1. No category

Kuolemajarven
lnkisten sukuseura
Nro 17 • 2011 • 17. vuosikerta
Helvi Alkkiomi:iki 90 v 5.12.2010, lapset llpo , )yrki, Asta ja Arto.
La psenlapset Tero, alii , ville, Markus, Eero ja a uti .
Kuolemajarven lnkisten sukuseura
Lehden toimitus: Kaarina Hannula, Paivi lnkinen, Sinikka Suominen, Katariina Tommila
Julkaisija: Kuolemajarven Inkisten sukuseura, Kaarina Hannula
Pikku-Lahdontie 13 C 4, 21380 Aura, puh. (02) 486 0041
Kansikuva: Kuolemanjarven vanhan kirkon puinen alttaritaulu, taiteilija tuntematon.
Rakennettu v. 1757, purettu vuosisadan vaihteessa.
Taulu on Kansallismuseon varastossa Suomenlinnassa.
Painopaikka: Kirjapaino Pika Oy, Turku 2011
2
Kaunismiiessii 8.11.2011
Rakkaat sukulaiset
Pitkii kaunis kesii on mennyt ja olemme saaneet
nauttia pitkiistii liimpimastii syksystii. Nyt odotellaan pakkasia ja lunta. Hiimiirii laskeutuu varhain ja
yhtiikkiii on pimeii. Lumen tulo valaisee ja on turvallisempi kulkea iltaisinkin. Tiiniiiin on aurinko paistanut kirkkaasti, oikein silmiii hiiikiiisee. Liimpoasteitakin vielii +10,2. Innostuin haravoimaan vaahteran
lehtiii, joita tuuli on naapurista lenniittiinyt. Oikein
tuli hiki. Nautin, kun saa olla terve ja harrastaa "hyotyliikuntaa". Pyoriillii kauppareissut, autolla vain
kirkkomatkat ja kaupunkireissut. Liikunta, viihiiisempikin yllapitiiii hyvaa kuntoa ja piristiiii mieltii.
Hyvii on katsella luontoa, maisemia, lintuja lintulaudalla, se on ilmaista liiiikettii sillii " kun silmii lepiiii,
niin sydankin lepiiii".
Aika rientiiii, ensi vuonna vietiimme sukuseuramme perustamisen 20-vuotisjuhlaa tiiiillii Aurassa. Toivon, etta mahdollisimman moni voi osallistua
juhlaamme. Tarkemmin toisaalla lehdessiimme.
Suruakin on vuosi tuonut tullessaan. Olen saanut olla saattamassa sisariani, Ainia ja Annikkia, sukulaisia, ystiiviii vuosikymmenten ajalta. Kymmenen
kuukauden aikana 15 hautajaiset. Voimia on annettu myotiieliimiseen, osallistumiseen. Jokainen liihto
ko kettaa ja muistuttaa eliimiin katoavaisuudesta.
Jokainen uusi piiivii on lahjaksi saatu, kiitos
siitii. Ja iokainen uusi joulu on lahjaksi saatu juhla,
nauttikaamme iita, lapset, vanhukset ja nuoret yhdessii laula , e ·en, hiljentyen. Muistakaamme
heitii joiden ; ua hmunentaviit surun ja kaipauksen kyynelee .
Kiitiin Teitii kaikkia menneestii vuodesta
ja toivotan Hyviiii Joulun aikaa sekii
onnea ja siunausta alkavalle
Uudelle Vuodelle 2012
Kaarina Hannula
Toimintavuoden aikana poisnukkuneet suvun jisenet
Esko Antero lnkinen
s. 19.11.1934 Kuolemajarvi,Kirjola
k. 05.12.2010 Turku Raisio
Toive Maija-Liisa lnkinen
OS. Ekblad
s. 01.11.2929 Sauvo
k. 14.05.2011 Sauvo
Kunniajasen
Aune Annikki lnkinen
s. 09.06.1920 Kuolemajarvi, Inkila
k. 24.06.2011 Poytyan tk
Tarmo Ylermi lnkinen
s. 09.08.1929 Kuolemajarvi, Inkila
k. 21.09.2011 Siikainen
Nyt on piiiisty luokse Herran,
joka kerran
kaikki osti verelliiiin.
Hiin on vienyt seuraajansa
armostansa
iloon, rauhaan, eliimiiiin.
Johda, Herra uskollinen,
armollinen
kotiin kaikki kulkijat.
Matkan jiilkeen taivaassasi
kiitostasi
sukupolvet laulavat.
Muistoa kunnioittaen Kuolemajarven Inkisten sukuseura
3
Annikki-siskon muistolle
Sait elaa pitkan ja monivaiheisen elaman. 91 vuoteen
sisaltyy paljon iloa, ystavyytta, lampimia ihmissuhteita, elaman tahtihetkia, mutta myos surua, luopumista ja sairautta. Synnyit Kuolemajarven Inkilassa
Rosa ja Salomon Inkisen perheeseen neljantena lapsena. Olit iloinen ja avulias tytto. Kavit lapsenlikkana
vanhemman sisaren Helvin ja Urhon tyttoja, Sinikkaa
ja Irjaa hoitelemassa ja autoit muissakin toissa. Liityit
ennen talvisotaa Lottiin ja jouduit rintamalle muonituslotan tehtaviin. Nain palvelit isanmaatamme
vaikeina ja vaarallisina aikoina. Sielta loytyi aviopuolisokin Uudenkirkon poikia. Haita vietettiin v. 1942
kesalla. Tuli uusi lahto v. 1944 kesakuussa ja olit avustamassa evakuointitehtavissa paatyen Pertunmaalle.
Silloin olivat perheet hajallaan eika omaisista tiedetty missa kukin oli.
Sodan paatyttya
ajat vahitellen tasaantuivat ja perheen jasenet loysivat toinen toisensa.
Annikki, sina sait
kodin
Liedon
Rauhakylassa, jonne puolisosi Aarrekin kotiutui. Aika
sodan jalkeen oli
ankaraa puutetta
kaikesta, jokapaivainen arki kulutti
voimia. Oli sopeutumisvaikeuksia ja
nelja vuotta kestanyt avioliitto paattyi eroon.
Mutta elama jatkui. Matkustit Ruotsiin Tukholmaan. Sait riittavasti, jopa paljonkin toita. Opiskelit
iltakoulussa ruotsinkielta ja uusi elama monine vaiheineen alkoi. Sait tyopaikan Ruotsin postilaitokselta, tyoskentelit tietokoneen (data) parissa vakuutusasioita hoitaen elakkeelle siirtymiseen asti. Kotimaata ja omaisia kavit usein tervehtimassa matkalaukku
tuliaisia tulvillaan, jokaista muistit. Luonasi saimme
vierailla useita kertoja ja nauttia runsaasta vieraanvaraisuudesta ja ilon hetkista kauniissa kodissasi. Kotisi toimi yopymispaikkana kun matkustimme Goteborgiin siskoja tervehtimaan.
Kiitos ihanista kavelyretkista Tn1ngsundin
rannoilla. Matkustelit paljon, vietit lomia
etelassa joka vuosi, mutta meita et unhoittanut vaan korteilla muistit aina tervehtia.
Olit odotettu jouluvieras sisarusten omaisten luona. Kaikki odottivat Annikin tuloa.
Sitten tuli muutos yllattaen v. 2002
Kyproksen matkalla sairauskohtaus aivoinfarkti ja kuukausi siella sairaalassa.
Menetetty puhekyky palautui ja pystyit
ottamaan muutaman askeleen. Paasit vaikeissa olosuhteissa, talvimyrskyn kourissa, monien vaikeuksien kautta Tukholman
sairaalaan kuntoutumaan. Liisi tuli tuek4
e i ja a\'ukse i ja aloit toipua vahitellen, mutta et
enaa enti ellesi. Kohtaukset uusiutuivat ja kuntosi
heikkeni. Muutit takaisin Suomeen.
Saimme viettaa paljon aikaa yhdessa. Sitten tuli,
10.06.2004 paivan jalkeen kun olit tayttanyt 84 v.,
sairauskohtaus, joka vei puhekyvyn, liikuntakyvyn
ja omatoimisuuden. Se oli ikava ja raskas kokemus
meille molemmille, ja kaikille omaisille ja ystaville.
Alkuaikoina sairaalan vuoteessa pystyit laulamaan,
silloin sanat tulivat sielta muistin katkoista. Sina
nautit siita. Kauniina kesapaivina vein sinut pyoratuolilla ulos puistoon. Nautimme kahvit, milloin jaatelot. Ne olivat elaman tahtihetkia luonnon helmassa, lintujen laulussa ja auringon paisteessa levealierinen hattu paassaan Annikki hymyili. Sairautta kesti
seitseman pitkaa vuotta. Juhannusaattona 24.06.2011
nukuit hiljaa pois, 91 vuoden ja 2 viikon ikaisena. Kavin pari paivaa ennen hanen luonaan ja kerroin, etta
pian paaset luo omaisten. Siellii he kaikki ovat sinua
vastassa isa, aiti, siskot, veljet, ystavat. Han ymmarsi
sanani, katsoi minuun ja kyyneleet valuivat pitkin sileita kauniita poskia. Pyyhin ne pois, silitin kaunista
harmaata tukkaa, rukoilin ja hyvastelin laulun "Johda matkani rakas Herrani" -sanoin.
Annikki on paassyt kotiin. Elamalle kiitos, Taivaan
Isalle kiitos. Tama pitka sairaus opetti minulle miten paljosta saan olla kiitollinen. Heinakuun puolivalissa rovasti Jouko Kyyro siunasi Annikin haudan
lepoon, omaisten saattelemana laskettiin aidin, isan
ja sisarentyttaren Heidin viereen. Pyhainpaivana,
vainajien muistotilaisuudessa luettiin vuoden aikana poisnukkuneiden (37 henkea) nimet ja sytytettiin
kynttilat jokaiselle. Hiljaisessa surun tayttamassa tilaisuudessa kuuluivat vain nyyhkytykset. Noin sata
omaista vietti kaipauksen hetkea. Kanttori lauloi tilaisuuden paatteeksi "Mun sydameni tanne jaa". Kiitos Annikki!
