19 27 Numero 2 Kesäkuu 2012 KUMPULAN VIESTI Kumpulan siirtolapuutarha 85 vuotta 2012 toimintakalenteri Tiedonjyviä Kumpulan Siirtolapuutarhaydistys ry Helsinki 19 27 Armas aika joutui Siirtolapuutarhassamme on arkisen aherruksen ja kesän vieton lomassa aika myös juhlaan: juhannus on jo ovella, yhdistys viettää perustamisensa 85-vuotisjuhlaa ja tuttu jäsenlehtemme Kumpulan Viesti täyttää 40 vuotta. on veden saanti turvattu kaikille palstoille. Nyt on puo lestaan tullut aika liittää Kerhotalon keittiö- ja wc-tilat sekä varastorakennuksen vanhat suihkut kaupungin yleiseen viemäriverkkoon. Hankkeen suunnittelu käyn nistyy tänä vuonna ja hanke toteutunee ensi vuonna sen mukaan mitä asiasta ylimääräisessä tai sääntömää räisessä yhdistyksen kokouksessa päätetään. Muista tulevaisuuden rakennus- ja remonttihankkeista on lisää muualla lehdessämme. Yhdistys on ottanut käyttöön uusvanhan merkkinsä, joka on hienovaraisesti tyylitelty käsiommellusta yhdistyksen vanhan pöytäviirin merkistä. Sama vanha merkki on myös yhdistyksen lipussa. Tyylitelty merkki on myös yhdistyksen uusissa viireissä, jotka hulmuavat juhlakentän ja pääportin lipputangoissa. Samaisessa jäsenlehtemme ensimmäisessä numeros sa, joka ilmestyi helmikuussa vuonna 1972, kehotettiin seuraavasti: ”Kun toimeen tartut, ehdit vielä kunnostaa ja tervata suksesi Marianpäivään mennessä. Silloin on kello 11 Vallilan maastossa kilpa, jossa Vallila on uhan nut hakata Kumpulan pahemman kerran. Sitä varten jo salaa treenaavat. Kohennetaanpa mekin kuntoamme.” No, juhannuksena ei hiihdetä, mutta kuntoa voi kohen taa vaikka sauvakävelyllä ennen mittumaaria. Vallilakin täyttää 80 vuotta! Juhlavuosien kunniaksi on yhdistyksen jäsen Minna Kommeri hienosti suunnitellut paitsi tämän merkin, myös jäsenlehtemme uuden hienon ulkoasun ja sel keän perustaiton. Kiitos hänelle! Hyvät jäsenet, näin uusituin ilmein viettäkäämme lauantaina 28. päivänä heinäkuuta yhdistyksemme 85-vuotisjuhlaa. Juhlaesitelmän sanoin ja kuvin pitää FM Ulla-Maija Laurila Kumpulan spy:n perustajajäse nestä Elisabeth Kochista. Lisää muualla lehdessämme. Puutarhassamme on taas tänä suvena monenlaista toimin taa. Perinteiset kevät- ja syystorit sekä kirpputori keräävät lähialueen asukkaita aina runsaasti. Seurakunnan grilliilloissa tarjotaan hengen ja ruumiin eväitä. Erilaiset leik kimieliset kisat muiden siirtolapuutarhayhdistysten kes ken ovat monelle tärkeitä yhteisilon nostattajia. Kesän toimintakalenteri on muualla lehdessämme. Vuosikymmenet vaativat myös monenmoista remonttia ja kohennusta. Vuodelta 1927 peräisin olevaan ainut laatuiseen Kumpulan pääportin Kalervonkadun puo leiseen ulkoseinään rakennetaan tänä kesänä kasvi säleiköt, joihin puutavaran lahjoitti Helsingin kaupunki. Alkuperäisen suunnitelman mukainen villiviinikasvusto poistaa toivottavasti ilkivaltaisen töhertelyn. Jatkuvas ta päälle maalaamisesta on Risto Kosonen pitänyt kii tettävää huolta kesät talvet jo yli 15 vuoden ajan. Me kaikki kumpulalaiset olemme hänelle kiitollisia tästä pyyteettömästä ja pitkäaikaisesta työrupeamasta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tervehti siirtolapuu tarhayhdistyksen 80-vuotisjuhlaviestissään viisi vuotta sitten jäseniä seuraavasti. ”Teidän on syytä olla ylpei tä kauniista puutarhasta ja toimeliaasta yhdistyksestä. Siirtolapuutarha-alue iloisine mökkeineen ja hyvin hoi dettuine istutuksineen toivottaa tervetulleeksi Helsin kiin. Yhdistys tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan. Näkyvin lienee perinteinen juhannusjuhla. On hienoa, että jaatte puutarhayhteisön iloa myös yhdistyksen ulkopuolelle.” Helsingin kaupunki antoi meille lahjaksi myös neljä uutta kaunista viininpunaista kartanopenkkiä. Voimme myös tulevana suvena ihailla perenna-trion, Hilli – Mielonen – Danielsson, kädenjälkiä. Viime syksynä he saivat työnsä ensimmäisen erän valmiiksi. Tämän pääporttiaukion perennapenkkien kukat ovat lähte neet hyvin kasvuun, mutta syksyllä perennapenkkiä pidennetään. Trion suururakka lienee ennen synty mäpäiväjuhlia Kerhotalon edustan kovin ränsistyneen puskaryhmän täydellinen uusiminen – osittain ehkä ostopalveluin. Samalla kahden kaadetun pylväshaavan kantojen tilalle saanemme vielä ruusutarhan! Komiaa kesää ja mukavaa mittumaaria toivoo Risto Välttilä, puheenjohtaja Kuva: Esko Helin Lisäksi Helsingin kaupunki lanaa ja suorittaa kivituhka uksen koko alueellamme tänä kesänä – mahdollisesti jo kesäkuussa, kunhan saamme ensin molemmat parkkipaik kamme siististi kantattua pitkälle kasvaneesta nurmesta. Tähän tarvitaan avuliaiden autoilijoiden talkoovoimaa! Kumpulan Viestin ensimmäisessä numerossa 40 vuot ta sitten mainitaan, että kaupunki asennuttaa uudet vesijohtoputket jäljellä olevien vanhojen tilalle. Sitten 2 Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry Toimintakalenteri 2012 Yhdistyksen kevätkokouksessa Kerhotalolla 20.5.2012 merkittiin tiedoksi yhdistyksen hallituksen laatima toimintakalenteri 2012, jossa muutokset ovat mahdollisia mm. säätilan ja muiden olosuhteiden mukaan KESÄKUU HUOM! 11.6 Haketusalue suljetaan 14.6. Paavalin srk-ilta Kerhotalolla 22.6. Juhannusjuhla Juhlakentällä ja Kerhotalolla 27.6. Omenapuiden leikkausilta Kerhotalolla ja museomökillä HEINÄKUU 7.7. 28.7. 29.7. SSpl:n Kohtaamispäivä 85-vuotisjuhla Aluejärjestön Kesäkisat ELOKUU alku 16.8. 17.8. ½väli 18.8. 25.8. Elojuhla Kerhotalolla, sään mukaan Paavalin srk-ilta Kerhotalolla Haketusalue avataan Omenamuulin ensimmäinen käynti Jos tarpeen Jäsenkirppari Jos löytyy vastuuhenkilö Valojuhla Jos löytyy vastuuhenkilö SYYSKUU 8.9. 9.9. 