Suunnitteluhankkeiden
uudelleen arviointi
7.5.2014
Yhteysvälikohteet 8/2013
●
●
●
●
●
●
●
Valtatie 3 Tampere – Vaasa (185 M€) (PIR-ELY)
Valtatie 5 Mikkeli-Juva (100 M€) (POS-ELY)
Vt 4 Jyväskylä-Oulu (160 M€) (KES-ELY, POP-ELY)
Vt 4 Oulu-Kemi (130 M€) (POP-ELY, LAP-ELY)
Vt 9 Tampere-Orivesi (140 M€) (PIR-ELY)
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie (180 M€) (UUD-ELY)
Vt 12 Lahti-Kouvola (180M€/96 M€) (KAS-ELY, UUD-ELY)
() suluissa suunnitellun hankekokonaisuuden nykyiset kustannukset
Arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa:
Valtatie 22 Oulu-Kajaani-Vartius
Valtatie 5 Mikkeli-Juva
Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi/Haaparanta
Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie
Taustalla myös Liikenneviraston palvelutaso ja liikenneverkkoselvitys,
jonka periaatteita testataan yhteysvälikohteilla verkkojen luokittelun ja
kriteerien osalta.
<PVM> • <Laatija>
2
www.liikennevirasto.fi
Mitä uudelleenarvioinneilta odotettiin?
●
●
●
●
Käyttäjien osallistaminen suunnitteluun
Palvelutasoajatteluun panostaminen
Laajan keinovalikoiman hyödyntäminen
Aikajänteen lyhentäminen ja niukkojen resurssien riittävyys useampaan
kohteeseen
Lopputulokselta haetaan:
●
●
●
●
●
Erilaisia tien parantamisen toimenpidekokonaisuuksia, mutta myös uusien
keinojen ja niiden vaikutusten selvittäminen
Joukkoliikenteen ja ratakuljetusten mahdollisuudet
Liikenteen hallinnan ja tehostetun kunnossapidon keinot
Perustelua ja viestintää tarve- ja palvelutasoperusteisesti
Pienempiä kehittämisvaihtoehtoja ja kehittämispolku -> suunnitteluperusteet
•
3
www.liikennevirasto.fi
Palvelutasoajattelun ”punainen rautalanka”
Alueelliset ja
yht.kunnall.
tavoitteet
Tarkasteltavat
jaksot
Mikä on
yhteysvälin rooli?
Mihin sitä
käytetään?
Liikkuminen/kuljetukset
vaikutukset
Puutteet
Merkittävät
tarpeet
Ratkaisut
Palvelutasotavoitteet
(+ muut tavoiteltavat
vaikutukset)
Minkälaista
palvelutasoa
tavoitellaan?
Kuinka hyvin yhteysväli
palvelee siihen kohdistuvia
priorisoituja tarpeita?
Missä järjestyksessä
minne,
mitäkin vaikuttavuutta?
Palvelutasoanalyysi
tavoitteittain
→ puutteet
Puutteiden
priorisointi
Ve-toimenpiteet,
etenemispolku,
vaikutukset,
suunnitteluperusteet
Millä keinoin puutteisiin
vastataan?
Kruth
12.3.2014 Anu
•
4
www.liikennevirasto.fi
Yhteenvetoa ja ajatuksia uudelleen arvioinneista
●
”Valmiit suunnitelmat”: Tarkasteluun lähtökohdat ja tavoitteet - ovatko riittävät tarpeiden ja
palvelutason näkökulmasta ?- liikenne-ennusteet ja liikenteellinen palvelutaso HCM ei riitä
●
Lisätarkasteluja tarvitaan usein: ”kriittiset matkat ja kuljetukset” – pitkämatkainen henkilö- ja
tavaraliikenne, työmatkat ja jakeluliikenne:
●
●
●
kestävä liikkuminen, joukkoliikenne (myös raideliikenteen huomioiminen)
palvelutason kannalta tärkeimmät tekijät : matka-ajan ennakoitavuus, häiriöttömyys, turvallisuus,
kuljetuskustannukset
Tavoitteiden täydentäminen: Palvelutasotavoite
● Palvelutasoanalyysi: Tavoite-> nykytila -> toimenpidetarpeet
●
Toimenpiteet ja niiden tarkoituksenmukainen toteuttamisjärjestys palvelutason riittävyyden
näkökulmasta
● Liikenteen hallinta?, joukkoliikenne? maankäyttösuunnitelmat– esitykset myös muiden tahojen
toteutettavaksi
●
Toimenpideohjelma (t) ja vaikuttavuuden arviointi <-> ”valmiit suunnitelmat”
● Vaiheittain toteuttaminen ja uudet ratkaisut (tarvitaanko uuden suunnittelua)
●
●
Jatkotoimenpiteet: Esitys ”hankkeiksi” ja niiden toteuttamisajankohdaksi perusteluineen.
Suunnitteluperusteet jatkoon.
Alkuperäiset suunnitelmat toimivat usein pitkän aikajänteen aluevarauksien pohjana
5.6.2013 •
5
www.liikennevirasto.fi
Pilottien kokemukset käyttöön
●
●
Opas valmistumassa
Valmiit raportit Alfrescossa
ELYjen käyttöön
https://extranet.liikennevirasto.fi/share/page/site/ely-keskustenyhteysvliselvitykset/dashboard
5.6.2013 • Anu Kruth