Muistoasi siunaten kaipauksella Kaarina-sisko
Ohessa kaksi kirjetta, jotka Annikki on kirjoittanut veljemme Divan vaimolle Alma lie v. 1944
5
Eero lnkisen puhe sukujuhlan yhteydessa Lemussa
Me olemme nyt tana suvisena sunnuntaina kokoontuneet taman ikivanhan Lemun harmaakivikirkon
viereen pystytetyn kivipaaden ymparille muistelemaan ja kunnioittamaan sinne rakkaalle kotiseud ulle
haudattuja omaisiamme, hyvia ystaviamme, naapureitamme ja kylanvakeamme. He lepaavat siella
kotiseudun kirkkomaan keltaisessa
puhtaassa hiekassa.
Eivat he tienneet silloin, minkalaisia esteita Luoja meidan tiellemme asettaa. Meidan tiemme johti tanne ystavalliseen vauraaseen
Varsinais-Suomeen. Osa suvusta
johonkin muuhun osaan suloista
Suomen maatamme. Eiko tama ole onnea. Me
vain jouduimme muuttamaan asuinpaikkaa itsenaisina suomalaisina itsenaisessa Suomessa.
Ei meilla ollut etnisia ongelmia niin kuin m uka
sivistyneessa vanhassa Euroopassa.
Erityiset kiitokset haluaisin osoittaa juuri tassa
ja talla paikalla oman perheeni, aitini ja sisarieni
ja veljieni ja omasta puolestani Olavi Yllikaiselle ja hanen perheelleen. Heidan luonaan saimme asua ensimmaisen Lemulla olovuotemrne.
Kiitokset myoskin koko Seijaisten kylan vaelle
ja monen monelle muulle lemulaiselle. Teidan
ansiostanne kotiutumisemme tanne Lemulle oli
niin helppo ja ongelmaton.
Kerran tulivat luoksemme uusikirkkolaiset toimenmiehet Eino
Mannonen ja Vaino Anttalainen.
Asiana oli se, etta pitaisi se Karjalaan jaaneiden vainajien muistomerkki tanne Lemullekin sada, ennen kuin olemme itse vainajia. He
olivat jo alustavasti tehneet tiedusteluja kustannuspuolesta Rouhiaisen kiviliikkeesta. Niinpa paatimme toimeenpanna kerayksen asian
johdosta. Se oli elamamme helpoin
kerays. Meidan piti keskeyttaa se,
koska tulos ylitti huomattavasti
asettamamme tavoitteen. Ystavalliset huomautukset kerayksen suorittarnisesta tulivat puhtaasti lemulaisten perheiden taholta. Miksette meille tulleet, mekin olisimme antaneet.
Kiitoksia lemulaiset, tarna on oikeaa suomalaisuutta. Keray en tulolla saimrne iela hankittua Lemun rukoushuoneelle lipputangon ja
Suomen lipun.
Oi maamme Suomi ynnyinmaa
ei vettii rantaa rakkaampaa.
Oi H erra siunaa Suomen kansa, suo sille rauha,
rakkaus, se kaikis ettii vaaroissansa, ois oma kansas,
valittus.
Eero Inkinen
lnkilan Nuorisoseuran perustajat v. 1907. Paavo Ranki, Nikodemus lnkinen, Mikko Lerkki
ja Konsta lnkinen.
6
Perinteita
~teenpain
Turun Sanomat
LIISA LUNDELL
Kaarina Hannula on omaa
sukuaan Inkinen - ja aktiivinen Inkinen onkin . .Aitinsa
toiveen innoittamana Hannula perusti Kuolemajarven Inkisten sukuseuran vuonna
1992. Nykyaan yli 250 jasenen
seura kokoontuu vuosittain,
julkaisee lehtea ja vaalii karjalaista kulttuuriperintoa.
Inkisten sukua on Varsinais-Suomessa jo neljannessa
polvessa. Karjalaisten kesajuhlille on saapunut lapsenlapsi Krister Stenbom omine
lapsineen. Hannulan tytar,
Kristerin aiti, on kuollut, mut-
neljannelle polvelle
ta isomummi Hannula on Hiheinen koko perheelle. Lapset
Niilo ja Liina eivat viela tieda
Karjalasta paljon, mutta isomummi lausuu heille usein
perinteisia karjalaisia loruja.
- Karjalaisuus nakyy eniten
tiiviina yhteydenpitona Kaarina-mummin kanssa. Kun ikaa
tulee lisaa, lapsia alkaa ehka
kiinnostaa Karjala eri tavalla.
Kenties matkustamme sinne
perheena, vanhemmat Krister
ja Hanna Stenbom miettivat.
oli-lapsi. Krister muistaa, etta
han paasi katsomaan tanhuharjoituksia ja sai isoaidiltaan
tanhupaidan. Nyt tanhuaminen on jaanyt, mutta juhlapaivina Stenbomin perheessa
nakyy karjalaisuus muun muassa perinneruokina.
- Puolukka-porkkanapiirakka ruiskuoreen, piimapiirakka,
umpikuoreen leivotut riisipiirakat, Hannula luettelee.
Kristerin vaimo Hanna on
saanut monia uusia makuelamyksia karjalaisruoista.
- Kun minut esiteltiin tyttoystavana suvulle, se tapahtui
juuri sukuseuran juhlissa. Sain
lainata sukuseuran pukua,
han muistelee.
Perinneruokia
ja sukujuhlia
Kaarina Hannula toimi tanhuryhman vetajana, kun Krister
Nuorempi polvi on osallistunut sukuseuran toimintaan
auttamalla kesajuhlilla airuina
tai arpamyyjina. Ensi kesana
sukuseura pitaa 20-vuotisjuhlakokouksen Aurassa.
Suku on alun perin Tanskasta, josta Ingerin veljekset
lahtivat Karjalan kannakselle
vuonna 1580. Heidan asuttamansa kYla nimettiin Inkilan
kylaksi. Hannula kay Karjalassa joka kesa. Han paasi palaamaan kotiseudulleen ensimmaista kertaa vuonna 1989.
- Heittaydyin selalleni sinne
kedolle! Se oli koskettavaa.
.Aiti aina painotti, ettei saa
unohtaa, mista on kotoisin ,
Hannula muistelee.
Krister stenbom, Hanna, isomummi Kaarina
ja lapsenlapsenlapset Liina ja Niilo ihailevat
karjalaisia kasitoita.
Lukijan kolumn i
15.
t'-{.
to • ..20 II
Mikael Miikkola
Karjala on sydamen asia
Minun Karjalani, jossa olen syntynyt, on maantieteellisesti hieman epamaarainen alue. Esi-isani ovat siella asuneet, elaneet ja
vaikuttaneet.
Viime sotien seurauksena valloittaja eristi Karjalani piikkilangoin ja esti vapaan paasyn vakivaltakoneistonsa keinoin.
Heimoni muodostuu saman kohtalon kokeneista.
Karjalatietoni perustuu evakkomuistojen kullattuihin kertomuksiin. Minulle Karjala on kuin salainen-leimalla varustettu
asiakirja; kiinnostava, kielletty ja salaperainen. Tama johtuu
siita, etta paasy sukuni sijoille on yha rajoitettua.
Tuskin on mahdollista pukea sanoiksi, mita Karjala, karjalaisuus, heimoveljeys tai yhteiset juuret tarkoittavat. En osaa myoskaan tehda suosituksia tai toimenpide-ehdotuksia siita, mita
Karjalalle pitaisi tehda.
"Karjaloita" on eri puolella maailmaa; Kaukasuksella, KoillisTurkissa, Balkanilla, Palestiinassa, Tiibetissa, Kashmirissa ja
Somaliassa. Liityin Krakovassa puolalaiseen ryhmaan, joka vieraili ensi kertaa juurillaan Ukrainan Lvivissa. Viisumivapaus
tekee matkan nyt mahdolliseksi.
Tunnelataus oli mykistava. Lychaki\'i n hautausmaalla keski-
• Kirjoittaja on
Turussa asuva
Suojarven karjalainen.
ikainen mies "katosi" mystisesti aikuisilta pojiltaan. Han ali
lahtenyt etsimaan sukunsa sarkofagia hautojen laajasta monumenttigalleriasta. Kun han vihdoin IOytyi, liikuttiin mielen selittiimattomissa syvyyksissa.
Ilman vapautta ei ole totuutta. Vasta kun vapaa liikkuminen
ja yksityisomistus sallitaan, on mahdollista toteuttaa ihmisluonnon ikiaikainen tarve palata juurilleen. Henkinen koti on siella,
missa itse kunkin sydan on.
Nyt vuosikymmenten hiljaisuuden jiilkeen on virallinen lupa
puhua Karjalasta. A.anta on kaytetty puolesta ja vastaan. Ikaan
kuin Karjala olisi maantieteellinen tai omistuksellinen ongelma.
joka on ratkaistavissa todistusaineistoihin vetoamalla, sopimuksilla tai rahalla. Moni on erehtynyt, koska ei ole ymmartanyt,
etta valtion ja yksilon moraali ovat eri asioita.
Karjala on unelma. Uneksijoita loytyy Suomesta yha kymmenia tuhansia. Karjala on sydamen asia, ei jarjen. Vaalikaamme
karjalaisuutta, sen perinteita, tapoja ja muistoja. Ne ovat arvokas perinto siirrettaviksi sukupolvelta toiselle.
Karjalaiset kesiijuhlat jiirjestetiiiin 17.- 19.6.2011 Turussa
7
Sukuseuran kuulumisia toimintavuoden tapahtumista
Vuoteen on sisaltynyt juhlapaivia kuin myos siunaus- ja muistotilaisuuksiin osallistumisia seuraamme
edustaen.
