LM 2/2012 - Suomen Maallikkotuomarit ry

§ Lautamies
...
....
Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf 2/2012
istyötahot!
Arvoisat yhte
esta
luneesta vuod
a
Kiitämme ku
allista Joulu
h
u
a
R
e
ll
ei
T
13
ja toivotamme
aa Vuotta 20
v
a
lk
a
ä
ä
v
y
sekä H
keissä.
yhteistyön mer
iehet ry
Suomen lautam
Hallitus
Lautamies
2
Sisältö
Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön organisaatio rakentumassa ........ 4
Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa .......................... 5
Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan .......................................... 14
Lautamiehet tutustuivat Svean hovioikeuteen .......................................... 15
Koulutusristeilyllä muistettiin ansioituneita .............................................. 15
Lautamiehistä maallikkotuomareiksi -joko olisi nimenmuutoksen aika? ..... 16
Vuosikokouskutsu ................................................................................. 17
Tervetuloa Jyväskylään! ........................................................................ 18
Lautamiespäivien seminaariohjelma ....................................................... 19
Muutoksenhaun nykynäkymät ja rahapula tuomaripäivän pääaiheina ........ 20
Laamanni Juha Hyvärinen eläkkeelle ...................................................... 24
Hannu Laitinen pakinoi .......................................................................... 25
Helsingin lautamiesyhdistys ry:n toimintaa ............................................. 27
Kutsu Tammiseminaariin ....................................................................... 27
Lautamiespäivien toimikunta esittäytyi .................................................... 27
Espoon lautamiehet Tallinnassa ja Tartossa ............................................ 28
Vierailu Mikkelin vankilaan ..................................................................... 28
Lautamiestanssit on myös kokemustenvaihtoareena ............................... 29
Vantaan lautamiestoimikunta järjesti kattavan koulutuskokonaisuuden ...... 30
Lautamiehillä yhteinen kesäpäivä Mustilassa .......................................... 31
Laamanninimityksiä Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson käräjäoikeuksiin ...... 31
Herastuomareita nimitettiin Pohjois-Savon Käräjäoikeudessa ................... 32
Herastuomarinimityksiä Kemi-Tornion käräjäoikeudessa .......................... 32
Uusia herastuomareita Kymenlaaksossa ................................................. 32
Herastuomareita Etelä-Savon käräjäoikeudessa ....................................... 33
Muutoksen tuulet puhaltavat Hyvinkäällä ................................................. 33
Liity jäseneksi ....................................................................................... 35
Jäsenyys ja jäsenedut ........................................................................... 36
§ Lautamies
...
....
Yhdistyksen kotisivut
www.suomenlautamiehet.À
Julkaisija
Suomen lautamiehet ry
Finlands nämndemän rf
Päätoimittaja
Matti Laukkanen
Alakiventie 1 D 57
00920 Helsinki
puhelin 0404 135 000
puheenjohtaja@
suomenlautamiehet.¿
Toimittaja
Kari Mustonen
Salpakankaantie 9 A 24
15860 Hollola
puhelin 0400 821 427
Toimitusneuvosto
Matti Laukkanen
hallituksen
puheenjohtaja,
Anu Heinänen
sihteeri,
Kari Mustonen
toimittaja
Heikki Liljeroos
hallitusneuvos
Oikeusministeriö,
Sinikka Koskela-Suo
tiedottaja OM
Osoitteenmuutokset
Anu Heinänen
Matinniitynkuja 2 C 81
02230 Espoo
puhelin 050 365 6896
jasensihteeri@
suomenlautamiehet.¿
JÄSENMAKSUTILI: NORDEA
FI96 20611800136590 BIC:NDEAFIHH
Käytä viitenumeroa!
Lehteen tarkoitettu materiaali:
Sähköpostilla jutut lähetettävä siten, että kuva ja teksti ovat
eri tiedostoja. Tekstin toivottu muoto rtf, ei omia asetteluja
tai taulukoita. Kuvat toivotaan nimettävän ko. juttuun viittaavasti. Kuvien muoto jpg koko vähintään 300 kt.
Paino
KTMP|Ykkös-Offset Oy
Vaasa
Painos 2500 kpl
ISSN-L 1456-7954
Seuraava lehti ilmestyy
viikolla 23.
Aineisto päätoimittajalle
(puheenjohtaja@
suomenlautamiehet.¿)
12.4.2013 mennessä.
Lautamies
3
Pääkirjoitus 2/2012
Lautamiehen tehtävä on luoƩamustehtävä
Mikään ei ole niin pysyvää
kuin muutos, sillä taas elämme sitä aikaa, että lautamiesten määrää ollaan vähentämässä ja maallikkotuomarien
toimen käyttöalaa entisestään
supistamassa. Kunnallisvaalit
on käyty ja uusien lautamiesten valinta on ajankohtainen.
Toivoa sopii, että valitsijat
ovat perehtyneet hyvin niihin
vaatimuksiin, joita lautamiehelle on asetettu. Lautamiestehtävään valittavan tulee olla
tehtävään sopiva, luotettava,
puolueeton maallikko, joka
on harkitseva oikeuden jakaja, lain tulkitsija. Tehtävässä
joutuu kohtaamaan raakojen
tekojen selvittelyä ja asioita,
joiden hyväksymisen sietäminen on vaikeaa. Vaitiolovelvollisuus ulospäin julkisuuteen on ehdoton.
Kuka sitten kelpaa lautamieheksi? Vaatimukset lautamieheksi valittavaksi löytyvät
Oikeusministeriön nettisivuilta sekä myös pienestä ohjekirjasesta ”Käräjäoikeuden
lautamies”. Parhaita asiantuntijoita ovat tietysti henkilöt, jotka ovat toimineet lautamiehinä. Heitä kannattaa
haastatella ennen valintoja.
Ja ennen kaikkea heitä tulisi kuulla kunnallisjärjestöissä
herkällä korvalla ennen valintaesityksiä. Enkä näkisi huonoksi menettelyksi sitäkään,
että yhdistyksemme jäsenet
itse hakeutuisivat neuvonantajiksi. Lautamiestehtävä ei
ole palkinto eikä varsinkaan
kokemusta kannata hukata,
sillä tehtävän oppiminen vie
kohtalaisen kauan. Muistetaan, että henkilön on oltava
25 vuotta, mutta ei 63 vuotta
täyttänyt valintahetkellä. On
sanonta, että ”Vaikka määrä
vähenee niin laatu paranee”.
Työstäkäämme tätäkin asiaa
tavoitteellisesti yhdessä.
Olemalla jäsenenä ainoassa valtakunnallisessa järjestössä, Suomen lautamiehet
ry:ssä, pysyy ajan hermolla.
Lisää tietoa yhdistyksestä ja
sen koulutustoiminnasta saa
yhdistyksen ja Lautamieslehden kautta, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Laamannivetoiset käräjäoikeuskohtaiset laamanni/lautamiesten
yhteistyöryhmät
ovat merkittävässä roolissa
vuorovaikutuksen ja kaikkien yhteistyötahojen hyvän toimintaympäristön aikaansaamisessa.
Kansainvälinen
EU-tasoinen maallikkotuomaritoiminta on edennyt järjestön perustamisvaiheeseen. Lopullisen
muotonsa Maallikkotuomarijärjestö saa keväällä 2013
Strasbourgissa.
Kansainvälisen toiminnan
yhteydessä käytetään lautamiehistä maallikkotuomari- nimitystä, joten se on yleisin nimitys lautamiehistä
EU-maissa. Siksi maallikkotuomarinimeä varmaan tullaan jossain vaiheessa ehdottamaan yhdistyksen nimeksi.
Puheenjohtaja ht.
Matti Laukkanen
Tärkein tehtävä yhdistyksellämme tällä hetkellä on toiminnan sopeuttaminen muuttuviin, niukkoihin taloudellisiin
olosuhteisiin. Siinä työssä jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Toinen tärkeä tehtävä on
huolehtia lautamiesten etuuksien ajan tasalla pysymisestä,
koskien koulutuskuluja, istuntopalkkioita ja matkakorvauksia. Jyväskylässä pidetään
maaliskuussa 2013 vuosikokous, joka päättää siitä suunnasta, johon yhdistystämme
kehitetään.
Osa teistä on varmaan pohtinut, että jää pois lautamiestoiminnasta, kun ei ole enää
istuva lautamies. Toimintamme tunnus on ’Kerran lautamies - aina lautamies’, siksi toivon kuitenkin, että tämä
ajatus tulee olemaan meillä
jokaisella päällimmäisenä jatkossakin.
Lautamies
4
Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön
organisaaƟo rakentumassa
ja sen puheenjohtaja Matti Laukkasta vuonna 2009 tehdystä eurooppalaiseen yhteistyöhön johtaneesta aloitteesta.
-Kiitoksia Matille ja kumppaneille. Mielestäni maallikkotuomarit ovat tärkeitä, me tuomme
oikeuteen jotain sellaista, mikä
John Thornhill kertoi näkemyksiään eurooppalaisesta maallikkotuomariyhteistyöstä.
Euroopan
maallikkotuomareiden tehtäväkenttä ei pienene,
päinvastoin,
maallikkotuomareiden tarve kasvaa. Näin arvioi lautamiesten koulutusristeilyllä mukana ollut eurooppalaisen
maallikkotuomariverkoston puheenjohtaja John Thornhill. Hän
kiitti Suomen lautamiesjärjestöä
Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän tapahtumakoosteeseen voi tutustua Suomen lautamiehet ry:n kotisivuilla www.
suomenlautamiehet.¿ EU-lipun
alta.
tekee siitä oikeudenkäytön todellisen kivijalan.
Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän rakentamistyökaluksi synnytetty LJF (Lay Judge
Forum) on käynnistymisvuodestaan 2009 lähtien luonut yhteistä verkostoa, yhteisiä käytäntöjä.
Tämän vuoden keväällä Brysselissä allekirjoitettu perusasiakirja oli tärkeä välietappi. Nyt
organisaation hahmotelmaa muotoillaan ja sitä työstävät muun muassa Thornhill Englannista ja sihteeri lm Jouni Elomaa Suomesta.
Kun organisaatio rakentuu perusosiltaan valmiiksi, merkitsee
se myös sitä, että suomalaisillakin lautamiehillä on ison järjestön
tuki takanaan.
EU:n tuki maallikkotuomarijärjestelmällä jo onkin. Näin vakuutti
EU:n Euroopan oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuuskomissaari Viviane Reding keväällä Brysselissä.
Eurooppalaisen yhteistyön tärkein tehtävä on turvata Euroopan
laajuisesti maallikkonäkemyksen
säilyminen oikeudenkäytössä.
Eurooppalainen maallikkotuomarijärjestelmä on innostanut lautamiehiä ympäri Eurooppaa. Koulutusristeilyllä
otetussa kuvassa Matti Laukkanen, Jouni Elomaa, Kristiina Kiesiläinen, John Thornhill, Seija Puha, Anu
Heinänen, Ralf Asplund, Marika af Winklerfelt, Martti Korvenmaa, Leif Magnusson ja Reijo Heikkinen.
Lautamies
5
Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa
-joka tasolla suunta kohƟ vahvempaa kansainvälistymistä
Tämänvuotisen koulutusristeilyn ohjelma sisälsi asiaa niin
kotimaisista turvallisuusuhkista kuin eurooppalaisesta yhteistyöstäkin.
Varsin painavan osan luentokirjosta otti islamintutkijan
näkökulma, joka toi esille kulttuurierojen ja ennakkoluuloisuuden olemusta.
Luentojen kirjossa näkyi ylikansallisen yhteistyön laajeneva, kansainvälistyvä suuntaus. Se ei ollut uutta eikä
outoa, onhan rikollisuuskin yhä
enemmän kansainvälistynyt ja
se ammentaa voimaa myös
sähköisestä
maailmasta.
Näkyi luennoissa myös arkijärkinen ote: Hannu Laitisen kokemuspohjainen luento
oli asiaproosaa, mutta samalla värikäs kokoelma kannanottoja, ymmärrettävine perusteluineen.
Moderni suojelupoliisi
ja uudet haasteet
Suojelupoliisin
turvallisuusja alueyksikön päällikkö Kari
Harju puhui modernista suojelupoliisista
esitellessään
SUPO:n ydintoimintoja.
Harjun luentoaihe oli terrorismin torjunta, laittoman tiedustelun torjunta ja turvallisuustyö, juuri ne asiat jotka
ovat olleet suojelupoliisin ohjelmassa aina.
Harjun mukaan tulevaisuus
tuo kuitenkin uusia haasteita.
Niiden joukossa on muun muassa terrorismin uhkakuvan
muutos tässä ajassa.
rismiuhkaa Suomessa Harju
piti vähäisenä.
Suojelupoliisin työkenttään
kuuluvaa valtiojohdon turvaamisen aluetta arvioidaan kerran kuukaudessa.
SyyƩäjän ja poliisin
välinen esitutkintayhteistyö syvenee
Suojelupoliisin turvallisuus- ja
alueyksikön päällikkö Kari Harju
kertoi suojelupoliisin olevan matkalla avoimempaan suuntaan.
Henkilökuntaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, sisäistä
ja ulkoista turvallisuutta ja niiden tutkintaa hoitavalla suojelupoliisilla on noin 220 ja yhteistyön lonkerot kattavat niin
kansainvälisen kuin kahdenvälisenkin yhteistyön.
Harjun mukaan suojelupoliisi saa tietoja ilmiöistä muun
muassa kansalaisten yhteydenottojen myötä ja sillä on
vahva kansainvälinen näkökulma. Suojelupoliisi on pyrkinyt avoimuuteen ja Harju painottikin suunnan olevan kohti
harkitsevaista
avoimuutta.
Harkitsevaisen avoimuuden
hän kertoi merkitsevän mm
lisääntyvää, mutta harkittua
näkyvyyttä mediassa.
Uskonto on islamissa kuuma aihe ja lämmin se on ajoittain Suomessakin. Suomessa
tilanne on Harjun mukaan varsin rauhallinen ja keskustelua
käydään mm. islamilaisten yhdistysten kanssa. Islam -terro-
Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjä JuhaMikko Hämäläinen kertoi
esitutkintalainsäädännön uudistamisen astuvan voimaan
1.1.2014. Tuolloin esitutkintayhteistyö muuttuu aikaisempaa velvoittavammaksi ja
syyttäjä on pidettävä tietoisena esitutkinnan etenemisestä.
Syyttäjän velvollisuus on osallistua tarvittaessa esitutkinnan
ohjaamiseen. Esitutkinta tehdään syyttäjää varten ensisijaisesti. Tavoitteena on saada
tekijät vastuuseen teoistaan.
Syyttäjän ja poliisin välinen esitutkintayhteistyö syvenee, kertoi
valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.
Lautamies
6
Hämäläisen mukaan syyttäjien ja poliisin välisessä toiminnassa on menty parempaan suuntaan. Uudessa
laissa säädetään esitutkintayhteistyöstä lailla: poliisi toimii tutkinnan johtajana ja syyttäjälle on kerrottava missä
mennään.
Esitutkintaviranomaisella ja syyttäjällä on tulevaisuudessa velvollisuus neuvotella
keskenään. Vuoden 2014 painopistealueisiin kuuluvat esitutkintayhteistyö, salaiset pakkokeinot ja koulutus.
Oikeudenkäynnit
kiinnostavat
julkista sanaa,
lautamiehet
eivät ole ƟedoƩajia
Laamanni Tapani Koppinen
Keski-Suomen käräjäoikeudesta selvitteli mm oikeuden
ja median suhteita ja pohti median kiinnostusta oikeudenkäyntiuutisiin.
-Olen aina ihmetellyt sitä,
miten lehdistö ja muukin julkinen sana, mutta erityisesti
maakuntalehdistö on niin kiinnostunut oikeudenkäyntiuutisista. Itse olen aikaisemmin
ollut vähän sitä mieltä, että se
on kurkistelumentaliteettia ja
aika halpaa journalistiikkaa.