16.9. 22.9. 23.9. Taimien ja myyntitavaran tuonti Syystori Pääportti Kesäkauden päättäjäiset Kerhotalon sulkemistalkoot LOKAKUU 1.10. alku 29.10. Haketusalue suljetaan Vedet, Kerhotalon wc:t ja vanhat suihkut suljetaan. Säätilan mukaan Jäteastiat poistetaan MARRASKUU alku Pääportin wc- ja suihkutilat suljetaan Talissa Juhlakentällä ja Kerhotalolla Marjaniemessä Kerhotalolla klo 12-14 Kerhotalolla klo 12-14 suljetaan talveksi Kerhotalolla Kerhotalolla Säätilan mukaan Kumpulan Viesti 40 vuotta. Jäsenlehden ensimmäinen kansi vuodelta 1972. KUMPULAN VIESTI Numero 2, kesäkuu 2012, 40. vuosikerta Julkaisija: Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry Toimitus: Risto Välttilä, päätoimittaja Tekstin koonneet: Karola Grönlund, Juha Tuhkanen, Anja Wirman ja Risto Välttilä Taitto: Minna Kommeri Painopaikka: Paintprinting Oy, Helsinki 2012 http://kumpulanspy.nettisivu.org Käyntiosoite: Kalervonkatu 1a (pääportti), 00600 Helsinki Postisoite: c/o Sihteeri Anja Wirman, Helsinginkatu 18 C 46, 00530 Helsinki, puh. 050 460 2348 Kannen kuva: Minna Kommeri S-posti: [email protected] 3 Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry Hallitus 2012 Puheenjohtaja* Risto Välttilä Liljatie 41 Varapuheenjohtaja* jäsen Untamo Aukio Ruusutie 132 Taloudenhoitaja* jäsen Juha Tuhkanen Sireenipolku 242 Sihteeri* jäsen Anja Wirman Orvokkipolku 211 Emäntä jäsen Sirkka Valkjärvi Sinikellontie 233 puh. 0500 818 991 [email protected] Jäsen Martti Tolvanen puh. 050 438 9190 Jäsen Jouni Mehtonen puh. 050 3305 250 Varajäsen Ritva Pesola puh. 040 748 0540 puh. 050 435 1975 [email protected] puh. 040 550 4660 [email protected] yhdistyksen puh. 050 460 2348, puh. koti 767 390, mökki 799 671 puh. 050 432 0838 Varajäsen Simo Saarikoski Unikkotie 195 puh. 041 524 0512 [email protected] Varajäsen Mirja Arajärvi puh. 040 576 8733 kotisivujen päivittäjä * tähdellä merkityt ovat myös hallituksen työvaliokunnan jäseniä Sähköverkostoasiat Untamo Aukio Ruusutie 132 puh. 050 435 1975 [email protected] Vesiverkostoasiat Einari Lipponen Pentti Kaukinen Unikkotie 173 Unikkotie 193 puh. 050 339 8041 puh. 796 747, 040 532 5658 Aita- ja porttiasiat Risto Kosonen Sireenipolku 258 puh. 050 563 4337 Yhdistyksen hallitus kokoontuu Rakentamisen lupa-anomukset tulisi olla seitsemän (7) päivää ennen hallituksen kokousta yhdistyksen sihteerillä: Anja Wirman, joko Orvokkipolku 211 Kumpulassa tai Helsinginkatu 18 C 46, 00530 Helsinki. Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n hallituksen kokoukset pidetään kesällä 2012 seuraavasti - torstaina 5.7. - tiistaina 31.7. - elokuun kokouksesta ilmoitetaan myöhemmin ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Tutustu ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä Rakentaminen Kumpulan siirtolapuutarhassa -oppaaseen. Hallitus kokoontuu myös syys- ja talvikaudella neljä viisi kertaa. Niistä tiedotetaan kotisivuilla. Kysy lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä, puh. 050 460 2348. 4 Kerhotoiminta 2012 URHEILU- JA LIIKUNTAKERHO Liikunnanharrastajat kokoontuvat Kerhotalon kentällä Sunnuntaisin klo 16.00 KROKETTI Torstaisin klo 17.00 KROKETTI Lauantaisin klo 16.00 PETANKKI tai vaihtoehtoisesti MÖLKKY, TIKKA tms. Ideoidaan myös uusia toimintoja. Tapaamme kentällä! KÄSITYÖKERHO Kerho kokoontuu jälleen. Kun tarkemmasta ajasta sovitaan, se laitetaan ilmoitustaululle. Teemme käsitöitä yhdistyksen hyväksi yhdistyksen tai lahjoitetuista materiaaleista. Ryhmä on pieni ja mukaan mahtuu – tuoreet jäsenet ja ideat ovat tervetulleita! Uudet jäsenet voivat kysyä lisätietoja Anja Wirmanilta, puh. 050 460 2348. LASTENKERHO Kerhotoiminta lapsille jatkuu tänäkin kesänä, kunhan ohjaaja löytyy. Kerhon aiheena voi olla liikunta, askartelu, lautapelit, piirustelu... ihan lapsien ja ohjaajan mielenkiinnosta riippuen. Aiempien vuosien kuvataidekerhoa ei nyt järjestetä viime ja toissa kesien runsaiden ilmoittamattomien poisjääntien vuoksi. Jos tunnet kiinnostusta vetäjäksi, niin kysy lisätietoja Juha Tuhkaselta, puh. 040 550 4660. JOOGA-KERHO Joogaohjausta (kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille sopivaa hathajoogaa) on tarjolla Kerhotalolla heinäkuussa maanantaisin. Tarkemmat tiedot ilmoitustaululla ja facebookissa kesäkuun jälkipuoliskolla. MUITAKIN HARRASTEKERHOJA Jos sinulla on ideaa tai ajatusta luoda toimintamallein muitakin KSpy:n jäseniä mahdollisesti kiinnostavia harrastekerhoja, niin ota rohkeasti yhteys puheenjohtaja Risto Välttilään, [email protected]. Yhdistyksen 5-vuotissuunnitelma 2012–2016 Yhdistyksen kevätkokouksessa 20.5.2012 merkittiin tiedoksi hallituksen esittämä yhdistyksen suurien rakennusja korjaushankkeiden runkosuunnitelma. Samalla merkittiin, että kaikista tämänsuuruista hankkeista päätetään kustannusarvioiden selvittyä yhdistyksen sääntömääräisissä tai ylimääräisissä kokouksissa aikanaan erikseen. HANKKEITA OVAT: - Kerhotalon ja varastorakennuksen viemäröinti kaupungin yleiseen viemäriverkkoon 2012–2013 - Näiden rakennusten vanhojen wc- ja suihkutilojen korjauksen sekä uusien rakentamisen suunnittelu 2012–2013 - Alueen sähköverkon uusimisen suunnittelu 2012–2013 - Museomökkipalstan perusparannus 2013 - Alueen sähköverkon uusiminen 2014–2016 5 Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry 85 vuotta Kaikki lehden historialliset kuvat Helsingin kaupunginmuseosta ja/tai Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n arkistosta. Palstan hoitoa Unikkotiellä Perhettä ja sukua Liljatie 52:ssa Piirros vuodelta 1928 Unikkotie 14 jäsenkortti vuodelta 1934 6 Kerho kokoontuu v. 1932 Lasten näytelmä v. 1957 Museomökki v. 1930 Ruusutie 45. Gunvor Laurén viihtyy pihalla ystävänsä kanssa. 