Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus

LOPPURAPORTTI
TYÖSUOJELURAHASTOLLE
Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus
Työtehoseura ry
Markku Lätti
TTS tutkimus
Luonnonvara-ala
PL 5, 05201 RAJAMÄKI
SISÄLTÖ
1
TAUSTA .............................................................................................. 3
1.1 Pienkuormainten historiaa..............................................................................3
1.2 Käyttökohteet ...................................................................................................3
1.3 Turvallisuus- ja terveystietous nyt ................................................................4
1.3.1
Työturvallisuus ..................................................................................4
1.3.2
Pienhiukkaset.....................................................................................5
1.3.3
Melu .....................................................................................................6
1.3.4
Tärinä ..................................................................................................8
2
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET ....................................................... 9
3
TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT .................................. 10
3.1 Tutkimusaineisto............................................................................................ 10
3.2 Tutkimusmenetelmät .................................................................................... 10
4
TULOKSET........................................................................................ 12
4.1 Pienkuormaimet ja niiden käyttö viher- ja
maanrakennusyrityksissä .............................................................................. 12
4.2 Tapaturmatarkastelua ................................................................................... 13
4.3 Turvallisessa työskentelyssä huomioitavaa............................................... 17
4.3.1
Kuormain voi kaatua!.................................................................... 17
4.3.2
Ohjaamoon nousu ja poistuminen............................................. 19
4.3.3
Työkoneiden kytkentä ja irrotus................................................ 22
4.3.4
Hallintalaitteiden käyttö ............................................................... 23
4.3.5
Pienkuormain ja taakat ................................................................. 24
4.3.6
Pienkuormain ja sivulliset............................................................. 27
4.3.7
Kulkureitit ....................................................................................... 32
4.3.8
Sähköjohdot ja –kaapelit työmaalla............................................ 33
Kuormaimen siirto ........................................................................ 33
4.3.9
4.3.10 Huolto ja korjaus ........................................................................... 34
4.3.11 Paloturvallisuus............................................................................... 35
4.3.12 Kuormaintyypin valinta................................................................. 36
4.4 Koulutus ja opastus pienkuormainten käyttöön..................................... 37
4.4.1
Pienkuormainvalmistajat, myyntiorganisaatiot, työnantajat,
oppilaitokset ym............................................................................. 37
4.4.2
Konevuokraamot........................................................................... 39
5
TULOKSIEN TIEDOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN......... 40
6
JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................... 41
LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: ................................................................... 43
LIITTEET .................................................................................................... 46
2
1 TAUSTA
1.1
Pienkuormainten historiaa
Ensimmäiset liukuohjatut Bobcat-tyyppiset pienkuormaimet valmistettiin Yhdysvalloissa vuonna 1958. Siitä lähtien niiden käyttö on levinnyt ympäri maailmaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin. Suomen markkinoille liukuohjatut pienkuormaimet tulivat 1980-luvun
alussa ja 2000-luvulla niiden myyntimäärät ovat olleet 130–150 kappaleen välillä vuosittain. Tällä hetkellä valmistajia on runsaasti ja Suomen markkinoilla kyseisiä konemerkkejä on kymmenkunta, jotka tulevat pääasiassa Yhdysvalloista ja Kauko-Idästä.
(Bobcat, Gehl, Caterpillar, Mustang, JCB, Case, New Holland, Komatsu, Daewoo,
Hyundai, Neuson, Doosan). Kaiken kaikkiaan Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia on
maassamme arviolta 2 500–3 000 kappaletta.
Runko-ohjattuja pienkuormaimia alettiin ensimmäisen kerran valmistaa Euroopassa 1970-luvulla. Suomessa liukuohjattujen ja runko-ohjattujen Avant-tyyppisten kuormaimien valmistus alkoi vuonna 1991, mutta yleistymään ne alkoivat vasta 1990-luvun
loppupuolella ja ne ovat siitä lähtien kasvattaneet suosiotaan tasaisesti. Avant-tyyppisiä
kuormaimia käytetään maassamme pääasiassa maataloudessa, mutta niitä käytetään paljon myös viheralue- ja maanrakentamisessa sekä kiinteistönhuoltotöissä sekä rakennusja saneerauskohteissa.
Suomalaisilla maatiloilla on tällä hetkellä pienkuormaimia (pääasiassa Avanttyyppisiä) arviolta yli 2 500 kappaletta ja määrä lisääntyy koko ajan (Lätti & Mäittälä
2007). Suurin osa pienkuormaintiloista on hankkinut koneen vasta 2000-luvun puolella.
Suomen markkinoilla on tällä hetkellä kolme kotimaista Avant-tyyppisten kuormainten
valmistajaa: Avanttecno Oy (Avant), Maaselän Kone Oy (Royalcat, Kingcat) ja Norcar
BSB Oy (Norcar, Agromatic) sekä kolme ulkomaista valmistajaa: C.S.F. S.r.l. (Multione), Shäffer Maschinenfabrik (Schäffer), Weidemann Hoftrac (Weidemann). Lisäksi
muiden Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoilla on useita pienkuormainmerkkejä (Dagaman, Stama, IH, Flexitrac, Giant, Workman, Thaler, Fiori, Scan-Loader), joista ainakin osa on potentiaalisia kilpailijoita kotimaan markkinoilla oleville Avant-tyyppisille
pienkuormaimille. Esimerkiksi runko-ohjattua Saksalais-Ruotsalaista Dagaman –
kuormainta myydään jo Ahvenanmaalla ja runko-ohjattua Saksalaista Giant –
kuormainta aletaan tuoda Suomeen kesällä 2007.
Kaiken kaikkiaan pienkuormaimia voidaan arvioida Suomessa tällä hetkellä (vuonna 2007) olevan noin 7 000-8 000 kappaletta. Tarkkoja lukuja on mahdoton saada
myyntitilastojen puutteellisuuksien vuoksi.
1.2
Käyttökohteet
Pienkuormaimia käytetään hyvin vaihtelevissa työtehtävissä riippuen käyttökohteesta,
koneen koosta, tehoista, ominaisuuksista ja lisävarusteista. Pienkuormainten runsas työlaitevalikoima mahdollistaa mitä erilaisimpia käyttökohteita.
Viher- ja maanrakennustöissä sekä kiinteistönhoitotöissä kuormainta käytetään
muun muassa maa-aineksen, purkujätteen, muun materiaalin ja tavaroiden siirroissa, tasoitustöissä, raivaustöissä, kaivutöissä, puhdistus- ja harjaustöissä, jyrsintätöissä, kuormaustöissä, lumi- ja hiekoitustöissä, piikkaustöissä ja painepesutöissä.
Maatiloilla pienkuormaimia käytetään tuotantorakennuksen sisällä mm. eläinten
ruokinnassa ja ruokintapöydän puhdistuksessa, lannanpoistossa mm. kuivikekarsinoista,
kuivikkeiden siirrossa ja levityksessä, kuolleiden eläinten siirrossa pois navetasta ja jopa
lietekuiluun pudonneiden eläinten nostossa. Tuotantorakennuksen ulkopuolella pien-
3
kuormainta käytetään tavaroiden siirroissa trukkilavoilla tai ilman, erilaisissa puhdistustöissä (esim. rehusiilossa, jaloittelutarhassa), soran lastauksessa ja siirrossa, apevaunun
täytössä ja vesiastioiden, öljytynnyreiden sekä suursäkkien siirtelyssä. Lisäksi sitä käytetään hakkeen ja polttopuiden kuljetuksessa, syntyneiden vasikoiden siirroissa laitumelta, aitalankojen alusten leikkuussa, peräkärryn laitojen ja paripyörien paikalleen laitossa, hydraulimoottorilla varustetun viljaruuvin tai lietepumpun pyörittämisessä, pienissä maanrakennustöissä, piha- ja puutarhatöissä ja talvella lumitöissä.
Pienkuormaimia käytetään myös monessa muussa työssä maatiloilla. Yleensä sillä
tehdäänkin ennen käsin tehtyjä töitä ja/tai keksitään aivan uusia käyttökohteita. Käyttökohde voi tilakeskuksen lisäksi olla myös muualla, esimerkiksi kuivurin tai kesämökin
rakennustyömaalla. Monella maatilalla siitä on tullut yksi tilan tärkeimmistä työkoneista.
Monipuolisesta ja lisääntyneestä käytöstä johtuen pienkuormaimen turvalliseen
käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Pienkuormaintyöskentelyn työturvallisuuteen vaikuttavat pienkuormain varusteineen, kuljettajan varustus ja hänen tietonsa,
taitonsa ja asenteensa sekä työmaan erityispiirteet. Jos yhdessäkin näistä on puutteita,
kasvaa tapaturman riski joko itselle tai ulkopuolisille.
1.3
1.3.1
Turvallisuus- ja terveystietous nyt
Työturvallisuus
Pienkuormaintyöskentelyssä tiedetään sattuvan maatalouden puolella runsaasti tapaturmia ja läheltä piti tilanteita (Lätti & Mäittälä 2007). Niiden yleisyydestä ja kehityksestä
viherrakennus-, maanrakennus- talonrakennus- ja kiinteistönhoitoaloilla ei kuitenkaan
ole olemassa tietoa, vaikka pienkuormaimet ovat kyseisillä aloilla yleistyneet koko ajan.
Myöskään koottua tietoa turvallisista työtavoista ja huomioon otettavista riskitekijöistä
pienkuormaintyöskentelyssä ei ole ollut helposti saatavilla. Siihen on osin voitu soveltaa
muiden ajettavien työkoneiden turvallisesta käytöstä kertynyttä tietoutta. Pienkuormainten erityispiirteiden ja osin erilaisen työskentely-ympäristön takia tämä tietous on kuitenkin riittämätön takaamaan turvallista työskentelyä.
Kotimaiset laitevalmistajat ovat tarjonneet kuormaimen ostaneille käyttökoulutusta,
mutta vain harvalla koneen ostaneella on ollut mahdollisuus aikataulullisista tai maantieteellisistä syistä osallistua näihin koulutuksiin. Kuormainten myyjäorganisaatiot ovat
antaneet vaihtelevasti omaa opastustaan valmistajilta saatavilla olevan tiedon pohjalta.
Käytetyn koneen ostajat taas ovat olleet myyjäosapuolen neuvojen ja kokemusten varassa, jos ovat asiaa osanneet kysyä.
Kirjallisessa muodossa tietoa ei juuri ole ollut saatavissa. Kuormainten käyttöohjekirjoissa on otettu turvallisuusnäkökohtia esille vaihtelevasti, ja nekin monella valmistajalla hyvin yleisellä tasolla. Tutkimusmateriaalia pienkuormainten työturvallisuudesta ei
kotimaasta ole juuri tätä ennen löytynyt. TTS tutkimuksessa valmistui keväällä 2007
ensimmäinen pienkuormainten käyttöturvallisuutta käsittelevä tutkimus, jossa tarkasteltiin lähinnä Avant-tyyppisiä runko-ohjattavia ja liukuohjattavia pienkuormaimia maatalouskäytössä (Lätti & Mäittälä 2007).
Liukuohjattavista Bobcat-tyyppisistä pienkuormaimista käyttöturvallisuustietoa ei
kuitenkaan ole juuri saatavilla. Internetistä etsimällä tietoa liukuohjattavien Bobcattyyppisten pienkuormainten työturvallisuudesta on jonkin verran löydettävissä, jos vain
omaa kielitaitoa. Käyttökokemuksia ja turvallisia työtapoja on voitu kysellä kuormaimia
jo käyttäneiltä. Eli pitkälti ollaan tähän päivään asti oltu oman aktiivisuuden ja kielitaidon varassa, jotta tietoa juuri pienkuormaintyöskentelyn tapaturmariskeistä ja turvallisista työskentelytavoista on löydetty.
4
1.3.2
Pienhiukkaset
Tapaturmariskien lisäksi pienkuormaintyöskentelyllä on myös mahdollisia terveysvaikutuksia. Pienkuormaimilla työskennellään ulkoilman lisäksi myös sisätiloissa lähinnä
rakennus- ja saneerauskohteissa sekä maataloudessa. Pienkuormaimen moottorin käydessä pakokaasun pienhiukkasia muodostuu suuria määriä. Pienhiukkasille altistumista
työympäristössä on Suomessa tutkittu hyvin vähän. Pienhiukkasten vaarallisuus terveydelle tiedetään kuitenkin monien ulkoilman pienhiukkastutkimuksien perusteella.
Pienhiukkaspitoisuuden 10 µg/m3 nousun ulkoilmassa on arvioitu muun muassa lisäävän kokonaiskuolleisuutta ja sydänkuolemia 3,5 % (Pönkä ym. 1998). Pienhiukkasaltistuminen on yhdistetty myös astmaoireiden pahentumiseen, lisääntyneisiin hengitystieoireisiin, keuhkojen toiminnan huononemiseen, lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön ja lisääntyneisiin sairaalakäynteihin (Utell ym. 2000). Erityisesti astmaatikoilla ja
muista hengityselinsairauksista kärsivillä potilailla on todettu keuhkojen toimintakyvyn
huononemista ja lisääntyneitä sairaalakäyntejä. He kärsivät eniten myös pienhiukkasten
aiheuttamista oireista (Pekkanen 2002). Pienhiukkasten terveysvaikutukset perustuvat
pitkälti niiden pieneen kokoon (alle 2,5 µm halkaisijaltaan), jolloin ne pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin aina keuhkorakkulatasolle saakka.
Tulokset ulkoilman pienhiukkaspitoisuuksien terveysvaikutuksista eivät kuitenkaan
ole suoraan sovellettavissa työympäristön ja sisäilman pienhiukkaspitoisuuksien terveysvaikutusten arviointiin. Ulkoilmassa ja työympäristössä pienhiukkasten lähteet, hiukkaskoko ja lukumäärä voivat olla erilaiset. Myös altistumisajalla on merkitystä. Toisaalta ulkoilman pienhiukkasten haitallisista terveysvaikutuksista saatu näyttö on merkittävä.
Aikaisemmissa maatalouden puolella tehdyissä sisäilmatutkimuksissa dieselkäyttöisten rehunjakovaunujen pienhiukkasten massapitoisuudet ylittivät osittain EU:n ja
USA:n asettamat ulkoilman raja-arvot (Uusi-Kämppä & Rissanen 2004).
TTS tutkimuksen ja Työterveyslaitos Kuopion yhteistutkimuksessa maatiloilla
pienhiukkasten maksimipitoisuus sisätiloissa vaihteli 150 000 - 450 000 kpl/cm3 pienkuormaintyöskentelyn aikana. Alhaisin pienhiukkasten maksimipitoisuus mitattiin tilanteessa, jossa pienkuormainta ajettiin rauhallisesti (mutta tehokkaasti) ja moottoria huomattavan pienillä kierroksilla käyttäen. Tämä osoittaa selkeästi rauhallisen, "vääntävän"
ajotavan merkityksen pakokaasupäästöjen minimoimiseksi. Toiseksi alhaisin maksimipitoisuus havaittiin tilanteessa, jossa lyhyen navetan päätyovet olivat auki koko työskentelyn ajan mahdollistaen näin läpivedon aikaansaamisen tuulisella säällä. Muissa tapauksissa pienhiukkasia mitattiin aina yli 360 000 kpl/cm3 huippupitoisuuksien aikana.
(Lätti & Mäittälä 2007)
Pienhiukkasten mitattuja lukumääräpitoisuuksia ei voi verrata suoraan ulkoilman
raja-arvoihin, koska ne on ilmoitettu massapitoisuuksina (µg/m3). Tilakäynneillä mitatut
ulkoilman pitoisuudet sekä navettailman ns. taustapitoisuudet ennen kuormaimen käynnistämistä antavat kuitenkin vertailupohjaa sisäilman mittaustuloksille. Ulkoilmassa,
tuotantorakennuksen pihalla, pienhiukkasten pitoisuus oli noin 1000 - 2000 kpl/cm3 ja
navetan taustataso vaihteli 10 000 - 25 000 kpl/cm3. Navetassa mitattiin pienkuormaintyöskentelyn aikana pääosin yli satakertaisia pienhiukkaspitoisuuksia ulkoilmaan verrattuna. Ajon loputtua pienhiukkasten määrä ilmassa laski hitaasti, erityisesti syystalven
mittauksissa, kun navetan ja rehuvaraston ulko-ovia pidettiin kiinni. Tuotantorakennuksen tehokaskaan yleisilmanvaihto ei ratkaise huippupitoisuuksien ongelmaa, mutta vähentää todennäköisesti pienhiukkasten taustatasoa kuormaintyöskentelyjen välisinä aikoina. Talvella ilmanvaihtoa yleensä vähennetään lämpötalouden takia, mikä osaltaan
nostanee navettailman pienhiukkasten ja muiden pölyjen määrää kesän tilanteeseen verrattuna.
5
Dieselkäyttöisten pienkuormainten pakokaasun pienhiukkaspäästöt sisätiloihin ovat
niin merkittäviä, että altistuminen vuosien tai vuosikymmenten ajan jatkuessaan muodostaa merkittävän henkilökohtaisen terveysriskin sydän- ja verisuonitaudeille tai hengityselinsairauksille. Riskin alentamiseksi tulee ensisijaisesti valmistajien kehittää
moottoritekniikkaa vähäpäästöisempään suuntaan sekä ottaa käyttöön pakokaasujen
suodatusmenetelmiä. Markkinoilta löytyy jo nyt erillisiä pakokaasujen hiukkassuodattimia, jotka voidaan jälkiasentaa moottorin pakoputkeen. Teknisen ratkaisun puuttuessa
on pienkuormaimen kuljettajan suositeltavaa käyttää hengityksensuojainta. Hengityksensuojain voi olla FFP3-luokituksen mukainen kevytsuojain tai P3-luokan hiukkassuodattimella varustettu puolinaamari tai moottoroitu hengityksensuojain. Myös rauhallinen, alhaisilla moottorin kierroksilla tapahtuva, työskentely vähentänee pakokaasujen
pienhiukkaspäästöjä.
Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn mukaan vain seitsemäsosa (14 %) käyttäjistä
kokee kuormaimen pakokaasun aiheuttavan ongelmia sisätiloissa työskennellessä ja
vain joka viides käyttää hengityksensuojainta. (Lätti & Mäittälä 2007).
1.3.3
Melu
Työmelua koskevat ohjearvot on esitetty valtioneuvoston asetuksessa (85/2006), jossa
määritetään kolme tasoa melulle ja tarvittaville toimenpiteille. Mikäli työpaikan päivittäinen melutaso ylittää 80 dB(A), on työnantajan hankittava työtekijöilleen kuulonsuojaimet. Työntekijän on myöskin käytettävä hänelle hankittuja kuulonsuojaimia, jos
päivittäinen melutaso ylittää 85 dB(A). Ehdoton raja-arvo, 87 dB(A) kuulonsuojainten
sisäpuolelta mitattuna, vastaa melutasoa, jota ei saa työpaikalla ylittää.
Pienkuormaimella työskentelyn aiheuttamaa melualtistumista on selvitetty muun
muassa maataloudessa (Lätti & Mäittälä 2007, Uusi-Kämppä ja Rissanen (toim) 2004).
Pienkuormainten käytön yhteydessä maatiloilla on mitattu haitallisen suuria melutasoja,
jotka toistuvina ilman kuulonsuojausta voivat heikentää työntekijän kuuloa. Kuulovaurioriskin lisäksi melu voi aiheuttaa mm. stressioireita kuten verenpaineen nousua sekä
keskittymiskyvyn laskua, mikä altistaa tapaturmille.
Eläinten ruokinnan aikaisessa pienkuormaintyöskentelyssä melutasot ovat vaihdelleet 80-89 dB(A) välillä (Lätti & Mäittälä 2007). Toisessa tutkimuksessa on mitattu jopa
94 dB(A):n meluannos kuljettajalta. (Uusi-Kämppä ja Rissanen (toim) 2004). Kuljettajan meluannokseen vaikuttaa erityisesti se, kuinka suurilla kierroksilla hän konettaan
käyttää sekä sisä-/ulkotiloissa työskentelyn osuus. Ulkotiloissa melu pääsee leviämään
ympäristöön vapaammin, eikä rakenteista tulevia äänen heijastuksia esiinny yhtä paljon
kuin rakennuksen sisätiloissa. Kuulovaurioriski kasvaa voimakkaasti yli 85 dB(A):n
melussa, mutta herkimmille yksilöille voi kuulovaurio kehittyä vuosikymmenten altistumisen seurauksena jo 80 dB(A):n melutasolla (ISO 1999).