-Juttujahan saa, kun viitsii
notkua käräjäoikeuden eteisissä ja istunnoissa. Nykyään
se on vielä helpompaa, kun
lehdistölle jaetaan sähköpostitse varmaan joka käräjäoikeudesta juttulistat.
-Kun tätä olen ääneen neljännen valtiomahdin edustajille ihmetellyt ja tuonut ehkä
jotenkin väheksyvästikin ilmi
tämän kantani ja sen, että tuo
Laamanni Tapani Koppinen selvitteli mm oikeuden ja median
suhteita.
on kaukana tutkivasta journalismista, on minulle vastattu, että lehdet julkaisevat sitä,
mistä ihmiset ovat kiinnostuneita.
-Nyttemmin en osaa olla
tästä perustelusta eri mieltä ja
miksi olisinkaan. Ja oikeuden
ja oikeuslaitoksen itsensäkin
kannalta on vain hyvä, että
prosessi, sikäli kuin se ehdottoman pääsäännön mukaan
on julkista, on sitä myös tosiasiassa. Kuten kaikki täällä
olevat tiedämme, yleensähän
oikeussaleissa ei juuri yleisöä
istu, koululaisia ja opiskelijoita
ehkä lukuun ottamatta, Koppinen pohti.
-Joskushan nämä lehtimiesten jutut naurattavat meitä ammattituomareita. Kirjoitetaan, että jollekin tuomittiin
ehdonalaista ja tavallaan ärsyttävät nämä otsikon suoraan voimassa olevasta tai
aikaisemmasta laista otetut sitaatit ”suljetuin ovin ja todennäköisin syin”.
-Eihän ne kielellisesti ole
mitään varsinaisia journalistiikan kukkasia ja tuo ”toden-
näköisin syin” ei sano lukijalle yhtään mitään. Asioista
hiukan enemmän tietävälle
se saattaa sanoa, että jotakin
selvitystä tutkinnanjohtajalla
on vangitsemisvaatimuksensa tueksi ollut, kun ei ollut käytetty ”syytä epäillä” perustetta.
No, en mene tähän tematiikkaan syvemmälle. Kysehän
on siis pakkokeino- eli vangitsemisprosessista ja pakkokeinolain terminologiasta.
-Näissä asioissa ei ole lautamiehiä, yksi tuomari ja ne lähes säännön mukaan käsitellään yleisön läsnä olematta.
Koppisen mukaan länsimainen oikeusvaltio eroaa ns banaanivaltiosta siinä, että siellä
oikeudenkäynnit ovat julkisia.
-Tämä on tärkeä aspekti, johon liittyy sekä lautamiesjärjestelmä että median ja muidenkin oikeus saada tietoa
oikeudenkäynneistä. Tästähän meillä on 1.10.2007 voimaan tulleessa laissa oikeudenkäynnin
julkisuudesta
yleisissä tuomioistuimissa tarkat säännökset, ja poikkeukset pääsäännöstä on säännelty lailla.
-Lautamiesjärjestelmällä on
vanhat historialliset perinteet
ja perusteet, joista yksi tärkeä on ollut ja on juuri tuo, että maallikkotuomarit tuovat oikeudenkäyttöön avoimuutta.
-Yhteiskunta on kovasti
muuttunut ja voidaankin ainakin kysyä, onko tuo periaate
enää täysin vedenpitävä - tai
kustannussyistä ainakin kysyä, voitaisiinko se avoimuus
turvata jollakin muulla tavalla
paremmin, järkevämmin tai ainakin halvemmin. Tiedän, että
näitäkin asioita mietitään.
-Eikö lehdistö ja muu julkinen sana edellä kertomani
huomioiden hoida tämän teh-
Lautamies
tävän, tarvitaanko siihen tehtävään lautamiesjärjestelmää,
Koppinen kysyi.
Ongelmana hän näki sen,
että tiedotusvastuu oikeusasioista on tuomarilla, ei lautamiehillä. Lautamiesten ei ole
syytä kommentoida oikeuden
tuomiota julkiseen sanaan
nähden, se on ammattituomarin asia.
-Avoimuusperiaate on lautamiehiin nähden ongelmallinen myöskin siinä suhteessa, että ainakin itselläni on
kaksi asiaa, joita lakkaamatta korostan lautamiehille. Toinen on se, että jääviydet katsotaan etukäteen ja toinen se,
että oikeuden suljetuista päätösneuvotteluista ei hiiskuta
ulospäin mitään.
-Avoimuudella on siis säännöt, joista on pidettävä hyvin
tarkasti kiinni. Olen nimittäin
joutunut sellaiseenkin tilanteeseen, että olin pitänyt lautamiesten kanssa päätösneuvottelun suurehkossa jutussa
ja olin ilmoittanut, että tuomio
annetaan
kansliatuomiona
kahden viikon kuluttua.
-Iski kylmä hiki, kun kuulin
kylällä puhuttavan, että sieltä
tulee kuulemma sellainen ja
sellainen tuomio.
Julkisuuslain mukana tuli myös uusi tiedotuselementti ”Julkinen seloste”. Jutuista,
jotka on käsitelty yleisön läsnä
olematta ja julistettu salaisiksi,
on käräjäoikeuden annettava
julkinen seloste, jos asia on
yhteiskunnallisesti merkittävä
tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Tuomarit ovat näiden
kirjoittamista nyt muutaman
vuoden opetelleet.
-Pääsääntö näissäkin on
se, että niissä pitäisi sanoa jotakin konkreettista, että julki-
nen sana, suuri yleisö ja muut
asiasta kiinnostuneet voisivat saada selvän lähinnä siitä, että oikeudenkäytön yhtenäisyys kaikissa tapauksissa
toteutuu. Nimenomaan insestijuttujen yhteydessähän tästä on puhuttu paljon, että
rangaistuskäytännön yhtenäisyyden seuraaminen on vaikeaa, jos julkinen seloste on
mitäänsanomaton.
-Joskus on ollut tosin toisinpäinkin, laillisuusvalvojille on
tehty kanteluita siitä, että julkisessa selosteessa on sanottu
liikaa, salaiseksi julistetut alaikäisen asianomistajan henkilötiedot on selosteen kautta tulleet julkisuuteen. Lakihan
sanoo kategorisesti, että julkinen seloste sisältää pääpiirteittäisen selostuksen asiasta
ja ratkaisun perusteluista.
-Erikseen on säädetty, että
erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää rikosta koskeva julkinen seloste on myös julkistettava niin,
että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu. Selosteen tekeminen vaatii ammattitaitoa
ja ehdoton pääsääntö on julkisuus, ei salaisuus tässäkin.
Julkisista selosteista mediakin
on ymmärrettävästi kiinnostunut ja saa niistä tärkeää tietoa.
-Mediallakin on tietysti vastuunsa siitä, mitä se julkistaa.
Muistan, kun nimeltä mainitsemattomilla maalaiskäräjillä istuttiin takavuosina juttua,
jossa taksikuski oli syytteessä siitä, että hän olisi käyttänyt hyväksi koulukyyditsemiään kuuromykkiä alaikäisiä.
-Käräjäoikeusvaiheessa
oli kaikenlaisilla sen aikaisilla systeemeillä, sermeillä ym
koitettu varjella alaikäisten
asianomistajien
yksityisyyt-
7
tä. Pienellä paikkakunnalla
tämänkaltaisen jutun asianomistajien nimet tulevat ymmärrettävästi kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta
melkein väkisin julkisuuteen.
-No, juttu eteni sitten aikanaan KKO:een asti, ja siitä
annettiin oikein ennakkoratkaisu, jonka KKO nykyiseen
tapaan julkisti netissäkin. Paikallinen lehtimies soitteli ja kyseli, että voiko sen nyt panna
lehteen, minkä KKO jo oli pannut nettiin? Aika vaikea sitä oli
kieltääkään.
Suomi on saanut Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimelta 17 tuomiota sananvapausloukkauksista. Suurimmassa
osassa näistä on ollut kysymys sananvapauden suhteesta yksityisyyden suojaan.
Koppisen mukaan näyttää
siltä, että Suomessa tuomioistuimet korkeimman oikeuden
johdolla ovat panneet enemmän painoa yksityisyyden
suojalle suhteessa sananvapauteen, kun taas EIT on pannut enemmän painoa sananvapaudelle.
-Media näyttä olevan sitä
mieltä, että nykyiseen lainsäädäntöön ei ole muutostarvetta
ja että median sisäiset eettiset
ohjeet takaavat tämän.
-Muuten, myös tuomarien
osalta on järjestötasolla viime
keväänä vahvistettu tällaiset
tuomarin eettiset ohjeet.
-Hiljan Suomen Kuvalehdessä oli artikkeli otsikolla ”jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen
taustansa kertoa uutisessa”.
Artikkelin mukaan mediankin
keskuudessa esiintyi asiasta
erilaisia mielipiteitä. Artikkelin
mukaan nelosen uutisten oikeustoimittaja Susanna Reinboth edustaa käsittääkseni
Lautamies
8
esitetyistä mielipiteistä avoimempaa linjaa: Median ydintehtävä on yksiselitteinen: tiedon välittäminen kansalaisille.
Lapsen seksuaalisen
suojelun lyhyt historia
Professori Terttu Utriainen
Lapin yliopistosta pohditutti
kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen suojelun lyhyellä historialla -pitkää historiaa ei asialla olekaan.
Perheen rakenne määrää
rikosten tyypin, rikokset syntyvät lainsäädäntöprosessin
kautta ja seksuaalirikokset
kertovat arvoista, listasi Utriainen.
Seksuaalirikoksia on ollut
aina. Utriaisen mukaan esimerkiksi vanhassa Roomassa ne käsiteltiin perhepiirissä.
Jos muslimeilla on tai oli
kunniasurmia on niitä ollut
myös kristillisillä. Vanhoihin
aikoihin verrattuna samankaltaisuutta löytyy tästä päivästä.
-Vanhat tasot esiintyvät tä-
Professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pohditutti kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen
suojelun lyhyellä historialla.
näänkin. Mooseksen laki vaikutti meilläkin kauan.
-Lapsuus on pidentynyt,
lapsuus on löydetty, vanhuus
on löydetty. Vanhoista tullut
erikoisryhmä. Rangaistusten
erot ovat suuria kulttuurista
riippuen.
Vuonna 2011 tuli muutoksia
rikoslain 20 lukuun ja lapsen
houkutteleminen seksuaalisiin
tarkoituksiin kriminalisoitiin.
-Lapsen raiskausta ei ole.
Pienen lapsen raiskaus joudutaan tuomitsemaan törkeänä hyväksikäyttönä, Utriainen
kertoi ja muistutti että muutoksia tulee. Kansainväliset sopimukset velvoittavat ja oikeudet ovat laajentuneet.
Seksuaalirikosten
kiemuroita
Kihlakunnansyyttäjä,
apulaispäällikkö Eija Velitski
käytti luennossaan esimerkkitapauksena mm ns. mallipornojuttua
osoittamaan
seksuaalirikoksien
selvittämisvaiheen kiemuroita:
”Asianomistajan on vaikea
kertoa tapahtumista, on hataria muistikuvia, vastakkaisia
kertomuksia, ei ulkopuolisia
todistajia, kertomusten uskottavuus, 25 nuorta naista salissa, terveys heikko, vahva lääkitys.”
-Tekijä saattaa myöntää,
mutta kertoo että sulassa sovussa... Syyttäjän avuksi tulevat lääkärinlausunnot, rikoslaboratorion
lausunnot,
oikeuslääketieteellinen tutkimus, tallenteet ja ulkopuoliset
silminnäkijät.
-Tekijöillä on taipumus kuvata tekoja, Velitski kertoi.
Esimerkkijutun mallipomo kuvasi yhdyntänsä.
Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Eija Velitski kertoi seksuaalirikoksien selvittämisvaiheen kiemuroista.
Käräjäoikeuden
kokemuksia
seksuaalirikosasioista
-Minulla on miesnäkökulma,
olen katsonut pakotien, aloitti Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastonjohtaja Hannu
Laitinen luentonsa, jonka oli
pukenut maallikolle ymmärrettävään asuun.
-Suurin osa rikoslain 20 luvun mukaisista rikoksista on
sellaisia, joissa rangaistusmaksimi on enemmän kuin
kaksi vuotta vankeutta ja joissa normaali kokoonpano on
tuomari ja kolme lautamiestä.
-Rikoslain 20 luvun mukaisten seksuaalirikosten määrä käräjäoikeuksien istunnoissa on lisääntynyt jyrkästi
2000-luvulla. Tuomarinuraa
1970- ja 1980-luvuilla aloittaessani seksuaalirikosasiat olivat aika harvinaisia juttuja ja
tuolloin kysymys oli lähes aina jokseenkin selkeistä, usein
tekijälle ennestään tuntemat-
Lautamies
tomaan täysikäiseen naiseen
kohdistuneista
väkivaltaa
käyttäen tapahtuneista raiskauksista.
-Teon luonnetta ei juuri tarvinnut pohtia, korkeintaan
näytön riittävyyttä. Jutut tuohon aikaan olivat muutoinkin
erilaisia nykyisiin verrattuna.
-Tyypillisenä istuntopäivänä
oli murtovarkauksia, autojen
käyttöönottoja ja niillä humalassa ajoja, alkoholistimiesten keskinäisiä pahoinpitelyjä,
usein puukkoakin apuna käyttäen ja melko usein tappoja tai
niiden yrityksiä. Tekijätkin olivat reiluja vanhoja rosvoja eikä turhanaikaista ketkuilua ollut siinä määrin kuin nykyään.
Voi olla, että aika kultaa muistot, Laitinen muisteli.
-Mediassa suurinta huomiota saavat törkeät tapaukset,
mutta ne eivät ole niitä tyypillisiä, istunnoissa useimmiten
esille tulevia tapauksia.
-Nykyään
seksuaalirikoksista käräjäoikeuksissa suurin
osa on erilaisia lapsiin kohdistuneita rikoksia, tyypillisimmin rikoslain 20 luvun 6 §:n
mukaisia lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Uhri saattaa olla 4-5 -vuotias pikkutyttö tai -poika, jolloin tekijä on
usein vanhempi sukulaismies
tai naapuri, tai 14-15 -vuotias
neitonen, jolloin tekijä usein
on noin 10 vuotta vanhempi
nuori mies.
Laitisen mukaan uutena rikostyyppinä on netin kautta solmitut tuttavuudet, joissa
tyttö on 13-14 -vuotias ja mies
30 ja 50 väliltä.
-Tapausten kirjo on kuitenkin laaja, itse esimerkiksi olen
istunut juttua, jossa kysymys
oli laitoksessa hoidettavien
kehitysvammaisten homoseksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Julkisuudessakin on ollut rat-
Pohjois-Savon käräjäoikeuden
osastonjohtaja Hannu Laitinen
kertoi käräjäoikeuskokemuksistaan.
sastuksen tai tanssin opettajien sekaantuminen nuoriin
kurssitettaviin.
Rangaistuskäytäntö on ollut vaihtelevaa.
Laitisen mielestä pelkkien
ylimalkaisten tietojen tai lehtiuutisten perusteella ei pitäisi
ryhtyä arvostelemaan tuomioita ja mestaroimaan parempia.
-Rikoslain 20 lukua aikanaan uudistettaessa hallitus
esitti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yläikärajaksi 15
vuotta. Eduskunta viisaudessaan päätti kuitenkin ikärajaksi 16 vuotta. Mitä itse kaukaisesta nuoruudestani muistan,
niin jotkut 15-vuotiaat neitoset
saattoivat kyllä olla muutamaa
vuotta vanhempiin poikiinkin
verrattuna jo varsin kokeneita,
halukkaita ja kypsiä seksuaaliseen kanssakäymiseen, mihin nähden ikäraja olisi voinut
olla 15-vuotta.
-Vaikeus on myös siinä, että toiset kehittyvät eri tahdissa
kuin toiset ja siitä, mistä toiselle
aiheutuu herkkyytensä tai ongelmiensa vuoksi kärsimystä,
aiheutuu toiselle vain nautintoa.