1930 Puutarhojen alkuvuosina hyötyviljely oli tärkeää. Kuva vuodelta 1934. 7 Puutarharetki Elisabeth Kochin seurassa Siirtolapuutarhaneuvoja Elisabeth Koch (1891– 1982) kirjoitti syksyllä 1927, että menneen kesän ”sato Kumtähden puutarhassa on ollut hyvä, läm pöisen kesän johdosta saatiin erittäin paljon kurk kuja, kaalia, juurikasvia y. m. Palstan viljeliät ovat olleet hyvin tyytyväisiä satoonsa. Kymmenkunta huvimajaa on rakennettu puutarhaan tänä syksy nä. Yksi maja oli jo elokuussa [1927] valmis kun Tukholman puutarhaviljeliät kävivät puutarhassa. Tukholman ryhmäpuutarhojen tarkastajan neiti Anna Åbergsonin mielestä Kumtähden puutarha oli kokonaisuudessaan hyvin suunniteltu ja järjes tetty”. Tyytyväinen oli varmasti myös Elisabeth Koch, joka oli suunnitellut alueen pohjakaavan yk sityiskohdat ja laatinut hienot istutussuunnitelmat Kumpulan siirtolapuutarhan pääkäytävää ja juhla kenttää reunustamaan. Helsingissä syntynyt Elisabeth Koch valittiin vuon na 1924 siirtolapuutarhaneuvojaksi, ja tässä työssä hän teki vertaansa vailla olevan uran, yhteensä 30 vuotta. Hänen kädenjälkensä näkyi aikanaan kaikis sa kaupunkimme siirtolapuutarhoissa. Työhön kuu lui yhteisten alueiden suunnittelu, mutta monelle viljelijälle Koch oli tutumpi oman palstan ratkaisuis ta. Siirtolapuutarhaneuvojalta jokainen puutarhuri sai halutessaan tilata suunnitelman palstalleen. Tätä mahdollisuutta moni käyttikin hyväkseen. Kesäisin Elisabeth Koch totuttiin näkemään joka viikkoisilla vierailuillaan siirtolapuutarhoissa. Hän paneutui käytännön töiden ohjaamiseen, kuten vuosittaiseen lannoitusjärjestykseen ja tuholais ten torjuntaan. Alkuvuosina myös ruokareseptit ja säilöntävinkit kuuluivat kotitalousneuvojankin koulutuksen saaneen Kochin työhön. Tarkoitukse na oli kannustaa tuoreiden vihannesten käyttöön; ehkäpä ne eivät olleetkaan vain ”kallista vettä”, paremman väen herkkua, jolla työmies ei pitkään jaksaisi puurtaa? Elisabeth Kochin vuonna 1930 laatima viljelyehdotus siirtolapuutarhapalstaa varten. Kirjoittaja on FM Ulla-Maija Laurila, joka pitää 85-vuotisjuhlassamme esitelmän sanoin ja kuvin Elisabeth Kochista. Helsingin kaupunginmuseo on julkaisut myös Tutkimuksia ja raportteja –sarjassaan hänen tutkimuksensa Vapaahetkien kuluksi – siirtolapuutarhat maailmansotien välisen ajan Helsingissä. Tutkimus on mielenkiintoista luettavaa ja siinä on runsaasti kuvia. Kirjaa saa ostaa Museokaupasta, Sofiankatu 4. 8 Toinen vahva nainen Venny viljeli ja maalasi Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taidemaalari Venny Soldan-Brofeltin syntymästä. Hän oli naimisissa kirjailija Juhani Ahon (syntyjään Johannes Brofeltin) kanssa. Tohtorinna V. Aho, osoite Bulevardikatu 2 A, merkittiin ”Helsingin Kaupungin Sosialilautakunnan” ylläpitämään vuokraajakortistoon Kumpulan siirtolapuutarhan palstan vuokraajana 14.3.1928. Siirtolapuutarha oli perustettu edel lisenä vuonna. Vennyn tontille nousi suurin mahdollinen mökki (2,65 x 2,65), jossa verantaa oli yksi sivu. Professori Riitta Konttinen kertoo kirjassaan Boheemielämä, että takkatulen saatuaan Venny viet ti mökillään tunnelmallisia iltoja pitkälle syksyyn saakka iltarus koa ihaillen ja ”vaipuen nirvanaan teen ja savukkeiden äärellä”. Vennyn puutarhasta tuli myös todellinen keidas, jossa kasvoi lähes viittäkymmentä eri lajia vanhanaikaisia kasveja kuten laventeleja, krasseja, floksioita, iiriksiä, krysanteemeja, unikoita, akileijoja, lemmikkejä, krookuksia, narsisseja, hyasintteja ja monia maksaruohoja. Tiedetään myös että Palstalla kasvoi myös mangoldia, maissia, tomaattia, kyssäkaalia, purjoa, artisokkaa, härkäpapuja sekä marja pensaita ja omenapuita. Venny maalasi ahkerasti Kumpu lassa, ehkäpä juuri kukkatauluja. Kukka-asetelma, öljy, 33 x 24. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä. Tervetuloa juhlaan! Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry viettää perustamisensa 85-vuotisjuhlaa lauantaina 28.7.2012 seuraavasti: rajoitetusti läheisten yhteiskumppaneiden edustajia. Kutsussa on maininta: puheitta paras – ei delegaatioita eikä lahjoja – asu vapaa. Kirjalliset kutsut ilmoittautumisohjeineen jäsenille (ennakkoilmoittautuminen pakollinen tarjoilun takia) jaetaan palstojen postilaatikoihin heinäkuun alku puolella. Vastaus pyydetään kirjallisesti viimeistään 16.7.2012 pääportilla sijaitsevaan yhdistyksen vihreään postilaatikkoon. Ilmoittautumiskortissa pyydetään vastaus myös dieetistä. Mielipahaksemme voimme resurssipulan vuoksi huomioida vain sokeriton ja laktoositon. Kello 14.00 on juhlien avaus Juhlakentällä terassin edustalla kaikille osallistujille Avauksen ja muun siihen liittyvän ohjelman jälkeen seuraa juhlaesitelmä sanoin ja kuvin (noin 30 min) Kerhotalolla. Sen pitää FM Ulla-Maija Laurila: Puutarha matka Elisabeth Kochin seurassa. Juhlaesitelmä ja kahvitarjoilu järjestetään kahdessa erässä, sillä Kerhotaloon mahtuu samanaikaisesti vain noin 100 henkilöä, eli avauksen jälkeen toiset siirtyvät Kerhotaloon ja toiset nauttimaan iltapäiväkahvia juhlakentällä, ja sitten päinvastoin. Suulliset ohjeet kuulutetaan avaus tapahtuman jälkeen. Tervetuloa joukolla juhlimaan! Lisätietoja mieluusti s-postitse: [email protected] tai puhelimitse Anja Wirman, puh. 050 460 2348. Juhlia vietetään ns. perhepiirissä. Kaikki jäsenet, perhesekä kannatusjäsenet kutsutaan juhlaan. Tämä tarkoit taa kaksi henkilöä palstaa kohden ja luonnollisesti jäsenten lapset. Lisäksi syntymäpäiville kutsutaan 9 Palstan mallikas hoito Palstan