Tulisijan lämmittäminen ja huolto (CE)

Tulisijan lämmitys- ja huolto-ohje
2
Tulisijan lämmitys- ja huolto-ohje
1 Yleistä
Varaavat uunit testataan normin DIN EN
15250 mukaan.
Sisällys
1 Yleistä2
2 Toimintaperiaatteen kuvaus
2
3 Vaihdettavat osat2
4 Palamisilma3
5 Riittävä veto3
6 Polttopuut4
7 Palonsuoja-alue ja suojaetäisyydet 4
8 Tulisijan alkulämmitys ja sisäänajo 4
9 Tulisijan lämmittäminen
5
9.1 Puiden latominen ja määrä
5
9.2 Sytyttäminen
7
9.3 Vedon säätö
7
9.4 Puiden lisääminen
7
9.5 Lämmityksen lopettaminen
7
10 Ruoanlaitto tulisijassa
8
11 Tulisijan hoito9
11.1 Tuhkan käsittely
9
11.2 Savukanavien puhdistus
9
11.3 Luukkujen jälkikiristys
9
11.4 Kivipintojen puhdistus
10
12 Mahdolliset toimintahäiriöt
11
Ole varovainen, kun käytät takkaa. Kuuma
luukku voi aiheuttaa palovammoja. Takkaluukku on tulisijan käytön aikana pidettävä
suljettuna.
2 Toimintaperiaatteen
kuvaus
Hopealoimu-uunit toimivat vastavirtausperiaatteella, eli savukaasut nousevat tulipesästä
yläpalotilaan ja sieltä kuumat kaasut virtaavat
alakanaviin. Kuumat kaasut johdetaan savupiippuun. Raskas rakenne uuneissa mahdollistaa erittäin korkea lämmönvarauskyvyn.
3 Vaihdettavat osat
Seuraavat osat voidaan vaihtaa helposti uunista:
• arina
• tuhkaluukku 1 kpl
• takkaluukku 1 kpl
• nokiluukku 2-3 kpl
• liesitaso
Uunin varaosien tulee olla samantyyppiset
kuin testatuissa uuneissa on käytetty, eli valmistajan toimittamat varaosat sallitaan.
Toimita takan pakkausmateriaalit kaatopaikalle palavien jätteiden keräyspisteeseen,
josta ne menevät 100 % hyötykäyttöön uusioenergian tuotannossa. Suojamuoveja ei saa
polttaa takassa.
3
4 Palamisilma
Puun palamisessa syntyvästä energiasta 15
% syntyy puun kuiva-aineksen ja loput 85
% vapautuvien kaasujen palamisesta. Hopealoimu-tulisijojen tulipesät ja kanavat on
suunniteltu siten, että kaasujen palaminen
on tehokasta. Näin lämpö pääsee tehokkaasti
varautumaan koko tulisijan massaan.
Jos hormin veto on huono, ilman voi saada
liikkeelle hormissa puhaltamalla kuumaa ilmaa hormin puhdistusluukun kautta tai polttamalla paperia siellä.
Tulisija ja rakennuksen ilmastointi.
Ilmastointi johtaa käytettyä ilmaa pois
rakennuksesta ja aiheuttaa alipaineen talon
sisään. Tulisijan hormin vedon on oltava
suurempi kuin tämä alipaine, jotta savut
Puu vaatii palaakseen runsaasti ilmaa: 8 m3
virtaisivat ulos.
puukiloa kohden - 10 kg puita vaatii 2,5 m
Rakennuksen ilmastointi voi olla:
korkean ja 30 m2: suuruisen huoneellisen
ilmaa. Tilassa, jossa tulisijaa käytetään, tulee • Painovoimainen: ilma poistuu painovoimaisesti ilmahormien kautta, tavallisesti
olla saatavissa riittävästi ilmaa. Palamiseen
vanhat talot. Palamisilmaa on tavallisesti
tarvittava ilma on johdettava korvausilmana
saatavissa riittävästi.
uunin viereen tai alle.