Seuran vuosikokous pidettiin poikkeuksellisesti
laivaristeilylla 29.5. Viking Linella Maarianhaminaan,
mukana oli 28 sukuseuran jasenta. Kokousasioiden lisaksi oli monipuolista ohjelmaa, mm. hauska "sketsihupailu", johon Paivi ja Sirkku olivat pukeutuneet
peruukkeineen aivan tuntemattomiksi, hyva esitys,
kiitokset! Lisaksi Jarmo Saksi selvitteli sukua mielenkiintoisesti valkokankaalle heijastaen. Oli arvontaa ja
ryhmaporinat seka hyva ruoka, kahvia ja hedelmia.
Hyva vaihtoehto kokouksienpitopaikaksi.
Kesakuussa vietettiin Karjalaliiton kesajuhlia Turussa viikkoa ennen juhannusta. Osallistuimme Sukuseurojen nayttelyyn omaHa poydalla, jossa esittelimme sukuseuran tunnuksia, sen lippua, vaakunaa,
isannanviiria, poytastandardia, sukuseuran lehtia ja
naisten pukua, johon monet esittelijat olivat pukeutuneet. Nayttelyyn tutustui monia ohikulkijoita, muutamat laittoivat nimensakin (90 henkiloa) vieraskirjaamme. Olipa Ruotsista kaksi opettaja Elli Inkisen
entista oppilastakin Koiviston Vatnuorista. He tulivat kyselemaan ja kertoivat kouluajoista ja kiittelivat
hyvaa opettajaa. Osallistuttiin juhlakulkueeseen, lipunkantaja airueineen seka nimikyltin kantaja. Hetki
oli juhlava ja saa silloin viela lammin ja aurinkoinen.
Paajuhlan alkaessa saa muuttui koleaksi ja sateiseksi
ja myrsky kaatoi juhlaliput ja katokset kentalla. Kavi
saaliksi lippujen kantajia airueineen, kylma oli katsomossakin.
Siunaus- ja muistotilaisuuksiin on kutsun mukaan
osallistuttu ja omaisten toivomuksesta viety sukuseuran lippu kunnioittamaan poisnukkuneita suvun jasenia. Viime vuoden lopulla seuran edustajat osallistuivat Raision kirkossa Esko Inkisen siunaus- ja muis-
totilaisuuteen ja lippumme oli arkun aarella. Liisa Inkisen siunaus- ja muistotilaisuudessa seuraa edusti
puheenjohtaja. Annikki Inkisen muisto- ja siunaustilaisuus 15.7. oli juhlava lippukulkueineen. Arkun aarella kunnia\ artiossa olivat Suomen, Sotaveteraanien
ja Sukuseuran liput. Hautajaissaaton edessa liput airueineen iirtyi,·at haudalle. Annikki laskettiin isan ja
aidin " y liin". Lokaku u sa sukua ed ustettiin Siikaisten kirko a Tarmo Inkisen siunau - ja muistotilaiuudes a. Seuran lippu oli kirkossa arkun aarella seka surutalon seinustalla osoittamassa kunnioitusta ja
yhteenkuuluvaisuutta Inkisten sukuun. Jokainen joka
haluaa kunnioittaa poisnukkuneita suvun jasenia, ottakaa yhteys puheenjohtajaan. Lippu tai viiri juhlistaa
myos syntymapaiva- ja haatilaisuuksissa.
Kunniajasenia seurallamme oli viime vuonna Martta Lindroosin lisaksi nelja 90 vuotta tayttanytta sukuseuran jasenta, Aune Akkanen, Annikki Inkinen, Helvi Alkkiomaki ja Alli Inkinen (19.2.2011). Hallitus teki
paatoksen vuosikokouksen kannatuksen jalkeen, etta
jokainen 90 v. tayttanyt kutsutaan kunniajaseneksi ja
on kunniajasen elamansa loppuun asti. Heilta ei perita jasenmaksua eika lehtimaksua. Tasta on ollut epaselvyyksia joten tama selvitys lienee tarpeellinen ja on
nain ollen selvasti tiedotettu.
Kirjoituksia ja kuvia pyydamme lehteemme julkaistavaksi. Tiedoksi viela kotiseutumatkoistamme
kiinnostuneille, etta ensi kevaana on suunniteltu matka toukokuussa. Silloin kaki kukkuu ja valkovuokot
kukkivat eika heina ole pitkaa. Mutta ensin tulee talvi, lumi ja pakkaset, vaan kun kevat koittaa niin matkakuume meidat taas voittaa, niin kauan kun terveys
sallii.
Kaarina Hannula
Sukuseuran vuosikokous Viking Linen piknikristeilyllii
Toukokuun viimeisena sunnuntaina kohtasi Turun
satamassa iloinen joukko sukuseuran jasenia. Edessa
oli sukukokousristeily, ensimmainen laatuaan seuran historia sa. ukukokous pidettiin Viking Linen
Amorellan kokoustiloissa o 10 alkaen. Kokouksen
jalkeen Jarmo Saksi e itteli tallentamiaan tietoja ukuseuran jasenista. Monenlaista tie oa jo Jarmolta
loytyikin, mutta lisaakin toivotaan ukuseuran jasenilta. Valilla juotiin kahvit ja nautittiin hedelmista,
joita oli tarjolla laivayhtion puolesta.
Puolelta paivin aloitettiin yllatysohjelmalla, sukuseurabingolla. Bingoemannat Paivi ja Sirkku olivat
pukeutuneet hauskasti ja viihdyttivat meita karjalaisilla sanonnoilla ja putoilevilla palloilla. Salissa vallitsi valilla hiiskumaton hiljaisuus, kun vaki keskittyneesti rastitti numeroitaan ruudukoista. Valilla taas
kuului naurun tyrskahdyksia sanontojen osuessa
kohdalleen. Harrni vain, etta bingoemannista ei tullut yhtaan valokuvaa, mutta ehka sitten ensi kerralla
Bingoilun jalkeen muisteltiin porukalla sukuun
liittyvia kylailyja ja karjalaisia perinteita. Huomattiin, etta ennen herkemrnin kylailtiin ja tavattiin suuremmalla~in poruk.alla. Kauniina kesapaivana lapset pakattnn farmanauton peraan ja lahdettiin Kaarina-tadille kylaan, jossa nahtiin myos muita serkkuja.
J~u~~na vierailtiin Toini-tadin ja Hannun luona ja leikithm kuusen ymparilla tai Karviaisissa, jonne kaikki Ruotsin taditkin olivat tulleet. Isosiskoni Sirkku
muisti, rniten han oli kavellyt ensin Paattisilta Rosamummon kanssa Maarian pysakille, sielta matkust~~ut junalla. Auraan ja Karviaisiin Katariina- ja Anruma-serkkuJa tapaamaan. Tama usean paivan retki
on jaanyt siskoni rnieleen, junakyytikin oli aika harvinaista silloin.
Parhaiten karjalaisista perinteista on sailynyt virporni~en, josta isani aina muisti sanoa, etta palkka
kuulm hakea vasta viikon paasta. Perinneruuista laitell~an viela ainakin potlohkoa ja piirakoita. Olipa
lnktsen Almalta sailynyt viela Karjalasta tuotu ruisleivan juurikin. Hellevilla se on Karviaisissa pakkasessa. Leikit ja pelit ovat myos kuuluneet karjalaiseen kulttuuriin. Peleista nykyaan pelattava molkky onkin lahella Karjalasta tuttua kyykkaa. Kaarina
muisteli, rniten Rosa-mummo ei pitanyt kortin peluusta. Karviaisissa Hellevi, Salomon, Hannu ja Juhani olivat kuitenkin pelanneet marjapussia, vahan
Rosa-mummolta salaa. Juhani vahan fuskasi ja katsoi
peilin kautta Hellevin kortit. Hannu ja Salomon huomasivat taman ja riitahan siita tuli. Rosa-mummo tu1~ t~omariksi ja heitti pelikortit uuniin. Myohemrnin
nv1talossa asuessaan Kaarina kertoi Rosa-mummon
pelanneen kylla maijaa lapsenlapsensa, Juha-Pekan
kans a. Heikki Inkinen muisteli viela vuonna 1966
ajaneensa Oiva-i an kanssa hevosella joulukirkkoon.
iitahan ei ole ,·iela -onwttakaan.
Tana vuonna paatettiin kokeilla sukukokouksen
osalta jotakin erilaista ja risteily olikin monien mielesta mukavaa vaihtelua. Itsekin "loysin" ja tapasin
pari uutta pikkuserkkua.
Sinikka Suominen os. Inkinen
9
Juuret Kuolemajarvelli - Karviaisissa
Kuolemajarven historian alkusanat:
Kotisi ja maasi muista,
sinne juuresi sitele.
Mikii kutsu kansallesi,
siinii sullekin osasi.
J.H. Erkko
Synnyin 12.1.1947 Aurassa, jossa perheeni asui vieIii evakkona Karviaisten Lehtoniemessii. Keviiiillii
1947 perhe muutti omalle tilalle Karviaisten Tiltunkulmalle.
Asutustilalle oli rakennettu pieni asuinrakennus,
noin 40m2 suuruinen ns. vanha tupa, ja navettarakennus varastotiloineen. Rakennukset oli tehty liihes kokonaan oman viien toimesta. Tila oli tyypillinen sen
aikainen asutustila. Peltoa oli 7 ha ja metsiiii noin
20 ha. Peltoa raivattiin heti lisiiii sen aikaisin menetelmin hevos- ja miesvoimalla noin 5 ha. Ojat kaivettiin lapiolla, kannot revittiin hevosella ja kiisin irti
maasta.
