Kumpulan Viesti 2/2012 (pdf) - Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys

19 27
Numero 2
Kesäkuu 2012
KUMPULAN VIESTI
Kumpulan
siirtolapuutarha
85 vuotta
2012 toimintakalenteri
Tiedonjyviä
Kumpulan Siirtolapuutarhaydistys ry Helsinki
19 27
Armas aika joutui
Siirtolapuutarhassamme on arkisen aherruksen ja kesän­
vieton lomassa aika myös juhlaan: juhannus on jo ovella,
yhdistys viettää perustamisensa 85-vuotisjuhlaa ja tuttu
jäsenlehtemme Kumpulan Viesti täyttää 40 vuotta.
on veden saanti turvattu kaikille palstoille. Nyt on puo­
lestaan tullut aika liittää Kerhotalon keittiö- ja wc-tilat
sekä varastorakennuksen vanhat suihkut kaupungin
yleiseen viemäriverkkoon. Hankkeen suunnittelu käyn­
nistyy tänä vuonna ja hanke toteutunee ensi vuonna
sen mukaan mitä asiasta ylimääräisessä tai sääntömää­
räisessä yhdistyksen kokouksessa päätetään. Muista
tulevaisuuden rakennus- ja remonttihankkeista on lisää
muualla lehdessämme.
Yhdistys on ottanut käyttöön uusvanhan merkkinsä,
joka on hienovaraisesti tyylitelty käsiommellusta
yhdistyksen vanhan pöytäviirin merkistä. Sama vanha
merkki on myös yhdistyksen lipussa. Tyylitelty merkki
on myös yhdistyksen uusissa viireissä, jotka hulmuavat
juhlakentän ja pääportin lipputangoissa.
Samaisessa jäsenlehtemme ensimmäisessä numeros­
sa, joka ilmestyi helmikuussa vuonna 1972, kehotettiin
seuraavasti: ”Kun toimeen tartut, ehdit vielä kunnostaa
ja tervata suksesi Marianpäivään mennessä. Silloin on
kello 11 Vallilan maastossa kilpa, jossa Vallila on uhan­
nut hakata Kumpulan pahemman kerran. Sitä varten jo
salaa treenaavat. Kohennetaanpa mekin kuntoamme.”
No, juhannuksena ei hiihdetä, mutta kuntoa voi kohen­
taa vaikka sauvakävelyllä ennen mittu­maaria. Vallilakin
täyttää 80 vuotta!
Juhlavuosien kunniaksi on yhdistyksen jäsen Minna
Kommeri hienosti suunnitellut paitsi tämän merkin,
myös jäsenlehtemme uuden hienon ulkoasun ja sel­
keän perustaiton. Kiitos hänelle!
Hyvät jäsenet, näin uusituin ilmein viettäkäämme
lauantaina 28. päivänä heinäkuuta yhdistyksemme
85-vuotisjuhlaa. Juhlaesitelmän sanoin ja kuvin pitää
FM Ulla-Maija Laurila Kumpulan spy:n perustajajäse­
nestä Elisabeth Kochista. Lisää muualla lehdessämme.
Puutarhassamme on taas tänä suvena monenlaista toimin­
taa. Perinteiset kevät- ja syystorit sekä kirppu­tori kerää­vät
lähialueen asukkaita aina runsaasti. Seurakunnan grilliilloissa tarjotaan hengen ja ruumiin eväitä. Erilaiset leik­
kimieliset kisat muiden siirtolapuutarha­yhdistysten kes­
ken ovat monelle tärkeitä yhteisilon nostattajia.
Kesän toimintakalenteri on muualla lehdessämme.
Vuosikymmenet vaativat myös monenmoista remonttia
ja kohennusta. Vuodelta 1927 peräisin olevaan ainut­
laatuiseen Kumpulan pääportin Kalervonkadun puo­
leiseen ulkoseinään rakennetaan tänä kesänä kasvi­
säleiköt, joihin puutavaran lahjoitti Helsingin kaupunki.
Alkuperäisen suunnitelman mukainen villiviinikasvusto
poistaa toivottavasti ilkivaltaisen töhertelyn. Jatkuvas­
ta päälle maalaamisesta on Risto Koso­nen pitänyt kii­
tettävää huolta kesät talvet jo yli 15 vuoden ajan. Me
kaikki kumpulalaiset olemme hänelle kiitollisia tästä
pyyteettömästä ja pitkäaikaisesta työrupeamasta.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tervehti siirtolapuu­
tarhayhdistyksen 80-vuotisjuhlaviestissään viisi vuotta
sitten jäseniä seuraavasti. ”Teidän on syytä olla ylpei­
tä kauniista puutarhasta ja toimeliaasta yhdistyksestä.
Siirtolapuutarha-alue iloisine mökkeineen ja hyvin hoi­
dettuine istutuksineen toivottaa tervetulleeksi Helsin­
kiin. Yhdistys tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan.
Näkyvin lienee perinteinen juhannusjuhla. On hienoa,
että jaatte puutarhayhteisön iloa myös yhdistyksen
ulko­puolelle.”
Helsingin kaupunki antoi meille lahjaksi myös neljä
uutta kaunista viininpunaista kartanopenkkiä. Voimme
myös tulevana suvena ihailla perenna-trion, Hilli –
Mielonen – Danielsson, kädenjälkiä. Viime syksynä
he saivat työnsä ensimmäisen erän valmiiksi. Tämän
pääportti­aukion perennapenkkien kukat ovat lähte­
neet hyvin kasvuun, mutta syksyllä perennapenkkiä
pidennetään. Trion suururakka lienee ennen synty­
mäpäiväjuhlia Kerhotalon edustan kovin ränsistyneen
puskaryhmän täydellinen uusiminen – osittain ehkä
osto­palveluin. Samalla kahden kaadetun pylväshaavan
kantojen tilalle saanemme vielä ruusutarhan!
Komiaa kesää ja mukavaa mittumaaria toivoo
Risto Välttilä, puheenjohtaja
Kuva:
Esko Helin
Lisäksi Helsingin kaupunki lanaa ja suorittaa kivituhka­
uksen koko alueellamme tänä kesänä – mahdollisesti jo
kesä­kuussa, kunhan saamme ensin molemmat parkkipaik­
kamme siististi kantattua pitkälle kasvaneesta nurmesta.
Tähän tarvitaan avuliaiden autoilijoiden talkoovoimaa!
Kumpulan Viestin ensimmäisessä numerossa 40 vuot­
ta sitten mainitaan, että kaupunki asennuttaa uudet
vesijohtoputket jäljellä olevien vanhojen tilalle. Sitten
2
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry
Toimintakalenteri 2012
Yhdistyksen kevätkokouksessa Kerhotalolla 20.5.2012 merkittiin tiedoksi yhdistyksen hallituksen laatima
toimintakalenteri 2012, jossa muutokset ovat mahdollisia mm. säätilan ja muiden olosuhteiden mukaan
KESÄKUU HUOM!
11.6
Haketusalue suljetaan
14.6.
Paavalin srk-ilta
Kerhotalolla
22.6.
Juhannusjuhla
Juhlakentällä ja Kerhotalolla
27.6.
Omenapuiden leikkausilta
Kerhotalolla ja museomökillä
HEINÄKUU
7.7.
28.7.
29.7.
SSpl:n Kohtaamispäivä
85-vuotisjuhla Aluejärjestön Kesäkisat
ELOKUU
alku
16.8.
17.8.
½väli
18.8.
25.8.