Pienkuormainten valmistajien ilmoittama melutaso kuljettajan paikalla (LPA) on
tyypillisesti 88 dB(A), ja pienkuormaimen moottorin ns. melupäästö (LWA) on tyypillisesti 102 dB. Uusissa pienkuormaimissa on yleensä em. meluarvoista kertova tarra ohjaamossa.
6
Kuva 1. Työturvallisuuslain neljännen luvun mukaan työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset
henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi
rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työntekijän taas tulee
huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista
vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Työnantajan ja työntekijän tuleekin aina
huolehtia, että käytössä on työtehtävän vaatima henkilökohtainen suojavarustus. Kuva:
Markku Lätti.
Kuljettajan altistuminen melulle ylittää sisätiloissa työskenneltäessä lähes aina riskirajana pidetyn 85 dB(A). Lisäksi kuormaimella ajoon sisältyy yleensä lukuisia voimakkaita melupiikkejä, jopa yli 120 dB. Kuulonsuojainten käyttö koko pienkuormaimella työskentelyn ajan onkin tarpeen melun terveysvaikutusten, kuulon aleneman
ja erilaisten stressioireiden, vähentämiseksi. Valmistajat taas voisivat yrittää laskea koneiden melutasoa esimerkiksi paremmalla moottorin eristyksellä.
Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella lähes joka kolmas pienkuormaimen
käyttäjä (30 %) kokee melun ongelmalliseksi. Pienkuormaimilla työskentelevistä noin
2/3 (60 %) käyttää kuulonsuojaimia. Heistä kuitenkin vain 2/3 käyttää kuulonsuojaimia
koko työskentelyn ajan, mikä on edellytys tehokkaalle kuulonsuojaukselle. Neljäsosa
kuulonsuojainten käyttäjistä taas käyttää niitä korkeintaan puolet pienkuormaimella
työskentelyajasta. (Lätti & Mäittälä 2007).
Kuulonsuojainten käytössä on oleellista niiden pitäminen ehdottomasti koko melussaoloajan. Jos suojaimia pidetään vain 90 % melussaoloajasta, laskee suojausteho
noin kolmanneksen. Mikäli kuulosuojainta käytetään vain puolet melussaoloajasta, on
minkä tahansa kuulonsuojaimen vaimennus vain ja ainoastaan kolme desibeliä.
Perusteluina kuulonsuojainten käyttämättömyydelle pidetään usein sitä, että kuulonsuojaimet haittaavat ympäristön äänten havainnointia ja kommunikointia muiden
työntekijöiden kanssa. Pienkuormaintyöskentelyyn oikeanlaisten kuulonsuojainten valintaan kannattaakin kiinnittää huomiota. Kuulonsuojainten käytöllä pyritään siihen, että
korvaan pääsevä melutaso on 75–80 dB. Niiden tarkoitus ei ole häivyttää kaikkia ääniä
ympäristöstä.
Usein kuormaimen läheisyydessä tekee töitä samanaikaisesti myös muita henkilöitä, jotka altistuvat kuormaimen melulle. Em. tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin
joka kymmenes heistä käyttää kuulonsuojaimia.
7
1.3.4
Tärinä
Pienkuormaintyöskentelyssä altistutaan koko kehon tärinälle. Tärinää ilmenee joka liikesuuntaan, mutta maataloustraktoreilla tehdyssä tutkimuksessa sivusuuntainen ja
eteen-taaksesuuntainen) tärinä olivat pystysuuntaista tärinää voimakkaampaa (Vähänikkilä ym. 2006 ref. Karttunen ym. 2006). Tärinä voi varsinkin epätasaisilla alustoilla ja
kuorman kanssa olla melko suurta, ja jokapäiväisessä työssä pitkiä aikoja jatkuessaan se
alkaa pikku hiljaa koetella mm. selkää.
Noin 15–20 % pienkuormainten käyttäjistä maatiloilla kokee selän väsymistä tai
kipua pienkuormaintyöskentelyn aikana (Lätti & Mäittälä 2007). Kannattaakin vakavasti harkita jousitetun/vaimennetun istuimen hankintaa jo ostopäätöstä tehtäessä, jos sellainen ei kuormaimen vakiovarustukseen kuulu. Myös myyjien tulisi sitä aktiivisesti tarjota. Tällä hetkellä noin puolet maatiloilla olevista pienkuormaimista on varustettu jousitetulla istuimella (Lätti & Mäittälä 2007).
Tärinää vaimentava istuin täytyisi olla vakiovarusteena kaikissa uusissa pienkuormaimissa. Valmistajien tulisi myös kiinnittää huomiota istuinten säädettävyyteen erilaisille käyttäjille. Pienkuormain- ja istuinvalmistajien tulisi lisäksi edelleen kehittää tärinänvaimentimia toimimaan erityisesti sivusuuntaisessa ja eteen-taaksesuuntaisessa
heilunnassa.
Koko kehoon kohdistuva tärinä voi aiheuttaa selkäoireiden lisäksi ohjaustarkkuuden heikentymistä, vatsavaivoja, reaktionopeuden hidastumista, väsymystä, päänsärkyä,
hermosto-oireita, näön heikkenemistä ja työtehon alenemista. Käsitärinästä johtuvia
tyypillisiä oireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen.
Maatalousyrittäjille tehdyn tutkimuksen mukaan liukuohjattavien kuormainten
käyttäjät kokevat selvästi runko-ohjattavien kuormainten käyttäjiä enemmän sormien
väsymistä tai kipua, mikä todennäköisesti johtuu ohjaustavan erilaisuudesta ja siinä
esiintyvästä tärinästä (Lätti & Mäittälä 2007). Liukuohjattavia ohjataan yleensä ohjaussauvojen avulla, kun taas runko-ohjattavia ohjauspyörällä.
8
2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ja mistä syistä johtuvia rekisteröityjä ja
rekisteröimättömiä tapaturmia sekä läheltä piti -tapaturmia sattuu pienkuormainten
kanssa työskenneltäessä viherrakennus-, maanrakennus- talonrakennus- ja kiinteistönhoitoaloilla. Näiden ja maatalouden puolelta jo tiedettyjen tapausten sekä terveellisyystiedon perusteella tavoitteena oli kartoittaa ja koota yhteen pienkuormaintyöskentelyn
riskitekijät, vaaran paikat ja turvallisessa työskentelyssä huomioon otettavat asiat. Lopullisena tavoitteena oli tuottaa työturvallisuusmateriaalia koulutukseen ja pienkuormaimien käytön ohjeistukseen/perehdytykseen sekä mahdollisesti myös perustietoa tuotekehitykseen.
Tutkimus kohdistui pienkuormainten käyttöön viherrakennus-, maanrakennus- talonrakennus- ja kiinteistönhoitotöissä. Tarkasteluissa keskityttiin Bobcat-tyyppisten liukuohjattujen pienkuormainten (standardien ISO J9249 ja EEC 80/1269 mukaan luokiteltujen jäykkärunkoisten pyörökuormaajaluokkien KUP 00 ja KUP 03) lisäksi myös
Avant –tyyppisiin runko-ohjattuihin pienkuormaimiin, jotka ovat viime vuosina voimakkaasti yleistyneet. Tutkimuksessa pyrittiin lisäksi löytämään mahdolliset erot näiden kahden eri pienkuormaajatyypin kanssa työskennellessä sattuneissa tapaturmissa.
9
3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT
3.1
Tutkimusaineisto
Selvityksessä käytettiin aineistona Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton tapaturmakuvauksia vuosilta 2003–2004, joihin on tilastoitu pienkuormaintapaturmat sisältävät pyöräkuormaajatapaturmat ja Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteriä vuosilta 1985–
2007. Tapaturmakartoituksessa aineistona käytettiin myös Tapaturmavakuutuslaitosten
Liiton toimesta laadittuja TOT- ja YTOT -raportteja.
Lisäksi aineistona käytettiin käyttäjähaastatteluja, työnseurantaa (videointia), tutkimusaihetta käsittelevää kirjallisuutta ja sähköistä materiaalia sekä viherrakennus- että
maanrakennusyrityksille tehtyä kirjekyselyä. Lisäksi aineistona käytettiin konevuokraamoille valtakunnallisesti lähetettyä sähköpostikyselyä. Aineistona käytettiin myös
TTS tutkimuksessa tehdyn, hankkeeseen kiinteästi liittyneen, pienkuormainten työturvallisuutta maatiloilla käsitelleen tutkimuksen aineistoa.
3.2
Tutkimusmenetelmät
Tutkimuksen aluksi kartoitettiin pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä sattuneita tapaturmia ja niiden syitä viherrakennus-, maanrakennus- talonrakennus- ja kiinteistönhoitoaloilla. Tilastoitujen pienkuormaintapaturmien selvityksessä käytettiin Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton tapaturmatilastoja ja Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteriä. Tapaturmakuvauksista etsittiin kaikki tapaturmat, joissa pienkuormain oli ollut
osallisena. Lisäksi tapaturmia ja läheltä piti tapauksia kartoitettiin käyttäjäkyselyiden ja
haastatteluiden avulla.
Tapaturmavaaroja tunnistettiin Suomen Maanrakentajien Keskusliiton ja Viheraluerakentajat ry:n pienkuormaimia omistaville jäsenille lähetetyn kirjekyselyn (N=197)
vastauksista. Koneiden käyttäjille tehdyllä kyselyllä ja haastatteluilla kartoitettiin, millaisia läheltä piti tilanteita pienkuormainten kanssa on sattunut ja millaisia ergonomisia
tai työturvallisuusongelmia laitteiden käytössä on ilmennyt.
Viherrakennus- ja maanrakennusalan yrityksille tehdyn kyselyn ja haastattelujen
avulla selvitettiin myös työt ja tehtävät, joissa pienkuormaimia käytetään viherrakennus- ja maanrakennustyömailla, työtavat sekä käyttöön ja käytön turvallisuuteen liittyvät ongelmat. Kyselyllä selvitettiin myös käytön oppimiseen liittyviä asioita. Lisäksi
pienkuormainten käyttökohteita, käytössä olevia koneita ja niiden yleisyyttä selvitettiin
konevalmistajilta, koneita myyviltä organisaatioilta, maahantuojilta ja käyttäjiä edustavilta liitoilta.
Konevuokraamoilta (N=145) kysyttiin sähköpostikyselynä pienkuormainten vuokraamisesta ja asiakkaille annettavasta käyttöopastuksesta. Asiakkaille annettavasta käyttöopastuksesta kysyttiin myös kuormainvalmistajilta ja myyntiorganisaatioilta.
Tietoja pienkuormainten käytöstä ja työssä esiintyvistä vaaratilanteista kerättiin
myös TTS koulutuksen viherrakennus- ja maanrakennusalan opiskelijoilta (N=94) kirjekyselyllä sekä seuraamalla kolmen opiskelijan ja kolmen vakituisen työntekijän pienkuormaintyöskentelyä käytännössä alan yrityksissä. Lisäksi samalla kartoitettiin heidän
saamansa koulutus/opastus pienkuormaimen käyttöön sekä koulutuksen aikana että työpaikalla. Työn aikaista seurantaa ja haastatteluja tehtiin yhteensä kuudessa yrityksessä.
Aineistoa kerättiin strukturoidulla kyselyllä ja videokameralla. Yritysten yhteystiedot
(osoitteet) saatiin Suomen Maanrakentajien Keskusliitosta ja Viheraluerakentajat ry:stä.
Työn aikaisen havainnoinnin ja videokuvauksen perusteella pienkuormaimilla tehtävistä töistä tunnistettiin vaaratilanteet ja riskikäyttäytyminen käyttäen soveltaen apuna
10
muun muassa Työturvallisuuskeskuksen julkaisua ”Metsäkoneiden ergonomian suositukset Pohjoismaissa” ja VTT:n Työtapojen analyysia sekä Työn turvallisuusanalyysiä
(TTA). Työn turvallisuusanalyysi on tarkoitettu mm. työnopastusohjeiden ja konekohtaisten turvallisuusohjeiden laatimisen ja täydentämisen apuvälineeksi.
Selvitysten perusteella arvioitiin pienkuormainten soveltuvuutta ja turvallisuutta
etenkin viher-, maanrakennus- ja kiinteistönhuoltotöissä. Pienkuormainten käyttöön liittyviä riskejä tarkasteltiin sekä kuljettajaan kohdistuvina että mahdollisiin muihin henkilöihin kohdistuvina. Ohjeet pienkuormainten turvallisesta ja oikeaoppisesta käyttämisestä erilaisissa ympäristöissä koostettiin kartoittamalla hyviä käytäntöjä ja kokoamalla
kehittämisideoita työturvallisuuden ja -terveyden kannalta vaarallisiksi tunnistettuihin
työnvaiheisiin.
11
4 TULOKSET
4.1
Pienkuormaimet ja niiden käyttö viher- ja maanrakennusyrityksissä
Hankkeessa viher- ja maanrakennusalan yrityksille (194 kpl) lähetettyyn kyselyyn vastasi 23 yritystä, jolloin vastausprosentiksi tuli 12 %. Vastausprosentin alhaisuuteen vaikutti osaltaan kyselyn ajankohta, joka sattui lähelle yritysten kevätsesonkia. Kyselyn
jatkossa esitettävistä tuloksista ei voikaan vetää kovin varmoja johtopäätöksiä, mutta ne
ovat kuitenkin suuntaa antavia koko sektoria ja niiden pienkuormainten käyttöä ajatellen.
Pienkuormainta joka päivä käyttäviä viher- ja maanrakennusalan yrityksiä on kyselyn perusteella 50 % ja 3-4 päivänä viikossa käyttäviä 35 %. Vain 15 % yrityksistä käyttää pienkuormainta 1-2 päivänä viikossa tai harvemmin. Pienkuormaimen käyttöaika
päivittäin on 4-10 tuntia keskiarvon ollessa 6,5 tuntia ja hajonnan 1,7 tuntia.
Kyselyyn vastanneissa yrityksissä oli työntekijöitä yhdestä neljäänkymmeneenviiteen (1-45) keskiarvon ollessa 10 ja keskihajonnan 11. Kaikissa vastanneissa yrityksissä
kuormaimia käyttivät miehet ja vain 17 prosentissa yrityksistä kuormainta käyttivät
myös naiset. Pienkuormaimia käyttäviä miehiä yrityksissä oli yhdestä kymmeneen keskiarvon ollessa kolme ja hajonnan kolme. Naisia oli vastaavasti yhdestä neljään keskiarvon ollessa kaksi ja hajonnan yksi. Joka kolmannessa yrityksessä samaa pienkuormainta käyttää saman päivän aikana useampia työntekijöitä.
Pienkuormaimia yrityksissä oli yhdestä neljään. Liukuohjattuja niistä oli 70 % ja
runko-ohjattuja 30 %. Kaikki yrityksissä olevat pienkuormaimet olivat dieselkäyttöisiä.
25
%
20
15
10
5
<1
99
6
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
0
hankintavuosi
Kuva 2. Kyselyyn vastanneissa viher- ja maanrakennusyrityksissä olevien pienkuormainten
hankintavuosi.
Yrityksissä oleva pienkuormainkalusto on kyselyn mukaan suhteellisen uutta (Kuva 2), joten työturvallisuuteen vaikuttavat tekniset ratkaisut voidaan olettaa sen perusteella niissä olevan suhteellisen hyvin kunnossa. Turvaohjaamo löytyykin 83 %:sta ja
turvakaari 10 %:sta pienkuormaimia. Kumpaakaan ei ollut seitsemässä prosentissa pienkuormaimia. Turvavyö on kolmessa neljästä (75 %) kuormaimesta. Kuitenkin vain
16 % työntekijöistä käyttää sitä koko ajan pienkuormaimella työskennellessään. Puolet
tai enemmän työskentelyajasta turvavyötä käyttää 48 % niillä kuormaimilla työskente-
12
levistä, joissa turvavyö on. Jousitettu istuin löytyy kyselyn mukaan 63 %:sta kuormaimia, mutta todennäköisesti suurimmasta osasta kuormaimia sellainen kuitenkin löytyy, koska kuormainkalusto on suhteellisen nuorta ja Bobcat-tyyppistä, joihin se kuuluu
vakiovarusteena. Silti 48 % työntekijöistä kokee ainakin joskus kipua tai väsymystä selässä pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä. Lisäksi saman verran (48 %) tuntee kipua
tai väsymystä niskassa ja 39 % hartioissa. Tämä johtuu todennäköisesti käsillä tapahtuvasta ohjainten käytöstä ja yläruumiin käännöksistä työskentelyn yhteydessä.
Pienkuormainten aiheuttaman melun kokee haitalliseksi ainakin joskus 65 % ja pakokaasun puolet pienkuormaimilla sisätiloissa työskentelevistä työntekijöistä. Kuulosuojaimia käyttää aina 55 % ja melko usein 20 % työntekijöistä. Pienkuormaimen läheisyydessä työskentelevistä työntekijöistä aina kuulosuojaimia käyttäviä on 15 % ja
melko usein käyttäviä 25 %. Hengityssuojaimia käyttää ainakin joskus 30 % työntekijöistä. 90 % yrityksistä tarjoaa työntekijöilleen käyttöön henkilökohtaiset suojaimet
(kuulonsuojain, käsineet, hengityssuojain).
4.2
Tapaturmatarkastelua
Sairauslomaan tai kuolemaan johtaneita pienkuormaintapaturmia rekisteröidään sekä
Tapaturmavakuutuslaitosten Liitossa, Hämeen työsuojelupiirin ylläpitämässä työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisterissä että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoissa. Maatalouden puolelta on jo tiedossa, että vakavien tapaturmien lisäksi
siellä sattuu runsaasti etenkin lieviä tapaturmia, vaaratilanteita ja läheltä piti tilanteita
pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä (Lätti & Mäittälä 2007). Viherrakennus-, maanrakennus- ja kiinteistönhuoltotöiden yhteydessä sattuneiden pienkuormaintapaturmien
(vakavien ja lievien), vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden määrän selvittäminen on
huomattavasti hankalampi tehtävä.
Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton rekistereissä pienkuormaintapaturmia ei tilastoida omana luokkanaan, vaan ne useimmiten sisältyvät luokkaan ”maa-, kallio- ja tienrakennustöihin käytettävien liikkuvien tai siirrettävien koneiden työsuhteisille työntekijöille aiheuttamat työpaikkatapaturmat, joista on maksettu lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen mukainen korvaus”. Vuosien 2003–2004 tapaturmakuvauksista ei löydy
kuin yksi sairauslomaan ja yksi kuolemaan johtanut pienkuormaintapaturma.
Täytyy muistaa, että em. rekisteriin kirjataan selostukset vain vaikealaatuiseen
vammaan tai kuolemaan johtaneista tapaturmista tai ammattitaudeista. Bird & Germain
(1985) mukaan yhtä vakavaa tapaturmaa (sairausloma vähintään 31 vrk) kohden sattuu
10 lievää tapaturmaa, 30 vaaratilannetta ja esine- tai omaisuusvahinkoa ja 600 vaaratilannetta ilman henkilö- ja materiaalivahinkoa eli läheltä piti tilannetta. Lisäksi on huomattava, että kaikki em. koneilla työskenneltäessä sattuneet tapaturmat eivät näy tässä
rekisterissä, koska niitä ei välttämättä koodata ko. koneiden aiheuttamiksi. Mukaan ei
tule esimerkiksi tapauksia, joissa ko. koneen kuljettaja on esimerkiksi venäyttänyt selkänsä liukkaan kulkutien takia tai vahingoittunut esimerkiksi hydrauliikkanesteistä
huoltotöitä suorittaessaan.
Koska pyöräkuormaajilla ja trukeilla sattuvat tapaturmat ovat luonteeltaan hyvin
samankaltaisia pienkuormaintapaturmien kanssa, tarkastellaan tässä myös niiden määrää
pienkuormaintapaturmien rinnalla. Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton rekistereissä
pyöräkuormaajatapaturmia on vuosina 2003–2004 sattunut 31 kappaletta.