Elanto saatiin piiiiasiassa karjataloudesta ja metsiitoitii tekemiillii. Tyotii riitti omalla tilalla, kaikki oli
aloitettava alusta ja kaikesta oli pulaa ja kaikki oli luvanvaraista. Elettiin omavaraistaloudessa, ruoka oli
yksinkertaista, mutta sitii oli riittiiviisti.
Isoisiini Salomon ei ollut tyytyviiinen viiliaikaiseen pieneen ja ahtaaseen asuntoon, jonka oli ensin
rakentanut, koska hiinellii oli kiire asumaan omaan
taloonsa omalle tilalleen, pitkiin evakkotaipaleen ja
monien asuinpaikkojen jiilkeen. Han piiiitti rakentaa
isomman asuinrakennuksen. Vuonna 1950 valmistui
jouluksi nykyinen asuinrakennus, jonka urakoi karviaistelainen Niilo Harmava. Muistan vielii eliiviisti, miten jiinnittiiviiii ja hienoa oli piiiistii katsomaan
talon edistymistii rakennustyomaalle jonkun isomman perheenjiisenen kanssa. Asumistaso koheni
huomattavasti ja tilaa oli nyt riittiiviisti. Rakennukset rakennettiin ja pellot raivattiin. Eliimii alkoi viihitellen asettua normaaliin uomiinsa. Naapureina asui
kolme muuta karjalaisperhettii ja yhdessii tehtiin toitii ja autettiin toinen toista, kanssakiiyminen oli piiivittiiistii. Suhteet paikkakuntalaisiin alkoivat myos
eliiii piiiiasiassa myonteisesti. Ristiriitojakin oli, mutta asioista piiiistiin aina sovintoon.
Karjalaisten asettuminen paikkakunnalle paransi
myos kulmakunnan elinoloja nopeammin kuin ehkii muuten olisi tapahtunut. Karjalaiset olivat tottuneet siihkoon ja niinpii Tiltunkulmalle saatiin siihko,
ja myoskin paremmat tiet, kunnolliset veto-ojat sekii
puhelinyhteydet paikallisen viiest6n ja karjalaisten
yhteistyollii asutustoiminnan avustamana. Karjalaiset olivat sosiaalisia ja aktiivisia yhdistys- ja seuratoimintaihmisiii, niinpii maamiesseura, nuorisoseura,
martat, maatalousnaiset ja urheiluseurat saivat paljon lisiiii aktiivisia jiiseniii. Osallistuttiin myos kunnalliseen ja kirkolliseen toimintaan.
Tarkoitukseni on muistella isoisiiiini Salamonia
(1887-1958), jota minua nuoremmat suvun jiisenet
tuskin muistavat ja osa on vasta syntynytkin hiinen
kuolemansa jiilkeen.
10
Asuin hiinen kanssaan samassa taloudessa eliimiini ensimmiiiset 11 vuotta. Salomon syntyi menetetyssii Karjalassa Kuolemajiirvellii, autonomisessa Suomessa Veniijiin vallan aikana ja kuoli Varsinais-Suomessa, Aurassa vuonna 1958. Salomonin
isii Mikkel ei vuonna 1887 varmasti osannut edes
kuvitellakaan, missii Salomon viimeiset elinvuotensa viettiiii ja eliimiintyonsii piiiittiiii. Olihan suku historian kirjojen mukaan asunut samoilla asuinsijoilla Kuolemajiirvellii vuodesta 1570 liihtien. Salomon sai eliiii eliimiinsii alkuvuodet Karjalan kannaksen kukoistusajan vuoden 1914 loppuun. Kauppaa kiiytiin Pietarissa ja jopa Tukholmassa asti.
Purjelaivat ja hevoset kuljettivat tavaraa piiiiasiassa Pietariin, joka oli jo silloin suurkaupunki, asukkaita enemmiin kuin koko Suomessa yhteensii.
Kannakselaiset eliviit sen ajan mittapuun mukaan
melko mukavasti. Pietaria rakennettiin jatkuvasti ja
sinne rahdattiin halkoja, sahatavaraa sekii rakennuskiveii ja -hiekkaa. Suurkaupungin asukkaat tarvitsivat myos kannaksen maataloustuotteita ravinnokseen. Talvisin kalastettiin Suomenlahdella ja saaliit
myytiin pietarilaisille. Paluukuormassa tuotiin tavaroita, mitii itse ei pystytty tuottamaan ja valmistamaan. Vanha kuolemajiirveliiinen sananlasku sanookin, etta " tyolkii elliiii, mut kaupal rikastuu".
Veniijiin vallankumouksen jiilkeen ja rajan sulkeuduttua kaupankiiynti loppui ja elintaso Iaski. Oli keskityttiivii kehittiimiiiin maataloutta ja muita elinkeinoja, jotka kehittyiviitkin hyvin. Salomonin eliimiiiin
mahtui paljon Suomen historian merkittiiviii aikoja.
Autonominen Suomi Veniijiin vallan alla, ensimmiiinen maailmansota, Suomen itseniiistyminen 1917,
kansalaissota, vuoden 1930 pula-aika, joka kosketti
erityisesti Karjalan kannasta, toinen maailmansota
1939-1944, joka mullisti karjalaisten eliimiinmenon
tiiydellisesti sekii uudelleen sijoittuminen ja jiilleenrakentaminen Varsinais-Suomeen.
Han muutti perheineen pula-ajan seurausten jiilkeen synnyinkodistaan Kuolemajiirven Inkiliin kyliistii viereiseen Kipinolan kyliiiin ja rakensi uudet rakennukset ja raivasi lisiiii peltoa 1930-luvun alussa.
Juuri, kun kaikki alkoi taas niiyttiiii hyviiltii ja elinta o koheni, alkoi maailmantilanne muuttua levottomaksi. Alkoi toinen maailmansota ja itiiinen naapurimme aloitti sotatoimen Suomea vastaan. Karjalan
karmas oli sodan jaloissa, kuten niin monta kertaa
aiemminkin historian aikana. Oli liihdettiivii evakkomatkalle ja jiitettiivii kaikki maallinen omaisuus sodan tuhottavaksi. Vuosina 1942-1944 piiiistiin vielii
kerran takaisin kannakselle ja alettiin rakentamaan
tuhottujen rakennusten tilalle uusia. Sotatoimien
taas alettua oli jiitettiivii kaikki ja liihdettiivii uudelle evakkomatkalle. Monien asuinpaikkojen jiilkeen
osoitettiin lopulliseksi sijoituspaikaksi Auran kunta
Varsinais-Suomessa, jonne sijoitettiin suuri osa menetetyn Kuolemajiirven tilallisista. Rakentaminen
ja pellonraivaaminen jatkui Aurassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Alle kahdenkymmenen
vuoden aikana oli perhe ensin raivannut ja rakentanut Kuolemajiirven Kipinolaan 1930-luvun alussa ja
Salomon lnkisen 70-vuotisjuhlasta 2.10.1957 Heikki lnkinen edessa vasemmalla 10-vuotiaana.
vuonna 1942 ja 1943 ehdittiin aloittaa rakentaminen
uudestaan Kipinolaan. Auraan rakennettiin uudet
rakennukset 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa
ja raivattiin lisaa peltoa.
En tieda minkiilainen Salomon ali nuorena, mutta
olisiko kovat eliimiinvaiheet vaikuttaneet siihen, etta
han ali muistini mukaan luonteeltaan melko hiljainen, vakavamielinen ja paljon omissa oloissaan viihtyva mies. Lasten seura a han innostui joskus leikkisaksikin, han piti lapsista ja ali kiinnostunut heidan toimistaan. Olin pikkupoikana innokas hiihtaja.
Han teki vanhanajan monitaitoisena miehena minulle mm. sukset, joiden valmistusta ali mukava seurata.
Innostuin alle 10-vuotiaana mm. ravustamaan ja tein
itse kananlankaverkosta ravustushaavin ja onnistuin
saamaan muutaman ravun Karviaisten joesta.
Salomon innostui ja teki seuraavana paivana minulle veistamallaan aimalla kalastajalangasta kolme
rapuhaavia, isani Oiva tappoi kanan syotiksi ja illalla
mina lahdin ravustamaan. Paras saalis ali noin 80 rapua illassa. Silla viikolla soimme aamiaiseksi rapuja
joka paiva.
Salomon ali omavarainen mies, han teki mania
tarvekaluja, kuten poytia, penkkeja, tuoleja, jakkaroita, korjasi jalkineita jne. Mieleeni on jaanyt tapaus kun olin noin 9 vuoden ikainen, ali todennakoisesti vuosi 1955. Koulusta ali joululoma. Eraana joulun jalkeisena paivana isani Oiva sanoi minulle, etta
menetko papan kanssa metsaan hakemaan reen jalaspuita. Astelimme hitaasti metsalle, jonne ali matkaa noin kilometri. Mina kannoin lapiota ja Salomon
kirvesta ja sahaa. Salomon ali todennakoisesti etukateen katsonut koivun, jonka juurakosta reenjalaket otetaan. Loydan vielakin, lahes 60 vuotta myohemmin, metsasta paikan, josta jalasaineet otimme.
Maa ali viela sulaa, lunta ali vahan, kaivoimme esiin
koivunjuurakon. Salomon sahasi ja hakkasi kirveella juurakon irti. Kun olimme saaneet tyon tehtya, tuli
isani Humu-hevosella hakemaan juurakkoa ja nosti
juurakon rekeen. Liihdimme rekikyydissa kotiin. Salomon veisti ja hoylasi jalakset oikeaan muotoonsa.
Isiini haki Saarisen Huugon kaupasta jalasraudat ja
kiinnitti raudat. Niiin saatiin uusi reki.