9
-Silloin tällöin tulee istuttavaksi juttuja, jossa mies on
maannut humalan vuoksi tiedottoman naisen, jonka kanssa yhdessä on iltaa vietetty ja
menty yhteiseen petiin. Nykyään tekoa pidetään raiskauksena, ennen vuotta 2011 raiskauksesta tuli tuomio vain, jos
tekijä oli saattanut uhrin sellaiseen tilaan. Tekijän katsottiin aikaisemmin teollaan syyllistyneen vain seksuaaliseen
hyväksikäyttöön.
-Erityisesti näissä jutuissa ongelmana on näytön riittävyys, jos näyttönä on vain
sana sanaa vastaan. Ihmeen
usein miehet myöntävät menettelynsä, siis suostumuksen
puuttumisen, ja tulevat tuomituiksi, kun lähtökohta on se,
että jos muuta näyttöä ei ole
kuin sana sanaa vastaan, syyte hylätään.
-Rangaistavuuden koventamisen tarpeesta näissä tilanteissa voisi kyllä, jos nykyään
uskaltaisi, olla eri mieltäkin.
Nykyään leimattaisiin suursiaksi, jos uskaltaisi sanoa, että pitäisi naisillakin olla jotakin
vastuuta tekemisistään.
Laitisen mukaan moraalisen ilmapiirin kiristyminen näkyy selvästi seksuaalirikosjuttujen lisääntymisessä samoin
kuin pyrkimyksissä rajoittaa
sananvapautta.
-Nutturaa tai pipoa on laitettu entistä kireämmälle ja henkisiä Stalinin serkkuja istuu
korkeillakin paikoilla.
-Kannattaa kuitenkin huomauttaa, että syyttäjät tekevät
paljon syyttämättä jättämisratkaisuja seksuaalirikosasioissa
muun ohessa ei näyttöä -perusteella, joten ei kaikkein vähäisimmällä näytöllä olevat jutut edes tule käräjäoikeuteen.
-Netin kautta tapahtuneissa yhteydenotoissa on myös
Lautamies
10
omat ongelmansa. Ilmeistä on, että pedo¿ilit käyttävät
nettiä saalistuksessaan, mutta yhteydenottajan tunnistaminen pedo¿iliksi jää käytännössä tekemättä, jos henkilöllä ei
ole aikaisempia tuomioita.
-On esiintynyt tapauksia, että alle 16-vuotiaat tytöt kirjoittautuvat palstoille, joissa saisi olla vain yli 18-vuotiaat, ja
väittävät olevansa täysikäisiä.
Tuhmien kirjoittaminen täysikäisten kesken ei sinänsä ole
rangaistavaa.
-Alaikäinen tyttö on saattanut kerätä suurenkin miesringin ja kun joku mies on sitten
havainnut tytön alaikäiseksi,
uhkaillut tätä poliisille ilmoittamisella, jos mies lopettaa
nettiseurustelun. Sellaisiakin
miehiä, jotka ovat jatkaneet
yhteydenpitoa saatuaan riittävästi aihetta epäillä tytön ikää,
on voinut jäädä jäljelle lukuisa
joukko.
-Psykologit ja muut kirjanoppineet sanovat, että vastuu on aina aikuisella eikä lapsella, mutta tämän tyyppiset
esimerkit panevat ihmettelemään eikö lapsella pidä olla
mitään vastuuta.
-Korvausten tuomitsemisessa joutuu sitten harkitsemaan,
mikä kussakin lukuisista tapauksista on kohtuullinen määrä. Yhteissumma voi nousta
aika mittavaksi. Kun jutuissa
on eri vastaajat, joilla ei ole
yhteisiä tekoja, on myös usein
niin, että jutut istutaan erikseen.
-Korvauksista, esim. lääkäreille maksetut, ovat sitten sellaisia, että niistä pitää tavalla
tai toisella tuomita yhteisvastuu. On myös sanottu, että tällä tavalla eri puolelta maata
olevat vastaajat oppivat tietämään toisensa ja voivat muodostaa pedo¿ilirenkaan.
-Jos teko on aiheuttanut lisäksi mielenterveyden häiriötä (masennus, stressihäiriö ym), niistä voidaan lisäksi
tuomita erillinen korvaus. Tällainen on kyllä todistettava
lääkärinlausunnoilla tai sairauskertomuksilla. Ongelmana
usein on, miten voidaan selvittää se, mikä osuus loukatun
mielenterveysvaivoista johtuu
puheena olevasta rikoksesta ja mikä johtuu hänen aikaisemmista elämänvaiheistaan.
Usein näet vain on niin, että
seksuaalirikoksetkin kohdistuvat todennäköisimmin moniongelmaisiin ihmisiin.
-Joskus olen ihmetellyt,
mistä kärsimys muodostuu.
Eräässä jutussa, jossa asianomistajana oli 14-15 -vuotias tyttö ja syytettynä noin 10
vuotta vanhempi poika, tytön
vanhemmat vaativat suuria
kärsimyskorvauksia ja lääkärit
todistivat kärsimyksen mittavuutta. Kysyin lopuksi tytöltä,
millaista kärsimystä oli tullut
ja milloin kärsimys oli alkanut.
Tyttö vastasi, että kärsimystä
alkoi tulla vasta sitten, kun äiti
sai tietää asiasta.
-Aivan varmasti tulee kärsimystä, kun nuoren tulee selvittää kokemuksensa vanhemmille, sosiaaliviranomaisille,
lääkäreille, poliisille, syyttäjälle ja vielä käräjäoikeudelle ja
mahdollisesti hovioikeudellekin. Ujompi lautamieskin voisi kakistella, jos viimeisimmät
seksikokemuksensa
joutuisi selostamaan yksityiskohtaisesti suurelle joukolle uteliaita
ihmisiä.
-Muina ongelmina seksuaalirikosjutuissa mainitsen vielä
erilaisten lausuntojen, muun
ohessa lääkärin- ja psykiatrinlausuntojen luotettavuuden.
En ole ihan vakuuttunut aina
niiden arvosta, Laitinen totesi.
-Seksuaalirikosjutut käsitellään säännönmukaisesti suljetuin ovin ja asiakirjat julistetaan salaisiksi. Mielestäni
aina tulee tehdä julkinen seloste, josta näkyy esimerkiksi,
että vaikka rikosnimike on paha, teko ei ole kovin ihmeellinen.
Laitinen muistutti myös potilaan oman kertomuksen painoarvosta, jonka lääkäri kirjaa
omakseen, eli potilaan kertomus muuttuu näytöksi.
-Ei pidä uskoa kaikkea, mitä paperilla meille työnnetään,
Laitinen opasti.
Islam on monimuotoinen uskonto
Islamintutkija tri Sylvia Akar
Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen asemasta tuomioistuimissa.
-En edes tiedä minkälaisia
ennakkoluuloja teillä on, avasi Akar luentonsa.
-Islam on toiseksi suurin
maailmanuskonto. Sen alue
kattaa suuren osan Afrikkaa ja
se on valtauskonto Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa Kazakstaniin saakka. Islam on tärkeä
uskonto osissa Venäjää, Kiinaa ja Intiaa, mutta suurimman muslimiyhteisön muodostavat
Kaakkois-Aasian
maat, Indonesia ja Malesia.
-Islam ei siis ole arabien uskonto, vaikka se syntyikin Arabian niemimaalla ja arabia on
tärkeä uskonnonharjoituksen
kieli. Arabien osuus muslimeista on vain noin 18% ja on
myös hyvä muistaa, että merkittävä vähemmistö arabeista
on kristittyjä. Suuria paikallisia kristillisiä arabiyhteisöjä on
Egyptissä, Libanonissa, Syyri-
Lautamies
assa, Jordaniassa ja Irakissa.
-Muslimit korostavat usein
islamin ykseyttä, mutta todellisuudessa islam on yhtä monimuotoinen uskonto kuin
kristinusko. Islamin eri oppisuuntien teologiset erot ovat
suhteellisen pieniä, mutta erot
uskonnollisten tekstien tulkinnoissa ovat suuria. Oppisuunnilla on esimerkiksi suuria eroavaisuuksia siinä, pidetäänkö
uskontoa poliittisena ja yhteiskunnallisena voimana, vai pitäisikö sitä pitää yksityis- ja
perhe-elämään
kuuluvana
asiana. Miten paljon lainsäädännön pitäisi perustua islamilaisiin periaatteisiin, on yksi
tärkeä yhteiskunnallinen kysymys monissa maissa.
-Yleinen olettamus suomalaisilla näyttää olevan, että kaikki muslimit ovat hyvin
uskonnollisia, ja että uskonto määrittelee muslimin elämää tarkasti. Osalle muslimeista uskonto onkin tärkeä
osa elämää, mutta on paljon
tapamuslimeja, joille uskonto merkitsee vain juhlapäiviä
ja joitakin uskonnollisia rituaaleja. On myös paljon täysin
maallistuneita ja uskostaan kokonaan luopuneita muslimeja.
-Islam on kuitenkin jo pitkään ollut eurooppalainen uskonto. Suomen ensimmäiset
muslimit olivat tataareita, jotka
muuttivat maahan Venäjältä
Nizhnij Novgorodin alueelta.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna 1868.
Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki
vuonna
1923 ja jo 1925 taatariyhteisö
järjestäytyi nimellä Suomen
muhamettilainen seurakunta.
Tataarien lisäksi Suomessa
asuu n. 50 000–60 000 muslimia.
Vuonna 2010 erilaisia rekis-
Islamintutkija tri Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen
asemasta tuomioistuimissa.
teröityjä islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia oli 28. Arviolta vain 10–15 % muslimeista
kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, siksi heidän kokonaismääräänsä ei
tiedetä. Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla,
muita merkittäviä keskuksia
ovat Turku ja Tampere. Useissa keskusteluissa juuri muslimien maahanmuuttoa on pidetty ongelmallisena, vaikka
kaikista ulkomailla syntyneistä
Suomeen vuosina 1990–2009
saapuneista maahanmuuttajista vain noin 17 % oli muslimeita.
Islamilainen laki jakautuu
kahteen osaan: sharia ja ¿qh.
Sharia on oikea tie, jota muslimin tulee kulkea. Se on Jumalan luoma, muuttumaton ja
kokonaisuudessaan vain Jumalan tiedossa. Fiqh taas tarkoittaa lainkäyttöä. Se on oppineiden luoma, sitä voidaan
muuttaa, se on joustava ja siinä on eri koulukuntia.
Islamilaisen lain lähteet
ovat Koraani, sunna eli Pro-
11
feetan perimätieto, qiyas eli
oppineiden konsensus ja ijtihad eli oppineiden itsenäinen
päättely. Julkisuudessa esiintyy usein islamilaiseen lakiin
liittyvä termi fatwa. Fatwa on
lainoppineen antama mielipide johonkin häneltä kysyttyyn
asiaan. Sunnalaisessa islamissa fatwa ei ole mitenkään
sitova. Jos kysyjä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen, hänen ei tarvitse toimia
sen mukaan. Shiialaisessa islamissa on oppineiden hierarkia, eikä korkeimman oppineen fatwaa voi muuttaa tai
kumota kukaan muu kuin hän
itse. Siksi maailman kuuluisin
fatwa, imaami Khomeinin Salman Rushdielle langettama
tuomio, on yhä voimassa.
Akarin mukaan valtaosassa
muslimienemmistöisistä maista islamilainen lainkäyttö on
voimassa vain perhelakina ja
uskonnollisia rituaaleja säätelevänä lakina, kun taas rikoslaki on kirjoitettu ranskalaisen
tai englantilaisen mallin mukaan.
-Suomessa muslimit tuntuvat valtaosalta ajattelevan,
että muslimin velvollisuus on
noudattaa asuinmaansa lakia, mikä onkin klassisen islamintulkinnan tärkeä periaate.
-KonÀikteja islamilaisen lain ja
Suomen lain tulkinnassa saattaa syntyä lähinnä perinnönjakoa ja avioliittoa koskevissa
asioissa.
-Kun länsimaisessa ihmisoikeusajattelussa keskiössä
on yksilö, islamilaisessa ajattelussa keskiössä on perhe ja
yhteisö. Yksilön oikeudet eivät
voi rikkoa yhteisön oikeuksia.
Uskonnollisessa laissa ylin
auktoriteetti on Jumala, joka
asettaa ihmiselle rajat. Demokraattiset prosessit ovat mahdollisia, mutta ne eivät voi olla
Lautamies
12
ristiriidassa uskonnollisen tulkinnan kanssa.
-Monin paikoin uskonnollinen sensitiivisyys on tarpeen,
mutta älä oleta, että kohtaamasi henkilö on muslimi hänen syntyperänsä perusteella.
Älä myöskään oleta muslimin
ajattelusta mitään. Islam ei ole
pakkopaita, joka määrittelee
muslimin ajattelua.
-Rikosasioissa voisi myös
kysyä, tarvitseeko sinun edes
tietää, mikä on kohtaamasi henkilön uskonnollinen vakaumus, Akar muistutti.
Oikeuslaitos jatkaa
kulujen karsimista
Hallitusneuvos Heikki Liljeroosilla ei ollut nytkään terveisinä lautamiesten kannalta
positiivisia uutisia, viestit olivat entisenlaisia: on säästettävä nyt ja tulevaisuudessa.
Se merkitsee myös sitä, että
lautamiesmenoja karsittaneen
jatkossakin.
Oikeusministeriön
hallinnonalan kuluja on vähennettävä ensi vuonna 4 miljoonan
Hallitusneuvos Heikki Liljeroosin terveiset sisälsivät lupauksen kulujen karsinnasta.
euron verran (eikä siinä ole
kaikki), Liljeroos kertoi, mutta
totesi että sopeuttamisen pitäisi tapahtua siten, ettei ihmisten oikeusturva heikkenisi.
Järkevöittämispohdintoihin kuuluu muun muassa se,
voitaisiinko vaikkapa jatkokäsittelylupajärjestelmää muuttaa tai oikaisuvaatimusjärjestelmää kehittää tai se, onko
kaikissa asioissa välttämättä
päästävä automaattisesti seuraavaan oikeusasteeseen.
Käräjäoikeuksien lukumäärää tipautettiin vuonna 2010,
vuoden 2014 alussa tarkastellaan hovioikeuksien määrää, kysymyksessä voi olla jopa päättymätön prosessi.
Liljeroosin mukaan tavoitteena on saada aikaan tietynlaista sopeuttamista, isoja ja vahvoja yksiköitä. Myös
maksujärjestelmää, oikeudenkäyntimaksuja tarkastellaan
Pyrkimys on kustannusvastaavuuteen, Liljeroos selvitteli.
Pohjoinen laatuhanke
Laatusihteeri käräjätuomari
Jyrki Määttä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta luennoi
Pohjoisesta laatuhankkeesta.
-Esitelmäni aihe viittaa Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten, keskeisiltä osin
käräjäoikeuksien,
lainkäytön laatuhankkeeseen. Laatuhankeen
ydintarkoituksena
on ylläpitää ja kehittää tuomarikunnan ja laajemminkin
oikeudenhoidon osapuolten
osaamista ja ammattitaitoa.
-Hanke -sana kuvaa huonosti
sitä, mitä me todellisuudessa
teemme. Hankkeilla on tapana päättyä. Sitä en toivo tässä
tapauksessa käyvän. Toinen
terminologiaan liittyvä ongel-
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomari, laatusihteeri
Jyrki Määtän aiheena oli pohjoinen laatuhanke.
ma on se, että laatu -sana aiheuttaa joillekin ihmisille negatiivisen reaktion, tavalla tai
toisella.
Asian toisin sanoen kerron, että se, mitä teemme,
on
mielestäni
oppimista.
-Laatuhankeen
tavoitteena
on tukea tuomioistuimen perustyötä ja kehittää sitä yhä
paremmaksi niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden
kriteerit,
että ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeita ja että tuomioistuimen palvelut ovat
myös kustannusten puolesta ihmisten saavutettavissa.
