aurinkopaneelien käyttö ja kuivauskaapin ratkaisut
AURINKOPANEELIEN KÄYTTÖ JA KUIVAUSKAAPIN RATKAISUT EKOPAKUSSA Anna-Maija Mattila 13iENVE 9.6.2014 Projektiopinto Ohjaaja: Seija Haapamäki Environmental Engineering Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ................................................................................................................ 3 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT ........................................................................ 4 2.1 Virrankulutuksen arvioiminen ............................................................................. 4 2.2 Paneelit ja niiden vertailu .................................................................................... 5 2.2.1 Mallit, koko ja kestävyys .......................................................................... 6 2.2.2 Virrantuotto ja nimellisteho ...................................................................... 6 2.3 Virran varastointi, muunto ja varavoimanlähteet ................................................ 7 2.4 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus ......................................................... 7 3 TULOKSET ................................................................................................................ 9 3.1 Ekopakun sähkölaitteiden virrankulutus .............................................................. 9 3.2 Paneelien vertailu ............................................................................................... 10 3.2.1 Mallit ....................................................................................................... 10 3.2.2 Koko ........................................................................................................ 11 3.2.3 Virrantuotto ............................................................................................. 11 3.2.4 Kestävyys ................................................................................................ 11 3.3 Muu aurinkosähköjärjestelmä ............................................................................ 12 3.3.1 Virran varastointi .................................................................................... 12 3.3.2 Virran muuntaminen ............................................................................... 12 3.4 Muut lisävoimanlähteet...................................................................................... 13 4 KUIVAUSKAAPPI................................................................................................... 14 4.1 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus ....................................................... 16 5 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT ................................................................................ 18 5.1 Aurinkopaneelien käyttömahdollisuus............................................................... 18 5.2 Virran varastointi ja muuntaminen .................................................................... 20 5.3 Muut lisävoimanlähteet...................................................................................... 22 5.4 Kuivauskaapin ratkaisut ..................................................................................... 22 LÄHTEET ....................................................................................................................... 24 LIITTEET ....................................................................................................................... 31 Liite 1. Laskurin asetukset ja tulokset 111 W ja 221 W paneeleille ......................... 31 3 1 JOHDANTO Tämän projektin on tilannut Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKE) Ekopaku-projekti, jonka tavoitteena on edistää perusopetuksen luonto- ja ympäristökasvatusta. Tavoitteeseen pyritään luomalla malli pakettiautosta, joka sisältää tarvittavat varusteet lasten opettamiseksi luontoympäristössä. (Ekopaku- kokemuksia ja elämyksiä… 2014.) Tässä hankkeeseen kuuluvassa projektissa on kaksi päätehtävää. Ensimmäisen tarkoituksena on selvittää, minkälainen aurinkopaneeli sopisi Ekopakuun ja millä tasolla se kattaisi käytettävien sähkölaitteiden virrankulutuksen. Lisäksi pohditaan muita tarkoitukseen sopivia lisävoimanlähteitä. Toinen tehtävä on arvioida Ekopakuun tulevan kuivauskaapin tilatarvetta ja energiankulutusta kuivatettaessa opetuksessa käytettyjä tavaroita. Energiankulutuksessa pohditaan eri mahdollisuuksia kuivauskaapin lämmitysenergian ratkaisuina, kuten esimerkiksi moottorin hukkalämmön käyttöä. Molemmissa tehtävissä on tavoitteena luoda yleinen malli, jota voitaisiin mahdollisesti soveltaa useammissa Ekopakuissa. Projekti tehtiin vapaavalintaisena projektiopintona ja sen tekijänä oli ensimmäisen vuoden ympäristöinsinöörilinjan opiskelija. Projektin ohjaajana toimi tuntiopettaja Seija Haapamäki ja toimeksiantajana Ekopaku-projektin projektipäällikkö Aulikki Laine. Projektin laajuus oli 5 opintopistettä, eli 5 x 27 tuntia opiskelijan työtä ja siihen kuului matka Lahteen katsomaan ympäristöneuvonta-auto Kaislaa. 