6
www.liikennevirasto.fi
Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys
Case vt 4 Lusi – Haaparanta
Liikenneviraston hankesuunnittelupäivä 7.5.
Missä mennään
9.5.2014
8
Mitä on tehty / selvitetty:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tien nykyiset tekniset ominaisuudet
Rekisterianalyysit
Pendelöintitiedot
Kuntien väliset tavaravirrat
Liikenneturvallisuusanalyysit
Joukkoliikenneanalyysit
Raskaan liikenteen todelliset ajonopeudet (Dynafleet)
Liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) analyysit
Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) analyysit
Valtakunnallinen liikenne-ennustemallin (LIVIMA) analyysit
Sidosryhmätyöpajat
Bussi- ja rekkamatkan dokumentointi
Haastattelut: liikenneasemalla, kuljetusyritykset, la-liikennöitsijät
Maakuntakaavojen analyysi
Aiempien suunnitelmien yhteenveto
Tarkasteluosuuden jaksottelu
Merkittävimmät palvelutasotekijät
Alustavia toimenpideanalyyseja
9.5.2014
9
8.
7
.
6
5
4
3
2
1
1. Lusi - Vaajakoski
2. Jyväskylän kohta
3. Jyväskylä - Äänekoski
4. Äänekoski - Liminka
5. Oulun kohta
Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso
6. Oulu - Ii
Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso
7. Ii - Kemi
Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso
8. Kemi - Haaparanta
Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso
+ taajamakohdat
+ poikittaisliikenneosuudet
Tarkastelutavasta:
• Jaksottelu perustuu henkilöliikenteeseen, tavaraliikenne koko välillä
merkittävä
• Jaksottelun pohjalla valtatien rooli osana liikennejärjestelmää
• Jaksottelu perustuu liikennemääriin, liikenteen ajalliseen vaihteluun ja
maantieteelliseen etäisyyteen
• Jaksottelun tavoitteena tuoda esiin eroja yhteysvälin sisällä
(kärjistetty tietoisesti)
• Jaksot nimetty sen mukaan, minkä tyyppinen liikenne korostuu
suhteessa muihin jaksoihin
9.5.2014
10
8.
7.
3.
5.
4.
6.
2.
1.
1. Lusi2. Jyväskylän
3. Jyväskylä4. Äänekoski5. Oulun kohta
6. Oulu-Ii
7. Ii-Kemi
8. KemiVaajakoski
kohta
Ääne-koski (n. 30
Liminka (n. 280
(n. 30 km)
(n. 25 km)
(n. 50 km)
Haaparanta
(n. 120 km)
(n. 20 km)
km)
km)
(n. 35 km)
TURVALLISUUS: Optimoidaan ”yhteiskuntataloudellisesti” mahdollisimman turvallinen väylä keskittyen toimenpiteiden tehokkuuteen sekä huomioiden
toimenpiteistä hyötyvien määrä
ENNAKOITAVUUS, HALLITTAVUUS
MUKAVUUS
MATKA-AIKA
MATKA-AIKA:
MUKAVUUS:
MATKA-AIKA:
MATKA-AIKA
MATKA-AIKA
MATKA-AIKA
MATKA-AIKA
YHTEYDET
(joukkoliikenne)
YHTEYDET
(joukkoliikenne):
YHTEYDET
(joukkoliikenne):
YHTEYDET
(joukkoliikenne):
YHTEYDET
(joukkoliikenne):
YHTEYDET
(joukkoliikenne):
ESTEETTÖMYYS
(joukkoliikenne)
HINTA:
”Taajamien läpi
kulkeva
valtaväylä tuo
pieniin taajamiin
elinvoimaisuutta”
ESTEETTÖMYYS
(joukkoliikenne?)
:
HINTA:
HINTA
HINTA
”Turvattomuuden
tunne suurin
ongelma”
”Pendelöinti iso
asia Oulu-Kemi
välillä: kemiläisiä
käy Oulussa
töissä n. 3-400
päivittäin”
”Mukavuudessa
tärkeää on
ennakoitavuus”
”Raskaille on
sama kuinka
kovaa
henkilöautot
ajavat, kunhan
ohittavat
turvallisesti
(ohituskaistat)”
HINTA
”Pitkämatkaisen
liikenteen
sujuvuus vs.
paikallinen
liikenne → pitää
turvata sujuvuus,
pitkämatkaiselle
liikenteelle pitää
olla turvattu
häiriöttömyys ja
liikenneturvallisu
utta ei saa
vaarantaa”
”päätieverkon
hyödyntäminen,
pitää mahtua
kaukoliikenteen
kanssa samoille
väylille”
”Maatalousliiken
nettä lähinnä
Limingan
kohdalla ja hajaasutusalueella”
”JyväskyläÄänekoski väli
häiriöherkkä →
matka-ajat
saattavat heittää”
”Joku raja on
pidettävä siinä,
kuinka paljon
liikennettä
hidastetaan”
HINTA:
”Joukkoliikentee
n on päästävä
etenemään
suunnitellulla
nopeudella
ympäri
vuorokauden ja
vuoden.
Aikataulussa
pysyminen on
keskeinen
kustannustekijä”
”Työmatkat ja
työasiamatkat:
aikataulussa
pysyminen
tärkeää!”
Mitä olemme saavuttaneet, mitä meillä on
(työ on vielä kesken):








