kuumennuksen ja varaajan lämpötilasta. Suosituksena on varaajan puhdistus ja laitteiston tarkastus vuoden välein. Varaajan emalipinta vaikeuttaa saostumien kiinnittymistä ja mahdollistaa nopean puhdistuksen voimakkaan vesisuihkun avulla. Jos sakkaa on muodostunut laajasti, ainoastaan puisia sauvoja voidaankäyttää sen hajottamiseksi ennen huuhtelua. Teräviä metalliesineitä ei saa käyttää missään tapauksessa varaajaa puhdistettaessa. Varoventtiilin toimintavarmuus on tarkistettava säännöllisin välein. Suositellaan vuosihuoltoa asiantuntijan toimesta. Lämpöeristys ja vuoraus Lämpöeristys koostuu laadukkaasta PU-kovavaahdosta (polyuretaani). Suoraan pinnoille ruiskutetun PU-kovavaahdon ansiosta valmiustilan lämpöhäviöt ovat minimaaliset. Sveitsissä on käytössä ranskalaiset kovuusasteet. Silloin vastaa www.dimplex.de/fi 10.2008 | 129 5.1.2 Lämpötilan säätö Varaajien vakiovarusteisiin kuuluu anturi, jossa on n. 5 metriä pitkä liitosjohto, joka liitetään suoraan lämpöpumpun ohjausyksikköön. Anturin ominaiskäyrä on DIN 44574:n mukainen. Lämpötilan asettaminen ja sähkövastuksen ajastus varaamista ja jälkilämmitystä varten suoritetaan lämpöpumpun ohjausyksikön avulla. Käyttöveden lämpötilaa asetettaessa on huomioitava hystereesi. Sen lisäksi on huomioitava, että mitattu lämpötila nousee vielä kuumennuksen päätyttyä ja lämmön tasaantuessa. Vaihtoehtona voidaan ohjata termostaatin avulla. Hystereesi ei saa ylittää 2 K. Käyttöolosuhteet: Sallittu käyttöylipaine Kuumennusvesi Juomavesi 3 bar10 bar Kylmävesisyötön varoventtiilin poistojohdon on oltava aina auki. Varoventtiilin käyttövalmius on silloin tällöin tarkistettava avaamalla sitä. Tyhjennys Varaajan tyhjentämiseen on oltava mahdollisuus kylmävesiliittymän kohdalla. Paineenalennusventtiili Jos suurin verkkopaine voi ylittää 10 baarin sallitun käyttöpaineen, on tulojohdossa oltava paineenalennusventtiili. Kuitenkin äänten ehkäisemiseksi tulisi vähentää rakennuksen sisällä olevien johtojen painetta sallittuihin rajoihin. Rakennuksen tyypistä riippuen voi tästä syystä olla järkevää lisätä paineenalennusventtiili joka tapauksessa varaajan tulojohtoon. Varoventtiili 10 bar Laitteistossa on oltava tyyppihyväksytty varoventtiili, joka ei ole suljettavissa varaajaan päin. Varaajan ja varoventtiilin välissä ei saa olla muita esteitä kuten likasuodatinta. Kuumennusvesi 110 °C Juomavesi 95 °C Kun varaajaa kuumennetaan, voi varoventtiilistä valua (tippua) vettä veden laajentumisen tasoittamiseksi ja ylisuuren paineennousun estämiseksi. Varoventtiilin poistojohdon tulee johtaa esteittä viemäriin. Varoventtiilin on oltava helppopääsyisessä ja helposti havaittavassa kohdassa, jotta sen toimivuutta voidaan kokeilla käytön aikana. Sen läheisyyteen tai itse venttiiliin on kiinnitettävä kyltti, jossa lukee: “Käytön aikana voi vettä tulla poistojohdosta”. Sallittu käyttölämpötila Asennus Asennus rajoittuu vesiputkien ja turvalaitteiden liittämiseen sekä anturin sähköjohdon kytkemiseen. Lisävarusteet Sähkövastus lisälämmitykseen tarvittaessa tai haluttaessa. Vain valtuutettu sähkömies saa kytkeä sähkövastuksia asianmukaisen kytkentäkaavion mukaisesti. Voimassa olevia asiaan kuuluvia määräyksiä on noudatettava. Sijaintipaikka Varaajia saa asentaa ainoastaan pakkaselta suojattuihin tiloihin. Vain valtuutettu alan yritys saa suorittaa laitteen pystytyksen ja asennuksen. Vesiputkien liittäminen Kylmävesiputkien liittäminen on toteutettava DIN 1988:n ja DIN 4573:n osan 1 mukaisesti (katso Kuva 5.1 sivulla 131). Kaikissa liitännöissä on käytettävä kierreliitoksia. Kiertojohto aiheuttaa suuria energiahäviöitä valmiustilan aikana, siksi sellainen kannattaa asentaa ainoastaan laajasti haarautuneissa vesijohtojärjestelmissä. Jos kiertoa tarvitaan, on sellainen hyvä varustaa automaattisella katkaisulla. Kaikissa liitosjohdoissa ja hanoissa kylmävesipuolta lukuunottamatta on oltava energiasäästöasetuksen mukaiset lämpöeristeet. Huonosti tai ei lainkaan eristetyt johdot aiheuttavat energiahäviön, joka on moninkertaisesti suurempi kuin varaajan energiahäviö. Varoventtiileinä saadaan käyttää ainoastaan tyyppihyväksyttyjä, jousitettuja kalvoventtiilejä. Poistojohdon poikkileikkauksen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin varoventtiilin poikkileikkaus. Jos johdossa on enemmän kuin kaksi mutkaa tai jos sen pituus on 2 metriä suurempi, on koko poistojohdon oltava yhtä kokoa suurempi. Poistojohdon tulee viettää tasaisesti lattiakaivoon. Yli kolme mutkaa sekä 4 metriä pituutta ei ole sallittua. Lattiakaivon viemäriputken poikkileikkauksen on oltava vähintään kaksinkertainen verrattuna venttiilin poistojohtoon. Varoventtiili on säädettävä siten, että 10 baarin sallittu käyttöpaine ei ylity. Takaiskuventtiili, tarkistusventtiili Lämpimän käyttöveden virtaaminen takaisin kylmävesijohtoon on estettävä takaiskuventtiilin avulla. Sen toimivuus voidaan tarkistaa sulkemalla virtaussuunnassa ensimmäinen sulkuventtiili ja avaamalla tarkistusventtiili. Siitä ei saa poistua enempää vettä kuin lyhyessä putkenosassa oleva määrä. Sulkuventtiilit Sulkuventtiilejä on asennettava kohdassa Kuva 5.1 sivulla 131 esitetyssä varaajassa kylmävesi- ja kuumavesiliittymään sekä kuumennusveden meno- ja paluuvirtaukseen. Kierukan liitännässä on joka tapauksessa oltava takaiskuventtiili, joka estää varaajan tahattoman kuumennuksen tai jäähtymisen. 130 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.1.3 Selitykset /lPPLQNl\WW|YHVL .LHUUlW\VPLNlOLWDUSHHQ /lPPLW\NVHQPHQRYHVL 1) Sulkuventtiili 2) Paineenalennusventtiili 3) Tarkistusventtiili 4) Takaiskuventtiili 5) Painemittarin liitännät 6) Tyhjennysventtiili 7) Varoventtiili 8) Kiertopumppu 9) Lattiakaivo /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL 2WWRYHVLOLLWlQWl',1PXNDDQ Kuva 5.1: Vesiputkien liittäminen Painehäviöt Käyttövesivaraajan latauspumppua mitoitettaessa on huomioitava varaajan sisällä olevan lämmönvaihtimen painehäviöt. Lämpötilan säätäminen käyttöveden kuumennuksessa lämmityslämpöpumpun avulla Vakiolämpötilalämpöpumppujen menovesilämpötila on enint. 55 °C. Tätä lämpötilaa ei saa ylittää käyttöveden kuumennuksessa, muuten korkeapainepressostaatti pysäyttäisi lämpöpumpun. Ohjausyksikössä asetettavan lämpötilan on oltava pienempi kuin suurin mahdollinen varaajalämpötila. 5.1.3 Suurin mahdollinen varaajalämpötila riippuu laitteiston lämpöpumpun tehosta ja lämmönvaihtimen läpi virtaavan kuumennusveden virtausmäärästä. Suurin mahdollinen käyttöveden lämpötila lämmityslämpöpumppua käytettäessä voidaan määrittää kohdan luku 5.1.3 sivulla 131 mukaan. Samalla tulee huomioida, että lämmönvaihtimessa olevan lämmön seurauksena tapahtuu jälkilämmitystä, joka nostaa lämpötilaa n. 3 K. Lämpöpumpun avulla käyttövettä kuumennettaessa voi asetettu lämpötila olla 2...3 K haluttua käyttöveden lämpötilaa pienempi. Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat Suurin lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva käyttövesilämpötila riippuu seuraavista tekijöistä: lämpöpumpun lämmöntuotosta Jos varaajassa on anturi, tapahtuu asetetun käyttövesilämpötilan automaattinen korjaus (LP maks. uusi = senhetkinen tosilämpötila käyttövesivaraajassa – 1 K). varaajaan asennetun lämmönvaihtimen lämpöä luovuttavan pinnan suuruudesta ja Mikäli tarvitaan sitä korkeampia käyttövesilämpötiloja, voidaan käyttää ylimääräisiä sähkövastuksia. kiertopumpun syöttömäärästä (virtaustilavuudesta). Lämpimän käyttöveden varaajan valinta on tehtävä lämpöpumpun suurimman lämmöntuoton (kesäkäytön) ja halutun varaajalämpötilan (esim. 45 °C) perusteella. Käyttöveden kiertopumppua mitoitettaessa on huomioitava varaajan painehäviöt. Mikäli ohjausyksikössä asetettu, lämpöpumpulla saavutettavissa oleva, suurin mahdollinen käyttöveden lämpötila (maks.lpt) on liian korkea, ei lämpöpumpun tuottamaa lämpöä voida siirtää. Lämpöpumpun ohjausyksikön korkeapaineturvaohjelma pysäyttää lämpöpumpun automaattisesti ja estää käyttöveden kuumennuksen kahden tunnin ajaksi, jos kylmäpiirin suurin sallittu paine saavutetaan. HUOM! Lämpimän käyttöveden lämpötila maks.lpt tulisi asettaa n. 10 K pienemmäksi kuin lämpöpumpun suurin menovesilämpötila. Laitteistoissa, joissa on sähkövastuksia, käytetään pelkästään niitä, mikäli lämpöpumppu ei enää pysty kattamaan rakennuksen lämmöntarvetta. Esimerkki: Lämpöpumppu, jonka suurin antoteho on 14 kW ja suurin menovesilämpötila 55°C Lämpimän käyttöveden varaajana 400 litran säiliö Kuumennusveden latauspumpun virtaustilavuus: 2,0 m3/h Kohdan luku 5.1.7 sivulla 135 mukaan saadaan lämpimän käyttöveden lämpötila: ~47 °C www.dimplex.de/fi 10.2008 | 131 5.1.4 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 229E 3HKPRYDDKWRS\|U\Ol 9DUDDMDQSHLWHOHY\ .DQVLSHOWL Tekniset tiedot /lPPLQNl\WW|YHVL 5.1.4 7XOSSD³ 'LPSOH[ (WXSDQHHOL 227 l Hyötytilavuus 206 l 2,96 m2 Lämmönvaihtimen pinta-ala /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL 9DOPLVWXVNLOSL $VHQQXVRKMH .LHUUlW\V $QRGLó³ Nimellistilavuus Korkeus 1040 mm Leveys 650 mm Syvyys 680 mm Halkaisija $QWXUL17& DVHQQHWWX .LLQQLWHWW\ OLLWlQWllQ Kallistusmitta /lPP|Q SDOXXYHVL 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH (ULVW\V 110 °C kuumennusveden sallittu käyttöpaine 10 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 95 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 10 bar Varaajan paino 110 kg Liitännät .\OPlYHVLV\|WW| W\KMHQQ\V 7XOSSD³ 1300 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila Kylmä vesi 1" uk Lämmin käyttövesi 1" uk Kierto 3/4" sk Kuumennuksen menovesi 1/4" sk Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk Laippa TK150/DN110 Anodin halkaisija 33 mm Anodin pituus 530 mm Anodin kierteet 1/4" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, jossa irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi 132 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.1.5 5.1.5 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 332 $QWXULSXWNL[[ /lPPLQNl\WW|YHVL OHLNNDXNVHHQS\|ULWHWW\ 9DUDDMDQSHLWHOHY\ +XROWRRKMH $QRGL $VHQQXVRKMH Tekniset tiedot Nimellistilavuus 300 l Hyötytilavuus 277 l Lämmönvaihtimen pinta-ala 3,15 m2 1294 mm Korkeus Leveys /lPS|PLWWDUL DVHWHWWXOHLNNDXNVHHQ Syvyys .LHUUlW\V 6llGLQ /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL 9DOPLVWXVNLOSL Halkaisija 700 mm Kallistusmitta 1500 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila 110 °C kuumennusveden sallittu käyttöpaine 10 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 95 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 10 bar 1,80 kWh/24h Lämpöhäviö 1 Varaajan paino 130 kg /lPP|Q SDOXXYHVL 1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C .\OPlYHVLV\|WW|W\KMHQQ\V 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH (ULVW\V /DLSDQVXRMXV Liitännät Kylmä vesi 1" uk Lämmin käyttövesi 1" uk Kierto 3/4" sk Kuumennuksen menovesi 1/4" sk Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk Laippa TK150/DN110 Anodin halkaisija 33 mm Anodin pituus 625 mm Anodin kierteet 1/4" sk Uppohylsy 1/2" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa PñK PñK PñK 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi www.dimplex.de/fi 10.2008 | 133 5.1.6 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 442E 3HKPRYDDKWRS\|U\Ol 9DUDDMDQSHLWHOHY\ .DQVLSHOWL Tekniset tiedot /lPPLQNl\WW|YHVL 5.1.6 7XOSSD³ 'LPSOH[ (WXSDQHHOL 9DOPLVWXVNLOSL $VHQQXVRKMH /lPS|PLWWDUL /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL NDWVRPLVVXXQWDDQ 353 l 4,20 m2 Korkeus 1630 mm Leveys 650 mm Syvyys 680 mm Halkaisija Kallistusmitta .LHUUlW\V $QWXUL17& DVHQQHWWX .LLQQLWHWW\ OLLWlQWllQ 6XOMHWWXWXOSDOOD 400 l Hyötytilavuus Lämmönvaihtimen pinta-ala 38NRYDYDDKWR (LVLVlOOl&)&DLQHLWD $QRGLó³± HULVWHWW\S\|ULWHWW\ Nimellistilavuus 1800 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila 110 °C kuumennusveden sallittu käyttöpaine 10 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 95 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 10 bar Lämpöhäviö 1 2,10 kWh/24h Varaajan paino 187 kg 1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C /lPP|Q SDOXXYHVL 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH (ULVW\V 38YDDKWRODNDWWX PXVWDNVLQlN\YlOOlDOXHHOOD .\OPlYHVLV\|WW| W\KMHQQ\V 3HOWLNXRUHQUHLNl Liitännät 7XOSSD³ Kylmä vesi 1" uk Lämmin käyttövesi 1" uk Kierto 3/4" sk Kuumennuksen menovesi 1/4" sk Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk Laippa TK150/DN110 Anodin halkaisija 33 mm Anodin pituus 850 mm Anodin kierteet 1/4" sk Uppohylssy 1/2" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 7DUUD $QRGLRKMH 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi 134 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.1.7 5.1.7 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 880 /lPPLQ Nl\WW|YHVL 9DUDDMDQSHLWHOHY\ +XROWRRKMH $QRGL $QWXULSXWNL[[ OHLNNDXNVHHQS\|ULWHWW\ /lPS|PLWWDUL $QRGL¡ $VHQQXVRKMH 9DOPLVWXVNLOSL Tekniset tiedot Nimellistilavuus 400 l Hyötytilavuus 353 l Lämmönvaihtimen pinta-ala 4,20 m2 1591 mm Korkeus .LHUUlW\V 6llGLQ /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL Leveys Syvyys Halkaisija 700 mm Kallistusmitta 1750 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila 110 °C kuumennusveden sallittu käyttöpaine 10 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 95 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 10 bar 2,10 kWh/24h Lämpöhäviö 1 Varaajan paino 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH (ULVW\V /DLSDQVXRMXV 159 kg /lPP|Q SDOXXYHVLI 1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C .\OPlYHVLV\|WW| W\KMHQQ\V Liitännät Kylmä vesi 1" uk Lämmin käyttövesi 1" uk Kierto 3/4" sk Kuumennuksen menovesi 1/4" sk Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk Laippa TK150/DN110 Anodin halkaisija 33 mm Anodin pituus 850 mm Anodin kierteet 1/4" sk Uppohylssy 1/2" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi www.dimplex.de/fi 10.2008 | 135 5.1.8 5.1.8 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 900 9DUDDMDQSHLWHOHY\ /lPPLQ Nl\WW|YHVL 7DUUD $QRGLRKMH /lPS|PLWWDUL $VHQQXVRKMH 9DOPLVWXVNLOSL $QRGL¡ DVHWHWWX OHLNNDXNVHHQ Tekniset tiedot Nimellistilavuus 500 l Hyötytilavuus 433 l Lämmönvaihtimen pinta-ala 5,65 m² Korkeus .LHUUlW\V 6llGLQ /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL $QWXULSXWNL[[ OHLNNDXNVHHQS\|ULWHWW\ 1920 mm Leveys Syvyys Halkaisija 700 mm Kallistusmitta 2050 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila 110 °C kuumennusveden sallittu käyttöpaine 10 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 95 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 10 bar 2,45 kWh/24h Lämpöhäviö 1 Varaajan paino 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH 180 kg 1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C (ULVW\V /DLSDQVXRMXV .\OPlYHVL V\|WW| W\KMHQQ\V /lPP|Q SDOXXYHVL Liitännät Kylmä vesi 1" uk Lämmin käyttövesi 1" uk Kierto 3/4" sk Kuumennuksen menovesi 1/4" sk Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk Laippa TK150/DN110 Anodin halkaisija 33 mm Anodin pituus 1100 mm Anodin kierteet 1/4" sk Uppohylssy 1/2" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa PñK PñK PñK 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi 136 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWS 332 /lPPLQ Nl\WW|YHVL 5.1.9 5.1.9 Tekniset tiedot lämmin käyttövesi PS|PLWWDUL DVHWHWWXOHLNNDXNVHHQ Nimellistilavuus Hyötytilavuus Lämmönvaihtimen pinta-ala $VHQQXVRKMH /lPPLW\NVHQ PHQRYHVL PLVWXVNLOSL .LHUUlW\V /lPP|Q SDOXXYHVL Tekniset tiedot puskurivesi 3XVNXULYHVL OlPPLW\NVHHQ .