4 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT Projekti aloitettiin 21.3.2014 ja 1.4.2014 pidettiin aloituspalaveri, jossa määriteltiin projektin tehtävät ja suurpiirteinen aikataulu. Sen jälkeen laskettiin arvio sähköntarpeesta Ekopakussa. Tämän pohjalta tehtiin laskelmat paneelin nimellisteholle ja vertailtiin sen mukaan markkinoilla olevia paneeleita. Tarvittavan tehon lisäksi huomioitiin myös paneelien malli, koko, hinta ja kestävyys auton katolle asennettavaksi. Näiden tietojen pohjalta tehtiin taulukko mahdollisesti Ekopakuun sopivista paneeleista. Myös virran muuntamista ja varastointia aurinkosähköjärjestelmässä tutkittiin, sekä kartoitettiin järjestelmälle mahdollisia lisävoimanlähteitä. Kuivauskaapin suhteen selvitettiin erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ensin asiantuntijan avulla ja näistä etsittiin tietoa, sekä vertailtiin markkinoilla olevia ratkaisuja. Näiden pohjalta tehtiin arvio kuivauskaapin tilatarpeesta ja energiankulutuksesta. Tiedon hankintaan käytettiin internetin ja kirjallisuuden lisäksi asiantuntijoita, sekä soittoa matkailuajoneuvoja myyvään liikkeeseen. Projekti päättyi 9.6.2014. 2.1 Virrankulutuksen arvioiminen Ekopakun sähkölaitteiden keskimääräinen virrankulutus päivässä arvioitiin käyttämällä apuna Ramseyn ja Hughesin kirjan (2010, 195) virrankulutustaulukkoa. Sen avulla kulutus laskettiin ensin kaikille laitteille yhdessä ja tämän tiedon pohjalta luotiin erikseen mallit ajossa ja opetuksessa tarvittavalle virralle. Ensin toimeksiantajan avustuksella kartoitettiin Ekopakussa olevat mahdollisesti paneelin tuottamaa sähköä hyödyntävät laitteet. Tämän jälkeen määriteltiin laitteiden keskimääräinen teho (W), osa toimeksiantajan toiveiden mukaisista laitteista ja osa Verkkokauppa.com:n suosituimpien laitteiden pohjalta. Näytön keskimääräinen teho laskettiin kahdeksan Samsungin 40 tuuman näytön pohjalta tyypillisen ja maksimitehon keskiarvoista (Samsung 2014a, 2014b, 2014c, 2014d, 2014e, 2014f, 2014g, 2014h). Tablettien teho laskettiin kolmen suuren (9,7”) ja kahden pienen (7,9”) iPadin akun tehojen keskiarvoista (Apple Inc 2014, Verkkokauppa.com 2014a, 2014b, 2014c, 2014d). Kannettavan tehon arviointiin käytettiin viittä Samsungin ja kuutta Panasonicin kannettavaa (Panasonic Finland 2014a, 2014b, 2014c, 2014d, 2014e, 2014f, Samsung 2014i, 2014j, 5 2014k, 2014l, 2014m). Kameran teho määritettiin laskemalla ensin viiden eri kameran (Canon 2014, Fujifilm Europe a, b, Olympus 2014, Panasonic 2014) tehot niiden akun kapasiteetin (Ah) ja jännitteen (V) tulona (Smartia). Näistä tehoista laskettiin keskiarvo. Valaistuksen teho arvioitiin Verkkokauppa.com:n yhdentoista eri energiansäästölampun tehon keskiarvosta (Verkkokauppa.com 2014e). Sääaseman teho laskettiin kahden erilaisen langallisen sääaseman adapterien tehojen keskiarvosta, joka ensin laskettiin laitetiedoissa ilmoitetun jännitteen ja virran avulla, kuten yllä kameroiden suhteen (Davis Instruments 2012, Ventusdesign 2008). Mikroskoopin tehon arviointiin käytettiin kahden IS-VET:n digitaalimikroskoopin (40-1000x) lamppujen tehoa (IS-VET Oy), sillä oletettiin että lamppu on mikroskoopin ainoa virtaa kuluttava osa. Laitteiden käyttöaika määriteltiin kokonaisina tunteina päivässä (h), sekä montako päivää (d) niitä käytettäisiin viikossa. Tässä käytettiin apuna toimeksiantajan arviota. Edelliset tulokset laitteiden määrästä, keskimääräisestä tehosta, käyttötunneista ja käyttöpäivistä kerrottiin keskenään ja jaettiin taulukon ohjeen (Ramsey & Hughes 2010, 195) mukaan seitsemällä, jotta saataisiin jokaisen laitteen yhden päivän keskimääräinen virrankulutus tunnissa. Nämä virrankulutukset laskettiin yhteen koko virrankulutuksen selvittämiseksi. Koska kaikki laitteet eivät ole jatkuvasti päällä ajettaessa tai opetuksen aikana, muodostettiin näistä tilanteista arviot erikseen omiin taulukoihin. Näissä molemmissa virtaa kuluttamattomat laitteet merkittiin harmaalla ja niiden käyttötunnit, sekä käyttöpäivät nolliksi, jotta näiden vaikutus virrankulutukseen poistuisi. 2.2 Paneelit ja niiden vertailu Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringosta tulevaa säteilyenergiaa, joka muutetaan sähköksi tai lämmöksi. Sitä voidaan hyödyntää aktiivisesti laitteiden, kuten aurinkopaneelien avulla tai passiivisesti ilman laitteita. (Aurinkoenergia 2014.) Aurinkopaneeli tuottaa auringon valosta sähköä (Suntekno 2010). Aurinkopaneeli muodostuu johtimesta ja kahdesta päällekkäisestä puolijohdemateriaalista. Toinen niistä on n-tyyppinen ja toinen p-tyyppinen. Kun tietyn aallonpituusalueen auringon säteily osuu paneelin pinnalle, muodostuu elektroni-aukkopareja. Nämä parit 6 saavat sähkövirran kulkemaan johtimessa tiettyyn suuntaan, mikä aiheuttaa sähkövirran. (Suntekno 2010.) Vain tietyn energian omaava fotoni saa aikaan yhden elektroni-aukkoparin. Fotonin energia riippuu valon aallonpituudesta siten, että mitä pienempi aallonpituus, sitä suurempi energia. Pienienergisin elektroni-aukkoparin aikaansaava fotoni muodostuu aallonpituudella 1150 nm. Jos aallonpituus on suurempi, fotonilla on liian vähän energiaa ja se tuottaa ainoastaan lämpöä paneeliin. Jos taas aallonpituus on pienempi, fotoni tuottaa parin, mutta sen ylimääräistä energiaa ei voida hyödyntää. Aallonpituuden pienentymiselläkin on rajansa. Sen pienentyessä UV valoksi aurinkopaneeli ei voi enää käyttää liian suurienergisiä fotoneita hyödyksi ja UV valo heikentää paneelia pikkuhiljaa. Aurinkopaneeli voi siis hyödyntää vain osan auringon tuottamasta säteilystä. Liian suuriaaltoinen (ja pienienerginen) infrapunasäteily muuttuu lämmöksi ja liian pieniaaltoinen (ja suurienerginen) ultraviolettisäteily on haitaksi paneelille. (Suntekno 2010.) 