rajoille ja ylikin Jokainen meistä on allekirjoittamalla vuokrasopimuk sen sitoutunut hoitamaan palstaansa yhteisesti sovittujen ja kaupungin määräämien periaatteiden mukaan. Palstojen hoitoa valvovat sekä maanomistaja eli kaupungin rakennusvirasto että yhdistys. Laimin lyönneistä annetaan huomautus, joka on perinteisesti katsottu ikäväksi ja häpeälliseksi asiaksi. enintään metrin korkuinen verkkoaita mm kanien vuoksi kuitenkin sallitaan. Myös pensasaita on kielletty. Vadel mikkoa tukineen ei kuitenkaan katsota pensasaidaksi. Eniten hankausta palstanhoidossa tuntuu tulevan pensasaitojen korkeudesta sekä tiealueiden ja väliojien hoidosta. Nämä on pidettävä kunnossa koko kesän ajan. Koska salaojitus on väliojien alla, ei ojaan saa asen taa muovia tai muuta läpäisemätöntä kerrosta. Ojan pintaan voi laittaa soraa, jos se hyvältä tuntuu ja hoi toa helpottaa. Pitää vain muistaa, että väliojaa ei pidä mennä täyttämään reunapadoksi palstan pintaa kor keammalle! Välikäytävien alla ovat myös alueen sähkö- ja vesijohtoverkot. Pensasaidat tulee pitää leikattuina siten, että tie alue ei kavennu ja aita on korkeintaan 140 cm korkea. Porttiaiheena ja metsää vastassa sallitaan korkeampia kin pensaita. Kaiken lopuksi muutama ote lisäyksin Helsingin kau pungin rakennusviraston Siirtolapuutarhojen yhteiset pelisäännöt -ohjevihkosta. Tiealueet on kunkin palstalaisen hoidettava omal • Puut on istutettava ja kasvatettava riittävän etäällä la kohdallaan tien puoliväliin saakka ja niillä reuna palstan reunoista. Palstalla ei saa kasvattaa sellaisia palstoilla, joiden kohdalla ei ole vastapäistä naapu kotimaisia, luonnonvaraisia puita tai koristepuulajeja, ria, koko tien leveydeltä. Tie on harattava vapaaksi joiden juuristo levittäytyy palstan ulkopuolelle. ruohosta ja rikkakasveista ja irtoroskat on poistettava. Palstan puolelta ei tielle saa levitä kasveja haittaa • Puun enimmäiskorkeus on 4,5 metriä. maan tien hoitoa ja lanausta. • Puut ja pensaat eivät saa varjostaa kohtuuttomasti naapuripalstoja. Kasvillisuus ei saa levitä palstan ulko Välikäytävät – itse asiassa väliojat – ovat naapurien puolelle, ei myöskään tien tai polun ylle. Hedelmä yhteisesti hoidettavia. Ne tulee pitää puhtaana rik puiden sato ei saa pudota puusta teille tai poluille. karuohoista ja roskista. Välikäytävällä ei saa säilyttää mitään tavaraa tai rakennustarvikkeita. Vapaan kulku väylän leveyden tulee olla vähintään 60cm (”kottikärryn • Kasvillisuus pidetään halutussa korkeudessa ja muodossa säännöllisesti leikkaamalla. kuljettava väylä”). Välikäytävää ei saa reunustaa aidoilla; ...kaikkien kukkien kukkia? Lapsuuden kesien hiekkalaatikolla leikittyjen kotileik kien verraton makaroni, voikukka varsineen elää ja voi toisinaan hyvin monella palstalla, minullakin Karolalla.. Omalle silmälle kaunis, harmittoman aurinkoinen kuk ka on naapurilleni – ja itselleni – lisätöiden tuoja. Tä mä kaunotar kasvaa rehevässä maassa voimansa tun toon saattaen juurensa jopa puolen metrin syvyyteen. Se siementään palstat poikineen heilutellessaan un tuvaista päätään uppiniskaisena ja takaa ympäristös sään loppumattoman kitkemis- ja hävitystyön. Muuta työtähän ei palstoilla tokikaan ole tarjolla… Kiinnitetään siis yhdessä enemmän huomiota tämän kauniin, mutta petollisen kasvin kitkemiseen. Niille, jotka ovat siihen vallan ihastuneita, on tarjolla harmit tomia voikukkia; vaikkapa verhokankaina! 10 Kastelun ABC Oikealla kastelulla voit vaikuttaa kasviesi hyvinvoin tiin – puhumattakaan vesilaskusta. Yhdistyksen pe rimä vesimaksu on laskettu niin, että järkevä kastelu käy hyvin päinsä, mutta suruton pläträäminen ei. litraa vettä neliömetrille – vastaa 20 mm:n sademää rää. Silloin kosteus riittää useiksi päiviksi eikä pinnan kuivuminen kuivata kasveja saman tien. Kunnollinen kertakastelu voi riittää kasveista ja olosuhteista riip puen hyvinkin viikoksi – jopa kahdeksi. Keskipäivällä vesi haihtuu nopeasti maan pinnasta. Samoin käy, jos kastelet kerralla liian vähän (sadetta essa käy helposti niin). Silloin kasvit kasvattavat juu rensa maan pintakerroksiin – tietenkin sinne missä vettä viimeksi oli – ja ovat entistä alttiimpia kuivumi selle. Monien kasvien juuret tukehtuvat ja mätänevät liialla kastelulla. Juuretkin kaipaavat ilmaa! Paras kasteluaika on aamulla ennen kymmentä ja ilta päivällä neljän jälkeen. Silloin vesi menee sinne, mihin sen tarkoitatkin. Myöhäisen iltakastelijan pitää kui tenkin varoa kastelemasta tuuheiden kasvien lehvis töjä niin perusteellisesti, etteivät ne kuivu koko yönä. Kosteus on nimittäin sienien ja homeiden kannalta mieluisaa. Varminta on siis kastella myöhemmin illalla maata kasvien juurella eikä itse kasveja. Tämä on yk si hyvä syy käyttää kastelukannua sadettimen sijasta. Toinen syy on tietysti se, että kannulla tulee varmem min annettua sopiva annos vettä juuri sinne, missä si tä tarvitaan. Jos taas kastelet harvemmin, mutta kunnolla, kasvisi kasvattavat vahvat ja syvät juuret. Ne tottuvat hake maan vetensä syvemmältä, missä luonnon sadeve sikin pysyy pitempään. Kastelutarpeen toteat kuop suttamalla maata hiukan: pinta voi hyvin olla kuiva, kunhan juurilla on sopivan kosteaa. Maan kuivumista voit hidastaa sopivalla katteella (esim ruohonsilppu, suuret lehdet, kitkemisjäte tai haketussilppu) tai yk sinkertaisesti pitämällä pintamaan harattuna. Kuiva maa ei ime kahtakymmentä litraa neliömetrille hetkessä. Kannulla kastellessa joutuukin imeyttämään veden muutamana annoksena. Puita voi hyvin kastel la myös valuttamalla vettä hitaasti juuristoalueelle – ei kuitenkaan useita tunteja. Kohtuus