Suunnitteluhankkeiden uudelleen arviointi ja Caset
Suunnitteluhankkeiden uudelleen arviointi 7.5.2014 Yhteysvälikohteet 8/2013 ● ● ● ● ● ● ● Valtatie 3 Tampere – Vaasa (185 M€) (PIR-ELY) Valtatie 5 Mikkeli-Juva (100 M€) (POS-ELY) Vt 4 Jyväskylä-Oulu (160 M€) (KES-ELY, POP-ELY) Vt 4 Oulu-Kemi (130 M€) (POP-ELY, LAP-ELY) Vt 9 Tampere-Orivesi (140 M€) (PIR-ELY) Vt 12 Lahden eteläinen kehätie (180 M€) (UUD-ELY) Vt 12 Lahti-Kouvola (180M€/96 M€) (KAS-ELY, UUD-ELY) () suluissa suunnitellun hankekokonaisuuden nykyiset kustannukset Arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa: Valtatie 22 Oulu-Kajaani-Vartius Valtatie 5 Mikkeli-Juva Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi/Haaparanta Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Taustalla myös Liikenneviraston palvelutaso ja liikenneverkkoselvitys, jonka periaatteita testataan yhteysvälikohteilla verkkojen luokittelun ja kriteerien osalta. <PVM> • <Laatija> 2 www.liikennevirasto.fi Mitä uudelleenarvioinneilta odotettiin? ● ● ● ● Käyttäjien osallistaminen suunnitteluun Palvelutasoajatteluun panostaminen Laajan keinovalikoiman hyödyntäminen Aikajänteen lyhentäminen ja niukkojen resurssien riittävyys useampaan kohteeseen Lopputulokselta haetaan: ● ● ● ● ● Erilaisia tien parantamisen toimenpidekokonaisuuksia, mutta myös uusien keinojen ja niiden vaikutusten selvittäminen Joukkoliikenteen ja ratakuljetusten mahdollisuudet Liikenteen hallinnan ja tehostetun kunnossapidon keinot Perustelua ja viestintää tarve- ja palvelutasoperusteisesti Pienempiä kehittämisvaihtoehtoja ja kehittämispolku -> suunnitteluperusteet • 3 www.liikennevirasto.fi Palvelutasoajattelun ”punainen rautalanka” Alueelliset ja yht.kunnall. tavoitteet Tarkasteltavat jaksot Mikä on yhteysvälin rooli? Mihin sitä käytetään? Liikkuminen/kuljetukset vaikutukset Puutteet Merkittävät tarpeet Ratkaisut Palvelutasotavoitteet (+ muut tavoiteltavat vaikutukset) Minkälaista palvelutasoa tavoitellaan? Kuinka hyvin yhteysväli palvelee siihen kohdistuvia priorisoituja tarpeita? Missä järjestyksessä minne, mitäkin vaikuttavuutta? Palvelutasoanalyysi tavoitteittain → puutteet Puutteiden priorisointi Ve-toimenpiteet, etenemispolku, vaikutukset, suunnitteluperusteet Millä keinoin puutteisiin vastataan? Kruth 12.3.2014 Anu • 4 www.liikennevirasto.fi Yhteenvetoa ja ajatuksia uudelleen arvioinneista ● ”Valmiit suunnitelmat”: Tarkasteluun lähtökohdat ja tavoitteet - ovatko riittävät tarpeiden ja palvelutason näkökulmasta ?- liikenne-ennusteet ja liikenteellinen palvelutaso HCM ei riitä ● Lisätarkasteluja tarvitaan usein: ”kriittiset matkat ja kuljetukset” – pitkämatkainen henkilö- ja tavaraliikenne, työmatkat ja jakeluliikenne: ● ● ● kestävä liikkuminen, joukkoliikenne (myös raideliikenteen huomioiminen) palvelutason kannalta tärkeimmät tekijät : matka-ajan ennakoitavuus, häiriöttömyys, turvallisuus, kuljetuskustannukset Tavoitteiden täydentäminen: Palvelutasotavoite ● Palvelutasoanalyysi: Tavoite-> nykytila -> toimenpidetarpeet ● Toimenpiteet ja niiden tarkoituksenmukainen toteuttamisjärjestys palvelutason riittävyyden näkökulmasta ● Liikenteen hallinta?, joukkoliikenne? maankäyttösuunnitelmat– esitykset myös muiden tahojen toteutettavaksi ● Toimenpideohjelma (t) ja vaikuttavuuden arviointi <-> ”valmiit suunnitelmat” ● Vaiheittain toteuttaminen ja uudet ratkaisut (tarvitaanko uuden suunnittelua) ● ● Jatkotoimenpiteet: Esitys ”hankkeiksi” ja niiden toteuttamisajankohdaksi perusteluineen. Suunnitteluperusteet jatkoon. Alkuperäiset suunnitelmat toimivat usein pitkän aikajänteen aluevarauksien pohjana 5.6.2013 • 5 www.liikennevirasto.fi Pilottien kokemukset käyttöön ● ● Opas valmistumassa Valmiit raportit Alfrescossa ELYjen käyttöön https://extranet.liikennevirasto.fi/share/page/site/ely-keskustenyhteysvliselvitykset/dashboard 5.6.2013 • Anu Kruth 6 www.liikennevirasto.fi Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys Case vt 4 Lusi – Haaparanta Liikenneviraston hankesuunnittelupäivä 7.5. Missä mennään 9.5.2014 8 Mitä on tehty / selvitetty: • • • • • • • • • • • • • • • • • • Tien nykyiset tekniset ominaisuudet Rekisterianalyysit Pendelöintitiedot Kuntien väliset tavaravirrat Liikenneturvallisuusanalyysit Joukkoliikenneanalyysit Raskaan liikenteen todelliset ajonopeudet (Dynafleet) Liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) analyysit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) analyysit Valtakunnallinen liikenne-ennustemallin (LIVIMA) analyysit Sidosryhmätyöpajat Bussi- ja rekkamatkan dokumentointi Haastattelut: liikenneasemalla, kuljetusyritykset, la-liikennöitsijät Maakuntakaavojen analyysi Aiempien suunnitelmien yhteenveto Tarkasteluosuuden jaksottelu Merkittävimmät palvelutasotekijät Alustavia toimenpideanalyyseja 9.5.2014 9 8. 7 . 6 5 4 3 2 1 1. Lusi - Vaajakoski 2. Jyväskylän kohta 3. Jyväskylä - Äänekoski 4. Äänekoski - Liminka 5. Oulun kohta Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso 6. Oulu - Ii Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso 7. Ii - Kemi Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso 8. Kemi - Haaparanta Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso + taajamakohdat + poikittaisliikenneosuudet Tarkastelutavasta: • Jaksottelu perustuu henkilöliikenteeseen, tavaraliikenne koko välillä merkittävä • Jaksottelun pohjalla valtatien rooli osana liikennejärjestelmää • Jaksottelu perustuu liikennemääriin, liikenteen ajalliseen vaihteluun ja maantieteelliseen etäisyyteen • Jaksottelun tavoitteena tuoda esiin eroja yhteysvälin sisällä (kärjistetty tietoisesti) • Jaksot nimetty sen mukaan, minkä tyyppinen liikenne korostuu suhteessa muihin jaksoihin 9.5.2014 10 8. 7. 3. 5. 4. 6. 2. 1. 1. Lusi2. Jyväskylän 3. Jyväskylä4. Äänekoski5. Oulun kohta 6. Oulu-Ii 7. Ii-Kemi 8. KemiVaajakoski kohta Ääne-koski (n. 30 Liminka (n. 280 (n. 30 km) (n. 25 km) (n. 50 km) Haaparanta (n. 120 km) (n. 20 km) km) km) (n. 35 km) TURVALLISUUS: Optimoidaan ”yhteiskuntataloudellisesti” mahdollisimman turvallinen väylä keskittyen toimenpiteiden tehokkuuteen sekä huomioiden toimenpiteistä hyötyvien määrä ENNAKOITAVUUS, HALLITTAVUUS MUKAVUUS MATKA-AIKA MATKA-AIKA: MUKAVUUS: MATKA-AIKA: MATKA-AIKA MATKA-AIKA MATKA-AIKA MATKA-AIKA YHTEYDET (joukkoliikenne) YHTEYDET (joukkoliikenne): YHTEYDET (joukkoliikenne): YHTEYDET (joukkoliikenne): YHTEYDET (joukkoliikenne): YHTEYDET (joukkoliikenne): ESTEETTÖMYYS (joukkoliikenne) HINTA: ”Taajamien läpi kulkeva valtaväylä tuo