2.2.1 Mallit, koko ja kestävyys Ensin selvitettiin internetin avulla, minkälaisia paneeleita on yleisesti saatavilla ja niiden ominaisuuksia. Lisäksi selvitettiin Ekopakun katon koko, koska oletuksena oli, että paneelien on mahduttava auton katolle vaakatasoon kiinnitettynä. Tietoa paneelien kestävyydestä auton katolla kysyttiin sähköpostilla Verhoomo Sorsa Oy:stä, joka oli aikaisemmin hankkinut paneelin ympäristöneuvonta-auto Kaislaan. 2.2.2 Virrantuotto ja nimellisteho Oletuksena paneelien tuottaman virran arvioinnissa oli, että Ekopakua säilytetään ulkona auringon ulottuvilla ja että paneeli asennetaan vaakatasoon auton katolle. Lisäksi oletettiin, että paneelien virrantuoton olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä laitteille aikaisemmin laskettua virrankulutusta. Tätä arvoa käytettiinkin apuna paneelilta vaadittavan nimellistehon laskemiseksi. Valmistajat voivat ilmoittaa nimellistehon eri tavoilla, esimerkiksi yksilöllisesti testattuna taulukossa tai suurpiirteisesti tietyn prosentin avulla (Eurosolar b). Yleisesti nimellisteho tarkoittaa optimaalisissa olosuhteissa mitattua tehon arvoa (SMA Solar Technology 2014). Sen laskemisen mallina on käytetty Santtu 7 Vatasen (2012) opinnäytetyötä. Siinä määritellään, että aurinkosähköjärjestelmän tuoton (E) olisi hyvä olla 1,1-1,5 -kertainen todelliseen kulutukseen (Etod) nähden omavaraisissa systeemeissä (Vatanen 2012). Laskuissa arviointiin on käytetty 1,3 suuruista kerrointa, eli E = Etod ∙ 1,3. Vatasen käyttämän mallin mukaan laskettu järjestelmän tuotto E, jaetaan systeemin hyötysuhteen (akullisilla 0,6-0,7) ja keskimääräisen päivittäisen säteilymäärän t (h) tulolla eli W = E/(0,6 x t). Päivittäiseksi säteilymääräksi arvioitiin kesällä 10 tuntia ja talvella 5 ja näin saatiin kaksi eri nimellistehon arvoa paneeleille. Näitä laskettuja nimellistehoja käytettiin vielä Euroopan komission laskurissa (European Commission) ja arvioitiin miten hyvin niiden tuotto vastasi alkuperäistä virrantarvetta laskurin mukaan. Laskurin asetuksiksi valittiin säteilymäärä keskisuomessa, paneelin malliksi kiderakenteinen pii, laitteiston hyötysuhteeksi 14 %, kiinnitykseksi rakennukseen asennettu, vaakatasossa oleva etelään suunnattu paneeli. 2.3 Virran varastointi, muunto ja varavoimanlähteet Internetin ja kirjallisuuden avulla selvitettiin, pystyykö paneelien tuottamaa virtaa varastoimaan ja muuntamaan sähkölaitteille sopivaksi verkkovirraksi. Lisäksi johtopäätöksissä annettiin myös esimerkit kyseisistä laitteista ja arvio näiden kustannuksista. Varavoimanlähteitä tutkittiin myös internetin ja kirjallisuuden avulla. Niitä pohdittaessa pyrittiin ottamaan huomioon varavoimalaitteiston painon vaikutus ajoneuvon kokonaispainoon, sekä tilavuus, jonka se tarvitsisi autosta. 2.4 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus Kuivauskaapin ratkaisujen pohdinnassa oli apuna TAMK:n auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelman laboratorioinsinööri Jari Seppälä. Keskustelun pohjalta muodostettiin kuusi ehdotusta ja käytiin läpi niiden yleiset toimintaperiaatteet. Laitteiden tilatarvetta, energiankulutusta ja muita pakettiautoon soveltumisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia on arvioitu myös käyttäen muita lähteitä. Lisäksi tutkittiin Lahden ympäristöneuvontaauto Kaislan kuivauskaapin ratkaisua Verhoomo Sorsa Oy:stä saatujen tietojen ja Lahteen tehdyn vierailun perusteella. 8 Yleisesti on ajateltu, että kuivauskaappi kuivaisi tavarat auton ollessa ajossa (Ekopaku). Lisäksi on haluttu ottaa huomioon myös se, että kuivaaminen pelkästään ajon aikana saattaa olla tehotonta tai hankalaa toteuttaa. Esimerkiksi ajaessa moottorin tuottaman hukkalämmön kuivaustehoa on vaikea arvioida ja järjestelmän rakentaminen vaatisi paljon muutoksia autoon. (Seppälä 2014.) Ensin selvitettiin toimeksiantajalta pakettiauton tavaratilaan suunnitellun rakennettavan kuivauskaapin mitat. Sen jälkeen muodostettiin valmiina ostettavan kaapin tilatarvearvio neljän markkinoilla olevan kaapin mittojen keskiarvosta. Valmiiden kaappien tiedot saatiin sähköisistä käyttöohjeista. Näitä tilavuusarvoja verrattiin kuivattaville tavaroille laskettuun tilavuuteen. Se laskettiin taulukkoon valmiin tavaralistan (Laine 2014) pohjalta, jossa ilmeni mm. tavaroiden kuivaustarve ja mitat. Tavaroiden tilavuuden lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten yhteispainoja merkittiin taulukkoon. Laskuissa oletettiin, ettei kaikkia kuivausta tarvitsevia tavaroita käytetä samanaikaisesti, jolloin niitä ei tarvitse kuivata samaan aikaan. Lämmittämiseen tarvittavien ratkaisujen tilatarve arvioitiin internetistä etsittyjen laite-esimerkkien avulla. Valmiiden kuivauskaappien virrankulutus arvioitiin myös saman taulukon pohjalta kuin niiden tilavuuskin, laskemalla laitteiden liitäntätehon tai elementin tehon keskiarvo. Muut kuivauskaapin ratkaisut pyrittiin löytämään myös tästä samasta teholuokasta, jotta niiden käyttökelpoisuutta olisi helpompi vertailla. 