Palvelutasoperustainen lähestymistapa on tuonut uutta ja tullut hyväksytyksi.
”Ajatus moottoritiestä Helsingistä Haaparantaan voidaan haudata.”
Nykytilanteen ja tavoitetilanteen palvelutason välillä on eroja ja niitä on
erityisesti siellä, minne on laadittu vielä toteuttamattomia suunnitelmia. ->
Suunnitelmat on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti.
Perusinfran on oltava kunnossa - uudet keinot eivät voi korvata peruspuutteita.
Ns. uusissa toimenpiteissä on silti tunnistettavaa potentiaalia monen
palvelutasotekijän suhteen.
Paikallisen/lyhytmatkaisen ja valtakunnallisen/pitkämatkaisen liikenteen
palvelutasotavoitteiden painotusten ymmärtäminen parantunut (merkittävä
ajallinen ja paikallinen vaihtelu).
Vaikka järjestelmätasolla (kysyntään vaikuttaminen, kulkumuotojakauma)
tehdään koko ajan työtä fiksumman liikkumisen suuntaan, kuljetuksissa tai
liikkumisessa ei ole näköpiirissä sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat
palvelutasotavoitteiden suuntaa radikaalisti.
Vt 4 on osa kokonaisjärjestelmää (yhdyskunta-, liikenne-, tie-, päätie).
Merkittävä osa päätöksistä järjestelmäpäätöksiä, ei väyläkohtaisia (uudet
polttoaineet, tietopalvelut, nopeusrajoituspolitiikka).
Käyttäjätarpeisiin perustuva pohja tavoitetilan ja kehittämispolun
määrittämiselle
9.5.2014
12
Valtatie 12 yhteysväli Lahti –
Kouvola
Palvelutason määrittäminen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Käyttäjäryhmien ja jaksojen määrittely
Kolme jaksoa muodostettu erilaisten käyttäjätarpeiden perusteella, jossa lähtöaineistona:
• Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011
• Aikaisemmat haastattelututkimukset
• Pendelöintitiedot
• Työpajassa saadut lisätiedot
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
14
Yhteiskunnalliset ja alueelliset tavoitteet
1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kehittäminen kohdistetaan
•
•
•
•
Liikenneturvallisuus
Liikenneväylien jatkuvuus
Elinkeinoelämän edellytykset
Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytykset
2. Liikennepoliittinen selonteko 2012
•
Palvelutaso tulee perustua käyttäjien tarpeisiin
3. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liikennejärjestelmät
•
•
•
Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä tukevat toisiaan kestävällä tavalla
Tärkeimmille yhteysväleille määritetty palvelutasotavoitteet
Lahti-Kouvola välillä
• Henkilöautoliikenteelle hyvä palvelutaso
• Kuljetuksille hyvä palvelutaso
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
15
Yhteenveto palvelutasotekijöistä
Tärkeimmät käyttäjäryhmät
Palvelutasotekijät