\OPlYHVL V\|WW| W\KMHQQ\V Nimellistilavuus kuumennusveden sallittu käyttölämpötila kuumennusveden sallittu käyttöpaine 100 l 95 °C 3 bar Liitännät Kylmä vesi Lämmin käyttövesi Kierto Varaajan kuumennusmenovesi Varaajan kuumennuspaluuvirtaus Puskurin kuumennusmenovirtaus Puskurin kuumennuspaluuvirtaus Laippa Anodin halkaisija Anodin pituus Anodin kierteet Uppokuumennin Uppohylssy 3XVNXULYHVL OlPS|SXPSXVWD 7XOSSDò³ HULVWHWW\ VXRMXV 3,15 m2 1800 mm 700 mm 2000 mm 110 °C 10 bar 95 °C 10 bar 180 kg Korkeus Halkaisija Kallistusmitta kuumennusveden sallittu käyttölämpötila kuumennusveden sallittu käyttöpaine lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine Varaajan paino 6llGLQ RNNRODLSSD LYLVWH ULVW\V DLSDQVXRMXV 300 l 277 l 1" uk 1" uk 3/4" sk 1/4" sk 1/4" sk 1 1/4" uk 1 1/4" uk TK150/DN110 33 mm 690 mm 1/4" sk 1/2" sk 1/2" sk Käyttövesivaraajan painehäviö: tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar ' S>3D@ 9>PñK@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 65 menolämpötilassa PñK PñK PñK 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ 9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@ Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat 55 menolämpötilassa PñK PñK PñK PñK PñK $QWRWHKR>N:@ $QWRWHKR>N:@ Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi www.dimplex.de/fi 10.2008 | 137 5.1.10 5.1.10 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWD 750 Tekniset tiedot Nimellistilavuus 750 l Lämmönvaihtimen pinta-ala Korkeus 1730 mm Leveys Syvyys Halkaisija 790 mm Kallistusmitta 1920 mm kuumennusveden sallittu käyttölämpötila kuumennusveden sallittu käyttöpaine 95 °C 3 bar lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila 120 °C lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine 20 bar Lämpöhäviö 1 Varaajan paino 246 kg 1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C Selitykset Liitännät 1 Ripaputkilämmönvaihdin Kylmä vesi 3/4" uk 2 Käyttöveden kuumennuksen menovirtaus Lämmin käyttövesi 3/4" uk 3 Käyttöveden kuumennuksen paluuvirtaus Kierto 4 Kuumennusveden poisto Ilmaus 1/2" sk 5 Kuumennusveden tulo Kuumennuksen menovesi 1/4" sk 6 Käyttövesipuskurin uppokuumennin Kuumennuksen paluuvesi 1/4" sk 7 Kuumennusveden uppokuumennin Anodin halkaisija 8 Lisävarusteisen aurinkolämmönvaihtimen RWT 750 laippaliitäntä laippalämmitin 1/2" sk 9 Käyttöveden lämpötila-anturi (R3) Uppokuumennin 1/2" sk Uppohylssy 1/2" sk 1. Alkulämpötila kerrostusalueen yläpuolella Annosteluteho Puskurisäiliön lämpötila1 Annosteluteho suihkua käytettäessä2 53°C 280l 48°C 190l 2. Lämpimän käyttöveden määrät tarkoittavat 40°C käyttöveden keskilämpötilaa 15l/min läpivirtauksella ja 10°C kylmän veden tulolämpötilaa. Suihkua käytettäessä ei ylitetä 40 °C poistolämpötilaa, toisin kuin kylpyammetta käytettäessä. Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita. WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi 138 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.2 5.1.11 Useamman käyttövesivaraajan kytkeminen yhteen Jos vedenkulutus on suuri tai jos lämpöpumpun antoteho on suurempi kuin n. 28 kW käyttöveden kuumennuksessa, voidaan tarvittava lämmönvaihdinpinta-ala toteuttaa kytkemällä varaajia yhteen joko rinnakkain tai sarjaan ja tuottaa näin riittävän korkean käyttöveden lämpötilan. nuspiirin ja käyttövesipiirin putkistojen on oltava samanpituisia ja niiden putkien halkaisijan samankokoisia T-kappaleesta alkaen, jotta kuumennusveden virtaus jakaantuisi tasaisesti kummallekin yksikölle samalla painehäviöllä. (Katso Kuva 5.2 sivulla 139) 7 7 Kuva 5.3: Käyttövesivaraajien kytkeminen sarjaan Kuva 5.2: Käyttövesivaraajien kytkeminen rinnakkain Tämä kytkentätapa tarjoaa suuria kertakäyttömääriä. Se vaatii, että eri käyttövesivaraajien rakenne on samanlainen. Kuumen- 5.2 Tälle kytkentätavalle kannattaa antaa etusija. Kytkennässä on huomioitava, että kuumennusvesi johdetaan ensin siihen varaajaan, josta lämmin käyttövesi otetaan. (Katso Kuva 5.3 sivulla 139) Käyttöveden kuumennus käyttövesilämpöpumpun avulla Käyttövesilämpöpumppu on kytkentävalmis lämmityslaite, joka on tarkoitettu ainoastaan käyttöveden kuumentamiseen. Laitteen olennaiset osat ovat kotelo, kylmä-, ilma- ja vesipiirin komponentit sekä automaattikäyttöä varten tarvittavat ohjaus-, säätö- ja valvontavarusteet. Käyttövesilämpöpumppu toimii sähköllä ja hyödyntää puhtaan ilman hukkalämpöä käyttöveden kuumennuksessa. Laitteissa on vakiona 1,5 kW:n sähkövastus. Sähkövastuksella on neljä tehtävää: lisälämmitys:sähkövastuksen käyttö suunnilleen puolittaa kuumennusajan. Jäänesto: jos ulkolämpötila laskee alle 8 °C, kytkeytyy sähkövastus automaattisesti päälle. Hätäkuumennus: Jos lämpöpumpussa on häiriö, voi sähkövastus huolehtia käyttöveden kuumennuksesta yksinään. Korkeampi vesilämpötila: jos tarvittava vesilämpötila on korkeampi kuin se, minkä lämpöpumppu pysty saavuttamaan (n. 60 °C), voidaan sähkövastuksella saavuttaa jopa 85 °C (tehdasasetus 65 °C). Ohjaus- ja säätövarusteet Käyttövesilämpöpumpussa on seuraavat ohjaus- ja säätövarusteet: Sähkövastuksen lämpötilasäädin ohjaa käyttöveden lämpötilaa, kun sähkövastus on käytössä ja on tehtaalla asetettu 65 °C:een. Lämpötilasäädin valvoo vesipiirin lämpötilaa ja ohjaa kompressoria. Säädin säätää veden lämpötilaa asetetun oletusarvon mukaan. Haluttu lämpötila asetetaan käyttöpaneelin kiertonupin avulla. Ilmalämpötermostaatti on kiinnitetty kytkentätilapellille. Kun kiinteästi asetettu kytkentäarvo (8 °C) alittuu, siirtyy käyttöveden kuumennus automaattisesti lämpöpumpusta sähkövastukseen. Lämpötila-anturi mittaa käyttöveden lämpötilaa varaajan yläosasta. Niissä käyttövesilämpöpumpuissa, joissa on sisäinen lisälämmönvaihdin, kytkee potentiaaliton rele tarpeen vaatiessa toisen lämmönkehittimen päälle. HUOM! Yli 60 °C:n vesilämpötiloissa lämpöpumppu pysähtyy ja käyttöveden kuumennus tapahtuu ainoastaan sähkövastuksella. Vesipiirin asennus on suoritettava DIN 1988 mukaan vastaavasti. Kondensaattiletku sijaitsee laitteen takana. Kondensaattiletku on johdettava siten, että kondenssivesi voi valua pois esteettä suoraan viemäriin. Käyttövesilämpöpumppu on kytkentävalmis, on ainoastaan liitettävä sähköpistoke rakennuksen maadoitettuun pistorasiaan. HUOM! Kiinteästi kytketty käyttövesilämpöpumppu voidaan liittää mahdolliseen lämpöpumppulaskuriin. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 139 5.2 9LUWDOlKGH NDDSHOLMRKGRWXNVHW .DDSHOLHQVLVllQPHQRW WRLVHQOlPP|QNHKLWWLPHQ OLLWWlPLVHHQ .RQGHQVDDWWLOHWNXQ XORVYLHQWL .LHUUlW\VMRKWR 5ô³XONRNLHUWHHW .LHUUlW\VMRKWR 5ô³XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQPHQRYHVL 5³XONRNLHUWHHW FD /lPPLW\NVHQPHQRYHVL 5³XONRNLHUWHHW .RQGHQVDDWWLOHWNX DOHPSLXORVWXOR FD /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL 5³XONRNLHUWHHW /lPPLW\NVHQSDOXXYHVL 5³XONRNLHUWHHW 2WWRYHGHQWXOROLLWlQWl 5³XONRNLHUWHHW .l\WW|YHGHQSRLVWROLLWlQWl 5³XONRNLHUWHHW .l\WW|YHGHQSRLVWROLLWlQWl 5³XONRNLHUWHHW 2WWRYHGHQWXOROLLWlQWl 5³XONRNLHUWHHW PD[ Kuva 5.4: Liitännät ja mitat, käyttövesilämpöpumppu AWP 30HLW, jossa sisäinen lisälämmönvaihdin 1) Kuva 5.5: Liitännät ja mitat, käyttövesilämpöpumppu BWP 30HLW, jossa sisäinen lisälämmönvaihdin vaihtoehtoinen kondenssiveden poisto Sijaintipaikka Käyttövesilämpöpumppu tulee asentaa pakkaselta suojattuihin tiloihin. Sijaintipaikan tulee täyttää seuraavat ehdot: Huoneen lämpötila 8 °C ja 35 °C välillä. (lämpöpumppukäytön osalta) Hyvä lämmöneristys viereisiin asuintiloihin (suositeltavaa) Syntyvän kondenssiveden poistomahdollisuus Valinnan mukaan voidaan liittää ilmaputkia sekä imu- että poistopuolelle. Niiden kokonaispituus ei saa ylittää 10 metriä. Joustavia, ääni- ja lämpöeristettyjä DN 160 -ilmaletkuja on lisävarusteina. HUOM! Syntynyt kondenssivesi on kalkitonta. Sitä voi käyttää esim. silitysraudoissa tai ilmankostuttimissa. Ei suuria pölymääriä ilmassa Kantava alusta (n. 500 kg) Häiriötöntä käyttöä sekä huolto- ja korjaustöitä varten laitteen ympärillä on joka puolella oltava vähintään 0,6 metriä vapaata tilaa. Huoneen korkeus vähintään 2,50 metriä vapaalla ilmanvaihdolla (ilman ilmaputkia tai -kaaria). Jos huone on matalampi, edellyttää tehokas käyttö vähintään yhtä ilmanjohtokaarta (90° NW 160). LPXLOPD XORVSXKDOOHWWX LOPD P FDP QDPLOPDQLOPDOHWNXMDMDLOPDQMRKWRNDDUHWWD P Kuva 5.6: Sijaintiehdot käyttöilman vapaalla imulla ja poistolla *) Ilmajohtokaaren poistoaukon vähimmäisetäisyys seinään on 1,2 m 140 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla 5.2.1 5.2.1 Ilmanohjausvaihtoehtoja Imuilman suunnan vaihto Kiertoilman kuivaus Putkikanavajärjestelmä ja integroitu ohivirtausläppä mahdollistavat lämmön vaihtoehtoisen käytön sisä- tai ulkoilmassa käyttöveden kuumennukseen (alin käyttöraja: + 8 °C). Poistamalla kodinhoitohuoneen ilmasta kosteutta pyykit kuivuvat nopeammin ja kosteusvahingoilta vältytään. Poistolämpö on hyötylämpöä Kiertoilman viilennys Huoneilma imetään ilmakanavan kautta esimerkiksi varastotilasta tai viinikellarista, jäähdytetään ja poistetaan kosteus käyttövesilämpöpumpussa ja puhalletaan ulos joko ulkoilmaan tai huoneeseen. Asennuspaikaksi sopii esim. harrastus-, lämmitys- tai kodinhoitohuone. Jotta vältetään lauhdeveden muodostuminen, ilmakanavat tulee eristää lämpimällä alueella tiiviisti. www.dimplex.de/fi Käyttövesilämpöpumpun vakiolämmönvaihdin (vain AWP 30HLW ja BWP 30HLW) mahdollistaa suoran kytkennän toiseen lämmönkehittimeen, esim. aurinkolämmityslaitteeseen tai lämmityskattilaan. 10.2008 | 141 5.2.2 5.2.2 Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot 1 Tyyppi ja tilauskoodi 2 Rakennustapa 2.1 Kotelo 2.2 Väri 2.3 Varaajan nimellistilavuus 2.4 Varaajan materiaali 2.5 Varaajan nimellispaine BWP 30HLW AWP 30HLW ylimääräisen sisäisen lämmönvaihtimen kanssa ylimääräisen sisäisen lämmönvaihtimen kanssa Lakkapinnoitettu teräspelti Foliosuojus Foliosuojus valkoinen RAL 9003 kaltainen valkoinen RAL 9003 kaltainen l 300 290 290 emaloitu teräs DIN 4753:n mukaan emaloitu teräs DIN 4753:n mukaan bar 10 10 10 1695 x 700 1695 x 700 n. 110 n. 125 n. 175 1/N/PE ~ 230V, 50Hz 1/N/PE ~ 230V, 50Hz 1/N/PE ~ 230V, 50Hz 16 16 16 R134a / 1,0 R134a / 1,0 R134a / 1,0 23 ... 60 23 ... 60 23 ... 60 8 ... 35 8 ... 35 8 ... 35 Toteutus 3.1 Mitat korkeus(enint.) x halkaisija (enint.) mm 3.2 Mitat L x S x K (kaikkineen) mm 3.3 Paino kg 3.4 Sähköliitäntä (kytkentävalmis– johdon pituus n. 2,7m) 3.5 Sulakkeet A - / kg 3.6 Kylmäaine / täyttömäärä 4 Käyttöolosuhteet 4.1 Vesilämpötila säädettävä (lämpöpumppukäytössä ±1,5 K) °C Ilmapuolen lämpöpumpun käyttöalue 1 2 valkoinen RAL 9003 kaltainen emaloitu teräs DIN 4753:n mukaan 3 4.2 BWP 30H ilman ylimääräistä sisäistä lämmönvaihdinta °C 660 x 700 x 1700 4.3 Äänenpainetaso dB(A) 53 53 53 4.4 lämpöpumppukäytön ilmavirtaus m3/h 450 450 450 4.5 Ulkoinen paine Pa 100 100 100 4.6 Ilmakanavan suurin sallittu pituus m 10 10 10 5 Liitännät 5.1 Ilmakanavan liitännän halkaisija (imu/poisto) mm 160 160 160 5.2 Sisäinen putkilämmönvaihdin – siirtopinta-ala m2 - 1,45 1,45 5.3 Anturiputki Dsisäinen (anturia varten lämpöpumppukäytössä) mm - 12 12 5.4 Vesiliitännät kylmä vesi/lämmin käyttövesi 5.5 Kierrätysjohto 5.6 Lämmönvaihdin menovirtaus/paluuvirtaus 6 Suorituskykytiedot 6.1 Lisäsähkökuumennuksen ottoteho 6.2 Keskimääräinen ottoteho 3 60 °C:ssa W 4 45 °C:ssa R 1" R 1" R 1" R 3/4" R 3/4" R 3/4" - R 1" R 1" W 1500 1500 W 615 615 615 1870 1870 1870 3,5 6.3 Keskimääräinen antoteho 6.4 COP(t) EN 255 mukaan 45 °C:ssa - 3,5 3,5 6.5 Valmiustilan ottoteho 45 °C:ssa/24h (W) 47 47 47 6.6 Suurin sekoitusvesimäärä 40 °C:ssa Venint. l 300 290 290 6.7 Kuumennusaika 15 °C:sta 60 °C:een th h 9,1 9,1 9,1 1. Alle 8 °C (+/- 1,5 °C) lämpötilassa sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle ja lämpöpumppu pysähtyy, ohjausyksikön takaisinkytkentäarvo on 3 K 2. 1 metrin etäisyydessä (vapaassa asennuksessa ilman imu- ja poistokanavaa tai ilman 90°-putkikaarta poistopuolella) 3. Nimellistilavuuden kuumennus 15 °C:sta 60 °C:een imulämpötilassa 15 °C ja suht. kosteuden ollessa 70 % 4. Nimellistilavuuden kuumennus 15 °C:sta 45 °C:een imulämpötilassa 15 °C ja suht. kosteuden ollessa 70 % 142 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun ohjausyksikkö 6.1 6 Lämpöpumpun ohjausyksikkö Lämpöpumpun ohjausyksikkö on välttämätön lämpöpumppujen käyttöä varten. Se ohjaa erityyppisiä lämmönjakolaitteistoja ja valvoo kylmäpiirin turvallisuutta. Yksikkö on joko sisäänrakennettuna lämpöpumpun koteloon tai se asennetaan seinään ja se ohjaa sekä lämmön hyödyntämistä että lämmön tuottamista. 2. lämmönkehittimen ohjaus (öljy- tai kaasukattila tai uppokuumennin) Toimintojen yhteenveto Erikoisohjelma toiselle lämmönkehittimelle vähimmäiskäyntiajan (öljykattila) tai vähimmäislatausajan (keskusvaraaja) takaamiseksi 6 helppokäyttöistä painiketta Suuri, havainnollinen, valaistu nestekidenäyttö, joka näyttää käyttötilat ja huoltoilmoitukset. Täyttää sähköntuotantoyhtiöiden vaatimukset Dynaaminen, lämpöpumppulaitteiston kokoonpanon mukainen valikko Sekoitusventtiilin ohjaus toista lämmönkehitintä varten (öljy-, kaasu-, kiinteän polttoaineen kattila tai regeneroiva lämmönlähde) Laippalämmittimen ohjaus kuuman veden järjestelmälliseen jälkilämmitykseen tai lämpösterilointiin säädettävillä ajastuksilla Jopa viiden kiertopumpun ohjaus tarpeen mukaan Liitäntä etäkäyttöasemaa varten, jossa on samanlainen valikko-ohjaus Sulatuksen hallinta vähentää sulatukseen tarvittavaa energiaa joustavien, automaattisesti muuttuvien sulatusvälien avulla. Lämmityskäytön paluuveden lämpötilan mukainen ohjaus ulkolämpötilan, säädettävän vakioarvon tai huoneen oletuslämpötilan mukaan. Kompressorien hallinta käyttää niitä tasaisesti, jos lämpöpumpussa on kaksi kompressoria Jopa 3 lämmönjakopiirin ohjaus Ensisijaisuusvalinta – Jäähdytys etusijalla – Käyttöveden kuumennus etusijalla – Lämmitys etusijalla – Uima-altaan lämmitys etusijalla 6.1 Käyntituntilaskuri kompressorin, kiertopumppujen, toisen lämmöntuottajan ja laippalämmityksen osalta Näppäinlukko, lapsilukko Hälytysmuisti, joka säilyttää päivämäärät ja ajat PC-liitäntä lämpöpumppujen parametrien esittämiseksi tietokoneen avulla Automaattinen ohjelma lattialaastin järjestelmällistä kuivaamista varten käynnistys- ja päättymisaikojen tallennuksella Käyttö Lämpöpumpun ohjausyksikön ohjaus tapahtuu 6 painikkeen avulla: Esc, Modus (toimintatila), Menue (valikko), ⇓, ⇑, ↵ . Näihin painikkeisiin on sijoitettu erilaiset toiminnot ajankohtaisen näytön mukaan (vakio tai valikko). On valittavana 6 eri käyttötilaa: Jäähdytys, kesä, auto, juhla, loma, 2. lämmönkehitin. Valikossa on kolme päätasoa: Asetukset, käyttötiedot ja historia. Lämpöpumpun ja lämmönjakolaitteiston käyttötila ilmoitetaan tekstin muodossa 4 x 20 merkin nestekidenäytössä. [PHUNLQQl\WW| WDXVWDYDODLVWX 7RLPLQWDWLODV\PEROLW /3QWLODQQl\WW| ULYLMD 3DLQLNNHHW /lPPLW\VNXXPHPPDNVLN\OPHPPlNVL S\OYlVQl\WW|ULYL Kuva 6.1: Nestekidenäytön vakionäyttö, päänäyttö ja käyttöpainikkeet HUOM! Näytön kontrasti on säädettävissä. Painetaan painikkeita MENUE ja (↵) yhtä’aikaa, kunnes oikea asetus on saatu. Painamalla samaan aikaan painiketta (⇑) kontrasti paranee, painamalla (⇓) kontrasti vähenee. www.dimplex.de/fi HUOM! Näppäinlukko, lapsilukko Kun halutaan estää lämpöpumpun ohjausyksikön asetusten tahattoman muuttamisten painetaan n. 5 sekunnin ajan ESC, kunnes näyttöön ilmestyy näppäinlukko-ilmoitus. Lukitus kumotaan samalla tavalla. 