pieniin taajamiin elinvoimaisuutta” ESTEETTÖMYYS (joukkoliikenne?) : HINTA: HINTA HINTA ”Turvattomuuden tunne suurin ongelma” ”Pendelöinti iso asia Oulu-Kemi välillä: kemiläisiä käy Oulussa töissä n. 3-400 päivittäin” ”Mukavuudessa tärkeää on ennakoitavuus” ”Raskaille on sama kuinka kovaa henkilöautot ajavat, kunhan ohittavat turvallisesti (ohituskaistat)” HINTA ”Pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus vs. paikallinen liikenne → pitää turvata sujuvuus, pitkämatkaiselle liikenteelle pitää olla turvattu häiriöttömyys ja liikenneturvallisu utta ei saa vaarantaa” ”päätieverkon hyödyntäminen, pitää mahtua kaukoliikenteen kanssa samoille väylille” ”Maatalousliiken nettä lähinnä Limingan kohdalla ja hajaasutusalueella” ”JyväskyläÄänekoski väli häiriöherkkä → matka-ajat saattavat heittää” ”Joku raja on pidettävä siinä, kuinka paljon liikennettä hidastetaan” HINTA: ”Joukkoliikentee n on päästävä etenemään suunnitellulla nopeudella ympäri vuorokauden ja vuoden. Aikataulussa pysyminen on keskeinen kustannustekijä” ”Työmatkat ja työasiamatkat: aikataulussa pysyminen tärkeää!” Mitä olemme saavuttaneet, mitä meillä on (työ on vielä kesken): Palvelutasoperustainen lähestymistapa on tuonut uutta ja tullut hyväksytyksi. ”Ajatus moottoritiestä Helsingistä Haaparantaan voidaan haudata.” Nykytilanteen ja tavoitetilanteen palvelutason välillä on eroja ja niitä on erityisesti siellä, minne on laadittu vielä toteuttamattomia suunnitelmia. -> Suunnitelmat on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti. Perusinfran on oltava kunnossa - uudet keinot eivät voi korvata peruspuutteita. Ns. uusissa toimenpiteissä on silti tunnistettavaa potentiaalia monen palvelutasotekijän suhteen. Paikallisen/lyhytmatkaisen ja valtakunnallisen/pitkämatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteiden painotusten ymmärtäminen parantunut (merkittävä ajallinen ja paikallinen vaihtelu). Vaikka järjestelmätasolla (kysyntään vaikuttaminen, kulkumuotojakauma) tehdään koko ajan työtä fiksumman liikkumisen suuntaan, kuljetuksissa tai liikkumisessa ei ole näköpiirissä sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat palvelutasotavoitteiden suuntaa radikaalisti. Vt 4 on osa kokonaisjärjestelmää (yhdyskunta-, liikenne-, tie-, päätie). Merkittävä osa päätöksistä järjestelmäpäätöksiä, ei väyläkohtaisia (uudet polttoaineet, tietopalvelut, nopeusrajoituspolitiikka). Käyttäjätarpeisiin perustuva pohja tavoitetilan ja kehittämispolun määrittämiselle 9.5.2014 12 Valtatie 12 yhteysväli Lahti – Kouvola Palvelutason määrittäminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Käyttäjäryhmien ja jaksojen määrittely Kolme jaksoa muodostettu erilaisten käyttäjätarpeiden perusteella, jossa lähtöaineistona: • Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 • Aikaisemmat haastattelututkimukset • Pendelöintitiedot • Työpajassa saadut lisätiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 14 Yhteiskunnalliset ja alueelliset tavoitteet 1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kehittäminen kohdistetaan • • • • Liikenneturvallisuus Liikenneväylien jatkuvuus Elinkeinoelämän edellytykset Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytykset 2. Liikennepoliittinen selonteko 2012 • Palvelutaso tulee perustua käyttäjien tarpeisiin 3. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liikennejärjestelmät • • • Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä tukevat toisiaan kestävällä tavalla Tärkeimmille yhteysväleille määritetty palvelutasotavoitteet Lahti-Kouvola välillä • Henkilöautoliikenteelle hyvä palvelutaso • Kuljetuksille hyvä palvelutaso Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 15 Yhteenveto palvelutasotekijöistä Tärkeimmät käyttäjäryhmät Palvelutasotekijät Työmatkaliikenne Turvallisuus Matka-ajan odotusarvo Matka-ajan ennakoitavuus Jakso 2 Uusikylä-Tillola Vapaa-ajan liikenne Asiointiliikenne Turvallisuus Matka-ajan ennakoitavuus Mukavuus Hallittavuus Jakso 3 Tillola-Suvioja Asiointiliikenne Turvallisuus Mukavuus Helppous Joukkoliikenne koko välillä Seudullinen työmatkaliikenne bussilla Lahti-Nastola Pitkämatkaliikenne junalla Lahti-Kouvola Matka-ajan odotusarvo Liityntäyhteydet Hinnoittelu Turvallisuus Henkilöautoliikenne Jakso 1 JoutjärviUusikylä Kävely ja pyöräily koko välillä Liityntäyhteydet pysäkeille ja asemille Yhteyksien olemassaolo Turvallisuus Mukavuus Kuljetukset koko välillä Kaikki pitkämatkaiset kuljetukset Ennakoitavuus Turvallisuus Kustannus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 16 Palvelutasoanalyysi, nykyisen tien ominaisuudet • • • • Nopeusvaihtelu suurta, tien liikennejärjestelyt vaihtelevat, yhtenäisyys puuttuu Poikkileikkaus vaihtelee leveäkaistatiestä kapeaan kaksikaistaiseen tiehen Suurimmat liikennemäärät Lahti-Nastola välillä yli 12.000 ajon/d Liikennemäärä pienimmillään keskivaiheilla ollen noin 7.000 ajon/d Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 17 Palvelutasoanalyysi, liikenteen kehitys • Henkilöautoliikenteellä hienoinen kasvu, kasvu suurinta Lahti-Nastola välillä • Raskaalla liikenteellä kasvu vähäistä • Raskaan liikenteen osuus vuorokausiliikenteestä noin 12-15 % Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 18 Palvelutasoanalyysi, liikenne-ennusteet • Vuoden 2025 ennuste perustuu tapahtuneeseen kehitykseen ja valtakunnallisiin uusiin liikenteen kasvukertoimiin, ennustetta on käytetty 1.vaiheen toimenpiteiden priorisointiin • Vuoden 2040 ennuste perustuu valtakunnallisiin liikenteen kasvuennusteisiin, ennustetta on käytetty tavoitetilan hahmottamiseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 19 Palvelutasoanalyysi, liikenneonnettomuudet • Pituuteen suhteutettuna kaksinkertaisesti onnettomuuksia koko Suomen valtateiden keskiarvoon nähden. • Onnettomuustiheys suurempi kuin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valtateillä keskimäärin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 20 Palvelutasoanalyysi, maankäytön kehittyminen • • • Kolavan uusi asuinalue Lahden kaupungin alueella, liittyy valtatiehen myöhemmin tehtävällä eritasoliittymällä Uudenkylän asuinalueen laajeneminen Nastolan kunnan alueella, nykyinen rautatieseisake ja valtatiellä eritasoliittymä KymiRing moottorirata Iitin alueella. Liikenteellinen vaikutus merkittävä, liittyy valtatiehen tehtävällä eritasoliittymällä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 21 Palvelutasoanalyysi, yhteenveto palvelutasotarpeista Jakso