Hämeen työsuojelupiirin ylläpitämään tapaturmaselostusrekisteriin on koottu laaditut selostukset vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista tapaturmista ja
ammattitaudeista. Rekisteriin sisältyy siis myös myöhemmin mainittavat TOT –
raportoidut kuolemantapaukset. Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisterissä, jota
on pidetty vuodesta 1987 lähtien, löytyy yhteensä 8 vakavaa pienkuormaintapaturmaa
13
sisältäen kolme kuolemantapausta, joista yksi sattui viljelijälle. Tässäkään rekisterissä
eivät siis näy lievät tapaturmat, vaaratilanteet ja läheltä piti tilanteet. Pyöräkuormaajatapaturmia rekisteristä löytyy yhteensä 99 kappaletta ja trukkityössä sattuneita tapaturmia
502 kappaletta.
Tässä hankkeessa tehdyn yrityskyselyn mukaan työntekijän sairauslomaan johtaneita pienkuormaintapaturmia on sattunut noin 10 prosentissa viher- ja maanrakennusalan yrityksistä. Yleisimmin tapaturmat ovat sattuneet ohjaamoon nousun ja sieltä
poistumisen yhteydessä ja johtuneet liukastumisista tai kompastumisista. Läheltä piti
tapauksia on sattunut lähes joka kolmannelle (30 %) pienkuormaimella työskennelleelle. Nämä tapaukset ovat liittyneet koneen kaatumiseen, puomin ja rungon väliin jäämiseen, muiden työntekijöiden liikkumiseen työskentelyalueella ja liukastumisiin sekä
kompastumisiin ohjaamoon nousun ja sieltä poistumisen yhteydessä.
Kaikkein tarkimmin pienkuormaintapaturmat ovat tiedossa maatalousyrittäjien
osalta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen MATA-rekisterissä. Maatiloilla sattuu vuosittain rekisteröityjä pienkuormaintapaturmia reilu kymmenkunta ja niiden määrä on valitettavasti koko ajan kasvussa pienkuormainten määrän lisääntyessä (Kuva 3).
30
tapaturmia, kpl
25
20
15
10
5
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
0
Kuva 3. Maatiloilla sattuneet rekisteröidyt pienkuormaintapaturmat 1998–2005 ja niiden
perusteella ennustettu tapaturmien kehitys vuoteen 2010. (Lätti & Mäittälä 2007).
Rekisteröityjen tapaturmien lisäksi maatalousyrittäjille sattuu henkilövahinkoja aiheuttavia lieviä tapaturmia, joita ei käydä hoitamassa lääkärissä tai sairaalassa, vaan
haavat ja kolhut hoidetaan ”kotikonstein”. Nämä eivät luonnollisesti näy tapaturmatilastoissa. Suutarisen (2003) mukaan tällaisten tapaturmien osuus kaikista sattuneista tapaturmista on noin 10–30 % luokkaa.
Tällaisia tapaturmia on maatiloilla sattunut vuosina 1998–2006 arviolta lähes 400
kpl eli keskimäärin yli 40 vuosittain. Niiden osuus kaikista sattuneista pienkuormaintapaturmista on siis viime vuosina ollut todennäköisesti noin 70–80 % luokkaa. Osuus on
samaa suuruusluokkaa mitä Karttusen ym. (2006) esittämien vaaratilanteiden ja esinetai omaisuusvahinkojen sekä mahdollisesti ei sairaanhoitoa vaatineiden lievien tapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista.
Lisäksi maatiloilla sattuu erittäin paljon niin sanottuja läheltä piti tapauksia, jotka
olisivat hieman toisenlaisissa olosuhteissa tai huonommalla tuurilla voineet johtaa vakavaankin tapaturmaan (sairasloma yli 31 vrk) tai ääritapauksessa jopa kuolemaan esimerkiksi kuormaimen kaatuessa. Maatilojen pienkuormainturvallisuutta selvittäneessä
hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella tällaisia läheltä piti tapauksia on ollut vuosina
1998–2006 yli 1 100 kpl eli yli 100 kpl vuosittain (Lätti & Mäittälä 2007).
14
Pelkästään kuormainten kaatumisia on sattunut tiloilla yli 300 kpl ja lähes kaatumisia yli 200 kpl (Taulukko 1). Siis maatiloilla on joka vuosi kaatunut lähes 40 pienkuormainta käytön aikana ja lisäksi kaatuminen on ollut erittäin lähellä yli 20 kertaa. Liian
painavasta taakasta johtuvia kuormaimen perän yllättäviä nousuja korkealle on sattunut
yli 500 kpl ja näiden lisäksi perän nousun yhteydessä lähes 60 tapauksessa kuljettaja on
lyönyt päänsä joko kattoon, ovenkarmiin, putkiin tai muuhun kulkuväylän yläpuolella
olevaan esteeseen. Joka vuosi siis noin 7 pienkuormainkuskia kärsii onnekkaimmassa
tapauksessa ainoastaan ankarasta päänsärystä.
Kuormaimen vaarallisia keulan nousuja ajettaessa luiskissa, joissa on ollut vaarana
kaatua taaksepäin, on sattunut lähes 100 kpl. Lapset ovat olleet vaarassa jäädä kuormaimen alle tai töytäisemäksi noin 60 tapauksessa eli siis 7 tapauksessa vuodessa. Eläimiin on osuttu rehupiikeillä noin 40 kertaa. Erilaisiin esteisiin törmäämisiä vauhdissa on
sattunut lähes 100 kpl. Lisäksi tulevat vielä vaaratilanteet muille sivullisille kuin lapsille, erilaiset kolhut ja raajojen puristumiset, vaaralliset lukitsemattoman työlaitteen irtoamiset työn aikana, pään kolhimiset matalalla oleviin maitoputkiin ja kuormainten palot (Taulukko 1). Kyseiset tapaturmat ja läheltä piti tilanteet ovat sattuneet pääasiassa
Avant-tyyppisillä pienkuormaimilla, joita maatiloilla yleisesti käytetään. Maatalousyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi pienkuormaimia tiloilla käyttävät myös maatalouslomittajat ja muut palkatut työntekijät.
Todennäköisesti ainakin osa luvuista on vielä suurempia, sillä aina tällaisiin tapauksiin ei suhtauduta riittävän vakavasti, jolloin niitä ei myöskään ilmoiteta vaaratilanteina. Arviolta joka kolmannella pienkuormaintilalla on sattunut joko lievä henkilövahinkoon johtanut tapaturma tai läheltä piti tilanne ilman henkilövahinkoa. Pienkuormainten käyttöön liittyvät tapaturmat ja läheltä piti tapaukset sattuvat yleisimmin rehun
siirron, lannanpoiston, kuivikkeiden siirron ja koneen huollon/korjauksen aikana.
Taulukko 1. Ei henkilövahinkoon johtaneitten tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden määrät maatiloilla pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä vuodesta 1998 vuoteen 2006 (kuormaimen vaarallinen perän nousu sisältää myös siitä johtuneita kaatumisia ja lähes kaatumisia). (Lätti & Mäittälä 2007).
kuormaimen kaatuminen
kuormaimen lähes kaatuminen
kuormaimen vaarallinen perän nousu
perän nousu + pään lyönti
kuormaimen vaarallinen keulan nousu
erilaiset kolhut/puristumiset
törmäys esteeseen tai eläimeen
sivullinen vaarassa
työlaitteen irtoaminen
tulipalo kuormaimessa
kpl vuosina
1998–2006
324
226
531
59
88
187
156
88
29
20
kpl/v
36
25
59
7
10
21
17
10
3
2
Tapaturmista ei valitettavasti aina ole selvitty lääkäri-/sairaalakäynnillä tai säikähdyksellä, vaan myös kuolemantapauksia on pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä sattunut, kuten edellä on jo käynyt ilmi.
Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä (TOT) tutkitaan tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta kaikki työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet
kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tapaturmassa kuolleen on kuitenkin oltava lakisää-
15
teisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Työpaikan ulkopuolisessa liikenteessä ja työmatkalla sattuneita kuolemantapauksia ei tutkita.
TOT – raportoituja kuolemaan johtaneita pienkuormaintapaturmia ajanjaksolla
1985–2007 löytyy kaksi kappaletta (TOT 10/1996, TOT 19/2003). Samalla ajanjaksolla
TOT – raportoituja kuolemaan johtaneita pyöräkuormaajatapaturmia on sattunut 16 kpl
ja trukkitapaturmia 18 kpl. Pyöräkuormaajatapaturmista puolet sattui sivullisille ja trukkitapaturmista 61 %.
Vuodesta 1998 lähtien tutkintaan on otettu myös yrittäjille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yhteisellä työpaikalla sattuneet tapaukset. Jos yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, tapauksesta tehdään TOTtutkintasopimuksen mukaan ns. YTOT -raportti. Vuosina 1998–2006 ei ole sattunut yhtään kuolemaan johtanutta pienkuormaintapaturmaa, josta olisi tehty YTOT –raportti.
Kuolemaan johtaneita YTOT –raportoituja pyöräkuormaajatapaturmia sattui samalla
ajanjaksolla 2 kpl. TOT sekä YTOT –raportit laaditaan Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton toimesta.
Maaseutuelinkeinoissa sattuneista kuolemaan johtaneista tapaturmista tehdään
myös tutkinta ja ne raportoidaan MTOT -raportteina. Pienkuormainten aiheuttamia tapaturmaisia kuolemia on raportoitu yksi vuonna 2003 (MTOT 4/2003). Toinenkin kuolemantapaus on tiedossa vuodelta 2006, mutta sitä ei vielä ole raportoitu.
Yhdysvaltalaisilla maatiloilla sattuu vuosittain useita kuolemaan johtavia tapaturmia Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia käytettäessä (CDC 1996, Iowa FACE Investigation Reports, CDC-NIOSH 1998). Yhdysvalloissa on vuosina 1980–1992 raportoitu 54
kuolemantapausta pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä (1). Niistä 15 kappaletta (60 %)
tapahtui vuosina 1988–1992. Kuolemantapauksista 25 (46 %) on aiheutunut kuljettajan
jäätyä koneen rungon ja puomin rungon tai kauhan väliin puristuksiin. Kuormaimen
kaatuminen on aiheuttanut 11 kuolemantapausta, kuormaimen ja muun esineen tai rakennelman väliin jääminen kaksi, yliajo yhden ja tapauksia, joissa syytä ei tarkkaan tiedetä on 15 kappaletta. Lisäksi rungon ja puomiston väliin jäämisiä on raportoitu 65
kappaletta, mutta niistä ei varmasti tiedetä kuormaintyyppiä eli onko ne juuri pienkuormaimella sattuneita. Nämäkin luvut ovat todennäköisesti aliarvioita.
Vuosina 1992–1997 on kuolemantapauksia pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä
raportoitu yhteensä 37 kappaletta (2). Niistä 29 (78 %) on aiheutunut kuljettajan jäätyä
koneen rungon ja puomin rungon tai kauhan väliin puristuksiin. Kuormaimen kaatuminen on aiheuttanut 6 kuolemantapausta ja kahdessa syy on tuntematon. 10 tapausta
29:stä puristumistapaturmasta on sattunut ylösnostetun kauhan alla työskentelyn tai seisomisen aikana, 8 tapausta ohjaamosta kurkottamisen aikana, 5 tapausta ohjaamoon
nousemisen tai poistumisen aikana ja 6 tapauksesta ei ole tarkempaa tietoa.
Kolmannen tietokannan rekistereissä on vuosilta 1992–1994 pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä sattuneita kuolemantapauksia yhteensä 20 kappaletta (3). Niistä 14
(70 %) on aiheutunut kuljettajan jäätyä koneen rungon ja puomin rungon tai kauhan väliin puristuksiin.
(1)
NTOF – The NIOSH National Traumatic Occupational Fatalities Surveillance System
FACE – The NIOSH Fatality Assessment and Control Evaluation Program
(3)
CFOI – The Census of Fatal Occupational Injuries of the Bureau of Labour Statistics
(2)
Neljännen lähteen mukaan kuolemantapauksia on esiintynyt vuosina 1992–1995
yhteensä 22 kappaletta (CDC 1996).
Kaikki sattuneet tapaturmat olisivat olleet mitä ilmeisimmin vältettävissä oikealla
turvavarustuksella, kulkuväylien riskikohteiden tunnistamisella sekä turvallisilla työtavoilla ja käytännöillä.
16
4.3
Turvallisessa työskentelyssä huomioitavaa
Pienkuormaimet ovat vielä sen verran uusi asia monessa yrityksessä (etenkin Avanttyyppiset), että turvalliset työskentelytavat sen kanssa eivät ole ehtineet kunnolla vakiintua. Osaltaan tähän on syynä tiedon ja opastavan materiaalin hajanaisuus tai suoranainen
puute. Osaltaan syinä ovat asenteet ja vääränlainen ammattiylpeys. Aivan liian usein
kuulee sanottavan: ”olen tehnyt konehommia 30 vuotta ja ikinä ei mitään ole sattunut”.
Kuitenkin vaaratilanteita ja pieniä tapaturmia on voinut tuon ”uran” aikana olla paljonkin. Esimerkiksi maataloudessa väärien työtapojen on todettu olevan yhtenä syynä
84 %:iin traktoritapaturmista. Lisäksi 68 %:ssa traktoritapaturmista yhtenä vaikuttavana
syynä on todettu olevan vaaran tunnistamattomuus ja tiedon puute tapaturmamahdollisuudesta (Suutarinen 1996).
Suurimmat vaarat Avant-tyyppisillä pienkuormaimilla työskenneltäessä ovat koneen kaatuminen liian suuren taakan, käännöksen tai alustan korkeuserojen/pettämisen
takia ja perän yllättävä nousu raskaan taakan kanssa. Vaaratilanteita ja tapaturmia aiheuttavat myös nostetun taakan tai lukitsemattoman työkoneen putoaminen kuskin päälle
tai ajettaessa kuormaimen eteen ja sivullisen läsnäolo koneen työskentelyalueella (Taulukko 1).
4.3.1
Kuormain voi kaatua!
Pienkuormainten raideleveydet ovat melko kapeita ja akselivälit lyhyitä, jotta ne on saatu ketteriksi. Etenkin Avant-tyyppisten pienkuormainten raideleveydet ovat kapeita, joten ne saa kaatumaan melko helposti varsinkin raskaan taakan kanssa käännettäessä,
mutta myös ajettaessa luiskissa, pyörän pudotessa esim. suurempaan monttuun tai
ojan/kaivannon reunan pettäessä. Kuormainten kaatumisia sattuukin valitettavan paljon.
Usein niistä selvitään säikähdyksellä, mutta valitettavasti ei aina.
Kuva 4. Kuormaimella on pysyttävä turvallisella puolella murtumalinjaa etenkin hiekkamailla ja kohteissa joita ei tunne. Näin varmistetaan, ettei reuna pääse romahtamaan ja
kuormain kaatumaan. Murtumalinja on yhtä kaukana ojan tai kaivannon reunasta kuin se
on syvä. Kuva: Kaija Laaksonen.
Kuormaimen kaatumisista maatalouden puolella lähes puolet (46 %) sattuu runkoohjattaville, vaikka niiden osuus kokonaispienkuormainkannasta maatiloilla on vain
runsas neljännes (29 %). Viher- ja maanrakennusaloilla runko-ohjattavien osuus on teh-
17
dyn kyselyn mukaan noin 20 %. Korkeampi painopiste ja taakan kuljetus käännöksissä
voivat olla syitä aikaisemmassa tutkimuksessa todettuun runko-ohjattavien suurempaan
kaatumisherkkyyteen. Painopistettä voi hieman madaltaa ja samalla koneen vakautta parantaa käyttämällä takapainoja ja/tai täyttämällä renkaat suolavedellä. Kiertyvä runkonivel olisi tarpeellinen ylitettäessä epätasaisuuksia ja ajettaessa kynnysten yli vinottain, jotta vakaus säilyy. Silloin tosin kuorman kanssa saattaa tulla ongelmia, kun raskas
peräpää ei olekaan ”vastapainona” pitämässä konetta vakaana.
Monesti kaatumisten taustalla on myös liian suuri tilannenopeus. Etenkin ensimmäisen kuormaimen hankkineiden kannattaa opetella sen käyttö korostetun rauhallisesti
ja kokemuksen myötä sitten nostaa työskentelynopeutta. Kokemuksen karttuessa ja työn
tultua rutiininomaiseksi ei kannata kuitenkaan ryhtyä ottamaan turhia riskejä, vaikka itsestä tuntuukin että koneen hallitsee. Maltti ja harkinta ovat tärkeimmät takeet turvalliselle työskentelylle.
Turvakaari tai -ohjaamo yhdessä turvavyön käytön kanssa estäisi suurimman osan
mahdollisista alle jäämisistä koneen kaatuessa. Kuitenkin vain noin 16 prosentissa esimerkiksi maatiloilla käytössä olevista Avant-tyyppisistä pienkuormaimista on joko turvakaari tai -ohjaamo. Ja osa näistäkin on sen poistanut. Syinä tähän on ollut kaaren/ohjaamon ottaminen kiinni mataliin osiin työskentelytiloissa, kuten esimerkiksi
oven yläkarmeihin, maitoputkiin jne. Vain joka viidennessä maataloustöissä tapahtuneessa kuormaimen kaatumistapauksessa kuormain on varustettu turvakaarella tai ohjaamolla (Lätti & Mäittälä 2007). Viherrakennus-, maanrakennus- ja kiinteistönhuoltoaloilla tilanne on tässä suhteessa paljon parempi, sillä tehdyn kyselyn perusteella
78 %:ssa pienkuormaimista on turvaohjaamo ja 10 %:ssa turvakaari.
Euroopan Unionin konedirektiivin mukaan pienkuormain, jonka teho on yli 15 kW,
on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS) (EURLex
2006). Konedirektiivi on pantu voimaan valtioneuvoston päätöksellä 1314/1994 koneiden turvallisuudesta (Finlex 2006).
Taittuva turvakaari Avant-tyyppisissä pienkuormaimissa, jonka saa tarvittaessa
käännettyä alas työskenneltäessä matalia kohtia sisältävissä kohteissa, olisi tervetullut
lisä(vakio)varuste kaikkiin markkinoilla oleviin malleihin, joissa turvakaarta käytetään
tai voi käyttää.
Myös turvavyön käyttö, jos kuormaimessa sellainen on, olisi ainakin joissain töissä
aiheellista. Tällä hetkellä viherrakennus-, maanrakennus- ja kiinteistönhuoltotöissä käytettävistä pienkuormaimista noin 73 %:a on varustettu turvavyöllä. Kuitenkin turvavyötä käyttää vain 57 %:a kyseisten kuormainten kuljettajista ja niistäkin vain 13 % käyttää turvavyötä koko työskentelyn ajan. Maatalouden puolella luvut ovat vielä lohduttomampia: vain joka kymmenennessä pienkuormaimessa on turvavyö. Kaiken lisäksi
kaksi kolmesta viljelijästä ei käytä turvavyötä ollenkaan, vaikka se varustukseen kuuluu. Kuitenkin törmäyksissä, esim. lumikauhan ottaessa yllättäen kiinni johonkin kiinteään, turvavyö estää lentämästä päin ohjaamon etureunaa tai ovea ja lyömästä esimerkiksi päätä ohjaamon rakenteisiin. Samoin koneen kaatuessa vyö pitää kuskin kiinni penkissä.
Ilman turvakaarta, -kehikkoa tai -ohjaamoa turvavyön käyttäminen on kuitenkin
kiellettyä. Kaatumistilanteessa pysyt kyllä kyydissä, mutta jäät varmasti alle. Osa valmistajista kieltää suoraan turvavyön käytön, jos kuormainta ei ole varustettu ROPS
(roll-over protection system) suojarakenteella.
18
Kuva 5. Valmistajan asentamissa varoitustarroissa annettuja ohjeita/varomääräyksiä on
syytä noudattaa ja niiden kunto on syytä tarkastaa aika ajoin. Kuva: Markku Lätti.
Yhdysvalloissa puolet kuolemaan johtaneista traktoritapaturmista johtuu traktorin
kaatumisesta. Turvaohjaamon ja turvavyön käyttö ehkäisisivät 99,9 % näistä kuolemantapauksista (NASD 2004). Useiden muiden tutkimusten mukaan teho olisi ainakin 98 %
(Cole ym. 2006). Turvaohjaamottoman traktorin kaatuessa kuolemanriskin todennäköisyydeksi on Yhdysvalloissa määritetty 8 %:ksi tutkittujen kaatumisturmien perusteella
(Cole ym. 2006). Vanhemmissa tutkimuksissa riski on määritetty 40 %:ksi (CDC 1993).