• Koneellinen poisto: käytetty ilma poistetaan puhaltimella (esim liesituuletin
Korvausilmaventtiili voi olla tulisijan lähellä
tai huippuimuri). Tuloilma virtaa sisään
ulkoseinällä tai ilma voidaan johtaa tulisikorvausilmaventtiilien kautta. Tällaisesjan alle ja siitä tuhkaluukun alle. Uusissa
sa ilmastointitavassa rakennuksessa on
rakennuksissa LVI-suunnittelija määrittää
aika voimakas alipaine. Tulisijaa varten
korvausilmaventtiilin paikan. Palamisilma
on oltava vähintään yksi 100 mm:n tuloiljohdetaan tuhkaluukun sekä luukkujen ilmaventtiili. Ennen tulisijan sytyttämistä
manvaihtoaukkojen kautta arinan läpi tulipeon hyvä kytkeä poistopuhallin pois päältä
sään.
noin 15 minuutiksi ja tarvittaessa avattava
ikkunaa tai ovea, jotta alipaine tasaantuu.
5 Riittävä veto
• Koneellinen ilmanvaihto: poistoilman ja
Varmista aina ennen uunin lämmittämistä,
tuloilman virtauksia ohjataan koneelliettä veto on riittävä. Tulisijan veto on helppo
sesti. Tulisijaa varten tuodaan korvausvarmistaa ennen tulen sytyttämistä seuraailmaputki. Jos hormin vedon kanssa on
vasti: avataan tuhkaluukku testataan tulitiongelmia, voidaan alipainetta pienentää
kulla tai sytyttimellä vetääkö hormi vai tuleesäätämällä poistoilman ja tuloilman suhko ilma hormista huoneistoon (liekin suunta
detta.
ilmaisee vedon suunnan). Mikäli ilma virtaa
huoneeseen ei tulta pidä yrittää sytyttää,
Korvausilma. Hyvän vedon varmistamisekennen kuin veto on syntynyt. Usein peltien
si on huolehdittava riittävän korvausilman
avaaminen hyvissä ajoin ennen sytyttämistä
saannista.
auttaa.
Liesituulettimen ja keskuspölynimurin sa-
4
manaikaista käyttöä takan kanssa ei suositella, jollei ilmanvaihtojärjestelmä ole varustettu
paineentasausjärjestelmällä (esim. ilmanvaihtokoneen takkakytkin). Takkakytkin lisää
huonetilan ylipainetta vain hetkellisesti.
Tarvittaessa voidaan ainakin sytyttämisen
ajaksi avata esim. ikkuna vedon varmistamiseksi. Kun puut ovat kunnolla syttyneet,
veto paranee yleensä niin paljon, että ikkuna
voidaan sulkea.
Tulisijan käyttö kesällä. Tulisijan ja hormin
toiminta perustuu siihen, että lämmin ilma
nousee ylöspäin ja aiheuttaa vedon hormiin.
Kesällä voi hormin yläpäässä ilma ollakin
lämpimämpää kuin hormin alapäässä. Tällöin hormissa ei ole vetoa, vaan ilma virtaa
sisään päin. Kesällä on erityisen tärkeätä, että
hormin veto testataan ennen tulen sytyttämistä.
6 Polttopuut
Polttopuiden kuivuus vaikuttaa ratkaisevasti
tulisijan tehoon ja toimintaan. Puut kannattaa nostaa lämpimään kuivumaan pari päivää
ennen polttamista. Suoraan ulkoa tuotu ilmakuiva pilke sisältää niin paljon kosteutta, että
uunin hyötysuhde voi helposti laskea jopa
viidenneksen verrattuna siihen, että puut
ovat pari päivää lämpimässä. Huonetilassa
olleessa, ns. ylivuotisessa pilkkeessä kosteutta
on 15-20 %, kun vastaavasti vasta kaadetussa
puussa sitä on peräti 50 %. Märän puuaineksen käyttäminen lämmityksessä huonontaa
oleellisesti puun palamisen hyötysuhdetta.
Kostea puu tuottaa huomattavasti enemmän
noki- ja tervamuodostumia ja saattaa lisäksi
aiheuttaa nokipalon. Kosteasta puusta haihtuva kosteus imeytyy uunin rakenteisiin ja saat-
taa siellä kiehua ja haurastuttaa rakenteita.