Elojuhla
Kerhotalolla, sään mukaan Paavalin srk-ilta
Kerhotalolla
Haketusalue avataan
Omenamuulin ensimmäinen käynti
Jos tarpeen
Jäsenkirppari
Jos löytyy vastuuhenkilö
Valojuhla
Jos löytyy vastuuhenkilö
SYYSKUU
8.9.
9.9.
16.9.
22.9.
23.9.
Taimien ja myyntitavaran tuonti
Syystori
Pääportti Kesäkauden päättäjäiset
Kerhotalon sulkemistalkoot
LOKAKUU
1.10.
alku
29.10.
Haketusalue suljetaan
Vedet, Kerhotalon wc:t ja vanhat suihkut suljetaan.
Säätilan mukaan
Jäteastiat poistetaan
MARRASKUU
alku
Pääportin wc- ja suihkutilat suljetaan
Talissa
Juhlakentällä ja Kerhotalolla
Marjaniemessä
Kerhotalolla klo 12-14
Kerhotalolla klo 12-14
suljetaan talveksi
Kerhotalolla
Kerhotalolla
Säätilan mukaan
Kumpulan Viesti 40 vuotta.
Jäsenlehden ensimmäinen
kansi vuodelta 1972.
KUMPULAN VIESTI
Numero 2, kesäkuu 2012, 40. vuosikerta
Julkaisija: Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry
Toimitus: Risto Välttilä, päätoimittaja
Tekstin koonneet: Karola Grönlund, Juha Tuhkanen,
Anja Wirman ja Risto Välttilä
Taitto: Minna Kommeri
Painopaikka: Paintprinting Oy, Helsinki 2012
http://kumpulanspy.nettisivu.org
Käyntiosoite: Kalervonkatu 1a (pääportti), 00600 Helsinki
Postisoite: c/o Sihteeri Anja Wirman,
Helsinginkatu 18 C 46, 00530 Helsinki, puh. 050 460 2348
Kannen kuva:
Minna Kommeri
S-posti: [email protected]
3
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry
Hallitus 2012
Puheenjohtaja*
Risto Välttilä
Liljatie 41
Varapuheenjohtaja*
jäsen
Untamo Aukio
Ruusutie 132 Taloudenhoitaja*
jäsen
Juha Tuhkanen
Sireenipolku 242
Sihteeri*
jäsen
Anja Wirman
Orvokkipolku 211
Emäntä
jäsen
Sirkka Valkjärvi
Sinikellontie 233
puh. 0500 818 991
[email protected]
Jäsen
Martti Tolvanen
puh. 050 438 9190
Jäsen
Jouni Mehtonen
puh. 050 3305 250
Varajäsen
Ritva Pesola
puh. 040 748 0540
puh. 050 435 1975
[email protected]
puh. 040 550 4660
[email protected]
yhdistyksen puh. 050 460 2348,
puh. koti 767 390, mökki 799 671
puh. 050 432 0838
Varajäsen
Simo Saarikoski
Unikkotie 195
puh. 041 524 0512
[email protected]
Varajäsen
Mirja Arajärvi
puh. 040 576 8733
kotisivujen päivittäjä
* tähdellä merkityt ovat myös hallituksen työvaliokunnan jäseniä
Sähköverkostoasiat
Untamo Aukio
Ruusutie 132
puh. 050 435 1975
[email protected]
Vesiverkostoasiat
Einari Lipponen
Pentti Kaukinen
Unikkotie 173
Unikkotie 193
puh. 050 339 8041
puh. 796 747, 040 532 5658
Aita- ja porttiasiat
Risto Kosonen
Sireenipolku 258
puh. 050 563 4337
Yhdistyksen hallitus kokoontuu
Rakentamisen lupa-anomukset tulisi olla seitsemän (7)
päivää ennen hallituksen kokousta yhdistyksen sihteerillä:
Anja Wirman, joko Orvokkipolku 211 Kumpulassa tai
Helsinginkatu 18 C 46, 00530 Helsinki.
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n hallituksen
kokoukset pidetään kesällä 2012 seuraavasti
- torstaina 5.7.
- tiistaina 31.7.
- elokuun kokouksesta ilmoitetaan myöhemmin
ilmoitustauluilla ja kotisivuilla.
Tutustu ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä
Raken­taminen Kumpulan siirtolapuutarhassa -oppaaseen.
Hallitus kokoontuu myös syys- ja talvikaudella neljä viisi
kertaa. Niistä tiedotetaan kotisivuilla.
Kysy lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä, puh. 050 460 2348.
4
Kerhotoiminta 2012
URHEILU- JA LIIKUNTAKERHO
Liikunnanharrastajat kokoontuvat Kerhotalon kentällä
Sunnuntaisin klo 16.00
KROKETTI
Torstaisin
klo 17.00
KROKETTI
Lauantaisin
klo 16.00 PETANKKI
tai vaihtoehtoisesti
MÖLKKY, TIKKA tms.
Ideoidaan myös uusia toimintoja. Tapaamme kentällä!
KÄSITYÖKERHO
Kerho kokoontuu jälleen. Kun tarkemmasta ajasta
sovitaan, se laitetaan ilmoitustaululle. Teemme käsitöitä
yhdistyksen hyväksi yhdistyksen tai lahjoitetuista
materiaaleista. Ryhmä on pieni ja mukaan mahtuu – tuoreet
jäsenet ja ideat ovat tervetulleita! Uudet jäsenet voivat
kysyä lisä­tietoja Anja Wirmanilta, puh. 050 460 2348.
LASTENKERHO
Kerhotoiminta lapsille jatkuu tänäkin kesänä, kunhan ohjaaja löytyy. Kerhon
aiheena voi olla liikunta, askartelu, lauta­pelit, piirustelu... ihan lapsien ja ohjaajan
mielenkiinnosta riippuen. Aiempien vuosien kuvataidekerhoa ei nyt järjestetä viime ja
toissa kesien runsaiden ilmoittamattomien poisjääntien vuoksi. Jos tunnet kiinnostusta
vetäjäksi, niin kysy lisätietoja Juha Tuhkaselta, puh. 040 550 4660.
JOOGA-KERHO
Joogaohjausta (kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille
sopivaa hathajoogaa) on tarjolla Kerhotalolla
heinäkuussa maanantaisin. Tarkemmat tiedot
ilmoitustaululla ja facebookissa kesäkuun
jälkipuoliskolla.
MUITAKIN HARRASTEKERHOJA
Jos sinulla on ideaa tai ajatusta luoda toiminta­mallein
muitakin KSpy:n jäseniä mahdollisesti kiinnostavia
harraste­kerhoja, niin ota rohkeasti yhteys puheenjohtaja
Risto Välttilään, [email protected].
Yhdistyksen 5-vuotissuunnitelma 2012–2016
Yhdistyksen kevätkokouksessa 20.5.2012 merkittiin tiedoksi hallituksen esittämä yhdistyksen suurien rakennusja korjaushankkeiden runkosuunnitelma. Samalla merkittiin, että kaikista tämänsuuruista hankkeista päätetään
kustannusarvioiden selvittyä yhdistyksen sääntömääräisissä tai ylimääräisissä kokouksissa aikanaan erikseen.
HANKKEITA OVAT:
- Kerhotalon ja varastorakennuksen viemäröinti kaupungin yleiseen viemäriverkkoon 2012–2013
- Näiden rakennusten vanhojen wc- ja suihkutilojen korjauksen sekä uusien rakentamisen suunnittelu 2012–2013
- Alueen sähköverkon uusimisen suunnittelu 2012–2013
- Museomökkipalstan perusparannus 2013
- Alueen sähköverkon uusiminen 2014–2016
5
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry 85 vuotta
Kaikki lehden historialliset kuvat
Helsingin kaupunginmuseosta ja/tai
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys
ry:n arkistosta.