Traktorin kaatuessa takakautta riski on jopa 85 % (Lehtola & Brown 2003).
Turvaohjaamojen edut kuljettajan turvallisuudelle ovat kiistattomat. Cole ym.
(2006) tutkimusten mukaan 82 % kaatuneen turvaohjaamollisen traktorin kuljettajista
selvisi ilman vammoja tai vain vähäisin kotikonstein hoidettavin vammoin. Vastaava
luku ilman turvaohjaamoa varustetuilla traktorin kuljettajilla oli 70 %. Lääkärinhoitoa
vaatineita oli turvaohjaamollisista 9 % ja ilman turvaohjaamoa 22 %. Sairaalaan joutui
jäämään 3 % turvaohjaamollisten traktorien kuljettajista kun taas ilman turvaohjaamoa
olleiden traktorien kuljettajista 15 % joutui jäämään sairaalahoitoon. Pysyvään liikuntakyvyttömyyteen johti 3 % ja kuolemaan 5,4 % turvaohjaamottomien traktorien kaatumisista.
Pienkuormaimissa – etenkin Bobcat-tyyppisissä – tulee aina pitää kädet ja jalat ohjaamon sisäpuolella. Sivusuojat on suunniteltu suojaamaan kuljettajaa nostopuomin varsilta, jotka liikkuvat puomia nostettaessa ja laskettaessa ohjaamon sivuilla. Kuljettajan
nojatessa tai tavoitellessa jotain sivulta on puomin liikkuessa vaarana käden, jalan tai
pään puristuminen puomin ja rungon väliin. Seurauksena voi olla amputaatio tai puristuminen kuoliaaksi. (Purschwitz 1999).
4.3.2
Ohjaamoon nousu ja poistuminen
Maatalouden puolella kaikista traktoritapaturmista 35 % sattuu ohjaamosta poistuttaessa
tai sinne noustessa (Suutarinen 1996). Sen yhteydessä sattuu myös eniten läheltä piti tilanteita (Gustafsson ym. 1991). Pienimuotoisissa töissä, joissa joutuu useasti poistumaan ohjaamosta ja menemään takaisin, pienkuormain on todennäköisesti turvallisempi
kuin traktori, vaikka viher- ja maanrakennusyritysten työntekijät pitävätkin ohjaamoon
nousua ja sieltä poistumista kaikkein tapaturmavaarallisimpana ”työvaiheena” pienkuormaintyöskentelyssä. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan 80 % työntekijöistä joutuu nousemaan ohjaamoon ja poistumaan sieltä yli 5 kertaa päivässä, 50 % yli 10 kertaa
päivässä ja 20 % yli 20 kertaa päivässä.
19
Jonkin verran sattuu pieniä kolhuja ja kaatumisten aiheuttamia vammoja, kun mm.
nousukohdan pitoalue on kulunut sileälle raudalle. Pitotarrojen/liukastumisesteiden kunto onkin tarkistettava säännöllisesti ja uusittava tarpeen mukaan. Myös mahdolliset portaat ja muut nousukohdat, lattia ja polkimet on muistettava puhdistaa tarpeen mukaan
mudasta, savesta, lumesta, jäästä ja roskista, jotta niissä ei ole liukastumis- ja jäätymisvaaraa.
Kuva 6. Ohjaamoon nousu ja sieltä poistuminen tulee tehdä kohtisuoraan kengät puhdistettuina käyttäen apuna tartuntarautoja ja mahdollista ovenkahvaa (kolmipisteote). Lisäksi
noustessa tai poistuessa ei saa ottaa kiinni hallintalaitteista eikä niiden päälle saa polkea.
Ohjaamosta poistuttaessa ei myöskään saa hypätä maahan. Kuva: Markku Lätti.
Liikkuvaan koneeseen ei saa koskaan nousta eikä liikkuvasta koneesta poistua. Jos
kuormaimesta ei pysty poistumaan esimerkiksi kuormaimen kaatumisen seurauksena
normaalisti etukautta (Bobcat-tyyppiset), on käytettävä mahdollisuuksien mukaan katossa tai ohjaamon takaosassa olevaa hätäpoistumistietä. (CDC-NIOSH 1998).
Moni luulee säästävänsä työaikaa hyppäämällä ohjaamosta maahan. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa tapaturmavaaran vuoksi. Lisäksi tutkimuksissa on osoitettu, että
100 toistoa säästää työaikaa vain 12 minuuttia, joten riskinotto on turhaa (Lehtola &
Brown 2003).
Kuva 7. Työpäivän aikana ohjaamoon voidaan nousta ja sieltä poistua jopa kymmeniä kertoja, joten sen turvallisuuteen ja siihen liittyviin turvajärjestelmiin täytyy kiinnittää erityistä
huomiota. Kuva: Markku Lätti.
20
Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa on yleensä turvaohjaamon lisäksi kuljettajan
eteen laskettava tai taitettava ”turvakaari”, turvavyö ja istuintunnistin. Ne on kytketty
sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmään siten, että kone ei käynnisty ja käynnissä olevan
kuormaimen hydrauliikkatoiminnot lukkiutuvat, jos niitä ei käytetä tai turvakaari nostetaan ylös. Koneen käynnistäminen ja hydrauliikan uudelleen toimiminen vaatii turvakaaren laskun ja sähköisen kuittauksen. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan viher- ja
maanrakennusalan yrityksissä olevissa pienkuormaimissa tällainen kunnossa oleva järjestelmä on 80 %:ssa kuormaimia eli lähes kaikissa Bobcat-tyyppisissä kuormaimissa.
Jos kuormaimessa ei ole edellä mainittuja turvalaitteita ja –järjestelmiä, kannattaa kysyä
kuormaimen myyjältä, maahantuojalta tai suoraan valmistajalta niiden jälkiasennusmahdollisuuksista.
Näitä turvajärjestelmiä ei saa ikinä ohittaa ja epäkuntoon mennessään ne pitää korjata heti. Tämän tyyppisissä kuormaajissa pitää muutenkin välttää ohjaamoon menoa ja
sieltä poistumista koneen ollessa käynnissä ja puomin ollessa ylhäällä. PohjoisAmerikassa on edellä mainituista syistä menehtynyt runsaasti mm. viljelijöitä ja maataloustyöntekijöitä puomin ja rungon väliin (Iowa FACE Investigation Reports, CDC
1996). Täytyy myös muistaa, että kunnossakin oleva tekniikka voi yhtäkkiä mennä epäkuntoon, jolloin puomin ja rungon väliin puristumisen vaara on olemassa, jos esimerkiksi ohjaamosta poistutaan kuormaimen ollessa käynnissä. Bobcat-pienkuormaimiin
turvapuomi ja/tai turvavyö yhdistettynä hydrauliikkajärjestelmään tuli ensimmäisen kerran vuonna 1981, joten sitä vanhempien kuormainten käyttöä olisi syytä välttää, jos niihin ei ole asennettu turvajärjestelmiä jälkikäteen.
Työturvallisuuslain neljännen luvun mukaan työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä
olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. Lisäksi koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti
poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai
kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista.
Kuva 8. Poistuttaessa koneesta on puomi laskettava alas, sammutettava kone, asetettava
kaikki hallintalaitteet vapaa-asentoon ja kytkettävä käsijarru. Ohjaamoon ei saa ikinä nousta tai sieltä poistua puomin ollessa ylhäällä, ellei se ole tuettu asianmukaisesti. Hydrauliikkavika tai hallintalaitteiden tahaton käyttö voivat osoittautua päinvastaisessa tapauksessa
kohtalokkaaksi. Kuva: Markku Lätti.
21
Jos Bobcat-tyyppisessä koneessa noustaan istuimelta pois nostopuomi ylhäällä, pitäisi puomin lukkiutua automaattisesti (mekaanisesti), jotta sillä ei ole mitään mahdollisuuksia pudota alas. Pelkkä hydrauliikan lukkiutuminen ei vielä varmista puomin ylhäällä pysymistä. Tässä onkin kuormainvalmistajille haastetta.
Ohjaamoon nousun helpottamiseksi Avant-tyyppisiin pienkuormaimiin voisi lisätä
tartuntakahvat (käsijohteet) Bobcat-tyyppisten pienkuormainten ja traktorin tapaan. Lisäksi käsijohteet voisivat olla riittävän pitkät turvallisen nousun ja poistumisen varmistamiseksi.
Kuva 9. Puomin liikkumiseen ohjaamoon nousun ja sieltä poistumisen yhteydessä liittyvät
turvajärjestelmät on syytä olla kunnossa. Vahingossa hallintalaitteisiin koskeminen ei tällöin pääse aiheuttamaan vaaratilannetta. Asiaan kannattaa suhtautua ”kuolemanvakavasti”. Kuva: Markku Lätti.
4.3.3
Työkoneiden kytkentä ja irrotus
Työkoneiden kytkennässä ja irrotuksessa sattuu tapaturmia saman verran (35 %) kuin
traktorin ohjaamosta poistuttaessa tai sinne noustessa (Suutarinen 1996). Tässä työvaiheessa sattuu myös muita traktorityövaiheita enemmän läheltä piti tilanteita (Gustafsson
ym. 1991). Pienkuormaimilla työkoneiden kiinnityksessä ja irrotuksessa tapahtuvat tapaturmat ovat lähinnä pieniä kolhuja ja haavoja käsin tehtävän lukituksen yhteydessä.
Osassa pienkuormaimia lukitus on ”automaattinen” tai se voidaan tehdä ohjaamosta käsin joko mekaanisesti tai hydraulisesti. Käsin tehtävästä lukituksesta ja sen avaamisesta
pitäisikin päästä eroon, jolloin myös ohjaamosta poistumisen ja sinne takaisin nousemisen yhteydessä sattuvien tapaturmien määrä vähenisi.
22
Kuva 10. Työkoneen lukitus on aina käytävä tekemässä, vaikka se joskus esim. työkonetta
siirrettäessä tuntuisikin turhalta. Näin siitä tulee automaatio, kuten turvavyön käytöstä autossa. Lukitsematta jäänyt työkone voi puomia nostettaessa tai työkonetta kallistettaessa
irrota yläkiinnikkeistään, jolloin se mahdollisine kuormineen tippuu alas. Pahimmassa tapauksessa se voi pudota/liukua puomia pitkin kuskin päälle, jos kuormaimessa ei ole turvaohjaamoa. Ajettaessa maaston epätasaisuus taas voi aiheuttaa lukitsemattoman työkoneen
tippumisen kuormaimen eteen, jolloin materiaalivahingot ovat todennäköisiä ja kuormaimen kaatuminenkin mahdollista. Kuva: Markku Lätti.
Työkoneen lukitus on syytä tehdä aina senkin vuoksi, että samaa konetta voi työpaikalla käyttää useita työntekijöitä. Tällöin toinen koneen käyttäjä ei välttämättä tiedä
lukitsemattomasta työkoneesta, jolloin tapaturmavaara on ilmeinen.
Pienkuormainten monikäyttöisyys on yksi tärkeä hankintakriteeri sekä viher- ja
maanrakennusalan yrityksissä että maataloudessa. Kuormainvalmistajien työlaitevalikoima onkin varsin laaja. Esimerkiksi Bobcat-tyyppisiin kuormaimiin löytyy yli 60 erilaista työlaitetta ja Avant-tyyppisiin kuormaimiin lähes saman verran. Kannattaa kuitenkin muistaa, että toisen valmistajan työkoneita ei kannata käyttää, jos niitä ei saa lukittua täydellisesti.
Ainakin osalla kotimaisista kuormainvalmistajista on myynnissä myös valmiita ja
edullisia työlaitekehiä, joita voi sitten itse hitsata kiinni mihin tahansa laitteisiin, joita
haluaa pienkuormaajalla käyttää. Esimerkiksi yksi kotimainen pienkuormainvalmistaja
tarjoaa työlaitekehää noin 40 euron hintaan (Wathen ym. 2006).
4.3.4
Hallintalaitteiden käyttö
Hallintalaitteiden käyttöön kannattaa tutustua huolellisesti valmistajan ohjekirjasta ennen kuormaimen varsinaista käyttöä, jos juuri samantyyppistä konetta ei ole käyttänyt
aikaisemmin. Pienkuormaimen hallintalaitteita ei ikinä saa käyttää ohjaamon ulkopuolelta, sillä silloin tapaturmavaara on suuri etenkin Bobcat-tyyppisissä kuormaimissa.
Kuormainta ei myöskään saa käynnistä muualta kuin ohjaamosta istuimella istuen.
Joskus hallintalaitteiden yhtäaikaisessa käytössä voi mennä sekaisin. Tällöin paras
tapa selvittää tilanne vähäisin riskein on irrottaa kädet ja jalat hallintalaitteista, jolloin
koneen toiminnot loppuvat. Myös äkkinäisiä liikkeelle lähtöjä, pysähdyksiä ja käännöksiä on vältettävä etenkin ylösnostetun kuorman kanssa. Muutoin vaarana voi olla kuormaimen kaatuminen tai kuljettajan kolhiintuminen esimerkiksi ohjaamon rakenteisiin.
23
Irtonaista materiaalia liikutellessa on oltava varovainen, sillä nostaessa ja käännettäessä työlaitetta nopeasti eteen-/taaksepäin voi irtotavara pudota työlaitteesta ohjaamoon tai sivullisten päälle. Hallintalaitteita pitääkin liikutella pehmeästi ilman teräviä
nykäyksiä. Taakkoja ei muutenkaan saa nostaa, heiluttaa tai muuten liikuttaa kenenkään
henkilön yläpuolella, sillä hydrauliikka voi aina pettää.
Useimmissa pienkuormaimissa on eniten voimaa hitailla nopeuksilla (hydrauliikan
tuottoa enemmän työhydrauliikan puolella ajohydrauliikan sijaan), joten nopeus kannattaa sovittaa olosuhteiden, maaston ja työtehtävän mukaan. Liian suuri nopeus lisää aina
myös tapaturmavaaraa. Kuormaimen ja sen lisälaitteiden kanssa kannattaa työskennellä
valmistajan suositusten mukaan.
4.3.5
Pienkuormain ja taakat
Suurin osa maanrakennusalan yrityksistä käyttää kyselyn mukaan pienkuormaimia
myös sisätiloissa. Kynnykset, lattian tasoerot ja esimerkiksi kulkuväylillä olevat epätasaisuudet saavat helposti taakkaa kuljettavan kuormaimen perän pomppaamaan ilmaan,
jolloin etenkin Avant-tyyppisen kuormaimen kuski on vaarassa sisätiloissa työskennellessään. Samoin voi käydä raskasta taakkaa kuljettavan kuormaimen vauhdin hidastuessa nopeasti mm. jarrutettaessa. Esimerkiksi 79 prosentilla pienkuormaimen omistavista
maatiloista matalin kulkuväylä, josta pienkuormaimella kuljetaan on 200 cm tai alle, 37
prosentilla alle 180 cm ja noin 6 prosentilla alle 160 cm. Jos ja kun tällaisia kulkuväyliä
kuitenkin käytetään, on oltava erityisen varovainen.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittamassa hankkeessa tehtyyn kyselyyn vastanneista päänsä johonkin kuormaimen perän nousun johdosta lyöneistä kaikilla matalin
kulkuväylä oli alle 200 cm (Lätti & Mäittälä 2007). Kahdella kolmasosalla näistä tiloista jouduttiin varomaan matalia oviaukkoja ja puolella matalalla olevia maitoputkia.
Pään lyöminen voimalla matalaan kattoon, maitoputkeen tai oven yläkarmiin koneen
samalla liikkuessa voi olla kohtalokasta.
Kuva 11. Sisätiloissa ilman turvaohjaamoa työskennellessä matalat kohdat (oviaukot, kannatinpalkit yms.), joihin on vaarana kuormaimella normaalisti ajettaessa lyödä päänsä,
kannattaa merkitä esimerkiksi näkyvällä varoitustarralla. Vaaranpaikan tekeminen näkyväksi auttaa muistamaan siitä paremmin. Kuva: Markku Lätti.
Samanlaista varovaisuutta on toki noudatettava korkeammillakin kulkuväylillä, sillä perän noustessa kuljettajan pää voi kohota reilusti yli kahden metrin korkeuteen. Liukuohjattavien Avant-tyyppisten kuormainten istuinkorkeudet ovat 90–100 cm ja runkoohjattavien 100–125 cm, joten pää on jo valmiiksi noin kahden metrin korkeudella. Joka
24
kolmannella pienkuormaimen omistavalla karjatilalla joudutaankin varomaan matalalla
olevia maitoputkia ja joka viidennellä tilalla matalia oviaukkoja ja kynnyksiä. Maanrakennusyrityksistä joka kolmannessa joudutaan varomaan oviaukkoja ja kynnyksiä.
Jos kynnykset kulkuväylillä eivät ole aivan välttämättömiä esimerkiksi (tuotanto)rakennuksen lämpötalouden tai ilmanvaihdon toimivuuden kannalta, niin ne kannattaa poistaa ainakin työskentelyn ajaksi. Sellaisissakin paikoissa, joissa kynnys on lähinnä estämässä ilmanvirtausta, voidaan käyttää esimerkiksi kumilistaa kynnyksen asemesta. Matalia kattoja tai rakenteita joudutaan varomaan noin 45 %:ssa yrityksistä. Ahtaista
tiloista johtuen seiniä joutuu varomaan 55 % pienkuormaimella työskentelevistä.
Yleisesti maatilakäytössä olevien turvakaarettomien pienkuormainten korkeudet
vaihtelevat 120 cm:stä 140 cm:iin, turvakaaren kanssa 170 cm:stä 231 cm:iin ja viherja maanrakennuskäyttöön tarkoitettujen Bobcat-tyyppisten pienkuormainten korkeudet
yleisesti 180 cm:stä 210 cm:iin.
Raskaita taakkoja pitääkin aina kuljettaa mahdollisimman alhaalla, jotta perä ei
pääse yhtäkkiä pomppaamaan ylös. Samoin käännökset on tehtävä runko-ohjattavilla
taakka matalalla, jotta kuormain ei kaadu. Joissakin tapauksissa perän kohotessa turvakaaresta olisi hyötyä, mutta esimerkiksi oviaukosta kuljettaessa tai kattoa matalammalla
olevan rakenteen kohdalla sekään ei välttämättä estä vamman syntymistä. Kuljettajan
takana oleva turvakaari estää kyllä pään lyömisen kattoon, mutta ei välttämättä kattoa
matalammalla oleviin kohteisiin.
Kuljettajan edessä oleva turvakaari taas ei estä sitäkään, ellei se ole taivutettu taakse ”katoksi”. Takaa eteenpäin kaartuva turvakaari suojaa kattokosketuksilta ja litistymisiltä oven yläkarmin ja koneen väliin, mutta sekään ei suojaa törmäyksiltä esimerkiksi
putkistoihin tai johtoihin. Neljä- tai kolmipilarinen turvakehikko suojaa hyvin kaikissa
tällaisissa tilanteissa, mutta ahtaissa tiloissa niiden käyttö tosin on valitettavasti rajallista, kuten myös tavallisten turvakaarien käyttö.
Kuva 12. Jos kuormain ei jaksa nostaa taakkaa kunnolla tai perä nousee taakan painosta ilmaan, on taakkaa pienennettävä tai työ hoidettava tehokkaammalla työkoneella. Ihmisten
käyttäminen vastapainoina aiheuttaa aina vaaratilanteen. Kannattaa muistaa, että pienkuormain on nimensä mukaisesti tarkoitettu pienimuotoisiin töihin eli sillä ei kannata yrittää tehdä liian suurta suorituskykyä vaativia töitä. Kuva: Markku Lätti.
Raskaitten taakkojen kanssa ajettaessa ”mäkeä” ylös tai alas kannattaa pienkuormaimilla edetä keula ylämäen suuntaan, jolloin perä ei pääse niin helposti nousemaan.
Lisäksi kannattaa muistaa, että perä tulee myös vauhdilla alas kun taakkaa vaistomaisesti lasketaan, jolloin selkä voi joutua koville.
25
Ilman työkonetta etuperin esimerkiksi ramppia tai ajosiltaa ylös ajettaessa taas täytyy muistaa, että keula on silloin erittäin kevyt ja pomppaa herkästi ilmaan esimerkiksi
kynnyksen kohdalla. Alaspäin takaperin mentäessä taas äkillinen pysähdys kaataa kuormaimen herkästi taaksepäin.