Työmatkaliikenne



Turvallisuus
Matka-ajan odotusarvo
Matka-ajan ennakoitavuus
Jakso 2
Uusikylä-Tillola


Vapaa-ajan liikenne
Asiointiliikenne




Turvallisuus
Matka-ajan ennakoitavuus
Mukavuus
Hallittavuus
Jakso 3
Tillola-Suvioja

Asiointiliikenne



Turvallisuus
Mukavuus
Helppous
Joukkoliikenne
koko välillä

Seudullinen
työmatkaliikenne
bussilla Lahti-Nastola
Pitkämatkaliikenne
junalla Lahti-Kouvola




Matka-ajan odotusarvo
Liityntäyhteydet
Hinnoittelu
Turvallisuus
Henkilöautoliikenne
Jakso 1
JoutjärviUusikylä

Kävely ja
pyöräily koko
välillä

Liityntäyhteydet pysäkeille
ja asemille



Yhteyksien olemassaolo
Turvallisuus
Mukavuus
Kuljetukset
koko välillä

Kaikki pitkämatkaiset
kuljetukset



Ennakoitavuus
Turvallisuus
Kustannus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
16
Palvelutasoanalyysi, nykyisen tien ominaisuudet
•
•
•
•
Nopeusvaihtelu suurta, tien liikennejärjestelyt vaihtelevat, yhtenäisyys puuttuu
Poikkileikkaus vaihtelee leveäkaistatiestä kapeaan kaksikaistaiseen tiehen
Suurimmat liikennemäärät Lahti-Nastola välillä yli 12.000 ajon/d
Liikennemäärä pienimmillään keskivaiheilla ollen noin 7.000 ajon/d
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
17
Palvelutasoanalyysi, liikenteen kehitys
•
Henkilöautoliikenteellä hienoinen kasvu,
kasvu suurinta Lahti-Nastola välillä
•
Raskaalla liikenteellä kasvu vähäistä
•
Raskaan liikenteen osuus
vuorokausiliikenteestä noin 12-15 %
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
18
Palvelutasoanalyysi, liikenne-ennusteet
•
Vuoden 2025 ennuste perustuu tapahtuneeseen kehitykseen ja valtakunnallisiin uusiin
liikenteen kasvukertoimiin, ennustetta on käytetty 1.vaiheen toimenpiteiden priorisointiin
•
Vuoden 2040 ennuste perustuu valtakunnallisiin liikenteen kasvuennusteisiin, ennustetta on
käytetty tavoitetilan hahmottamiseen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
19
Palvelutasoanalyysi, liikenneonnettomuudet
•
Pituuteen suhteutettuna
kaksinkertaisesti onnettomuuksia
koko Suomen valtateiden
keskiarvoon nähden.
•
Onnettomuustiheys suurempi kuin
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen
valtateillä keskimäärin
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
20
Palvelutasoanalyysi, maankäytön kehittyminen
•
•
•
Kolavan uusi asuinalue Lahden kaupungin alueella, liittyy valtatiehen myöhemmin tehtävällä
eritasoliittymällä
Uudenkylän asuinalueen laajeneminen Nastolan kunnan alueella, nykyinen rautatieseisake ja
valtatiellä eritasoliittymä
KymiRing moottorirata Iitin alueella. Liikenteellinen vaikutus merkittävä, liittyy valtatiehen
tehtävällä eritasoliittymällä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
21
Palvelutasoanalyysi, yhteenveto palvelutasotarpeista
Jakso
Käyttäjäryhmä
Suurimmat puutteet ja ongelmat palvelutasotarpeissa
Jakso 1
Työmatkaliikenne