Palstan hoitoa Unikkotiellä
Perhettä ja sukua Liljatie 52:ssa
Piirros
vuodelta
1928
Unikkotie 14
jäsenkortti
vuodelta 1934
6
Kerho kokoontuu v. 1932
Lasten näytelmä v. 1957
Museomökki v. 1930
Ruusutie 45. Gunvor Laurén viihtyy
pihalla ystävänsä kanssa.
1930
Puutarhojen
alkuvuosina
hyötyviljely oli
tärkeää. Kuva
vuodelta 1934.
7
Puutarharetki
Elisabeth Kochin seurassa
Siirtolapuutarhaneuvoja Elisabeth Koch (1891–
1982) kirjoitti syksyllä 1927, että menneen kesän
”sato Kumtähden puutarhassa on ollut hyvä, läm­
pöisen kesän johdosta saatiin erittäin paljon kurk­
kuja, kaalia, juurikasvia y. m. Palstan viljeliät ovat
olleet hyvin tyytyväisiä satoonsa. Kymmenkunta
huvimajaa on rakennettu puutarhaan tänä syksy­
nä. Yksi maja oli jo elokuussa [1927] valmis kun
Tukholman puutarhaviljeliät kävivät puutarhassa.
Tukholman ryhmäpuutarhojen tarkastajan neiti
Anna Åbergsonin mielestä Kumtähden puutarha
oli kokonaisuudessaan hyvin suunniteltu ja järjes­
tetty”. Tyytyväinen oli varmasti myös Elisabeth
Koch, joka oli suunnitellut alueen pohjakaavan yk­
sityiskohdat ja laatinut hienot istutussuunnitelmat
Kumpulan siirtolapuutarhan pääkäytävää ja juhla­
kenttää reunustamaan.
Helsingissä syntynyt Elisabeth Koch valittiin vuon­
na 1924 siirtolapuutarhaneuvojaksi, ja tässä työssä
hän teki vertaansa vailla olevan uran, yhteensä 30
vuotta. Hänen kädenjälkensä näkyi aikanaan kaikis­
sa kaupunkimme siirtolapuutarhoissa. Työhön kuu­
lui yhteisten alueiden suunnittelu, mutta monelle
viljelijälle Koch oli tutumpi oman palstan ratkaisuis­
ta. Siirtolapuutarha­neuvojalta jokainen puutarhuri
sai halutessaan tilata suunnitelman palstalleen.
Tätä mahdollisuutta moni käyttikin hyväkseen.
Kesäisin Elisabeth Koch totuttiin näkemään joka­
viikkoisilla vierailuillaan siirtolapuutarhoissa. Hän
paneutui käytännön töiden ohjaamiseen, kuten
vuosittaiseen lannoitusjärjestykseen ja tuholais­
ten torjuntaan. Alkuvuosina myös ruokareseptit
ja säilöntävinkit kuuluivat kotitalousneuvojankin
koulutuksen saaneen Kochin työhön. Tarkoitukse­
na oli kannustaa tuoreiden vihannesten käyttöön;
ehkäpä ne eivät olleetkaan vain ”kallista vettä”,
paremman väen herkkua, jolla työmies ei pitkään
jaksaisi puurtaa?
Elisabeth Kochin vuonna 1930 laatima
viljelyehdotus siirtolapuutarhapalstaa varten.
Kirjoittaja on FM Ulla-Maija Laurila, joka pitää 85-vuotisjuhlassamme esitelmän sanoin ja kuvin Elisabeth Kochista.
Helsingin kaupunginmuseo on julkaisut myös Tutkimuksia
ja raportteja –sarjassaan hänen tutkimuksensa Vapaahetkien kuluksi – siirtolapuutarhat maailmansotien välisen
ajan Helsingissä. Tutkimus on mielenkiintoista luettavaa ja
siinä on runsaasti kuvia. Kirjaa saa ostaa Museokaupasta,
Sofiankatu 4.
8
Toinen vahva nainen
Venny viljeli ja maalasi
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taidemaalari Venny
Soldan-Brofeltin syntymästä. Hän oli naimisissa kirjailija
Juhani Ahon (syntyjään Johannes Brofeltin) kanssa.
Tohtorinna V. Aho, osoite Bulevardikatu 2 A, merkittiin
”Helsingin Kaupungin Sosialilautakunnan” ylläpitämään
vuokraajakortistoon Kumpulan siirtolapuutarhan palstan­
vuokraajana 14.3.1928. Siirtolapuutarha oli perustettu edel­
lisenä vuonna.
Vennyn tontille nousi suurin mahdollinen mökki (2,65 x 2,65),
jossa verantaa oli yksi sivu. Professori Riitta Konttinen kertoo
kirjassaan Boheemielämä, että takkatulen saatuaan Venny viet­
ti mökillään tunnelmallisia iltoja pitkälle syksyyn saakka iltarus­
koa ihaillen ja ”vaipuen nirvanaan teen ja savukkeiden äärellä”.
Vennyn puutarhasta tuli myös todellinen keidas, jossa
kasvoi lähes viittäkymmentä eri lajia vanhanaikaisia kasveja
kuten laventeleja, krasseja, floksioita, iiriksiä, krysanteemeja,
unikoita, akileijoja, lemmikkejä, krookuksia, narsisseja,
hyasintteja ja monia maksaruohoja. Tiedetään myös että
Palstalla kasvoi myös mangoldia, maissia, tomaattia,
kyssäkaalia, purjoa, artisokkaa, härkäpapuja sekä marja­
pensaita ja omenapuita. Venny maalasi ahkerasti Kumpu­
lassa, ehkäpä juuri kukkatauluja.
Kukka-asetelma, öljy, 33 x 24.
Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä.
Tervetuloa juhlaan!
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry
viettää perustamisensa 85-vuotisjuhlaa
lauantaina 28.7.2012 seuraavasti:
rajoitetusti läheisten yhteiskumppaneiden edustajia.
Kutsussa on maininta: puheitta paras – ei delegaatioita
eikä lahjoja – asu vapaa.
Kirjalliset kutsut ilmoittautumisohjeineen jäsenille
(ennakko­ilmoittautuminen pakollinen tarjoilun takia)
jaetaan palstojen postilaatikoihin heinäkuun alku­
puolella. Vastaus pyydetään kirjallisesti viimeistään
16.7.2012 pääportilla sijaitsevaan yhdistyksen vihreään
postilaatikkoon. Ilmoittautumiskortissa pyydetään
vastaus myös dieetistä. Mielipahaksemme voimme
resurssipulan vuoksi huomioida vain sokeriton ja
laktoositon.
Kello 14.00 on juhlien avaus Juhlakentällä terassin
edustalla kaikille osallistujille
Avauksen ja muun siihen liittyvän ohjelman jälkeen
seuraa juhlaesitelmä sanoin ja kuvin (noin 30 min)
Kerho­talolla. Sen pitää FM Ulla-Maija Laurila: Puutarha­
matka Elisa­beth Kochin seurassa.
Juhlaesitelmä ja kahvitarjoilu järjestetään kahdessa erässä,
sillä Kerhotaloon mahtuu samanaikaisesti vain noin 100
henkilöä, eli avauksen jälkeen toiset siirtyvät Kerho­taloon
ja toiset nauttimaan iltapäiväkahvia juhlakentällä, ja sitten
päinvastoin. Suulliset ohjeet kuulutetaan avaus­
tapahtuman jälkeen.
Tervetuloa joukolla juhlimaan!
Lisätietoja mieluusti s-postitse:
[email protected] tai puhelimitse
Anja Wirman, puh. 050 460 2348.