Esimerkiksi Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa painonjakaumasta 30 % on ilman taakkaa etuakselilla ja 70 % taka-akselilla. Vastaavasti raskaan taakan kanssa painonjakauma kääntyy kutakuinkin toisinpäin eli painosta 70 % on etuakselilla ja 30 %
taka-akselilla.
Jyrkkiä rinteitä kannattaa välttää, jos se vain on mahdollista. Rinteissä kannattaa lisäksi välttää etenemistä rinteen suuntaisesti, sillä kuormain kaatuu helposti noin 35–40
asteen kulmassa. Kaatumista edesauttaa ylhäällä oleva taakka tai käännös ylärinteeseen.
Jos rinteen suuntaisesti joudutaan kuitenkin liikkumaan ja kuormain tulee epävakaaksi,
kannattaa kuormainta kääntää alamäen suuntaan.
Kuva 13. Jyrkässä rinteessä ilman painavaa kuormaa etene ylöspäin perä edellä ja alaspäin
tullessa keula edellä, koska perä on painavampi. Raskaan kuorman kanssa etene ylöspäin
keula edellä eli aina painavampi pää ylärinteeseen. Kuva: Markku Lätti.
Taakkojen nostot on aina tehtävä kuormaimen ollessa suorassa. Kuormaimella ei
myöskään saa koskaan ottaa liian suurta taakkaa ylhäältä, esimerkiksi perävaunun lavalta, hyllyltä tai pinosta. Silloin kaatumisvaara on erittäin suuri. Varsinkin, jos kuormaus
tehdään vielä koneen ollessa vinossa nostokohteeseen nähden, jolloin sen paino suuntautuu sivuun koneen keskilinjasta.
Kuormat, jotka kuormittavat epätasaisesti, täytyykin nostaa erityisen varovasti, jotta kone ei kaatuisi. Kuorman massakeskipisteen tulee nostoissa ja kuljetuksissa olla
mahdollisimman keskellä kuormainta. Samoin raskasta taakkaa ei koskaan pidä nostaa
runko-ohjattavan kuormaimen ollessa linkussa. Lisäksi kaikki lastaus, purku ja käännökset pitäisi tehdä mahdollisimman tasaisella alustalla. Kannattaa myös muistaa, että
kuljettajan istuimelta ei saa koskaan poistua, jos ylösnostetussa nostopuomissa on raskas taakka tai työlaite, vaan se tulee aina laskea ala-asentoonsa ennen poistumista.
Joillakin valmistajilla on ainakin uusimmissa malleissa niin sanottu kuormahälytys
ja sellaisen soisi tulevan käyttöön myös muiden valmistajien koneissa. Kuormahälytys
varoittaa kuljettajaa varoitusvalolla ja äänimerkillä, kun kuormain on vaarassa kaatua
etuakselinsa ympäri. Tällöin taakkaa on pienennettävä.
Kuormaimissa ei myöskään saa koskaan käyttää ylisuuria kauhoja (esimerkiksi
traktorin kauhoja), vaikka sellainen kiinnityksiltään kävisikin kuormaimeen. Samoin
suurempia, kevyemmän materiaalin kuljettamiseen tarkoitettuja kauhoja ei koskaan saa
26
käyttää raskaan maa-aineksen kuljettamiseen. Tällaisissa tapauksissa on vaarana kuormaimen kaatuminen etukautta ympäri taakkaa nostettaessa.
Kuva 14. Älä ikinä käytä kuormaimen työlaitetta työskentelytasona tai nosta/kuljeta ihmisiä sillä, koska hydrauliikka voi aina pettää. Lisäksi maaston epätasaisuudet kertautuvat
kauhassa tai muussa työlaitteessa, jolloin matkustajasta voi todellakin tulla ”matkustaja”.
Samoin voi käydä nopeissa hidastuksissa ja käännöksissä. Kuva: Markku Lätti.
Kuormaaminen sellaisten esteiden yli, jotka voivat tunkeutua ohjaamoon kuormaimen kaatuessa eteenpäin (esim. pystytolppa, pitkä kanto), on ehdottomasti vältettävä.
Perän vakautta raskaita taakkoja siirreltäessä voidaan parantaa myös käyttämällä lisäpainoja takana. Niitä voi joko ostaa tai sitten tehdä itse, kunhan vain varmistetaan niiden ehdoton kiinnipysyminen pienkuormaintyöskentelyn aikana. Lisäpainot pienkuormaimeen on hankittu tai tehty vain joka kolmannella pienkuormaimen omistavalla maatilalla. Yksi keino lisätä koneen perän vakautta on täyttää takarenkaat suolavedellä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että keskivertopienkuormaimen suorituskyky ei ole lähellekään esimerkiksi traktorin luokkaa. Suurempaa suorituskykyä vaativat tehtävät onkin syytä suosiolla tehdä traktorilla, kurottajalla tai muulla tehokkaammalla koneella jo
turvallisuuden takia.
4.3.6
Pienkuormain ja sivulliset
Työturvallisuuslain viidennen luvun mukaan työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne
tulee järjestää turvalliseksi. Työnantajan on tarvittaessa laadittava työpaikan sisäisen liikenteen järjestämistä varten tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet.
Pienkuormainten liikkeet ovat nopeita etenkin tottumattomilla käyttäjillä, joten sivullisten (muut työntekijät, ulkopuoliset) on syytä pysyä riittävän kaukana koneesta. Joka toisessa kyselyyn vastanneessa viher- ja maanrakennusalan yrityksessä joudutaan varomaan muita ihmisiä pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä. Aikaisemmassa maatalouden puolella tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että joka viidennellä tilalla joudutaan
varomaan muita ihmisiä pienkuormaintyöskentelyn aikana (Lätti & Mäittälä 2007).
Etenkin liukuohjattavien kuormainten liikkeet voivat olla äkkinäisiä ja yllättäviä sivullisille. Muutenkaan kuormaimen työskentelyalueella ei kannata oleskella. Satunnaiset
työmaalle tulijat on tarpeen tullessa poistettava työmaalta.
27
Kuva 15. Kuskin on oltava koko ajan tarkkana työskentelyalueella olevien muiden työntekijöiden ja sinne tulevien sivullisten varalta. Kuormaimen liikkeet ovat usein nopeita ja varsinkaan sivulliset eivät niitä osaa aina ennakoida. Kuva: Markku Lätti.
Ohjeista, varoituksista ja kielloista huolimatta saattaa työkavereita tai sivullisia kuitenkin ilmestyä yhtäkkiä koneen eteen tai taakse, joten tarkkana kannattaa aina olla. Viher- ja maanrakennuspuolella työskennellään usein sellaisilla julkisilla paikoilla (esim.
asutuskeskusten viheralueet, piha-alueet jne.), joita ei pysty täysin eristämään pelkästään työntekijöiden liikkumiseen. Missä se on mahdollista, on se myös syytä tehdä.
Kuva 16. Peruuttaessa odota hetki ennen liikkeelle lähtöä, jotta mahdollisesti takana olevat
ehtivät alta. Lisäksi katso aina ajosuuntaan ja varmista ettei kuormaimen kulkureitillä ole
ihmisiä tai muita esteitä. Vältä myös peruuttamasta pitkiä matkoja. Kuva: Markku Lätti.
Bobcat-tyyppisissä kuormaimissa näkyvyyttä taakse/takaviistoon rajoittavat puomin tuenta, korkea moottoritila ja ohjaamon pilarit. Ylös nostettu puomi etenkin runkoohjatuissa haittaa taas jonkin verran näkyvyyttä eteenpäin, mikä kannattaa myös ottaa
huomioon vauhdissa ja ympäristön tarkempana tarkkailuna.
28
Kuva 17. Työpaikalla kannattaa sopia käsimerkeistä joilla pienkuormaimen kuljettaja ja
muut työntekijät kommunikoivat keskenään pienkuormaintyöskentelyn aikana. Kuva:
Markku Lätti.
Jos työtehtävään osallistuu useampia henkilöitä, kannattaa sopia käsimerkit joilla
viestitään toisille koneen ollessa käynnissä. Näin helpotetaan esimerkiksi tarkkuutta
vaativissa nosto-/siirtotöissä työn onnistumista ja parannetaan työntekijöiden työturvallisuutta. Äänimerkillä ja valojen vilkuttamisella voi kiinnittää lähellä olevien huomion,
jotta nämä tietävät varoa kuormainta.
1)
2)
5)
9)
3)
6)
10)
7)
4)
8)
11)
Kuva 18. Esimerkkejä käsimerkeistä, joilla voidaan kommunikoida pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä. Esitetyt käsimerkit perustuvat ASAE standardiin S351. 1) käynnistä moottori, 2) sammuta moottori, 3) tule tänne, tule apuun, 4) liiku minua kohti, seuraa minua, 5)
lähde liikkeelle käden suuntaan, 6) lisää vauhtia, 7) hidasta vauhtia, 8) nosta työlaitetta, 9)
laske työlaitetta, 10) etäisyys kohteeseen, välimatka, joka edetä, 11) pysähdy. Kuvat: Kaija
Laaksonen.
29
Peruutushälytysääni olisikin asennettava jokaiseen pienkuormaimeen, etenkin Bobcat-tyyppisiin kuormaimiin, koska niissä jää taakse ja takaviistoon sokeita pisteitä, joihin kuljettaja ei näe. Hälytysääni tulisi suunnata taakse ja olla 10–15 dB taustaääniä kovempaa. Äänen tulisi olla myös vaihtuvataajuista, jotta se ei sekoitu ympäristön muihin
mahdollisiin ääniin. Rakennustyön piirissä tehdyissä tutkimuksissa (Suter 2002, Neitzel
2002, Hager 2003) on havaittu, että työntekijät kärsivät kuulon heikkenemisestä, mikä
osaltaan myös hankaloittaa varoitusäänten kuulemista. Avant-tyyppisissä kuormaimissa
näkyvyys taakse on yleensä erinomainen, joten peruutushälytysääni ei ole niin tarpeellinen kuin Bobcat-tyyppisissä kuormaimissa. Kuitenkin se voisi niissäkin olla, koska
esim. edestakaisessa kuormaustyössä ei aina katsota taakse peruuttaessa. Hälytysäänelle
voisi olla katkaisin, jolla se kytketään päälle tällaisissa töissä, joissa jatkuvaa taakse katsomista ei peruutettaessa tehdä.
Kuva 19. Kunnossa olevat sivupeilit parantavat kuljettajan näkyvyyttä taakse, sillä puomiston tuenta estää jonkin verran näkyvyyttä takaviistoon Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa. Sivullisille koneen havaitsemista taas helpottavat vilkkuvalo ja peruutushälytysääni. Kuva: Markku Lätti.
Myös peruutustutkan asentaminen voisi olla Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa
aiheellista. Peruutustutka varoittaa kuljettajaa äänimerkillä näkökentän ulkopuolella
olevasta kohteesta. Turvallisuuslisä on kiistämätön etenkin, jos kuolleeseen kulmaan
jäävä ei olekaan kohde vaan henkilö, esimerkiksi lapsi. Pyöräkuormainten yliajamiksi
tai tönäisemiksi on joutunut valitettavan moni työntekijä ja ne onnettomuustutkintaraportit eivät ole miellyttävää luettavaa.
Peruutustutka laskee kohteiden etäisyyden esim. autosta ultraäänitunnistimen lähettämien ultraäänimerkkien lähetys- ja paluuajan perusteella. Varoitusääni kiihtyy tultaessa lähemmäs kohdetta ja muuttuu jatkuvaksi, kun ennalta määrätty raja-arvo (esim. 30
cm) on saavutettu. Peruutustutkia on saatavilla halvimmillaan muutamalla kymmenellä
eurolla, joten suuresta investoinnista ei ole kyse. Ja jos taakse haluaa nähdä, niin markkinoilta löytyy myös peruutusvideojärjestelmiä muutaman sadan euron hinnalla.
30
Kuva 20. Kuormaimilla tehdään työtä myös heikossa valaistuksessa tai pimeässä, jolloin on
erityisesti tarkkailtava ympäristöä. Kuormainten valaistukseen on kiinnitettävä huomiota,
sillä vain 40 prosentissa viher- ja maanrakennusalan yrityksissä sekä maataloudessa käytössä olevista kuormaimista valaistus koetaan tarpeeksi riittäväksi jo kuormainta ostettaessa.
Noin 40 prosenttia yrityksistä ja 15 prosenttia maatiloista onkin asentanut itse lisävaloja
kuormaimiin riittävän valaistustehon varmistamiseksi. Asia kannattaisi laittaa kuntoon jo
konetta ostettaessa. Kuva: Markku Lätti.
Silloin kun kuormainta ei käytetä, se kannattaa pysäköidä tasaiselle alustalle, kytkeä käsijarru päälle ja laskea työkone aina alas. Jos työkone jätetään ylös, voivat sivulliset (myös itse) kolhia itseään siihen. Myös virta-avain tai päävirtakytkin kannattaa ottaa
pois koneesta kun työskentely sillä lopetetaan, jotta ulkopuoliset – varsinkaan lapset –
eivät pääse käyttämään sitä luvatta. Käynnissä olevaa konetta ei myöskään saa koskaan
jättää valvomatta.
Jos kuormainta säilytetään sisätilassa, kannattaa rakennuksen ovi tai ikkuna jättää
hetkeksi auki pakokaasun poispääsyä varten. Samoin riittävä tuuletus on aina varmistettava, kun työskennellään suljetuissa tiloissa.
Kuva 21. Lopettaessasi työn ota virta-avain mukaasi, älä jätä sitä virtalukkoon. Lisäksi katkaise aina yhteys akkuun mahdollisesta päävirtakytkimestä palovaaran vähentämiseksi ja
ota se mukaasi, jos epäilet kuormaimen luvatonta käyttöä. Kuva: Markku Lätti.
31
4.3.7
Kulkureitit
Ennen pienkuormaintyöskentelyn aloittamista tulee työskentelyalue ja kulkureitit tarkistaa mahdollisten vaarojen varalta ja poistaa kaikki esteet jos mahdollista. Tarkistettavia
asioita kulkureiteillä ovat muun muassa:
· montut, kolot, pehmeät kohdat maassa
· esteet maassa
· esteet ilmassa (putket, johdot yms.)
· oviaukot, kulkuväylät
· maaston liukkaus (jää, muta yms.)
Jos kuormaimen etupyörä menee kulkureitillä tarkistuksista huolimatta kuitenkin
tyhjän päälle (esim. oja), kannattaa kuormainta kääntää mieluummin ojaan päin kuin takaisin. Näin voidaan estää koneen kaatumisen kyljelleen. Lastauslaitureiden tai avonaisten kuilujen reunojen lähelle ei kannata mennä, sillä kuormain voi tippua sinne ohjaajan
virheen, teknisen vian tai liukkaan alustan johdosta. Jos tällaisten paikkojen lähellä tai
tällaisissa paikoissa joudutaan kuitenkin työskentelemään, kannattaa niihin mahdollisuuksien mukaan asentaa kiinteä ja kestävä suojapuomi.
Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota oikeisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi
täytettäessä ojaa tai kaivantoa kaivumaalla, kannattaa kauha laskea alas ja ajaa kauha
hiljaa kiinni kasaan ja työntää sitä kohti kaivantoa. Kauhan kärjen ollessa kaivannon
reunalla aletaan sitten kallistaa kauhaa alaspäin, jolloin ei ajauduta liian lähelle reunaa.
Myös kuormaamista korkeiden soraseinämien alta kannattaa välttää, sillä ne saattavat
sortua kuormaimen päälle.
Kulkureitillä olevat esteet, joita ei saa poistettua, kannattaa mieluummin kiertää
kuin ajaa esimerkiksi niiden yli tai läpi. Epävakailla alustoilla taas työskentely on tehtävä varovasti ja ajo hitaasti.
Kuva 22. Tarkista että ajourat ovat tarpeeksi leveät, mahdollisimman tasaiset ja tarpeeksi
kantavat kuormituksiin nähden. Kuva: Markku Lätti.
Tarkistettaviin asioihin kuuluu myös, sopiiko kone kulkemaan kaikista työn vaatimista paikoista. Esimerkiksi laina- tai vuokrakoneessa saattaa olla leveämmät renkaat
kuin edellisellä kerralla ja se ei mahdukaan kulkemaan oviaukosta, josta se edellisellä
kerralla mahtui. Alikulkujen, siltojen, tunneleiden, kantavien palkkien ym., korkeus on
selvitettävä aina ennen niiden alle menemistä. Myös siltojen, kellareiden, holvien, lattioiden jne. kantavuus on selvitettävä ennen kuin niiden päällä ajetaan, että ne varmasti
kestävät koneen painon.
32
Kannattaa muistaa, että vaikka olisi kuinka kokenut kuormaimen käyttäjä, ”tilannesokeus” voi aina yllättää. Tottuminen ja rutiinit voivat johtaa tarkkaavaisuuden herpaantumiseen ja työturvallisuusnäkökohtien laiminlyömiseen. Siksi työmaa-alueen vaaratekijät on syytä kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan poistaa järjestelmällisesti ennen työn aloittamista.
4.3.8
Sähköjohdot ja –kaapelit työmaalla
Pienkuormaimilla voidaan tehdä myös kaivutöitä, kun hankitaan työvarusteeksi kaivulaite. Aina ennen kaivutyön aloittamista on varmistettava, että maassa ei ole sähkökaapeleita, jotka voivat aiheuttaa vakavia loukkaantumisia. Mahdollisten maanalaisten kaapeleiden olemassaolo on selvitettävä etukäteen yhteistyössä maanomistajan tai kaapeleita omistavan yhtiön kanssa. Jos maassa on kaapeleita, niiden paikat on merkittävä ennen
työn aloittamista.
Jos työn kuluessa sähkökaapeli kuitenkin vaurioituu, ei ohjaamosta saa poistua ennen kuin sähkö on kytketty pois. Muita henkilöitä on myös varoitettava tulemasta lähelle tai koskettamasta konetta ennen virran pois kytkentää.
Puomin ja työlaitteen etäisyys yläpuolisiin sähköjohtoihin on myös muistettava aina varmistaa. Työskentelyä suurjännitteisten ilmajohtojen alla tai läheisyydessä on syytä välttää, sillä sähkö voi johtua kuormaimen puomiin myös ilmajohteisesti. Vähimmäisvaroetäisyydet tällaisissa kohteissa vaihtelevat jännitteen määrän mukaan kahdesta
(2) metristä viiteen (5) metriin.
4.3.9
Kuormaimen siirto
Viher- ja maanrakennustyömailla ja kiinteistönhoitotöissä joudutaan joskus liikkumaan
yleisen liikenteen joukossa maanteillä tai kaduilla. Kuormaimella saa ajaa yleisellä tiellä, jos se on virallisesti rekisteröity ja katsastettu. Kuormaimen rekisteröinti on suoritettava, jos sitä käytetään muualla kuin yleiseltä liikenteeltä selvästi eristetyllä alueella.
Lisäksi kannattaa muistaa, että liikennevakuutus täytyy ottaa kaikille rekisteröidyille kuormaimille ja niille rekisteröimättömille kuormaimille, joiden suurin rakenteellinen
nopeus on yli 15 km/h. Kuljettajalla täytyy olla luonnollisesti määräysten mukainen ajokortti. Tämä pätee myös ajettaessa pihoilla ja rakennustyömailla. Kuormain tulee olla
varustettu myös tieliikenteeseen soveltuvaksi. Hankkeessa yrityksille tehdyn kyselyn
perusteella puolella (50 %) pienkuormaimista voidaan liikennöidä varustuksensa puolesta maantieliikenteessä.
Maantieajoa kuormaimella kannattaa kuitenkin välttää, jos se vain on mahdollista.
Muuta liikennettä hitaampina ne voivat omalta osaltaan olla aiheuttamassa vaaratilanteita liikenteessä. Esimerkiksi Ruotsissa maatalouden hitaat ajoneuvot ovat olleet vuosien
1992–1996 välisenä aikana joka vuosi osallisina yli 250 liikenneonnettomuuteen, joissa
on kuollut keskimäärin 10, vakavasti loukkaantunut 66 ja lievästi loukkaantunut 192
ihmistä (Pinzke & Lundqvist 2004). Onnettomuudet ovat sattuneet yleisimmin ohitettaessa hidasta ajoneuvoa (30 %), hitaan ajoneuvon kääntyessä (27 %) tai risteyksissä
(26 %).