-Eräs
keskeisistä
laatuhankkeen lähtökohdista oli
havahtuminen siihen, että tuomarihan työskentelee
”eristyksissä” muista kollegoistaan ja tietämättömänä
toistensa käytänteistä ja ammatillisista
kokemuksista.
Tästä syystä hankkeen toiminnan keskiössä on ollut tuomarin osaaminen ja ammattitaito.
-Keskeisenä työmetodina on
tuomareiden keskinäinen ja
heidän ja sidosryhmien väli-
Lautamies
nen systemaattinen ammatillinen keskustelu lainkäytön
laadun parantamiseksi tietyn valitun teeman puitteissa.
Aluksi keskusteluja käytiin
vain tuomareiden kesken.
Muutaman vuoden jälkeen
ymmärrettiin, että lainkäyttöasioiden ratkaiseminen ei ole
yksin tuomarista riippuvaista
vaan myös oikeudenkäyntiin
osallistuvien muiden ammattiryhmien toiminnan laadulla on
merkitystä. Tällaisia ammattiryhmiä ovat mm. asianajajat
ja julkiset oikeusavustajat.
-Myös syyttäjät ja poliisin tutkinnanjohtajat on otettu keskusteluun mukaan, kun
kehittämisen kohteeksi valittu teema on niin edellyttänyt.
Työskentelyn aikana on saatettu ”konsultoida” muitakin
ammattiryhmiä, kuten oikeudenkäyntitulkkeja.
-Viime vuosina laatutyöhön ja työryhmiin ovat tulleet
mukaan tuomioistuinten hallintoon ja muihin henkilöstöryhmiin kuuluvat tahot, kuten
esim. lainkäyttösihteerit
-Puheeni edetessä minua
alkaa koko ajan enemmän ja
enemmän vaivaamaan kysymys. Missä lautamiehet, nuo
rikos-asioiden kollegamme,
ovat?
-Rehellisesti sanoen en tiedä niitä syitä, miksi lautamiehet on jätetty hankkeen ulkopuolelle. Sen tiedän, että
lautamiesten osallistumisesta
on käyty hankkeen alkumetreillä keskustelua.
-Keskustelun käyminen on
ollut varmaankin välttämätöntä, koska tuolloiset kehittämisteemat painottuivat lautamiesten toiminnan ydinalueelle eli
rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.
”Lautamiehissä piilee
voimavara”
Jyrki Määtän mielestä kuitenkin on osoitettu, että lautamiehissä piilee suuri voimavara
lainkäytön laadun parantamisessa.
-Laatuhankkeen
piirissä
laaditun laatumittariston vuonna 2007 suoritetun pilotoinnin
vastausprosentit osoittivat, että lautamiehet olivat yhtä kiinnostuneita lainkäytön laadusta kuin ammattituomaritkin.
-Laatuhankkeen
työskentelytapaa muutettiin jossain
määrin 2010. Tällöin siirryttiin
teemakohtaisesta koko hovioikeuspiirin läpi leikkaavasta
työskentelystä käräjäoikeuskohtaiseen työskentelyyn.
-Kokoavana huomiona ja
myös ulkomaalaisten tutkijoiden tekemien arvioiden perusteella sanoisin, että laatuhankkeessa on luotu tuomarin
identiteetti, jossa tuomari on
osa jatkuvaa keskustelukulttuuria, jossa lainkäytön ammattiosallisten välisen dialogin
kautta
toteutetaan
lainkäyttötoiminnan kehittämistä ja parantamista. Tätä
mannereurooppalaiset ovat
pitäneet suurenakin saavutuksena. Tiedon määrä ja sitä myöten oppimisen tarve on
kasvanut niin suureksi, että
on tunnustettava se, ettei tuomari ei voi oppia asioita enää
yksin. Oppiminen on muuttunut yhteisölliseksi prosessiksi,
jossa erilaista osaamista yhdistetään, erilaisia kokemuksia jaetaan ja niistä opitaan.
-Laatuhanke
mahdollistaa
”paikallisen
koulutuksen”.
Viimeisimpänä
esimerkki-
13
nä tästä on Kemissä pidetty
kolmipäiväinen koulutus tuomioistuinsovittelusta,
jossa
kaksi pääkouluttajaa tuli Helsingistä pohjoiseen sen sijaan, että parikymmentä tuomaria olisi matkustanut sinne.
Millaista koulutusta
lautamiehet tarvitsevat?
Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen kertoi lautamiesten
kouluttamisen ja kouluttautumisen tärkeydestä. Keväällä
2013 järjestetään lautamiehille perehdyttämistä tehtäväänsä.
-Tuemme yhdistyksen toimintaa, tuemme koulutusta,
Hirvonen kertoi. Hän haluaa
kokeneilta lautamiehiltä tietoa siitä mitä koulutuksessa
pitäisi ottaa esille.
Hirvonen myös kaipasi lautamiehiltä ajatuksia siitä, miten ja kuinka paljon uusia
lautamiehiä pitäisi alkuvaiheessa ohjata.
Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen halusi kuulla lautamiesten
mielipiteitä koulutustarpeista.
Lautamies
14
Koulutusohjelmaan kuuluu:
järjestelmä, roolit rikosprosessi, asianajajan ja syyttäjän roolit, lautamies istunnossa, palkkiot ja korvaukset.
Kohteena ovat ensimmäisen
kauden ja myös kokeneemmat lautamiehet.
Hirvonen myös asetti lautamiesten pohdittavaksi kysymyksiä.
-Mitä lautamiehen olisi
osattava, mitä tehtävä vaatii, mitä kokemuksenne kertoo? Hirvonen pyysi lähettämään tietoja hänelle suoraan
tai Suomen lautamiehet ry:n
puheenjohtajalle.
Ht. Liisa Temisevä luonnehti lautamiehen tehtävää
näin: ”meidän täytyy myös
tuoda kuntiin tieto lautamiesten omista velvollisuuksista ja sitoutumisesta. Tärkeää
on tehtävän ymmärtäminen,
roolin ymmärtäminen. Vastuut ja velvollisuudet lautamiehen korvien väliin.
Temisevä muistutti myös,
että ministeriön on annettava selkeät ohjeet kunnallisjärjestöille
lautamiesvalinnoista.
Lautamiehet Virossa
-Viron lautamiesyhdistyksen
perustamisesta alettiin puhua vuonna 2008 ja yhdistyksen virallinen rekisteröiminen
vahvistui vuoden 2012 maaliskuussa, melkoisen hyvää
suomea puhunut Viron lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti. Hän
kertoi kielitaitonsa olevan
suomalaisen televisiosarjan
Kauniit ja rohkeat ansiota.
-Meillä lautamiesten koulutusasiat ovat vasta kehitteillä. Topaasia antoi ymmärtää että innostus järjestöä ja
sen toimintaa kohtaan on Virossa suuri ja suomalaisten
Virossa kiinnostus lautamiestoimintaa kohtaan on suuri, Viron
lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti.
apu on ollut merkittävää, jäseniä virolaisessa järjestössä
on noin 800.
-Suomen lautamiesyhdistys on ollut meille kuin isoveli, me olemme pikkuveli,
Topaasia kiteytti. Viron lautamiesjärjestö oli edustettuna
myös LFJ tapaamisissa Lontoossa ja Brysselissä.
Mira KonƟo Oulu:
Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan
Oulussa toimii kaksi paikallista
lautamiesjärjestöä; Oulun käräjäoikeuden lautamiehet ja Pohjoisen Suomen lautamiehet. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet
toimii nimensä mukaisesti Oulun käräjäoikeuden alueella ja
Pohjoisen Suomen lautamiehet
koko Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella.
Molemmat järjestöt toimivat omalla tyylillään. Pohjoisen
Suomen lautamiehillä ei ole jäsenmaksua ja siihen kuuluu automaattisesti, kun liittyy Suomen
Lautamiehet ry:n. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet keräävät
omaa jäsenmaksua.
Kaksi järjestöä
Oulussa ja Kuusamossa toimivien lautamiehiä voi mietityttää
mitä eroa järjestöillä on ja miksi niitä on olemassa kaksi. Itse
kuulun molempiin ja voin sanoa,
että kummallakin on oma hyvä
toimintatyylinsä. Järjestöjen välillä ei ole eripuraa tai kateutta ja
kaikki lautamiehet ovat tervetulleita molempien toimintaan.
Aikanaan alueelle on vain perustettu kaksi järjestöä ja kumpaakaan ei ole haluttu lakkauttaa. Asia on toki aika ajoin ollut
pinnalla. Toistaiseksi kuitenkin
molempien omat tavat toimia on
antanut tarpeeksi aihetta pitää
yllä kahta paikallista toimijaa.
Oulun Käräjäoikeuden lauta-
miehet järjestää vierailuja ja luentotilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Vierailuja on ollut
viimeksi sovittelutoimistoon ja rikospoliisiin. Pohjoisen Suomen
lautamiehet on pitänyt kerran
vuodessa oman koulutuspäivänsä, jossa on ollut useampia
puhujia. Edellisen kerran koulutuspäivä järjestettiin Kuusamossa.
Kuten varmasti muillakin paikkakunnilla, järjestöt toimivat hyvin paljon muutaman ihmisen
varassa. Porukkaan mahtuu ja
kannattaa tulla aina mukaan.
Meillä pohjoisessa Auli, Anu,
Markku, Sisko, Jukka ja muut
työmyyrät ottavat ilolla ideoita ja
innokkaita ihmisiä mukaan toimintaan.
Lautamies
15
Lautamiehet Svean hovioikeudessa
Iso joukko suomalaisia lautamiehiä ja luennoitsijoita tutustui ruotsalaiseen hovioikeuteen
Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos Leif
Magnusson
toimi suomalaislautamiesten vierailun
isäntänä.
suomalaisten lisäksi myös Viron
maallikkotuomareiden edustaja ja
eurooppalaisen maallikkotuomariverkoston (European Network of
Lay judges) puheenjohtaja englantilainen John Thornhill.
Ruotsin suurin hovioikeus
Tämänvuotisen koulutusristeilyn tutustumiskohde Tukholmassa oli Svean hovioikeus.
Lautamiesten parituntista vierailua isännöi Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos
Leif Magnusson. Hän esitteli
taloa ja kertoi sekä päärakennuksen että Svean hovioikeuden historiasta ja tämän päivän
käytännöistä.
Vierailulla oli myös kansainvälistä väriä, mukana olivat
Svean hovioikeus on Ruotsin ensimmäinen ja myös suurin hovioikeus. Sen perusti vuonna 1614
Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf.
Tuomioistuin on sijainnut vuodesta 1753 lähtien Tukholman Riddarholmenilla ns Wrangelin palatsissa, missä aikoinaan on asunut
myös kuningasperhe.
Svean hovioikeuden tuomiopiiri kattaa Tukholman, Uppsalan,
Södermanlandin, Gotlannin, Västmanlandin ja Taalainmaan läänit.
Vuosittain Svean hovioikeudessa
käsitellään noin 10 000 juttua.
Suomen hovi-oikeuksien
juuret naapurissa
Suomen nykyisen hovioikeuden juuret ja myös nimi on
perua ruotsinvallan ajalta.
Suomen ensimmäisen hovioikeuden, Turun hovioikeudenkin perusti kuningas Kustaa
II Adolf. Perustamisen syyksi on mainittu se, että suomalaisilla oli pitkä ja kallis matka
Svean hovioikeuteen ja niin
Suomi tarvitsi oman hovioikeutensa.
Turun hovioikeuden perustamisen syyksi on esitetty mm
sitä, että Suomessa asuvien
oli pitkän matkan takia kallista
ja vaivalloista hoitaa asiansa
Svean hovioikeudessa.
Turun hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin Turun
linnassa 1623.
Koulutusristeilyllä muisteƫin ansioituneita
Syksyn koulutusristeilyllä annettiin tunnustuksia ansioituneille lautamiehille
Hopeisen ansiomerkin saivat ht Seija Puha ja lm Katri Alen.
Käräjäkivikellot: Ht Tuulikki Salonen. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1987, hän lopetti
aktiiviuransa vuonna 2001. Ht Marketta Savolainen. Hän toimi hallituksessa ajalla 2011-2012.
Katri Alen
Seija Puha
Marketta savolainen
Tuulikki Salonen
Lautamies
16
Lautamiehistä maallikkotuomareiksi
-joko olisi nimenmuutoksen aika?
Lautamies -lehti teki syksyllä
järjestetyllä koulutusristeilyllä
epävirallisen, pienimuotoisen
kyselyn jo aiemminkin puhuttaneesta aiheesta eli lautamies vai maallikkotuomari.
Peruskysymys kuului: voisiko lautamies -nimen sijaan
ryhtyä käyttämään universaalimpaa nimeä maallikkotuomari?
Osa kysymykseen vastanneista oli mieltä, ettei vanhaa
nimeä tarvitse muuttaa, osa
halusi nimen uudistettavan
ja osalle vastanneista asia oli
samantekevä. Monelle asia
oli yllättävästi uusi.
Toimittaja kysyi mielipidettä kaikkiaan neljältätoista eri
puolilta Suomea olevalta lautamieheltä. Osa heistä ei halunnut nimeään julki.
”Maallikkotuomari on
neutraali nimi”
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden lautamiehenä toimiva
Tuula Kivimäki kannattaa
maallikkotuomari -nimen käyttöönottoa ja lautamies nimen
unohtamista. Kivimäki arvioi
maallikkotuomari -nimen tuovan arvostusta tehtävään ja
ehkä myös ymmärrettävyyttä.
Nimi olisi myös neutraali.
-Nykyinen lautamies -nimi
ei kerro nuorelle sukupolvelle mitään.
Nimenmuutoksen tarvetta
on perusteltiin muun muassa näillä argumenteilla:
”Nuori sukupolvi on ulkona lautamies -nimestä. Nimi
ei kerro heille mitään, ei lautamiehille eikä suurelle yleisölle. Maallikkotuomari -nimi
kertoisi jo nimenä enemmän
siitä, mistä on kysymys. Se
kertoisi oleellisen. Lautamieshän on maallikkotuomari. Miksi nimeä ei voisi ottaa
käyttöön. Minä olen nainen,
lautanainenko, en! Uusi nimi on otettava käyttöön. Kansainvälisempi nimi on hyvä.
Maallikkotuomari toisi arvostusta jo nimenä, se saattaisi
lisätä lautamiesten omaakin
työnsä arvostamista.”
Lautamies Tuula Leponen
Pohjanmaan käräjäoikeudesta Vaasasta kannattaa uudenlaista nimeä.
-Hyvä, jos nimi muutettaisiin maallikkotuomariksi. Se
toisi enemmän arvostusta
tehtävälle, hän sanoo. Myös
Leponen pitää maallikkotuomari -nimeä neutraalina, nykyisen maskuliinisen lautamies -nimityksen sijaan.
Herastuomari Mirja Sandberg Hyvinkään käräjäoikeudesta sanoo olleensa aiemmin lautamies -nimen
kannalla, mutta nyt on toisin.
Lautamies -nimen säilyttämistä perusteltiin mm näin:
”Miksi muuttaa hyvää nimeä,
Perinteinen nimi välttää. Lautamies on vanha suomalainen
nimi. Historiasta kertova nimi
on säilytettävä.”
Merkillepantavaa oli se, että
tehtävästään poisjäävät vanhemman polven lautamiehet
olivat usein vanhan nimen
kannalla. Sen sijaan nuoremman sukupolven lautamiehillä
oli usein modernimpi ote nimiasiaan.
-Nyt hyväksyisin maallikkotuomari -nimen. Jospa se
innostaisi asiaan. Sandbergin mukaan maallikkotuomari -nimellä saattaisi olla myös
myönteinen arvovaraus.
-Ennen kaikkea haluaisin
sitoutumista ja vastuunottamista tehtävästä.
Oulun käräjäoikeuden lautamies Mira Kontio sanoo,
ettei ole pohtinut asiaa syvemmältä, mutta antaa ymmärtää, että nimenvaihto voisi olla mahdollinen.
-En vastusta nimenmuutosta, Kontio toteaa.