JoutjärviUusikylä



Jakso 2
Liikenneturvallisuus on huono (leveäkaistatien turvattomuus), joka
johtaa osin käyttämään rinnakkaistiestöä.
Matka-ajan ennakoinnissa ei ole riittävää varmuutta.
Sujuvuus ei ole ruuhka-aikoina riittävää ja ohittaminen on lähes
mahdotonta.
Joukkoliikenteen matka-ajan pituus, liityntäliikenteen olosuhteissa
puutteita (yhteydet, liityntäpysäköinti)
Kuljetukset
•
•
Ruuhka-aikoina sujuvuudessa jonkin verran puutteita.
Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat häiriöt heikentävät matka-ajan
ennakoitavuutta
Kuljetukset
•
Tasaisen matkanopeuden epäjatkuvuuskohdat (Arolan 60 km/h,
Sitikkalan jyrkät kaarteet suositusnopeudella 60 km/h ja Kausalan 50
km/h)
Ennakoitavuutta heikentää häiriöherkkyys ja rinnakkaistiestön puute
osalla matkaa
UusikyläTillola
•
Paikallinen liikkuminen
•
Valtatien estevaikutus tien ylittämisessä ja tiehen liittymisessä
merkittävä Kausalan taajamassa paikalliselle liikkumiselle.
Pitkämatkainen liikenne (loma- ja
asiointimatkat)
•
Matka-ajassa suurimmat puutteet ovat Arolan 60 km/h ja Kausalan 50–
60 km/h nopeusrajoitusjaksot sekä liikenneturvallisuuspuutteet.
Jakso 3
Kuljetukset
•
TillolaSuvioja
Asiointi- ja vapaa-ajan matkat
•
Ennakoitavuutta heikentää häiriöherkkyys ja rinnakkaistiestön puute
osalla matkaa
Liikenneturvattomuus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
22
Valtatien tavoitetila 2040
Osuus
Liittymät
Mitoitusnopeus km/h
2+2
eritaso
100
Nastola- Uusikylä
2+1
eritaso
100
Uusikylä-Jokue
2+1
eritaso / taso
100, Jokuella 80
Joutjärvi-Nastola
Jokue-Tillola
Tillola-Suvioja
Poikkileikkaus
Nelikaistatie/Moottoritie
Ohituskaistatie
2+1
eritaso
2+2
100
eritaso
ohituskaistatie
100
ohituskaistatie
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tavoitetilan määrittelyyn
vaikuttavat:
• Liikenteen ennustettu kehitys
• Jaksojen liittyminen toisiinsa
loogisesti
• Valtatieltä odotettava laatutaso
ja riittävä homogeenisuus
• Liikennealuevaraukset
maankäyttösuunnitelmiin
ohituskaistatie
Jaana Kalliolaakso
ohituskaistatie
9.5.2014
23
Toimenpidevalikoiman kustannustehokkuuksien
vertailu