Juhlia vietetään ns. perhepiirissä. Kaikki jäsenet, perhesekä kannatusjäsenet kutsutaan juhlaan. Tämä tarkoit­
taa kaksi henkilöä palstaa kohden ja luonnollisesti
jäsenten lapset. Lisäksi syntymäpäiville kutsutaan
9
Palstan mallikas hoito
Palstan rajoille ja ylikin
Jokainen meistä on allekirjoittamalla vuokrasopimuk­
sen sitoutunut hoitamaan palstaansa yhteisesti
sovit­tujen ja kaupungin määräämien periaatteiden
mukaan. Palstojen hoitoa valvovat sekä maanomistaja
eli kaupungin rakennusvirasto että yhdistys. Laimin­
lyönneistä annetaan huomautus, joka on perinteisesti
katsottu ikäväksi ja häpeälliseksi asiaksi.
enintään metrin korkuinen verkkoaita mm kanien vuoksi
kuitenkin sallitaan. Myös pensasaita on kielletty. Vadel­
mikkoa tukineen ei kuitenkaan katsota pensasaidaksi.
Eniten hankausta palstanhoidossa tuntuu tulevan
pensas­aitojen korkeudesta sekä tiealueiden ja väliojien
hoidosta. Nämä on pidettävä kunnossa koko kesän ajan.
Koska salaojitus on väliojien alla, ei ojaan saa asen­
taa muovia tai muuta läpäisemätöntä kerrosta. Ojan
pintaan voi laittaa soraa, jos se hyvältä tuntuu ja hoi­
toa helpottaa. Pitää vain muistaa, että väliojaa ei pidä
mennä täyttämään reunapadoksi palstan pintaa kor­
keammalle! Välikäytävien alla ovat myös alueen
sähkö- ja vesijohtoverkot.
Pensasaidat tulee pitää leikattuina siten, että tie­
alue ei kavennu ja aita on korkeintaan 140 cm korkea.
Porttiaihee­na ja metsää vastassa sallitaan korkeampia­
kin pensaita.
Kaiken lopuksi muutama ote lisäyksin Helsingin kau­
pungin rakennusviraston Siirtolapuutarhojen yhteiset
pelisäännöt -ohjevihkosta.
Tiealueet on kunkin palstalaisen hoidettava omal­
• Puut on istutettava ja kasvatettava riittävän etäällä
la kohdallaan tien puoliväliin saakka ja niillä reuna­
palstan reunoista. Palstalla ei saa kasvattaa sellaisia
palstoilla, joiden kohdalla ei ole vastapäistä naapu­
kotimaisia, luonnonvaraisia puita tai koristepuulajeja,
ria, koko tien leveydeltä. Tie on harattava vapaaksi
joiden juuristo levittäytyy palstan ulkopuolelle.
ruohosta ja rikkakasveista ja irtoroskat on poistettava.
Palstan puolelta ei tielle saa levitä kasveja haittaa­
• Puun enimmäiskorkeus on 4,5 metriä.
maan tien hoitoa ja lanausta.
• Puut ja pensaat eivät saa varjostaa kohtuuttomasti
naapuripalstoja. Kasvillisuus ei saa levitä palstan ulko­
Välikäytävät – itse asiassa väliojat – ovat naapurien
puolelle, ei myöskään tien tai polun ylle. Hedelmä­
yhteisesti hoidettavia. Ne tulee pitää puhtaana rik­
puiden sato ei saa pudota puusta teille tai poluille.
karuohoista ja roskista. Välikäytävällä ei saa säilyttää
mitään tavaraa tai rakennustarvikkeita. Vapaan kulku­
väylän leveyden tulee olla vähintään 60cm (”kottikärryn • Kasvillisuus pidetään halutussa korkeudessa ja
muodossa säännöllisesti leikkaamalla.
kuljettava väylä”). Välikäytävää ei saa reunustaa aidoilla;
...kaikkien kukkien kukkia?
Lapsuuden kesien hiekkalaatikolla leikittyjen kotileik­
kien verraton makaroni, voikukka varsineen elää ja voi
toisinaan hyvin monella palstalla, minullakin Karolalla..
Omalle silmälle kaunis, harmittoman aurinkoinen kuk­
ka on naapurilleni – ja itselleni – lisätöiden tuoja. Tä­
mä kaunotar kasvaa rehevässä maassa voimansa tun­
toon saattaen juurensa jopa puolen metrin syvyyteen.
Se siementään palstat poikineen heilutellessaan un­
tuvaista päätään uppiniskaisena ja takaa ympäristös­
sään loppumattoman kitkemis- ja hävitystyön. Muuta
työtähän ei palstoilla tokikaan ole tarjolla…
Kiinnitetään siis yhdessä enemmän huomiota tämän
kauniin, mutta petollisen kasvin kitkemiseen. Niille,
jotka ovat siihen vallan ihastuneita, on tarjolla harmit­
tomia voikukkia; vaikkapa verhokankaina!
10
Kastelun ABC
Oikealla kastelulla voit vaikuttaa kasviesi hyvinvoin­
tiin – puhumattakaan vesilaskusta. Yhdistyksen pe­
rimä vesimaksu on laskettu niin, että järkevä kastelu
käy hyvin päinsä, mutta suruton pläträäminen ei.
litraa vettä neliömetrille – vastaa 20 mm:n sademää­
rää. Silloin kosteus riittää useiksi päiviksi eikä pinnan
kuivuminen kuivata kasveja saman tien. Kunnollinen
kertakastelu voi riittää kasveista ja olosuhteista riip­
puen hyvinkin viikoksi – jopa kahdeksi.
Keskipäivällä vesi haihtuu nopeasti maan pinnasta.
Samoin käy, jos kastelet kerralla liian vähän (sadetta­
essa käy helposti niin). Silloin kasvit kasvattavat juu­
rensa maan pintakerroksiin – tietenkin sinne missä
vettä viimeksi oli – ja ovat entistä alttiimpia kuivumi­
selle. Monien kasvien juuret tukehtuvat ja mätänevät
liialla kastelulla. Juuretkin kaipaavat ilmaa!
Paras kasteluaika on aamulla ennen kymmentä ja ilta­
päivällä neljän jälkeen. Silloin vesi menee sinne, mihin
sen tarkoitatkin. Myöhäisen iltakastelijan pitää kui­
tenkin varoa kastelemasta tuuheiden kasvien lehvis­
töjä niin perusteellisesti, etteivät ne kuivu koko yönä.
Kosteus on nimittäin sienien ja homeiden kannalta
mieluisaa. Varminta on siis kastella myöhemmin illalla
maata kasvien juurella eikä itse kasveja. Tämä on yk­
si hyvä syy käyttää kastelukannua sadettimen sijasta.
Toinen syy on tietysti se, että kannulla tulee varmem­
min annettua sopiva annos vettä juuri sinne, missä si­
tä tarvitaan.
Jos taas kastelet harvemmin, mutta kunnolla, kasvisi
kasvattavat vahvat ja syvät juuret. Ne tottuvat hake­
maan vetensä syvemmältä, missä luonnon sadeve­
sikin pysyy pitempään. Kastelutarpeen toteat kuop­
suttamalla maata hiukan: pinta voi hyvin olla kuiva,
kunhan juurilla on sopivan kosteaa. Maan kuivumista
voit hidastaa sopivalla katteella (esim ruohonsilppu,
suuret lehdet, kitkemisjäte tai haketussilppu) tai yk­
sinkertaisesti pitämällä pintamaan harattuna.