tässäkin! Nurmikon hoidossa pätevät samat luonnonlait: aamuja iltakastelu ovat tehokkainta. Aurinkoisen keskipäi vän sadetuksesta haihtuu suuri osa ilmaan jo ennen putoamistaan maahan. Eipä taida olla järkeä maksaa siitä vedestä täyttä vesilaitoksen hintaa? Jos et vierasta teknisiä apuvälineitä, puutarhamyymä lästä löytyy vesijohtoon liitettäviä laitteita, jotka kat kaisevat vedentulon asetetun litramäärän tultua täy teen. Hyvä lisälaite sadettimeen! Sademittarilla pysyt perillä siitä, paljonko vettä viime yönä tuli, ja mihin se riittää ennen kastelutarvetta. No mikä sitten on sopivaa kastelua? Maan tulisi kas tua ainakin 20 cm syvyyteen, mihin tarvitaan noin 20 Muumio-omenat Puut syksyllä täynnä muumioita? Suorastaan ongelmajätteeksi asti? Älä kompostoi muumioita äläkä vie niitä metsään! Muumiotauti on omenan ja luumun pahimpia tuholai sia. Mutta tällekin voit itse tehdä paljon! Kerää muu miot pois heti kun niitä tulee. Alkuvaiheessa muu mio-omenassa on laajeneva ruskea läikkä, ikäänkuin kolahduksen jälki. Valmis muumio on kokonaan rus kea ja mädän oloinen ja siinä on pieniä valkoisia pilk kuja, joista taudin itiöt leviävät. Joissain kirjoissa neuvotaan kuoppaamaan ne. Noin 30 cm paksuisella mullalla haudatut muumiot ovatkin mainiota maanparannusainetta. Kastemadot ovat niil lä paikoilla kerta kaikkiaan mahtavia! Muumioita tulee vähemmän, kun pidät puut tervei nä: tiheät ja sairaat oksat surutta pois. Puu saa valoa, hedelmistä tulee suurempia ja paremman makuisia ja sienitaudit kaikkoavat! Muista myös haravoida ome napuun lehdet syksyllä kompostiin. Älä jätä muumioi ta puihin talveksi odottamaan uutta kevättä. Muumiotauti on sienitauti, joka leviää tuulen mukana sairaista hedelmistä terveisiin vähänkin vahingoittu neisiin (hyönteisen puremakin voi riittää) hedelmiin. 11 Palstanhoitokilpailu Yhdistyksen kevätkokous 20.5.2012 päätti järjestää tänäkin vuonna palstanhoitokilpailun. Samalla se hy väksyi hallituksen esityksen kilpailun suuntaviivoiksi. Palkittujen palstojen lyhyet arvioinnit on yleensä julkis tettu palkintojenjakotilaisuudessa kesäkauden lopussa. Palstoilta ei odoteta kynsisaksilla trimmattua nurmik koa, huippuharvinaisia kasveja eikä mediasta tunnet tujen puutarha-arkkitehtien suunnitelmia. Kauniit ja käytännölliset oivallukset tuovat lisäpisteitä. Kilpailun tarkoituksena on edistää myönteisten esimerkkien avulla siirtolapuutarhakulttuuria ja puutarhanhoitoa. Arviointi on tapahtunut eri vuosina eri aikaan, joten sekä kevät- että syyspainotteiset palstat ovat saaneet näyttää parastaan. Arvostelijat valitsevat ajankohdan. Useat arvostelijat ovat myös maininneet yhdeksi kriteeriksi perinteisen siirtolapuutarhapalstan hengen, mitä se sitten onkin. Ilmeisesti kaikkea edellistä, perin nettä kunnioittaen ja uutta luoden? Toivotaan niin. Arvostelukriteereinä on yleensä mainittu: Palkitut palstat suljetaan kilpailusta kahtena seuraa vana vuotena. Näin saamme jakaa onnistumisen iloa laajemmalle piirille. * palstan ja rakennusten yleisvaikutelma: - hoidetun näköinen, kaunis ja tasapainoinen palstan käytön monipuolisuus: * - silmäruokaa ja hyötykasveja, ehkä kasvimaakin palstan ekologisuus on huomioitu: * - komposti on toimiva ja siisti * myös muut kesäiset toiminnot on huomioitu Jos sattumoisin huonosta hoidosta on tullut joskus haukut, miksipä ei otettaisi iloisin mielin vastaan kannustavia kehuja hyvästä hoidosta. Äänestä suosikkipalstaasi Kilpailun arvostelijana toimii kaksi yhdistyksen ulko puolista asiantuntijaa, jotka nimetään rakennusviras ton avulla. Arvostelijat valitsevat palkittavat palstat ja niiden järjestyksen. Arvostelijat vaihtuvat yleensä vuosittain. Heille ei ole maksettu palkkiota. Palstalaisilla on mahdollisuus äänestää omaa suosikkipalstaansa, sillä juhannuksen aikaan ilmoitus tauluille tulee toimintaohjeet tähän virallisen palstan hoitokilpailun ohella järjestettävään vapaaehtoiseen jäsenäänestykseen. Tässä vapaamuotoisessa ja ehkä leikkimielisessäkin äänestyksessä valintakriteerit voi vat olla mitkä tahansa äänestäjän mieltymykset, esim. kauneimmat perennat, siisteimmät polut, paras vihannesmaa, hyvä fiilis yms… Odota toimintaohjeita ja äänestyslippuja, tulossa ovat. Arvostelijat tekevät tarkemman arvioinnin sellaisille palstoille, jotka saattaisivat heidän mielestään olla palkittavien joukossa. Heille ei ole mahdollisuutta arvioida jokaista palstaa seikkaperäisesti erikseen. Unikkotie 24 12 Rakentaminen palstoilla Oma tupa – oma lupa, vai mitä? Ei niin, vaan kaikes sa rakentamisessa pitää muistaa, että olemme maan pääkaupungin asemakaavoitetulla alueella, ja teke misiämme säännellään viranomaisten määräyksin. Rakentamisesta päättää viime kädessä Helsingin kau pungin rakennusvalvontaviranomainen. Tavoitteena ei ole kylmä byrokratia, vaan vanhan hienon alueen yhtenäisen ilmeen säilyttäminen. vähäisten rakennelmien osalta riittää yhdistyksen lupa, jota varten on tehtävä hallitukselle kirjallinen ilmoitus liitepiirustuksineen. Erillisiä vaja- tai wcrakennuksia ei alueellamme sallita. Mökin rakentamiseen ja laajentamiseen vaaditaan viranomaisen toimenpidelupa. Mökkien suurin koko on tarkasti säädelty, nykyisin 26 m2 vajoineen. Myös vanhan mökin ulkoasun muuttamiseen tarvitaan lupa. Tavanomaisiin vuosikorjauksiin ei tarvita lupia. Kaupungin yleisten rakentamismääräysten lisäksi noudatettavia määräyksiä on annettu vuokrasopi muksessa ja rakennusviraston viherosaston ohjeis sa sekä alueellemme viranomaisten kanssa yhteis työssä laadituissa omissa rakentamisohjeissa. Rakentamisohjevihkoomme on koottu kaikki edellä mainitut ohjeet ja