Tulisijassa ei tule polttaa: lastulevyjä, vaneria
eikä liimaa tai maalia sisältäviä materiaaleja.
Älä sytytä uuniasi jätteillä kuten maitopurkeilla, muoveilla tai aikakauslehdillä. Myös
muovipitoisia tavaroita (esim. muoviset
rakennustarvikkeet ja eristeet, voirasioiden
kannet, suojamuovit, muovikalvot, vaahtomuovit, muovipullot, makkarapussit ja
tekstiilit) ei saa puulämmitteisessä uunissa
polttaa.
7 Luukun palonsuoja-alue ja
suojaetäisyydet
Uunin edessä on oltava palonsuoja-alue,
joka ulottuu 40 uunin luukun eteen ja 10 cm
molemmin puolin luukkua. Uunin luukkujen säteilyalueelle eikä mitään palavaa 80 cm
etäisyydelle luukusta, esim. rakenteita tai
huonekaluja.
Uuni on perustettava palamattoman perustuksen päälle. Suojaetäisyys uunin taakse on
50 mm ja uunin sivuille 100 mm.
8 Tulisijan alkulämmitys ja
sisäänajo
Alkulämmityksen tarkoituksena on saada valuissa oleva vesi poistumaan haihtumalla. Jos
tulisijaa kuumennetaan liian voimakkaasti
ensimmäisillä käyttökerroilla, valuissa oleva
vesi alkaa kiehua, ja rakenteisiin syntyvä höyrynpaine haurastuttaa tulisijan rakenteita.
Ensimmäisen viikon aikana tulta ei pidä sytyttää uuniin lainkaan. Asennuksen jälkeen uunin veto voidaan todeta polttamalla vähäinen
määrä pahvinpalasia pesässä. Muurattavassa
uunissa ei pidä polttaa puita kahteen viik-
5
koon, koska rakenteissa on kosteutta huomattavasti enemmän kuin elementtiuuneissa.
Veden haihtumista (elementtien kuivumista)
voidaan alussa nopeuttaa myös asettamalla sähköpuhallin tulipesään ensimmäisinä
päivinä. Puhallinta käytettäessä savupelti ja
tuhkaluukku on pidettävä auki.
Tulisijan kivipinta ei läpäise kosteutta, joten vesi poistuu rakenteista vain hormiin ja
saumojen läpi. Kuivumista voidaan nopeuttaa ottamalla alkulämmityksen aikana uunin päällä olevat irtonaiset katekivet pois tai
vaihtoehtoisesti raotettava niitä. Sisäosien
kosteus pääsee näin tehokkaasti haihtumaan.
Ennen puiden polttoa on varmistettava, että
nuohousluukun kannet uunin sivuilla ja hormissa sekä mahdollisesti tuhkapesässä olevat
puhdistusluukut ovat tiiviisti paikoillaan.
hallinta.
• Huomaa, että myös pitkään käyttämättä
olleen tulisijan lämmitys täytyy aina aloittaa varovasti, jottei kiviaineeseen kertynyt
kosteus vaurioita tulisijaa.
9 Tulisijan lämmittäminen
Seuraavien lämmitysohjeiden noudattaminen
on tärkeätä, jotta saavutetaan puhdas palaminen, korkea hyötysuhde ja pitkä tulisijan
kestoikä.
Ennen lämmitystä tarkistetaan, ettei tulipesässä ole liikaa tuhkaa ja ettei tuhkapesä ole
täynnä, jotta ilma pääsee virtaamaan arinan
kautta. Jos tuhka tukkii arinan osittainkin,
estyy ilmansaanti, palaminen häiriintyy ja
pahimmassa tapauksessa arina saattaa ylikuumentua ja vahingoittua. Tuhkat on poistettava vasta, kun ne ovat täysin jäähtyneet. Tuhkien tyhjennyksessä on käytettävä peltiastiaa.
Tulisija ei kuivaa lämmityskuivuuteen, vaikka
se olisi lämpimässä tilassa useita kuukausia.