Lautamies
17
Kansainvälistyminen toi
yhtenäistämispaineen
Eurooppalaiset maallikkotuomarijärjestöt ovat voimistaneet viime vuosina yhteistyötään ja nimi -maallikkotuomari
on yleisesti ymmärrettävä.
Käytännössä asia kuitenkin voisi olla niin, ettei käräjäoikeuslakia tarvitsisi muuttaa
vaikka yhdistyksen nimi muotoon maallikkotuomarit muuttuisikin.
Edelleenkin voitaisiin kunnissa valita lautamiehiä entiseen tapaan, he vain kuuluisivat suomalaiseen ja sen
myötä myös eurooppalaiseen
maallikkotuomareiden yhteisöön.
Eurooppalainen lautamiesjärjestelmä on synnytetty
Suomessa joitakin vuosia sitten ja sillä saattaa olla myös
tietynlainen
velvoittavuus,
kun yhteistyö yhä syvenee ja
laajenee. Silloin saattaisi nimi maallikkotuomari olla ehkä
juuri se oikea, se, jota käyttäisivät kaikki Euroopan maat.
Nimenmuutos sopisi
Tuula Kivimäelle.
Arvostus voisi nousta
uuden nimen myötä, arvioi
Tuula Leponen.
Mirja Sandbergin mielestä
maallikkotuomari -nimellä
saattaisi olla myönteinen
arvovaraus.
En vastusta nimenmuutosta,
sanoo Mira Kontio.
KOKOUSKUTSU
Suomen lautamiehet ry:n – Finlands nämndemän rf:s
VUOSIKOKOUS
pidetään sunnuntaina17.3.2013 klo 10.45 alkaen
Kokouspaikka:
SOKOS HOTELLI ALEXANDRA, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut vuosikokousasiat.
IlmoiƩautuminen kokoukseen alkaa klo 9.30-10,30
VuosikokousaloiƩeet hallitukselle
Vuosikokoukselle tarkoitetut aloiƩeet on toimiteƩava kirjallisesƟ, hallitukselle osoiteƩuna,
15.1.2013mennessä yhdistyksen puheenjohtajalle:
Maƫ Laukkanen, AlakivenƟe 1 D 57, 00920 Helsinki
18
Lautamies
Tervetuloa Jyväskylään!
Opiskelukaupunkina tunnettu Jyväskylä on vireä ja nuorekas. Tuhannet nuoret eri puolilta Suomea ja myös ympäri maailmaa tuovat
133 000 asukkaan kaupunkiimme ideoita ja värikkyyttä.
Tänä vuonna 175-vuotisjuhlavuotta viettänyt Jyväskylä on myös
kaupunkina nuori. Mutta suomenkielisen koulutuksen syntysijana
olemme maailman vanhin, onhan tänne perustettu ensimmäiset
suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttökoulu. Tällä hetkellä eri kielten kirjo on runsas.
Jyväskylä on muuttajien suosikki ja maineeltaan hyvä. Viihtyisä
asuinympäristö, luonto, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän
puitteet.
Kansainvälisesti Jyväskylä tunnetaan ainakin kahdesta asiasta eli
arkkitehti Alvar Aallosta sekä rallin MM-osakilpailusta eli Neste Oil
Rallista.
Jyväskylän Valon kaupunki näyttäytyy erityisen upeana syksyllä.
Pysyviä valaistuskohteita kaupungissa on jo yli 80. Jyväskylä on valaistuksen edelläkävijä Suomessa ja palkittu myös kansainvälisesMarkku Andersson
ti. Jatkuva kehitystyö tähtää asuinviihtyvyyden parantamiseen keskaupunginjohtaja
tävän kehityksen periaatteilla.
Jyväskylän kaupunkiympäristö koostuu tiiviistä keskustasta ja elävästä laajasta maaseudusta. Vanhasta vaneritehdasalueesta on rakentunut Lutakkoon Jyväsjärven rantaan huikea asuin-, työpaikka-,
tapahtuma- ja opiskelualue. Lutakossa sijaitsee Jyväskylän Paviljonki, tunnettu kongressi- ja messukeskus. Tulevaisuuden helmi on Kankaan alue. Keskellä kaupunkia sijaitsevasta vanhasta paperitehtaan alueesta syntyy korkeatasoinen asumisen ja työssäkäynnin alue. Erityisesti alueen kehittämisessä yhdistetään korkeatasoista arkkitehtuuria, luontoa, ympäristöä, kulttuuria ja viihtyisyyttä.
Kaupunkilaiset ja kaikki kiinnostuneet ovat päässet osallistumaan ja vaikuttamaan alueen suunnitteluun. Kesällä 2014 Jyväskylässä järjestetään asuntomessut Äijälänrannassa.
Kaupunki on investoinut viime vuosina nimenomaan peruspalveluihin. Esimerkiksi Palokassa on tänä
syksynä käyttöönotettu uusi alueen monitoimikeskus, jossa samassa rakennuksessa toimivat koulun
lisäksi myös kirjasto ja kansalaisopisto.
Monen muun kunnan tavoin Jyväskylässäkin on edessä talouden vakauttaminen, mikä edellyttää
usean vuoden määrätietoista työtä. Rakenteita ja palvelujen tuottamisen tapoja on muutettava ja uusia toimintatapoja on löydettävä. Jyväskylän vahvuutena on osaavan työvoiman saatavuus ja innovatiivinen ote kehittämistyöhön.
Toivotan Lautamiespäivien osanottajille antoisia hetkiä Jyväskylässä. Menestystä vaativassa ja tärkeässä työssänne!
TERVETULOA LAUTAMIESPÄIVILLE JYVÄSKYLÄÄN
Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamiehillä on ilo toivoƩaa Teidät lautamiehet ympäri Suomen tervetulleeksi 16.-17.3.2013 Lautamiespäiville Jyväskylään. Asukkaita Jyväskylässä on n. 132000. Kaupunki on maan vilkkaimpia opiskelijakaupunkeja. Lähes joka kolmas vastaantulija on koululainen tai opiskelija, yhteensä heitä on
n. 45000. Täällä asuvat maamme koulutetuimmat kolmekymppiset.
Olemme tehneet parhaamme, joƩa viihtyisiƩe perinteisillä Lautamiespäivillä Jyväskylässä, niin luennoilla kuin
vuosikokouksessa.
Koulutus - ja kokouspaikkana toimii Hotelli Alexandra, joka sijaitsee keskellä kaupunkia matkakeskusta vastapäätä kadun toisella puolen. Joten perille on helppo löytää saavuitpa junalla
tai bussilla.
Keski-Suomen käräjäoikeuden lm-päivien järjestelytoimikunnan puolesta
Antero Raninen ht
Lautamies
Suomen lautamiehet ry – Finlands nämndemän rf
Lautamiespäivät Jyväskylässä 16.-17.3.2013
Sokos Hotelli Alexandra Hannikaisenkatu 35 Jyväskylä
Lauantai 16.3.2013 Seminaaripäivän aiheet
09.00-11.00
11.00-11.15
Osallistujien vastaanoƩo, ilmoiƩautuminen ja tulokahvi
Lautamiespäivien avaus kunniajäsen Liisa Temisevä
Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Maƫ Laukkanen
11.15-11.45
11.45-12.15
12.15-12.45
Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen
Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Satu Moisio
Poliisin esitutkinta lastensuojelu poliisipäälikkö Markku Luoma
12.45-13.45
Lounas + kahvi
13.45-14.15
14.15-14.45
Tulkki oikeudessa Keski-Suomen tulkkikeskus johtaja Veera Rautavuoma
Hovioikeuden presidenƫ Olavi Varila
14.45-15.00
Tauko
15.00-15.30
15.30-16.00
Oikeusministeriön puheenvuoro Heikki Liljeroos
Keskustelua ja päivän yhteenveto Maƫ Laukkanen
MajoiƩautuminen
Jyväskylän Kaupungin vastaanoƩo
Illallinen Sokos Hotelli Jyväshovi
Tanssia
18.00-19.30
20.00-22.00
22.00
Sunnuntai 17.3.2013 Suomen lautamiehet ry:n vuosikokous
07.00
08.30-09.15
09.30-10.30
10.30
10.45-13.00
Aamupala Sokos Hotelli Alexandra
Lautamieskirkko, Jyväskylän kaupungin kirkko
IlmoiƩautuminen vuosikokoukseen Sokos Hotelli Alexandra
Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Maƫ Laukkanen
Vuosikokous
Lautamiespäivien pääƩäminen
Ruokailu kokouksen jälkeen
19
Lautamies
20
Muutoksenhaun nykynäkymät ja
rahapula tuomaripäivän pääaiheina
Lokakuussa Helsingissä järjestetyssä kahdeksannessatoista tuomaripäivässä pääteemana oli muutoksenhaun
kehitysnäkymät ja ajankäytön
hallinta. Tuomaripäivien luentoannin voisi tiivistää yhteen
lauseeseen: Oikeuslaitoksen
tulevaisuudessa varmaa ovat
vain muutos ja rahapula.
Ihan upouuttakin oli esillä sillä päivän aikana julkaistiin uunituore teos: tuomariliiton eettiset ohjeet. Vanhaa yli
500 vuoden ikäistä Olaus Petrin tuomariohjetta ei uudella vihkosella kuitenkaan syrjäytetä.
Spesiaalien aihealueiden lisänä oli myös mielenkiintoinen yleisaihe: aivot.
Rahapula rassaa
oikeuslaitosta
KHO:n presidentti Pekka Vihervuori harmitteli rahapulaa
ja totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä
vaativammaksi.
-Tiedämme kaikki, kantapäänkin kautta, että oikeudellinen ratkaisutoiminta on käynyt aina vain vaativammaksi.
-Samaan aikaan kun haasteemme lisääntyvät, resurssimme uhkaavat käydä kenties vielä olennaisestikin
niukemmiksi, Vihervuori harmitteli.
-Ilahduttavia
poikkeuksia
juustohöylästä kyllä ilmenee,
kun voimavaroja kohdennettaessa havaitaan panostuk-
Tuomaripäivillä oli vahva naiskiintiö. Käräjätuomari Anna-Mari
Porkkala-Hietala, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine
Koskelo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Korkeimman hallinto-oikeuden
presidentti Pekka Vihervuori totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä vaativammaksi.
sen oikeusturvaan tuottavan myös selvää taloudellista
hyötyä, kuten on tapahtunut
ainakin harmaan talouden
torjunnan tai turvapaikka-asioiden kohdalla.
-Toki tällöin on väärin puhua resurssilisäyksistä, niin
mukavalta kuin se tuntuisikin,
vaan kyse on yleensä valitettavasti vain kohdentamisesta
julkistalouden vähenevien kokonaisresurssien sisällä.
-Oikeudellisesti yksinkertaisia ja ongelmattomia juttuja on hallintolainkäytössä
yhä vähemmän, niin kuin pitääkin, ja vaativuustaso on
takavuosiin verrattuna keskimäärin erittäin korkea. Vihervuoren mukaan viime
Lautamies
vuonna saapuneista asioista valituslupa-asioita oli ensi
kertaa hieman enemmän kuin
suoria valitusasioita.
-Tämä johtui ulkomaalaisasioiden ennätyksellisen suuresta osuudesta, ja ulkomaalaislakihan kuuluu niihin
säädöksiin, joissa on omaksuttu kattava valituslupajärjestelmä, varsin ymmärrettävistä syistä.
-Koska yhteiskunnan ja talouden muutokset, hyvinvointi ja pahoinvointi, näkyvät
hallintotuomioistuinten
tehtävissä jo lyhyelläkin aikavälillä, kokonaistilanne ja juttujakautuma voi piankin taas
olla erinäköinen. Tästä johtuvat nopeat venymistarpeet ja
toisaalta tuomioistuinten virkarakenteessa joskus aivan
välttämättömänäkin hyveenä
nähty staattisuus ovat väistämättä keskenään jännitteisiä.
-En näe estettä sille, että katsotaan faktapohjaisesti, missä asiaryhmissä suoralla valitusoikeudella KHO:een
kenties on keskimääräistä vähemmän annettavaa
kansalaisten ja yritysten oikeussuojalle tai oikeussuojajärjestelmän toimivuudelle
yleisemmin.
-Tarkasteluun voidaan tällöin ottaa joitakin sellaisia
suoran valitusoikeuden asiaryhmiä, joissa KHO:ssa muuttuvien ratkaisujen suhteellinen määrä on vähäinen.
-Aivan ensimmäisenä mieleen tulevat lastensuojeluasiat ja nimenomaan tahdonvastaiset huostaanottopäätökset,
joissa alueelliselle hallintooikeudelle säädetty ensivaiheen päätöksentekijän rooli
on varsin epätavallinen ja ongelmallinen, etenkin kun se
on tehnyt KHO:sta ensimmäi-
21
AjaƩelevat aivot
mielessä
Tutkimusprofessori Kiti Müller
muistutti, että tuomarin, kuten
monen muunkin alan asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä
pirstaleisuus ja aikapaine.
sen ja ainoan valitusasteen.
-Perheiden käytännön ongelmiin KHO:sta käsin on
usein vaikea puuttua perinpohjaisen hallinto-oikeuskäsittelyn jälkeen.
-Onkin syytä vakavasti kysyä, estääkö jokin oikeudellisen syvärakenteen piirre
todella muutoksenhaun rajoittamisen näissä asioissa
KHO:ta koskevan valituslupajärjestelmän avulla, mikäli ensimmäisen varsinaisen
päätöksentekovaiheen
palauttaminen kunnalliselle asiantuntijatasolle olisi jatkossakin ylivoimaisen mahdotonta.
Vihervuori oli myös huolissaan oikeuslaitoksen niukkenevista voimavaroista ja
niukkuuden kohdentumisesta
tulevaisuudessa. Hänen mielestään hyödyttömiin supistuksiin suomalaisella oikeusvaltiolla ei ole varaa.
Aivot ja ajattelu liittyvät kiinteästi tuomareiden työhön ja
johdonmukaisen ajattelun tarve on suuri, ehkäpä suurempi
kuin monissa muissa ammateissa. Aivojen olemuksesta
tuomarisväelle luennoi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller otsikolla
aivotutkimuksen näkökulmia.
-Tuomarin työ on tietointensiivistä asiantuntijatyötä,
jossa useista eri tietolähteistä peräisin olevaa informaatiota jatkojalostetaan tiedoksi,
jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä. Omaa osaamistaan ja tietopääomaansa
on myös jatkuvasti päivitettävä. -Työssä ollaan myös monin tavoin sen tosiasian äärellä, että ihmiset voivat tulkita
samankin informaation eri tavoin. Lisäksi ihmiset havaitsevat erilaisissa
tilanteissa eri asioita ja näin
heidän käsityksenä ja mielikuvansa siitä, mistä on kysymys ja mitä on tapahtunut, on
aina jossain määrin erilainen,
Müller selvitti. Hän muistutti,
että tuomarin, kuten monen
muunkin alan asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä pirstaleisuus ja aikapaine.
-Työpäivänkin aikana on
sujuvasti kyettävä siirtymään
tehtävästä toiseen ilman, että
eri tehtävien asiasisällöt sekoittuvat toisiinsa.
-Ymmärtämällä aivojen ja
mielen toimintaa ja niiden toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ihminen voi löytää keinoja, joiden avulla löytää itselle
ja työyhteisölle sopivat työn
tekemisen tavat ja millä kei-
Lautamies
22
Muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen vertailevan
katsauksen esitti Tromssan yliopiston apulaisprofessori Anna
Nylund.
Työnohjaaja FM Seppo Metso
kertoi ajanhallinnasta.
Muutoksenhausta ihmisoikeutena luennoi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Eettisiä ohjeita valmistelleen
työryhmän puheenjohtaja Tapani Vasama.
noin edistää omaa työvirettään ja myös arjen hallintaa.