Jos pienkuormaimilla liikutaan yleisillä liikenneväylillä, tulee ne olla varustettu
kuormaimen takaosassa olevalla lain edellyttämällä varoituskolmiolla. Lisäksi ne tulisi
varustaa ohjaamon katolle asennettavalla vilkkuvalolla, jotta muut liikenteessä olijat
huomaisivat mahdollisimman aikaisin hitaan ajoneuvon ja osaisivat siten hidastaa omaa
vauhtiaan. Pienkuormaimen kuljettajan on myös varmistettava oma näkyväisyytensä ja
pidettävä ohjaamon ikkunat ja peilit – jos varusteina – puhtaina liasta ja pölystä.
33
Kuva 23. Pienkuormainten siirto työkohteesta toiseen vaatii useimmiten erillisen kuljetuksen. Kuljetuksen aikana on huolehdittava kuormaimen ja työvälineiden oikeaoppisesta sidonnasta perävaunuun, jotta sivullisille tielläliikkujille ei aiheudu vaaraa. Kuva: Markku Lätti.
4.3.10 Huolto ja korjaus
Työturvallisuuslaissa on annettu määräyksiä niin työnantajan kuin myös työntekijän
velvollisuuksista. Toisessa luvussa velvoitetaan työnantajaa antamaan työntekijälle opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.
Neljännessä luvussa taas velvoitetaan työntekijää muun muassa viipymättä ilmoittamaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä,
koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta
saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet.
Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän
on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.
34
Kuva 24. Jos on tarpeellista tehdä huolto-/korjaustöitä puomin ollessa ylhäällä, varmista
puomin asianmukainen lukitus ohjaamosta käsin käytettävillä lukitustapeilla tai sylinteriputkiin asetettavalla tuella, tarvittaessa puomin painon kestävillä liinoilla tai köysillä yläpuolisiin rakenteisiin. Samoin käytä lukitustappeja tai –tukea, jos on tarpeellista työskennellä ylösnostetun puomin lähellä. Jos käytät puomin tukemiseen nostotaljaa tai nostotunkkia, varmista niiden kunto ennen käyttöä. Pelkästään niiden varaan puomia ei kuitenkaan saa jättää. Kuva: Markku Lätti.
45 % viher- ja maanrakennusalan yrityksistä ja 2/3 pienkuormaimen hankkineista
maatiloista (67 %) ilmoittaa tekevänsä kuormaimella silloin tällöin töitä, vaikka se ei
olisikaan täysin kunnossa. Esimerkiksi kuormaimen on todettu käsijarru päällä ”hiipivän” eteen- tai taaksepäin. Tällaisessa tapauksessa käsijarru ei jostakin syystä toimi ja
kuormaimen ajopumpun säätö on pielessä. Huollon ja korjauksen helppouteen on valmistajien kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta niiden laiminlyönti – vaikkakin
se olisi lyhytaikainen – ei vaaranna suoraan tai välillisesti kuljettajan, sivullisten tai
eläinten turvallisuutta ja terveyttä.
Käyttäjien ja etenkin työnantajien on kuitenkin samassa yhteydessä muistettava, että huoltamalla kuormain säännöllisesti ja ajallaan valmistajan ohjeiden mukaan on mahdollista vähentää huomattavasti ilmeneviä vikoja. Esimerkiksi joissain malleissa käsijarrun toimimattomuus voi johtua pelkästään puhdistuksen puutteesta. Kuormain onkin
hyvä puhdistaa säännöllisesti ja aina likaisen työn jälkeen.
Kannattaa muistaa, että hydrauliikkajärjestelmän paine on poistettava ja moottori
sammutettava aina ennen huolto-/korjaustöitä. Jos huoltotoimenpide vaatii koneen olemista käynnissä, toimenpide kannattaa tehdä mielellään toisen henkilön avustaessa tapaturmariskin pienentämiseksi.
Kuormaimen mukana tulevassa käyttö- ja huolto-ohjekirjassa on annettu yleensä
hyvät ohjeet huoltotöiden suorittamiselle. Tai sitten huolto-/korjaustyöt voidaan jättää
ammattilaisten tehtäväksi.
4.3.11 Paloturvallisuus
Pienkuormaimia käytetään viher- ja maanrakennusalan yrityksissä lähes päivittäin.
85 prosenttia yrityksistä käyttää kyselyn mukaan kuormainta 3–5 työpäivänä viikossa.
Käyttöaika vaihtelee 4–10 tuntiin päivässä. Koneet ovat siis lähes jatkuvassa käytössä ja
jos esimerkiksi huolto-/puhdistustöitä ei tehdä säännöllisesti, kasvattaa se kuormaimen
paloriskiä.
Kuormaimen paloriskiä voidaan pienentää esimerkiksi käyttämällä koneessa olevaa
päävirtakytkintä, jos sellainen varustukseen kuuluu. Päävirtakytkimen asentaminen sel-
35
laisiin kuormaimiin jossa sitä ei ole on suositeltavaa. Näin pienennetään suurtuhon riskiä. Oikosulku esimerkiksi yöllä, koneen ollessa sisällä varastorakennuksessa tai rakennuskohteessa voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Syttymisriskiä voidaan pienentää myös
muilla keinoilla. Moottoritila kannattaa pitää puhtaana sinne kertyvästä pölystä ja liasta.
Samoin kannattaa tarkistaa, ettei mikään hankaa akunnapoihin. Hiertynyt hydrauliikkaletku on joissakin Avant-tyyppisissä kuormaimissa tulipaloja jo aiheuttanut. Tällaisissa
tapauksissa edes päävirtakytkin ei estä oikosulkua.
Myös tankkauksessa on oltava tarkkana ja se tulee tehdä aina ulkotiloissa. Kuormain kannattaa tankata aina käytön jälkeen, jotta kondensiovettä ei ala kertymään polttoainesäiliöön. Kuitenkin bensiinimoottorilla varustetuissa kuormaimissa tankkaus kannattaa tehdä vasta koneen hieman jäähdyttyä. Monessa mallissa pakoputki on lähellä
tankkausaukkoa ja bensan loiskahtaminen kuumalle pakoputkelle voi aiheuttaa tulipalon. Yrityskäytössä olevista pienkuormaimista suurin osa on kuitenkin todennäköisesti
dieselkäyttöisiä, mistä kertoo kyselyn jakauma (100 % / 0 %). Maatiloilla olevista kuormaimista taas reilu 2/3 (71 %) on dieselkäyttöisiä ja vajaa kolmannes (29 %) bensakäyttöisiä.
Jokaisessa kuormaimessa olisi hyvä olla mukana käsisammutin, jolla äkilliset
kuormainten syttymiset saataisiin sammutettua heti alkuunsa.
4.3.12 Kuormaintyypin valinta
Avant-tyyppisten pienkuormainten leveydet vaihtelevat 85 cm:stä 127 cm:iin ja Bobcattyyppisten pienkuormainten leveydet 110 cm:stä aina 200 cm:iin. Hankintaa suunniteltaessa kannattaa tarkkaan miettiä pienkuormaimen tulevat käyttökohteet, jotta vältytään
ikäviltä yllätyksiltä. Kyselyn mukaan 55 % viher- ja maanrakennusyrityksistä työskentelee pienkuormaimilla ulkotilojen lisäksi sisätiloissa. Kannattaa myös muistaa, että
osassa runko-ohjattavia kuormaimia kuljettajan istuin kulkee käännöksissä ulompana
kuin koneen pyörät. Ahtaissa tiloissa, joissa joutuu tekemään käännöksiä, istuinosa voi
siis ottaakin kiinni seiniin tai kalusteisiin. Yli puolella pienkuormaimen omistavista viher- ja maanrakennusyrityksistä (55 %) ja maatiloista (56 %) joudutaan pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä varomaan seiniä, oviaukkoja ja kalusteita tilojen ahtauden takia.
Valintaan vaikuttavat tietysti myös henkilökohtaiset mieltymykset ja kuormaimen
hinta. Avant-tyyppisten liukuohjattavien verottomat hinnat liikkuvat varustelutasosta
riippuen 10 000 euron molemmin puolin ja runko-ohjattavien hieman alle 20 000 eurosta aina reiluun 50 000 euroon. Bobcat-tyyppiset liukuohjattavat taas maksavat 25 000
eurosta 60 000 euroon.
Tällä hetkellä viher- ja maanrakennusalan yrityksissä olevat pienkuormaimet ovat
pääasiassa Bobcat-tyyppisiä liukuohjattuja, joiden osuus kyselyn mukaan on noin 80 %
kokonaiskuormainkannasta. Maatiloilla pienemmät Avant-tyyppiset liukuohjatut pienkuormaimet ovat myös selvästi runko-ohjattuja yleisempiä (71% / 29%). Tilakoon kasvaessa ja tuotantorakennuskannan uudistuessa runko-ohjattujen osuus tulee kuitenkin
koko ajan lisääntymään. Tänä päivänä noin 40 % maatiloille ostettavista pienkuormaimista on runko-ohjattavia ja niiden osuus on ollut kasvussa koko ajan (Lätti & Mäittälä
2007).
Ennen ostopäätöstä kannattaa käydä kokeilemassa eri ohjaustyyppejä ja eri merkkejä, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Samalla voi saada hyvää opastusta kuormaimen
turvallisesta käytöstä kuormainta jo käyttäneiltä henkilöiltä.
36
4.4
Koulutus ja opastus pienkuormainten käyttöön
Työturvallisuuslain (23.8.2002/73) toisessa luvussa on annettu määräyksiä työntekijöille
annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Soveltaen sitä pienkuormaintyöskentelyyn, on
työpaikoilla käytävä läpi jokaisen pienkuormainten käyttäjän kanssa ennen työskentelyn
alkua kuljettajan perehtyneisyys pienkuormainten käyttöön yleensä ja lisäksi perehdytettävä juuri työpaikalla olevan koneen käyttöön ja sen sekä työmaan erityispiirteisiin.
Uusien kuljettajien kanssa on käytävä läpi kaikki keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat
tekijät. Myös työpaikan muita työntekijöitä tulee informoida pienkuormaintyöskentelyn
vaikutuksista heidän työturvallisuuteen.
Kaikki pienkuormainta käyttävät henkilöt tuleekin opastaa huolellisesti ja ajan
kanssa kädestä pitäen kuormaimen turvalliseen käyttöön ja myös huoltoon. Varsinkin
jos he eivät aikaisemmin ole kuormainta käyttäneet. Jos kuormainta tarvitaan sisätiloissa tapahtuvassa työskentelyssä, on opastuksen jälkeinen käytännön opettelu syytä tehdä
ensin ulkona, jotta kuormaimen käsittelyn harjoitteluun on riittävästi vapaata tilaa.
Pienkuormainta luovutettaessa jonkun (kuormaimen ostaja, vuokraaja, työntekijä,
lainaaja jne.) käyttöön täytyy muistaa, että käyttökokemuksen ja taitojen määrä vaihtelee voimakkaasti. Kyseessä voi olla kuormaimen ensi kerran näkevä tai sitten kuormainta useita vuosikymmeniä käyttänyt tai jotain siltä väliltä.
Koneen hankkineet ja sitä jonkin aikaa jo käyttäneet katsovat lähes poikkeuksetta
hallitsevansa pienkuormaimen käytön eri tilanteissa. Viher- ja maanrakennusalan yrityksistä 65 % katsoo työntekijöidensä omaavan erittäin riittävät ja 35 % melko riittävät
valmiudet turvalliseen pienkuormainten käyttöön. Viher- ja maanrakennusalan opiskelijoista 15 % katsoo omaavansa erittäin riittävät ja 77 % melko riittävät valmiuden turvalliseen pienkuormainten käyttöön.
Heillä ei kuitenkaan ole välttämättä kaikkea tarpeellista tietoa koneen turvallisesta
käytöstä, jos sitä ei heille joku ole kertonut tai tietoa välittänyt ja myös varmistanut, että
tieto on käyty läpi ja omaksuttu. Ensimmäinen askel välttää vaarat pienkuormaimella
työskennellessä onkin tiedostaa vaarat.
Vaikka kokemusta kuormaimen käytöstä monella on runsaasti ja käyttäjistä suuri
osa työskentelee mielestään turvallisesti, niin etenkin läheltä piti tilanteita sattuu aivan
liikaa (Taulukko 2). Tämä viittaa siihen, että pitkäkään käyttökokemus ei takaa turvallista työskentelyä. Yhdysvaltalaisista pienkuormainkuolemantapaustutkimuksista käy
ilmi, että suurin osa uhreista on käyttänyt pienkuormainta 10–20 vuotta (Iowa…). Kokenut käyttäjä saattaakin helposti sokaistua vaaroille, jolloin tapaturmariski on erittäin
suuri.
Pienkuormaimen käytön turvallisuus onkin viime kädessä käyttäjän omien asenteiden varassa. Riskejä saatetaan vähätellä ja omia taitoja yliarvioida.
4.4.1
Pienkuormainvalmistajat, myyntiorganisaatiot,
työnantajat, oppilaitokset ym.
Valmistajien ja myyntiorganisaatioiden tulisi varmistaa kuormaimen hankkineiden perehdytys sen käyttöön. Viher- ja maanrakennusalan yrityksissä 45 % työntekijöistä oli
kyselyn mukaan saanut opastusta kuormaimen myyjältä (Kuva 25). Maatalouskäyttäjille
tehdyn kyselyn mukaan vain noin ¼ kuormaimen ostaneista on saanut myyjältä opastusta kuormaimen käyttöön (Lätti & Mäittälä 2007). Työnantajan opastusta kuormaimen
käyttöön on yrityksissä saanut kaksi kolmesta. Yrityksissä käytetään työntekijöiden
opastukseen yleisesti muutamasta tunnista yhteen työpäivään. Jotkut yritykset tosin ilmoittavat käyttävänsä siihen useita kymmeniä tunteja. Kyselyyn vastanneille TTS koulutuksen viher- ja maanrakennusalan opiskelijoille on työssäoppimisjaksolla annettu
37
opastusta tunnista kahteen työpäivään ja opiskelun jälkeisessä työpaikassa tunnista yhteen työpäivään.
Valmistajan järjestämää käyttökoulutusta on saanut tai tarjotussa käyttökoulutuksessa käynyt vain muutama prosentti kuormaimen maatiloille ostaneista (Lätti & Mäittälä 2007). Oppilaitoksista tai erilaisilta kursseiltakaan kovin moni yritys- tai maatilakäyttäjä ei ole tietoa kartuttanut (Kuva 25). Suurin osa käyttäjistä opetteleekin kuormaimen käytön suoraan työtilanteissa hyvin pintapuolisen opastuksen jälkeen tai sitten
ilman minkäänlaista ulkopuolisen antamaa opastusta turvallisista käytännöistä.
oppilaitoksessa/kurssilla
lukemalla käyttöohjekirjan
ennen käyttöä
myyjän opastuksella
työnantajan opastuksella
harjoittelemalla työssä ilman
opastusta
joku muu
0
20
40
%
60
80
100
Kuva 25. Pienkuormainten pääkäyttäjien perehtyminen kuormaimen käyttöön viher- ja
maanrakennusalan yrityksissä.
Kuormainten käyttöohjekirjoissa on kerrottu turvaohjeita, jotka täytyy ottaa huomioon työskennellessään ja lopettaessaan työskentelyn kuormaimella. Eri valmistajilla
ohjeiden määrä vaihtelee; toisilla on kerrottu pääkohtia, kun taas toisilla kerrotaan hyvinkin yksityiskohtaisesti turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Joissakin käyttöohjekirjoissa jopa todetaan, että kuormainta ei saa käyttää, ellei ole lukenut käyttöohjekirjaa.
Kukaan ei kuitenkaan voi varmistaa, että ostaja lukee sen ja myös sisäistää siinä
annetut turvallisuusohjeet. Viher- ja maanrakennusalan yrityksissä 80 % työntekijöistä
on kyselyn mukaan lukenut kuormaimen käyttöohjekirjan (Kuva 25). Kuormainten
maatilakäyttäjille tehdyn kyselyn mukaan vain vajaa puolet on perehtynyt käyttöohjekirjaan ennen kuormaimen käyttöä (Lätti & Mäittälä 2007).
Tietoa pienkuormaintyöskentelyyn liittyvistä riskeistä on käyttöohjekirjasta lukenut
jossain vaiheessa 90 % yritysten työntekijöistä ja noin 60 % maatilakäyttäjistä. Myyjältä
yritykseen kuormaimen ostaneet ovat saaneet tietoa 70 prosentissa yrityksistä, mutta
vain noin 20 % maatilakäyttäjistä. Työnantajalta tietoa on saanut 55 %, työkavereilta
35 %, ammattilehdistä 25 % ja oppilaitoksista 20 % työntekijöistä. Maatiloilla tietoa on
ammattilehdistä saanut noin 40 % käyttäjistä.
Jo niinkin pieni asia kuin käyttöohjekirjan lähettäminen kuormaimen ostajalle hyvissä ajoin ennen itse kuormaimen saapumista yritykseen tai tilalle voisi parantaa pienkuormaintyöskentelyn turvallisuutta. Silloin ostajalla olisi aikaa ja kenties enemmän
motivaatiotakin käydä kirja läpi. Kuormaimen saapuessa sitä halutaan heti päästä kokeilemaan ja käyttämään, ja silloin käyttöohjekirja turvallisuustietoineen voi jäädä helposti
avaamattomana työpöydän laatikkoon.
Yrityskäyttäjistä 15 % ja maatilakäyttäjistä 30–40 % on sitä mieltä, että heidän saamansa opastus/koulutus työpaikalla tai saamansa/löytämänsä tieto pienkuormaimen turvallisesta käytöstä on jossain määrin riittämätöntä tai sitä ei ole annettu/saatu ollenkaan.
38
Lisäksi 10–20 % on sitä mieltä, että saatu opastus/koulutus tai saatu/löydetty tieto ei ole
täysin vastannut käytäntöä.
20 % yrityksissä pienkuormaimilla työskentelevistä työntekijöistä ei ollut työelämää edeltävässä koulutuksessa saanut harjoitella mielestään riittävästi pienkuormaintyöskentelyä ja 30 % ei ollut saanut alan koulutusta ollenkaan ennen työelämää. Kyselyyn vastanneista TTS koulutuksen viher- ja maanrakennusalan opiskelijoista taas 57 %
ei ollut saanut mielestään riittävästi harjoitella pienkuormainten käsittelyä käytännössä.
Harjoittelun toivottiin myös olevan enemmän todellisuutta vastaavaa eli harjoittelua todellisissa töissä. Puolet opiskelijoista piti saatua koulutusta ja opastusta jollakin tavalla
puutteellisena pienkuormainten sujuvaan ja turvalliseen käyttöön.
4.4.2
Konevuokraamot
Konevuokraamoille (yhteensä 145 kpl) tehtyyn sähköpostikyselyyn vastasi yhteensä 41
vuokraamoa eli 28 % kaikista. Niistä 16 kpl (39 %) ilmoitti vuokrausvalikoimassaan
olevan myös pienkuormaimia. Vuokraamoilta kysyttiin mm. asiakkaille annettavasta
opastuksesta ja tukimateriaalin tarpeellisuudesta.
Avan-tyyppisiä runko-ohjattuja pienkuormaimia ilmoitti vuokraavansa 11 (69 %)
liikettä, Avan-tyyppisiä liukuohjattuja yksi (6 %) ja Bobcat-tyyppisiä liukuohjattuja 6
(38 %) liikkeistä.
Konevuokraamoiden yleisissä vuokrausehdoissa mainitaan, että vuokralleantaja antaa tarvittaessa kaluston käytön opastuksen. Kaikissa vuokraamoissa kysytään pienkuormainta vuokraavilta asiakkailta aikaisempi kokemus ja kuormaimen käyttötaidot.
Myös käyttöopastus annetaan kaikissa vuokraamoissa automaattisesti, mutta sen sisältö
vaihtelee melko paljon. Toisissa vuokraamoissa kerrotaan pelkästään kuormaimen käytön perusasiat, kun taas toisissa kerrotaan niiden lisäksi huoltoon, kuljetukseen ja koneen käytön turvallisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi joissakin vuokraamoissa kuormaimen käyttöä ja hallintaa pääsee kokeilemaan käytännössä ennen kuormaimen luovutusta. Käyttöopastuksen määrä ja laatu vaihtelevat siis voimakkaasti.
Opastuksen tueksi vuokraamoilla ei ollut muuta kuin valmistajan käyttöohjekirja,
jota sitäkään opastuksessa ilmoitti käyttävänsä vain viisi (31 %) vuokraamoa. Konevuokraamoiden yleisten vuokrausehtojen mukaan vuokralleottajan on tutustuttava kaluston turva- ja käyttöohjeisiin. Lisäksi yksi vuokraamo ilmoitti käyttävänsä opastuksen
tukena työturvallisuuslakia. Lisätukimateriaalin katsoi tarpeelliseksi 13 vuokraamoa
16:sta (81 %).
Viidellä (31 %) vuokraamoista oli tiedossa vuokra-aikana sattuneita tapaturmia
vuokrakuormaimella ja kolmella (19 %) niistä tapaturma oli sattunut kuormaimen kaatumisen seurauksena. Kaikki kaatuneet kuormaimet olivat Avant-tyyppisiä runkoohjattuja. Vuokralleottajan onkin syytä kuormainta vuokratessaan huomioida, että se ei
ole vakuutettu vuokralleantajan toimesta.
39
5 TULOKSIEN TIEDOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN
Hankkeessa kerättyä tietoa pienkuormaintyöskentelyn riskitekijöistä, vaaran paikoista ja
turvallisessa työskentelyssä huomioon otettavista asioista on tarkoitus hyödyntää koulutus- ja perehdytysmateriaalina pienkuormaimia käyttävissä yrityksissä, kuormaimia
valmistavissa, myyvissä ja vuokraavissa organisaatioissa sekä myös alan ammatteihin
kouluttavissa oppilaitoksissa. Hankkeen keskeisimmät tulokset ovat saatavilla TTS:n Internet-sivuilla (www.tts.fi). Sivuilta löytyy aihetta käsittelevä TTS tutkimuksen tiedote
(Lätti, M. 2007. Pienkuormainten turvallisuus–muistilistaa käyttäjille. 4/2007 (598). 8 s.
(http://www.tts.fi/tutkimus/julkaisut/mati07.htm)). Lisäksi tiedote on julkaistu koulutusja perehdytyskäyttöön myös paperiversiona. Sivuilta löytyy myös Pienkuormaimen
kuljettajan koulutus- /perehdytyskortti pienkuormainten turvalliseen käyttöön
(http://www.tts.fi/tutkimus/tutkimukset/files/pienkuormain_koulutuskortti.pdf) sekä
PowerPoint –kalvosarja ”Turvallinen pienkuormainten käyttö” koulutuskäyttöön
(http://www.tts.fi/tutkimus/tutkimukset/files/pienkuormainkoulutusmateriaalia.pps).
Kuormaimia valmistavat yritykset voivat hyödyntää tuloksia käyttö- ja turvallisuusohjekirjojen sisällön suunnittelussa/päivityksessä sekä mahdollisesti myös tuotekehityksessään. Kuormaimia myyvät, markkinoivat ja vuokraavat organisaatiot voivat
hyödyntää tuloksia perehdyttäessään asiakkaitaan kuormaimen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön sekä antamalla materiaalia asiakkaan mukaan. Alan ammatteihin kouluttavat oppilaitokset voivat hyödyntää tuloksia pienkuormainten ja muiden ajettavien
pienkoneiden turvallisuuskoulutuksessa. Viher- ja maanrakennusalan sekä kiinteistönhuoltoalan yritykset voivat hyödyntää tuloksia omien työntekijöidensä perehdytyksessä
kuormainten käyttöön ja pienkuormaintyömailla huomioonotettavista asioista.
Hankkeeseen läheisesti liittyvästä rinnakkaistutkimuksesta (Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus maatalousyrityksissä. Rahoittajana Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Tutkimuksessa tarkasteltiin pienkuormainten käytön toiminnallisuutta
ja työturvallisuutta maatilojen näkökulmasta) on julkaistu alla olevaa tietoa:
Lätti, M. 2006. Pienkuormain maatilalla – Helpotusta karjatilan töihin. Nauta 5/2006. s.2-4.
Lätti, M. 2006. Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus
maatalousyrityksissä. Teho 2/2006. s. 35.
Lätti, M. 2007. Pienkuormaimet yleistyvät maatiloilla. Teho 2/2007. s. 28–30.
Lätti, M. & Mäittälä, J. 2007. Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus
maatalousyrityksissä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 32. 40 + 2 s.
Luettavissa: http://www.tts.fi/tutkimus/julkaisut/files/tr32.pdf
Lätti, M. & Mäittälä, J. 2007. Turvallinen pienkuormainten käyttö maatiloilla. TTS
tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: maatalous 1/2007 (595). 8 s.
Mäittälä, J. & Weman M. 2007. Pienhiukkaset haittaavat terveyttä. Lihatalous 4/2007.
s.27–29.
Aiheeseen liittyy myös läheisesti TTS tutkimuksessa kesällä 2006 tehty runkoohjattavien pienkuormainten testi yhdessä Koneviesti-lehden kanssa, jonka tulokset ovat
luettavissa Koneviesti-lehden numerossa 11/2006 (Wathen, M., Pentti, S. & Lätti, M.
2006. Pienkuormaaja taipuu moneen työhön. Koneviesti 11/2006. s.6-18).
Tuloksista on tiedotettu lisäksi sähköpostitse ja puhelimitse suoraan kotimaisia
kuormainvalmistajia sekä kuormaimia myyviä ja vuokraavia organisaatioita. Tiedotusta
on tehty myös Viherympäristöliitto ry:n, Viheraluerakentajat ry:n, Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry:n, Rakennusteollisuusliitto ry:n ja Kiinteistöpalvelut ry:n suuntaan.
40
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Pienkuormaimia on tällä hetkellä suomalaisilla viherrakennus-, maanrakennus-, talonrakennus- ja kiinteistönhuoltoyrityksillä käytössä ainakin 3 000 kappaletta ja maatiloilla
noin 2 500 kpl ja niiden määrä on koko ajan lisääntymässä. Rakennus- ja kiinteistönhuoltoaloilla Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia on ollut jo 1970–80 -luvuilta lähtien,
mutta Avant-tyyppiset pienkuormaimet alkoivat yleistyä näillä aloilla ja maataloudessa
vasta 1990-luvun loppupuolella ja osin tästä syystä turvallisuuskulttuuri niiden käytössä
ei ole vielä ehtinyt muotoutua. Maatalouden pienkuormaintutkimuksen tuloksista (Lätti
& Mäittälä 2007) käy ilmi, että vaikka rekisteröityjä tapaturmia ei vielä lukumääräisesti
satukaan kovin paljon, on kehityssuunta huono. Samansuuntaista kehitystä voi olettaa
tapahtuvan myös viher- ja maanrakennusaloilla tapahtuvassa pienkuormaintyöskentelyssä konekannan lisääntyessä.
Lisäksi edellytykset lukujen huomattavalle huononemiselle ovat hyvin potentiaaliset. Lieviä tapaturmia, jotka eivät vaadi ulkopuolista hoitoa ja läheltä piti tapauksia, sattuu vuosittain aivan liian paljon (Lätti & Mäittälä 2007). Monesti vakavalta tapaturmalta vältytään pelkästään hyvällä onnella. Hyväkään onni ei kuitenkaan aina kestä ikuisesti.
Pienkuormainten käyttäjät tulee saada tietoisiksi pienkuormaintyöskentelyyn liittyvistä vaaratekijöistä, jolloin heillä on mahdollisuus tarkastella niitä kriittisesti omasta
näkökulmastaan. Tiedotusta pienkuormaintyöskentelyn riskeistä ja oikeista työskentelytavoista tulee tehdä mm. tämän ja edellä jo mainitun maatilojen pienkuormainturvallisuutta koskevan tutkimushankkeen tulosten pohjalta. Tiedotukseen tulee osallistua niin
pienkuormainvalmistajien, pienkuormainten myyntiorganisaatioiden, työnantajien kuin
tutkimuksenkin.
Muun muassa kuormainten valmistajien ja/tai myyntiorganisaatioiden tulee aktiivisemmin tarjota käyttökoulutusta/-opastusta kuormaimen käyttöön. Jokaisen kuormaimen ostajan – oli se sitten yksityishenkilö, yritys tai organisaatio – kohdalla on huomioitava, että tulevat kuormaimen käyttäjät saavat riittävän henkilökohtaisen opastuksen/perehdytyksen kuormaimen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön.
Valmistajat voisivat lisäksi täydentää pienkuormaintyöskentelyn turvallisuustietoutta käyttöohjekirjoissaan mm. tässä ja rinnakkaishankkeessa kerätyn tiedon pohjalta.
Tällä hetkellä kirjavuus eri valmistajien käyttöohjekirjoissa on melko suurta.
Yhtäkään kuormaimen ostanutta ei saa kuitenkaan jättää pelkästään koneen mukana tulevan käyttöohjekirjan varaan. Kuormaimen saapuessa ostajalla ei hänellä ensimmäisenä ole mielessä ohjekirjan lukeminen vaan kuormaimen kokeileminen käytännössä. Tällöin ohjekirja voi osalta jäädä lukematta kokonaan, kuten tuloksista käy ilmi. Tällöin ”täydellisestäkään” ohjekirjasta ei ole mitään hyötyä.
Valmistajat voisivat myös kehittää turvajärjestelmiä, joita on mahdollisimman hankala ohittaa ja jotka epäkuntoon mennessään vaatisivat korjauksen ennen kuormaimen
toimintaa. Näin varmistettaisiin turvajärjestelmien käyttö kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä epäkuntoon menneitä turvajärjestelmiä ei välttämättä aina korjata tai sitten niitä
saatetaan kytkeä tarkoituksella pois käytöstä, koska katsotaan niiden käytön hidastavan
työskentelyä. Aina tämä ei toki ole onneksi edes mahdollista.
Valmistajat voisivat myös kehittää nykyistä enemmän erilaisia varoitusjärjestelmiä
takaamaan turvallista työskentelyä. Nykyisin joidenkin valmistajien kuormaimissa olevien kuormahälyttimien lisäksi voitaisiin suhteellisen helposti rakentaa hälytysjärjestelmä myös kuormaimen liiallisen kallistumisen varalle. Tällöin kuljettajan olisi helpompi tehdä päätöksiä kaltevilla pinnoilla työskennellessä. Lisävarusteena kaltevilla
pinnoilla työskenteleviin kuormaimiin voisi valmistajilla olla myös tarjolla ohjaamosta
ohjattava ”vakaajapaino”, jota sitten siirrettäisiin aina ylärinteen puoleiselle sivulle ta-
41
sapainottamaan painopistettä. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että tällaisissa riskikohteissa työskentelyä pyritään mahdollisimman pitkään välttämään.
Myös työnantajien tulee aktiivisesti perehdyttää niin pienkuormaimia käyttävät
kuin muutkin samoilla työmailla työskentelevät työntekijänsä pienkuormaintyöskentelyn vaaratekijöihin ja niiden ennalta ehkäisyyn. Tähän edellyttää jo työturvallisuuslakikin. Työnantajien tulisi entistä voimakkaammin huomata, että työntekijöille annettu
koulutus/perehdytys työturvallisuusasioissa ja työturvallisuusasioiden jatkuva huomioiminen työpaikalla/työmailla ovat kannattavia investointeja. Yhden vakavan tapaturman (esim. työntekijän kuolema tai pysyvä työkyvyttömyys) aiheuttamat kustannukset
saattavat olla yritykselle huomattavasti suuremmat kuin järjestelmälliset panostukset
työturvallisuuteen.
Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kuormaimen hankkineet tai niitä jo pitempään käyttäneet tiedostaisivatkin vaaratekijät, ei niitä aina saa kaikkia poistettua. Silloin
riskejä on yritettävä minimoida. Esimerkiksi pitämällä työskentelyalue siistinä ja järjestyksessä voidaan vähentää tapaturmien välillisiä tekijöitä. Lisäksi turvallisista työtavoista kiinni pitämällä voidaan turvallisuus taata usein myös silloin kun esimerkiksi tekniikka pettää. Toisaalta riskinotolla voidaan mitätöidä kaikki se työ, mitä turvallisuuden
eteen on tehty.
“An ounce of prevention is worth a pound of cure” (Henry de Bracton)
42
LÄHTEET JA LISÄTIETOJA:
AEM. Skid Steer Loaders Safety Video & Manual. Milwaukee, WI: Association of
Equipment Manufacturers. http://www.aem.org
CDC (Centers for Disease Control and Prevention) 1993. Public health focus:
Morbidity and Mortality Weekly Report. Effectiveness of roll-over protective
structures for preventing injuries associated with agricultural tractors. MMWR
42(3):57–59.
CDC (Centers for Disease Control and Prevention) 1996. Public health focus:
Morbidity and Mortality Weekly Report. Skid-Steer Loader-Related Fatalities in
the Workplace -- United States, 1992-1995. MMWR 45(29);624-628. Lainattu
21.9.2006. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/00043153.htm
CDC-NIOSH 1998. Preventing injuries and deaths from skid steer loaders. DHHS
(NIOSH) Publication No. 98-117. National Institute for Occupational Safety and
Health. Lainattu 25.9.2006. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.cdc.gov/niosh/skidalt.html
Cole, H.P., Myers, M.L. & Westneat, S.C. 2006. Frequency and severity of injuries to
operators during overturns of farm tractors. Journal of Agricultural Safety and
Health 12(2): 127-138.
EURLex 2006. Euroopan unionin lainsäädäntö. Konedirektiivi 98/37/EY. Lainattu
21.9.2006. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://europa.eu.int/eurlex/lex/Notice.do?val=226509:cs&lang=fi&list=234405:cs,2
34404:cs,226509:cs,&pos=3&page=1&nbl=3&pgs=10&hwords=&checktexte=che
ckbox&visu=#texte
Finlex 2006. Valtioneuvoston päätös 1314/1994 koneiden turvallisuudesta. Lainattu
21.9.2006. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941314
Gustafsson, B., Lindgren, G. & Lundqvist, P. 1991. Near-accidents in agriculture. A
survey of Swedish studies. Swedish Journal of Agricultural Research 21: 85–93.
Hager, L.D. 2003. Hearing loss prevention regulations. Occupational Health and Safety
71(6): 34, 36, 37, 40, 48.
Helsingin Sanomat 2006. Pikkupoika kuoli pienkuormaajan alle Posiolla.
ISO 1999:1990. Acoustics - Determination of occupational noise exposure and
estimation of noise-induced hearing impairment. International Organization for
standardization. Geneva. 1990.
Iowa FACE Investigation Reports. Lainattu 21.9.2006. Luettavissa sähköisessä
muodossa: http://www.public-health.uiowa.edu/face/Face-main/RosterPictorial.htm
Karttunen, J. 2004. Maidontuottajien teknologiavalinnat suurissa tuotantoyksiköissä Karkearehun käsittelyketjut ja karjanhoitotöiden työnmenekki. Työtehoseuran
julkaisuja 394. 73 s.
Karttunen, J. 2005. Vakavat työtapaturmat maatiloilla – tapaturmien syyt ja
ehkäisykeinot. Työtehoseuran maataloustiedote 1/2005 (574). 12 s.
43
Karttunen, J., Suutarinen, J., Leppälä, J., Louhelainen, K. & Tuure, V-M. 2006.
Suhteellisesti vaarallisimmat maataloustyöt – töiden organisoinnilla turvallisuutta
ja tehokkuutta maitotiloille. Relative accident risk in farm work. Työtehoseuran
julkaisuja 397. Helsinki 2006. 75 s + 5 liitettä.
Lehtola, C.J. & Brown, C.M. 2003. Safer tractor operations for landscape
maintenance and horticultural industries. CIR 1252. University of Florida.
Extension. Institute of food and agricultural sciences.
Lätti, M. & Mäittälä, J. 2007. Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja
työturvallisuus maatalousyrityksissä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 32. 40
+ 2 s. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.tts.fi/tutkimus/julkaisut/files/tr32.pdf
Lätti, M. & Mäittälä, J. 2007. Turvallinen pienkuormainten käyttö maatiloilla. TTS
tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: maatalous 1/2007 (595). 8 s.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2004. Tilastoajo 25.3.2004 työajan tapaturmista
vuosilta 1998–2003.
Mela 2004. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Internet-sivut. Lainattu 22.2.2007.
Luettavissa sähköisessä muodossa: http://www.mela.fi
NASD 2004. NASD Rewiew 7/2004. Rollover Protective Structures (ROPS). Lainattu
31.5.2007. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.cdc.gov/nasd/docs/d001701-d001800/d001733/d001733.html
NASD 2005. Skid Steer Loader Safety. Atlanta, GA: Centers for Disease Control.
National Agricultural Safety Database. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.cdc.gov/NASD/menu/topic/machinery_loaders.html
Neitzel, R. 2002. Construction noise strategies. Occupational Health and Safety 71(6):
72-74, 76.
Pekkanen, J. 2002. Kaupunki-ilman pienhiukkasten pitoisuudet ja
terveysvaikutukset.Ympäristö- ja Terveys- lehti. Supplementtinumero:
Ympäristöterveys 2002, S: 7 – 19.
Pinzke, S. & Lundqvist, P. 2004. Slow-mowing vehicles in Swedish traffic. Journal of
Agricultural Safety and Health 10(2): 121–126.
Purschwitz, M.A.1999. Safe use of skid-steer loaders on the farm. Lainattu 21.9.2006.
Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://s142412519.onlinehome.us/uw/pdfs/A3674.PDF
Pönkä. A., Savela. M. & Virtanen. M. (1998). Mortality and air pollution in Helsinki.
Archives of Environmental Health 53(4): 281 – 286.
Rautiainen, R. 2005. Clinical Assistant Professor. Department of Occupational &
Environmental Health, The University of Iowa College of Public Health.
Kirjallinen tiedonanto 27.9.2005.
SAE. June 2003. Personnel Protection – Skid Steer Loaders. Detroit, MI: SAE
International. http://www.sae.org
Suter, A.H. 2002. Construction noise: exposure, effects, and the potential for
remediation; a review and analysis. American Industrial Hygiene Association
Journal 63(4): 768-789.
Suutarinen, J. 1996. Traktoritapaturmien syyt ja torjunta. Lisensiaattitutkielma.
Helsingin yliopisto.
44
Suutarinen, J. 2003. Occupational Accidents in Finnish Agriculture – Causality and
Managerial Aspects for Prevention. Doctoral Dissertation. MTT Agrifood Research
Finland. Agrifood Research Reports 39: 1-75.
Utell, MJ. & Frampton, MW. 2000. Acute health effects of ambient air pollution: The
ultrafine particle hypothesis. Journal of Aerosol Medicine 13(4): 355 – 359.
Uusi-Kämppä, J., Rissanen P (toim) 2004. Suuret pihatot - eläinten hyvinvointi,
lypsyn työmenekki, työolot ja ympäristönhoito. Maa- ja elintarviketalous 47. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 184 s.Jokioinen, 2004. Luettavissa
sähköisessä muodossa: http://www.mtt.fi/met/pdf/met47.pdf .
Vähänikkilä, A.,Sorainen, E., Taattola, K. & Rytkönen E. 2006. Maataloustraktorien
tärinä ja melu. Työterveyslaitos. Kuopio. 39 s. Luettavissa sähköisessä muodossa:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Maatalous+ja+terveys/Tiedonlahteet/
Wathen, M., Pentti, S. & Lätti, M. 2006. Pienkuormaaja taipuu moneen työhön.
Koneviesti 11/2006. s.6-18.
45
LIITTEET
Liite 1. Muistilista pienkuormainten käyttäjille
Ennen työn aloittamista tai luovutusta käyttöön
x
lue valmistajan käyttöopas huolellisesti läpi, jotta tiedät koneen erityispiirteet
¾ mm. ohjausjärjestelmät eri valmistajien kuormaimissa vaihtelevat
x
jos käytetyn koneen mukana ei ole käyttöopasta, tilaa sellainen valmistajalta tai
myyjältä
x
tutustu koneen hallintalaitteisiin, vaikka olisit ennenkin käyttänyt pienkuormaimia
¾ eri valmistajilla on käytössä erilaisia hallintajärjestelmiä
x
jos olet työnantaja, huolehdi että kuormainten käyttäjät lukevat käyttöoppaan ja lisäksi anna henkilökohtainen opastus pienkuormaimen turvalliseen ja tehokkaaseen
käyttöön tai pyydä sitä kuormaimen myyjältä tai valmistajalta
x
Tarkista, että kuormaimessa on kunnossa olevat – riippuen tyypistä
¾ turvaohjaamo/-kaari
¾ sivusuojat (Bobcat-tyyppiset)
¾ turvapuomi (Bobcat-tyyppiset)
¾ turvavyö
¾ peruutuksen hälytysääni (Bobcat-tyyppiset)
¾ varoitusvalo ja jauhesammutin
x
tarkista polttoaine, moottoriöljy, hydrauliöljyt, jäähdytysneste
x
kierrä kone ennen ohjaamoon nousemista ja tarkista se rikkoutuneiden, vaurioituneiden ja irronneiden osien varalta
¾ tarkista erityisesti puomisto, hydraulisylintereiden kiinnityskohdat ja renkaat
x
tarkista, että valmistajan suosittelemat lisäpainot ovat paikallaan
¾ väärin tasapainotettu pienkuormain on helposti epävakaa
¾ karkeasti 2/3 tyhjän koneen painosta on taka-akselilla, kuorman kanssa paino siirtyy enemmän etuakselille
x
täytä polttoainetankki koneen ollessa sammutettuna ja kylmänä, älä tupakoi tankatessa, pyyhi ylivuodot ja roiskeet
x
ikkunoiden tulee olla puhtaat ja jäättömät
x
suunnittele työ niin, että sinun ei tarvitse jatkuvasti poistua ohjaamosta
x
tarkista työskentelyalue mahdollisten vaarojen varalta ja poista esteet jos mahdollista
¾ montut, kolot, pehmeät kohdat maassa
¾ esteet maassa ja esteet ilmassa (putket, johdot yms)
¾ oviaukot, kulkuväylät
¾ maaston liukkaus (jää, muta yms.)
46
x
tarkista sopiiko kone kulkemaan kaikista työn vaatimista paikoista
¾ esim. lainakoneessa saattaa olla leveämmät renkaat kuin edellisellä kerralla
x
mieti oletko liian väsynyt käyttämään konetta
x
älä anna kuormainta lasten tai kokemattomien aikuisten käyttöön, kyseessä on
voimakas kone, joka vaatii ymmärrystä ja taitoa käyttää sitä
Ohjaamoon nousu ja sieltä poistuminen
x
tarkista, että ohjaamoon nousukohtien liukastumisesteet ovat hyvässä kunnossa
x
puhdista portaat ja muut nousukohdat, lattia ja polkimet, jotta niissä ei ole liukastumis- ja jäätymisvaaraa ja pidä ne aina puhtaina mudasta, savesta, lumesta ja jäästä
x
nouse ohjaamoon ja poistu ohjaamosta kohtisuoraan kengät puhdistettuina käyttäen apuna tartuntarautoja ja mahdollista ovenkahvaa (kolmipisteote)
x
älä hyppää poistuessasi ohjaamosta
x
poistuessasi koneesta laske puomi alas, sammuta kone, aseta kaikki hallintalaitteet
vapaa-asentoon ja kytke käsijarru
x
älä ikinä nouse ohjaamoon tai poistu ohjaamosta puomin ollessa ylhäällä, ellei se
ole tuettu asianmukaisesti
x
älä nouse liikkuvaan tai poistu liikkuvasta kuormaimesta
x
poistuessasi koneen läheltä ota avain tai päävirtakytkin (jos on) mukaasi, jos muut
eivät käytä konetta
x
noustessa tai poistuessa älä ota kiinni hallintalaitteista tai polje niiden päälle
x
jos et pysty poistumaan kuormaimesta normaalisti etukautta (Bobcat-tyyppiset), niin
käytä katossa tai ohjaamon takaosassa olevaa hätäpoistumistietä
Työtä aloitettaessa
·
poista ohjaamosta irtonainen tavara, joka saattaisi häiritä ohjainten käyttöä
·
säädä istuin ja peilit, kytke turvavyö, laske suojapuomi, kytke käsijarru (jos ei päällä)
ennen käynnistämistä
¾ turvavyö ja/tai suojapuomi pitävät sinut turvaohjaamon sisällä koneen kaatuessa tai pysähtyessä äkillisesti
¾ turvavyö estää myös horjahtamisen hallintalaitteisiin, mikä voi olla vaarallista
myös ulkopuolisille
¾ turvavyötä ei kuitenkaan pidä käyttää, jos ei ole myös turvaohjaamoa/-kaarta
(Avant-tyyppiset)
·
tarkista ettei koneen läheisyydessä ole ketään, etenkään lapsia
·
jos koneen läheisyydessä on ihmisiä, varoita heitä tai vaadi heitä poistumaan koneen läheisyydestä
·
käynnistä kone ja tarkista kaikkien hallintalaitteiden ja merkkivalojen toiminta
·
tarkista äänitorven ja peruutushälyttimen toiminta
·
sovi käsimerkeistä joilla kommunikoitte muiden työmaan työntekijöiden kanssa
47
Turvallisuus- ja suojalaitteet
·
älä koskaan poista, muunna tai ohita turvalaitteita tai –järjestelmiä, sillä se lisää
huomattavasti vakavan tapaturman vaaraa tai jopa kuolemanvaaraa. Turvalaitteet
ja -järjestelmät on tehty SINUN turvaksesi
¾ turvapuomi (mahdollisesti myös turvavyö ja/tai istuintunnistin) keskuslukitusjärjestelmään kytkettynä estää koneen käytön ilman sen käyttöä, jolloin mm.
puristuksiin jääminen puomin ja rungon väliin on lähes mahdotonta (jos ei
kytkettynä tai jos istuimella ei istuta, niin kuormaimen ajo- ja/tai työhydrauliikka lukkiutuvat, kuormain ei käynnisty)
¾ turvavyö pitää kiinni istuimella ja turvaohjaamon sisäpuolella kaatumistilanteissa
¾ turvavyö estää lentämästä istuimelta ja iskemästä päätä sekä pitää turvaohjaamon sisäpuolella äkillisessä pysähtymisessä (esim. lunta auratessa) tai
äkillisessä liikkeellelähdössä taaksepäin vedettäessä ja esim. kiinnityksen irrotessa
¾ kunnossa oleva ovitunnistin estää hydrauliikkatoiminnot oven ollessa auki,
jolloin puominnostoyritys ei pääse rikkomaan ovea
·
jos Bobcat-tyyppisessä kuormaimessa ei ole turvavyötä ja/tai kuljettajan eteen tulevaa turvakaarta, älä kurkottele puomin ja työlaitteen toiminta-alueelle
·
turvalaitteen mennessä epäkuntoon korjaa se heti, älä käytä konetta aikaisemmin
·
jos kuormaimessa ei ole edellä mainittuja turvalaitteita ja –järjestelmiä, kysy kuormaimen myyjältä, maahantuojalta tai suoraan valmistajalta niiden jälkiasennusmahdollisuuksista
·
älä poista tai muunna turvaohjaamoa/-kaarta muuten kuin huollon ajaksi ja silloinkin
koneen ollessa sammutettuna
·
pidä jalat ja kädet sekä pää koneen käydessä aina ohjaamossa, älä laita mitään
ruumiinosaa ylösnostettujen puomien alle, sillä puomi voi yllättäen laskea alas
¾ hydrauliikan pettäessä (viallinen venttiili tai o-rengas, vioittunut letkuliitäntä
tai letku) puomi laskee alas hetkessä, ennen kuin ihminen ehtii reagoida siihen
¾ tahaton puominlasku esim. horjahtamisen tai liukastumisen seurauksena
¾ siksi on tärkeää, että sivusuojat ovat aina paikallaan
·
hallintalaitteita ei saa itse muuttaa tai tehdä lisäyksiä esim. polkimiin tai hitsata kappaleita lattiaan ”helpottamaan” polkimien käyttöä. Ne vievät tilaa muutenkin ahtaasta jalkatilasta ja lisäävät riskiä aktivoida hallintalaitteita vahingossa
·
pidä kuormaimessa mukana nopeasti käyttöönotettavaa jauhesammutinta
48
Hallintalaitteiden käyttö
·
käynnistä kuormain vain ohjaamosta istuessasi
·
älä ikinä yritä käyttää hallintalaitteita ohjaamon ulkopuolelta
·
jos hallintalaitteiden yhtäaikaisessa käytössä menee sekaisin, irrota kädet ja jalat
hallintalaitteista, niin koneen toiminnot loppuvat
·
vältä äkkinäisiä liikkeelle lähtöjä, pysähdyksiä ja käännöksiä
·
älä koskaan jarruta äkillisesti kuorman ollessa ylösnostettuna tai käännöksissä, sillä
kuormain saattaa kaatua
·
sovita nopeus olosuhteiden, maaston ja työtehtävän mukaan, useimmissa koneissa
on enemmän voimaa hitailla nopeuksilla
·
työskentele kuormaimen ja lisälaitteiden kanssa valmistajan suositusten mukaan
·
ole varovainen liikutellessasi irtonaista materiaalia, sillä nostaessa ja käännettäessä
työlaitetta eteen-/taaksepäin nopeasti voi irtotavara pudota työlaitteesta
Huolto ja korjaus
x
puhdista kone säännöllisesti ja aina likaisen työn jälkeen
x
huolla kuormain säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan
x
jos huoltotoimenpide vaatii koneen olemista käynnissä, tee toimenpide mielellään
toisen henkilön avustaessa
x
älä koskaan käytä puomin tukemiseen betonikappaleita, tiiliä tai puutavaraa sillä ne
saattavat pettää
x
Hydrauliikkajärjestelmän paine on poistettava ja moottori sammutettava aina ennen
huolto-/korjaustöitä
x
jos on tarpeellista tehdä huolto-/korjaustöitä puomin ollessa ylhäällä, varmista puomin asianmukainen lukitus ohjaamosta käsin käytettävillä lukitustapeilla tai sylinteriputkiin asetettavalla tuella, tarvittaessa puomin painon kestävillä liinoilla tai köysillä
yläpuolisiin rakenteisiin
x
jos käytät puomin tukemiseen nostotaljaa tai nostotunkkia, varmista niiden kunto
ennen käyttöä. Pelkästään niiden varaan puomia ei kuitenkaan saa jättää
Työlaitteiden kiinnitys
·
varmista aina työkoneen lukitus, silloinkin, kun käytät työkonetta vain hetken
¾ lukitsematon työkone voi irrota ja pudota ohjaamoon tai lähellä olijan päälle
¾ toinen koneen käyttäjä ei välttämättä tiedä lukitsemattomasta työkoneesta, jolloin vaara on ilmeinen
¾ älä käytä toisen valmistajan työkoneita, jos niitä ei saa lukittua täydellisesti
49
Työskentely taakan kanssa
·
epätasaisesti kuormittavat kuormat täytyy nostaa erityisen varovasti, jotta kone ei
kaatuisi: kuorman massakeskipisteen tulee olla mahdollisimman keskellä kuormainta
·
käytä vain lukittavia lisäpainoja, jotta ne pysyvät paikallaan kuormaustilanteessa
·
kuljeta kuormia mahdollisimman alhaalla, etenkin käännyttäessä
·
lastaa, pura ja käänny mahdollisimman tasaisella alustalla
·
vältä jyrkkiä käännöksiä kuorman kanssa ja rinteissä, vältä jyrkkiä rinteitä
·
etene rinteessä aina ylös/alas suunnassa, älä koskaan rinteen suuntaisesti
¾ kuormain kaatuu 35–40 asteen kulmassa
·
jos kuitenkin joudut liikkumaan rinteen suuntaisesti ja kuormain tulee epävakaaksi,
käännä alamäen suuntaan
·
älä kuormaa sellaisten esteiden yli, jotka voivat tunkeutua ohjaamoon kuormaimen
kaatuessa eteenpäin (esim. pystytolppa, pitkä kanto)
Kulkureitit ja sivulliset
·
älä mene kuormaimella seinämän korkeutta lähemmäksi kaivantojen, ojien ja jyrkänteiden reunoja, sillä ne voivat pettää, jolloin kuormain voi kaatua ja pudota alas
·
jos etupyörä menee tyhjän päälle (esim. oja), käännä mieluummin ojaan päin kuin
takaisin: näin voit estää koneen kaatumisen kyljelleen
·
älä mene lähelle lastauslaitureiden tai avonaisten kuilujen reunoja, sillä kuormain
voi tippua sinne ohjaajan virheen, teknisen vian tai liukkaan alustan johdosta
¾ asenna tällaisiin paikkoihin mahdollisuuksien mukaan suojapuomi.
·
täytettäessä esim. ojaa/kaivantoa kaivumaalla, laske kauha alas ja aja kauha hiljaa
kiinni kasaan ja työnnä sitä kaivantoon
¾ kauhan kärjen ollessa kaivannon reunalla ala kallistaa kauhaa alaspäin
·
tarkista että ajourat ovat tarpeeksi leveät, mahdollisimman tasaiset ja tarpeeksi kantavat kuormituksiin nähden
·
tarkista aina ennen kuin ajat siltojen, kellareiden, holvien jne. päällä, että ne varmasti kestävät koneen painon
·
varmista ennen alikulkujen, siltojen, tunneleiden, kantavien palkkien ym. alle menemistä, että ne ovat tarpeeksi korkeat
·
kierrä esteet mieluummin kuin ajat niiden yli tai läpi
·
varo soraseinämien sortumista, älä kuormaa seinämän alta
·
älä nosta, heiluta tai muuten liikuta taakkaa kenenkään henkilön yläpuolella
¾ hydrauliikka voi pettää tai kuormasta voi tippua tavaraa päälle
·
muista, että vaikka olisit kokenut kuormaimen käyttäjä, voi ”tilannesokeus” yllättää
¾ tottuminen/rutiini voi johtaa tarkkaavaisuuden herpaantumiseen ja työturvallisuusnäkökohtien laiminlyömiseen
50
·
älä ikinä käytä kuormaimen työlaitetta työskentelytasona tai nosta/kuljeta ihmisiä sillä, koska hydrauliikka voi aina pettää
¾ lisäksi maaston epätasaisuudet kertautuvat työlaitteessa, jolloin matkustaja voi
sinkoutua maahan, samoin voi käydä nopeissa hidastuksissa ja käännöksissä
·
peruuttaessa odota hetki ennen liikkeelle lähtöä, jotta mahdollisesti takana olevat
ehtivät alta, vältä myös peruuttamasta pitkiä matkoja
·
katso aina ajosuuntaan ja varmista ettei kulkureitillä ole ihmisiä tai muita esteitä
·
kunnossa olevat sivupeilit parantavat kuljettajan näkyvyyttä taakse, sillä puomiston
tuenta estää näkyvyyttä takaviistoon Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa
·
sivullisille koneen havaitsemista taas helpottavat vilkkuvalo ja peruutushälytysääni
Sähköjohdot ja –kaapelit työmaalla
·
varmista ennen kaivutöiden aloittamista, että maassa ei ole sähkökaapeleita, jotka
voivat aiheuttaa vakavia loukkaantumisia
·
selvitä mahdollisten maanalaisten kaapeleiden olemassaolo yhteistyössä maanomistajan tai kaapeleita omistavan yhtiön kanssa
¾ merkitse kaapeleiden paikat ennen työn aloittamista
·
jos sähkökaapeli vaurioituu älä poistu ohjaamosta, varoita muita henkilöitä tulemasta lähelle tai koskettamasta konetta ja anna jonkun kytkeä virta pois päältä
·
varmista aina riittävä puomin ja työlaitteen etäisyys yläpuolisiin sähköjohtoihin niin,
että virtaa ei pääse kulkemaan kuormaimeen
·
vältä työskentelyä suurjännitteisten ilmajohtojen alla tai läheisyydessä
¾ vähimmäisvaroetäisyydet vaihtelevat jännitteen määrän mukaan 2 – 5 metriin
Työskenneltäessä sisätiloissa
·
varmista aina riittävä tuuletus, kun työskennellään suljetuissa tiloissa
·
jos kuormain on säilytyksessä sisätilassa, jätä ovi tai ikkuna hetkeksi auki pakokaasun poispääsyä varten
·
tarkista, että kuormain mahtuu kulkemaan työskentelyalueella
·
varoita ja varo muita työntekijöitä
·
tarkista lattioiden tai muiden alustojen kantavuus
Pysäköiminen
·
älä koskaan poistu kuljettajan istuimelta, jos ylösnostetussa nostopuomissa on raskas taakka tai työlaite, vaan laske se aina ala-asentoonsa
·
pysäköi tasaiselle alustalle, kytke käsijarru päälle ja laske puomi aina alas
·
lopettaessasi työn ota virta-avain mukaasi, älä jätä sitä virtalukkoon
·
katkaise aina yhteys akkuun mahdollisesta päävirtakytkimestä palovaaran vähentämiseksi ja ota se mukaasi, jos epäilet kuormaimen luvatonta käyttöä
51
Liite 2. Pienkuormaimen kuljettajan koulutus-/
perehdytyskortti pienkuormainten turvalliseen käyttöön
osa 1/2
KOULUTUS-/PEREHDYTYSKORTTI
Pienkuormaimen kuljettajan koulutus-/perehdytyskortti pienkuormainten turvalliseen käyttöön
Osaamistavoite
Opetettu* Harjoitellut*
Osaa*
1 Käyttökohteet
1.1 Kuormaimen käyttökohteiden tunnistaminen (kapasiteetti)
2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
Toiminta ennen kuormaimen käyttöönottoa
Valmistajan käyttöohjekirjaan ja varoitustarroihin
perehtyminen
Kuormaimen ulkoisen kunnon toteaminen (tarkastus)
Öljyjen ja nesteiden tarkistaminen
Lisäpainojen kiinnitys ja sen tarkistaminen
Kuljettajan näkyvyyden varmistaminen
Työmaan vaarojen kartoitus
3
3.1
Henkilökohtainen suojautuminen
Kuulo- ja pölysuojainten, turvajalkineiden- ja kypärän, työkäsineiden ja työvaatetuksen tilanteen
mukainen käyttö
4
4.1
4.2
4.3
Kuormaimen hallinta ja käsittely
Ohjaamoon nousu ja sieltä poistuminen
Kuormaimen käynnistys ja pysäytys
Turvalaitteiden ja –järjestelmien merkitys ja käyttö
sekä niiden kunnon tarkistaminen
Ohjausjärjestelmän käyttö
Hallintalaitteiden käyttö
Työlaitteet ja niiden kiinnitys
Kuormaimella liikkuminen (eteen, taakse, käännökset)
4.4
4.5
4.6
4.7
* merkitse päivämäärä jolloin kyseinen asia on opetettu, opetettava on sen harjoitellut ja osaaminen
on todettu (täyttö vain valkoisiin ruutuihin)
52
Liite 2. Pienkuormaimen kuljettajan koulutus-/
perehdytyskortti pienkuormainten turvalliseen käyttöön
osa 2/2
KOULUTUS-/PEREHDYTYSKORTTI
Pienkuormaimen kuljettajan koulutus-/perehdytyskortti pienkuormainten turvalliseen käyttöön
Osaamistavoite
Opetettu* Harjoitellut*
Osaa*
5 Sivullisten huomioiminen työmaalla
5.1 Tarkistukset ennen liikkeellelähtöä (äänitorvi,
”majakka”, mahdollinen peruutushälytin)
5.2 Työmaan muiden työntekijöiden informointi
5.3 Käsimerkit ja niiden käyttö
5.4 Ihmisten kuljettamien tai nostaminen
6
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
Turvallinen työskentely
Työskentely taakan kanssa
Työskentely rinteissä ja epävakailla alustoilla
Työskentely kaivantojen, ojien, jyrkänteiden yms.
lähellä
Kulkureittien kantavuus
Sähköjohdot ja –kaapelit työmaalla
Työskentely sisätiloissa
Kuormaimen pysäköiminen
7
7.1
7.2
Huolto ja korjaus
Huoltokohteet ja -tarve
Turvallisuus huollon ja korjauksen yhteydessä
8
8.1
8.2
Kuormaimen siirto
Kuormaimella liikenteessä ajon edellytykset
Kuormaimen sidonta kuljetuksen aikana
* merkitse päivämäärä jolloin kyseinen asia on opetettu, opetettava on sen harjoitellut ja osaaminen
on todettu (täyttö vain valkoisiin ruutuihin)
53