lisäksi laaja tietopaketti käytän nön rakentamisohjeita. Sitä saa sihteeriltä. Ohje uudistetaan tämän kesän aikana. Kaikissa rakentamis- ja muutostöissä on ennakolta otettava yhteyttä yhdistyksen hallitukseen, jonka kanssa selvitetään haluttujen toimenpiteiden luval lisuus ja lupamenettely. Luvattomat tai myönnetyn luvan vastaiset rakennelmat voidaan määrätä puret taviksi tai muutettaviksi, joten kannattaa aina kysyä rakentamisesta etukäteen. Kaikki kiinteät rakennelmat palstoilla, myös aidat ja katokset, ovat luvanvaraisia. Leikkimökkien, huvi majojen, pesu- ym katosten, aitojen ja vastaavien Hallitus valmistelee rakentamisohjeen päivityksen yhteydessä yhdistyksen sisäisen rakennuslupalomak keen, joka selkeyttää menettelyä. Ne autot alueella... Ehdoton nopeusrajoitus Ajohidasteet Muistammehan, ettei puutarhamme teillä ja poluilla ajeta autolla. Vain pakolliset huoltoajot, siis raskaiden tavaroi den kuljetukset ja invalidikuljetukset, ovat sallittuja. Ehdo ton nopeusrajoitus on joka tapauksessa 10 km tunnissa eli kävelyvauhti. Kevätkokous 20.5.2012 päätti, että Ruusutielle asennetaan ajohidasteet. Toivottavasti nämä rajoittavat ajonopeutta ja estävät ikävän ajopölyn leviämisen palstoille ja niiden kasvimaille. Ei ole mukavaa herkutella hiekasta ”narsku valla” salaatilla tai marjoilla. Pitäkäämme tämä mielessä. Kerrothan tämän myös heille, jotka tuovat palstallesi tavaraa. Kävele itse auton edessä ja hillitse ajavan nopeutta tai jos itse istut autossa niin hillitse vauhtia. Pysäköinti alueellamme Autot pysäköidään alueemme kahdelle merkitylle parkki paikalle. Sen sijaan pysäköinti poluilla, teillä ja muuallakin alueellamme on kielletty. Kuten tiedämme, siirtolapuutar ha on julkista puistoaluetta yhteisiltä alueiltaan. Emmehän pysäköi mihinkään muuhunkaan puistoon tai niiden puisto käytäville. Lisäksi tiedämme, että kaikki kulkutiet alueel lamme ovat pelastusväyliä. Ehdoton varovaisuus on tarpeen, sillä kapeilta poluilta, kulman takaa tai pensasaitoihin piiloutuvista porteista saattaa putkahtaa yllättäen esiin lapsia. Pääportilla on lainattavissa tavaroiden kuljettamista var ten kottikärryjä ja tavararattaita, jotka saa käyttöön portin avaimella. Pitkäaikainen pysäköinti parkkipaikoilla on ehdottomasti kielletty. Tämä koskee sekä autoja ja ennen kaikkea perä kärryjä. Parkkipaikkamme eivät ole säilytystilaa. Jos tilaat kuorma-autokuljetuksia niin huomio, että polkujamme voi ajaa vain pienemmillä kuorma-autoilla. Ne kuorma-autot, jotka eivät mahdu pääportista sisään, voivat ajaa huoltoportin (jäteasioiden luona) ja Sireeni polun kautta. Muutoin läpiajo Sireenipolkua pitkin parkki alueelta toiselle on kielletty. Se, joka avaa huoltoportin kuljetuksia varten, myös lukitsee sen välittömästi. Muuta muistettavaa Ja kaikkihan me ymmärrämme, että autojen pesu on koko alueella kielletty. 13 Tiedonjyviä JÄTEHUOLTO Sekajätekontti sekä kierrätyslaatikot ovat huoltoalueella (huoltoportin vieressä) Sireenipolun Kisakylän puoleises sa päässä. Mitään rakennus- purku- ja ongelmajätteitä tai puutarhajätettä ei saa viedä jätekeräykseen. Puutarhajä te kompostoidaan omalla palstalla, karkeat risut ja rungot tuodaan haketukseen. Huonot hedelmät haudataan omalle palstalle. Niitä ei missään tapauksessa saa tuoda sekajäte astiaan. Joinakin syksyinä yhdistys on järjestänyt huonoille hedelmille lavan yhteistyössä riistanhoitajien kanssa. Vihreään lehtilaatikkoon laitetaan ”se, mikä tulee postiluu kusta” ja siniseen kartonkilaatikkoon ”se, mikä tulee kau pasta”, siis myös maito- ym tölkit – ei missään tapauksessa muovia. Muovi (paitsi PVC) ja muu palava jäte laitetaan oranssiin energiajätelaatikkoon. HAKETUS Alueella järjestetään keväällä ja syksyllä yhteishaketus. Sinne voi viedä puiden ja pensaiden leikkausjätteet. Hake tukseen eivät kuulu kasvitautien vioittamat oksat tautien leviämisen vuoksi. Haketusalueelta voi vapaasti hakea haketta palstalle esimerkiksi katteena käytettäväksi. MEHILÄISET Olemme saaneet iloksemme ja hyödyksemme kolme mehiläispesää. Ahkerat mehiläiset pölyttävät omena puumme ja marjapensaamme. Pesät sijaitsevat haketus paikan puoleisessa metsikössä. Mehiläiset eivät aiheuta mitään vahinkoa, ellei niiden pesiä häiritä. Siispä annam me niiden olla rauhassa. Jos kuitenkin mehiläinen sattuisi pistämään, yhden pesän takasivulla on muovipussissa kyy pakkaus, josta saa ensiapua. FEROMONIPYYDYKSET Alueellemme on jaettu yhdistyksen puolesta entiseen tapaan 20 pyydystä, joka on ikään kuin pieni valkoinen ”mökki” puuhun ripustettavaksi. On toiminut tehokkaasti koko alueemme hyväksi. Pyydyksissä on omenakääriäi sen feromonia, pihlajamarjakoin feromonia ei ollut saatavilla. SUIHKUT JA WC:T Pääportilla on kaksi wc:tä ja yksi suihku, kerhotalolla kaksi wc:tä ja Unikkotien varastorakennuksessa kaksi suihkua. Vessaan pääsee portin avaimella, suihkuihin on oma avaimensa, jonka saa sihteeriltä hintaan 4,50 € / kpl. KUMPULAN HISTORIAA KAUPUNGINMUSEOSSA Kaupunginmuseolla on selvitetty siirtolapuutarhojen historiaa. Kumpulasta kertova kortti on osoitteessa www.hel2.fi/kaumuseo/siirtola/kumpulan.htm Pesu- ja wc-tilat siivotaan talkootyönä – sitä sopii miettiä ja käyttäytyä sen mukaan. Talkoolaisten työn helpottamisek si emme ole velvoittaneet heitä huolehtimaan wc-paperin täydentämisestä vessoihin. Siispä jokainen kuljettaa muka naan omat wc-paperit. KIRJASTO Kerhotalolla on tiedon keidas jäsenille: yhdistyksen puu tarha-aiheinen kirjasto. Tule tutustumaan ja lainaamaan – aukioloajat ilmoitustaululla. VESILAITTEET Vesilaitteiden valvojana ja hoitajana toimii Einari Lippo