Avaa hormipelti ennen tulisijan lämmitystä.
Aina tarvitaan sisäänajolämmitys, jotta kosteus saadaan poistetuksi rakenteista.
9.1 Puiden latominen ja määrä
Toisen viikon aikana uunissa poltetaan n. 2 kg
tikkuja kerrallaan noin viikon ajan. Tikkuja
voidaan polttaa useita kertoja päivässä. Polttokertojen välillä hormin sulkupelti ja tuhkaluukku pidetään auki, jotta kosteus pääsee
haihtumaan hormiin.
Kolmannella viikolla poltettavaa puumäärää
voidaan vähitellen lisätä 3-4 kiloon.
Tiivistelmä tulisijan sisäänajosta:
• Anna tulisijan kuivua takka- ja nuohousluukut auki vähintään viikon. Kuivumista
voidaan nopeuttaa käyttämällä lämpöpu-
Puut ladotaan vaaka-asentoon muutama puu
rinnakkain ja sitten seuraava kerros ristikkäin
edellisten kanssa. Puut eivät saa ulottua tulipesän takaseinän reikien yläpuolelle, koska
seurauksena on epäpuhdas palaminen. Puiden
päälle ladotaan sytykkeiksi pieniksi hakattua
puunsäleitä ja yksi sytytyspala. Puita ladottaessa tulee huomata, etteivät puut saa olla
lähempänä kuin 10 cm luukun lasia eikä kiinni
tulipesän keraamiseen takaosaan.
Yleinen suositus poltettavan puun määrästä
lämmityskertaa kohti on 0,7 kg 100 kg uunin
varaavaa massaa kohden. Esimerkiksi pieni
SMF (paino 1250 kg) suositus on 0,7 x 1250
6
kg = noin 9 kg, joka tulipesän pienuudesta
johtuen voidaan polttaa kolmessa erässä kerralla kolme kiloa. Suuriessa takkaleivinuunissa TLUR (paino 2500 kg) voidaan puolestaan
polttaa puuta noin 17 kg. Maksimipuumäärä
lämmityskertaa kohden on 17 kg, joka suositellaan poltettavaksi kolmessa 5-6 kilon
erässä.
Lämmityskerran polttomäärässä on noudatettava mainittuja puumääriä. Lämpö varastoituu tulisijan rakenteisiin liekin ja savukaa-
sujen lämpötilaeron vuoksi. Jos uuni on jo
erittäin kuuma, jää lisättävän puuerän hyöty
vähäiseksi. Samalla aiheutetaan uunil-le kova
rasitus, joka saattaa lyhentää uunin käyttöikää. Kylmällä säällä on parempi lämmittää
uunia kaksi kertaa päivässä kohtuullisesti
kuin kerran liikaa.
Hopealoimu-tulisijat on suunniteltu siten,
että pintalämpötila nousee enintään 70 asteeseen. Ilman pintalämpötilamittaria tuntee
lämpötilan siitä, että kämmenellä voi koskea
pintaan vain pienen hetken. Jos polttomäärä
nostaa pintalämpötilan huomattavasti korkeammaksi alkaa tulla riski, että tulisijan ulkokuoren laastit alkavat menettää lujuuttaan.
Samalla takan kestoikä lyhenee.
9.2 Sytyttäminen
Yllä: Käytä lämmityksessä pintakuivaa puuta,
se antaa parhaan hyötysuhteen.
Alla: Puut ladotaan ristikkäin kuvan osoittamalla tavalla. Sytykkeiksi ladonnan päälle
asetetaan ohuita puita.
Arina avataan sytytystä varten kääntämällä
luukun alla olevaa nuppia vastapäivään. Näin
sytytykseen saadaan riittävä ilmamäärä.
Ennen sytytystä avaa tuhkaluukku ja takkaluukun ilmasäädöt. Varmista, että hormin on
sulkupelti on avattuna.