Kuiva maa ei ime kahtakymmentä litraa neliömetrille
hetkessä. Kannulla kastellessa joutuukin imeyttämään
veden muutamana annoksena. Puita voi hyvin kastel­
la myös valuttamalla vettä hitaasti juuristoalueelle –
ei kuitenkaan useita tunteja. Kohtuus tässäkin!
Nurmikon hoidossa pätevät samat luonnonlait: aamuja iltakastelu ovat tehokkainta. Aurinkoisen keskipäi­
vän sadetuksesta haihtuu suuri osa ilmaan jo ennen
putoamistaan maahan. Eipä taida olla järkeä maksaa
siitä vedestä täyttä vesilaitoksen hintaa?
Jos et vierasta teknisiä apuvälineitä, puutarhamyymä­
lästä löytyy vesijohtoon liitettäviä laitteita, jotka kat­
kaisevat vedentulon asetetun litramäärän tultua täy­
teen. Hyvä lisälaite sadettimeen! Sademittarilla pysyt
perillä siitä, paljonko vettä viime yönä tuli, ja mihin se
riittää ennen kastelutarvetta.
No mikä sitten on sopivaa kastelua? Maan tulisi kas­
tua ainakin 20 cm syvyyteen, mihin tarvitaan noin 20
Muumio-omenat
Puut syksyllä täynnä muumioita?
Suorastaan ongelma­jätteeksi asti?
Älä kompostoi muumioita äläkä vie niitä metsään!
Muumiotauti on omenan ja luumun pahimpia tuholai­
sia. Mutta tällekin voit itse tehdä paljon! Kerää muu­
miot pois heti kun niitä tulee. Alkuvaiheessa muu­
mio-omenassa on laajeneva ruskea läikkä, ikäänkuin
kolahduksen jälki. Valmis muumio on kokonaan rus­
kea ja mädän oloinen ja siinä on pieniä valkoisia pilk­
kuja, joista taudin itiöt leviävät.
Joissain kirjoissa neuvotaan kuoppaamaan ne. Noin
30 cm paksuisella mullalla haudatut muumiot ovatkin
mainiota maanparannusainetta. Kastemadot ovat niil­
lä paikoilla kerta kaikkiaan mahtavia!
Muumioita tulee vähemmän, kun pidät puut tervei­
nä: tiheät ja sairaat oksat surutta pois. Puu saa valoa,
hedelmistä tulee suurempia ja paremman makuisia ja
sienitaudit kaikkoavat! Muista myös haravoida ome­
napuun lehdet syksyllä kompostiin. Älä jätä muumioi­
ta puihin talveksi odottamaan uutta kevättä.
Muumiotauti on sienitauti, joka leviää tuulen mukana
sairaista hedelmistä terveisiin vähänkin vahingoittu­
neisiin (hyönteisen puremakin voi riittää) hedelmiin.
11
Palstanhoitokilpailu
Yhdistyksen kevätkokous 20.5.2012 päätti järjestää
tänä­kin vuonna palstanhoitokilpailun. Samalla se hy­
väksyi hallituksen esityksen kilpailun suuntaviivoiksi.
Palkittujen palstojen lyhyet arvioinnit on yleensä julkis­
tettu palkintojenjakotilaisuudessa kesäkauden lopussa.
Palstoilta ei odoteta kynsisaksilla trimmattua nurmik­
koa, huippuharvinaisia kasveja eikä mediasta tunnet­
tujen puutarha-arkkitehtien suunnitelmia. Kauniit ja
käytännölliset oivallukset tuovat lisäpisteitä.
Kilpailun tarkoituksena on edistää myönteisten
esimerkkien avulla siirtolapuutarhakulttuuria ja
puutarhan­hoitoa.
Arviointi on tapahtunut eri vuosina eri aikaan, joten
sekä kevät- että syyspainotteiset palstat ovat saaneet
näyttää parastaan. Arvostelijat valitsevat ajankohdan.
Useat arvostelijat ovat myös maininneet yhdeksi
kritee­riksi perinteisen siirtolapuutarhapalstan hengen,
mitä se sitten onkin. Ilmeisesti kaikkea edellistä, perin­
nettä kunnioittaen ja uutta luoden? Toivotaan niin.
Arvostelukriteereinä on yleensä mainittu:
Palkitut palstat suljetaan kilpailusta kahtena seuraa­
vana vuotena. Näin saamme jakaa onnistumisen iloa
laajemmalle piirille.
* palstan ja rakennusten yleisvaikutelma:
- hoidetun näköinen, kaunis ja tasapainoinen
palstan
käytön monipuolisuus:
*
- silmäruokaa ja hyötykasveja,
ehkä kasvimaakin
palstan
ekologisuus on huomioitu:
*
- komposti on toimiva ja siisti
* myös muut kesäiset toiminnot on huomioitu
Jos sattumoisin huonosta hoidosta on tullut joskus
haukut, miksipä ei otettaisi iloisin mielin vastaan
kannustavia kehuja hyvästä hoidosta.
Äänestä suosikkipalstaasi
Kilpailun arvostelijana toimii kaksi yhdistyksen ulko­
puolista asiantuntijaa, jotka nimetään rakennusviras­
ton avulla. Arvostelijat valitsevat palkittavat palstat
ja niiden järjestyksen. Arvostelijat vaihtuvat yleensä
vuosittain. Heille ei ole maksettu palkkiota.
Palstalaisilla on mahdollisuus äänestää omaa
suosikki­palstaansa, sillä juhannuksen aikaan ilmoitus­
tauluille tulee toimintaohjeet tähän virallisen palstan­
hoitokilpailun ohella järjestettävään vapaaehtoiseen
jäsenäänestykseen. Tässä vapaamuotoisessa ja ehkä
leikkimielisessäkin äänestyksessä valintakriteerit voi­
vat olla mitkä tahansa äänestäjän mieltymykset, esim.
kauneimmat perennat, siisteimmät polut, paras
vihannesmaa, hyvä fiilis yms… Odota toimintaohjeita
ja äänestyslippuja, tulossa ovat.
Arvostelijat tekevät tarkemman arvioinnin sellaisille
palstoille, jotka saattaisivat heidän mielestään olla
palkittavien joukossa. Heille ei ole mahdollisuutta
arvioida jokaista palstaa seikkaperäisesti erikseen.
Unikkotie 24
12
Rakentaminen palstoilla
Oma tupa – oma lupa, vai mitä? Ei niin, vaan kaikes­
sa rakentamisessa pitää muistaa, että olemme maan
pääkaupungin asemakaavoitetulla alueella, ja teke­
misiämme säännellään viranomaisten määräyksin.
Raken­tamisesta päättää viime kädessä Helsingin kau­
pungin rakennusvalvontaviranomainen. Tavoitteena
ei ole kylmä byrokratia, vaan vanhan hienon alueen
yhtenäisen ilmeen säilyttäminen.
vähäis­ten rakennelmien osalta riittää yhdistyksen
lupa, jota varten on tehtävä hallitukselle kirjallinen
ilmoitus liite­piirustuksineen. Erillisiä vaja- tai wcrakennuksia ei alueellamme sallita.
Mökin rakentamiseen ja laajentamiseen vaaditaan
viranomaisen toimenpidelupa. Mökkien suurin koko
on tarkasti säädelty, nykyisin 26 m2 vajoineen. Myös
vanhan mökin ulkoasun muuttamiseen tarvitaan lupa.
Tavanomaisiin vuosikorjauksiin ei tarvita lupia.
Kaupungin yleisten rakentamismääräysten lisäksi
noudatettavia määräyksiä on annettu vuokrasopi­
muksessa ja rakennusviraston viherosaston ohjeis­
sa sekä alueellemme viranomaisten kanssa yhteis­
työssä laadituissa omissa rakentamisohjeissa.