Käyttäjäryhmä Suurimmat puutteet ja ongelmat palvelutasotarpeissa Jakso 1 Työmatkaliikenne JoutjärviUusikylä Jakso 2 Liikenneturvallisuus on huono (leveäkaistatien turvattomuus), joka johtaa osin käyttämään rinnakkaistiestöä. Matka-ajan ennakoinnissa ei ole riittävää varmuutta. Sujuvuus ei ole ruuhka-aikoina riittävää ja ohittaminen on lähes mahdotonta. Joukkoliikenteen matka-ajan pituus, liityntäliikenteen olosuhteissa puutteita (yhteydet, liityntäpysäköinti) Kuljetukset • • Ruuhka-aikoina sujuvuudessa jonkin verran puutteita. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat häiriöt heikentävät matka-ajan ennakoitavuutta Kuljetukset • Tasaisen matkanopeuden epäjatkuvuuskohdat (Arolan 60 km/h, Sitikkalan jyrkät kaarteet suositusnopeudella 60 km/h ja Kausalan 50 km/h) Ennakoitavuutta heikentää häiriöherkkyys ja rinnakkaistiestön puute osalla matkaa UusikyläTillola • Paikallinen liikkuminen • Valtatien estevaikutus tien ylittämisessä ja tiehen liittymisessä merkittävä Kausalan taajamassa paikalliselle liikkumiselle. Pitkämatkainen liikenne (loma- ja asiointimatkat) • Matka-ajassa suurimmat puutteet ovat Arolan 60 km/h ja Kausalan 50– 60 km/h nopeusrajoitusjaksot sekä liikenneturvallisuuspuutteet. Jakso 3 Kuljetukset • TillolaSuvioja Asiointi- ja vapaa-ajan matkat • Ennakoitavuutta heikentää häiriöherkkyys ja rinnakkaistiestön puute osalla matkaa Liikenneturvattomuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 22 Valtatien tavoitetila 2040 Osuus Liittymät Mitoitusnopeus km/h 2+2 eritaso 100 Nastola- Uusikylä 2+1 eritaso 100 Uusikylä-Jokue 2+1 eritaso / taso 100, Jokuella 80 Joutjärvi-Nastola Jokue-Tillola Tillola-Suvioja Poikkileikkaus Nelikaistatie/Moottoritie Ohituskaistatie 2+1 eritaso 2+2 100 eritaso ohituskaistatie 100 ohituskaistatie Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tavoitetilan määrittelyyn vaikuttavat: • Liikenteen ennustettu kehitys • Jaksojen liittyminen toisiinsa loogisesti • Valtatieltä odotettava laatutaso ja riittävä homogeenisuus • Liikennealuevaraukset maankäyttösuunnitelmiin ohituskaistatie Jaana Kalliolaakso ohituskaistatie 9.5.2014 23 Toimenpidevalikoiman kustannustehokkuuksien vertailu Vaihtoehtojen vaikuttavuudet tarkasteltiin liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen – Eri vaihtoehtojen kustannustehokkaassa vaikuttavuudessa hajontaa – 1. vaiheen valitut toimenpiteet erottuivat kustannustehokkaina Lisäksi toimenpidevalikoima peilattiin käyttäjien palvelutasotarpeisiin Kustannustehokkaimmista toimenpiteistä valittiin ne toimenpiteet, jotka myös vastasivat palvelutasotarpeisiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 24 Ensimmäisen vaiheen valinta, yhteenveto 1/2 Jakso Palvelutasotavoitteet Onnettomuusriskin Jakso 1 (Joutjärvi- pienentäminen ja Uusikylä) häiriötilanteiden määrän vähentäminen. Matka-ajan lyhentäminen (sujuvuuden parantaminen) ja matka-ajan ennustettavuuden varmistaminen Toimenpiteet Joutjärvi-Nastola – välin parantaminen kapeaksi keskikaiteelliseksi moottoriväyläksi. Vaikuttavuudet Parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvuutta, matka-ajan ennustettavuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Matka-ajan ennustettavuuden Jakso 2 (Uusikylä- varmistaminen (viivytykset eivät heikennä aikataulussa Tillola) pysymistä) Arolan ohitus (lyhyt tai pitkä, lyhyessä mukana myös nykyinen tieosuus) Arolan ja Kausalan ohitukset poistavat yhteysväliltä kaikkien käyttäjäryhmien palvelutasopuutteen. Lisäksi ohituksien toteuttaminen parantaa tienvarren asukkaiden elinolosuhteita. Mankalan ohituskaista vähentää kohtaamisonnettomuuksien riskejä. Myös henkilöliikenteen sujuvuus paranee. Mankalan kohdan parantaminen kohdistuu vaikutuksena raskaan liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Sitikkalan oikaisussa parannetaan liikenneturvallisuutta ja mahdollistetaan tasainen nopeus etenkin raskaalle liikenteelle. Liikennevirran tasaisuuden ja matkan mukavuuden varmistaminen riittävän yhdenmukaisella ratkaisulla Mankalan ohituskaista ja Sitikkalan oikaisu Kausalan ohitus Häiriötilanteiden vähentäminen ja niistä informointi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 25 Ensimmäisen vaiheen valinta, yhteenveto 2/2 Jakso Jakso 3 (TillolaSuvioja) Kuljetukset (koko yhteysväli) Palvelutasotavoitteet Liikennevirran tasaisuuden ja matkan mukavuuden varmistaminen riittävän yhdenmukaisella ratkaisulla Vaikuttavuudet Liikenteen turvallisuuden varmistaminen. Keskikaiteellinen tiejakso pienentää erityisesti kohtaamisonnettomuuksien riskiä. Häiriötilanteiden vähentäminen ja häiriöistä informointi Toimenpiteet Tillola-Suvioja –välillä uudet ohituskaistat, liittymien parantaminen sekä yhtenäinen rinnakkaisväylä. Matkustamisen helppouden ja matkan esteettömyyden takaaminen Kuljetusten täsmällisyyden, ennustettavuuden ja luotettavuuden takaaminen Uusikylä – Tillola – välin parantaminen ohituskaistatieksi. Liikenteen tasaisen nopeuden varmistaminen koko yhteysvälille. Onnettomuusriskin pienentäminen ja häiriötilanteiden määrän vähentäminen ja hallinta Liikenneturvallisuuden parantaminen parantaa myös häiriöherkkyyttä ja siten aikataulujen ennakoitavuutta. Ohittamiseen liittyvien vaaratilanteiden poistaminen Tasaisen ja kustannustehokkaan nopeustason varmistaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 26 Ylläpidon yhteydessä toteutettavat edulliset pikaparannukset Leveät keskialuemerkinnät seuraavan päällystyksen yhteydessä: Joutjärvi-Nastola ja Nastola-Uusikylä (leveäkaistatie) Tillola-Suvioja (leveäpiennartie) Toimenpiteet parantavat jonkin verran liikenneturvallisuutta kohtaamisonnettomuuksien määrän vähentyessä Mutta em. ei riitä, vaan liikenneturvallisuuden vuoksi vilkkaimmilla tiejaksoilla jouduttanee laskemaan nopeusrajoituksia pysyvästi 100 km/h - > 80km/h. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 9.5.2014 27 Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet 5. 2. 4. 1. 3. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 28 Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet 1/2 Nro Toimenpiteen sisältö TP5 (TP4+) Uusikylä –Hiisiö ohituskaistatie (Arolan pitkä ohitus), 10 km 1. Uusi valtatielinjaus Arolan kylän kohdalle välille Uusikylä – Hiisiö. Liittymät toteutetaan tasoliittyminä ja valtatielle tehdään pohjavesisuojaus pohjavesialueella noin 600 metrin matkalla. TP9 2. M€ Jokue – Tillola ohituskaistatie, 7 km 25,0 Sujuvuuden ja turvallisuuden paraneminen. Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen. Pohjaveden pilaantumisriskin pieneneminen. 27,0 Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen. Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen. Liikenteen haittavaikutukset vähenevät rakennetussa ympäristössä (melu, pöly, estevaikutus). Pyöräilyn ja kävelyn liikkumisolosuhteiden paraneminen. Pohjaveden pilaantumisriskin pieneneminen Uusi valtatielinjaus välille Jokue – Tillola nykyisen valtatien pohjoispuolelle Kausalan kohdalla. Kausalan kohdalla tehdään eritasoliittymä, muut liittymät ovat tasoliittymiä. Valtatielle tehdään pohjavesisuojaus pohjavesialueella noin kilometrin matkalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vaikutukset Jaana Kalliolaakso 29 Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet 2/2 TP14 3. TP12 4. TP1 5. Mankalan ohituskaista ja Sitikkalan kohdan parantaminen, 2 km Nykyiselle valtatielle rakennetaan Mankalan kohdalle noin 2 kilometriä pitkä ohituskaista itään eli Kouvolaan päin. Rakennetaan uusi Sitikkalan ylikulkusilta ja valtatien geometriaa parannetaan Tillola – Keltti parantaminen, 9 km Valtatietä parannetaan n. 4 km välillä Miehonkangas – Suvioja rakentamalla kaksi ohituskaistaa kohdakkain. Liittymät toteutetaan eritasoliittyminä (Tillola) ja tasoliittyminä (Suvioja). Yhtenäinen rinnakkaistie /jk+pp-tie rakennetaan välille Tillola – Keltti (9 km). Joutjärvi – Nastola välin parantaminen, 10 km 8,0 10,0 YHTEENSÄ Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen. Kuljetusten ennakoitavuuden paraneminen. Kulkumuotojen tasapuolinen kehittämien 28,0 Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen välille Joutjärvi – Nastola nelikaistaiseksi keskikaidetieksi 2+2. Valtatielle tehdään pohjavesisuojaus koko parannettavalle välille sekä melusuojaukset asutuksen kohdalle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen. Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen. Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen. Liikenteen haittojen väheneminen asutukselle (melu) ja pohjaveden pilaantumisriskin pieneneminen. n. 99 M€ Jaana Kalliolaakso 30 Ajatuksia tehdystä selvityksestä Uusi ajattelutapa vaatii paljon vanhasta poisoppimista (tekniset vaatimukset -> tarpeiden tunnistaminen) Suunnitteluhistoriaa kulkee mukana. Mm. vuoropuhelut, aikaisemmat päätökset, annetut lupaukset / tehdyt suunnitelmat, ja niiden perusteella aloitetut maankäytön suunnitelmat,… Mikä on ”riittävän hyvää”, ”hyvää” vai ”ylihyvää” ? Valtakunnallista tieverkon palvelutasomäärittelyä kaivataan (yhtenäinen/riittävä taso, mitoittavat/tärkeimmät käyttäjäryhmät) Vaikuttavuuden osalta kustannustehokkuus ottaa huomioon turvallisuuden ja sujuvuuden, muut vaikutukset ei? Kustannusarvioiden riskit olemassa, toimenpiteiden kustannustasot arvioitu aikaisempien suunnitelmien perusteella Vaiheittain eteneminen saatiin priorisoitua… aikaisempia toimenpidevalikoimaa ei kyseenalaistettu Vähempi riittää: Tavoitetilana pääosin ohituskaistatie, enää ei varauduta moottoritiehen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jaana Kalliolaakso 31 KIITOS! Lisätietoja: Jaana Kalliolaakso jaana.kalliolaakso(at)ely-keskus.fi gsm 040 5190 491 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
© Copyright 2024