Vaihtoehtojen vaikuttavuudet tarkasteltiin liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen
– Eri vaihtoehtojen kustannustehokkaassa vaikuttavuudessa hajontaa
– 1. vaiheen valitut toimenpiteet erottuivat kustannustehokkaina
Lisäksi toimenpidevalikoima peilattiin käyttäjien palvelutasotarpeisiin
Kustannustehokkaimmista toimenpiteistä valittiin ne toimenpiteet, jotka myös vastasivat
palvelutasotarpeisiin
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
24
Ensimmäisen vaiheen valinta, yhteenveto 1/2
Jakso
Palvelutasotavoitteet
Onnettomuusriskin
Jakso 1
(Joutjärvi- pienentäminen ja
Uusikylä) häiriötilanteiden määrän
vähentäminen.
Matka-ajan lyhentäminen
(sujuvuuden parantaminen) ja
matka-ajan ennustettavuuden
varmistaminen
Toimenpiteet
Joutjärvi-Nastola
– välin parantaminen
kapeaksi
keskikaiteelliseksi
moottoriväyläksi.
Vaikuttavuudet
Parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvuutta,
matka-ajan ennustettavuutta ja häiriötilanteiden
hallintaa.
Matka-ajan ennustettavuuden
Jakso 2
(Uusikylä- varmistaminen (viivytykset eivät
heikennä aikataulussa
Tillola)
pysymistä)
Arolan ohitus (lyhyt
tai pitkä, lyhyessä
mukana myös
nykyinen tieosuus)
Arolan ja Kausalan ohitukset poistavat
yhteysväliltä kaikkien käyttäjäryhmien
palvelutasopuutteen. Lisäksi ohituksien
toteuttaminen parantaa tienvarren asukkaiden
elinolosuhteita.
Mankalan ohituskaista vähentää
kohtaamisonnettomuuksien riskejä. Myös
henkilöliikenteen sujuvuus paranee. Mankalan
kohdan parantaminen kohdistuu vaikutuksena
raskaan liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.
Sitikkalan oikaisussa parannetaan
liikenneturvallisuutta ja mahdollistetaan tasainen
nopeus etenkin raskaalle liikenteelle.
Liikennevirran tasaisuuden ja
matkan mukavuuden
varmistaminen riittävän
yhdenmukaisella ratkaisulla
Mankalan ohituskaista
ja Sitikkalan oikaisu
Kausalan ohitus
Häiriötilanteiden vähentäminen
ja niistä informointi
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
25
Ensimmäisen vaiheen valinta, yhteenveto 2/2
Jakso
Jakso 3
(TillolaSuvioja)
Kuljetukset (koko
yhteysväli)
Palvelutasotavoitteet
Liikennevirran tasaisuuden ja
matkan mukavuuden
varmistaminen riittävän
yhdenmukaisella ratkaisulla
Vaikuttavuudet
Liikenteen turvallisuuden varmistaminen.
Keskikaiteellinen tiejakso pienentää erityisesti
kohtaamisonnettomuuksien riskiä.
Häiriötilanteiden vähentäminen ja
häiriöistä informointi
Toimenpiteet
Tillola-Suvioja –välillä
uudet ohituskaistat,
liittymien
parantaminen sekä
yhtenäinen
rinnakkaisväylä.
Matkustamisen helppouden ja
matkan esteettömyyden
takaaminen
Kuljetusten täsmällisyyden,
ennustettavuuden ja
luotettavuuden takaaminen
Uusikylä – Tillola –
välin parantaminen
ohituskaistatieksi.
Liikenteen tasaisen nopeuden varmistaminen
koko yhteysvälille.
Onnettomuusriskin
pienentäminen ja
häiriötilanteiden määrän
vähentäminen ja hallinta
Liikenneturvallisuuden parantaminen parantaa
myös häiriöherkkyyttä ja siten aikataulujen
ennakoitavuutta.
Ohittamiseen liittyvien
vaaratilanteiden poistaminen
Tasaisen ja kustannustehokkaan
nopeustason varmistaminen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
26
Ylläpidon yhteydessä toteutettavat edulliset
pikaparannukset
Leveät keskialuemerkinnät seuraavan päällystyksen yhteydessä:
 Joutjärvi-Nastola ja Nastola-Uusikylä (leveäkaistatie)
 Tillola-Suvioja (leveäpiennartie)
 Toimenpiteet parantavat jonkin verran liikenneturvallisuutta kohtaamisonnettomuuksien määrän
vähentyessä