Rakentamis­ohjevihkoomme on koottu kaikki edellä
mainitut ohjeet ja lisäksi laaja tietopaketti käytän­
nön rakentamisohjeita. Sitä saa sihteeriltä. Ohje
uudistetaan tämän kesän aikana.
Kaikissa rakentamis- ja muutostöissä on ennakolta
otettava yhteyttä yhdistyksen hallitukseen, jonka
kanssa selvitetään haluttujen toimenpiteiden luval­
lisuus ja lupamenettely. Luvattomat tai myönnetyn
luvan vastaiset rakennelmat voidaan määrätä puret­
taviksi tai muutettaviksi, joten kannattaa aina kysyä
rakentamisesta etukäteen.
Kaikki kiinteät rakennelmat palstoilla, myös aidat ja
katokset, ovat luvanvaraisia. Leikkimökkien, huvi­
majojen, pesu- ym katosten, aitojen ja vastaavien
Hallitus valmistelee rakentamisohjeen päivityksen
yhteydessä yhdistyksen sisäisen rakennuslupalomak­
keen, joka selkeyttää menettelyä.
Ne autot alueella...
Ehdoton nopeusrajoitus
Ajohidasteet
Muistammehan, ettei puutarhamme teillä ja poluilla ajeta
autolla. Vain pakolliset huoltoajot, siis raskaiden tavaroi­
den kuljetukset ja invalidikuljetukset, ovat sallittuja. Ehdo­
ton nopeusrajoitus on joka tapauksessa 10 km tunnissa
eli kävelyvauhti.
Kevätkokous 20.5.2012 päätti, että Ruusutielle asennetaan
ajohidasteet. Toivottavasti nämä rajoittavat ajonopeutta
ja estävät ikävän ajopölyn leviämisen palstoille ja niiden
kasvi­maille. Ei ole mukavaa herkutella hiekasta ”narsku­
valla” salaatilla tai marjoilla.
Pitäkäämme tämä mielessä. Kerrothan tämän myös heille,
jotka tuovat palstallesi tavaraa. Kävele itse auton edessä ja
hillitse ajavan nopeutta tai jos itse istut autossa niin hillitse
vauhtia.
Pysäköinti alueellamme
Autot pysäköidään alueemme kahdelle merkitylle parkki­
paikalle. Sen sijaan pysäköinti poluilla, teillä ja muuallakin
alueellamme on kielletty. Kuten tiedämme, siirtolapuutar­
ha on julkista puistoaluetta yhteisiltä alueiltaan. Emmehän
pysäköi mihinkään muuhunkaan puistoon tai niiden puisto­
käytäville. Lisäksi tiedämme, että kaikki kulkutiet alueel­
lamme ovat pelastusväyliä.
Ehdoton varovaisuus on tarpeen, sillä kapeilta poluilta,
kulman takaa tai pensasaitoihin piiloutuvista porteista
saattaa putkahtaa yllättäen esiin lapsia.
Pääportilla on lainattavissa tavaroiden kuljettamista var­
ten kottikärryjä ja tavararattaita, jotka saa käyttöön portin
avaimella.
Pitkäaikainen pysäköinti parkkipaikoilla on ehdottomasti
kielletty. Tämä koskee sekä autoja ja ennen kaikkea perä­
kärryjä. Parkkipaikkamme eivät ole säilytystilaa.
Jos tilaat kuorma-autokuljetuksia niin huomio, että
polkujam­me voi ajaa vain pienemmillä kuorma-autoilla.
Ne kuorma-autot, jotka eivät mahdu pääportista sisään,
voivat ajaa huoltoportin (jäteasioiden luona) ja Sireeni­
polun kautta. Muutoin läpiajo Sireenipolkua pitkin parkki­
alueelta toiselle on kielletty. Se, joka avaa huoltoportin
kuljetuksia varten, myös lukitsee sen välittömästi.
Muuta muistettavaa
Ja kaikkihan me ymmärrämme, että autojen pesu on koko
alueella kielletty.
13
Tiedonjyviä
JÄTEHUOLTO
Sekajätekontti sekä kierrätyslaatikot ovat huoltoalueella
(huoltoportin vieressä) Sireenipolun Kisakylän puoleises­
sa päässä. Mitään rakennus- purku- ja ongelmajätteitä tai
puutarhajätettä ei saa viedä jätekeräykseen. Puutarhajä­
te kompostoidaan omalla palstalla, karkeat risut ja rungot
tuodaan haketukseen. Huonot hedelmät haudataan omalle
palstalle. Niitä ei missään tapauksessa saa tuoda sekajäte­
astiaan. Joinakin syksyinä yhdistys on järjestänyt huonoille
hedelmille lavan yhteistyössä riistanhoitajien kanssa.
Vihreään lehtilaatikkoon laitetaan ”se, mikä tulee postiluu­
kusta” ja siniseen kartonkilaatikkoon ”se, mikä tulee kau­
pasta”, siis myös maito- ym tölkit – ei missään tapauksessa
muovia. Muovi (paitsi PVC) ja muu palava jäte laitetaan
oranssiin energiajätelaatikkoon.
HAKETUS
Alueella järjestetään keväällä ja syksyllä yhteishaketus.
Sinne voi viedä puiden ja pensaiden leikkausjätteet. Hake­
tukseen eivät kuulu kasvitautien vioittamat oksat tautien
leviämisen vuoksi. Haketusalueelta voi vapaasti hakea
haketta palstalle esimerkiksi katteena käytettäväksi.
MEHILÄISET
Olemme saaneet iloksemme ja hyödyksemme kolme
mehiläis­pesää. Ahkerat mehiläiset pölyttävät omena­
puumme ja marjapensaamme. Pesät sijaitsevat haketus­
paikan puoleisessa metsikössä. Mehiläiset eivät aiheuta
mitään vahinkoa, ellei niiden pesiä häiritä. Siispä annam­
me niiden olla rauhassa. Jos kuitenkin mehiläinen sattuisi
pistä­mään, yhden pesän takasivulla on muovipussissa kyy­
pakkaus, josta saa ensiapua.
FEROMONIPYYDYKSET
Alueellemme on jaettu yhdistyksen puolesta entiseen
tapaan 20 pyydystä, joka on ikään kuin pieni valkoinen
”mökki” puuhun ripustettavaksi. On toiminut tehokkaasti
koko alueemme hyväksi. Pyydyksissä on omenakääriäi­
sen feromonia, pihlajamarjakoin feromonia ei ollut
saatavilla.
SUIHKUT JA WC:T
Pääportilla on kaksi wc:tä ja yksi suihku, kerhotalolla kaksi
wc:tä ja Unikkotien varastorakennuksessa kaksi suihkua.
Vessaan pääsee portin avaimella, suihkuihin on oma
avaimensa, jonka saa sihteeriltä hintaan 4,50 € / kpl.
KUMPULAN HISTORIAA KAUPUNGINMUSEOSSA
Kaupunginmuseolla on selvitetty siirtolapuutarhojen
historiaa. Kumpulasta kertova kortti on osoitteessa
www.hel2.fi/kaumuseo/siirtola/kumpulan.htm
Pesu- ja wc-tilat siivotaan talkootyönä – sitä sopii miettiä ja
käyttäytyä sen mukaan. Talkoolaisten työn helpottamisek­
si emme ole velvoittaneet heitä huolehtimaan wc-paperin
täydentämisestä vessoihin. Siispä jokainen kuljettaa muka­
naan omat wc-paperit.