10.2008 | 143 6.1.1 Painike Vakionäyttö (Kuva 6.1 sivulla 143) Esc Asetusten muuttaminen Näppäinlukko päälle tai pois päältä Poistuminen valikosta ja siirtyminen päävalikkoon Häiriön kuittaaminen Poistuminen alavalikosta Poistuminen parametrin asetuksista muutokset hylkäämällä Modus Toimintatilan valitseminen Menue Siirtyminen valikkoon ⇓ Ei toimintaa Ei toimintaa Lämmityskäyrän siirtäminen alaspäin (kylmemmäksi) Saman tason valikkokohteiden vieritys alaspäin Lämmityskäyrän siirtäminen ylöspäin (kuumemmaksi) Saman tason valikkokohteiden vieritys ylöspäin Asetusarvon alentaminen Asetusarvon nostaminen ⇑ Asetusarvon valitseminen vastaavassa valikkokohdassa ↵ Ei toimintaa Poistuminen muutokset parametrin asetuksista hyväksymällä Siirtyminen alavalikkoon Taul. 6.1: Käyttöpainikkeiden toiminnot 6.1.1 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön kiinnittäminen Ohjausyksikkö kiinnitetään seinään kolmen mukana toimitetun ruuvin ja tulpan (6 mm) avulla. Jotta ohjausyksikkö ei likaantuisi tai vaurioituisi, menettele näin: Asenna ylemmän kiinnitysreiän tulppa käytön kannalta sopivaan korkeuteen. Kierrä ruuvia sen verran tulppaan, että ohjausyksikön pystyy vielä ripustamaan siihen. Ripusta ohjausyksikkö ylemmän kiinnitysreiän ruuviin. Merkitse sivuttaisten kiinnitysreikien paikat. Nosta pois ohjausyksikkö. Asenna sivutulpat merkityille paikoille. Ripusta ohjausyksikkö uudestaan ja kiristä ruuvit. Kuva 6.2: Seinään asennetun lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön mitat 144 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun ohjausyksikkö 6.1.2 6.1.2.2 Lämpötila-anturi (ohjausyksikkö N1) Lämpöpumpun tyypistä riippuen seuraavat lämpötila-anturit ovat jo sisäänrakennettuina tai on ne asennettava lisäksi: Ulkolämpötila (R1) (kts. luku 6.1.2.3 sivulla 146) Käyttövesilämpötila (R3) Regeneroivan lämmönvaraajan lämpötila (R13) Ohjausyksiköstä N1 on kaksi mallia: Lämpötila 1., 2. ja 3. lämmönjakopiiri (R2, R5 ja R13) (ks. luku 6.1.2.4 sivulla 146) Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu (WPM 2006 plus) (katso luku 6.1.2.1 sivulla 145) Virtauksen lämpötila (R9), ilma-vesi-lämpöpumppujen jäänestoanturina Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007 plus) (katso luku 6.1.2.2 sivulla 145) näyttö Maalämpöpumppujen lämmönlähteen menovesilämpötila Lämpötila [°C] -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Norm-NTC-2 [kΩ] 14,6 11,4 8,9 7,1 5,6 4,5 3,7 2,9 2,4 2,0 1,7 1,4 1,1 1,0 0,8 0,7 0,6 NTC-10 [kΩ] 67,7 53,4 42,3 33,9 27,3 22,1 18,0 14,9 12,1 10,0 8,4 7,0 5,9 5,0 4,2 3,6 3,1 6.1.2.1 Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö (WPM 2006 plus) Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö, tulisi vastata ominaiskäyrää (Kuva 6.4 sivulla 145). 9DVWXVDUYR>NLORRKP@ Kuva 6.3: Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö 8ONROlPS|WLOD>&@ Kuva 6.4: Norm-NTC-2 anturin ominaiskäyrä DIN 44574 mukaan liitettäväksi ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö HUOM! WPM 2006 plus:n kanssa on käytettävä NTC-2 anturia. Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007 plus) Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli, tulisi vastata ominaiskäyrää (Kuva 6.6 sivulla 145). Ainoa poikkeus on lämpöpumpun toimituskokoonpanoon kuuluva ulkolämpötilan anturi (ks. luku 6.1.2.3 sivulla 146) 9DVWXVDUYR>NLORRKP@ 6.1.2.2 8ONROlPS|WLOD>&@ Kuva 6.5: Irrotettava käyttöpaneeli Kuva 6.6: NTC-10:n ominaiskäyrä liitettäväksi ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli HUOM! WPM 2007 plus:n kanssa on AINA käytettävä NTC-10 anturia ! www.dimplex.de/fi 10.2008 | 145 6.1.2.3 6.1.2.3 Ulkolämpötila-anturin asentaminen Anturi asennetaan siten, että siihen kohdistuvat sään kaikki vaikutukset ilman, että mittausarvo vääristyy. Ei saa asentaa suojattuun paikkaan (esim. seinän syvennykseen tai parvekkeen alle) Asennus: Ei ikkunoiden, ovien, ilmanpoistoaukkojen, ulkovalojen tai lämpöpumppujen läheisyyteen. Lämmitetyn asuinhuoneen ulkoseinään, mieluiten pohjoispuolelle. 6.1.2.4 Varjossa kaikkina vuodenaikoina Paluuveden lämpötilan anturin asentaminen Anturin asennus on tarpeellinen vain, mikäli anturi kuuluu lämpöpumpun toimitukseen, mutta sitä ei ole valmiiksi asennettu. Paluuvesianturi voidaan asentaa putken ulkosyrjään tai kompaktin jakoputkiston uppoholkin sisään. Paluuvesiputki puhdistetaan ja siitä poistetaan mahd. maalit, ruosteet ja hehkuhilseet. Puhtaaseen pintaan sivellään ohuelti lämmönjohtotahnaa Kiinnitetään anturi letkunkiristimen avulla (kiristetään hyvin, löysä anturi toimii väärin) ja eristetään lämpövaikutuksilta 5 Kuva 6.8: Metallikotelossa olevan Norm-NTC-2 paluuvesianturin mitat /HWNXQNLULVWLQ /lPS|HULVW\V .LLQQLWHWWlYlDQWXUL Kuva 6.9: Muovikotelossa olevan Norm-NTC-10 paluuvesianturin mitat Kuva 6.7: Anturin kiinnittäminen putkeen 6.2 Yleinen valikkorakenne Lämpöpumpun ohjausyksikkö tarjoaa paljon erilaisia asetus- ja säätömahdollisuuksia (katso Taul. 6.2 sivulla 147) Esimääritys Esimääritys määrittää, mitkä komponentit on kytketty lämpöpumppulämmitysjärjestelmään. Esimääritys on suoritettava ennen laitteistokohtaisten asetusten tekemistä, jotta dynaamiset valikot voidaan laatia. Kokoonpano Asiantuntijalle tarkoitetulla kokoonpanotasolla voidaan laajennetun asetusvalikon lisäksi tehdä asetuksia valikoissa Lähdöt, Tulot, Erikoistoiminnot ja Modeemi. 146 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun ohjausyksikkö Esimääritys Toimintatapa Lisälämmönvaihdin 1. lämmönjakopiiri 2. lämmönjakopiiri 3. lämmönjakopiiri Jäähdytystoiminto päällä Passiivinen jäähdytystoiminto Passiivijäähdytystoiminto järjestelmärakenne Käyttöveden kuumennus Käyttöveden kuumennuksen vaatimus Käyttöveden kuumennus uppokuumennin Uima-allasveden lämmitys Matalapaine keruuliuos mittaus olemassa Matalapaine keruuliuos Asetukset Kellonaika Tila Toimintatila Juhlakäyttö tuntien lkm Lomakäyttö päivien lkm Lämpöpumppu Kompressorien lukumäärä Käyttölämpötilaraja Korkeapainepress. Matalapainepress. 2. Lämmönkehitin 2. LK raja-arvo 2. LK käyttötapa 2. LK sekoitin käyntiaika 2. LK sekoitin hystereesi Kunnallispalvelun esto Rajalämpötila Evu3 2. LK erikoisohjelma 2. LK ylilämpötila lisälämpö regeneroiva 2. LK uima-allas lisälämpö regeneroiva Lämmityspiiri 1 Lpiiri 1 säätö Lpiiri 1 lämmityskäyrän päätepiste (-20°C) Lpiiri 1 kiintoarvosäätö paluuvirtauksen oletuslämpöLpiiri 1 huonesäätö huoneen oletuslämpöLpiiri 1 paluuvirtaus vähimmäislämpötila Lpiiri 1 paluuvirtaus enimmäislämpötila Lpiiri 1 hystereesi paluuvirtauksen oletuslämpötila Lpiiri 1 aikaohjelma alennus Lpiiri 1 alennus Lpiiri 1 alennus alennusarvo Lpiiri 1 alennus MA ... SU Lpiiri 1 aikaohjelma nosto Lpiiri 1 nosto aika1 ... Aika2 Lpiiri 1 nosto nostoarvo Lpiiri 1 nosto MA ... SU Lämmityspiiri 2 / lämmityspiiri 3 Lpiirit 2/3 säätö Lpiirit 2/3 lämpötila-anturi Lpiirit 2/3 lämmityskäyrä päätepiste (-20°C) Lpiirit 2/3 kylmempi/lämpimämpi Lpiirit 2/3 vakioarvo-ohjaus Oletuslämpöt. Lpiirit 2/3 paluuvirtaus enimmäisarvo Lpiirit 2/3 sekoitin hystereesi Lpiirit 2/3 sekoitin käyntiaika Lpiirit 2/3 aikaohjelma alennus Lpiirit 2/3 lasku Lpiirit 2/3 alennus alennusarvo Lpiirit 2/3 alennus MA ... SU Lpiirit 2/3 aikaohjelma nosto Lpiirit 2/3 nosto aika1 ... Aika2 Lpiirit 2/3 nosto nostoarvo Lpiirit 2/3 nosto MA ... SU Jäähdytys Jäähdytys dynaaminen jäähdytys Dynaamisen jäähdytyksen oletusarvo (paluuvirtaus) Jäähdytys hiljainen jäähdytys Hiljainen jäähdytys huoneyksikköjen lkm Hiljainen jäähdytys oletusarvo (huonelämpöt.) Hiljainen jäähdytys kastepiste-etäisyys 2. Jäähdytin Jäähdytys lämpötilaraja Lämmin käyttövesi 6.2 Asetukset Käyttöveden 2. kompressorin kytkin Käyttöveden hystereesi Käyttöveden rinnakkaislämmitys – käyttövesi Käyttöveden suurin lämpötila rinnakkain Käyttöveden rinnakkaisjäähdytys – käyttövesi Käyttöveden oletuslämpötila Käyttöveden lämmityksen esto Käyttöveden lämmityksen esto Käyttöveden lämmityksen esto Lämpösterilointi Lämpösterilointi käynnistys Lämpösterilointi lämpötila Lämpösterilointi Käyttövesi Reset LP maksimi Uima-allas Uima-allas Uima-allas esto aika1 ... Aika2 Uima-allas esto MA ... SU Laitteisto pumpunohjaus Apupumppu lämmityksen aikana Apupumppu jäähdytyksen aikana Apupumppu käyttöveden aikana Apupumppu uima-altaan aikana Pvm Vuosi Päivä Kuukausi Viikonpäivä Kieli Käyttötiedot Ulkolämpötila Paluuvirtauksen oletuslämpötila lämmityspiiri 1 Paluuvirtauslämpötila lämmityspiiri 1 Menovirtauslämpötila Lämpöpumppu Oletuslämpöt. lämmityspiiri 2 Vähimmäislämpötila lämmityspiiri 2 Lämpötila lämmityspiiri 2 Oletuslämpöt. lämmityspiiri 3 Lämpötila lämmityspiiri 3 Lämmitys vaatimus Lisälämpötaso Sulatuksen lopun anturi Lämpötila varaaja regeneroiva Paluuvirtauslämpötila passiivijäähdytys Menovirtauslämpötila passiivijäähdytys Kylmän jääneston jäähdytys Huonelämpötila 1 oletusarvo Huonelämpötila 1 Kosteus huone 1 Huonelämpötila 2 Kosteus huone 2 Jäähdytysvaatimus Käyttövesi oletuslämpöt. Käyttövesilämpöt. Käyttövesi vaatimus Uima-allas vaatimus Lämpötilanrajoittimen anturi Koodi Ohjelmisto lämmitys Ohjelmisto jäähdytys Verkko lämmitys/jäähdytys Historia Kompressori 1 käyntiaika Kompressori 2 käyntiaika 2. lämmönkehitin käyntiaika Ensiöpumppu käyntiaika Puhallin käyntiaika Lämmönjakopumppu käyntiaika Jäähdytys käyntiaika Käyttövesipumppu käyntiaika Uima-allaspumppu käyntiaika Uppokuumennin käyntiaika Hälytysmuisti nro 2 Hälytysmuisti nro 1 Alkulämmitys alku/loppu Tasoitteen kuivaus alku/loppu Lähdöt Kompressori 1 Kompressori 2 Nelitieventtiili Lähdöt Puhallin/ensiöpumppu 2. lämmönkehitin Sekoitin Auki 2. lämmönkehitin Sekoitin Kiinni 2. lämmönkehitin Sekoitin Auki lämmityspiiri 3 Sekoitin Kiinni lämmityspiiri 3 Lämmityksen pumppu Lämmityspumppu lämmityspiiri 1 Lämmityspumppu lämmityspiiri 2 Sekoitin Auki lämmityspiiri 2 Sekoitin Kiinni lämmityspiiri 2 Apupumppu Jäähdytyspumppu Kytkin huonetermostaatit Vaihtoventtiilit jäähdytys Kuumavesipumppu Uppokuumennin Uima-allasveden kiertopumppu Tulot Matalapainepressostaatti Korkeapainepressostaatti Sulatuksen lopun pressostaatti Virtausnopeuden valvonta Kuuman kaasun termostaatti Jäänestotermostaatti Kompressorin moottorisuoja Ensiöpumpun moottorisuoja Ulkoinen estokosketin Keruuliuoksen matalapainepressostaatti Kastepistetarkkailulaite Käyttöveden termostaatti Uima-allastermostaatti Erikoistoiminnot Kompressorin kytkin Pikakäynnistys AKR pois päältä Käyttöönotto Järjestelmäohjaus Järjestelmäohjaus ensiöpuoli Järjestelmäohjaus toisiopuoli Järjestelmäohjaus käyttövesipumppu Järjestelmäohjaus sekoitin Alkulämmitysohjelma Kuumennusohjelma enimmäislämpötila Käyttövesi/uima-allas päällä Alkulämmitys Tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelma Yksittäinen ohjelma kesto kuumennus Yksittäinen ohjelma kesto pito Yksittäinen ohjelma kesto jäähtyminen Yksittäinen ohjelma lämpötilaero kuuYksittäinen ohjelma lämpötilaero jäähtyTasoitteen kuivauksen yksittäinen Mittaus lämpötilaero Mittaus valvonta sulatus Huolto Asiakaspalvelu sulatus Asiakaspalvelu kuuman kaasun sulatus Erikoistoiminto AE Erikoistoiminto DA Erikoistoiminto DE Erikoistoiminto AEK Erikoistoiminto DK Käyttöveden erikoistoiminto Ulkolämpötila-anturi Näyttötestaus Jäähdytyksen tehotasot Modeemi Siirtonopeus Osoite Protokolla Tunnus Puhelinnumero Valintatapa Hälytysten lkm ennen vastausta Käsivalinta Taul. 6.2: Valikkorakenne lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjelmistoversio H_H_5x www.dimplex.de/fi 10.2008 | 147 6.3 6.3 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön liitäntäkaavio Liitäntäkaavion selitykset A1 A2 A3 A4 B2* B3* B4* E9 E10* F1 F2 F3 H5* J1 J2 J3 J4 J5 J6 J7 J8 J9 J10 J11 J12... J18 Silta EVS (J5/ID3-EVS X2:lle) on asennettava, jos ei käytetä EVU-estokosketinta (kosketus avoin = kunnallispalvelun esto) Silta SPR (J5/ID4-SPR X2:lle) on poistettava, mikäli tuloa käytetään (tulo avoin = lämpöpumppu estetty) Silta (vika M11). A3:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin suojakytkintä Silta (vika M1). A4:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin suojakytkintä Keruuliuoksen matalapainepressostaatti Käyttövesitermostaatti Uima-allastermostaatti Sähkövastus käyttövesi 2. lämmöntuottaja (lämmityskattila tai sähkövastus) Ohjausvaroke N1 5x20 / 2,0ATr Varoke pistokoskettimille J12 ja J13 5x20 / 4,0ATr Varoke pistokoskettimille J15...J18 5x20 / 4,0ATr Häiriömerkkivalo Ohjausyksikön virtalähteen liitäntä (24VAC AC / 50Hz) Käyttöveden, paluuveden ja ulkoanturin liitäntä Tulo koodille ja jäänestoanturille ohjausjohdon pistoliittimen X8 kautta 0-10 V DC tulo taajuusmuuntimen, etävikailmaisimen ja uima-altaan kiertopumpun ohjaamiseen Liitäntä lämpimän käyttöveden termostaattia, ja uima-allastermostaattia varten Toisen lämmönjakopiirin anturin ja sulatuksen lopun anturin liitäntä Liitäntä hälytysviestille “Matalapaine keruuliuos” 230 V AC tulot ja lähdöt lämpöpumpun ohjaamiseen, ohjausjohdon pistokosketin X11 Pistorasiaa ei vielä käytetä Pistorasia kaukosäätimen liittämiseksi (6-nap.) Liitäntää ei vielä käytetä 230 V AC -lähdöt järjestelmän osien ohjaamiseen (pumppu, sekoitin, lämmitysvastus, magneettiventtiilit, lämmityskattila) 148 | 10.2008 K9 K11* K12* K20* K21* K23* M11* M13* M15* M16* M18* M19* M21* M22* N1 N10 N11 R1 R2 R3 R5 R9 R12 R13 T1 X1 X2 X3 X8 X11 Kytkentärele 230V/24V Elektroninen rele etävikailmaisimelle Elektroninen rele uima-altaan kiertopumpulle Kontaktori 2. lämmönkehitin Käyttöveden sähk. laippalämmittimen kontaktori SPR-apurele Ensiö- eli keruuliuospmppu Lämmönkiertopumppu Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2 Apukiertopumppu Käyttövesikiertopumppu Uima-allasveden kiertopumppu Pääpiirin tai lämmityspiiri 3:n sekoitin Sekoitin lämmityspiiri 2 Ohjausyksikkö Kauko-ohjain Relemoduuli Ulkoanturi Paluuvesianturi Käyttövesianturi Lämmityspiiri 2:n anturi Menovesianturi Sulatuksen lopun anturi Lämmityspiiri 3:n anturi Turvamuuntaja 230 / 24 V AC / 28VA Ohjausyksikön syötön L,N,PE kytkentäpiste Jakorasia 24VAC Jakorasia maa Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite) Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC Lyhenteet: MA MZ * Sekoitin AUKI Sekoitin kiinni Osat on lisättävä ulkoisesti www.dimplex.de/fi J1 230 VAC 24 VAC X3 0 VAC B1 R1 J2 J11 R2 X11/8 R3 +VDC 2 W1-15p Ohjausjohto 1 J3 3 F2 (L) J12 NO2 5 4 6 K11 X8 H5 max. 200W K12 X11/9 J4 6 X4 N11 5 4 M11 C1 GND J1 – J7 sekä X2, X3 ja X8 liitäntäjännite 24V. Tähän ei saa liittää verkkojännitettä. Huomaa!! T1 24VAC J5-IDC1 250V~ 2AT G F1 X2 / G J10 B2 J9 B3 NO1 BC5 N1 G0 tai M19 max. 200W X1 - N T< B3 T< B4 K20 J5 A1 A2 K23 M18 ID8 ID7 Stö.M1 Stö.M11 A1 A2 A3 A4 X2 ID6 C7 24VAC K9 M21 MZ 14 21 J6 X1 R5 J15 X1 J1-G NO8 kytketään laitteistoon paikan päällä tarpeen mukaan johdotettu käyttövalmiiksi NO7 J14 MA C7 0 VAC J1-G0 AE / EGS IDC1 EVS/SPR > kosketin avoinna = esto K22 M13 J13 C4 ID1 X11/7 B4 Cod.