9 3 3.1 TULOKSET Ekopakun sähkölaitteiden virrankulutus Kaikkien laitteiden arvioitu yhteiskulutus on kuvattu taulukossa 1. laskemalla yhteen jokaisen laitteen keskimääräinen virrankulutus wattitunteina päivässä. Tulokseksi saatiin 837 Wh päivässä ja lopputulos näkyy harmaalla pohjalla. Lisäksi taulukossa 1. on esitetty sähköä tarvitsevia laitteita koskevat arviot laitteiden määrästä, tehosta, käyttötunneista päivässä, sekä käyttöpäivistä viikossa. TAULUKKO 1. Arvioitu kaikkien laitteiden yhteinen virrankulutus päivässä LAITE KPL näyttö 40" tabletit kannettava tetokone kamera valaistus sääasema opettajan mikroskooppi Laitteen teho (W) 1 15 1 1 7 1 1 Käyttötunnit päivässä (h) 151 23 64 5 11 1,5 20 2 4 4 2 2 4 4 Käyttöpäivät viikossa (d) 5 2 3 2 5 5 5 Yhteensä Keskiarvo wattitunnit päivässä (Wh) 215,7 394,3 109,7 2,9 110,0 4,3 57,1 837 Taulukko 2. kuvaa arvioitua virrankulutusta ajon aikana ja taulukko 3. opetuksessa. Ne on muodostettu samalla periaatteella, kuin kaikkien laitteiden kulutusta kuvaava taulukko 1. Ajon aikaiseksi keskimääräiseksi virrankulutukseksi päivässä saatiin 511 Wh ja opetuksen aikaiseksi 387 Wh. Ne on myös merkitty harmaalle pohjalle. Lisäksi taulukoissa on annettu lisätietoa laitteiden arvioidusta tilasta ajon tai opetuksen aikana. TAULUKKO 2. Arvioitu virrankulutus ajon aikana LAITE näyttö 40" tabletit kannettava tetokone kamera valaistus sääasema opettajan mikroskooppi KPL 1 15 1 1 7 1 1 Laitteen Käyttötunnit Käyttöpäivät watit (W) päivässä (h) viikossa (d) 151 23 64 5 11 1,5 20 0 4 4 2 0 4 0 0 2 3 2 0 5 0 Yhteensä Keskiarvo wattitunnit tila/muuta huomioitavaa päivässä (Wh) 0,0 394,3 109,7 2,9 0,0 4,3 0,0 511 ei päällä latauksessa latauksessa latauksessa ei päällä toiminnassa ei päällä 10 TAULUKKO 3. Arvioitu virrankulutus opetuksen aikana LAITE näyttö 40" tabletit (iPad, keskiarvo) kannettava tetokone kamera valaistus sääasema (Is-Vet) opettajan mikroskooppi 3.2 3.2.1 KPL Laitteen Käyttötunnit watit (W) päivässä (h) 1 15 1 1 7 1 1 151 23 64 5 11 1,5 20 2 0 0 0 2 4 4 Keskiarvo Käyttöpäivät wattitunnit tila/muuta huomioitavaa viikossa (d) päivässä (Wh) 5 0 0 0 5 5 5 Yhteensä 215,7 0,0 0,0 0,0 110,0 4,3 57,1 387 toiminnassa toiminnassa, ei latauksessa toiminnassa, ei latauksessa toiminnassa, ei latauksessa toiminnassa toiminnassa toiminnassa Paneelien vertailu Mallit Aurinkopaneelit valmistetaan useimmiten kiteisestä piistä. Muita vaihtoehtoja ovat erilaiset ohutkalvokennot. Uudenlaisia kennotyyppejä kehitetään jatkuvasti. Paneeli muodostuu kun kennoja kytketään sarjaan. (Kauranen 2012, 12–21.) Kiderakenteiset kennot valmistetaan muuttumattomasta kiteisestä piistä. Ne säilyttävät rakenteensa ja sitä kautta tehokkuutensa ajan kuluessa. Kiderakenteiset kennot jaetaan yksi- ja monikiteisiin. Näiden ominaisuuksissa on eroja, mutta tärkeintä paneelien tehokkuuden kannalta on kennojen tasalaatuisuus. (Eurosolar a.) Monikiteisten kennojen valmistus on hiukan halvempaa, mutta niiden hyötysuhde on vähän yksikiteisiä alhaisempi. Myös kidetyyppinen gallium-arseenikenno (GaAs) on mahdollinen, mutta sen raaka-aineet ovat harvinaisia ja myrkyllisiä. (Kauranen 2012, 12–21.) Ohutkalvomoduulit valmistetaan epävakaammasta amorfisesta piistä. Tämän takia niiden rakenne muuttuu aikaa myöten ja niiden tehokkuus voi laskea paljon. Ohutkalvomoduuleita kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja niiden valmistamiseen tarvitaan vähemmän piitä. (Eurosolar b.) Ohutkalvokennoja voidaan valmistaa lisäksi myös kokonaan muista raaka-aineista, kuten erilaisista kadmium yhdistelmistä, mutta kadmiumin myrkyllisyyden takia vaihtoehtoja kehitetään (Kauranen 2012, 12–21). Ohutkalvomoduulien valmistus on halvempaa, mutta Eurosolarin Aurinkoenergiaoppaan mukaan pintaalan ollessa rajoitettu kannattaa valita pinta-alahyötysuhteeltaan parempi kiderakenteinen kenno. (Eurosolar d.) 11 3.2.2 Koko Paneelit sijoitetaan pakettiauton katolle. Katto on kooltaan noin 3,2 m x 1,7 m (Kallamäki ym.) eli 5,44 m2. Oletetaan, että paneelit asennetaan vaakatasoon ja että lähes koko auton katto on käytössä (hiukan tilaa reunoille). Näin auton katon koko rajaa paneelien mahdollisen maksimipinta-alan. 3.2.3 Virrantuotto Paneeleilta vaadittava nimellisteho on laskettu kattamaan suurin arvioitu virrankulutus 511 Wh päivässä. Vatasen (2012) käyttämän mallin avulla aurinkosähköjärjestelmän tuotoksi saadaan E = 511 Wh ∙ 1,3 = 664,3 Wh. Tätä tuoton arvoa käyttäen kesällä tarvittavan paneelin nimellistehoksi saadaan Wkesä = 664,3 Wh/(0,6 x 10h) = 111 W ja talvella Wtalvi = 664,3 Wh/(0,6 x 5h) = 221 W. Euroopan komission laskurin mukaan 111 W paneeli tuottaa menetelmissä kuvatuilla oletuksilla suurimman sähkömäärän kesäkuussa, 430 Wh päivässä ja pienimmän talvella joulu- ja tammikuussa, 0 Wh. Samoin 221 W paneeli tuottaa vastaavina kuukausina 850 Wh ja 0 Wh päivässä. Kesäkuun arvot ovat molemmissa suurimpia sähkömääriä ja määrät pienenevät laskurin mukaan huomattavasti pimeämpinä kuukausina. Laskurin tietoalue, sekä tulokset molemmista laskuista ovat nähtävissä liitteessä yksi. 3.2.4 Kestävyys Paneelien kestävyystietoja kyseltiin Verhoomo Sorsa Oy:n tuotantopäällikkö Ilari Saloselta sähköpostilla. Heidän mukaansa Lahden ympäristöneuvonta-auto Kaislaan oli hankittu autoon sopiva paneelimalli (Salonen 2014b). Esimerkiksi veneisiin suunniteltuja, myös asuntovaunuihin, sekä autoihin soveltuvia kestäviä paneeleita löytyy mm. JNSolarilta. JN-Solarin mukaan myös osaa mökkikäyttöön suunnitelluista paneeleista voidaan käyttää. (JN-Solar 2014a.) 12 3.3 Muu aurinkosähköjärjestelmä Tarvittavat laitteet vaihtelevat systeemin mukaan. Näitä ovat itse paneelit, asennusteline, akut, lataussäädin, vaihtosuuntaaja, monitori, generaattori, sulakkeet ja kaapelit. (Ramsey & Hughes 2010, 200–201.) Itsenäisessä aurinkopaneelijärjestelmässä pakollisia laitteita ovat paneeli ja lataussäädin (Verkkoon kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä 2014). 