Mutta em. ei riitä, vaan liikenneturvallisuuden vuoksi vilkkaimmilla
tiejaksoilla jouduttanee laskemaan nopeusrajoituksia pysyvästi 100
km/h - > 80km/h.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
9.5.2014
27
Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet
5.
2.
4.
1.
3.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
28
Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet 1/2
Nro
Toimenpiteen sisältö
TP5
(TP4+)
Uusikylä –Hiisiö ohituskaistatie (Arolan pitkä
ohitus), 10 km
1.
Uusi valtatielinjaus Arolan kylän kohdalle välille
Uusikylä – Hiisiö. Liittymät toteutetaan tasoliittyminä ja valtatielle tehdään pohjavesisuojaus pohjavesialueella noin 600 metrin matkalla.
TP9
2.
M€
Jokue – Tillola ohituskaistatie, 7 km
25,0
Sujuvuuden ja turvallisuuden paraneminen.
Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen.
Pohjaveden pilaantumisriskin pieneneminen.
27,0
Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen.
Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen.
Liikenteen haittavaikutukset vähenevät rakennetussa ympäristössä (melu, pöly, estevaikutus).
Pyöräilyn ja kävelyn liikkumisolosuhteiden paraneminen.
Pohjaveden pilaantumisriskin pieneneminen
Uusi valtatielinjaus välille Jokue – Tillola nykyisen
valtatien pohjoispuolelle Kausalan kohdalla. Kausalan kohdalla tehdään eritasoliittymä, muut liittymät
ovat tasoliittymiä. Valtatielle tehdään pohjavesisuojaus pohjavesialueella noin kilometrin matkalla.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vaikutukset
Jaana Kalliolaakso
29
Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet 2/2
TP14
3.
TP12
4.
TP1
5.
Mankalan ohituskaista ja Sitikkalan kohdan
parantaminen, 2 km
Nykyiselle valtatielle rakennetaan Mankalan kohdalle noin 2 kilometriä pitkä ohituskaista itään eli
Kouvolaan päin. Rakennetaan uusi Sitikkalan ylikulkusilta ja valtatien geometriaa parannetaan
Tillola – Keltti parantaminen, 9 km
Valtatietä parannetaan n. 4 km välillä
Miehonkangas – Suvioja rakentamalla kaksi
ohituskaistaa kohdakkain. Liittymät toteutetaan
eritasoliittyminä (Tillola) ja tasoliittyminä
(Suvioja). Yhtenäinen rinnakkaistie /jk+pp-tie
rakennetaan välille Tillola – Keltti (9 km).
Joutjärvi – Nastola välin parantaminen, 10
km
8,0
10,0
YHTEENSÄ
Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen
Turvallisuuden ja sujuvuuden
paraneminen.
Kuljetusten ennakoitavuuden
paraneminen.
Kulkumuotojen tasapuolinen kehittämien
28,0
Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen välille
Joutjärvi – Nastola nelikaistaiseksi keskikaidetieksi
2+2. Valtatielle tehdään pohjavesisuojaus koko
parannettavalle välille sekä melusuojaukset asutuksen kohdalle.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen.
Turvallisuuden ja sujuvuuden paraneminen.
Kuljetusten matka-ajan lyheneminen ja ennakoitavuuden paraneminen.
Liikenteen haittojen väheneminen
asutukselle (melu) ja pohjaveden
pilaantumisriskin pieneneminen.
n. 99 M€
Jaana Kalliolaakso
30
Ajatuksia tehdystä selvityksestä







Uusi ajattelutapa vaatii paljon vanhasta poisoppimista (tekniset vaatimukset -> tarpeiden
tunnistaminen)
Suunnitteluhistoriaa kulkee mukana. Mm. vuoropuhelut, aikaisemmat päätökset, annetut
lupaukset / tehdyt suunnitelmat, ja niiden perusteella aloitetut maankäytön suunnitelmat,…
Mikä on ”riittävän hyvää”, ”hyvää” vai ”ylihyvää” ? Valtakunnallista tieverkon
palvelutasomäärittelyä kaivataan (yhtenäinen/riittävä taso, mitoittavat/tärkeimmät
käyttäjäryhmät)
Vaikuttavuuden osalta kustannustehokkuus ottaa huomioon turvallisuuden ja sujuvuuden,
muut vaikutukset ei?
Kustannusarvioiden riskit olemassa, toimenpiteiden kustannustasot arvioitu aikaisempien
suunnitelmien perusteella
Vaiheittain eteneminen saatiin priorisoitua… aikaisempia toimenpidevalikoimaa ei
kyseenalaistettu
Vähempi riittää: Tavoitetilana pääosin ohituskaistatie, enää ei varauduta moottoritiehen.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Jaana Kalliolaakso
31
KIITOS!
Lisätietoja:
Jaana Kalliolaakso
jaana.kalliolaakso(at)ely-keskus.fi
gsm 040 5190 491
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus