1. No category

Toimittanut Eija Keski-Korpela
KASTELE HARKITEN
Tuhansien järvien maassa ei aina tule ajatelleeksi, miten arvokasta puhdas vesi on. Jokaisen olisi
kuitenkin syytä pysähtyä miettimään, miten puutarhan kastelu sujuu taloudellisimmin. Oikea ajoitus
ja tehokas kastelu säästää työtä, vettä ja selvää rahaa.
AJOITUS JA OIKEA ISTUTUS
Kastelun ja muunkin hoidon tarve puutarhassa vähenee, kun istutukset suunnitellaan oikein – oikea
kasvi oikealle paikalle! Kuiviin rinteisiin ja hyvin läpäisevään maahan istutetaan vain varmasti
kuivuutta kestäviä lajeja. Ruukkuistutuksiin on syytä valita reilun kokoisia astioita, jotka pidättävät
kosteutta.
Keväällä ja alkukesällä Suomessa sataa yleensä hyvin niukasti. Kevät on tietenkin myös kiihkeintä
aikaa puutarhapuuhissa. Jos kylvöt ja istutukset tehdään riittävän ajoissa, saadaan hyödynnettyä
lumien sulamisesta kertynyt kevätkosteus ja kasvelutarve jää huomattavasti vähäisemmäksi.
Vielä tehokkaampaa on istuttaa jo syksyllä. Talvenkestäville koristekasveille syksy onkin usein
huomattavasti parempi istutusaika kuin kuiva kevät. Syyskuulla istutettujen perennojen ja
puuvartisten veden tarpeesta huolehtivat syksyn sateet, kasvit ehtivät juurtua jo ennen talven tuloa
ja ovat keväällä heti roudan sulamisen jälkeen valmiina hyödyntämään kevätkosteuden. Näin niiden
kasvuunlähtö on huomattavasti nopeampaa ja arvokasta kasteluvettä säästyy.
Nurmikon perustaminen syksyllä säästää vettä ja tarhurin työtä. Myös useat hyötykasvien siemenet
ovat talvenkestäviä. Syksyllä kylvetyt salaatit, persiljat ja palsternakat taimettuvat keväällä nopeasti
ja satoakin saa jo alkukesällä.
ISTUTUSTEN KASTELU
Vastaistutettujen taimien kastelusta on huolehdittava niin kauan, että ne ovat juurtuneet
kasvualustaansa. Taimet on syytä “uittaa” ennen istutusta – juuripaakut laitetaan veteen noin
tunniksi, jotta paakku varmasti kastuu perusteellisesti. Istutuksen jälkeen annetaan vettä kerralla
pensaille noin 10 litraa vettä, puille 20-30 litraa. Taimet kastellaan perusteellisesti keskimäärin
kerran viikossa. Liiallinen kastelu vaikeuttaa juuriston hapensaantia ja hidastaa uusien hiusjuurien
kehittymistä.
Taimen juurelle tehty kastelusyvennys edistää veden imeytymistä kasvualustaan. Kuoppa on
kuitenkin muistettava tasoittaa loppukesällä, jopa mielellään muuta maanpintaa hieman ylemmäs,
jotta siihen ei pääse kertymään syksyllä ja talvella jäätyvää vettä.
VEDEN LAATU
Kasteluveden tulisi olla lämmintä, hapekasta ja pehmeää, kuten sadevesi on. Kunnallinen
vesijohtovesi on kylmää, usein kloorattua ja liian kovaa. Letkulla kasteleminen on helpointa, mutta
maan pieneliötoiminta sekä kasvien kehitys kärsivät kylmästä vedestä, erityisesti keväällä. Siksi
veden seisottaminen suurissa astioissa on hyödyllistä, vesi lämpiää ja hapettuu.
Merivesi kelpaa hätätilassa kastelemiseen, mutta jatkuvasti käytettynä se ei ole suositeltavaa.
Kaalit, punajuuri, ruohosipuli ja hedelmäpuut sietävät parhaiten merivettä. Klooripitoinen merivesi
on haitallista etenkin perunalle, porkkanalle, sipulille ja marjakasveille.
WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI
Oy Gardenia-Helsinki Ab, Koetilantie 1, 00790 Helsinki - puh. (09) 3478 400
Toimittanut Eija Keski-Korpela
KASTELE ILLALLA
Taloudellisinta on kastella illalla, pilvisellä säällä tai pikkusateella. Aurinkoisena päivänä kasteluvedestä
kolmannes haihtuu ilmaan. On tärkeää, että maa kastuu kunnolla. Poutakaudella vettä annetaan
kerralla 25–30 litraa neliömetrille, mikä vastaa 25–30 millimetrin sademäärää. Näin maa kastuu 25–30
sentin syvyydeltä. Jokailtainen pelkän pintakerroksen kasteleminen on pahasta, sillä juuret hakeutuvat
kosteaan pintamaahan ja kasveista tulee entistä poudanarempia. Mieluummin kastellaan harvoin,
mutta runsaasti.
Puut ja kookkaat pensaat on aina syytä kastella juuristokastelimen avulla. Pinta kastelussa vettä
haihtuu ja suurin osa kosteudesta jää pintamaahan juurten ulottumattomiin, rikkakasveja
hyödyttämään. Toimiva kastelin syntyy kätevästi kiinnittämällä teräväkärkinen metalliputki vesiletkun
päähän. Putki työnnetään maahan juurten ulottuville. Vastaavanlaisia juuristokastelimia on myynnissä
puutarhamyymälöissä.
KATTEET AUTTAVAT
Maan kuohkeuttaminen kastelun jälkeen vähentää kosteuden haihtumista. Vielä paremmin kosteutta
pidättävät erilaiset maanpinnan katteet. Ruohosilppu ja tuore heinä ovat paitsi maan peittäjiä myös
lannoittajia. Kasvimaalla ruohokate sopii kaikille kasveille, sipuleillekin alkukesästä. Myös
reheväkasvuiset perennat ja kesäkukat hyötyvät typpipitoisesta ruohokatteesta. Puuvartisille kasveille
ruohokatetta annetaan varovaisemmin. Alkukesällä lisätty ruohokate ehtii hajota syksyyn mennessä
eikä sen lannoitusvaikutus vaaranna talveentumista. Jos etanat ja kotilot ovat riesana puutarhassa,
eloperäisiä katteita on syytä käyttää vain hyvin ohuina kerroksina.
Puuvartisille kasveille kosteuden säilyttäjäksi sopivat puunkuorikate, jota levitetään istutusalueelle 3–5
sentin paksuinen kerros. Katteen alle voi lisäksi asentaa levittää sanomalehtiä tai kuitukankaan, jotka
vähentävät rikkakasviongelmaa.
VEDEN SÄÄSTÄJÄN VINKIT
N Istutukset oikeaan aikaan oikeaan paikkaan
N Sadevesi talteen ja käyttöön
N Katteet kasvualustoille
N Vettä harvoin, mutta reilusti kerralla
N Reilun kokoiset istutusastiat
WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI
Oy Gardenia-Helsinki Ab, Koetilantie 1, 00790 Helsinki - puh. (09) 3478 400