Kesäpellin (sytytyspellin) käyttäminen. Mikäli
uunissa on kesäpelti eli uunin yläosa on yhdistetty suljettavalla pellillä hormiin, avataan
tämä pelti sytytettäessä muutamaksi minuutiksi. Tulisijaa ei saa polttaa yläliittymäpelti
auki ja suuluukut samanaikaisesti suljettuina.
Silloin kuumuus pääsee suoraan hormiin ja
saattaa aiheuttaa hormin halkeamisen ja kesäpellin vääntymisen.
9.3 Vedon säätö
Kun puut palavat kunnolla, pienennetään palamisilman määrää kääntämällä luukun alla
olevaa nuppia oikealle päin. Tällöin ilman
7
virtaus arinan kautta pienenee ja palamisilma
tulee entistä suuremmissa määrin tulipesän
takaseinien reikien ja takkaluukun tuuletusaukkojen kautta.
Puita lisättäessä hiilloksen päälle avataan ensin suuluukku hivenen raolleen ja odotetaan
hetki, että palaminen ja paine tasaantuvat.
Puita lisättäessä niitä ei saa heittää takkaan,
koska isku kuumaan tulipesän peräseinään
Jos liekki on valkoinen, saa tulisija liikaa
saattaa aiheuttaa halkeaman keraamiseen
ilmaa, ja savukaasut virtaavat osittain palalaattaan. Takuu ei kata tällaista virheellisestä
mattomina hormiin. Tulen värin tulee olla
käyttötavasta aiheutunutta vahinkoa. Tämän
jonkin verran punertava mutta ei liian tumma. jälkeen suuluukku avataan hitaasti. Jos suuNuppia säädetään siten, että liekin palaminen luukku avataan nopeasti, tulee savu huoneeon reipasta mutta ei humisevaa.
seen.
9.4 Puiden lisääminen
Mikäli lämpöä tarvitaan enemmän kuin yksi
pesällinen, lisätään toinen pesällinen vasta
kun ensimmäinen pesällinen on hiilloksella.
Palamista ei tule häiritä: tarpeetonta tulen
kohentamista ja suuluukkujen avaamista tulee välttää, sillä tämä aiheuttaa ylimääräisen
ilmavirran uunin läpi, jolloin osa palavista
kaasuista virtaa palamattomina ulos ja palamisen hyötysuhde alenee. Samalla savukaasujen häkäpitoisuus nousee oleellisesti.
Ohuet sytykepuut ladonnan päällä sytyttävät
vähitellen allaan olevat puut.
Kun puut ovat palaneet hiillokseen asti,
voidaan tarvittaessa lisätä uusi pesällinen.
Jos uunissa on sytytyspelti, se voidaan avata
hetkellisesti luukkua avattaessa, jolloin huonetilan mahdollinen alipaine ei aiheuta niin
herkästi savutusongelmia. Sytytyspelti on
suljettava heti, kun luukku on suljettu.
9.5 Lämmityksen lopettaminen
Sytytyspalat palavat useita minuutteja ja
sytyttävät ympärillä olevat puut.
Hiillosvaiheessa luukkujen ilma-aukot suljetaan. Hiillosvaiheessa hormipeltiä voi pienentää siten, että se jää auki noin 3-4 cm. Kun
hiillos on täysin tummunut, pellit voidaan
8
sulkea turvallisesti ilman häkävaaraa.
Hiilipalo. Hiilten palamista voidaan
nopeuttaa avaamalla arina alla olevaa läppää.
Nuppia voi kääntää ensin 1 /8 kierrosta, jolloin hiilten palamisen liekki muuttuu kirkkaaksi ja hiillos palaa ja tummene nopeammin.
Kylmillään ollut tulisija. Jos tulisija on ollut
pitkään lämmittämättömänä kosteassa tilassa, esim. kesämökillä, ovat tulisijan rakenteet
imeneet ilmasta itseensä kosteutta. Ensimmäisellä lämmityskerralla saa tulisijassa
polttaa ainoastaan pienen pesällisen puita. Jos
jätät rakennuksen kylmilleen, jätä pellit auki.
Auki jätetyn hormin kautta ilma vaihtuu, ja
uuni sekä rakennus pysyvät kuivina.