KIRJASTO
Kerhotalolla on tiedon keidas jäsenille: yhdistyksen puu­
tarha-aiheinen kirjasto. Tule tutustumaan ja lainaamaan
– aukioloajat ilmoitustaululla.
VESILAITTEET
Vesilaitteiden valvojana ja hoitajana toimii Einari Lippo­
nen, Unikkotie 173, puh. 050 3398041. Einarin apuna
toimii Pentti Kaukinen, Unikkotie 193, puh. 040 5325658.
Heille pitää ilmoittaa vioista ja vuodoista vesilaitteissa.
Yhdistys vastaa vesiverkostosta palstan päähanalle asti.
Siitä eteenpäin vastuu on palstan omistajalla. Päähana
pitää sulkea aina palstalta poistuttaessa, koska paineen­
alaisen liitoksen tai letkun pettäminen voi aiheuttaa suu­
renkin vesivahingon ja vedenhukan. Vesi suljetaan talvek­
si hieman ennen yöpakkasten oletettua alkua ja avataan
taas keväällä säiden lämmitessä.
KOMPOSTIT KUNTOON
Hyvin hoidettuun palstaan kuuluu hyvin hoidettu kompos­
ti. Jos kompostisi on harvassa lautakehikossa, siihen ei voi
laittaa ruoantähteitä rottavaaran vuoksi. Myös etanat viih­
tyvät sellaisissa komposteissa. Ympäristön kannalta paras
ratkaisu on tiivis suojattu muovikompostori, jossa mielui­
ten on lisäksi tiuha pohjaverkko. Kompostin ilmansaanti
pitää kuitenkin varmistaa.
SÄHKÖASIAT
Sähköverkoston valvojana toimii Untamo Aukio, Ruusu­
tie 132, puh. 050 4351975. Untamolle ilmoitetaan kaikis­
ta sähkö- ja valaistuslaitteiden vioista. Palstalaisten pitää
erityisesti varoa vahingoittamasta maakaapeleita kaivu­
töissään ja mökkejä nostettaessa. Näissä töissä syntyneet
vauriot korvaa aiheuttaja. Palstan sähkönkulutus todetaan
mittarista, joka luetaan vuosittain ja lukema ilmoitetaan
talouden­hoitajalle laskutusta varten. Lomake tätä varten
on toisaalla tässä lehdessä.
KOTISIVUT
Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta
http://kumpulanspy.nettisivu.org
tai Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön sivujen
kautta www.siirtolapuutarhat.net
Suomen Siirtolapuutarhaliitto löytyy osoitteesta
www.siirtolapuutarhaliitto.fi. Yhdistyksen kotisivujen
päivittäjä on Mirja Arajärvi, puh. 040 576 8733.
LAPSILLE
on kerhotalon kentällä keinut ja hiekkalaatikko. Kerhotalon
kenttä on hyvä paikka myös erilaisille peleille ja leikeille.
Se on lapsille turvallisempi ja viihtyisämpi paikka pyöräillä
ja leikkiä kuin puutarha-alueen kapeat polut.
TALKOOVELVOITE
Jokaisella palstalla on 8 tunnin talkootyövelvoite – vaihto­
ehtona 100 euron kertasuoritus. Yli 70-vuotiailta ei tätä
kuitenkaan vaadita. Tarjolla olevista töistä on listat pää­
sääntöisesti pääportin ilmoitustaululla. Emännän talkoolis­
tat keittiön tehtäviin juhlissa ovat kerhotalon taululla.
LEMMIKIT
Muistathan, että lemmikkieläimesi tulee pitää kytkettynä
alueellamme.
14
VEROTTAJA VOI MUISTAA RAKENTAJAA
MYÖS HYVÄLLÄ
Mökin rakentajien ja kunnostajien kannattaa laittaa työ­
porukan kuitit talteen kotitalousvähennystä varten. Ulko­
puolisen yrittäjän tekemästä työsuorituksesta saa myös
vapaa-ajan asunnon osalta vähentää verotuksessa osan
maksetuista työpalkoista. Asiasta on ohjeita mm veroilmoi­
tuksen täyttöoppaassa. Lisää tietoa saa verotoimistosta,
lehtiä seuraamalla ja verottajan nettisivuilta www.vero.fi.
Nyt juuri talkoita on tarjolla mm pääportin perennapenkki­
en hoitamisessa. Seuraavat isot tapahtumat ovat juhannusja yhdistyksen 85-vuotisjuhla.
Monet tehtävät voi suorittaa silloin kun itselle parhaiten
sopii. Käykääpä täyttämässä listat ja seuratkaa ilmoitustau­
luja, jotta ehditte ilmoittautua juuri sinulle sopiviin töihin!
MÖKIN NUMERO JA POSTILAATIKKO
Mökin numerolaatan tulee näkyä selvästi tielle joko mökin
seinältä tai esimerkiksi portilla selvästi postilaatikkoon
merkittynä. Joka palstalla tulee olla postilaatikko niin lähel­
lä porttia, ettei postin tuojan tarvitse sitä suuremmin etsiä
tai tulla palstalle.
MÖKIN MYYNTI
Myydessäsi tai ostaessasi mökkiä ota yhteys yhdistyksem­
me sihteeriin Anja Wirmaniin, puh. 050 460 2348. Häneltä
saat asianmukaista tietoa.
TIEOSUUKSIEN HOITO JA REUNUSKASVIT
Palstan hoitoon kuuluu pitää sen kohdalla oleva tieosuus
puhtaana rikkaruohoista. Palstalta tiealueelle ulottuvat
matalat reunuskasvit eivät saa haitata tien hoitoa, kuten
lanausta ja soratusta. Istutukset ja aidat eivät saa kaven­
taa kulkuväyliä.
AVAIMIA
Portin ja suihkun avaimia saa ostaa yhdistyksemme sihtee­
riltä Anja Wirmanilta, puh. 050 460 2348. Kokemus on
osoittanut, ettei uuden avaimen teettäminen omasta
vanhasta avaimesta ole aina toimivin ratkaisu.
Kuva:
Minna Koskela
15
Pääportin maalaus­talkoot tulossa
Muutamana viime kesänä olemme korjausmaalanneet
museo­mökin, grillikatoksen ja vanhan varastorakennuksen
maalaus­kurssimuotoisilla talkoilla.
Katusivulle palautetaan sinne alunperin kuuluneet kasvi­
säleiköt, joten timpurintaitoisillekin on sopivasti hommaa.
Maalaustyö tehdään lateksimaalattuun rakennukseen sopi­
vin menetelmin ja ohjaajana on Juha Tuhkanen.
Hienoista tuloksista rohkaistuneina jatkamme tänä kesänä
pääportin kunnostuksella. Ohjelmassa on katusivun rapis­
tuneen maalin poisto ja seinien puhdistus, maanrajan tar­
kistus ja ulkomaalaus. Sisäpihan puolella näyttäisi riittävän
pelkkä puhdistus.
Talkooilmoitukset ilmestyvät pääportin ilmoitustauluille
kesäkuussa, jotta ehdimme tehdä työn ennen yhdistyksen
juhlaa ja syksyn kosteita.
Kuva pääportista
koulukasvitarhalta päin
kuvattuna. Kuva vuodelta 1928.
Lannoitemyynti
Vanhaan tapaan Kumpulan siirtolapuutarhan alueella on tänäkin vuonna järjestetty lannoitemyyntiä Unikkotiellä sijaitsevassa varastorakennuksessa. Myynnissä on multaa, turvetta sekä turpeeseen seulottua hevosenlantaa. Ostoksia voit tehdä 15.6.2012 asti, perjantaisin klo 17–18, ja sitten taas syksymmällä. Tervetuloa!
16
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry 85 vuotta
40-vuotisjuhlat 1967
Sota-ajan hyötyviljelyä:
tupakkaa ja mansikkaa
Kumpulan Siirtola­
puutarhayhdistys 40 vuotta;
vanhassa kerhotalossa ennen
laajennusta.
Oli ennen onnimanni...
Oli ennen Onnimanni,
Onnimannista matikka.
Matikasta maitopyörä,
maitopyörästä pytikkä.
Pytikästä pöytäristi,
pöytärististä ripukka.
Kumpulassa ahkeroidaan 1934
Olet varmaan havainnut että pääportin kottikärryjen luki­
tusta päävartiosta on kadonnut uskolliset, vanhan hyvän
ajan maitokärryt... ne jotka ovat peräisin Helsingin Kauppa­
torilta… siis ne hienot ja tasapainoiset!
Nämä kärryt ovat palaamassa ruotuun kohta, kunhan ovat
saaneet Sastamalassa paistetut umpikumiset kärrynpyörät!
Kiitos Kiitos Risto K:lle, Topi B:lle ja Lasse L:lle ja monille
muille kuminpaikkaajille. Toivottavasti hyvät maitokärrym­
me eivät jatkossa tarvitse ensiapua pitkään aikaan!
17
Talkootyöilmoitus ja sähkömittarien luku
Kuten olet varmaankin huomannut, siirtolapuutarhalla riit­
tää työtä. Mutta ei ole sillä hyvä, että jokainen hoitaa oman
palstansa, vaan lisäksi tulevat yhteiset työt:
Kahdeksan tuntia sinulle sopivina aikoina ei ole paljon
koko kesälle laskettuna – joillakin siirtolapuutarhoilla
Suomessa tehdään yli kaksikymmentä pakollista työtuntia.)
Yhdistyksen – ja samalla sinun – kannalta paras vaihtoehto
on selvä työpanos: ulkopuolisen tekeminä työt tulisivat
huomattavasti kalliimmiksi ja ne pitäisi rahoittaa roimasti
korotetuilla jäsenmaksuilla.
• viihtyvyyden, turvallisuuden ja alueen kunnossapidon
vuoksi välttämättömät yhteiset työt
• kaikki sellaiset alueen hoitotyöt, jotka kaupunki aiemmin
teki. Osa näistä töistä joudutaan teettämään ulkopuoli­
silla urakoitsijoilla, mutta osa soveltuu hyvin jäsenten
omaksi talkootyöksi.
• yhteisesti sovitut juhlat, myyjäiset ja muu toiminta
yhdistyksen varainhankinnan hyväksi ja sitä kautta
meiltä kaikilta perittävien vuosimaksujen pienentämiseksi.
Vanhan tavan mukaan emme odota yli 70-vuotiaiden
osallistuvan talkootöihin. Ikävä kyllä vakuutusyhtiökään ei
sisällytä yli 75-vuotiaita talkoovahinkovakuutuksen piiriin.
Monet 70-75-vuotiaat ovat kuitenkin osallistuneet, mistä
heille lämmin kiitos – kuten kaikille muillekin talkoolaisille!
Yli 75-vuotiaista emme voi ikävä kyllä ottaa vastuuta, joten
heidän kohdallaan usein pitkäkin talkooperinne katkeaa.
Kaikkea tätä ei ole taloudellisesti mielekästä eikä mahdol­
listakaan tehdä palkattuna työnä. Siksi on kaikissa puutar­
hayhdistyksissä sovittu jäsenille tietty määrä tehtävää tal­
kootyötä. (Harrastuspiirit kuten kerhot, urheilutoiminta jne
toimivat erillään muista puutarhan yhteisistä töistä, eikä
niistä ole laskettu talkootunteja.)
Pääportin ilmoitustaululla kesän mittaan olevista tiedot­
teista voit todeta, että töitä on tarjolla jokaiselle: kevyi­
tä töitä ja raskaita töitä, helppoja töitä ja vaativia töitä,
työskentelyä juhlissa ja askarointia yhteisten alueiden
kunnossa­pidossa. Myös omalla aikataululla tehtäviä töi­
tä on valittavissa. Niinpä jokainen, joka pystyy hoitamaan
palstansa, voi löytää itselleen sopivaa tekemistä. Meillä­
kin monet löytävät yli 20 tunnin verran... Samalla pääsee
myös paremmin tutustumaan alueeseen ja muihin puu­
tarhalaisiin.
Jäsenten työtunnit ovat puutarhayhdistyksen toiminnan
tärkeä osa. Työtuntien ja varainhankinnan (mm myyjäiset ja
juhlat) avulla pystymme pitämään varsinaiset jäsen- ja
kulutusmaksumme mahdollisimman pieninä.
Jos et voi tai halua tehdä talkootöitä, voit sen sijaan
tukea yhdistyksesi toimintaa rahalla. Vaihtoehtoina on
tänä vuonna vuosikokouksen päätöksen mukaan palstaa
kohden joko 8 työtuntia vuodessa tai 100 euroa.
Ilmoitustaulujen seuraaminen ja nopea vastaus
varmistavat pääsyn itselle sopivimpiin töihin.
Talkootöistä ilmoitetaan erikseen ilmoitustauluilla.
Kunkin halukkaan tulee itse huolehtia siitä, että tulee töihin – varsinkin, jos on ilmoittautunut!
Juhlien jälkeen alkaa purkaminen talkootyönä. Kuva vuodelta 1935
18
Leikkaa sivu irti ja palauta viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle. KIITOS!
Talkooilmoitus
Palstan nro
Osallistun yhteisten asioiden hoitoon työpanoksellani 8 tuntia kesän aikana.
En voi osallistua työpanoksellani. Tuen sen sijaan yhdistykseni toimintaa rahallisesti.
Maksan yhdistyksen vuosimaksujen yhteydessä vuosikokouksessa päätetyn 100 euroa.
Keräämme tietoja niistä, jotka haluavat tehdä korjaus- ja hoitotöitä ”omalla aikataululla” tai tarvittaessa:
Mieluiten tekisin talkootuntini:
Alueen ja yhteisten istutusten hoidossa
Kesän aikana ilmenevissä korjauksissa, kuten esim. pääportin kunnostustalkoissa.
Sähkömittareiden luku
Rahastusta varten tarvittavat tiedot sähkön kulutuksesta kerätään siten, että kukin jäsen lukee
mökkinsä sähkömittarin itse. Lukema annetaan taloudenhoitajalle tällä lomakkeella.
Maksut kerätään palstan muiden vuosimaksujen yhteydessä heinäkuun lopussa.
Sähkömittarini lukema on
,
Ole hyvä ja palauta tämä lomake viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle.
Jollet vastaa kyselyyn, joudutaan sähkölaskusi tekemään arvioimalla!
Jäsenten yhteystietojen keräys
Vuoden mittaan saattaa tulla tilanteita, joissa on tarpeen saada nopeastikin yhteys jäseneen. Siksi päivitämme nyt yhteystiedot.
Palstan nro
Jäsen
Sukunimi
Etunimi
Katuosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
!
Puhelin
Sähköposti
Unikkotiellä v. 1952
19
!
Terveisiä hallitukselle
Jos haluat antaa palautetta nimettömänä niin pane silloin palautteesi erillisellä paperilla suljetussa kirjekuoressa
puheenjohtaja Risto Välttilän postilaatikkoon Liljatie 41 – Nangijala (Sinikellontien puolella).
Lippu korkealla!
Kuva:
Esko Helin
Leikkaa sivu irti ja palauta viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle. KIITOS!
Voit kirjoittaa tähän palautetta, ideoita ja alotteita hallitukselle.