-Ihmisaivoissa on lukuisia
erilaisia toisiinsa verkottuneita, muistijärjestelmiä. Niihin
tallentuu elämän varrella valtava määrä tietoa ja erilaisia
muistoja. Työmuistissa tapahtuva reaaliaikainen - "tässä
ja nyt" - informaation käsittely, joka on tietoista toimintaa -ajattelua. Tieto saa merkityksen, kun sitä käsitellään
vuorovaikutuksessa muitten
muistijärjestelmien kanssa.
-Säilömuistiin on tallennettuna runsaasti "tiedän et-
tä" -tietoa, tapahtumamuistiin
"muistin kun" -tietoa. Lisäksi
ajattelua ja käyttäytymistä ohjaavat myös tunnemuistot.
Uusi tilanne, ympäristön aistiärsykkeet, voivat tuoda pintaan tunnetilan, jonka ihminen
on kokenut joskus aikaisemmin
vähän samankaltaisen tapahtuman yhteydessä. Jokaisella ihmisellä on ainutkertainen elämä ja yksilöllinen muistivaranto.
Tästä johtuen asioita ja tietoa ei
aina tulkita samalla tavalla.
Otsalohkot ohjaavat ajattelua, päätöksentekoa ja käyttäytymistä. Ihmisen muistijärjestel-
mien ja otsalohkojen välillä on
runsaasti hermoverkkoyhteyksiä. Niinpä toimintaamme
vaikuttavat sekä järki että tunteet ja myös mielikuvamme ja
käsityksemme erilaisista asioista.
-Virkeissä aivoissa syntyvät
oivallukset. Ihmisaivojen kyky
joustaa ja sopeutua ympäristön vaatimuksiin on kaksiteräinen miekka: Tilanteessa,
jossa ihmisen on toimittava aikapaineessa tai kyettävä pitämään "langat käsissä"
- monien eri työtehtävien ja
arkisten askareiden osalta
- aivot siirtyvät fysiologisesti korkeampaan toiminnan tilaan. Niiden aineenvaihdunta
ja sähkökemiallinen toiminta muuttuu. Aivot kuvannollisesti siirtyvät kävelyvauhdista
juoksuun. Jos juoksuvauhti ei
välillä laske kävelynopeuteen,
sopeutumiskykyiset aivot alkavat tulkita juoksuvauhdin
normaaliksi olotilaksi.
-Oireita tästä terveyttä uhkaavasta vauhtisokeudesta
voi oppia tunnistamaan: Ihminen ei koe väsymystä, hänen on vaikeata rauhoittua lepäämään, ruokailukin tahtoo
unohtua. Aivojen huollossa
onkin tärkeätä olla tietoinen
tällaisesta vaarasta ja pyrkiä
tietoisesti rytmittämään elämäänsä niin, että aivoilla on
riittävästi aikaa palautua intensiivisestä tekemisestä.
-Aikuisen aivot painavat
noin 1,5 kg, mutta käyttävät
valveilla ollessa noin 30 % ja
unen aikana jopa 80 % elimistön energiasta. Aivojen huollossa keskeistä on sopivasti,
riittävän monipuolista ja mielekästä tekemistä, lekottelua,
rauhoittumista ja unta, Müller
opasti.
- Työpaikoille ja yhteiskun-
Lautamies
taan yleisemmin peräänkuulutan myös välittämisen kulttuuria: Kysele kaverin vointia,
älä jätä toista hädän hetkellä
yksin.
Olaus Petrin ohje pysyy
Tuomariliitto sai eettiset ohjeet. Suomen tuomariliiton
puheenjohtaja käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala kertoi että työryhmä laati useita luonnoksia eettisiksi
ohjeiksi ja niistä käytiin laajaa
keskustelua tuomarijärjestöissä ja tuomioistuinten järjestämissä tuomarikokouksissa.
-Työryhmä kuuli myös oikeudenkäynnin osallisten ja
tiedeyhteisöjen
edustajia.
Kaiken kaikkiaan työryhmä
sai runsasta palautetta. Työryhmä luovutti kuluvan vuoden maaliskuussa neljännen
version eettisistä periaatteista Tuomariliiton ja korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistysten hallituksille, joiden
esityksestä Tuomariliiton vuosikokous hyväksyi eettiset periaatteet vuosikokouksessaan
Lappeenrannassa toukokuun
4 päivä. Julkaistuilla eettisillä
ohjeilla ei ole Porkkala-Hietalan mukaan tarkoitus syrjäyttää Olaus Petrin yli 500 vuotta
vanhoja tuomarinohjeita vaan
eettiset periaatteet sisältävät
yleisiä periaatteita eettisten
kysymysten tunnistamiseksi ja hahmottamiseksi sekä
suuntaviivoja niiden pohtimiseen ja ratkaisemiseen.
Oikeusministeriö on taloudellisesti tukenut tuomariliiton
eettisten periaatteiden painattamista. Porkkala-Hietala luovutti eettisten ohjeiden ensimmäisen kappaleen työryhmän
puheenjohtaja Tapani Vasamalle.
“Syksyisin on rustaƩu
kerjuukirjeitä
eduskunnalle”
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo
muistutti kroonisen rahapulan
aiheuttamista muutostarpeista ja järkeistämisestä.
-Oikeuslaitoksen rahoitustilanne on jo pitkään ollut huonolla tolalla. Olotila on vaihdellut ahdingosta kriisiin.
Syksyisin on toistuvasti jouduttu rustaamaan kerjuukirjeitä eduskunnalle, jotta ylipäänsä olisi pysytty pinnalla.
Sellainen meno ei voi jatkua.
-Tarve siihen, että toimintavaatimukset ja rahoitustaso
saadaan kestävään tasapainoon, on tuotu esiin monesti ja monessa yhteydessä.
Haaste on nyt isompi ja kiireellisempi kuin koskaan.
-Yleisten
tuomioistuinten
sektorilla on viime vuosina
tehty myös tärkeitä uudistuksia oikeudenhoidon järkeistämiseksi (kirjallinen menettely
rikosasioissa, lautamiesuudistus, käräjäoikeusverkoston
uudistus, kirjaamisasioiden
siirto, jatkokäsittelyn lupajärjestelmä hovioikeuksissa).
-Tämä näkyykin selvästi,
kun katsotaan palkkamenojen kehitystä viime vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin.
Yleisten tuomioistuinten palkkamenojen kasvu vuodesta
2005 vuoteen 2011 on vain
kuuden prosentin tasolla, kun
taas hallintotuomioistuimissa
palkkamenot ovat samana aikana kasvaneet lähes neljänneksen.
23
-Julkisen talouden tilaa ja
tulevaisuuden näkymiä koskevien analyysien perusteella kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että luvassa ei ole
valoisampia aikoja, vaan
päinvastoin.
-Myös oikeuslaitoksessa on
hallituksen jo tekemien päätösten perusteella edessä ennennäkemättömän suuri ja
nopea rahoitustason supistus. Yhdessä menopaineiden
kanssa umpeen kurottava
aukko lasketaan kymmenissä
miljoonissa.
Rahoitus ei kuitenkaan ole
ainoa huolenaihe. Akuutteja muutostekijöitä on kaksi: yhtäältä oikeudenhoidon
rahoitus ja toisaalta henkilöstön
sukupolvenvaihdos.
Kummankin takia on saatava
aikaan isoja uudistuksia nopeasti.
Tässä tilanteessa ei oikeudenhoitoa pelasteta vaikertamalla, kerjäämällä marginaalisia lisämäärärahoja tai
vastustamalla
muutoksia,
vaan hyväksymällä se, että
järjestelmässä täytyy tehdä ja
myös voidaan tehdä merkittäviä ja oikeusturvan kannalta
hyväksyttäviä uudistuksia.
-Uudistukset
edellyttävät myös aiemmin omaksuttujen kansallisten perustuslakitulkintojen tarkistamista.
Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden sallimaa liikkumavaraa on otettava käyttöön
nykyistä laajemmin, jotta oikeudenhoidon kantokyky voitaisiin turvata supistuvalla rahoituksella ja vähemmällä väellä.
-Yksi oikeusturvapopulismin myyteistä on, että muutoksenhaussa lupajärjestelmä heikentää oikeusturvaa.
Asia on päinvastoin: ¿ltterin
puute kuormittaa ylempiä oi-
Lautamies
24
keusasteita väärällä tavalla ja
heikentää järjestelmän edellytyksiä tuottaa hyvää oikeusturvaa niissä asioissa, missä
sitä nimenomaan tarvitaan eli
vaativammissa asioissa.
Oikeusministeri kehui
eeƫsiä ohjeita
Oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson kiitteli tuomariliittoa tuoreista tuomarinohjeis-
ta, joiden hän sanoi olevan
osoitus eettisesti laadukkaasta tuomioistuintoiminnasta.
-Suomen tuomariliitto ry on
laatinut uudet tuomarinohjeet,
jotka on vahvistettu liiton vuosikokouksessa viime keväänä. Eettisesti korkeatasoisen
toiminnan perusta on tuomari,
joka tunnistaa eettiset ongelmat, tuntee toimintaansa ohjaavat periaatteet ja sitoutuu
niitä soveltamaan.
-Alkukesällä maassamme
vieraili
korruptionvastainen
komitea Greco, jonka edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin kysymys siitä, miten
Suomessa on säädetty tuomareiden asemasta ja onko
olemassa tuomarin toimintaa
ohjaavia eettisiä periaatteita.
-Kysyjille on siten voitu vastata, että kyllä maassamme
on eettiset periaatteet - vieläpä aivan tuoreet ja nykyaikaiset.
Laamanni Juha Hyvärinen eläkkeelle
Juha Hyvärinen
Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Hyvärisen
läksiäisiä vietettiin 25.5.2012
Kuopiossa. Hyvärinen on
aloittanut
lakimiesuransa
Kuopiossa jo 70 luvulla ja hoitanut laamannin virkaa 2001
alkaen.
Juhlavassa tilaisuudessa oli
läsnä Juhan työkavereita, yhteistyökumppaneita, ystäviä
ja läheisiä. Juhlayleisö pääsi nauttimaan musiikkitaiteilija
Rauno Tikkasen johtamasta
viihdyttävästä musiikkiesityksestä.
Työkaverit olivat tuottaneet
Juha Hyvärisen elämän eri
vaiheista mielenkiintoisen ja
hauskan videoesityksen, jota juhlaväki sai illan mittaan
seurata. Moni löysi videosta
yhtymäkohtia omaankin elämäänsä. Illan mittaan tulivat
esille laamannin rakkaat harrastukset: musiikki ja golf. Nämä kaksi harrastusta vienevät
melkoisen osan hänen ajastaan eläkepäivinä. Juhlassa mukana ollut yleisö toivotti
antoisia eläkepäiviä sympaattiselle laamannille.
Onnitteluja. Oikealta ht Marjatta
Pelkonen, ht Arja Päivinen, Laamanni Juha Hyvärinen ja rva Liisa Hyvärinen.
Lautamies
25
Synkkiä syysmieƩeitä
Hannu Laitinen
Käräjätuomari,
osastoryhmän johtaja
Pohjois-Savon
käräjäoikeus
Amerikkalaisessa
tieteisohjelmassa sanottiin, että johtajissa
on neljä kertaa enemmän psykopaatteja kuin väestössä keskimäärin. Joku psykologi on maininnut, että joka neljäs johtaja on
psykopaatti. En tiedä, onko narsistit luettu tuohon määrään vai lisäävätkö ne vielä ongelmajohtajien lukua.
Havainto ei ole ihan tuulesta temmattu. Oikeusjutuista kuultaa läpi,
että useat yritysjohtajat ovat luonteeltaan häiriintyneitä ja istunnoissakin halukkaita toimimaan
prosessinjohtajina, jos puheenjohtaja ei kykene pitämään kuria. Voi ihmetyttää, miksi tällaiset
selvästi luonnevikaiset kuitenkin
pärjäävät yrittäjinä ja saattavat
saada aikaiseksi erinomaisestikin menestyvän yrityksen. Yliopistollinen loppututkinto ei sen
sijaan lainkaan luo edellytyksiä
sille, että henkilö menestyisi liikeelämässä. Selitys ei voi olla missään muussa kuin siinä, että henkilö pystyy ottamaan riskejä eikä
välttämättä edes osaa nähdä niitä vaaroja, joita omaan toimintaansa voi liittyä. Joskus onni on
mukana, joskus päätepiste on katastro¿.
Ei pidä luulla, että julkisella sektorilla, vaikkapa oikeuslaitokses-
lautamies_2011_OSA1.indd 24
sa, olevat johtajat olisivat luonteeltaan jotenkin puhtaampia ja
ettei heistäkin löytyisi luonnevikaisia sanottakoonpa heitä sitten
psykopaateiksi tai narsisteiksi.
En ota vastuuta nimikkeen lääketieteellisestä
oikeellisuudesta. Mitä keskitetympi hallinto on,
sitä vahingollisempaa on tällaisten henkilöiden sijoittuminen johtotehtäviin. Esimerkiksi tuomarinvalintalautakunnasta voi tulla
vaarallinen ase tällaisen henkilön
käytössä, kun siinä on oiva mahdollisuus kostaa toisinajattelijoille.
Yksityisellä sektorilla johtajan on,
ellei kysymyksessä ole valtiojohtoinen öljy-yhtiö, kyettävä omilla
toimillaan saamaan aikaan tulosta ja pitämään osakkeenomistajat
tyytyväisinä. Oikeuslaitoksessa ei
sen sijaan ole mitään kontrollia,
joten olipa toiminta miten kehnoa
tahansa, niin siinähän vain pysyt.
Lisämausteena on vielä tuomarien erottamattomuus.
Demokratian kannalta on parasta, että hallinto on hajautettu, jolloin diktaattoreiksi pyrkivien toiminta-ala jää kapeammaksi.
Toiminta voi olla tehottomampaa,
mutta se on mielivaltaa parempi vaihtoehto. Näin ollen minkään
tuomioistuinhallituksen perustaminenkaan ei ole kannatettava
vaihtoehto, vaan parempi on, että
hallintoa on jakaantuneena oikeusministeriöön. Tiettyjen virkojen
määräaikaisuus olisi myös paikallaan.
Miten tämä sitten liittyy lautamiehiin? Kärjistäen voidaan sanoa,
että tuomarien riippumattomuus
voi kaventua, jos he joutuvat koko ajan miettimään ratkaisussaan
sitä, etteivät vain ärsytä nimittäviä henkilöitä tai ylempiä oikeuksia. Kaikki eivät ole Hannu-sedän
kaltaisia yksinajattelijoita. Lautamiehillä ei sen sijaan ole tällaista
rajoitusta, vaan he voivat miettiä
ratkaisujaan vapaasti pohtimatta sitä, mitä hovi- tai korkein oike-
us tai tuomarinvalintalautakunta
ajattelee. Vertaus on vähän kaukaa haettu, muttei mahdoton.
Lautamiesten äänestysratkaisut
ovat joskus sitten eräissä yksittäistapauksissa olleet arvostelulle alttiita, mutta voin luetella tukun
korkeimman oikeuden ratkaisuja,
joiden lopputulos on ollut väärä,
vaikka perusteluissa onkin saattanut olla korkealentoista helinää.
Joskus perustelutkin ovat olleet
heikkoja.
Erityisesti sananvapauskysymyk
-sissä korkeimman oikeuden
ratkaisut ovat sitten saaneet
pöllytystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. On toteutunut
se Itä-Suomen hovioikeuden vanhan presidentin Eero Mäkisen toteamus, jonka mukaan, jos korkeimman oikeuden yläpuolella
olisi neljäs oikeusaste, se muuttaisi tuomioita samoin kuin korkein oikeus nyt muuttaa hovioikeuden tuomioita.
Lautamiesten läsnäolo tuomitsemistoiminnassa on yksittäisistä epäonnekkaista ratkaisuista
huolimatta paikallaan demokraattisessa yhteiskunnassa jo kansalaisten luottamuksen lisäämiseksikin. Lautamiesten käytölle
on vuosisataiset perinteet eli niin
kauas kuin historian katse yltää.