10 Ruoanlaitto tulisijassa
Haudutusuuni lämpiää takkapesässä poltettavan tulen lämmöllä. Lämmityksen voi suorittaa joko etukäteen tai sen voi tehdä ylläpitolämmityksenä. Joka tapauksessa tulisijassa
kannattaa polttaa puuta jo edellisenä päivänä,
jotta tulisijan lämpötilat ovat tasaisemmat
ja varautunutta massaa on riittävästi ruoanlaittoa varten. Oikea lämmitysmäärä riippuu
poltettavan puun laadusta ja ruuanlaittoon
kuluvasta ajasta.
Esitteen mukaisten takkaleivinuunin toimintaperiaatteiden b ja c (suljettu leivinuuniosa)
lämmitys on täysin samanlainen kuin edellä
varaavan takan lämmittäminen.
Takkaleivinuuni haudutusuunina (toimintaperiaate on c eli lakipellin ollessa suljettuna leivinuuniosa toimii haudutusuunina):
Edellinen pesä annetaan palaa hiillokselle asti Leivinuuniosa voidaan lämmittää erikseen
(yläkuva), ennen kuin lisätään puita hiilloksen pitämällä tulta leivinuunissa. Kylmää leipäälle (alakuva).
vinuuniosiota on kuitenkin vaikeata saada
vetämään. Sen vuoksi onnen lämmitystä on
takassa pidettävä tulta esim. puoli pesällistä,
jotta saadaan hormiin hyvä veto. Riippuen
vedosta saattaa olla, että leivinuuni luukkua
on pidettävä vähän raollaan, jotta palaminen
saa tarpeeksi ilmaa.
Takkaleivinuunissa alalämpö takkaosan tulipesässä on lämmityksen jälkeen muuta uunia
korkeampi. Takkaosassa paistaminen voidaan
tehdä erillisen pellin päällä, joka taas on noin
20 mm:n kivikaistojen päällä. Huom! Arin-
9
usein kulmamalleissa tuhkapesän seinämissä
olevien puhdistusluukkujen kautta. Nuohouksessa suositellaan käytettäväksi jousivarrella varustettua nailonrassia ja tuhkaimuria.
Mikäli seinämallin tulisija on kytketty horLiesileivinuuneissa leivinuuniosan saa helmiin toisen sivun kautta, on puhdistusluukku
pommin vetämään, jos pitää ensin tulta liedessä. Ennen tulen sytyttämistä leivinuuniin tehty tavallisesti tuhkapesän sivuseinämään.
on avattava uunin laen päällä oleva vetopelti Mikäli näin ei ole, voidaan hormin puoleinen
poskikanava nuohota toisen sivun nokiluuuunin päältä. Paistoaikaa voi pidentää, jos
leivinuunin lämmittämisen jälkeen pidetään kun kautta rassilla 50 mm:n viemäriputken
pientä tulta liedessä. Huom! Mikäli lieden va- pätkän avulla, jonka päässä on 90 asteen
lurautaosat alkavat hehkua punaisina, niiden mutka. Rassin varsi työnnetään mutkan puolämpötila on yli +600°C, jolloin valuraudassa lelta putken läpi.
tapahtuu pysyvä muodonmuutos. Tällöin
vetoa on heti pienennettävä ja annettava tuli- 11.3 Luukkujen jälkikiristys
Kun tulisijaa on lämmitetty jonkin aikaa,
sijan jäähtyä.
venyvät luukkujen kiinnityspultit jonkin
verran, ja luukku saattaa alkaa liikkua. Kun
11 Tulisijan hoito
luukkuun tartutaan ja liikutetaan sitä sisään
ja ulos, tulee luukussa tuntua pieni liike. Jos
11.1 Tuhkan käsittely
luukku kiristetään liian tiukalle, saattaa luuTuhkalaatikkoa tyhjennetään säännöllisesti,
kun kehys laajetessaan liikuttaa sivuelementtejotta tuhka ei estä ilman virtausta palotilaan. jä ulospäin.
alämpömittari ei kestä, jos se pidetään uunissa lämmityksen ajan. Aseta mittari uuniin
vasta lämmittämisen jälkeen.
Käsittele turvallisuussyistä vai kylmää tuhkaa. Kuuma tuhka on tyhjennettävä metalliastiaan – sitä ei saa laittaa roskiin (tulipalon
vaara).
11.2 Savukanavien puhdistus
Varaava takka tulee nuohota kerran lämmityskauden aikana. Poista tuhka savukanavista. Tuhkalaatikko pitää tyhjentää riittävän
usein, jotta paloilma pääsee arinan läpi. Ilma
jäähdyttää arinaa ja se voi vahingoittua ilmantulon estyessä. Suuluukkujen lasit puhdistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti.
Takan takasivujen kanavat nuohotaan uunin sivuilla olevien nokiluukkujen kautta tai
Luukun jälkikiristys kuuluu tulisijan käyttäjän huoltotoimenpiteisiin. Kiristystoimenpide
riippuu luukkutyypistä. Suorat luukut (41 *
41 ja 55 * 41) on pääosin kiinnitetty luukun
kehyksen läpi menevillä 6 mm:n pulteilla.
Pulttien päät ovat joko ristipääkannalla tai
kuusiokoloavaimella. Suorassa luukkumallissa ei luukun sisäpuolella olevia sivusuojalevyjä tarvitse ottaa pois. Pultit kiristetään
käsivaraisesti.
Erkkeriluukut on useimmiten kiinnitetty
koukuilla pintaelementin taakse ja kiristystä
varten on sivujen suojalevyt otettava pois.
Leveän koukun takana oleva mutteri kiristetään 13 mm:n kiintoavaimella kohtuullisesti
10
ja asennetaan sivulevyt takaisin.
Luukkujen maali. Luukkujen kuumuudenkestävä maali kestää vähän yli 400 asteen
lämpötilan. Jos maali alkaa vaaleta luukuista
ja vaalea valurauta tulee esille, on vika joko
siinä, että polttomäärä on liian suuri tai puut
ovat liian lähellä luukkuja. Palamisen aikana
on luukkujen ilmanottoaukot pidettävä auki.
Palamisilma jäähdyttää luukkuja.
11.4 Kivipintojen puhdistus
Seuraavasta luettelosta saat pika-apua eri
Hopealoimu-pintojen hoitoon:
Sileä kivipinta (S)
• lika ja pöly lähtevät sienellä, vedellä ja
miedolla pesuaineella
• rasva ja steariini voidaan poistaa liuottamalla kivi asetonilla tai vähätuoksuisella
tärpätillä, mikä jälkeen kiven pinta voidaan hioa hiomapaperilla ja pestä vedellä
ja sienellä. Tästä käsittelystä ei jää jälkeä
kiveen.
• naarmu tai kynänjälki: hio ja pese
Lohkokivipinta (L)
• pölyn puhdistus onnistuu kätevimmin
harjalla tai imurilla
• humusjäljen saa pois messinkiharjalla ja
vedellä hankaamalla
• laastitahrat voidaan poistaa vedellä ja karkealla harjalla tai pehmeällä teräsharjalla
harjaamalla. Liete imeytetään sieneen.
Antiikkilaasti (A)
• puhdistus pölyharjalla; antiikkilaastipintaa ei saa puhdistaa kostealla
• antiikkilaastipinnan voi käsitellä uusiksi
notkealla antiikkilaastilla tai sirotemaalil-
la, jotka peittävät esim. hiushalkeamia ja
pinnan tummentumia
Valurautaosat
• maalatut valurautapinnat: emäksinen
pesuaine, esim. konetiskiaine, saniteettipuhdistusaine ja sieni / talouspaperi
• valurautaosat voi tarvittaessa maalata uudelleen tai käsitellä ruokaöljyllä
Liesitaso
• maalikäsitelty (polttomaalattu) kehys:
puhdista vedellä ja sienellä: hankaavia
puhdistusaineita ei pidä käyttää, koska ne
saattavat naarmuttaa kiiltävän maalipinnan.