Saunominen on myos jaanyt elavasti mieleeni. Salomon ali perheen vanhin ja mina nuorin. Molemmat
olimme vapautettuja osasta tilan toista. Silloin lapsetkin olivat mukana toissa, vaikka tuskin aina niin
mitaan tekivatkaan, mutta mukana oltiin oppia ottamassa. Lauantaisin Salomon otti iltapiiiviilla kello
neljan - viiden aikaan pitskat keittiosta ja liihti saunalle sytyttamaan kiukaan ja muuripadan pesaa. Sita ennen olimme kaivosta kasikiirryilla rahdanneet
pesuvedet saunalle. Kello viiden - kuuden aikaan
kiuas ali kuuma ja juskat laitettu kiinni, heitetty hakaloylyt ja sauna ali eest)nyt. Menimme Salomonin kanssa ensin saunaan. ~uut tekivat viela toita ja
menivat myohemmin.• Tousimme lauteille. Salomon
virkkoi: "annaha kous ikka, nii mie viskaan loylyy."
Otettiin 16ylya. Sitten han sanoi: "otaha se muila ja
hivuta miu selkfu." Tein mita han pyysi. Sitten han
hivutti miun selkiii. Huuhtelimme toistemme selat.
Peseydyttiin, yleensa ei paljon puhuttu. Nautittiin
loylyista ja hiljaisuudesta.
Joulunaikaan kummini Toini ja Hannu ja heidan
lapsensa serkkuni Anneli ja Juhani olivat usein meilla kylailemassa. Tatini Annikki Ruotsista ali myos
usein jouluna Suomessa. Annikki ali tuonut mukanaan pelikortit ja muistaakseni joskus povasikin
meille korteista. Vuosi ali ehka 1954 tai 1955, ja serkkuni Juhani ali silloin 14-15 -vuotias ja innokas kor11
tinpelaaja. Joulun jalkeisina paivina Salomon, Hannu, Juhani ja sisareni Hellevi innostuivat pelaamaan
korttia. Pelasivat muistaakseni marjapussia. Salomon ja Hannu olivat parina ja Hellevi ja Juhani alivat toinen pari. Mina olin nuorin ja ylimaaraisena
en paassyt peliin mukaan ja keskityin seuraamiseen.
Juhani oli kova fuskaamaan. Pelattiin tuvassa ja Juhani osasi sijoittaa pelaajat siten, etta han naki tuvan
isosta peilista Hellevin kortit ja osasi kysya aina sopivia kortteja. Meni jonkun aikaa ennen kuin Salomon ja Hannu alysivat, miksi Juhani osasi kysya aina oikeat kortit. Tuli tietysti armoton riita ja isoaitini
Rosa, jonka mielesta kortinpeluu oli syntia, hermostui tilanteesta. Kortinpeluu loppui silta eraa siihen.
Seuraavana paivana haimme pelikortteja, mutta emme loytaneet niita mistaan. Vahingossa laitoin kateni nojatuolin istuimen toppausten valiin. Pelikortit
loytyivat sielta. Kortinpeluu jatkui ja taas Juhani fuskasi ja tuli riitaa. Kortit havisivat. Lammitin tuvan
uunia, kohensin kekaleita hiilitangolla. Hiilitankoon
tarttui palanut korttipakka. Rosa oli kyllastynyt kortinpeluuseen ja heittanyt korttipakan uuniin. Kortinpeluu ei loppunut siihen. Juhani ja Hellevi kekseliaina tekivat perunasta muotit ja vesivareilla painoivat
pahviin pelikortit ja pelit jatkuivat. Ajat muuttuvat
ja kaksikymmenta vuotta myohemmin 1970-luvun
alussa, jolloin isoaitini Rosa asui Auran keskustassa
vanhustentalossa, olin kaymassa hanen luonaan ja
huomasin korttipakan Rosan poydalla. En voinut olla kysymatta kuka niilla pelaa ja Rosa kertoi, etta han
pelaa Juha-Pekan kanssa maijaa.
Palaan taas 1950-luvulle. Sisareni Katariina syntyi 14.4.1956. (Paiva 14.4. toistuu suvun historiassa
vuonna 2010, jolloin ensimmainen lapsenlapseni Joonu syntyi.) Salomon paatti kesakuun alkupaivina, etta Katariinalle pitaa hankkia lastenvaunut. Niinpa
lahdimme kaksissa miehin eraana kesakuun aamuna kavellen Matskosken tienhaaraan, josta lahti kello
7 Valtasen pitkanokkaisen Sisu -linja-auto Turkuun.
Perilla olimme kello 9. Turkuun oli matkaa noin 40
km vanhoja teita pitkin. Menimme eraaseen osto- ja
myyntiliikkeeseen ja ostimme kaytetyt lastenvaunut
Katariinalle. Sitten menimme entisen Viipurin juutalaisen kangaskauppiaan liikkeeseen katsomaan Salomonin vanhaa tuttua kauppiasta, vastaanotto oli
sydamellista. Kerrottiin kuulumiset puolin ja toisin.
Salomon osti Rosalie vaatekangasta. Kangas laitettiin lastenvaunuihin ja lahdimme kohti kauppatoria.
Mina tyontelin vaunuja innokkaana pitkin Turun katuja. Torilla Salomon tapasi tuttuja Koivisto ja Kuolemajarven ukkoja, haasteli hetken aikaa. Sitten ostettiin muutama kilo hailii (silakoita) entiselta Seivaston kalastajalta, joka nyt kalasti Rymattylan vesilla.
Kauppahallista ostimme Viipurin rinkilan. Lahdimme kohti linja-autoasemaa odottamaan, milloin Valtasen auto lahtee Karviaisiin. Lastenvaunut silakoineen ja kankaineen laitettiin au ton katolle ja kotimatka alkoi noin kello 17. Kotona olimme kello 19. Illalla
oimme paistettuja silakoita ja viipurinrinkilaa. Menimme vasyneina aikaisin nukkumaan.
Salomonin lapsirakkautta kuvaa myoskin tapaus
\·uodelta 1957 tai 1958, jolloin Katariina oli 1-2 -vuoas. Siihen aikaan tuli lauantaisin radiosta kello 171 lauantain toivotut levyt. Aluksi tuli klassista java12
kavampaa musiikkia ja lopuksi kevytta. Eraan kerran tuli lopuksi Sakkijarven polkka Vili Vesterisen
soittamana. Salomon innostuin tanssittamaan Katariinaa Sakkijarven polkan tahtiin. Han osoittautui
vanhaksi ja tukevaksi mieheksi yllattavan vikkelaksi tanssijaksi. Meilla kaikilla oli hauskaa, Salomonilla, Katariinalla ja minulla. Rosa nyrpisteli, etta vanha
mies kehtaakin.
Kerran kesaisena sunnuntaina olin ollut naapurin
poikien kanssa urheilemassa. Yleensa juoksimme,
hyppasimme korkeutta, pituutta tai tyonsimme kuulaa. Tulin kotiin noin kello 19-20 aikoihin. Kotona ei
ollut ~.uin Salomon, Rosa oli lahtenyt naapuriin kylaan. Aitini Alma, isani Oiva ja sisareni Hellevi alivat lahteneet Jarvenojalle Saiman ja Filemonin luokse. Salomon oli vanha ja vasynyt ja jaanyt kotiin. Han
oli menossa nukkumaan. Olin jaamassa yksin. Salomon huomasi yksinaisyyteni ja virkkoi: "Tuu tuoho
miu selkain taakse makkaamaan". Niinpa nukuimme sen yon Salomonin kanssa kahdestaan. Suuren ja
vahvan selan takana uni oli syvaa ja turvallista.
Salomon oli lopullisesti menettanyt Karjalan ja
rakkaat kotiseutunsa. Minusta kuitenkin tuntuu, etta han oli sop eutunut vallitsevaan tilanteeseen ja oli
melko tyytyvi:iinen. Karjalaiset olivat iloisia ja elami:inmyonteisina ihmisina nopeasti sopeutuneet
paikallisiin oloihin. Kuolemajarviset vaikuttajat ja
edunvalvojat olivat onnistuneet kiitettavasti kuntansa asukkaiden sijoittarnisessa viljavaan ja vauraaseen
Varsinais-Suomeen. Karjala eli muistoissa ja puheissa pfuvi ttain.
Sunnuntaisin Salomon istui kello 10 keittion payd an aareen ja kuunteli radiosta kirkonmenot. Han
veisasi suuresta vanhasta virsikirjastaan ja hanen
lempivirtensa oli ilmeisesti sen ajan virsikirjan numero 456 ja erityisesti sen kolmas sakeisto, jonka han
veisasi erityisen voimakkaasti. Sakeisto kuuluu nain:
Purjeisiini tuulta anna,
mua kanna meren yli mailleni.
Pidii Jeesus itse periiii, Herra heriiii!
Muuten hukkuu haahteni.
Rauhaa ja syvaa kunnioitusta
isoisi:ini Salomonin muistolle.
- Matin, Martin, Mikkelin, Salomon in, Oivan poika
Heikki
pitskat = tulitikut
juskat = sav upellit
koussikka = lOylykauha
muila = saippua
em. sanat ovat ns. halkoveniittii = kaupankaynnissa
kaytettya venajan kielta
Saima ja Filemon = Saima ja Filemon Kipinoinen,
Saima oli Rosan veljen tytar
SeivastO oli Kuolemajarven merenrantakyla, jossa
harjoiteltiin kalastusta ja rannikkolaivaliikennointia
Salomonin aiti oli syntyisin Seivaston Tammikosta.
Lahteet: Kuolemajarven historia 1957, vanhempien
jasenten kertomukset ja omat muistot
Kotiseutumatkalla 11.-13.6.2011
Matkalla kotikyliin
rnkilaan ja Kipinolaan
11.6.2011.
Siina ja salu Tom mila
isoisan ja aijan kodin
perustuksilla
Kipinolassa.
rnkilan kylan Mikkelin
talon puistikossa.