Olisi lyhytnäköistä katkaista ikiaikainen perintö hetken kustannussäästöjen nimissä. Historiaa ymmärtämätön voi tällaiseen mennä
ja vastaavanlaisia esimerkkejä
kyllä löytyy vaikkapa Turusta, josta arvorakennuksia 1960-luvulla
hävitettiin pikavoittojen huumassa. Pikavoitot katosivat, mutta
niin hävisi arvokas rakennuskantakin.
PS. Ei pidä myöskään luulla, että vaikkapa nykyinen rangaistuskäytäntö olisi pyhä ja oikea, jota
ei maallikkojärjellä voisi pöllyttää.
Olen vakuuttunut siitä, että jos
rangaistuskäytäntöä
alettaisiin
rakentaa puhtaalta pöydältä, se
poikkeaisi paljonkin nykyisestä.
22.5.2011 20:31:26
Lautamies
26
Mitä jos vain
lähtisit matkalle?
KATSO KAIK
KI MAT
JA VARAA 24KAMME
h
www.matka
po
jat.fi
- EI TOIMITU
SMAKSUA!
OPASTETULLE KIERTOMATKALLE EUROOPPAAN
läähd
lähd
hdöt
ö 26.2.
öt
2.,., 26..33, 7.
7.5.
5 , 3.
5.
3 9.
9.
669€
KRAK
KR
AKOV
OV
O
VA - VA
ARS
R OV
OVA,
A, 5 pv
pv
UUTUUS!
11.4
11
.4.,., 116.5.
5.,, 11
11.7
.7.,., 112.
2.9.
9.
879€
ITÄV
IT
ÄVAL
ÄV
ALLA
AL
LA
LAN
AN AL
ALPI
LPI
PIT JA
MA
AAL
ALAI
AISK
AI
SKYL
SK
YLÄT
YL
ÄT 5 pv
ÄT,
lähddöt 8.55., 26.6.
6 , 177.77.
PARIISI-VERSAILLES, 4 pv
UUTUUS!
ISTANBUL JA
KYLPYLÄKAUPUNKI BURSA, 5 pv
lähdöt 25.5., 3.8.
lähtö 6.3.
30.3., 8.5., 7.9., 19.10.
UUTUUS!
899€
AMSTERDAM JA
TULPPAANIEN HOLLANTI, 4 pv
lähdöt 11.4., 15.4., 19.4.
999€
1299€
1199€
PORTUGALIN KIERTOMATKA, 6 pv
1269€
Hinnat alk/hlö sis. lennot Helsingistä
g (+risteilyn
TÄYSIHOIDOLLA),majoituksen 2hh, ateriat ja
sisäänpääsyt matkaohjelman mukaan.
Lisätiedot www.matkapojat.fi/kiertomatkat
LÄNTISEN VÄLIMEREN RISTEILY
BARCELONASTA, 7 pv
lähdöt 19.4., 9.5.
DUBLIN - CORK, 5 pv
lähdöt 14.5.,
14 5 13.8.,
13 8 10.9.
10 9
1199€
1199€
SLOVENIAN JA
KROATIAN HELMET, 6 pv
lähdöt 29.4., 2.9., 30.9.
1199€
MYYNTIPALVELU
M
YYNTIPALVELU 010
010 2
2323
323 200
200
www.matkapojat.fi
k
ma–ke
k 8
8–19,
19 tto-pe 8
8–17,
17 su 1
10–14.30
0 14
14 30
Toimitusmaksu 0€ netistä, muutoin 10€/varaus. Puhelut 8,21 snt/puh +2snt/min /matkapuh. 14,9 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö .
Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395
Lautamies
27
Helsingin lautamiesyhdistys ry:n toimintaa
Helsingin hovioikeuspiiri elokuussa: Tuusulan KO, Halosenniemi + illallinen.
Tuusulan
käräjäoikeuden
lautamiehet järjestivät vierailun.
Tutustuttiin Tuusulan käräjäoikeuteen laamannin johdolla.
Sieltä siirryttiin henkilöautoilla Halosenniemeen, jossa oli
”Ihana Italia” -näyttely esittelyineen. Ruokailu oli Vanhassa
Unkassa.
Vantaan vankila syyskuussa:
Vankilanjohtaja Tuomo Junkkari toimi isäntänä.
Santahaminan retki syyskuussa: ”Salaisuuksien saari”
Tapahtuma oli suunnattu erityisesti yhdistyksemme kannattajajäsenille. Retkellä avautui uu-
sia näköaloja mm. Helsingin ja
saaren historiaan.
Kierroksella
maahanmuuttovirastossa lokakuussa olivat läsnä maahanmuuttovirastosta viestintäpäällikkö Pirjo
Hammarberg, maahanmuutto-,
turvapaikka- ja kansalaisuusyksiköitten edustajat sekä maatietopalvelun edustaja.
Käsiteltyjä aiheita organisaatio ja maahanmuuttoasiat
Suomessa: Matkailijat, opiskelijat, pakolainen, kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija, maahanmuuttaja,
paluumuuttaja,
perheen yhdistäminen, oleskelulupa, kansalaisuus, työntekooikeus eri ryhmillä ja taloudellinen/toimeentulotuki eri ryhmillä
sekä Romanian romanialaisten asema ja rikoksiin syyllistyneitten asema Suomessa
Korkein Hallinto-oikeus oli vuorossa marraskuussa.
Tulevia tapahtumia:
Tammiseminaari 19.01.2013
Helsingin Käräjäoikeuden auditoriossa. Aiheena ”Nuorten
syrjäytyminen”. Koulutusristeily
Tallinnaan 09.02.2013. Aiheena ”Nuorten syrjäytyminen”.
HLY vuosikokous 13.03.2012,
Helsingin Käräjäoikeuden auditoriossa.
Rolf Sormo,
Helsingin lautamiesyhdistys
ry.n tiedottaja
KUTSU TAMMISEMINAARIIN
Lauantaina 19.01.2013 klo 13-16. järjestetään perinteinen Tammiseminaari Helsingissä.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki lautamiehet ja käräjäoikeuksien henkilökunnat läheltä ja kaukaa.
Paikka: Helsingin käräjäoikeuden auditorio, Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki
Seminaarin aihe: Nuorten syrjäytyminen
Alustukset mm:
Turvallisuuspäällikkö Timo Varpula, Vantaan opetusvirasto
AsiantunƟjalakimies Esa Iivonen, Mannerheimin LastensuojeluliiƩo
Päätoiminen puheenjohtaja Timo Valkama, KRIS-Suomen keskusliiƩo ry
Vanhempi konstaapeli, neƫpoliisi JuƩa AnƟkainen, Helsingin poliisilaitos
IlmoiƩautumiset 10.01.2013 mennessä Helsingin lautamiesyhdistys ry/
Jukka Kuiƫnen jukka@dlc.Į tai teksƟviesƟllä p. 050 559 6969.
Kahvitarjoilu, pientä suolaista ja makeaa väliajalla,
joka sisältyy seminaarimaksuun € 10,-/hlö, maksetaan ovella.
Lautamiespäivien järjestelytoimikunta esiƩäytyi
Keski-Suomen
käräjäoikeuden
lautamiespäivien
järjestelytoimikunta
esittäytyi koulutuspäivien
osanottajille.
Vasemmalta
ht Antero Raninen,
lm Jouko Nieminen,
lm Pentti Tulla ja
ht Jukka Ohra-aho.
28
Lautamies
Espoon lautamiehet Tallinnassa ja Tartossa
Kesäinen matka Tallinnaan ja Tarttoon 8-9.6. Lähdimme Länsisatamasta aamuvarhain Tallinnaa kohti. Tallinnasta linja-autolla Tarttoon. Parin tunnin ajomatka sujui maisemia ihaillen ja haikaranpesien määrää ihmetellen. Niitä oli lähes jokaisen puhelinpylvään nokassa.
Tartossa tutustuimme ensin vankilaan, jossa meille esiteltiin tiloja ja toimintaa parin tunnin
ajan. Teimme myös ostoksia vankilamyymälästä, jossa oli erittäin laadukkaita vankien valmistamia tuotteita.
Nautimme maittavan lounaan Dorpat -hotellissa, josta siirryimme Korkeimpaan oikeuteen.
Siellä meitä emännöi Mari-Liis Lipstok (johtavan tuomarin sihteeri). Saimme kuulla historiasta ja
tämän paivän toiminnasta sekä nähdä upean tyylikkäitä tiloja.
Tartosta siirryimme takaisin Tallinnaan, jossa majoittaudumme hotelliin. Myöhemmin illalla
nautimme yhdessä Suuren Killan juhla-aterian idyllisessä Maikrahv ravintolassa. Illanviettoa jatkettiin hotellin 24.kerroksen kattoterassilla, josta avautuivat komeat näkymät kaupungin ja meren ylle. Kaiken kaikkiaan matkamme oli mukava ja mieliinpainuva.
Katri Alén
”Tartossa tutustuimme ensin vankilaan, jossa
meille esiteltiin tiloja ja toimintaa parin tunnin ajan.
Teimme myös ostoksia vankilamyymälästä, jossa
oli erittän laadukkaita vankien valmistamia tuotteita.
Illanviettoa jatkettiin hotellin 24. kerroksen kattoterassilla.
Vierailu Mikkelin Vankilaan
Etelä-Savon käräjäoikeuden lautamiehillä oli mahdollisuus tutustua keväällä 2012 valmistuneeseen uuteen Mikkelin vankilaan. Tutustumismahdollisuuden käytti hyväkseen 20 lautamiestä.
Vankilan johtaja Eeva Vesanen esitteli uutuuttaan hohtavat
tilat, niin harrastus- kuin työpajojenkin osalta. Vierailijoilla oli
mahdollisuus tutustua myös nykyaikaisiin selleihin.
Uusi vankila on vanhan osan välittömässä läheisyydessä ja
nyt on vuorossa vanhan osan saneeraus. Sijainti Mikkelin vankilalla on todella keskeinen, sillä onhan se aivan kaupungin
keskustassa.
Turvallisuuteen ja valvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota, siitä huolimatta yksi vanki onnistui kuitenkin kesällä pakenemaan, mikä oli yllätys vankilan johdolle.
Vankilanjohtaja Eeva Vesanen
esitteli Mikkelin uutta vankilaa
lautamiehille.
Lautamies
29
Lautamiestanssit
on myös kokemustenvaihtoareena
Arpajaiset on lähes viralliselta vaikuttava tapahtuma. Ohjelmanumeroon panostetaan sekä palkintojen
määrällä että laadulla. Palkintoja arpomassa Mira Kontio, Jouko Nieminen, Tapani Varjus ja Riitta Rannikko-Prinkkilä.
Lautamiestanssit ja arpajaiset
ovat lautamiesten koulutuspäivien varsin tiiviiseen ohjelmaan
sovitetut perusviihteet. Tanssien järjestäjä, soittaja, laulaja
Jukka Ohra-aho tietää, millaista musiikkia väki haluaa.
Eivät koulutusristeilyn kahtena iltana järjestettävät lautamiestanssit ole pelkästään
lavalla hetkuttelua. Lautamies-
tanssit ovat myös sosiaalisen
kohtaamisen ja kokemustenvaihdon areena, se on helppo
nähdä.
Mukana on luennoitsijoita,
tuomarikuntaa ja lautamiehiä.
Vaikka kysymyksessä on viihteellinen ilta, vaihdetaan pöydissä kuulumisia sekä maallikoiden että ammattiväen välillä.
Kaikki eivät välttämättä tans-
si. Joku haluaa kuunnella musiikkia, joku vain istua iltaa. Kaikille on sijansa ja tilansa. Myös
romantiikka saattaa tansseissa
kukkia. Mene ja tiedä.
Toinen merkittävä ja odotettu
tapahtuma on sunnuntaina järjestettävät arpajaiset. Niitä sävyttää lähes poikkeuksetta runsas palkintojen määrä. Arvat
myydään yleensä loppuun.
Lautamiestanssit ovat sosiaalinen tapahtuma.
Mukana on sekä luennoitsijoita että lautamiehiä.
Tanssien viihteellisestä perustasta huolimatta
myös ammatillisia kokemuksia vaihdetaan.
Tansseissa on tunnelmaa. Sen loihtii ilmoille perinteisesti Jukka Ohra-aho.
Lautamies
30
Vantaan lautamiestoimikunta järjesƟ
kaƩavan koulutuskokonaisuuden
Ihmiskauppa mielletään yleisesti vain ulkomaalaisten tekemiksi rikoksiksi mutta näin asia
ei ole. Löytyy suomalaistenkin
tuomioita ihmiskaupasta, tuomioita Suomessa langetettu tähän asti alle kymmenen.
Ikonen esitteli myös keskusrikospoliisin ylläpitämää nettisivustoa joka on tarkoitettu sekä
auttamismielessä uhreille että
tiedotus- ja vihjesivustona, suosittelen tutustumista: www.ihmiskauppa.¿
Järjestäytyneet
rikollisryhmät
Rikosylikonstaapeli Kimmo Kylmäkoski luennoi koulutussarjan
lokakuun osiossa. Hänen aiheenaan olivat järjestäytyneet rikollisryhmät.
Vantaan käräjäoikeuden lautamiestoimikunta järjesti kolmiosaisen koulutusjakson yhteistyössä käräjäoikeuden kanssa.
Syyskuun luennon aiheena
oli ”ihmiskauppa ja siihen liittyvät rikollisuuden muodot”. Aiheesta luennoi rikoskomisario
Jouko Ikonen.
Laki ihmiskaupasta on astunut voimaan vuonna 2004.
Ikonen on ollut vuodesta 2006
täysipäiväisesti mukana ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Tärkeä osa toimintaa ovat
kansainväliset yhteydet Interpolin kautta.
Ikonen näytti lyhytelokuvan
joka oli toteutettu yhdessä poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Elokuva kertoi kahdesta
Suomesta tapahtuneesta ihmiskauppatapauksesta: prostitutioitu ja rakennustyöläinen.
Ikonen painotti sitä, että sekä tutkinnan onnistumisen että
varsinkin asian saamisen tuomioistuimeen edellytyksenä on
asianomaisen kertomus ja todistus, ilman sitä ei tule juttua.
Lokakuun luennon aiheena oli
”Järjestäytyneet rikollisryhmät”.
Niistä mielenkiintoisen esitelmän piti keskusrikospoliisista rikosylikonstaapeli Kimmo
Kylmäkoski. Hän on vuodesta 1996 lähtien tutkinut täysipäiväisesti näitä ryhmiä. Kiteytettynä ryhmät ovat ”erityinen
uhka oikeusjärjestyksen suojaamille eduille toiminnan tehokkuuden ja laajamuotoisuuden johdosta”.
Ikosen mukaan Suomessa
toimii tällä hetkellä 81 ryhmää,
josta 64 pitää ulkoisia tunnuksia, joista 36 on moottoripyöräjengejä ja yhteensä kaikissa
ryhmissä on 1237 jäsentä.
Ryhmien ”ongelma” ei ole rahan puute vaan laillisen rahan
puute ja sen takia he ovat alkaneet harjoittaa erilaista liiketoimintaa, kuten rakennus-,
ovimies- ja tatuointialalla, jotta
saisivat rikollisin keinoin hankittu raha näyttämään lailliselta.
Ryhmät ovat hyvin organisoituneet ja johdettu ylhäältä alaspäin kuin mikä tahansa yhtiö.
Ikonen oli ehdottomasti samoilla linjoilla kun valtakunnansyyttäjä Matti J. Nissinen jonka
mielestä kaikki liivit ja muut ulkoiset tunnukset pitäisi ehdottomasti kieltää, kuten on osassa
Saksaa tehty. Tunnuksia kan-
netaan sen takia että se loisi
pelkoa ja ryhmä saisi ”respektiä” mutta oikeuteen joutuessaan jäsenet esiintyvät aina
siviilivaatteissa ja ilman taustajoukkoja jotta eivät näyttäisi
organisoidulta ryhmältä ja näin
jäisi täyttämättä syyttäjän vaatima koventamisperuste järjestäytyneestä toiminnasta.
Kiistaa eri jengien välillä syntyy lähinnä huumausainekaupan reviireistä ja ryhmät ovatkin
alkaneet laajentaa toimintansa
yhä pienimmille paikkakunnille
ottaakseen haltuun markkinat.
Kolmas osio risteilyn
yhteydessä
Marraskuun
osio
toteutettiin Tallinnan risteilyn yhteydessä.
Laivalla
pohdittiin
ympäristörikoksia, sananvapautta/kunnianloukkausta. Aiheista luennoivat käräjätuomari Tero Kujala ja käräjätuomari Anne
Niemi.
Käräjäoikeuden
laamanni
Seppo Karvonen ja toimikunnan puheenjohtaja herastuomari Kai Laaksonen kävivät läpi kulunutta 4-vuotiskautemme
ja kertoivat tulevista näkymistä.
Laivalla jaettiin kirjallinen todistus koulutuksiin osallistuneille.
Kun kulunut kausi päättyy
niin Vantaan 70:stä lautamiehestä joutuu 28 luopumaan lautamiestehtävästä iän vuoksi.
Koemme menetyksen suureksi
koska moni heistä on ollut erittäin aktiivinen niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisellakin.
Kuten monella muulla järjestöllä on omat ansiomerkkinsä
myös Vantaan toimikunta jakoi
kauden lopuksi ensimmäiset
omat ansioristit pitkään toimineille, aktiivisesti mukana olleille sekä esimerkillisesti toimineille lautamiehille.
teksti ja kuva Ralf Asplund
Lautamies
31
Lautamiehillä
yhteinen kesäpäivä MusƟlassa
Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien lautamiehet viettivät yhteistä kesäpäivää
Kouvolassa.
-Tutustuimme Oikeus- ja poliisitaloon, missä näimme hyvin varusteltuja poliisiajoneuvoja ja
saimme kattavaa tietoa poliisin toiminnasta, lisäksi Laamanni Martti Kurri esitteli oikeustaloa ja
kertoi ajankohtaisista asioista.
-Aurinkoisena iltapäivänä saimme tutustua oppaan johdolla Elimäellä yli satavuotiaan Arboretum Mustilan upeisiin atsaleoihin, alppiruusuihin ja muihin erikoisiin puu- ja koristekasvilajeihin.
Moni lähtikin kotiinpäin taimimyymälän kautta.
Helena Sorvo/Kristiina Kujala
Kymenlaakson ja
Päijät-Hämeen
käräjäoikeuksien
lautamiehet
viettivät yhteistä
kesäpäivää
Kouvolassa.
Uudet laamannit Päijät-Hämeen ja
Kymenlaakson käräjäoikeuksiin
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanniksi on nimitetty hovioikeudenlaamanni Tuomas Nurmi ja
Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanniksi hovioikeudenneuvos Satu Salmi 1.11.2012 lukien.
Tuomas Nurmi on Helsingin hovioikeuden hovioikeudenlaamanni. Hän on aikaisemmin ollut hovioikeudessa hovioikeudenneuvoksena ja esittelijänä. Lisäksi hän on toiminut käräjätuomarina sekä määräaikaisena laamannina ja osastonjohtajana käräjäoikeudessa sekä kihlakunnantuomarina
tuomiokunnassa. Nurmi on hoitanut mm. asianvalvojan tehtäviä lääninverovirastossa sekä ollut oikeusministeriössä lainsäädäntösihteerinä ja tutkijana.
Virka tuli avoimeksi laamanni Juha-Matti Murron eläkkeelle siirtymisen takia. Virkaan oli viisi hakijaa. Päijät-Hämeen käräjäoikeuden kansliat sijaitsevat Lahdessa ja Heinolassa.
Satu Salmi on Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvos. Hän on toiminut myös käräjätuomarina ja kihlakunnantuomarin tehtävissä sekä ollut hovioikeudessa viskaalina ja hovioikeudenlaamannina. Lisäksi Salmi on ollut lääninverovirastossa asianvalvojana. Hänellä on ollut lakimiesjärjestöjen
luottamustehtäviä ja hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Virka tuli avoimeksi laamanni Martti Kurrin eläkkeelle jäämisen johdosta. Virkaan oli kahdeksan hakijaa. Kymenlaakson käräjäoikeuden kansliat sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa.
Lautamies
32
Herastuomareita nimiteƫin Pohjois-Savon Käräjäoikeudessa
Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Hyvärinen laamanni on 16.5.2012 myöntänyt herastuomarin arvonimen seuraaville Pohjois-Savon käräjäoikeuden lautamiehille: Vasemmalta Päivi Halonen, Niilo Kanninen, Seija Karjalainen, Vesa Korhonen, Jouni Lintunen, Harri Pekka Niiranen, Erkki Puurunen, Arja Päivinen, Veli-Pekka Sorsa, Pirjo Van Der Woude (puuttuu kuvasta).
Herastuomarinimityksiä Kemi-Tornion käräjäoikeudessa
Kemi-Tornion laamanni
Jyrki Kiviniemi
Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi on 16.6.2012
myöntänyt herastuomarin arvonimen seuraaville lautamiehille: Paavilainen Reijo, Kulmuni Aulis, Leinonen Tuula, Kourula Tuire, Nivakoski Ulla ja Viitanen Matti.
Uusia herastuomareita Kymenlaaksossa
Kymenlaakson
käräjäoikeuden
laamanni Martti Kurri on myöntänyt 25.9.2012 herastuomarin arvonimen seuraaville Kouvolassa
istuville lautamiehille: Vasemmalta Anssi Tähtinen, Maija Jaakkola,
Sinikka Ahtiainen, laamanni Martti Kurri, Keijo Kouvonen, Leena Inkilä, Veikko Laurila ja Eero Matintalo.
Lautamies
Herastuomareita Etelä-Savon käräjäoikeudessa
Etelä-Savon käräjäoikeuden laamanni Pekka Laitinen nimitti 21 uutta herastuomaria:
Huikko Matti Kangasniemi, Vornanen
Tuula Kangasniemi, Eerikäinen Marketta Mikkeli, Heikkilä Anja Mikkeli,
Katajamäki Arvo Mikkeli, Ripatti Pekka Mikkeli, Luntta Pirkko Hirvensalmi,
Kähärä Hannu Juva, Huoponen Sirpa
Mäntyharju, Rimpeläinen Kari Mäntyharju, Komppa Pentti Pertunmaa,
Honkanen Helena Rantasalmi, Kurki
Matti Rantasalmi, Backman Anja Savonlinna, Hirvonen Tarja Savonlinna,
Kuutti Markku Savonlinna, Laurio Jukka Savonlinna, Nousiainen Marja Kerimäki, Tolvanen Ari Heinävesi, Muhonen Leena Punkaharju, Karjalainen
Jorma Pieksämäki.
Uusia herastuomareita ja lautamiehiä. Kuvassa vasemmalla laamanni Pekka Laitinen. Äärimmäisenä oikealla
Mikkelin lautamiestoimikunnan pj lm Tapani Varjus.
Muutoksen tuulet puhaltavat Hyvinkäällä
-laamannin ja lautamiesten yhteistyöryhmä perusteƫin
Aurinkoisena tiistaipäivänä 22.5.
2012 puheenjohtaja Matti Laukkanen tapasi Hyvinkään laamanni Leena Kartimon ja paikallisen
lautamiesyhdistyksen puheenjohtajan lautamies Janne Kesälän Hyvinkäällä.
Tapaamisen aiheena oli perustaa käräjäoikeuden laamannin ja lautamiesten yhteistyöryhmä jo vakiintuneen mallin
mukaan. Jo perustetuista yhteistyöryhmistä on saatu myönteisiä
kokemuksia ympäri Suomen.
Palaveria pidettiin mukavassa
hengessä ja keskustelujen aikana paljastui, että laamanni Leena
Kartimo jatkoi työuraansa, koska
rakenteilla olevan käräjäoikeuden laajennusprojektin valmistumisaikataulu ei osunut virallisen
eläkkeellejäämisen kanssa yksiin. Kartimo ei halunnut jättää
aloittamansa laajennusosan valvontaa ja toteutusvastuuta ennen luovutustarkastusta.
Hyvinkään laamanni Leena Kartimon ja paikallisen lautamiesyhdistyksen puheenjohtaja lautamies Janne Kesälä keskustelivat uudesta yhteistyöryhmästä.
33
Lautamies
S IL
JA EXPERIE
NC
E
IL
K
IN
TALLIN
KS
J
P
EX
ERIENCE
TA
LL
(010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min).
ELÄMYKSIÄ
MAAN JA TAIVAA
VÄLILTÄ! KOKEIL N
E
ELÄMYSGENERA MITÄ
ATTORI
TEILLE EHDOTTAA
.
E
Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja
ryhmämyynnistä puh. 010 804 123, ma-pe 8–17
XP
E
C
EN
Tallink Silja Experience on kokous- ja vapaa-ajanryhmille
räätälöity tuotesarja, joka tarjoaa ideoita hauskojen ja
mieleenpainuvien tilaisuuksien järjestämiseen. Kattokävelyä
Tukholmassa tai laivan hemmotteluosasto ryhmän omaan
käyttöön – inspiroidu ideoista ja pyöräytä Elämysgeneraattoria
osoitteessa experience.tallinksilja.fi!
LINK SILJA E
RI
IDEOITA HAUSKEMPIIN TILAISUUKSIIN!
L
TA
A
34
Lautamies
35
Suomen lautamiehet ry - Finlands nämndemän rf, Hallitus 2012
Puheenjohtaja
herastuomari
Laukkanen Matti
+35840 4135000
Vpj. sihteeri
ja jäsensihteeri
lautamies
Heinänen Anu
+35850 365 6896
Talousasiat
lautamies
Asplund Ralf
+35840 535 6888
Kontio Mira
+35844 574 0656
Rannikko-Prinkkilä Riitta
+35840 730 9856
Tulla Pentti
+358400 648 055
Varjus Tapani
+35840 510 3210
Lehdistötiedottaja lautamies
Arpajaislautamies
ja tarvikevastaava
Lautamiespäivät herastuomari
2013
Perinnevastaava lautamies
Alakiventie 1 D 57, 00920 HELSINKI
[email protected]
puheenjohtaja@suomenlautamiehet.¿
Matinniitynkuja 2 C 81, 02230 ESPOO
[email protected]
jasensihteeri@suomenlautamiehet.¿
Högmossgränden 3, 01380 VANDA
ralf.asplund@prima¿x.¿
Taurinkuja 35, 90230 OULU
[email protected]
Papinsalmenkatu 35 G 38, 20900 TURKU
[email protected]
Laukaantie 7 B 21, 41340 LAUKAA
[email protected].¿
Kirkontie 135, 51600 HAUKIVUORI
tapani.varjus@netti.¿
Hallituksen ulkopuoliset toimijat
WEB-master
lautamies
Tilintarkastaja
Varatilintarkastaja
Arkistovastaava herastuomari
Lautamies-lehti
toimittaja
Kristiina Kiesiläinen
puh. 0400 491 825
Tarja Tolvanen
Anne Terho
Vilho Juutinen
puh. 0500 894 190
Kari Mustonen
puh. 0400 821 427
Sarvikatu 14-16 B 18, 15950 Lahti
[email protected]
tarja.tolvanen@tilistar.¿
anne.terho@kolumbus.¿
Luutnantinkuja 2, 02600 Espoo,
kari.mustonen@kolumbus.¿
Liity jäseneksi, Suomen lautamiehet ry, Finlands nämndemän rf
Täytä jäsentietolomake ja postita osoitteeseen: Suomen lautamiehet ry, jäsensihteeri Anu Heinänen
Matinniitynkuja 2 C 81, 02230 Espoo
Tai täytä lomake sivulla: www.suomenlautamiehet.¿
Sukunimi _______________________________ Etunimi _______________________________
synt.aika ________________________
Ƒ olen aloittanut lautamiehenä v. ___________
Ƒ nimitetty herastuomariksi v ___________
Osoite ___________________________________________________________________________
Postinumero ja postitoimipaikka _______________________________________________________
Puhelin _____________________________ sähköposti _________________________________
Käräjäoikeus ______________________________________________________
Istuntopaikka ______________________________________________________
Äidinkieli
Ƒ suomi Ƒ ruotsi Ƒ muu, mikä ____________________
Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________________________
Lautamies
36
§
...
....
Suomen lautamiehet ry:n
jäsenedut ja jäsenyys
Ɣ Jäsenet saavat liittymislahjana § -muotoillun jäsenmerkin!
Ɣ Jäsenhintainen osallistuminen Lautamiespäiville ja Koulutusristeilylle
Ɣ Mahdollisuus lisätä ammatillista osaamista maallikkotuomarina
Ɣ Lautamies -lehden kaksi numeroa/vuosi kotiin kannettuna
Ɣ Lautamiestuotteita 20 % alennuksella
ż Lautamies- ja herastuomarimerkit ja -korut ym. tarvikkeet
ż Tuotteita myös lahjoiksi ja ystävillesi
ż Katso tuotekuvat lehden keskiaukeamalla ja www.suomenlautamiehet.¿ > Lautamiestuotteet
Ɣ Sopimusyhtiöiden jäsentarjouksia, laivaristeilyjä ja majoituspalveluja
Viking Line
Tarjoaa päivittäin useita reittivaihtoehtoja ja eri pituisia risteilymatkoja osoitteesta:
http://www.vikingline.¿/edut/lautamiehet.
Lisätietoja ja varaukset myyntipalvelusta p. 0600 41 577 tai osoitteesta: www.vikingline.¿.
Tallink Silja ja Club One
Tarjoaa Slm ry:n jäsenille liittymisen Club One -jäseneksi kanta-asiakasohjelman Silver-tasolle. Katso edut www.clubone.¿ ja liity Club One asiakkaaksi www.clubone.¿/erikoisliittyminen Slm ry:n jäsennumerolla 10777. Jos olet jo Bronze -tason jäsen, ilmoitathan Club One -kanta-asiakasnumerosi: [email protected]. Varaukset Club One p. 0600 152 68. Siljan Club One-kortilla myös
saat alennusta Tallinnan Kaubamajan liikkeistä.
S-ryhmän kolme hotelliketjua tarjoaa vapaa-ajan majoituksiin vaihtuvia etuja osoitteessa:
http://liitonjasenedut.s-hotels.¿. Slm ry:n jäsenillä on oikeus käyttää Sokos Hotels -ketjussa valtion
matkustussäännön VES-hintoja yksittäisillä työmatkoilla, edusta on mainittava varausta tehdessä.
Lisätietoja keskusmyyntipalveluista: Sokos Hotellit p.020 1234 600,
Radisson SAS Hotellit p. 020 1234 700 ja Holiday Club Spa Hotellit p.020 1234 900
Restel Hotel Group:n edut Slm ry:n jäsenille v. 2013 ovat valittavissa 49 hotellissa kautta Suomen: Cumulus-, Rantasipi-, ja Holiday Inn hotellit, Hotelli Seurahuone Helsinki, Hotelli Atals Kuopio
ja Crowne Plaza Helsinki.
Restel Hotel Group tarjoaa Slm ry:n jäsenille sopimushinnan niin liike- kuin vapaa-ajan matkustamiseenkin. Jäsenet ovat oikeutettuja käyttämään liikematkustuksessaan Restelin Hansel tai julkishallinnon hintoja hotellista riippuen. Edusta on mainittava varausta tehtäessä. Varaukset ja tarkemmat hintatiedot myyntikeskuksesta p. 020 055 055 tai sähköpostilla my.reservation@restel.¿
Linkit sopimusyhtiöiden vaihtuville sivuille löytyvät osoitteesta:
www.suomenlautamiehet.¿ > Jäsenedut
LIITY JÄSENEKSI!
Jokainen käräjäoikeudessa toimiva tai toiminut lautamies voi liittyä Suomen lautamiehet ry:n jäseneksi. Voit ilmoittautua jäseneksi netissä: www.suomenlautamiehet.¿ > Liity jäseneksi
tai lähetä Liity jäseneksi -lomake tämän sivun kääntöpuolelta jäsensihteerille.
"Kerran lautamies - aina lautamies"