• valurautaosa voidaan puhdistaa teräsvillalla kevyesti ja silloin tällöin rasvata
suolattomalla ruokaöljyllä tai mustata
liesimustalla.
Luukun lasi
• noen puhdistus onnistuu kostealla talouspaperilla. Kostea paperi kastetaan tuhkaan ja hangataan nokea. Pyyhitään kuivalla talouspaperilla tai sanomalehdellä.
• Luukun lasia ei saa puhdistaa kuumana, ei
kuivana eikä kosteana. Vaarana ovat palovammat ja lasin särkyminen.
Eduslaatoitus / lattiapinnat
• normaali imurointi, pesu ja pölyjen pyyhkiminen vedellä ja sienellä tai pintojen
pesu
• puhdistus vedellä, sienellä, miedolla pesuaineella
• pinnan voi halutessaan vahata Berner
740-vahalla, mattavahaa
• pinttynyt lika voidaan poistaa hiomalla
kostealla santapaperilla.
11
12 Mahdolliset toimintahäiriöt
Vetovaikeuksia tai savuttamista saattaa esiintyä, jos
• savupelti on kiinni tai nuohousluukut
eivät ole paikoillaan
• uuni tai hormi on äskettäin muurattu:
kostea piippu tai tulisija vetää huonosti.
• lämpötila ulkona on korkeampi kuin sisällä esim. hellekautena
• uuni on ollut pitkään lämmittämättömänä
• sää on hyvin kostea ja tyyni. Matalapaineen ja sateiden aikana veto on aina
huonompi kuin hyvällä säällä tai talvipakkasella. Hyvä piippuhattu pitää hormin
kuivana ja estää hormin pakkasvauriot.
• puut ovat märkiä, jolloin puista irtoava
kosteus tukkii vedon
• huoneessa on koneellinen ilmanvaihto
päällä, jolloin huonetilaan syntyy alipaine,
joka kääntää hormin vedon väärään suuntaan.
Mikäli vetovaikeuksia havaitaan, ensimmäisenä on tarkistettava hormin ilmavirtauksen
suunta avaamalla hormin nokiluukku ja polttamalla tulitikkua nokiluukun aukossa. Jos
virtaus kulkee huoneeseen päin, hormia on
lämmitettävä, jotta virtaus lähtee kulkemaan
hormissa ylöspäin.
Hormin pelti on syytä avata huomattavasti
aikaisemmin ennen tulen sytyttämistä. Jos
käytettävissä on sähkö- tai nestekaasupuhallin, niillä on helppo lämmittää hormia.
Hormin alapäässä voi myös polttaa paperia
tai pahvia, mutta niiden palamisjätteet tulee
poistaa hormista aika ajoin. Jos veto hormissa on epävarma, ei uunia pidä täyttää puilla,
vaan vetoa on kokeiltava hyvin pienellä määrällä kuivia tikkuja.
Paloturvallisuusvinkkejä:
• Takan eteen ei kannata sijoittaa mitään
syttyviä materiaaleja, kuten polttopuita tai
pehmustetyynyjä. Yleisin syttymissyy on
tulisijasta lennähtävä kipinä tai kaatuva
puu. Suojattu takanedusta on myös helpompi pitää puhtaana.
• Tarkasta säännöllisesti myös takan suojaritilöiden kunto. Kipinät polttavat lattiaan
helposti reikiä, vaikka eivät varsinaista
tulipaloa sytyttäisikään. Jos kipinäsuoja puuttuu (erkkeriluukulliset takat), on
syytä pitää suuluukut suljettuina lämmityksen aikana.
• Anna nuohoojan suorittaa uunin ja piipun
nuohous vähintään kerran vuodessa, kesämökillä joka kolmas vuosi. Karstaantumisen syynä on yleensä huono veto, alilämmitys tai märän polttopuun käyttö.
• Poista jäähtynyt tuhka tulipesästä säännöllisesti metalliastiaan. Tuhka heitetään
pois vasta kun se on täysin kylmää.
Lämpimiä hetkiä
Hopealoimu-tulisijasi parissa!
Pihtipudas (014) 561 901 - Pirkkala (03) 3122 6000
www.takka.fi