13
Rosa ja Salomon lnkisen lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset ja
lastenlastenlastenlapset v. 1911-2011
Rosa o.s. lnkinen
Salomon lnkinen
s. 16.06.1892 Kuolemajarvi, Kirjola
k. 11.10.1985 Aura
Rosan vanhemmat:
Taavetti lnkinen
s. 14.06.1843 Kuolemajarvi, Kirjola
k. 26.10.1914 Kirjola
Maria os. Kukko
s. 17.06. 1852
s. 02.10.1887 Kuolemajarvi, lnkila
k. 12.10.1958 Aura
Salomonin vanhemmat:
Mikkellnkinen
s. 1864
k. 1930
Katariina os. Riski, Tammikko
s. 16.06.1866
k. 1938
Rosa ja Salomon lnkinen vihitty 13.11.1910
lapset:
1. Oiva Einar
puoliso Alma Karoliina o.s. Kraft
s. 04.07.1920 Urjala, Honkola
k. 09.04.1997 Aura
s. 05.11.2011 lnkila
k. 12.08.1981 Aura
lap set:
1.1. Irma Helinii
s. 19.12.1943 Helsinki
k. 28.04.1944 Urjala
puoliso Ensio Kiukkonen
s. 22.10.1939 Jaakkima, Kiukkosenniemi
puoliso leena Mi~ami o.s. Niinimaki
s. 29.08.1951 Oripaa
1.2. Ritva He/levi
s. 19.12.1943 Helsinki
1.3. Heikki Juhani
s. 12.01.1947 Aura
lapset:
1. Janne Juhani
s. 17.12.1979 Karinainen
2. Heidi Sinikka
puoliso Antti Palla
s. 22.04.1985 Karinainen
s. 13.11.1980
Ia psi:
Sameli Joonu Angelos
s. 14.04.2010 Jarvenpaa
1.4. Helina Kotoriino
puoliso Raimo llmari Tommila
s. 14.04.1956 Aura
s. 14.02.1952 Turku
lapset:
1. Salu llmari
s. 28.06.1987 Turku
2. Siina Karoliina
s. 02.11.1991 Turku
1.5. Maria Anniino
puoliso Carl Erik Viktor Castwall
s. 26.02.1960
s. 21.03.1955
lapset:
1. lisa Eva Maria
s. 01.07.1992 Stockholm, Ruotsi
2. Carl Marcus Viktor
s. 07.04.1996 Stockholm, Ruotsi
l. Helvi Tellervo
puoliso Urho Viljami Riski
s. 30.06.19141nkila
s. 21.04.1911 Kipinola
k. 21.02.1990 lemu
k. 08.08.1941 Kannas
lapset:
2.1. Seija Sinikko
puoliso limo Heininen
s. 21.04.1935 lnkila
s. 08.05.1929 Lemu
k. 29.09.2005 lemu
k. 13.12.1997 Lemu
2.2. lr;a Helena
puoliso Matti Heinonen
s. 22.10.1936 lnkila
s. 26.12.1936 Mynamaki
k. 18.03.1996 lemu
lapset:
1. Kari
s. 09.05.1958 Turku
lapset:
1.
2.
2. Ma~o
puoliso Hannu Vuorinen
s. 24.06.1961 Turku
s. 1960
lapset:
1. Petra
s. 01.06.1989 Raisio
2. Pauliina
s. 30.12.1993 Raisio
3. Toini Linnea
puoliso Hannu Kipinoinen
s 29.11.1916 lnkila
s. 03.08.1911 Kipinola
07.04.1997 Lieto
k. 07.04.1993 Lieto
apset
3.1. Eila Anneli
puoliso Sulo Oksanen
s. 11.06.1938 Kipinola
s. 08.06.1939
lapset:
1. Riitta
puoliso Kari Tamminen
s. 09.03.1960 Lieto
lapset:
1. Joni
s. 11.10.1984
2. Jaana
s. 04.09.1987
2. Ritva
puoliso Olli-Pekka Rantala
s. 17.04.1964lieto
lapset:
1. Noora
s. 24.09.1991
2. Juho
s. 29.10.1994
3.2. Eero Juhoni
puoliso Seija o. s. Heikkila
s. 29.01.1941 U~ala
s. 16.04.1940
k. 18.03.2003 Lieto
lapset:
1. Kristian
puoliso
s. 15.04.1972 lieto
Ia psi:
Ronja Olivia Camilla
s. 14.08.2008
2. Mari
puoliso Tomi Perttula
s. 12.09.1974 Lieto
lapsi:
Sisu Nikolai
s. 06.12.2004
3.3. Anne Maria
puoliso Seppo Venho
s. 07.07.1957 Lieto
s. 11.11.1957
lap set:
1. Pekka
s. 09.01.1982 lieto
Ia psi:
Saga Maria
s. 10.04.2003
2.lasse
s. 03.05.1988 Lieto
4. Aune Annikki
puoliso Aarre Hotokka v. 1943-46
s. 09.06.1920 lnkila
s. 1921
k. 24.06.2011 Aura
5. Terttu Ilona
puoliso Ake Johansson
s. 21.01.1923 lnkila
s. 06.02.1923
k. 06.06.2003 Mtilndahl, Ruotsi
k. 2004
lapsi:
5.1. Ann-Marie Linder
s. 14.05.1956
6. Aini Mirjami
s. 10.09.1925 lnkila
k. 25.11.2010 Partille
lapset
puoliso Karl-Gustav Johansson
s. 16.02.1925
k. 02.06.1992 Partille
6.1. Thomas
s. 08.07.1954 Partille, Ruotsi
k. 21.10.2008 Partille
6.2. Roger
puoliso Monica
s. 28.12.1957 Partille
lapset:
1. Niklas
s. 08.01.1977 Gtiteborg, Ruotsi
Ia psi:
Elin
s. 15.03.2011 Hindas, Ruotsi
2. Sandra
s. 08.05.1982 Gtiteborg, Ruotsi
7. Raimo Mauno llmari
s. 08.06.1929 lnkila
k. 20.02.1930 lnkila
8. Vilho 1/mori
puoliso Ritva o.s. Raiko
s. 24.04.1931 lnkila
s. 24.12.1933 lieto
lap set:
8.1. Sirkku Helina
puoliso Olli Reko
s. 06.04.1956 lieto
s. o8.o8.1954 Sakyla
lapset:
1. Mikko
s. 24.11.1979 sakyla
2. Miia
s. 21.6.1985
3.Sanna
s. 2.7.1986
8.2. Seppo llmari
s. 21.08.1958 Aura
k. 30.07.1961 Paattinen
8.3. Ritva Heli Sinikka
s. 24.01.1961 Paattinen
lapsi:
Ella
s. 15.02.1991
8.4. Sirpa Kristiina
s. 25.07.1962 Paattinen
lapset:
1. Jenni
s. 31.03.1988
2. Ville
s. 17.05.1990
3. Teemu
s. 30.04.1993
8.5. Esa-Matti llmari
s. 27.07.1966 Paattinen
lapset:
l.Eiina
s.26.04.1994
2. Janne
12.06.1998
9. llmi Kaarina
s. 27.08.1933 Kipinola
Onnittelemme seuraavia tiedossamme
olevia merkkipaivan viettajia vuonna 2012
puoliso Kimma Suominen
s.31.10.1958 Turku
puoliso Timo Helenius
s.25.4.1952 Valkeakoski
puoliso Timo Topi-Hulmi
s.06.01.1983 Turku
10.01.2012 Lindroos Martta
kunniajasen
14.02.2012 Tommila Raimo
18.02.2012 Inkinen Helja
19.02.2012 Inkinen Alli
kunniajasen
19.04.2012 Akkanen Aune
kunniajasen
26.04.2012 Timo Helenius
20.07.2012 Uusikartano Vieno
25.07.2012 Sirpa Helenius
25.08.2012 Hannula Leena
27.11.2012 Kurki Rauni
05.12.2012 Alkkiomaki Helvi
kunniajasen
96v. Turku
60v. Turku
85v. Littoinen
91 v. Naantali
92v. Halikko
60v.
85v.
50v.
50v.
75v.
92 v.
Turku
Karuna
Turku
Turku
Masku
Turku
Toivomme sukuseuran jasenten ilmoittavan syntymaaikojaan jasenrekisterin hoitajalle Hellevi Inkiselle.
Osoite: Inkinkuja 45, 21380 Aura tai sahkopostilla
[email protected]
puoliso Joel Hannula
s. 06.08.1929 Aura
k. 25.05.2003 Aura
lapset:
9.1. Heidi Helena
puoliso Rainer Stenbom
s. 19.02.1954 Aura
s. 28.06.1952 Turku
k. 11.09.1990 Aura
eronneet 1983
lapsi:
Krister Olavi
puoliso Hanna o.s. lkaheimo
s. 20.02.1977 Turl<u
s. 08.05.1979 Turku
lapset
1. iilo Frans Olavi
s. 16.01 .2006 Aura
2. Liina Maria Aleksandra
s. 27.09.2008 Aura
9.2. Paivi Hannele
puoliso Lauri Holmaranta
s. 25.02.1956 Aura
s. 28.04.1940 Somera
9.3. Juha-Pekka Joel
puoliso Leena o.s. Pakkanen
s. 16.06.1965 Aura
s. 25.08.1962 Turku
lapset:
1. Juho Oskar
s. 25.03.1988 Turku
2. Katariina
s. 13.10.1989 Turku
10. Liisi Anneli
puoliso Berti! Soderberg
s. 13.08.1935 Kipinola
s. 05.08.1934 Giiteborg
lapset:
10.1. Hans
puoliso Rene
s. 26.01.1957 Giiteborg
s. 04.01.1956 Giiteborg
lap set:
1. Viktor
s. 10.11.1987 Giiteborg
2. Oskar
s. 16.06.1989 Giiteborg
10.2. Lars
puoliso Catharina Sagre
s. 08.01.1963 Bolinas
s. 28.11.1962 Giiteborg
lapset:
1. Fredrik
puoliso Johanna Gustafsson
s. 28.12.1985 Gallinge
s. 30.10.1987
lapset:
1. Elias
s. 20.03.2008 Fjaras
2. Liisi Hilda Maria
s. 03.01.2011
2. Charlotta
s. 18.06.1987 Gallinge
Sukuseuramme hallitukseen
kuuluvat vuonna 2011
Kaarina Hannula, p uheenjohtaja
Sinikka Suominen, sihteeri
Kaarina Helenius
Mikko Inkinen
Paivi Inkinen
Osmo Kivikkoja
Mervi Saksi
Katariina Tommila
Eila Tahtinen
Hellevi Inkinen, ja enkirjuriAura
Aura
Turku
Sakyla
Naantali
Sauvo
Aura
Naantali
Turku
Masku
Rahastonhoitaja Heikki Inkinen
Kyro
Tilintarkastaja Sirkku Reko
Sakyla
Sukuseura kokoaa tietoja menneilti
sukupolvilta 1800-luvulta lahtien.
Saat Jarmo Saksilta sahkopostitse
lomakkeen, johon voit tiyttia tietoja.
Lomaketta on tarkoitus jakaa myos
ensi vuoden sukukokouksessa.
Yhteydenottoasi odottaa [email protected]
Sukuseuralaisten ja sukulaisten toivotaan
ilmoittavan syntymipiivl- ja jlsentietoja seka
sihkopostiosoitteita seuran jasenkirjurille
(Hellevi lnkinen, lnkinkuja 21380 Aura)
tai sihteerille ([email protected] tai
Sinikka Suominen, Arvinkatu 1 as. 25 20100 Turku)
tai puheenjohtajalle (yhteystiedot s.2).
15
Kuolemajarven lnkisten
sukuseuran vuosikokouspiiytakirja
29.5.2011 Viking Line, kokoustila klo 10
Uisna oli 24 sukuseuran jasenta.
1 § Kokouksen avaus
Sukuseuran puheenjohtaja Kaarina Hannula
aYasi 19-v uotiskokouksen kello 10.
7 § Tilintarkastajien valinta
Tilintarkastajana on toiminut Sirkku Reko.
Hanet valittiin uudelleen.
2 § Hiljainen hetki sukuseuran
poisnukkuneiden jasenten muistoa
kunnioittaen ja kynttilan sytyttaminen
Sippa Salme Sinikka Salmela os. Inkinen
Eero Johannes Inkinen
Aini Mirjami Johansson os. Inkinen
Esko Antero Inkinen
Toive Maija-Liisa Inkinen
Kynttilan sytytti Sinikka Suominen
Vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden
muistolle.
8 § Jasenmaksusta paattaminen
Jasenmaksu on vuonna 2011 ollut 10 euroa ja
ainaisjasenmaksu 100 euroa. Kannatusmaksu
on vapaaehtoinen, alle 18-vuotiaat lapsi- ja
nuorisojasenet ovat vapaajasenia.
Jasenmaksut paatettiin pitaa ennallaan.
3 § Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin
ja kahden poytakirjantarkastajan valinta
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kaarina
Hannula, sihteeriksi kutsuttiin Sinikka Suominen ja poytakirjantarkastajiksi valittiin Eila
Tiihtinen ja Heikki Inkinen.
10 § Seuraavan kokouksen pitopaikasta
paattaminen
Keskusteltiin vuoden 2012 sukukokouksen
ajankohdasta ja pitopaikasta. Paatettiin pitaa
kokous heinakuun ensimmaisena sunnuntaina
1.7.2012 Aurassa.
4 § Vuoden 2010 toimintakertomuksen
hyvaksyminen
Vuoden 2010 toimintakertomus hyvaksyttiin
ilman lisayksia ja poistoja (liitteena).
11 § Muut esille tulevat asiat
Keskusteltiin lehden ja joulutervehdyksen hinnan nostamisesta, jotta ne paremmin kattaisivat
lehdesta tulevia kuluja. Kokouksessa paatettiin
nostaa lehden hinta 10 eurosta 12 euroon ja joulutervehdyksen hinta 5 eurosta 10 euroon.
Puheenjohtaja esitteli sukuseuran isannanviirista tullutta tarjousta. Viiritilauksia ottaa vastaan
puheenjohtaja. Eila Tahtinen ehdotti, etta sukuseuran onnittelukorteissa voisi olla sukuseuran
logo. Hallitus lupasi selvittaa asiaa.
5 § Vuoden 2010 tilien esittaminen,
tilintarkastajien lausunto, tili- ja vastuuvapauden myontaminen tilivelvollisille
Seuran rahastonhoitaja Heikki Inkinen esitti
vuoden 2010 tilit, jotka hyvaksyttiin. Han luki
myos tilintarkastajien lausunnon. Tilinpaatos
·.-ahvistettiin ja tili- ja vastuuvapaus myonnettiin tilivelvollisille. Tuloslaskelma ja tilintarkastuskertomus ovat liitteena.
6 § Jasenten valitseminen sukuseuran
hallitukseen
Seuran hallituksen yhdeksasta jasenesta on erovuorossa vuosittain kolme, jasenten toimikauden ollessa kolme kalenterivuotta. Valittavien
hallituksen jasenien toimikausi kasittaa vuodet
2 12-2014.
Erovuoroisia ovat tana vuonna Kaarina Helenius, Mikko Inkinen ja Eila Tiihtinen. Heidat
aatettiin valita uudelleen.
16
9 § Toimintasuunnitelma ja talousarvio
kalenterivuodelle 2012
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle
2012 (liitteena) hyvaksyttiin.
12 § Kokouksen paattaminen
Puheenjohtaja paatti kokouksen kello 10.45
Kaarina Hannula
puheenjohtaja
Sinikka Suominen
sihteeri
poytakirjantarkastaja
Eila T iihtinen
poytakirjantarkastaja
Heikki Inkinen
Kuolemajarven lnkisten -sukuseura ry
Toimintakertomus vuodelta 2010
Vuoden aikana on toiminta jatkunut entiseen
tapaan. Hallituksen kokouksia on pidetty neljii
kertaa seuraavasti:
• 07.03.10 Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa
• 02.05.10 Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa
• 19.09.10 Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa
• 07.11.10 Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa
Sukuseuran jiisenkirjeiden (121) postitustalkoot
pidettiin 17.05.10 Ravintola Thai Nong Khaissa,
Turussa.
Osallistuttiin Karjalan Liiton kesiijuhliin Helsingissii 17.-20.6.10. Juhlakulkueessa seuramme
lippua kantoi Osmo Kivikkoja airuinaan Kaarina Hannula ja Eila Tiihtinen. Seuran nimikylttiii
kantoi Mikko Inkinen. Juhliin osallistui 10 seuran jiisentii.
Sukuseuran "nuorten" tapaamiseen ravintola
Brysselissii osallistui 7 henkiloii.
Sukujuhla ja vuosikokous pidettiin Askaisissa 13.6.2010. Jumalanpalvelus alkoi klo 10 Askaisten kirkossa. Kirkkoherra Jouko Henttinen
saarnasi, tekstit lukivat Eila Tiihtinen ja Sinikka
Suominen, kolehdin keriisiviit Osmo Kivikkoja
ja Jarmo Saksi ja lipunkantajina toimivat Osmo
Kivikkoja ja Mikko Inkinen airuinaan Eila Tiihtinen, Sinikka Suominen, Kaarina H eleniu s ja
Rauni Kurki. Mervi ja Jarmo Saksi sekii Irja Heinonen ja Kari Heinonen laskivat kukat muistomerkeille. Kaarina Hannula piti puheen. Juhla
aloitettiin kirkonmenojen jiilkeen ruokailulla,
jota seurasi vuosikokous. Ohjelmassa oli laulua
ja arvontaa.
Vuoden aikana on neljii seuran jiisentii siirtynyt
ajasta iiiisyyteen: Sippa Salme Sinikka Salmela os. Inkinen 8.7.2010, Eero Johannes Inkinen
8.9.2010, Aini Mirjami Johansson os. Inkinen
25.11.2010 ja Esko Antero Inkinen 5.12.2010
erkkipiiiviionnitteluja on liihetetty 20 seuran
-- nelle.
- - -euran lehti ilmestyi perinteiseen tapaan
-i_ Lehtien (134) postitustalkoot pidettiin
aina 13.12. klo 18.30 Katariina Tomona. Lehti painettiin Kirjapaino Pika
Erityiskiitokset lehden toimitukseen
Seuran jiisenmiiiirii 31.12.10 oli 188 henkiloii,
joista oli 4 kunniajiisentii (Aune Akkanen os. Inkinen, Annikki Inkinen, Helvi Alkkiomiiki os.
lnkinen ja Martta Lindroos os. Inkinen, ), 44 ainaisjiisentii ja 125 vuosijiisentii. Alle 18-vuotiaita
vapaajiiseniii oli 15.
Liimpimiit kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja lahjoituksin toimintaa tukeneille.
Hallituksen puolesta,
Kaarina Hannula, puheenjohtaja
Kuolemajiirven Inkisten sukuseura ry
Toimintasuunnitelma vuodelle 2012
L Jiisenkirjeet
2. Hallituksen kokoukset
3. Sukuseuran vuosikokous
4. Karjalan Liiton kesiijuhliin osallistuminen
5. Onnittelukiiynnit tai -kirjeet
6. Osanottoadressit tai -kirjeet
7. Internet -tiedottaminen
8. Kaikkien karjalaisten tapaaminen
Talousarvio vuodelle 2012
TUL OT:
Jiisenmaksut
Juhlat ja arpajaiset
Myyntitulot (lehdet, viirit ym. )
Mainostulot
Yhteensii:
MENOT:
Jiisenkirjeet
Sukuseuran lehden julkaiseminen
Sukujuhlat
Puhelin ym. kulut, palkkiot
Huomionosoitukset
Edustuskulut (kesiijuhla, kulkue ym.)
Kotisivun ylliipito
Y hteensii:
1400
1000
2030
200
4630
300
2000
1000
400
240
540
150
4630
17
JASENLUEnELO 2011
Aaltonen Heli
Aaltonen Miika
Aaltonen Minna
AhoHelena
AhoPekka
Akkanen Aune
kunniajiisen
Alkkiomiiki Helvi
kunniajiisen
Alkkiomiiki Jyr ki
Alkkiomiiki Hilkka
Ekblom Varpu
Hannula Juha-Pekka
Hannula Leena
Hannula Juho
Hannula Katariina
Hannula Kaarina
• iiikelii Lauri
Hannula Piiivi
Heinonen Irja
Heinonen Kari
Heinonen Aku
Heinonen Atte
Helenius Kaarina
Helenius Sirpa
Helenius Timo
Helenius Ville
Helenius Teemu
Hiironen Aimo
Hiironen Hannes
Hiironen Helvi
Hiironen Pentti
Hiironen Leena-Maija
Hiironen Trmo
Hiironen-Joutsela Piiivi
Hiironen-Tiensuu Taina
Tiensuu Marika
Tiensuu Janika
Honkala Riitta
Hotokka Marja-Liisa
Hotokka Ka~a
Hotokka Teemu
Huikko Pirkko
Hyle Impi
Hyle Terttu
Inkinen Alli
kunniajiisen
Inkinen Anna-Liisa
Inkinen Annikki
Inkinen Eero
Inkinenlrja
Inkinen Esa
Inkinen Elina
Inkinen Janne
Inkinen Heikki
Inkinen Heljii
Inkinen Heikki
Inkinen Hellevi
InkinenJukka
Inkinen Prasan
Inkinen Karri
Inkinen Katri
Inkinen Lauri
In.kinen Lempi
lnkinen Marth
Inkinen Matti
Inkinen Mikko
en Mirja
Turku
Turku
Turku
Rusko
Rusko
Halikko
Turku
Turku
Turku
Turku
Turku
Turku
Turku
Turku
Aura
La via
Aura
Raisio
Lemu
Lemu
Lemu
Turku
Turku
Turku
Turku
Turku
Rusko
Paattinen
Paattinen
Rekijoki
Rekijoki
Somera
Turku
Lie to
Lie to
Lie to
Helsinki
Halikko
Halikko
Halikko
Turku
Turku
Helsinki
aantali
Raisio
Masku
Masku
Lemu
Paattinen
Paattinen
Paattinen
Littoinen
Littoinen
Kyro
Aura
Lie to
Lie to
Tampere
Turku
Oulu
Raisio
Klaukkala
Helsinki
Naantali
Masku
Inkinen Outi
Turku
Inkinen Paavo
Masku
Inkinen Pentti
Espoo
Inkinen Pentti
Masku
Inkinen Piiivi
Sauvo
Inkinen Ritva
Paattinen
Inkinen Samu
Helsinki
Turku
Inkinen Seppo
Inkinen Sinikka
Turku
Kankaanpiiii Anja
Masku
Kankaanpiiii Pirkko
Kiiyrii
Raisio
Kankaanpiiii Yrjo
Kankaanpiiii Sirkka-Liisa Raisio
Kiili Hely
Naantali
Kipinoinen Matti
Kiiyrii
Kiiyrii
Kipinoinen Leena
Turku
Kipinoinen Seija
Kipinoinen Kristian
Turku
Kivikkoja Osmo
Aura
Kivikkoja Marja-Leena Aura
Koskikallio Ritva
Raisio
Koskikallio Matti
Raisio
Koskinen Ann eli
Pori
Kurki Rauni
Masku
Kurki Reijo
Masku
Kurki Rea
Kuopio
Piikkio
KurkiTarja
Piikkio
Kurki Pertti
Lallukka Heljii
Tampere
Lerkki Hilja
Aura
Lietepohja Tellervo
Lappi Tl
Lietepohja Heimo
Lappi Tl
Lindroos Martta,
Turku
kunniajiisen
Kuninkaanky lii
Lyijynen Raili
Marttila Irma
Rusko
Rusko
Marttila Jaakko
Muurinen Eeva
Kankaanpiiii
Muurinen Eila
Pori
Muurinen Harri
Aura
Muurinen Jussi
Aura
Muurinen Paula
Lieto
Muurinen Pauli
Noormarkku
Muurinen Maritta
Noormarkku
Noormarkku
Muurinen Pekka
Muurinen Ulla
oormarkku
Muurinen Hanna-Leena oormarkku
Muurinen Toivo
Taivassalo
Miikilii Esa
Myniimiiki
Miikilii Sari
Myniimiiki
Miikilii Sinikka
Myniimiiki
Miikilii Antti
Myniimiiki
Nieminen Hilkka
Karuna
Nieminen Jorma
Karuna
Nieminen Arja
Karuna
Nieminen Minna
Sauvo
Blomqvist Tino
Sauvo
Blomqvist Rony
Sauvo
Blomqvist Nico
Sauvo
Nieminen Timo
Karuna
Nieminen Mari-Helena Karuna
Raisio
Nurmi Leena
Ojanen Pirkko
Raisio
Oksanen Anneli
Lie to
Lie to
Oksanen Sulo
Reko Sirkku
Siikylii
Reko Olli
Siikylii
RekoMikko
Siikylii
Reko Miia
RekoSanna
Rusi Elsa
RusiMerja
SaksiMervi
Santalainen Maija
Seppala Eeva
Sihvonen Ritva
Sirkiii lrja
Stenbom Krister
Stenbom Liina
Stenbom Niilo
SumenSari
Suominen Sinikka
Suominen Kimma
Suominen Ella
Soderberg Liisi
Toivonen Hemmo
Toivonen Maritta
Tommila Katariina
Tommila Raimo
Tommila Salu
Tommila Siina
Tiihtinen Eila
Uusikartano Vieno
VenhoAnne
VenhoSeppo
VenhoPekka
VenhoSaga
Venho Lasse
Veramo Riikka
Veramo Ritva
Veramo Jarkko
Veramo-Leivo Piiivi
Leiva Kari
Viitasalo Hanna
Vireii Helvi
Vireii Veikko
Vuorinen Marjo
Vuorinen Hannu
Vuorinen Petra
Vuorinen Pauliina
Viihiisoyrinki Mirja
Viilimiiki Jaana
Siikylii
Siikylii
Turku
Raisio
Naantali
Masku
Tarvasjoki
Lahti
Hajala
Aura
Aura
Aura
Lappeenranta
Turku
Turku
Turku
Ruotsi
Muurla
Muurla
Turku
Turku
Turku
Turku
Masku
Karuna
Turku
Turku
Turku
Turku
urku
Mikkeli
Sasi
Sasi
Ylojiirvi
Ylojiirvi
Kiiiirmelah ti
Turku
Turku
Raisio
Raisio
Raisio
Raisio
Turku
Turku
4 kunniajiisentii, 43 ainaisjiisentii,
116 vuosijiisentii, 14 alle 18 v.
Huomio!
Sukuseuran jiisenmaksun maksamatta
jiittiineet on hallituksen piiiitoksellii
jiitetty pois jiisenluettelosta.
Tilinumero muuttuu 01.01.2012 alkaen.
Uusittu tilinumero on
FI 49 4711 1020 0164 24
Jiisenrekisterin hoitaja Hellevi Inkinen
yhteystiedot [email protected]
puh. 040 352 8010 tai (02) 486 9621
~
VAHDONTIE 600,
RUSKO
PUH. 02 432 2227
MA-PE
LA
10-18
10-15
LOVIISAN AITTA
Rusko
WWW.LOVIISANAITIA.fl
Onnittelumme
.
sukuseuran sihteeri Sinikka suominen 50-vuotisjuhlassa puolisonsa Kimmon kanssa.
vuoden 2011 ylioppilas Lisa castwall,
Tukholma.
Elin Johansson s. 15.3.2011,
4,5 kuukautta.
Niklas ja Jessica Johanssonin perhe. (Aini lnkisen
pojan Rogerin pojan perhe). Partille Ruotsi.
.
Toukokuussa 2011 ripille pddsi
Marcus castwall, Tukholma.
Liisi Hilda Maria s. 3.1.2011 on Liisin
(o.s. lnkinen) pojan Lars S6derbergin
pojan Fredrikin tytdr Hilda ja isoveli Elias.
19
Juhlakulkue 19.6.2011 Turussa, sukuseuran edustajat vas. Eila Tahtinen, osmo Kivikkoja, Kaarina Hannula ja Anneli Koskinen.
Kuolemajarven lnkisten Sukuseura ry:n vuosikokous ja
Sukuseuran 20-vuotisjuhla su 1.7.2012 Aurassa
Juhla alkaa klo 10 Jumalanpalveluksella Auran kirkossa.
Kukkien lasku Auraan siunattujen haudoille,
pyydamme omaisia huomioimaan siihen liittyvat kunniakkaat tehtavat.
Ruokailu ja juhlakokous Koskipirtin tiloissa n. klo 12.
Tervetuloa runsaslukuisesti!
Hallitus
Kotiseutumatka Kuolemajarvelle toukokuussa 2012
Matkakohteena kotikylat
Tervetuloa joukolla mukaan!
Hinta n. 250 €
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.4. mennessa
Kaarina Hannulalle puh. (02) 486 0041 tai 050 3434 239
Matkalle mukaan tarvitaan voimassa oleva passi ja viisumihakemukseen yksi valokuva.
Kuolemajarven Inkisten isannanviirista kiinnostuneet
ottakaa yhteytta Kaarina Hannulaan puh. (02) 486 0041 viimeistaan 30.04.2012 mennessa.
Ohessa kokovaihtoehdot ja hinnasto:
Pituus
400 em
500cm
600cm
Maara
10 kpl
20 kpl
10 kpl
Hinta (sis. ALV 22 %) 52,30 €/kpl
59,20 €/kpl
66,40 €/kpl