-WP NO3 R12 NO5 ID3 C8 N B6 M16 GND F3 F2 X2 J18 /C13 3 X1 J7 K21 3 P< B2 IDC9 K9 A2 A1 0 VAC 2 MZ 7 W1-15p 6 5 8 9 X11 -NO3 -NO2 F3 /L X1 / N < J12- > -NO1 J18 Ohjausjohto 3 4 M22 J8 J17 C12 1 MA J1-G0 J12 /C1 M15 Verkko / 230 VAC - 50Hz PE L R13 NO9 J16 NO10 ID9 xxxxx ID12 E9 ID14 N10 BC4 GND GND NO6 ID4 C1 B5 R9 VG A2(-) T1 Y1 Johdin nro 8 J13-C4 Lämmitysvastus Y4 J14-C7 NO4 ID2 EVS C4 ID5 SPR VG0 A1(+) L1 Y2 A2(-) T1 Y3 A1(+) L1 B8 12 pol. C9 ID11 NC8 B7 12 pol. HD C9 4,0A Tr NO11 ID10 4,0A Tr NO12 ID13H AE / EGS C13 N ID13 ND NO13 ID14H Ver.1 NC12 IDC13 L NC13 Ver.2 E10 Ven. www.dimplex.de/fi PUP HK Lämpöpumpun ohjausyksikkö 6.3 Kuva 6.10:Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio WPM 2006 plus (N1 lämmityssäädin) 10.2008 | 149 6.4 6.4 Ulkoisten laitteistokomponenttien liittäminen Tulot Lähdöt Liitäntä J2-B1 Selitys X3 Liitäntä Selitys Ulkoanturi J12-NO3 N / PE Keruuliuospumppu/puhallin J2-B2 X3 Paluuvesianturi J13-NO4 N / PE 2. lämmöntuottaja J2-B3 X3 Käyttövesianturi J13-NO5 N / PE Lämmönkiertopumppu Käyttövesikiertopumppu J3-B5 X3 Menovesianturi (jäänesto) J13-NO6 N / PE J6-B6 J6-GND Lämmityspiiri 2:n anturi J14-NO7 N / PE Sekoitin auki J6-B8 J6-GND Lämmityspiiri 3:n anturi J15-NO8 N / PE Sekoitin KIINNI J5-ID1 X2 Käyttövesitermostaatti J16-NO9 N / PE Apukiertopumppu J5-ID2 X2 Uima-allastermostaatti J16-NO10 N / PE Laippalämmitin käyttövedelle Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2 J5-ID3 X2 J16-NO11 N / PE J5-ID4 X2 Ulkoinen estokosketin J17-NO12 N / PE Sekoitin Auki lämmityspiiri 2 J5-ID5 X2 Häiriö keruuliuospumppu/puhallin J18-NO13 N / PE Sekoitin Kiinni lämmityspiiri 2 J5-ID6 X2 Häiriö kompressori J4-Y2 X2 J7-ID9 X2 Matalapainepressostaatti keruuliuos J4-Y3 Häiriöetäilmaisin Uima-allaskiertopumppu HUOM! Etävikailmaisimen ja uima-allaspumpun kytkentä WPM 2006 plus -laitteeseen: erikoistarvike relemoduuli RBG WPM. 6.5 Lämpöpumpun ohjausyksikön tekniset tiedot Verkkojännite 230 V AC 50 Hz Jännitealue 195...253 V AC Ottoteho noin 14 VA Suojaustapa EN 60529:n mukaan; suojausluokka EN 60730:n mukaan IP 20 Lähtöjen kytkentäteho enint. 2 A (2 A) cos (ϕ) = 0,4 230 V:lla Käyttölämpötila 0 ... 35 Varastointilämpötila -15...+60 °C Paino 4 100 g Säätöalue juhla Vakioaika Säätöalue loma Lämpötilan mittausalueet Ohjausyksikön säätöalueet 0 – 72 tuntia Vakioaika 0 – 150 päivää Ulkoseinän lämpötila -20 °C ... +80 °C Paluuveden lämpötila -20 °C ... +80 °C Jäänestoanturi (menoveden lämpötila) -20 °C ... +80 °C Lämmityskattilan vapautuksen rajalämpötila -20 °C ... +20 Suurin paluuveden lämpötila +20 °C ... +70 °C Lämpimämpi/kylmempi +5 ... +35 Hystereesi/neutraali vyöhyke +0,5 °C ... +5,0 °C Asetusalue Alennuskäyttö/nostokäyttö Lämpimämpi/kylmempi +5 ... +35 Asetusalue Käyttöveden peruslämpötila Lukittu lämpötila +30 °C ... +55 °C Lukittu lämpötila +30 °C ... +80 °C sekoitusventtiilin käyntiaika 1-6 minuuttia Asetusalue Käyttöveden jälkilämmitys Asetusalue sekoitin Yleistä Itsesäätöinen sulatusvaihe Kylmäpiirin valvonta ja varmistus DIN 8901:n ja DIN EN 378:n mukaan 150 | 10.2008 Tilanteen mukaisen optimaalisen käyttötavan tunnistus maksimoiden lämpöpumpun osuuden Jäänestotoiminto Keruuliuoksen matalapainepressostaatti asennettavaksi keruupiiriin (lisävaruste) www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.3.1 7 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.1 Vesiputkien kytkeminen Kytkettäessä lämpöpumppua putkistoon on pidettävä huolta, että tehokkuuden maksimoimiseksi lämpöpumpun täytyy tuottaa aina vain todella tarvittava lämpötilataso. Päämääränä on johtaa lämpöpumpun tuottama lämpö lämmönjakojärjestelmään shunttaamattomana (sekoittamat-tomana). HUOM! Shuntattu lämmönjakopiiri tarvitaan vain silloin, kun on huolehdittava eri lämpötilatasoilla olevista lämmönjakopiireistä, esim. lattia- ja patterilämmityksestä. 7.2 Eri lämpötilatasojen sekoittumisen estämiseksi lämmityskäyttö keskeytyy käyttöveden kuumennuksen ajaksi, jolloin lämpöpumppu tuottaa käyttöveden kuumennukseen tarvittavan korkeimman menovesilämpötilan, 58,65 tai 74 (mallista riippuen). Perusvaatimukset ovat: pakkaskestävyyden varmistaminen luku 7.2 sivulla 151 lämmitysveden virtauksen varmistaminen luku 7.3 sivulla 151 vähimmäiskäyntiajan varmistaminen luku 7.5 sivulla 156 Pakkaskestävyyden varmistaminen Ulkotiloissa sijaitsevien lämpöpumppujen tai sellaisten, joiden läpi virtaa ulkoilma, kohdalla on järjestettävä niin, että lämmitysvesi ei voi jäätyä pysähdysten tai häiriöiden aikana. Kun menovesianturin vähimmäislämpötila alittuu, kytkeytyvät lämmitys- ja apukiertopumput päälle jäätymisen estämiseksi. Laitteistoissa, joissa käytetään lisäsähköä tai toista lämmönkehitintä, ne otetaan käyttöön häiriöiden sattuessa. Lämpöpumppulaitteistoissa, joissa sähkökatkokseen ei voida reagoida (esim. lomamökki), on lämmönjakopiirissä käytettävä sopivaa jäänestoainetta. Jatkuvasti asutuissa rakennuksissa jäänestoaineen käyttöä lämmitysvedessä ei suositella, koska jäänesto varmistetaan lämpöpumpun säädön kautta ja jäänestoaine huonontaisi lämpöpumpun hyötysuhdetta. Lämpöpumpuissa, jotka voivat mahdollisesti jäätyä, on varmistettava, että ne ovat tyhjennettävissä käsin. Kun lämpöpumppu poistetaan käytöstä tai sähkökatkon sattuessa, on laitteisto tyhjennettävä kolmesta kohdasta tarvittaessa paineilman avulla. 7.3 Kuva 7.1: Jäätymisvaaran alaisten lämpöpumppujen kytkentäkaavio HUOM! Lämpöpumppu tulee kytkeä lämmitysputkistoon siten, että sen läpi virtaa aina vettä, myös erikoiskytkentöjen kohdalla ja toista lämmönkehitintä käytettäessä. Lämmitysveden virtauksen varmistaminen Lämpöpumpun toiminnan varmistamiseksi on teknisten tietojen mukainen vähimmäisläpivirtaus taattava kaikissa käyttötiloissa. Kiertopumppu on mitoitettava siten, että lämpöpumpun veden virtausmäärä riittää suurimmallakin painehäviöllä, kun lähes kaikki lämmönjakopiirit on suljettu. 7.3.1 /lPS|SXPSXQ Vaaditun lämpötilajakauman laskenta voi tapahtua kahdella tavalla: Laskennallinen määritys luku 7.3.1 sivulla 151 Taulukkoarvojen käyttö lämmönlähteen lämpötilan mukaan luku 7.3.2 sivulla 152 Lämpötilajakauman laskennallinen määritys Lämpöpumpun hetkellisen lämmöntuoton määrittäminen lämmitystehokäyristä lämmönlähteen keskilämpötilalla. Vaaditun jakauman laskeminen teknisissä tiedoissa ilmoitetun vähimmäislämmitysvirtauksen avulla. HUOM! Tarvitun lämpötilajakauman taulukkoarvot lämmönlähteen lämpötilan mukaan löytyvät kohdasta luku 7.3.2 sivulla 152. www.dimplex.de/fi Esimerkkinä ilma–vesilämpöpumppu: Lämmöntuotto 4LP = 10,9 kW olosuhteissa A10/W35 Veden ominaislämpökapasiteetti: 1,163 Wh/kg K Vaadittu vähimmäislämmitysvesivirtaus: esim. V = 1000 l/h = 1000 kg/h Vaadittu jakauma: 10.2008 | 151 7.3.2 7.3.2 Lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan Lämpöpumpun antoteho riippuu lämmönlähteen lämpötilasta. Erityisesti ulkoilmaa lämmönlähteenä käytettäessä saatavissa oleva antoteho riippuu paljon senhetkistä ulkolämpötilasta. Maksimaalinen lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan löytyy alla olevista taulukoista. Ilma–vesilämpöpumppu Lämmönlähteen lämpötila alk. - Maksimaalinen lämmönjakauma lämmityksen meno- ja paluuvirtauksen välissä 1 kompressori 2 kompressoria -20 °C -15 °C 4K 2 -14 °C -10 °C 5K 2,5 -9 °C -5 °C 6K 3 -4 °C 0° C 7K 3,5 1 °C 5 °C 8K 4 6 °C 10 °C 9K 4,5 11 °C 15 °C 10K 5 16 °C 20 °C 11K 5,5 21 °C 25 °C 12K 6 26 °C 30 °C 13K 6,5 31 °C 35 °C 14K 7 Maalämpöpumppu Lämmönlähteen lämpötila alk. - Maksimaalinen lämmönjakauma lämmityksen meno- ja paluuvirtauksen välissä -5° C 0 °C 10K 1 °C 5 °C 11K 12K 6 °C 9 °C 10 °C 14 °C 13K 15 °C 20 °C 14K 21 °C 25 °C 15K Taul. 7.2: Lämmönlähde: Maaperä, käyttö yhdellä kompressorilla Taul. 7.1: Lämmönlähteenä ulkoilma (lämpötila näkyy lämpöpumpun ohjausyksikössä), käyttö yhdellä kompressorilla 7.3.3 Ohivirtausventtiili Kun laitteistossa on yksi lämmönjakopiiri ja kulutuspiirin virtaus on tasainen, voidaan pääpiirin lämmityskiertopumpun (M13) avulla syöttää vettä lämpöpumppuun ja lämmönjakopiiriin (katso Kuva 7.25 sivulla 168). Huoneyksiköiden ohjaamat patteri- tai termostaattiventtiilit aiheuttavat painevaihtelua lämmönjakopiirissä. Ohitusputkeen pääpiirin ohjaamattoman lämmityspumpun (M13) jälkeen asennetun ohivirtausventtiilin täytyy tasoittaa nämä virtausmäärien vaihtelut. Lämmönjakopiirin paineenhäviön noustessa osa virtauksesta virtaa ohituksen kautta ja varmistaa näin lämpöpumpun vähimmäisvirtaustarpeen. HUOM! TÄRKEÄTÄ! Ohitusventtiilin yhteydessä Ä Ä Ä ei saa käyttää elektronisesti säädettyjä kiertopumppuja, jotka vähentävät virtausmääriä painehäviön noustessa. 7.3.4 Ohitusventtiilin säätäminen Sulje kaikki ne lämmönjakopiirit, jotka myös käytön aikana voidaan sulkea tarpeen mukaan, niin että käyttötila on mahdollisimman epäedullinen veden virtauksen kannalta. Nämä ovat yleensä etelä- ja länsipuolella sijaitsevien huoneiden lämmityspiirit. Vähintään yhden lämmönjakopiirin on oltava auki (esim. kylpyhuone). Ohivirtausventtiiliä avataan niin paljon, että senhetkisellä lämmönlähdelämpötilalla saadaan kohdassa luku 7.3.2 sivulla 152 ilmoitettu maksimaalinen lämpötilaero lämmityksen meno- ja paluuveden välillä. Lämpötilaero on mitattava mahdollisimman lähellä lämpöpumppua. HUOM! Jos ohitusventtiiliä on kiristetty liikaa, ei lämpöpumpun vähimmäisvirtaustarvetta voida taata. Jos ohitusventtiiliä on avattu liikaa, voi käydä niin, että joissain lämmönjakopiirin osissa virtausmäärä on liian pieni. Paine-eroton jakoputkisto Erottamalla tuottoputkisto kulutusputkistosta varmistetaan lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärä kaikissa käyttöolosuhteissa (katso Kuva 7.26 sivulla 168). Pääpiirin lämmityskiertopumppu (M13) takaa lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärän kaikissa käyttöolosuhteissa ilman manuaalista säätämistä. Paine-erottoman jakoputkiston asentamista suositellaan: Paine-eroton jakoputkisto tasoittaa tuotto- ja kulutuspuolen virtausmääräerot. Paine-erottoman jakoputkiston poikkileikkauksen tulee olla sama kuin lämmönjakopiirin meno- ja paluuvirtauksen putkien. patterilämmityslaitteistoissa useammasta lämmönjakopiiristä koostuvissa lämmityslaitteistoissa jos kulutuspuolen painehäviöitä ei tunneta HUOM! Jos kulutuspuolen virtausmäärä on tuottopuolen määrää suurempi, ei lämpöpumpun maksimaalista menovirtauslämpötilaa enää saavuteta. 152 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.3.5 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto on lämpöpumppujärjestelmissä järkevä vaihtoehto rinnakkaispuskuriin, koska se hoitaa samat tehtävät ilman kompromisseja tehokkuudessa. Hydraulinen irtikytkentä tapahtuu kahden paine-erottoman jakoputkiston avulla, joissa kussakin on takaiskuventtiili (katso Kuva 7.27 sivulla 169). Kaksinkertaisen paine-erottoman jakoputkiston edut: Tuotto- ja kulutuspuolen hydraulinen erotus Kiertopumppua (M15) käytetään tuottopiirissä ainoastaan silloin, kun kompressorit ovat lämmityskäytössä, mikä vähentää turhaa käyttöä. Mahdollistaa sarjapuskurisäiliön yhteisen käytön lämpöpumpun ja ylimääräisten lämmönkehittimien osalta 7.4 7.4 Suojaa lämpöpumppua liian korkeilta lämpötiloilta syötettäessä lisälämpöä sarjapuskuriin. Varmistaa kompressorin ja sulatuksen vähimmäiskäyntiajan kaikissa käyttöolosuhteissa sarjapuskurin täydellisen läpihuuhtelun ansiosta Käyttöveden ja uima-altaan kuumennuksen katkaisu, jotta lämpöpumppu toimii aina mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. HUOM! Kytkeminen kaksinkertaiseen paine-erottomaan jakoputkistoon tarjoaa suurimman jouston, käyttövarmuuden ja tehokkuuden. Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmä Käyttöveden jakojärjestelmä koostuu yhteen sovitetuista komponenteista, joita voidaan yhdistellä tarpeen mukaan. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava jokaisen yksittäisen komponentin suurin mahdollinen kuumennusveden virtausmäärä. sekoittumaton lämmönjakopiiri sekoitettu lämmönjakopiiri Puskurisäiliön liittäminen ja kuumennusveden virtausmäärän varmistaminen Kompakti jakoputkisto KPV 25 (suositus 1,3m3/h asti) Laajennusmoduuli paine-erottomaan jakoputkistoon EB KPV (suositus 2,0m3/h asti) Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32 (suositus 2,5m3/h asti) Käyttöveden kuumennus Lämmityksen jakoputkiston moduulit Sekoittumattoman lämmönjakopiirin moduuli WWM 25 (suositus 2,5m3/h asti) Puskurisäiliö Sekoitetun lämmönjakopiirin moduuli MMH 25 (suositus 2,0m3/h asti) Jakopalkki kahden lämmönjakopiirin liittämiseen VTB 25 (suositus 2,5m3/h asti) Käyttöveden kuumennuksen jakojärjestelmän moduulit Lämpimän käyttöveden moduuli WWM 25 (suositus 2,5m3/h asti) Jakopalkki moduuleille KPV 25 ja WWM 25 VTB 25 (suositus 2,5m3/h asti) Jakojärjestelmän laajennusmoduuli Sekoitin rinnakkaislämmitysjärjestelmille MMB 25 (suositus 2,0m3/h asti) Lämpimän käyttöveden aurinkoasema SST 25 Lämmityskattila Kuva 7.2: Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmän yhdistelymahdollisuudet HUOM! Putkikaavioissa (luku 7.12 sivulla 163) näkyy käyttöveden jakojärjestelmän osat katkoviivoina. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 153 7.4.1 7.4.1 Kompakti jakoputkisto KPV25 Kompakti jakoputkisto toimii lämpöpumpun, lämmönjakojärjestelmän, puskurisäiliön ja mahd. myös käyttövesivaraajan liittymänä. Uppokuumennin Puskurisäiliö Siinä käytetään monien erillisosien tilalla yhtä kompaktia järjestelmää, mikä helpottaa asentamista. HUOM! Kompaktia jakoputkistoa KSarjapuskurisäiliötä kuumennettaessa PV 25, jossa on ohitusventtiili, suositellaan pintalämmitysten lämmönjakojärjestelmille, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 1,3 m3/h. 1 Lämmönkiertopumpun sijoittaminen (ei sisälly toimitukseen) 2 Ohivirtausventtiili 3 Puskurisäiliön liitännät 1" sk 4 Lämpöpumpun liitännät 1" sk 5 Lämmönjakopiirin liitännät 1" sk 6 Paisunta-astian liitäntä ¾" uk 7 Käyttöveden kuumennuksen liitännät 1" uk 8 Paluuvirtausanturin uppoholli, sis. muovivarmistin 9 Varoventtiili ¾" sk 10 Sulkuhanat 11 Sulkuhana, jossa takaiskuventtiili 12 Painemittari 0,10 13 Lämpömittari 0,05 Paisunta-astia Käyttöveden kuumennus Kuva 7.4: Kompaktin jakoputkiston liittäminen lämmityskäyttöä ja käyttöveden kuumennusta varten 0,50 0,45 0,40 0,35 Painehäviö [bar] Uppokuumennin 0,30 0,25 0,20 0,15 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 Tilavuusvirtaus (m3/h) Kuva 7.5: KPV 25 -komponentin painehäviö virtausmäärän mukaan KPV 25 WWM 25 3XVNXULVlLOL| VTB 25 :.9 .l\WW|YHGHQNXXPHQQXV /lPS|SXPSXQ Kuva 7.3: Kompakti jakoputkisto KPV 25 jossa jakopalkki VTB 25 ja käyttövesimoduuli WWM 25 00% /lPPLW\VNDWWLOD 154 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.4.2 7.4.3 Kompakti jakoputkisto KPV 25, jossa laajennusmoduuli EB KPV HUOM! Liittämällä siihen EB KPV -moduuli kompaktista jakoputkistosta KPV 25 tulee paine-eroton jakoputkisto. Ne pitävät lämmöntuotto- ja kulutuspuolen paineet erillään ja kumpikin saa oman kiertopumpun. 7.4.3 Kompaktia jakoputkistoa KPV 25, jossa on laajennusmoduuli EB KPV, suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 2,0 m3/h. Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto toimii lämpöpumpun, lämmönjakojärjestelmän, puskurisäiliön ja mahd. myös käyttövesivaraajan liittymänä. VHNRLWWXPDWRQOlPP|QMDNRSLLUL VHNRLWHWWXOlPP|QMDNRSLLUL Siinä käytetään monien erillisosien tilalla yksi kompakti järjestelmä, mikä helpottaa asentamista. HUOM! Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32 suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 2,5 m3/h. 1 Lämmitysliitännät 1/2" sk 2 Lämpöpumpun liitännät 1 1/4" uk 3 Apupumppu/ pääpiirin lämmönkiertopumppu 1 1/4" uk 4 Puskurisäiliön liitännät 1 1/4" sk 5 Käyttöveden liitännät 1 1/4" uk 6 Sulkuhana 6.1 Sulkuhana, jossa on takaiskuläppä 7 Painemittari 8 Varoventtiili 3/4" sk 9 T-kappale paisunta-astian asennusta varten 10 Takaiskuventtiili 11 Uppoholkki osalle Paluuvesianturi 12 Eristys 13 Kaksoisnippa 1 1/4" 3XVNXULVlLOL| /lPSLPlQ Nl\WW|YHGHQ YDUDDMD /lPS|SXPSXQ Kuva 7.7: Kaksinkertaisen paine-erottoman jakoputkiston liittäminen lämmityskäyttöä ja käyttöveden kuumennusta varten paine-eroton jakoputkisto Kuva 7.6: Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32, johon voidaan liittää sekoitettu lämmönjakopiiri, ulkoinen lisälämmitin ja lisävarusteinen käyttöveden kuumennus. /DWDXVSLLULOlPS|SXPSXQNDXWWDSllSLLULQOlPPLW\VNLHUWRSXPSXQVXXQQLWWHOXXQ 3DLQHKlYL|>EDU@ 3XUNDXVSLLULOlPPLW\VNLHUWRSXPSXQ VXXQQLWWHOXXQMDNRMlUMHVWHOPlVVl /lPPLW\VNLHUWRSXPSSXMHQ\KWHLVNl\WW|SllSLLULVVlMDMDNRMlUMHVWHOPlVVl 7LODYXXVYLUWDXV>OK@ Kuva 7.8: DDV 32 – virtauksen painehäviökäyrät www.dimplex.de/fi 10.2008 | 155 7.5 7.5 Puskurisäiliö Lämpöpumppulämmityslaitteistoja varten suositellaan puskurisäiliötä, joka varmistaa lämpöpumpun kuuden minuutin vähimmäiskäyntiajan kaikissa käyttöolosuhteissa. Sarjapuskurisäiliöitä käytetään lämmönjakojärjestelmän tarvittavassa lämpötilassa. Niitä ei käytetä estoaikojen tasoittamiseksi (katso luku 7.5.3 sivulla 157). Ilma-vesilämpöpumput, joiden sulatus toimii suunnanvaihdolla, ottavat sulatuslämmön lämmitysjärjestelmästä. Sulatuksen varmistamiseksi on asennettava puskurisäiliö ilma-vesilämpöpumpun menopuolelle, joka lisäsähköä käyttävissä laitteistoissa sisältää uppokuumentimen (sähkövastuksen). Massiivisissa rakennuksissa tai yleensä pintalämmitysjärjestelmiä käytettäessä lämmönjakopiiri itse tasoittaa mahdollisia sähkökatkoksia. HUOM! Ilma-vesilämpöpumpun käyttöönoton yhteydessä lämmitysvesi on lämmitettävä käyttölämpötilan alarajaan eli vähintään 18°C:een, jotta sulatuksen toimivuus on taattu. HUOM! Jos puskurisäiliöön asennetaan sähkövastus, on sen oltava varmistettu kuten lämmönkehitin standardin EN 12828 mukaan ja varustettu eisuljettavalla paisunta-astialla ja tyyppihyväksytyllä varoventtiilillä. Maalämpöpumpun tapauksessa puskurisäiliö voidaan asentaa menoveteen tai lisäsähköä käyttävissä laitteistoissa myös paluuveteen. 7.5.1 HUOM! Sarjapuskurisäiliön tilavuudeksi suositellaan n. 10% lämpöpumpun tuntikohtaisesta lämmitysvesivirtausmäärästä. Kahden kompressorin lämpöpumpuissa määräksi riittää n. 8%, mutta sen ei pitäisi ylittää 30 % tuntikohtaisesta lämmitysvesivirtausmäärästä. Liian suuret puskurisäiliöt johtavat liian pitkiin kompressorin käyntiaikoihin. Kahden kompressorin lämpöpumpuissa tämä voi johtaa siihen, että toinen kompressori käynnistyy tarpeettomasti. HUOM! Puskurisäiliöt eivät ole emaloituja, siksi niitä ei saa missään tapauksessa käyttää käyttöveden kuumennusta varten. Säiliö on sijoitettava rakennuksen lämmitettävään osaan suojattuna jäätymiseltä. Lämmönjakojärjestelmät, joissa on huonekohtainen ohjaus Huonokohtaiset ohjaukset mahdollistavat eri huoneiden lämpötilan säätämisen lämpöpumpun ohjausyksikön asetuksia muuttamatta. Kun huoneyksikössä asetettu lämpötila ylittyy, sulkevat servomoottorit kyseisen huoneen lämmitysvirtauksen. Kun yksittäisten lämmönjakopiirien sulkeminen vähentää virtausmäärää, virtaa osa lämmitysvedestä ohitusventtiilin tai paineerottoman jakoputkiston kautta. Tämä nostaa paluulämpötilaa, jolloin lämpöpumppu pysähtyy. Jos laitteistossa ei ole sarjapuskurisäiliötä, tapahtuu pysähtyminen ennen kuin kaikki huoneet ovat saaneet riittävän suuren lä- 7.5.2 Lämpöpumpun ohjausyksikön ajastustoiminnot mahdollistavat sen, että tiettyyn aikaan toistuvia sähkökatkoksia voidaan kompensoida nostamalla lämpötilaa ajoissa. pivirtauksen. Lämpöpumpun käynnistäminen estyy silloin, mikäli lämpöpumppua ei saa käynnistää kuin kolme kertaa tunnissa. Puskurisäiliö viivyttää paluuveden lämpötilan nousua. Kun säiliö on liitetty sarjaan, pysyy järjestelmän lämpötila samalla tasolla. Suurempi lämmitysveden määrä pidentää näin lämpöpumpun käyntiaikaa ja parantaa vuosittaista lämpökerrointa. HUOM! Sarjapuskurisäiliö suurentaa kierrossa olevaa lämmitysvesimäärää ja takaa käyttövarmuuden silloinkin, kun vain tiettyjä huoneita lämmitetään. Lämmönjakojärjestelmät, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta Laitteistoissa, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta, pärjätään maalämpöpumppujen kanssa ilman puskurisäiliötä, jos yksittäiset lämmönjakopiirit on mitoitettu riittävän suuriksi, jotta kompressorin kuuden minuutin vähimmäiskäyntiaika varmistuu vähäiselläkin lämmitystarpeella. HUOM! Mikäli asuintilojen huonekohtaista ohjausta ei käytetä, rakennuksen lämmitetyn osan lämpötila tasoittuu. Yksittäisten huoneiden kuten kylpyhuoneen ylimääräinen lämmittäminen voidaan saavuttaa osittain paineita säätämällä. 156 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.5.3 7.5.3 Puskurisäiliö kompressorin seisokkiaikojen tasoittamiseksi Jos lämpöpumppua käytetään kevyesti rakennetuissa, lämpöä heikosti varaavissa tiloissa, joissa käytetään patterilämmitystä, suositellaan ylimääräistä puskurisäiliötä, jossa on toinen lämmönkehitin, joka pitää puskurin lämpötilan vakiona. Toisen lämmönkehittimen erikoisohjelman (lämpöpumpun ohjausyksikkö) yhteydessä puskurisäiliö lämmitetään tarpeen mukaan. Sekoitinohjaus kytkeytyy päälle, kun seisokin aikana tarvitaan toista lämmönkehitintä. Sähkövastus on asetettava n. 80...90°C:een. 3XVNXULVlLOL| Kuva 7.9: Lämmittäminen vakiosäädetyn puskurisäiliön kanssa Mitat ja painot Yksikkö PSW 100 PSP 100E PSP 140E PSW 200 PSW 500 l 100 100 140 200 500 Halkaisija mm 512 Korkeus mm 850 Nimellistilavuus 550 600 Leveys mm 650 750 Syvyys mm 653 850 600 700 1300 1950 Kuumennuksen paluuvesi tuuma 1" sk 1¼" uk 1" uk 1¼" sk 2 x 2½" Kuumennuksen menovesi tuuma 1" sk 1¼" uk 1" uk 1¼" sk 2 x 2½" Sallittu käyttöylipaine bar 3 3 3 3 3 Säiliön enimmäislämpötila °C 95 95 95 95 95 4 3 3 Lukumäärä 2 1 2 3 3 kW 4,5 7,5 9 6 7,5 Laitejalat (säädettävät) Lämmitysvastukset 1 ½“ sk Suurin antoteho lämmitysvastusta kohden Kappale Laippa DN 180 Lukumäärä Lämpöhäviö 1 kWh / 24h 1,8 1,8 1,5 2,1 3,2 kg 55 54 72 60 115 Paino 1 1. Huoneen lämpötila 20°C; säiliön lämpötila 65°C Taul. 7.3: Puskurisäiliön tekniset tiedot 6XSLVWXVNDSSDOH³ò³ ,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL 9DUDDMDQSHLWHOHY\ 9DOPLVWXVNLOSL $VHQQXVRKMH $VHQWRDVLDNNDDQYDOLQQDQPXNDDQ .ROPLNLHOLQHQYHUVLR 7XOSSDò³ MRVVD2UHQJDV )ROLRVXRMXV Kuva 7.10:Seisovan puskurisäiliön PSW 100 mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157) www.dimplex.de/fi 10.2008 | 157 7.5.3 (WXSDQHHOL 7XOSSD³ 9DOPLVWXVNLOSL .DDSHOLQOlSLYLHQWL Kuva 7.11:Maalämpöpumpun alapuskurisäiliön PSP 100E mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157) 2WWRYHGHQ /lPPLQ Nl\WW|YHVL 5S /DWWLDNLVNR_[_ /DLWHMDODW Kuva 7.12:Sisätiloihin asennettavan ilma-vesilämpöpumpun alapuskurisäiliön PSP 140E mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157) 9DUDDMDQSHLWHOHY\ 6XSLVWXVNDSSDOH³ò³ ,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL 6XSLVWXVODLSSD³ò³ ,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL´ 9DUDDMDQSHLWHOHY\ $VHQQXVRKMH 9DOPLVWXVNLOSL /lPPLW\VYHGHQ WXOR 6lKN|YDVWXV /lPPLW\VYHGHQ WXOR 6lKN|YDVWXV 6lKN|YDVWXV 6lKN|YDVWXV 6lKN|YDVWXV 6lKN|YDVWXV /lPPLW\VYHGHQ SRLVWR /lPPLW\VYHGHQ SRLVWR $VHQQXVRKMH 9DOPLVWXVNLOSL 6RNNRODLSSD 7LLYLVWH (ULVW\V /DLSDQVXRMXV Kuva 7.13:200 ja 500 litran puskurisäiliöiden mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157) 158 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.5.4 Lämpöpumppupiirin paisunta-astia/varoventtiili Lämpöpumppupiirissä on oltava paisunta-astia, joka tasoittaa lämmitysveden kuumennuksen aikaiset paineen nousut. Astia on mitoitettava lämmitysveden tilavuuden ja järjestelmän enimmäislämpötilan mukaan. Täytön tai kuumennuksen yhteydessä lämmitysjärjestelmän paine voi nousta yli sallitun rajan, jota varten on oltava EN 12828:n mukainen varoventtiili. 7.5.5 HUOM! Lika voi estää venttiilien sulkeutumisen tiiviisti. Käyttöveden kuumennuksen ja uima-altaan lämmityksen kohdalla tämä aiheuttaisi kylmän veden pääsyn kuumennusveteen, jolloin veden kuumennus on riittämätöntä. HUOM! Lattialämmityksen tai rinnakkais-regeneratiivisen lämmitysjärjestelmän sekoitin sulkeutuu, jos lämpötila kasvaa liian suureksi. Lämpötilan turvarajoitin estää järjestelmän lämpötilan nousun liian suureksi, jos sekoitin toimii liian hitaasti tai ei lainkaan. Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen rajoittimella Täydellä kattilateholla ja maksimaalisella kattilan lämpötilalla sekoitin avautuu vain sen verran, että menoveden 55 °C:n enimmäislämpötila ei ylity. Sekoittimen rajoitin asetetaan tähän asentoon, jolloin sekoittimen avautuminen lisää estyy. 7.6.2 Lämmityskattilan piiriin liitetty paisunta-astia/varoventtiili ei toimi sekoittimen sulkeutuessa tiiviisti. Tästä syystä tarvitaan jokaista lämmönkehitintä kohden yksi varoventtiili ja yksi paisunta-astia. Ne mitoitetaan koko laitteiston tilavuutta varten (lämpöpumppu, varaaja, lämmittimet, putkisto, kattila). Lattian menoveden lämpötilan rajoittaminen Monesti lattialämmityksen putkistoja ja lattiatasoitteita ei saa lämmittää yli 55 °C:n. Tämän varmistamiseksi on menoveden lämpötila rajoitettava rinnakkaislämmityslaitteistoissa tai jos puskurisäiliötä kuumennetaan lisäsähköllä. 7.6.1 Rinnakkaislämmityslaitteistot Suuntaisventtiili Jos vedenkiertopiirissä on enemmän kuin yksi kiertopumppu, on jokainen pumppumoduuli varustettava suuntaisventtiilillä, jotta piirit eivät voi sekoittua keskenään. On tärkeää, että suuntaisventtiilit sulkeutuvat tiiviisti ja ovat hiljaisia läpivirtauksen aikana. 7.6 7.7.1 Suosittelemme sellaisen sekoitinmoottorin asentamista, jossa on rajoitin. Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen ohituksen avulla Täydellä kattilateholla, maksimaalisella kattilan lämpötilalla ja sekoittimen ollessa kokoaan auki ohitus avautuu sen verran, että menoveden enimmäislämpötila ei ylity. Tämä rajoittaa menoveden lämpötilan. Säätöventtiili on suojattava tahattomalta säädön muuttamiselta. OlPS|SXPSSXXQ On suositeltavaa käyttää sekoittimia, joissa on sisäinen ohitus. Tämä menoveden lämpötilan rajoitustapa sopii erityisesti lattialämmityksille. Kuva 7.14:Ohituksen liittäminen menoveden enimmäislämpötilan noudattamisen varmistamiseksi 7.7 Sekoitusventtiili Pelkästään lämpöpumppua käytettäessä sekoitusventtiili on Kiinni-asennossa (lämmityskattilan osalta) ja ohjaa lämmitetyn menoveden kattilan ohi. Tämä ehkäisee seisontahäviötä. Sekoitusventtiili mitoitetaan kattilan tehon ja läpivirtausmäärän mukaan. 7.7.1 Sekoitusventtiilin moottorin käyntiajan on oltava 1...6 minuuttia. Sekoitusventtiiliä ohjaavassa lämpöpumpun ohjausyksikössä voidaan säätää tätä käyntiaikaa. On suositeltavaa käyttää sekoitusventtiilejä, joiden käyntiaika on 2...4 minuuttia. Nelitiesekoitusventtiili Nelitiesekoitusventtiili tarvitaan yleensä kiinteän lämpötilan öljykattiloita varten. Näitä kattiloita ei saa käyttää alle 70 °C (tai. 60 °C) lämpötilassa. Nelitieventtiili sekoittaa kattilan vedet ajankohtaiseen vaadittuun menovesilämpötilaan. Nelitiesekoitusventtiili pitää yllä lämmönjakojärjestelmää vastakkaista kattilakiertoa, niin että kattilaan palautuva lämmitysvesi on riittävän kuuma lämmityskattilan kastepisteen alittamisen estämiseksi (paluulämpötilan nosto). www.dimplex.de/fi 10.2008 | 159 7.7.2 7.7.2 Kolmitiesekoitusventtiili Kolmitiesekoitinta käytetään yksittäisten lämmönjakopiirien ja matalalämpökattiloiden tai poltinohjauksella varustettujen (liukuvasti ohjattujen) lämmityskattiloiden ohjaamiseen. Näissä lämmityskattiloissa kylmä paluuvesi ei haittaa. Sekoitusventtiili toimii 7.7.3 kytkimenä. Pelkästään lämpöpumpulla lämmitettäessä venttiili on kokonaan kiinni (ehkäisee seisontahäviötä) ja kattilaa käytettäessä se on kokonaan auki. Kolmitiemagneettiventtiili (kytkin) Tätä emme suosittele, koska se ei toimi luotettavasti ja sen äänet voivat siirtyä lämmönjakojärjestelmään. 7.8 Lika lämmönjakolaitteistossa Kun lämpöpumppu asennetaan olemassa oleviin tai uusiin lämmönjakojärjestelmiin, on kaikki piirit huuhdeltava sakan ja vedessä liikkuvan roskan poistamiseksi. Likapartikkelit voivat huonontaa lämmittimien lämmönsiirtoa tai läpivirtausta tai kiinnittyä lämpöpumpun lauhduttimeen. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa lämpöpumpun pysähtymisen. Hapen pääseminen lämmitysveteen aiheuttaa ruosteen muodostumista. Näiden lisäksi esiintyy lämmitysveden epäpuhtauksina orgaanisten voitelu- ja tiivistysaineiden jäämiä. Nämä epäpuhtaudet yksitellen tai yhdessä voivat huonontaa lämpöpumpun lauhduttimen tehoa. Silloin lauhdutin on puhdistettava. Huuhteluaineita on käytettävä varoen, koska ne sisältävät happoa. Noudata työsuojeluohjeita happoja käsiteltäessäsi. Jos on epäselvyyksiä kysy neuvoa puhdistusaineen valmistajalta! Yleensä lämpöpumppu on irrotettava lämmönjakolaitteistosta ennen puhdistamista. Sitä varten meno- ja paluupuolella on oltava sulkuventtiili joka estää lämmitysveden valumisen ulos. Huuhtelu tapahtuu suoraan lämpöpumpun vesiliitännöistä. Jos lämmönjakolaitteisto sisältää teräksisiä osia (putkia, puskurisäiliöitä, lämmityskattiloita, jakoputkistoja jne.) on aina olemassa vaara, että ylimääräinen happi muodostaa ruostetta. Happi siirtyy venttiilien, kiertopumppujen tai muoviputkien kautta lämmönjakojärjestelmään. HUOM! Suosittelemme näiden lämmönjakolaitteistojen varustamista sähköfysikaalisella korroosionestolaitteistolla. Nykytietojen mukaan siihen sopii hyvin ELYSATOR-laitteisto. HUOM! Puhdistuksen jälkeen lämmönjakojärjestelmä on ehdottomasti huuhdeltava neutraloivalla aineella syöpymisen estämiseksi. 7.9 7.9.1 Ylimääräisten lämmönkehittimien liittäminen järjestelmään Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus) Tällainen lämmityskattila kuumennetaan tiettyyn kiinteään lämpötilaan, esim. 70 ºC:een, kun lämpöpumpun ohjausyksikkö antaa käskyn. Lämpötila on asetettava niin korkeaksi, että myös käyttöveden kuumennus voi tarpeen vaatiessa tapahtua kattilan avulla. Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio”. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu menoveden ohjelämpötila tai käyttöveden lämpötila saavutetaan. Toisen lämmönkehittimen erikoisohjelman käynnistyessä pidetään kattila vähintään 30 tunnin ajan käyttölämpötilassaan lyhyiden käyttöaikojen aiheuttaman korroosion estämiseksi. 7.9.2 HUOM! Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus) Vastakohtana vakiona ohjattuun kattilaan toimittaa liukuvasti ohjattu kattila suoraan sellaista lämmitysvettä, jonka lämpötila on ulkolämpötilan mukaan säädetty. 3-tieventtiiliä ei käytetä ohjaamiseen, sen tehtävänä on johtaa lämmitysveden virtausta käyttötavan mukaan kattilan ohi tai kattilan läpi. Puhtaassa lämpöpumppukäytössä lämmitysvedet ohjataan kattilan ohi lämpöhäviöiden välttämiseksi. Rinnakkaislämmitysjärjestelmissä ei erillistä poltinohjausta tarvita, koska sen tehtävät voi hoitaa lämpöpumpun ohjausyksikkö. Jos ennestään on olemassa säänmukainen poltinohjaus, on poltinohjauksen jännitesyötön oltava katkaistuna silloin, kun käytetään ainoastaan lämpöpumppua. Kattilan ohjaus on kytkettävä lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähtöön ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava ”liukuva”. Poltinohjauksen ominaiskäyrä säädetään lämpöpumpun ohjausyksikön mukaan. 160 | 10.2008 HUOM! Rinnakkaislämmityslaitteistossa voidaan ohjata ylimääräistä uppokuumenninta (E10.1) lämmityksen tukena. www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.10 /lPPLW\VPHQRYHVL 111 /lPS|SXPSXVWD *+ Kuva 7.15:Liukuvasti ohjatun lämmityskattilan kytkentäkaavio 7.9.3 Regeneroiva lämmönkehitin Lämpöpumpun ohjausyksikössä on oma toimintatapa uusiutuvia energialähteitä kuten pellettejä tai aurinkolämpöä käyttäviä lämmönkehittimiä varten. Esimäärityksessä valitaan toimintatavaksi Rinnakkain-regeneroiva. Tässä toimintatavassa lämpöpumppulämmitysjärjestelmä käyttäytyy kuten lisäsähköä käyttävä laitteisto. Kun uusiutuvaa energiaa on käytettävissä, lämpöpumppu pysähtyy automaattisesti ja uusiutuva energia siirtyy lämmönjakopiiriin. Lisälämpösekoittimen lähdöt (M21) ovat aktiivisia. Jos uusiutuvan energian varaajan lämpötila on riittävän korkea, lämpöpumppu pysähtyy myös käyttöveden tai uima-altaan kuumennuksen osalta. Jos lämpöpumpussa ei ole menovesianturia (R9), on sellainen asennettava jälkeenpäin. Vaihtosuuntaisten lämpöpumppujen ja sellaisten lämpöpumppujen tapauksessa, joissa on kolmas lämmityspiiri, ei Rinnakkain-regeneroiva-käyttötapaa voida valita, koska anturi (R13) on jo käytössä. 7 7 G 1% 5 0 111 00$0= ( X Kuva 7.16: Kytkentäkaavioesimerkki lämmityksestä, jossa on kiinteän polttoaineen kattila 7.10 Uima-allasveden lämmitys Uima-allasveden lämmitys kytketään rinnakkain lämmönjakopiirin ja käyttövesipiirin pumpun kanssa. Uima-allasveden lämmitys on toteutettava erillisen lämmönvaihtimen avulla (putkien kytkeminen katso Kuva 7.40 sivulla 176). A B C D M19 RBG 6:7 ,' ' Suodatin Suodatinpumppu Uima-allastermostaatti Ajastuskello Uima-allasveden kiertopumppu Relemoduuli On suositeltavaa ohjata uima-allaslämmitystä ajastimen avulla. Uima-allasveden lämmitysvaatimuksia saa välittää lämpöpumpun ohjausyksikköön ainoastaan silloin, kun on varmistettu, että uima-allaskiertopumppu (M19) on käynnissä ja suodatinpumppu on kytketty päälle. Lämmönvaihtimen siirtoteho on mitoitettava lämpöpumppua ja sen ehtoja varten (esim. 55 °C:n menovesilämpötila ja vähimmäisvirtausmäärä). Valinnassa ei ratkaise ainoastaan nimellisteho, vaan myös lämmönvaihtimen rakenne, läpivirtaustapa ja termostaatin säätö. Mitoituksen kannalta on huomioitava myös altaan oletuslämpötila (esim. 27 °C ja uima-altaan virtausmäärät. www.dimplex.de/fi & $ 1 0 7 % 5%* . . /& 1 7 :PD[ 0 Kuva 7.17:Lämpöpumpun kytkeminen uima-allasveden lämmitystä varten 10.2008 | 161 7.11 7.11 Puskurisäiliön vakiokuumennus Suurten tilavuuksien puskurisäiliöiden säätäminen vakiolämpötilalla edellyttää kahta puskuritermostaattia ja yhtä kontaktoria (2 kosketinta). HUOM! Oheisen kuvan kytkentätapa varmistaa puskurisäiliön täystehoisen kuumennuksen ja estää lämpöpumpun toistuvat käynnistykset ja sammutukset. / 1 1 ,'635 % 7! 3XVNXULVlLOL| $ $ % 7! Kuva 7.18:Puskurin vakiokuumennuksen kytkentäkaavio 162 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12 7.12 Lämpöpumpun kytkemistavat Lämmönjakojärjestelmän ohjaus on sama riippumatta siitä, onko lämpöpumpun lämmönlähde ilma, keruuliuos tai vesi, mutta eroja on lämmönlähteen kytkemisessä putkistoihin. jen lisäksi myös käyttöveden jakopiirin putkistot katkoviivoina. Tässä yhteydessä on huomioitava suurin sallittu lämmitysveden läpivirtaus (katso luku 7.4 sivulla 153). Jatkossa esitetään joitakin vakiokytkentätapoja tavallisimpia käyttötilanteita varten. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa yksittäisiä komponentteja. Piirustuksissa näkyy tärkeimpien liitäntö- Muita kytkentäkaavioita voi ladata internetistä osoitteesta www.dimplex.fi/fi/ammattilaisille/onlinesuunnittelija. Selitykset 1. 1.1 1.2 1.3 2 3. 3.1 4. 5. 13. 14. E9 E10 E10.1 E10.2 E10.3 E10.4 E10.5 F7 K20 K21 N1 N12 M11 M13 M15 M16 M18 M19 R1 R2 R3 R5 R9 R12 R13 TC EV KW WW MA MZ Lämpöpumppu Ilma–vesilämpöpumppu Maalämpöpumppu Vesi–vesilämpöpumppu Lämpöpumpun ohjausyksikkö Sarja-puskurisäiliö Regeneroiva säiliö Lämpimän käyttöveden varaaja Uima-altaan lämmönvaihdin Lämmönlähde Kompakti jakoputkisto Laippalämmitin Toinen lämmönkehitin (2. LK) Sähkövastus Öljy-/ kaasukattila Kiinteän polttoaineen kattila Keskusvaraaja (vesi) Aurinkokennoinen lämmitysjärjestelmä Lämpötilaturvarajoitin Kontaktori 2. lämmönkehitin Kontaktori uppokuumennin-kuumavesi Ohjausyksikkö Aurinkoenergiasäädin (ei sisälly lämpöpumpun ohjausyksikön toimitukseen) Lämmönlähteen keruuliuospumppu Lämmönkiertopumppu Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2 Apukiertopumppu Käyttövesikiertopumppu Uima-allasveden kiertopumppu Ulkoanturi Paluuvesianturi Käyttövesianturi 2. lämmönjakopiirin anturi Menovesianturi Sulatuksen lopun anturi Lämmityspiiri 3:n anturi Huoneenlämpötilan säädin Sähkönjakelujärjestelmä Kylmä vesi Lämmin käyttövesi Sekoitin auki Sekoitin KIINNI 7& Termostaattiohjattu venttiili 0 Kolmitie sekoitusventtiili Nelitie sekoitusventtiili 0 Paisunta-astia Varoventtiili Lämpötila-anturi Menovesi Paluuvesi Lämmön kuluttaja Sulkuventtiili Sulkuventtiili, jossa suuntaisventtiili Sulkuventtiili, jossa tyhjennys Kiertopumppu Ohivirtausventtiili Kolmitievaihtoventtiili, jossa servomoottori Kaksitieventtiili, jossa servomoottori : Lämpötilaturvarajoitin Suurteho ilmanpoistin, jossa mikrokuplien erotin HUOM! Luvun loppuosan putkikaaviot esittävät vain lämpöpumppujärjestelmän toiminnan kannalta välttämättömiä osia ja auttavat suunnitteluvaiheessa. Ne eivät sisällä kaikkia DIN EN 12828 -normin mukaisia välttämättömiä turvalaitteistoja, komponentteja paineen vakionapitoon ja huolto- ja ylläpitotöitä varten mahdollisesti tarvittavia ylimääräisiä sulkuventtiilejä. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 163 7.12.1 7.12.1 Lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään Lämmönlähteen ensiöpumppu M11 siirtää ympäristöstä saadun lämmön lämpöpumpun höyrystimeen. Ilma-vesilämpöpumpuissa tämän tehtävän suorittaa lämpöpumpun sisäänrakennettu puhallin. Maaperän tai vesistön lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään käy ilmi oheisista kuvista. Lämmönlähteenä maaperä 0 11 1 Lämmönlähteen ilmausta varten jokainen keruupiiri on varustettava sulkuhanalla. Keruupiirien tulee olla yhtä pitkiä, jotta niiden virtausominaisuudet ja lämmönluovutuskyky olisivat samanlaisia. Täyttö- ja ilmauskojeet on asennettava piirin korkeimpaan kohtaan. Suurtehoilmanpoistokoje voidaan asentaa (ei välttämätön) keruupiiriin mahdollisimman korkeaan ja lämpimään kohtaan. Kuva 7.19:Keruuliuos-vesilämpöpumpun putkikaavio 164 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.2 7.12.2 Maalämpöpumppu ainoana lämmönkehittimenä Yksi lämmityspiiri, jossa on ohitusventtiili Esimääritys Asetus Toimintatapa ainoana lämmönkehittimenä Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 ei Jäähdytystoiminto passiivinen ei Käyttöveden kuumennus ei Uima-allasveden kuumennus ei Laitteistoissa, joissa on huonekohtainen ohjaus (TC), ohitusventtiili on säädettävä siten, että lämmitysveden vähimmäisvirtaus ohjaamattoman lämmityskiertopumpun (M13) kanssa on varmistettu kaikissa käyttöolosuhteissa. Sarjapuskurisäiliö kasvattaa kierrossa olevaa vesimäärää ja takaa kompressorin vaaditun vähimmäiskäyntiajan silloinkin, kun lämpöä tarvitaan vain yhdessä huoneessa, esim. kylpyhuoneessa. Kuva 7.20:Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun putkikaavio. Laitteistossa on yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö. (Vähimmäispuskuritilavuus 10 % nimellisvirtausmäärästä on varmistettava sarjapuskurisäiliön avulla tai muilla sopivilla toimenpiteillä, katso luku 7.5 sivulla 156). Esimääritys Asetus Toimintatapa ainoana lämmönkehittimenä 7& 7& Kaksi lämmityspiiriä, joissa on paine-eroton jakoputkisto 7 0 11 00+ 0 1% 5 7 11 0 .39 0 11 ::0 (%.39 97% 111 00$0= 0 11 ::0 5 1% 97% 7 1% 5 7 1% 5 11 on on Lämmityspiiri 3 ei Jäähdytystoiminto passiivinen ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Laitteistoissa, joissa on enemmän kuin yksi lämmityspiiri, on tuottopiiri erotettava kulutuspiiristä. 0 11 1 Lämmityspiiri 1 Lämmityspiiri 2 Paine-eroton jakoputkisto varmistaa lämmitysveden läpivirtauksen. Sillä on oltava samankokoiset poikkileikkaukset kuin meno- ja paluuvesiputkistossa. ( Kuva 7.21:Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 165 7.12.2 /lPS|SXPSXQ NRVNHWLQDYRLQQD NXQQDOOLVSDOYHOXQHVWR / 3( (96 3LVWROLLWLQ 3( 1 / +XRPDD 3LHQMlQQLWH 9$&+] 9$&+] Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun sähkökytkennät ,'+ ,'& ) ; ,' $7U - ,' ,'+ 9HUNNR 9$&+] / 12 ) & - 1& $7U 3( - ,'& ,' 1& & 12 - ,' ,' ,' 1 & - 12 ; *1' % - % 12 12 & - % 9$& ,' ; ,' ,' 12 0 & 0 0 9* 9* & %& 12 12 12 % ; & 5 9'& *1' % % - .l\WW|YHVLDQWXUL %& - % % +XRPDD 3LHQMlQQLWH -,'& 3DOXXYHVLDQWXULU < - 0 < * * - 5 < - 3llSLLULQ OlPP|QNLHUWRSXPSSX < 0 -±-VHNl;;MD;OLLWlQWlMlQQLWH9 7lKlQHLVDDOLLWWllYHUNNRMlQQLWHWWl 12 12 - +XRPDD & ,' - ,' ,' 0 .l\WW|YHVLNLHUWRSXPSSX & - 8ONRDQWXUL 12 1 5 ,' & - +XRPDD 3LHQMlQQLWH 12 ,' - .l\WW|YHGHQ WHUPRVWDDWWLW & ,'& (96 7 1& Kuva 7.22:Seinään asennettavan ohjausyksikön (N1) kytkinkaava yksivalenssiselle lämpöpumppujärjestelmälle jossa yksi lämmityspiiri ja käyttöveden kuumennus Lämpöpumpun tehoyksikön neljäjohtiminen syöttöjohto viedään talon sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun ulkoisen kaikkivaiheisen turvakytkimen kautta lämpöpumpun sisään (3L/PE 400V 50 Hz). Sähköpääkeskukseen sijoitettavan kaikki vaiheet yhtä aikaa katkaisevan johdonsuoja-automaatin (käyrä C)virta-arvo ja kaapelin mitoitus valitaan ämpöpumpun tyyppiklven mukaisesti. Ohjausyksikön syöttö 230V 50Hz johdotetaan (L,N,PE) 10 A sulakkeen kautta ohjausyksikön asennuspaikalle. 166 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.3 7.12.3 Kompaktirakenteiset lämpöpumput Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä 7& Kompakti ilma-vesi lämpöpumppu 1% 5 7 Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Kompaktirakenteisissa lämpöpumpuissa on sisäänrakennetut laitteistokomponentit lämmönlähteen ja shunttaamattoman lämmityspiirin osalta ::0 Käyttöveden kuumennus on lisävarusteena Kompaktin ilma-vwei lämpöpumpun sisäänrakennettu 2 kW:n uppokuumennin voidaan tarvittaessa korvata putkimoduulilla, jolla on suurempi lämmitysteho. 7 1% 5 1 0 0 11 Putkikaaviot on merkitty yksiselitteisellä koodilla, esim. 12211020. 11 ( 5 ( 7 Kuva 7.23:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri ja sisäänrakennettu sarjapuskurisäiliö 7& Maalämpöpumppu SIK - mallit Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä Lämmityspiiri 1 1% 5 7 on Lämmityspiiri 2 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Sisäänrakennettu laiteäänten eristys mahdollistaa maalämpöpumpun kytkemisen suoraan lämmönjakojärjestelmään. Sisäänrakennetun keruuliuospumpun vapaa paine on suunniteltu enintään 80 m syvyyteen (DN 32). Jos keruupiiri sijaitsee syvemmällä, on vapaa paine tarkistettava ja tarvittaessa käytettävä DN 40 -putkea. 7 7 0 0 0 11 1 5 1% 5 HUOM! 11 ( 11 ( Kompaktirakenteisia lämpöpumppuja ei voida käyttää bivalenttijärjestelmissä. Kuva 7.24:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja alapuskuri www.dimplex.de/fi 10.2008 | 167 7.12.4 7.12.4 Yksienergia (lisäsähköllä toimiva) lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Yksi lämmityspiiri, jossa on ohitusventtiili (vain lämmitys) Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 ei Käyttöveden kuumennus ei Uima-allasveden kuumennus ei Lämmitysveden virtausmäärä varmistetaan ohitusventtiilin avulla. Asentajan tulee säätää venttiili käyttöönoton yhteydessä (katso luku 7.3 sivulla 151). Kompaktia jakoputkistoa KPV 25, jossa on ohitusventtiili, suositellaan pintalämmitysten lämmönjakojärjestelmille, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 1,3m3/h. Jos puskurisäiliöön lisätään sähkövastus, on tämä suojattava lämmönkehittimenä EN 12828:n mukaisesti. Kuva 7.25:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmönjakopiiri ja sarjapuskurisäiliö Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä 0 11 ::0 7& Yksi lämmityspiiri, jossa on paine-eroton jakoputkisto 1% 5 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uuima-allasveden kuumennus ei Kompaktia jakoputkistoa KPV 25, jossa on laajennusmoduuli EB KPV, suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 2,0m3/h. ::0 11 97% .39 0 11 on Lämmitysveden virtausmäärä varmistetaan paine-erottoman jakoputkiston avulla (katso luku 7.3.4 sivulla 152) (%.39 0 7 Lämmityspiiri 1 Lämmityspiiri 2 ;; 1 7 1% 5 11 ( 7 11 1% 5 Lämpöpumpuissa, jotka voivat mahdollisesti jäätyä, on varmistettava, että ne ovat tyhjennettävissä käsin (katso luku 7.2 sivulla 151). ( Kuva 7.26:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus. 168 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.4 Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä 7& Yksi lämmityspiiri, jossa on kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto 0 11 ::0 Lämmityspiiri 1 1% 5 11 ::0 0 ''9 0 1% 5 11 1 7 on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Kaksinkertaista paine-erotonta jakoputkistoa DDV 32 suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 2,5 m3/h. ei Käyttöveden kuumennus Lämmitysveden virtausmäärä varmistetaan kaksinkertaisen paine-erottoman jakoputkiston avulla (katso luku 7.4.3 sivulla 155) 1% 5 11 7 7 on Lämmityspiiri 2 7 1% 5 Kiertopumppua (M16) käytetään tuottopiirissä ainoastaan silloin, kun kompressorit ovat lämmityskäytössä, mikä vähentää turhaa käyttöä. 11 ( ( Kuva 7.27:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus. Asetus Toimintatapa lisäsähköllä 7& ::0 ) : 0 11 ) : Esimääritys 0 1% 5 7 Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 on Lämmityspiiri 3 on Käyttöveden kuumennus ei Uima-allasveden kuumennus ei 97% 0 7 0 11 111 00$0= : 111 00$0= ) ) 00+ 5 1% 7 0 11 00+ 5 1% 7& 7& Kolme lämmityspiiriä, joissa on kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto (vain lämmitys) 1% 5 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto suojaa lämpöpumppua, koska tuottopiirin kiertopumppu (M16) toimii ainoastaan, kun kompressori käy lämmityskäytössä. ''9 0 11 7 Kuumennettaessa sarjapuskurisäiliötä ulkoisesti on käytettävä lämpötilarajoitinta, joka suojaa jakopiiriä liian korkeilta lämpötiloilta. 1% 5 11 7 1 ( Paluuvesianturia huuhtelevat lämmityskiertopumput M13 ja M15. Se estää lämpöpumpun käynnistyksen, kun järjestelmän lämpötila on liian korkea. Kuva 7.28:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kolme lämmityspiiriä, ulkoinen lämmitystuki ja sarjapuskurisäiliö www.dimplex.de/fi 10.2008 | 169 -,'& % 5 5 ; 3DOXXYHVLDQWXUL 5FNODXI IKOHU IKOHU - & 0 0 9* < 0 0 < ( 12 -±-VHNl;;MD;OLLWlQWlMlQQLWH9 7lKlQHLVDDOLLWWllYHUNNRMlQQLWHWWl ( ,' - (96 - ; ,'& 9$& 8SSRNXXPHQWLPHQ NRQWDNWRUL . 12 ,' 12 & .RQWDNWRUL 6FKW] :lUPHHU]HXJHU OlPP|QNHKLWLQ . < .l\WW|YHVLNLHUWR SXPSSXH - < +HL]XQJVXPZlO]SXPSH 3llSLLULQ +DXSWNUHLV OlPP|QNLHUWRSXPSSX .l\WW|YHVLDQWXUL :DUPZDVVHU IKOHU 5 5 *1' 5 9'& 5 8ONRDQWXUL $XVVHQZDQG - & ,' - 1& & - - - ; 12 & ) / . 9HUNNR 9$& +] 3( - ,'+ ,' ,' ) ; 8SSRNXXPHQQLQ Nl\WW|YHVLYDUDDMDQVLVlOOl 1 - - 1& +XRPDD * - * - % & % 12 % 12 %& 12 %& 12 ,' - 9* - ,' & ,' 1 % +XRPDD $FKWXQJ 3LHQMlQQLWH .OHLQVSDQQXQJ ,' & ,' & % 12 % 12 *1' 12 ,' 1& ,'& ( $ 7U & ,' 0 - ,' ( ,' ,'+ . .RQWDNWRUL : ( 3( 1 / +XRPDD 3LHQMlQQLWH NRVNHWLQDYRLQQD NXQQDOOLVSDOYHOXQHVWR / /lPS|SXPSXQ (96 3( 9$& +] 9$& +] OlPP|QNHKLWLQ 6lKN|YDVWXV SXVNXULVlLOL|VVl 3LVWROLLWLQ ,'& 170 | 10.2008 $ 7U & 12 0 7.12.4 Yksienergia (lämpöpumppu ja sähkö) lämpöpumppulämmityslaitteiston sähkökytkennät Kuva 7.29:Seinään asennettavan ohjausyksikön N1 kytkinkaava yksienergia lämpöpumppujärjestelmälle jossa yksi lämmityspiiri ja käyttöveden kuumennus Kontaktori (K20) uppokuumentimelle (E10) tulee valita lisälämmittimen (2.LK) lämmitystehon mukaan ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J13/NO 4 kautta. Käyttövesivaraajan kontaktori (K21) laippalämmittimelle (E9) tulee valita lämmittimien tehon mukaan ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J16/NO 10 kautta. www.dimplex.de/fi % 12 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.5 7.12.5 Yhdistelmävaraaja Maalämpöpumppu ja combivaraaja Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Yhdistelmävaraajaan kuuluu 100 litran puskurisäiliö ja 300 litran käyttövesivaraaja, jotka ovat putkien ja kuumennuksen osalta itsenäisiä. Käyttöveden kuumennusta varten on sisäänrakennettu putkilämmönvaihdin, jonka lämmönvaihtopinta-ala on 3,2 m2. Kuva 7.30:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja yhdistelmävaraaja PWS 332 ::0 7 0 11 0 11 0 1% 5 (%.39 97% 111 00$0= 00+ 5 1% 3:' 11 0 7 11 ( Toimintatapa 7 7 Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 on Lämmityspiiri 3 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Sisäänrakennetut lämmönnousuputket hyödyntävät lämmityspuskuria käyttöveden kuumennuksen esilämmittimenä. 1 1% 5 ( 1% 5 11 11 0 7 Asetus lisäsähköllä Yhdistelmävaraajan PWD 750 puskuritilavuus on 750 l. Siitä 200litraa käytetään lämmityspuskurina ja 550 litraa käyttöveden kuumennuksessa. Käyttöveden kuumennus tapahtuu sisäänrakennettujen ripaputkilämmönvaihtimien avulla, jotka toimivat läpivirtausperiaatteella. 11 < 1% 5 Esimääritys 7& 7& Maalämpöpumppu ja yhdistelmävaraaja Kerroserotin estää erilämpöisten kerrosten sekoittumisen. Kuva 7.31:Yksienergia lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä ja yhdistelmävaraaja PWD 750 www.dimplex.de/fi 10.2008 | 171 7.12.6 7.12.6 Kaksivalenssinen rinnakkainen lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Esimääritys Asetus Toimintatapa Toisen lämmönlähteen kanssa rinnakkain 0 11 ::0 7& Maalämpöpumppu ja lämmityskattila (lämmitys) 7 (%.39 1% 5 11 .39 0 ei Käyttöveden kuumennus ei Uima-allasveden kuumennus ei Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio” (katso luku 7.9.1 sivulla 160). 1% 5 1 7 1% 5 00% 0 111 00$0= 11 ( on Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa tarvittaessa sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu paluuveden oletuslämpötila saavutetaan. Lämmityspiiri 1 Lämmityspiiri 2 7 Kuva 7.32:Rinnakkaista lämmönlähdettä käyttävän lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö ::0 7 0 11 0 11 0 1% 5 7 1% 5 7 1 7 7 1% 5 11 1% 5 00% 0 111 00$0= 11 ( Asetus Toimintatapa Toisen lämmönlähteen kanssa rinnakkain Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 on Lämmityspiiri 3 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Kattilaa voidaan käyttää myös käyttöveden kuumennuksessa, jos vaaditaan korkeampia käyttövesilämpötiloja. ::0 11 0 .39 0 11 (%.39 97% 111 00$0= 00+ 5 1% Esimääritys 7& 7& Lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta tukeva kattila Jos käyttövesivaraajassa on lisäksi sähkövastus, käytetään kattilaa lämmitystukena ja lämpösteriloinnissa vain, mikäli tämä on parhaillaan käytössä lämmityksessä. ( Kuva 7.33:Rinnakkaisen lämmönlähteen kanssa toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa lämmityskattila, kaksi lämmityspiiriä, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus. 172 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.6 /lPS|SXPSXQ NRVNHWLQDYRLQQD NXQQDOOLVSDOYHOXQHVWR / (96 3( +XRPDD 3LHQMlQQLWH 6WHFNYHUELQGHU 3( 1 / 9$&+] 9$&+] Kaksivalenssisen rinnakkaisen lämpöpumppujärjestelmän sähkökytkennät ,'+ ,'& ) ; ,' $7U - ,' ,'+ 9HUNNR 9$&+] / ) 12 $7U - ,'& 3( & - 1& ,' 1& & 12 - ,' ,' 1 & % & 12 0 12 & 0 3llSLLULQ OlPP|QNLHUWRSXPSSX 0 < < < 9* - 0 < ( 9* & - ; & 5 9'& *1' % % - +XRPDD 12 12 % % +XRPDD 3LHQMlQQLWH * * - 5 12 - .l\WW|YHVLDQWXUL - %& - 8ONRDQWXUL 12 1 -±-VHNl;;MD;OLLWlQWlMlQQLWH9 7lKlQHLVDDOLLWWllYHUNNRMlQQLWHWWl & ,' - ,' ,' ( 7 & 0 .l\WW|YHVLNLHUWRSXPSSX ,' 12 0 /lPPLW\VNDWWLOD ; (96 ,' & - +XRPDD 3LHQMlQQLWH 9$& ,' ,' % 5 & 12 ,' - .l\WW|YHGHQ WHUPRVWDDWWL 1& ,'& %& 3DOXXYHVLDQWXUL 12 % - 7 12 0L =8 0 ; % - - 12 *1' 0L $8) /lPPLW\V0L[HU ,' Kuva 7.34:Seinään asennettavan ohjausyksikön N1 kytkinkaava kaksivalenssiseen rinnakkaiseen lämpöpumppujärjestelmään,jossa yksi lämmityspiiri ja vakioksi tai liukuvasti ohjattu lämmityskattila Vakioksi ohjattu kattila Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu paluuveden ohjelämpötila tai käyttöveden lämpötila saavutetaan. Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio”. Liukuvasti ohjattu kattila Lämmityskattilaa voidaan ohjata myös oman, sään mukaan ohjattavan polttimen avulla. Tarpeen mukaan kattila vaaditaan toisen lämmönkehittimen lähdön kautta, sekoitin avataan täysin ja koko virtausmäärä ajetaan kattilan kautta. Toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “liukuva”. Poltinohjaimen lämmityskäyrä säädetään lämpöpumpun lämmityskäyrän mukaan. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 173 7.12.7 7.12.7 Kaksivalenssiset-regeneroivat järjestelmät, lämpöpumppu ja uusiutuva energia Kaksivalenssinen-regeneroiva, käyttöveden kuumennus tuettu aurinkolämmöllä Aurinkoasema SST 25 mahdollistaa käyttöveden kuumennuksen tukemisen aurinkolämmöllä. Ensiö- ja toisiopiiri erotetaan levylämmönvaihtimen avulla, joka riittää aurinkolämpölaitteistoille, joiden keräyspinta-ala on enintään n. 10 m2. Toimintatapa: Asiakkaan hankkima aurinkosäädin (N12) ohjaa aurinkoaseman molempia kiertopumppuja, jos aurinkokeräimen TSolar ja käyttövesivaraajan TWW välinen lämpötilaero (TSolar > TWW) on riittävän suuri. Lämpöpumpun ohjausyksikön ajastimen avulla kannattaa estää käyttöveden kuumennus lämpöpumpun osalta päivisin. Kuva 7.35:Lämpöpumpun putkikaavio (ilman turvalaitteita), jossa aurinkolämmöllä tuettu käyttöveden kuumennus Aurinkoasema SST 25 on lisävaruste. Esimääritys Asetus Toimintatapa lisäsähköllä 7& Kaksivalenssinen -regeneroiva, ulkoinen lämmitystuki ja käyttöveden tuki aurinkoasemalla Lämmityspiiri 1 7 ) 111 00$0= 667 : 0 11 00+ 5 1% 0 1% 5 7 1 ::0 0 ''9 0 11 1% 5 11 7 11 1% 5 7 7 1 7 1% 5 1 ( 11 ( Kuva 7.36:Lisäsähköllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö, jossa on ulkoinen lämmitystuki ja käyttöveden kuumennus 174 | 10.2008 on Lämmityspiiri 2 ei Lämmityspiiri 3 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Lämmitystuki Paluuvesianturi on kiinnitettävä tarkoin piirustuksessa osoitettuun kohtaan, jotta se estää lämpöpumpun käynnistämisen, kun varaaja on lämmitetty. Yleispuskurisäiliössä PSW 500 on laippaliitäntä aurinkolämmönvaihtimen RWT 500 asentamista varten. Pintalämmitysjärjestelmissä on käytettävä lämpötilarajoitinta (luku 7.5.4 sivulla 159) Jos puskuria lämmitetään jatkuvasti yli 50 °C:n lämpötilaan, on lämpöpumppu estettävä ylimääräisen termostaatin avulla (ID3) käyttöveden ja uima-allasveden kuumennuksen osalta. www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.7 Kaksivalenssinen-regeneroiva, aurinkoasema ja kattila (puu / pelletti) tukena 7 ::0 62 /. 7& 7 ) 0 11 62/38 : 62/&8 7 ::0 97% 7 G 7 1% 5 1% 5 11 0 7 7 1% 5 11 1% 5 111 00$0= ( ( 1 Toimintatapa rinnakkain regeneroiva Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei ( 7 X Asetus Regeneroivan säiliön lämmitys (3.1) voidaan suorittaa kiinteän polttoaineen kattilan lisäksi myös ylimääräisellä lämmönkehittimellä (esim. aurinkolämmöllä). Puskurin tilavuus on mitoitettava kattilan valmistajan antamien tietojen mukaisesti. Kun regeneroivan säiliön lämpötila on riittävän korkea, estetään lämpöpumppu ja käytetään säiliön lämpöä lämmityksessä, käyttöveden tai uima-allasveden kuumennuksessa. 11 0 .39 0 11 (%.39 1% 5 Esimääritys Kuva 7.37:Rinnakkain-regeneroivasti käytetyn lämpöpumpun putkikaavio, jossa kiinteän polttoaineen kattila, regeneroiva säiliö, yksi lämmityspiiri, jossa sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus Kaksivalenssinen-regeneroiva, aurinkoasema ja yhdistelmävaraaja 7 00+ ) 111 00$0= 62/38 62/&8 0 1% 5 7 11 0 7 11 0 11 < 1% 5 11 7 ( 7 Toimintatapa Lämmityspiiri 1 7 0 11 62 /. 5 1% : 1% 5 Asetus lisäsähköllä 7& 7 Esimääritys 7 3:' 7 11 ( 1 1% 5 on Lämmityspiiri 2 ei Lämmityspiiri 3 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus ei Yhdistelmävaraajassa oleva välipelti estää kolmitieventtiilin kanssa lämmitys- ja käyttövesipuolten sekoittumisen. Lämmönnousuputket jakavat ulkoisen lämmityksen antaman energian lämpötilasta riippuen lämmitystukeen ja käyttöveden kuumennukseen. Laippaliitäntä mahdollistaa aurinkolämmönvaihtimen RWT 750 asentamisen. Paluuvesianturia huuhtelee lämmityskiertopumppu M15. Anturi estää lämpöpumpun käynnistyksen, kun järjestelmän lämpötila on liian korkea. Kuva 7.38:Lisäsähköllä toimivan lämpöpumpun ja lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta tukevan PWD 750 -yhdistelmävaraajan putkikaavio www.dimplex.de/fi 10.2008 | 175 7.12.8 ::0 7& Kaksivalenssinen-regeneroiva, kattila ja yhdistelmävaraaja tukena ) 0 11 : 7 .39 0 11 (%.39 1% 5 1% 5 0 11 5 1% 7 11 1 7 111 00$0= ( ( 7 0 1% 5 11 1% 5 7 Kuva 7.39:Lämpöpumpun putkikaavio. Rinnakkais-regeneratiivinen käyttö, jossa ulkoinen tuki käyttöveden kuumennukselle ja lämmitykselle yhdistelmävaraajan avulla, jossa ei ole välipeltiä. Esimääritys Asetus Toimintatapa rinnakkain regeneroiva Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 on Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin ei Uima-allasveden kuumennus ei Huomaa: Saavutettavissa oleva käyttöveden lämpötila riippuu paljon yhdistelmävaraajan rakenteesta. Jos yhdistelmävaraajassa ei ole välipeltiä, varmistaa ylimääräinen puskurisäiliö (3) sulatuksen ilma-vesilämpöpumpun osalta. Yhdistelmävaraajan alaosassa oleva anturi sulkee lämpöpumpun, kun varaaja on lämmitetty loppuun, ja aktivoi sekoitinohjauksen. Yhdistelmävaraajassa olevaa, aurinkolämmöllä lämmitettyä vettä hyödynnetään silloin myös lämmityksessä (katso myös luku 7.9.3 sivulla 161). 7.12.8 Uima-allasveden lämmitys & $ 00+ 7 0 11 ' 111 00$0= 0 11 ::0 5 1% 6:7 ,' 0 5%*:30 7 Lämmityspiiri 1 on Lämmityspiiri 2 on Lämmityspiiri 3 ei Käyttöveden kuumennus on Vaatimus Anturi Laippalämmitin on Uima-allasveden kuumennus on ::0 Uima-allasveden kiertopumpun M19 ohjaamiseen tarvitaan lisävarusteena saatava relemoduuli. 97% 11 1% 5 ( 7 1 7 7 1% 5 11 1% 5 11 Toimintatapa Tärkeysjärjestys: Käyttöveden kuumennus ennen lämmitystä ja uima-allasveden lämmitystä (katso luku 7.10 sivulla 161) Asetus lisäsähköllä (%.39 0 .39 0 :PD[ 1 11 /& 0 . 7 1% 5 97% 7 % . Esimääritys 7& 7& Lämmitys, käyttöveden ja uima-allasveden kuumennus ( Kuva 7.40:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä sekä käyttöveden ja uima-allasveden kuumennus 176 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin 7.12.9 7.12.9 Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain Esimääritys 0 11 11 7 1% 1 0 0 1% 5 1% 5 1% 5 0 11 7 7 7 11 7 1% 5 1% 5 7 Asetus Lämpöpumppu 1.1 1.2 Toimintatapa yhdellä lämmönlähteellä lisäsähköllä Lämmityspiiri 1 on on Lämmityspiiri 2 ei ei Käyttöveden kuumennus ei on Uima-allas kuumennus ei ei 7& Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto Käyttövettä kuumennetaan ainoastaan yhdellä lämpöpumpulla. 1 7 1% 5 Maalämpöpumppujen osalta saa jokainen oman keruuliuoskiertopumpun. Lämmönlähteenä käytetään yhteistä lämpökaivoa tai maalämmönkeräintä. 11 ( ( Kuva 7.41:Rinnakkain kytkettyjen lämpöpumppujen putkikaavio, jossa sarjapuskurisäiliö kahdella paine-erottomalla jakoputkistolla ja käyttöveden kuumennus Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain Kytkemällä lämpöpumppuja rinnakkain voidaan kattaa suurempi lämmitystarve. Tarpeen mukaan voidaan yhdistellä myös eri lämpöpumpputyyppejä. Suurissa laitteistoissa, joissa on yli kolme rinnakkaista lämpöpumppua, tarvitaan yhteistä kuormitushallintajärjestelmää eri pumppujen käynnistämiseen ja pysäyttämiseen. Lämpöpumppujen rinnakkaiskäyttö on mahdollinen myöskin ilman ylimääräistä ohjausjärjestelmää pumppujen omien ohjausyksikköjen avulla: Kaikissa lämpöpumpun ohjausyksiköissä säädetään samat lämmityskäyrät Nuolipainikkeiden “lämpimämpi” ja “kylmempi” avulla säädetään toinen lämpöpumppu siten, että paluuveden oletuslämpötilassa on 1K:n ero. Käyttöveden kuumennukseen kytketty lämpöpumppu saa alimman oletuslämpötilan ja ohjaa tarvittaessa toista lämmönkehitintä. Laitteistoissa, joissa on uima-allasveden lämmitys, on uimaveden lämmityksen aikana lämmityspiirin paluuvesianturi kytkettävä uima-allasvesipiirin ylimääräiseen anturiin. Ohjaus ylimääräisillä kuormituksen hallintajärjestelmillä Ylimääräisessä ohjauksessa on oltava potentiaaliton lähtö jokaista lämpöpumpun kompressoria varten. Rinnakkaiskytkentää varten suositellaan seuraavaa ratkaisua: 1) Kummankin lämpöpumpun ohjausyksikön säätäminen kiinteään arvoon maksimaaliseen tarvittavaan paluuveden oletuslämpötilaan. Sen avulla toinen kompressori kytkeytyy automaattisesti päälle lämmöntarpeen mukaan. 2) Lähtöjen ID1 ja ID4 käyttö valinnan mukaan yhden tai molempien kompressorien lämmityskäyttöön Tehotaso 0 = lämpöpumppu pois päältä Kosketinasento ID4 auki 1 = lämpöpumppu päälle yhdellä kompressorilla ID4 suljettu ID1 suljettu 2 = lämpöpumppu päälle kahdella kompressorilla ID4 suljettu ID1 auki Toisen kompressorin lisäkytkentä tapahtuu aikaisintaan 20 minuutin kytkentäjakson päätyttyä. Esimäärityksessä valitaan “Käyttöveden kuumennus termostaatin avulla”. Käyttöveden säädöt on tehtävä siten, että käyttöveden kuumennus tapahtuu yleensä yhdellä kompressorilla (vaihto toiseen kompressoriin: -25°C). Olemassa olevan käyttöveden kuumennuksen ohjaus mukaan lukien pumppujen ohjaus on säädettävä ulkoiseen ohjaukseen. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 177 8 8 Apua suunnitteluun ja asennukseen 8.1 Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten 0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@ .RUNHDPHQRYHVLOlPS|WLOD .RURWHWWXPHQRYHVLOlPS|WLOD 9DNLRPHQRYHVLOlPS|WLOD (VLPHUNNLDUYR &XONROlPS|WLOD &PHQRYHVLOlPS|WLOD ./.RUNHDOlPS|WLOD && 07.RURWHWWXOlPS|WLOD && $/9DNLROlPS|WLOD & 8ONROlPS|WLOD>&@ Kuva 8.1: Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten Mittausarvot [°C] Esimerkki Ulkolämpötila -5 °C Menovesilämpötila 52 °C Paluuvesilämpötila 42 °C Lämpötilaero 10 °C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Suorita seuraavat vaiheet lämmityskauden aikana eri ulkolämpötiloissa: 1. Vaihe: Säädä huonetermostaatit niissä huoneissa, joissa on suurin lämmitystarve (esim. kylpyhuone ja olohuone) maksimiin (venttiilit kokonaan auki!). 2. Vaihe: Vähennä kattilan tai sekoitusventtiilin menovesilämpötilaa, kunnes haluttu lämpötila n. 20-22 °C on saavutettu (ota huomioon lämmönjakojärjestelmän hitaus!). 3. Vaihe: Kirjoita meno- ja paluuvesilämpötilat sekä ulkolämpötila taulukkoon. 4. Vaihe: Siirrä mitatut arvot diagrammiin. 178 | 10.2008 www.dimplex.de/fi Apua suunnitteluun ja asennukseen 5) Kuumavesivaraajan kontaktori (K21) laippalämmittimelle (E9) tulee valita lämmittimien tehon mukaan (laitteistot ilman lisälämpöä) ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J16/NO 10 kautta. Lämmönkiertopumppu (M13) kytketään liittimiin X1/N ja J13/NO 5. 7) Käyttöveden kiertopumppu (M18) kytketään liittimiin X1/N ja J13/NO 6. 8) Keruuliuospumppu kytketään liittimiin X1/N ja J12/NO 3 . Ilma-vesi-lämpöpumppulaitteistoissa tähän lähtöön ei saa missään tapauksessa liittää lämmönkiertopumppua! 9) Maalämpöpumpuissa paluuvesianturi (R2) on sisäänrakennettu tai toimitettu mukana. Sisätiloihin asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi on rakennettu sisään ja johdotetaan ohjausjohdon kahden johtimen kautta ohjausyksikköön. Molemmat johtimet liitetään liittimiin X3 (maa) jaJ2/B2. Ulos asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi tulee asentaa lämmitys- ja käyttöveden yhteiseen paluuvirtaukseen (esim. kompaktin jakoputkiston uppoholkkiin). Lämpöpumpun ohjausyksikkö liitetään samoin näihin liittimiin: X3 (maa) ja J2/B2. ; 9$& +] 9$& +] 3( 1 / 3( (96 / Pisteiden 3, 4 ja 5 kontaktorit rakennetaan sähkönjakelujärjestelmän sisään. Lämmittimien viisijohtimiset syöttöjohdot (3L/N/PE 400V~50Hz) on mitoitettava ja suojattava DIN VDE 0100: mukaisesti. 6) ; ; ; ; ) ) 7 NRVNHWLQDYRLQQD NXQQDOOLVSDOYHOXQHVWR 6\|WW|MlQQLWH 4) Kontaktori (K20) uppokuumentimelle (E10) tulee valita lämmittimien tehon mukaan (laitteistot ilman lisälämpöä) ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J13/NO 4 kautta. . .XQQDOOLVSDOYHOXQHVWRNRQWDNWRUL 3) Kolmijohtiminen syöttöjohto ohjausyksikölle (ohjausyksikkö N1) johdotetaan lämpöpumppuun (jos ohjausyksikkö on sisäänrakennettu) tai ohjausyksikön asennuspaikalle, jos tämä asennetaan erilleen. Ohjausyksikön syöttöjohto (L/N/PE~230V, 50Hz) viedään yksivaiheisesti 10A sulakkeen kautta ohjausyksikön asennuspaikalle. 1 /lPS|SXPSXQRKMDXV\NVLNN| 2) Lämpöpumpun tehoyksikön nelijohtiminen syöttöjohto (3L/PE 400V 50Hz) viedään talon sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun välittömään läheisyyteen asennettavan kaikkivaiheisen turvakytkimen kautta lämpöpumppuun. Sähköpääkeskukseen sijoitettavan kaikki vaiheet yhtä aikaa katkaisevan johdonsuoja-automaatin (katkaisukäyrä C) virtaarvo ja kaapelin mitoitus valitaan lämpöpumpun tyyppikilven mukaisesti. 2KMDXVMlQQLWH 1) Lämpöpumpun sähköliitännät /lPS|SXPSSXMDOlPPLW\VVDXYDW 8.2 8.2 10) Ulkoanturi (R1) kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B1. 11) Käyttövesianturi (R3) on asennettu kuumavesivaraajan sisään ja kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B3. 12) Lämpöpumppu (pyöreä pistoke) ja ohjausyksikkö kytketään toisiinsa koodattujen ohjausjohtojen kautta. Ulos asennettaville lämpöpumpuille ne on tilattava erikseen. Ainoastaan lämpöpumpuissa, joissa on kuuman kaasun sulatus, on johdin nro 8 kiinnitettävä liittimeen J4-Y1. HUOM! Vaihtovirtapumppuja käytettäessä voidaan ohjata suojakatkaisinta lämpöpumpun ohjausyksikön 230 V –lähtösignaalin kautta. Anturijohtoja voidaan pidentää enintään 30 metriin käyttämällä kahta 0,75 mm johtoa. www.dimplex.de/fi 10.2008 | 179 8.2 Selitykset A1 A2 A3 A4 B2* B3* B4* E9 E10* F1 F2 F3 H5* J1 J2 J3 J4 J5 J6 J7 J8 J9 J10 J11 J12... J18 Silta EVS (J5/ID3-EVS X2:lle) on asennettava, jos ei käytetä EVU-estokosketinta (kosketus avoin = kunnallispalvelun esto) Silta SPR (J5/ID4-SPR X2:lle) on poistettava, mikäli tuloa käytetään (tulo avoin = lämpöpumppu estetty) Silta (vika M11). A3:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin suojakytkintä Silta (vika M1). A4:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin suojakytkintä Keruuliuoksen matalapainepressostaatti Käyttövesitermostaatti Uima-allastermostaatti Sähkövastus käyttövesi 2. lämmöntuottaja (lämmityskattila tai sähkövastus) Ohjausvaroke N1 5x20 / 2,0ATr Varoke pistokoskettimille J12 ja J13 5x20 / 4,0ATr Varoke pistokoskettimille J15...J18 5x20 / 4,0ATr Häiriömerkkivalo Ohjausyksikön virtalähteen liitäntä (24VAC AC / 50Hz) Käyttöveden, paluuveden ja ulkoanturin liitäntä Tulo koodille ja jäänestoanturille ohjausjohdon pistoliittimen X8 kautta 0-10 V DC tulo taajuusmuuntimen, etävikailmaisimen ja uima-altaan kiertopumpun ohjaamiseen Liitäntä lämpimän käyttöveden termostaattia, ja uima-allastermostaattia varten Toisen lämmönjakopiirin anturin ja sulatuksen lopun anturin liitäntä Liitäntä hälytysviestille “Matalapaine keruuliuos” 230 V AC tulot ja lähdöt lämpöpumpun ohjaamiseen, ohjausjohdon pistokosketin X11 pistorasiaa ei vielä käytetä Pistorasia kaukosäätimen liittämiseksi (6-nap.) Liitäntää ei vielä käytetä 230 V AC -lähdöt järjestelmän osien ohjaamiseen (pumppu, sekoitin, lämmitysvastus, magneettiventtiilit, lämmityskattila) 180 | 10.2008 K9 K11* K12* K20* K21* K23* M11* M13* M15* M16* M18* M19* M21* M22* N1 N10 N11 R1 R2 R3 R5 R9 R12 R13 T1 X1 X2 X3 X8 X11 Kytkentärele 230V/24V Elektroninen rele etävikailmaisimelle Elektroninen rele uima-altaan kiertopumpulle Kontaktori 2. lämmönkehitin Käyttöveden sähk. laippalämmittimen kontaktori SPR-apurele Ensiö- eli keruuliuospmppu Lämmönkiertopumppu Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2 Apukiertopumppu Käyttövesikiertopumppu Uima-allasveden kiertopumppu Pääpiirin tai lämmityspiiri 3:n sekoitin Sekoitin lämmityspiiri 2 Ohjausyksikkö Kauko-ohjain Relemoduuli Ulkoanturi Paluuvesianturi Käyttövesianturi Lämmityspiiri 2:n anturi Menovesianturi Sulatuksen lopun anturi Lämmityspiiri 3:n anturi Turvamuuntaja 230 / 24 V AC / 28VA Ohjausyksikön syötön L,N PE kytkentäpiste Jakorasia 24VAC Jakorasia maa Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite) Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC Lyhenteet: MA MZ * Sekoitin AUKI Sekoitin kiinni Osat on lisättävä ulkoisesti www.dimplex.de/fi J1 230 VAC 24 VAC X3 0 VAC B1 R1 J2 J11 R2 X11/8 R3 +VDC 2 W1-15p Ohjausjohto 1 J3 3 F2 (L) J12 NO2 5 4 6 K11 X8 H5 max. 200W K12 X11/9 J4 6 X4 N11 5 4 M11 C1 GND J1 – J7 sekä X2, X3 ja X8 liitäntäjännite 24V. Tähän ei saa liittää verkkojännitettä. Huomaa!! T1 24VAC J5-IDC1 250V~ 2AT G F1 X2 / G J10 B2 J9 B3 NO1 BC5 N1 G0 tai M19 max. 200W X1 - N T< B3 T< B4 K20 J5 A1 A2 K23 M18 ID8 ID7 Stö.M1 Stö.M11 A1 A2 A3 A4 X2 ID6 C7 24VAC K9 M21 MZ 14 21 J6 X1 R5 J15 X1 J1-G NO8 kytketään laitteistoon paikan päällä tarpeen mukaan johdotettu käyttövalmiiksi NO7 J14 MA C7 0 VAC J1-G0 AE / EGS IDC1 EVS/SPR > kosketin avoinna = esto K22 M13 J13 C4 ID1 X11/7 B4 Cod.-WP NO3 R12 NO5 ID3 C8 N B6 M16 GND F3 F2 X2 J18 /C13 3 X1 J7 K21 3 P< B2 IDC9 K9 A2 A1 0 VAC 2 MZ 7 W1-15p 6 5 8 9 X11 -NO3 -NO2 F3 /L X1 / N < J12- > -NO1 J18 Ohjausjohto 3 4 M22 J8 J17 C12 1 MA J1-G0 J12 /C1 M15 Verkko / 230 VAC - 50Hz PE L R13 NO9 J16 NO10 ID9 xxxxx ID12 E9 ID14 N10 BC4 GND GND NO6 ID4 C1 B5 R9 VG A2(-) T1 Y1 Johdin nro 8 J13-C4 Lämmitysvastus Y4 J14-C7 NO4 ID2 EVS C4 ID5 SPR VG0 A1(+) L1 Y2 A2(-) T1 Y3 A1(+) L1 B8 12 pol. C9 ID11 NC8 B7 12 pol. HD C9 4,0A Tr NO11 ID10 4,0A Tr NO12 ID13H AE / EGS C13 N ID13 ND NO13 ID14H Ver.1 NC12 IDC13 L NC13 Ver.2 E10 Ven. www.dimplex.de/fi PUP HK Apua suunnitteluun ja asennukseen 8.2 Taul. 8.1: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio WPM 2006 plus (N1 lämmityssäädin) 10.2008 | 181 8.3 8.3 Vähimmäisvaatimukset käyttövesivaraajan ja kiertopumpun suhteen Ilma-vesilämpöpumput, sisätilaan asennettavat Lämpöpumppu LIK 8TE / LI 9TE / LI 11TE / LI 20TE Tilavuus Vaihtimen pinta-ala Tilausnimike Latauspumppu M18 300 l 3,2 m² WWSP 332 / PWS 332 UP 60 LIKI 14TE / LI 24TE 400 l 4,2 m² WWSP 880 UP 60 LI 16TE / LI 28TE LIH 22TE 400 l 4,2 m² WWSP 880 UP 80 LIH 26TE 500 l 5,7 m² WWSP 900 UP 80 Ilma-vesilämpöpumput, ulos asennettavat Tilavuus Vaihtimen pinta-ala Tilausnimike Latauspumppu M18 LA 11AS / LA 20AS LA 9PS / LA 11PS / LA 17PS Lämpöpumppu 300 l 3,2 m² WWSP 332 / PWS 332 UP 60 LA 22PS 300 l 3,2 m² WWSP 332 / PWS 332 UP 80 LA 24AS 400 l 4,2 m² WWSP 880 UP 60 LA 16AS / LA 28AS LA 26PS / LA 22HS 400 l 4,2 m² WWSP 880 UP 80 LA 40AS 500 l 5,7 m² WWSP 900 UP 32-70 LA 26HS 500 l 5,7 m² WWSP 900 UP 80 Tilavuus Vaihtimen pinta-ala Tilausnimike Latauspumppu M18 300 l 3,2 m² WWSP 332 / PWS 332 UP 60 400 l 4,2 m² WWSP 442E UP 60 UP 80 Maalämpöpumput, sisätilaan asennettavat Lämpöpumppu SIK 7TE / SIK 9TE / SIK 11TE / SIKH 6TE / SIKH 9TE SI 5TE / SI 7TE / SI 9TE / SI 11TE / SIH 6TE / SIH 9TE / SIH 11TE SIK 7TE / SIK 9TE / SIK 11TE / SIKH 6TE / SIKH 9TE / SIK 14TE 400 l 4,2 m² WWSP 442E SI 14TE / SI 17TE 400 l 4,2 m² WWSP 880 UP 80 SI 21TE 500 l 5,7 m² WWSP 900 UP 80 SIH 20TE / SI 24TE / SI 30TE 400l 4,2 m² WWSP 442E UP 32-70 SIH 40TE / SI 37TE 500l 5,7 m² WWSP 900 UP 32-70 SI 50TE 500 l 5,7 m² WWSP 900 4,5 m3/h SI 75TE 2 x 400 l 8,4 m² 2 x WWSP 880 6,5 m3/h SI 100TE 2 x 500 11,4 m² 2 x WWSP 900 8,5 m3/h SI 130TE 3 x 500 17,1 m² 3 x WWSP 900 11,5 m3/h (Tämän asiakirjan suosittelemien kytkemistapojen ja tavallisten reunaehtojen pohjalta) lämpöpumpun lämmöntuotosta Taulukko kertoo käyttöveden kiertopumput ja varaajat eri lämpöpumpuille, joissa yhdellä kompressorilla saavutetaan n. 45 °C käyttöveden lämpötila (lämmönlähteiden enimmäislämpötilat: Ilma: 25 °C, keruuliuos: 10 °C, lämpöpumpun ja varaajan välisen putken pituus enintään 10 m). tilavuusvirtauksesta, joka riippuu painehäviöstä ja kiertopumpun syöttötehosta. Pelkästään lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva suurin käyttövesilämpötila riippuu seuraavista tekijöistä: 182 | 10.2008 varaajaan asetetusta lämmönvaihdinalueesta ja HUOM! Korkeampia lämpötiloja voidaan saavuttaa varaajan lämmönvaihtopintaalaa suurentamalla, virtausmäärää kasvattamalla tai käyttämällä sähkövastusta (katso myös luku 5.1.3 sivulla 131) www.dimplex.de/fi Apua suunnitteluun ja asennukseen 8.4 8.4 Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto Verkko - Lomake: Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto Lämmityslämpöpumppu: Palautus: Fax +49 (0) 92 21 / 70 9-5 65, postitse tai tutulle edustajalle! www.dimplex.de/kundendienst/systemtechnik-deutschland/ Lämmitys Lämmitys ja jäähdytys Tyyppi: Valmistusnro: FD: Ostopäivä: Glen Dimplex Deutschland GmbH Geschäftsbereich Dimplex Kundendienst Systemtechnik Am Goldenen Feld 18 Toimitusaika: Käyttöveden kuumennus: Lämmityslämpöpumpun kanssa Kyllä Ei Käyttövesivaraaja (malli/tyyppi): (Valmistaja ei takaa muiden valmistajien tai lämpöpumpuille hyväksymättömien varaajien toimivuutta. Ne voivat haitata lämpöpumpun käyttöä.) 95326 Kulmbach Lämmönvaihto-pinta-ala m² Nimellistilavuus l Sähköinen laippalämmitin kW Ehtona sille, että valmistaja myöntää lämmityslämpöpumpulle 36 kuukauden tai enintään 38 kuukauden pidennetyn takuun tehdastoimituksesta laskettuna, on valtuutetun asiakaspalvelun suoritettava maksullinen käyttöönotto käyttöönottopöytäkirjoineen viimeistään 150 tuntia laitteen kompressorin käyttöajan kuluttua. Käyttöönotosta laskutetaan tällä hetkellä verottomana € 340,-- lämmityslämpöpumppua kohti, sisältäen varsinaisen käyttöönoton ja matkakustannukset. Jos laitteisto ei ole käyttövalmis tai jos käyttöönoton yhteydessä on korjattava laitteiston puutteita tai jos ylimääräisiä odotusaikoja syntyy, lasketaan se erikoispalveluksi, jonka asiakaspalvelu laskuttaa erikseen toimeksiantajalle. Suoritettuaan lämmityslämpöpumpun käyttöönoton ei asiakaspalvelu vastaa koko laitteiston oikeasta suunnittelusta, mitoittamisesta ja toteuttamisesta. Lämmitysjärjestelmän rakentajan on suoritettava laitteiston säätäminen (ohitusventtiili ja paineentasaus). Säätäminen kannattaa suorittaa vasta lattiatasoitteen kuivauksen jälkeen, siksi se ei kuulu käyttöönottoon. Käyttöönotossa tulisi toimeksiantajan/laitteiston toteuttajan olla läsnä. Käyttöönottopöytäkirja laaditaan. Mahdolliset pöytäkirjaan merkityt puutteet on poistettava viipymättä. Tämä on takuun perusehto. Käyttöönottoprotokolla on lähetettävä kuukauden sisällä yllä mainittuun osoitteeseen, joka myöntää takuuajan pidennyksen. Laitteiston sijaintipaikka Toimeksiantaja/laskun vastaanottaja Firma: Nimi: Yhteydenottohenkilö: Katuosoite: Katuosoite: Postinumero/paikkakunta Postinumero/paikkakunta Puh: Puh.: Tarkastuslista---------- Liitäntätietoja ei tarvita hankittaessa jäähdytystä jälkeenpäin. Liitännät Onko lämmityslämpöpumppu liitetty lämmönjakojärjestelmään projektiasiakirjojen mukaisesti ja ovatko sulkimet säädetty oikein? KYLLÄ Onko varmistettu puskurisäiliön tai muun sopivan keinon avulla, että lämpöpumppu saa aina vähintään 10 % nimellisläpivirtauksestaan? KYLLÄ Onko koko lämmönjakojärjestelmä mukaan lukien varaajat ja kattilat huuhdeltu ja ilmattu ennen lämpöpumpun liittämistä?.................... KYLLÄ Onko lämmönjakojärjestelmä täytetty ja suljettu, toimivatko kiertopumput oikein? Onko veden virtausmäärä tarkastettu ja vastaako se oletusarvoja, ovatko vähimmäisvirtausmäärät varmistettu? ........... Ohje:Lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärä on varmistettava jatkuvalla virtausmäärällä toimivalla lämmityskiertopumpulla......... KYLLÄ Onko lämpöpumpun ympärillä riittävästi tilaa huoltoa varten? ....... KYLLÄ KYLLÄ Lämpölähteen ottaminen käyttöön Ilma–vesilämpöpumppu sisäasennukseen Onko olemassa vähimmäismitat täyttävä ilmapiiri kanavien tai letkujen avulla?............................................................................... KYLLÄ Keruuliuos–vesilämpöpumppu Onko keruuliuospiiri ilmattu, suljettu ja onko suoritettu vuorokauden mittainen koeajo?............................................................................ EI Vesi–vesilämpöpumppu Onko suoritettu vesianalyysi, joka osoittaa pohjaveden yhteensopiEI vuuden vesi-vesilämpöpumpulle ja onko suoritettu kaksi vuorokautta kestävä pumppauskoe? .............................................................. EI Säätäminen/sähköliitännät KYLLÄ EI KYLLÄ EI Ovatko kaikki sähköosat kytketty asennus- ja käyttöohjeiden ja sähköyhtiön ohjeiden mukaisesti vakiokäyttöä varten (ei kytketty EI rakennusaikaiseen sähköpiiriin, myötäpäiväisesti, kaikki anturit asennettuina ja oikein kytkettyinä)? ................................................ EI Viilennyslämpöpumppu EI Onko viilennys toteutettu dynaamisesti puhalluskonvektorin kautta, ovatko syöttöputket eristettyinä? KYLLÄ EI KYLLÄ EI Onko viilennys toteutettu yhdistetyllä pintalämmitys- ja viilennysjärjestelmällä, onko vertailuhuoneen huoneyksikkö kytketty lämpöEI pumpun ohjausyksikköön?.............................................................. Lisävaatimukset kondensaatin osalta ............................................. (laajennettu kastepistevalvonta) KYLLÄ EI KYLLÄ EI ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Täten annetaan asiakaspalvelulle toimeksianto maksullisen käyttöönoton suorittamiseksi. Toimeksiantaja vahvistaa, että kaikki käyttööottoa varten tarpeelliset esityöt on suoritettu, tarkastettu ja saatettu päätökseen sekä että hän on tietoinen firman Glen Dimplex Deutschland GmbH, toimiala Dimplex toimitus- ja maksuehdoista. Ehdot löytyvät osoitteesta http://www.dimplex.de/downloads/ . Oikeuden paikka on tässä tapauksessa Nürnberg. Päivämäärä www.dimplex.de/fi Nimi Allekirjoitus (yrityksen leima) 10.2008 | 183 Oikeus painovirheiden korjauksiin ja teknisiin muutoksiin pidätetään Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.dimplex.de/fi Glen Dimplex Deutschland GmbH Dimplex Division Export Department Am Goldenen Feld 18 DE-95326 Kulmbach Telefon: +49 9221 709-201 Faks: +49 9221 709-233 [email protected] OY Glen Dimplex Nordic Ab Mestarintie 30 06150 PORVOO Puh.: + 358 20 7768 301 Faksi +358 20 7768 309 www.dimplex.de/fi www.glendimplex.fi
![Esite IVT Maalämpöpumput HE ja EQ [.pdf]](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003438158_1-261f9db39a69dfa6bab8da71cd18b246-250x500.png)
© Copyright 2024