nen, Unikkotie 173, puh. 050 3398041. Einarin apuna toimii Pentti Kaukinen, Unikkotie 193, puh. 040 5325658. Heille pitää ilmoittaa vioista ja vuodoista vesilaitteissa. Yhdistys vastaa vesiverkostosta palstan päähanalle asti. Siitä eteenpäin vastuu on palstan omistajalla. Päähana pitää sulkea aina palstalta poistuttaessa, koska paineen alaisen liitoksen tai letkun pettäminen voi aiheuttaa suu renkin vesivahingon ja vedenhukan. Vesi suljetaan talvek si hieman ennen yöpakkasten oletettua alkua ja avataan taas keväällä säiden lämmitessä. KOMPOSTIT KUNTOON Hyvin hoidettuun palstaan kuuluu hyvin hoidettu kompos ti. Jos kompostisi on harvassa lautakehikossa, siihen ei voi laittaa ruoantähteitä rottavaaran vuoksi. Myös etanat viih tyvät sellaisissa komposteissa. Ympäristön kannalta paras ratkaisu on tiivis suojattu muovikompostori, jossa mielui ten on lisäksi tiuha pohjaverkko. Kompostin ilmansaanti pitää kuitenkin varmistaa. SÄHKÖASIAT Sähköverkoston valvojana toimii Untamo Aukio, Ruusu tie 132, puh. 050 4351975. Untamolle ilmoitetaan kaikis ta sähkö- ja valaistuslaitteiden vioista. Palstalaisten pitää erityisesti varoa vahingoittamasta maakaapeleita kaivu töissään ja mökkejä nostettaessa. Näissä töissä syntyneet vauriot korvaa aiheuttaja. Palstan sähkönkulutus todetaan mittarista, joka luetaan vuosittain ja lukema ilmoitetaan taloudenhoitajalle laskutusta varten. Lomake tätä varten on toisaalla tässä lehdessä. KOTISIVUT Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://kumpulanspy.nettisivu.org tai Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön sivujen kautta www.siirtolapuutarhat.net Suomen Siirtolapuutarhaliitto löytyy osoitteesta www.siirtolapuutarhaliitto.fi. Yhdistyksen kotisivujen päivittäjä on Mirja Arajärvi, puh. 040 576 8733. LAPSILLE on kerhotalon kentällä keinut ja hiekkalaatikko. Kerhotalon kenttä on hyvä paikka myös erilaisille peleille ja leikeille. Se on lapsille turvallisempi ja viihtyisämpi paikka pyöräillä ja leikkiä kuin puutarha-alueen kapeat polut. TALKOOVELVOITE Jokaisella palstalla on 8 tunnin talkootyövelvoite – vaihto ehtona 100 euron kertasuoritus. Yli 70-vuotiailta ei tätä kuitenkaan vaadita. Tarjolla olevista töistä on listat pää sääntöisesti pääportin ilmoitustaululla. Emännän talkoolis tat keittiön tehtäviin juhlissa ovat kerhotalon taululla. LEMMIKIT Muistathan, että lemmikkieläimesi tulee pitää kytkettynä alueellamme. 14 VEROTTAJA VOI MUISTAA RAKENTAJAA MYÖS HYVÄLLÄ Mökin rakentajien ja kunnostajien kannattaa laittaa työ porukan kuitit talteen kotitalousvähennystä varten. Ulko puolisen yrittäjän tekemästä työsuorituksesta saa myös vapaa-ajan asunnon osalta vähentää verotuksessa osan maksetuista työpalkoista. Asiasta on ohjeita mm veroilmoi tuksen täyttöoppaassa. Lisää tietoa saa verotoimistosta, lehtiä seuraamalla ja verottajan nettisivuilta www.vero.fi. Nyt juuri talkoita on tarjolla mm pääportin perennapenkki en hoitamisessa. Seuraavat isot tapahtumat ovat juhannusja yhdistyksen 85-vuotisjuhla. Monet tehtävät voi suorittaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Käykääpä täyttämässä listat ja seuratkaa ilmoitustau luja, jotta ehditte ilmoittautua juuri sinulle sopiviin töihin! MÖKIN NUMERO JA POSTILAATIKKO Mökin numerolaatan tulee näkyä selvästi tielle joko mökin seinältä tai esimerkiksi portilla selvästi postilaatikkoon merkittynä. Joka palstalla tulee olla postilaatikko niin lähel lä porttia, ettei postin tuojan tarvitse sitä suuremmin etsiä tai tulla palstalle. MÖKIN MYYNTI Myydessäsi tai ostaessasi mökkiä ota yhteys yhdistyksem me sihteeriin Anja Wirmaniin, puh. 050 460 2348. Häneltä saat asianmukaista tietoa. TIEOSUUKSIEN HOITO JA REUNUSKASVIT Palstan hoitoon kuuluu pitää sen kohdalla oleva tieosuus puhtaana rikkaruohoista. Palstalta tiealueelle ulottuvat matalat reunuskasvit eivät saa haitata tien hoitoa, kuten lanausta ja soratusta. Istutukset ja aidat eivät saa kaven taa kulkuväyliä. AVAIMIA Portin ja suihkun avaimia saa ostaa yhdistyksemme sihtee riltä Anja Wirmanilta, puh. 050 460 2348. Kokemus on osoittanut, ettei uuden avaimen teettäminen omasta vanhasta avaimesta ole aina toimivin ratkaisu. Kuva: Minna Koskela 15 Pääportin maalaustalkoot tulossa Muutamana viime kesänä olemme korjausmaalanneet museomökin, grillikatoksen ja vanhan varastorakennuksen maalauskurssimuotoisilla talkoilla. Katusivulle palautetaan sinne alunperin kuuluneet kasvi säleiköt, joten timpurintaitoisillekin on sopivasti hommaa. Maalaustyö tehdään lateksimaalattuun rakennukseen sopi vin menetelmin ja ohjaajana on Juha Tuhkanen. Hienoista tuloksista rohkaistuneina jatkamme tänä kesänä pääportin kunnostuksella. Ohjelmassa on katusivun rapis tuneen maalin poisto ja seinien puhdistus, maanrajan tar kistus ja ulkomaalaus. Sisäpihan puolella näyttäisi riittävän pelkkä puhdistus. Talkooilmoitukset ilmestyvät pääportin ilmoitustauluille kesäkuussa, jotta ehdimme tehdä työn ennen yhdistyksen juhlaa ja syksyn kosteita. Kuva pääportista koulukasvitarhalta päin kuvattuna. Kuva vuodelta 1928. Lannoitemyynti Vanhaan tapaan Kumpulan siirtolapuutarhan alueella on tänäkin vuonna järjestetty lannoitemyyntiä Unikkotiellä sijaitsevassa varastorakennuksessa. Myynnissä on multaa, turvetta sekä turpeeseen seulottua hevosenlantaa. Ostoksia voit tehdä 15.6.2012 asti, perjantaisin klo 17–18, ja sitten taas syksymmällä. Tervetuloa! 16 Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry 85 vuotta 40-vuotisjuhlat 1967 Sota-ajan hyötyviljelyä: tupakkaa ja mansikkaa Kumpulan Siirtola puutarhayhdistys 40 vuotta; vanhassa kerhotalossa ennen laajennusta. Oli ennen onnimanni... Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä. Pytikästä pöytäristi, pöytärististä ripukka. Kumpulassa ahkeroidaan 1934 Olet varmaan havainnut että pääportin kottikärryjen luki tusta päävartiosta on kadonnut uskolliset, vanhan hyvän ajan maitokärryt... ne jotka ovat peräisin Helsingin Kauppa torilta… siis ne hienot ja tasapainoiset! Nämä kärryt ovat palaamassa ruotuun kohta, kunhan ovat saaneet Sastamalassa paistetut umpikumiset kärrynpyörät! Kiitos Kiitos Risto K:lle, Topi B:lle ja Lasse L:lle ja monille muille kuminpaikkaajille. Toivottavasti hyvät maitokärrym me eivät jatkossa tarvitse ensiapua pitkään aikaan! 17 Talkootyöilmoitus ja sähkömittarien luku Kuten olet varmaankin huomannut, siirtolapuutarhalla riit tää työtä. Mutta ei ole sillä hyvä, että jokainen hoitaa oman palstansa, vaan lisäksi tulevat yhteiset työt: Kahdeksan tuntia sinulle sopivina aikoina ei ole paljon koko kesälle laskettuna – joillakin siirtolapuutarhoilla Suomessa tehdään yli kaksikymmentä pakollista työtuntia.) Yhdistyksen – ja samalla sinun – kannalta paras vaihtoehto on selvä työpanos: ulkopuolisen tekeminä työt tulisivat huomattavasti kalliimmiksi ja ne pitäisi rahoittaa roimasti korotetuilla jäsenmaksuilla. • viihtyvyyden, turvallisuuden ja alueen kunnossapidon vuoksi välttämättömät yhteiset työt • kaikki sellaiset alueen hoitotyöt, jotka kaupunki aiemmin teki. Osa näistä töistä joudutaan teettämään ulkopuoli silla urakoitsijoilla, mutta osa soveltuu hyvin jäsenten omaksi talkootyöksi. • yhteisesti sovitut juhlat, myyjäiset ja muu toiminta yhdistyksen varainhankinnan hyväksi ja sitä kautta meiltä kaikilta perittävien vuosimaksujen pienentämiseksi. Vanhan tavan mukaan emme odota yli 70-vuotiaiden osallistuvan talkootöihin. Ikävä kyllä vakuutusyhtiökään ei sisällytä yli 75-vuotiaita talkoovahinkovakuutuksen piiriin. Monet 70-75-vuotiaat ovat kuitenkin osallistuneet, mistä heille lämmin kiitos – kuten kaikille muillekin talkoolaisille! Yli 75-vuotiaista emme voi ikävä kyllä ottaa vastuuta, joten heidän kohdallaan usein pitkäkin talkooperinne katkeaa. Kaikkea tätä ei ole taloudellisesti mielekästä eikä mahdol listakaan tehdä palkattuna työnä. Siksi on kaikissa puutar hayhdistyksissä sovittu jäsenille tietty määrä tehtävää tal kootyötä. (Harrastuspiirit kuten kerhot, urheilutoiminta jne toimivat erillään muista puutarhan yhteisistä töistä, eikä niistä ole laskettu talkootunteja.) Pääportin ilmoitustaululla kesän mittaan olevista tiedot teista voit todeta, että töitä on tarjolla jokaiselle: kevyi tä töitä ja raskaita töitä, helppoja töitä ja vaativia töitä, työskentelyä juhlissa ja askarointia yhteisten alueiden kunnossapidossa. Myös omalla aikataululla tehtäviä töi tä on valittavissa. Niinpä jokainen, joka pystyy hoitamaan palstansa, voi löytää itselleen sopivaa tekemistä. Meillä kin monet löytävät yli 20 tunnin verran... Samalla pääsee myös paremmin tutustumaan alueeseen ja muihin puu tarhalaisiin. Jäsenten työtunnit ovat puutarhayhdistyksen toiminnan tärkeä osa. Työtuntien ja varainhankinnan (mm myyjäiset ja juhlat) avulla pystymme pitämään varsinaiset jäsen- ja kulutusmaksumme mahdollisimman pieninä. Jos et voi tai halua tehdä talkootöitä, voit sen sijaan tukea yhdistyksesi toimintaa rahalla. Vaihtoehtoina on tänä vuonna vuosikokouksen päätöksen mukaan palstaa kohden joko 8 työtuntia vuodessa tai 100 euroa. Ilmoitustaulujen seuraaminen ja nopea vastaus varmistavat pääsyn itselle sopivimpiin töihin. Talkootöistä ilmoitetaan erikseen ilmoitustauluilla. Kunkin halukkaan tulee itse huolehtia siitä, että tulee töihin – varsinkin, jos on ilmoittautunut! Juhlien jälkeen alkaa purkaminen talkootyönä. Kuva vuodelta 1935 18 Leikkaa sivu irti ja palauta viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle. KIITOS! Talkooilmoitus Palstan nro Osallistun yhteisten asioiden hoitoon työpanoksellani 8 tuntia kesän aikana. En voi osallistua työpanoksellani. Tuen sen sijaan yhdistykseni toimintaa rahallisesti. Maksan yhdistyksen vuosimaksujen yhteydessä vuosikokouksessa päätetyn 100 euroa. Keräämme tietoja niistä, jotka haluavat tehdä korjaus- ja hoitotöitä ”omalla aikataululla” tai tarvittaessa: Mieluiten tekisin talkootuntini: Alueen ja yhteisten istutusten hoidossa Kesän aikana ilmenevissä korjauksissa, kuten esim. pääportin kunnostustalkoissa. Sähkömittareiden luku Rahastusta varten tarvittavat tiedot sähkön kulutuksesta kerätään siten, että kukin jäsen lukee mökkinsä sähkömittarin itse. Lukema annetaan taloudenhoitajalle tällä lomakkeella. Maksut kerätään palstan muiden vuosimaksujen yhteydessä heinäkuun lopussa. Sähkömittarini lukema on , Ole hyvä ja palauta tämä lomake viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle. Jollet vastaa kyselyyn, joudutaan sähkölaskusi tekemään arvioimalla! Jäsenten yhteystietojen keräys Vuoden mittaan saattaa tulla tilanteita, joissa on tarpeen saada nopeastikin yhteys jäseneen. Siksi päivitämme nyt yhteystiedot. Palstan nro Jäsen Sukunimi Etunimi Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka ! Puhelin Sähköposti Unikkotiellä v. 1952 19 ! Terveisiä hallitukselle Jos haluat antaa palautetta nimettömänä niin pane silloin palautteesi erillisellä paperilla suljetussa kirjekuoressa puheenjohtaja Risto Välttilän postilaatikkoon Liljatie 41 – Nangijala (Sinikellontien puolella). Lippu korkealla! Kuva: Esko Helin Leikkaa sivu irti ja palauta viimeistään 29.6.2012 yhdistyksen postilaatikkoon pääportille tai Kerhotalolle. KIITOS! Voit kirjoittaa tähän palautetta, ideoita ja alotteita hallitukselle.