3.3.1 Virran varastointi Paneelien tuottamaa sähköä voi varastoida akkuihin. Akun olisi hyvä olla deep-cycle tyyppinen, jolloin se kestää kunnolla purkausta ja latausta. Näitä on avoimina ja suljettuina akkuina. (Ramsey & Hughes 2010, 87.) Lisäksi akun olisi hyvä pystyä varastoimaan viiden päivän sähköntarve (Ramsey & Hughes 2010, 89). Lataussäädin on laite, joka säätelee akkuihin tulevaa ja sieltä lähtevää virtaa ja näin suojelee järjestelmää estämällä mm. akun ylilatautumisen. Lataussäätimiä on esimerkiksi PWM (pulse-width modulation) ja MPPT (maximum power point tracking) tyyppisiä. (Ramsey & Hughes 2010, 89-90.) MPPT säätimen lataushyötysuhde on paljon suurempi, mutta ne ovat kalliimpia (Aurinkosähkö.net a). 3.3.2 Virran muuntaminen Ekopakun sähköä kuluttavat laitteet, kuten näyttö ja kannettava tietokone käyttävät verkkovirtaa. Verkkovirta on sinimuotoista vaihtovirtaa (AC), jonka jännite on 230 V ja taajuus 50 Hz (Hinderman 2011). Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa (DC) ja se voidaan vaihtosuuntaajan (invertterin) avulla muuntaa vaihtovirraksi (Ramsey & Hughes 2010, 78). Erilaiset vaihtosuuntaajat voivat tuottaa puhdasta siniaaltoa tai modifioitua siniaaltoa. Puhdasta siniaaltoa tuottavat ovat usein kalliimpia. Jotkin elektroniset laitteet kuitenkin vaativat puhdasta siniaaltoista vaihtovirtaa eivätkä välttämättä toimi tai niiden toiminta häiriintyy modifioidusta siniaallosta. (Ramsey & Hughes 2010, 93.) On myös hyvä tietää onko tarvittava teho jatkuvaa vai aaltoilevaa. Jotkut monesti päivässä käynnistyvät ja sammuvat laiteet, kuten puhaltimet saattavat tarvita hetkellisesti suurta tehoa 13 eivätkä käynnisty jos vaihtosuuntaaja ei pysty tuottamaan sitä. (Ramsey & Hughes 2010, 94.) Suuntaajan teho on määritettävä laitteiden maksimitehon mukaan (Verkkokauppa.com 2014f) ja niistä on myös versioita, jotka sisältävät aikaisemmin mainitun lataussäätimen (Ramsey & Hughes 2010, 96). 3.4 Muut lisävoimanlähteet Motivan sivuilla yleiseen verkkoon kytkemättömän aurinkosähköjärjestelmän mahdolliseksi varavoimanlähteeksi mainitaan järjestelmään liitettävä aggregaatti (Verkkoon kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä 2014) eli sähkögeneraattorin ja polttomoottorin yhdistelmä (Aggregaatit.com 2014). Generaattorit toimivat mm. bensiinillä, dieselillä, biodieselillä tai propaanilla. Bensakäyttöisiä suositellaan kun generaattoria tarvitaan vain vähän ja muita yllä mainittuja vaihtoehtoja kun käytetään enemmän. Generaattori aiheuttaa toimiessaan pakokaasua ja melua mallista riippuen. (Ramsey & Hughes 2010, 180–182.) Aggregaatteja on käsitelty lisää kuivauskaapin ratkaisujen yhteydessä seuraavassa kappaleessa. Muita vaihtoehtoja lisävoiman tai varavoiman lähteeksi voisivat olla häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisut (UPS, uninterruptible power supply) tai lisäakut. Häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisut ovat usein akkuja ja ne valitaan laitteiden tehovaatimusten mukaan. (Ramsey & Hughes 2010, 179–180, 183.) UPS ratkaisuja on saatavana eritehoisia yksittäisten tietokoneiden voimanlähteistä teollisuuden käyttökohteisiin (Eaton 2014). 14 4 KUIVAUSKAAPPI Yleisesti Seppälän kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuivauskaapin ratkaisun koostuvan kaapista ja sen lämmittämiseen vaaditusta laitteistosta. Kaapin määriteltiin voivan olla tilaratkaisun (Kallamäki ym.) mukaan auton tavaratilaan rakennettava tai valmiina ostettu kuivauskaappi. Lämmittämiseen tarvittavia laitteistoehdotuksia, joita pohdittiin, olivat auton moottorin ylimääräinen laturi, aggregaatti, veneen puhallinlämmitin, moottorin jäähdytysnesteen tai moottorin tuottaman lämpimän ilman hukkalämpöä hyödyntävät ratkaistut tai valmis nestekaasukäyttöinen kuivauskaappi. Näiden lisäksi on myös arvioitu Webastolla toimivaa Kaisla-auton kuivauskaappia. (Seppälä 2014, Salonen 2014a.) Arviot laitteiden yhdistämismahdollisuuksista ja toiminta-ajasta on tehty taulukkoon 4. Seppälän kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Siinä on arvioitu toimiiko kuivausvaihtoehto ajon aikana vai auton ollessa paikallaan ja voiko sen yhdistää valmiiseen kuivauskaappiin vai autoon rakennettavaan kaappiin. TAULUKKO 4. Kuivauskaapin ratkaisumahdollisuudet ja toiminta vaihtoehto ylimääräinen laturi aggregaatti veneen puhallinlämmitin Webasto moottorin ilma moottorin jäähdytysneste valmis nestekaasukaappi kuivaus toimii paikallaan ajaessa vaatii lisän kyllä ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei kyllä ei varmistettava liikkeestä kyllä vaihtoehto yhdistettävissä valmiiseen kuivauskaappiin tai rakennettavaan kaappiin valmiiseen kuivauskaappiin valmiiseen kuivauskaappiin molemmpiin molempiin molemmpiin molemmpiin itsessään valmis systeemi Auton moottorin ylimääräinen laturi tuottaa vaihtosähköä ja toimii ajon aikana. Auton ollessa paikallaan se tarvitsee lisävoimaksi esimerkiksi aggregaatin. Koska laturi tuottaa sähköä, kannattaa se yhdistää vain valmiiseen kuivauskaappiin. Jos se liitetään pelkkään kaappiin, olisi sähköstä lämpöä tuottava järjestelmä rakennettava itse. TAMK:n rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman laboratorioinsinööri Jarno Oravasaaren sähköpostin perusteella saatiin tietää, että esimerkiksi Dynawatt -merkkisiä latureita on markkinoilla. Näistä Dynawatt 2000 laturi tuottaa laadukasta vaihtosähköä 2100 VA jatkuvalla teholla. Siihen kuuluu ohjausyksikkö ja generaattori ja näiden paino on yhteensä noin 15 kg, sekä laitteiden mittojen pohjalta laskettu tilavuus noin 0,0122 m3. (Dynawatt, Oravasaari 2014, Seppälä 2014.) Aggregaatti sisältää generaattorin ja polttomoottorin. Se tuottaa myös suoraan vaihtosähköä, minkä takia sekin on helpointa yhdistää valmiiseen kuivauskaappiin. Aggre- 15 gaatti voi toimia vain auton ollessa paikallaan, sillä aggregaatti on sijoitettava auton ulkopuolelle sen tuottaman pakokaasun takia. Aggregaatin valinnassa on huomioitava, että sen nimellistehon on oltava jonkin verran suurempi kuin todellinen tarve, esimerkiksi 3 kW aggregaatti riittää hyvin 2 kW tarpeeseen. Esimerkkinä Stanley SIG200i aggregaatti käyttää bensaa ja kuluttaa noin 0,68 l tunnissa. Sen jatkuva teho on 1600 W ja maksimiteho 2000 W, mitat 49,9 x 28,5 x 45,5 cm ja paino 21 kg. (Grillikauppa.com 2014, Seppälä 2014.) Veneen puhallinlämmitin toimii oman säiliön tai moottorin polttoaineen avulla ja tuottaa lämmintä ilmaa. Se ottaa kipinän akusta, joten lisäakun saattaa joutua hankkimaan. Puhallin voitaisiin yhdistää molempiin, rakennettuun tai valmiiseen kaappiin. Järjestelmä voisi olla päällä sekä ajettaessa, että auton ollessa paikallaan. Esimerkiksi Wallas 22 Dt merkkinen veneenlämmitin toimii dieselöljyllä tai kevytpolttoöljyllä ja on teholtaan 1-2,2 kW. Sen puhallusteho on 54-72 m3/h, kulutus 0,1-0,2 l/h mitat 424 x 278 x 140 mm ja paino noin 10 kg. Kyseinen venelämmitin vaatii savukaasuputken. (Seppälä 2014, Wallas.) Kaisla-autossa on käytössä 2 kW Webasto liitettynä autoon rakennettuun kaappiin. Esimerkiksi Air Top 2000 ST Webasto on dieselkäyttöisenä teholtaan 0,9-2,0 kW ja kuluttaa 0,12-0,24 l/h. Sen mitat ovat 317 x 120 x 121 mm ja paino 2,6 kg. (Oy Kaha Ab 2014, Salonen 2014a.) Moottorin hukkalämpöä käyttävien järjestelmien on arvioitu olevan vaativia ja kalliita rakentaa. Myös tuotetun lämmön riittävyydestä tavaroiden kuivattamiseen ei ole tietoa. Molemmat ratkaisut voisi yhdistää valmiiseen tai rakennettuun kaappiin. Ne toimisivat vain auton ollessa käynnissä, joten vaatisivat paikalla ollessa korvaavan lämpölähteen, kuten Webaston. Jäähdytysnesteen lämpöä hyödyntävää laitteistoa varten auton jäähdytysjärjestelmää olisi muutettava ja rakennettava lämpöä johtava kenno kuivauskaapin alle. Lämmintä ilmaa hyödyntävä järjestelmä olisi vielä haastavampi rakennettava. Se olisi tehtävä auton korin sisälle ja sisäilman lämmityslaitteen kautta kuivauskaappiin. Molemmat ratkaisut saattaisivat viedä autolta takuun, sillä auton rakennetta jouduttaisiin muokkaamaan. (Seppälä 2014.) Valmis nestekaasukäyttöinen kuivauskaappi olisi itsessään toimiva järjestelmä (Seppälä 2014). Tällaisia ei kuitenkaan ole saatavilla matkailuajoneuvoja myyvään liikkeeseen 16 tehdyn soiton perusteella. Tämä johtui heidän mukaansa siitä, että kuivauskaapit toteutetaan useimmiten asuntovaunujen ja -autojen lämmitystä hyödyntäen laittamalla kaapin alle patteri ja ilmanvaihto yläpuolelle. Näin erillisille kuivauskaapeille ei ole tarvetta, minkä takia niitä ei ole markkinoilla. Moottorin jäähdytysnestettä tai lämmintä ilmaa hyödyntävien systeemien, sekä valmiin nestekaasukäyttöisen kuivauskaapin tilatarvetta tai energiankulutusta ei arvioitu tässä työssä. Valmiin kuivauskaapin yleistietojen arviointiin on käytetty neljää markkinoilla olevaa kuivauskaappia, jotka on esitetty taulukossa 5. Taulukossa on laskettu keskiarvot eri kuivausohjelmien (säästö- ja pikaohjelmat) lämpötiloille ja niiden kestolle, kaappien koolle, pyykkimäärälle, teholle, sekä ilmamäärälle. Myös näiden pyöristetyt arvot on ilmoitettu. Kuivausaika saattaa vaihdella suuresti tavaramäärästä ja laadusta riippuen. Voisi esimerkiksi ajatella, että kevyet haavit kuivuvat nopeammin kuin raskaat kahluusaappaat. TAULUKKO 5. Valmiiden kuivauskaappien vertailu (Bosch 2014, Cylinda 2004, Electrolux, UPO 2011) Kuivauskaapit SINITUULI 6002 UPO EDD2400RH Cylinda TS 150 Bosch B1TXC0001A keskiarvot pyöristetty 4.1 lämpötila (°C) kuivauksen kesto (h) säästöohj. pikaohj. säästöohj. pikaohj. koko (cm) tilavuus m3 pyykkimäärä (kg) 2 45 60 3 190 x 59,5 x 61 0,69 3,5 50 70 1,6 1,4 185 x 60 x 60 0,67 5 30 45 3 2 143,5 x 59,5 x 61 0,52 3,5 30 45 3 2 171,5 x 59,5 x 61 0,62 3,5 38,75 55 2,65 1,85 172,5 x 59,6 x 60,8 0,62 3,9 40 55 3 2 173 x 60 x 61 0,6 4 teho (W) 1600 2035 1500 1535 1667,5 1700 ilmamäärä (m3/h) 180 ei tietoa 180 180 180 180 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus Auton rakenteisiin suunnitellun kaapin mitoiksi oli toimeksiantaja suunnitellut kahta vaihtoehtoa, 185 x 58 x 58 cm tai 185 x 70 x 70 cm. Näistä laskemalla kaapin tilavuudeksi saadaan noin 0,6 m3 tai 0,9 m3. Taulukosta 5. voidaan nähdä, että valmiin kaapin mitat ovat keskimäärin 173 x 60 x 61 cm ja tilavuus noin 0,6 m3. Valmiin tavaralistan (Laine 2014) pohjalta tehdyn taulukon 6. avulla selviää, että kaapissa kuivataan maksimissaan noin 15 kg tavaroita kerrallaan ja joiden maksimitilavuus on noin 0,34 m3. 17 TAULUKKO 6. Arvio kuivattavista tavaroista ja niiden painosta ja tilavuudesta tavarat luupit imupyytimet ötökkäpurkit petrimaljat vesitutkimusluupit (kaksi linssiä) vesiötökkähaavit maaötökkähaavit planktonhaavit perhoshaavi valkoiset pesuvadit sangot kasviprässi määrä leveys pituus korkeus paino (g) kokonaispaino (kg) 35 5 5 5 80 2,8 15 6 25 6 100 1,5 30 5 6 5 50 1,5 30 9 9 2 10 0,3 30 20 10 15 200 6,0 15 26,5 26,5 3 400 6,0 15 28 28 3 400 6,0 5 15 15 3 300 1,5 5 24 24 3 200 1,0 3,0 15 50 50 15 200 10 30 30 40 100 1,0 1 40 55 40 5000 5,0 kaapissa yhteensä 14,5 lumikengät 30 25 65 7 500 kaapissa yhteensä kevät ja syksy kevät ja syksy kevät ja syksy kevät ja syksy kuivattava JOSKUS X X X kevät ja syksy X kevät ja syksy kevät ja syksy kevät ja syksy kevät ja syksy X X X X kevät ja syksy joskus kevät ja syksy joskus kevät ja syksy x oletus tilavuus (m3) ei kaapissa ei kaapissa ei kaapissa ei kaapissa ei kaapissa kaapissa 0,032 kaapissa 0,035 kaapissa 0,003 kaapissa 0,009 ei kaapissa ei kaapissa ei kaapissa yhteensä 0,079 15 15 talvi X kaapissa 0,341 1200 6 kevät ja syksy ? kaapissa 0,150 kaapissa yhteensä 6 mahdollisesti myös: kahluusaappaat 5 20 30 50 Yleisesti taulukossa 5. olevien valmiiden kuivauskaappien virrankulutus on noin 15002000 W ja keskiarvo noin 1700 W laskettuna laitteiden liitäntätehon tai elementin tehon avulla. Muut kuivauskaapin ratkaisut on pyritty löytämään myös tästä samasta teholuokasta, jotta niiden käyttökelpoisuutta on helpompi vertailla. Nämä vaihtoehdot on esitetty taulukossa 7. yhteenvetona aiemmin tekstissä mainituista esimerkkilaitteista. Taulukko 7. sisältää laitteiden merkin tai mallin, painon, tilavuuden, sekä arvion energiankulutuksesta (diesellitraa tunnissa). Tiedot on saatu laitteita myyviltä internetsivuilta tai sähköisistä käyttöohjeista. Tilavuuden arvot on laskettu laitteille lähteissä annetuista mitoista. Arviota ylimääräisen laturin energiankulutuksesta ei löytynyt. TAULUKKO 7. Vaihtoehdot kuivauskaapin lämpöenergian tuottamiseen vaihtoehto aggregaatti ylimääräinen laturi veneen puhallinlämmitin Webasto esimerkkituote paino (kg) tilavuus (m3) energiankulutus (l/h) 0,68 Stanley SIG200i 21 0,0647 Dynawatt 2000 15 0,0122 Wallas 22 Dt 10 0,0165 0,1-0,2 Air Top 2000 ST 2,6 0,0046 0,12-0,24 18 5 5.1 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT Aurinkopaneelien käyttömahdollisuus Aurinkopaneelien käytön kannattavuutta arvioitaessa on huomioitu ensin itse paneeleista, miten ne mahdollisesti pystyvät kattamaan sähkölaitteiden kulutuksen, minkälaisia malleja on markkinoilla, mahtuvatko ne pakettiauton katolle ja ovatko ne tarpeeksi kestäviä käyttötarkoituksessaan. Näiden tietojen pohjalta on taulukkoon 8. kerätty markkinoilla olevista paneeleista ehdotuksia Ekopakuun. Lisäksi huomioitiin myös virran varastointi ja muuntaminen laitteiden käyttöön, sekä tämän järjestelmän kustannukset. Arviot virrankulutuksesta on tehty oletusten ja keskiarvojen pohjalta, joten ne eivät ole tarkkoja. Kuitenkin niiden avulla voi saada suuntaa antavan kuvan virrankulutuksesta Ekopaku -mallia varten. Jos verrataan virrankulutuslaskelmien pohjalta saatujen paneelien (111 W ja 221 W) tuottamaa laskurin avulla arvioitua sähkömäärää päivässä (kesäkuu 430 Wh tai 850 Wh) laskettuun kulutukseen (511 Wh) voidaan huomata, että laskettu kulutus osuu näiden välille. Tästä voidaan päätellä, että Ekopakuun valittavan paneelin tehon olisi hyvä olla 111 W ja 221 W väliltä tai hiukan suurempi, jolloin oletettavasti myös virrantuotto olisi 430 Wh ja 850 Wh väliltä, eli lähellä laskettua kulutusta. Paneelin teho voisi olla 221 W suurempikin, koska mm. paneelin pinnan lämpeneminen (Eurosolar b), varjot ja siitepöly vaikuttavat paneelin tehoon huonontavasti (Eurosolar c). Silti kulutusta paljon suuritehoisemman paneelin hankkiminen ei ole kustannustehokasta, koska paneelin hankintakustannus nousee ja välttämättä kaikkea paneelin tuottamaa virtaa ei saada varastoitua. Jotta saatiin tietää, onko paneelien nimellistehon laskuissa oikea suuruusluokka, laskettua virrankulutusta verrattiin Euroopan komission laskurin antamiin lukemiin. Paneelit ovat kannattava voimanlähde sähkölaitteille luultavasti vain kesällä, koska talvella säteilymäärät jäävät pienemmiksi ja laskurin mukaan virrantuotto loppuu kokonaan, mikä voidaan nähdä liitteestä yksi. Tällöin lisävoimanlähteet voisivat mahdollisesti korvata paneelien tuottaman sähkön. Toisaalta talvella virrankulutus on pienempi, jos elektroniikkaa käytetään vähemmän. 19 Paneelien mallin kannalta kannattaisi todennäköisesti valita kiteisestä piistä valmistettu mahdollisesti yksikiteinen paneeli. Koska paneelit valmistetaan useimmiten kiteisestä piistä (Kauranen 2012, 12–21), olisivat nämä luultavasti helposti saatavilla. Lisäksi kiteinen rakenne takaa tehokkuuden ajan kuluessa (Eurosolar a), jolloin se voisi säästää kustannuksia kun paneelin käyttöikä on pidempi ja muuta varavoiman käyttöä ei tarvitsisi lisätä huomattavasti virrankulutuksen kattamiseksi. Ohutkalvopaneeli olisi luultavasti edullisin hankintakustannukseltaan, koska sen valmistuskustannukset ovat edulliset (Eurosolar c) mutta se saattaisi olla kannattava ratkaisu vasta kun mallit ovat kehittyneet vakaammiksi. Yksikiteisillä paneeleilla on hiukan monikiteisiä parempi hyötysuhde (Kauranen 2012, 12–21), jolloin ne olisivat tehokkaampia, mutta todennäköisesti myös hiukan kalliimpia. Koska tasalaatuisuus on tärkeä tekijä punnittaessa vaihtoehtoa moni- ja yksikiteisen paneelin välillä (Eurosolar a), on yhteenvetotaulukkoon (taulukko 8.) kerätty paneeleita molemmista malleista. Myös se, että paneelin on mahduttava pakettiauton katolle, on huomioitu tähän taulukkoon kerätyissä esimerkeissä. Katon rajattu pinta-ala tukee myös kiderakenteisen kennon hankintaa, sillä Eurosolarin Aurinkoenergiaopas kehottaa tällöin hankkimaan kiderakenteisen paremman pinta-alahyötysuhteen ansiosta (Eurosolar d). Taulukosta 8. voidaan huomata, että valittujen paneelien hinta vaihtelee 209 ja 605 euron välillä ja että yleisesti tehokkaammat paneelit maksavat enemmän. Keskimäärin yksi- tai monikidepaneeli maksaa näiden keskiarvoista laskettuna noin 350 euroa. Koska paneeleita on suunniteltu erikseen myös autoon asennettaviksi ja osa mökkikäyttöisistäkin voi sopia tarkoitukseen (JN-Solar 2014b), todennäköisesti löytyy myös Ekopakuun soveltuva malli. Esimerkiksi JN-Solarilta (2014a) tällaisia paneeleita löytyy 22 W, 33 W ja 44 W nimellistehoilla ja näitä voi kytkeä sarjaan ja rinnakkain. Koska paneelien halutuksi tehoksi on laskettu 111 W ja 221 W väliltä, pitäisi esimerkiksi 44 W paneeleita, jonka tiedot on esitetty taulukossa 8. hankkia kolme tai neljä, jolloin tehoksi tulisi teoriassa 132 W tai 176 W. Koska paneelien leveys on 670 mm (JN-Solar 2014d) ja katon noin 3200 mm (Kallamäki ym.) olisi neljä paneelia maksimimäärä ja näiden yhteishinta 2236 euroa. Tämä on kalliimpi ratkaisu kuin mökkikäyttöön suunnitellut yksi- ja monikidepaneelit, joiden hankkiminen olisikin kustannusten kannalta parempi, mutta näiden paneelien kestävyys täytyisi huomioida erikseen. Kuitenkin muilta valmistajilta saattaisi löytyä taulukossa 8. esitetyn ainoan venepaneeliesimerkin lisäksi erihintaisia autoon soveltuvia paneeleita. 20 TAULUKKO 8. Ekopakuun mahdollisesti soveltuvia aurinkopaneeleita (Green Future 2013a, 2013b, 2013c, 2013d, JN-Solar 2014b, 2014c, 2014d, Suntekno 2012, Taloon.com 2014a, 2014b) merkki Victron Energy: BlueSolar Victron Energy: BlueSolar Victron Energy: BlueSolar Victron Energy: BlueSolar Rene Solar: JC-200 Wp Centrosolar: Solara 140 W Ultra Istar IS4000P Kyocera KD 140 GH 2YU Innotech Solar EcoPlus Naps NP130GK NAPS NP 44 RSS 5.2 malli yksikide yksikide monikide monikide yksikide monikide monikide monikide monikide monikide vene koko (mm) 1956x992x50 1220x808x35 1956x992x50 1480x680x35 1580 x 808 x 36 1500 x 680 x 40 1490 X 675X 42 1500 X 668 X 46 1720 x 1045 x 180 1480 x 670 x 34 670 x 596 x 4 teho (W) 280 130 280 130 200 140 145 140 240 130 44 hinta (euroa) 557,29 290,19 541,89 248,19 220,00 230,00 209,00 269,00 370,00 605,00 559,00 Virran varastointi ja muuntaminen Oletetaan, että Ekopaku -mallin aurinkosähköjärjestelmään hankitaan paneelien lisäksi ainakin pakollinen lataussäädin, sekä virran muuntamiseen tarvittava vaihtosuuntaaja ja varastointiin tarvittavat akut. Nämä on esitetty kaaviossa 1. Seuraavassa on esitetty pari esimerkkiä laitteista ja näiden kustannuksista (paneeli poisluettuna). Aurinkopaneeli(t) Lataussäädin Akut Vaihtosuuntaaja Sähköä tarvitsevat laitteet KAAVIO 1. Ekopakun aurinkosähköjärjestelmän keskeisimmät laitteet Akkujen mitoittamiseen on käytetty Smartian laskentamallia (Smartia) Sunwind 245 Ah:n akuille. Ensin päivittäinen virrankulutus muunnetaan akun energiaksi, ampeeritunneiksi jakamalla virrankulutus akun jännitteellä. Päivittäisen virrankulutuksena käytetään suurinta, ajon aikana tapahtuvaa virrankulutusta, 511 Wh ja akun jännitteenä esimerkin 12 V. Näin akun energiaksi saadaan 43 Ah. Jos oletetaan että akkuihin olisi 21 hyvä saada varastoitua viiden päivän energiantarve, tarkoittaisi se akun päivittäisen energian viisinkertaista määrää, eli 215 Ah. Smartian suosituksessa kesällä akusta saisi käyttää korkeintaan 70 % ja talvella 50 % (Smartia). Tästä voidaan laskea, että kesällä tarvittaisiin noin 307 Ah (215 Ah on 70 % 307 Ah:sta) edestä akkuja ja talvella noin 430 Ah (215 Ah on 50 % 430 Ah:sta). Esimerkiksi Sunwind 245 Ah akkuja tarvittaisiin kaksi kappaletta sekä kesällä (215 Ah/(0,7 x 245 Ah) = 1,25), että talvella (215 Ah/(0,5 x 245 Ah) = 1,76 Ah ). Verkkokaupasta ostettuna yksi Sunwind 245 Ah akku maksaa 395 euroa ja jos akkuja hankitaan kaksi, niiden kustannukseksi tulee yhteensä 790 euroa (J.Kärkkäinen Oy 2013). Jos oletetaan, että paneelien teho on 100-220 W välillä, saisi PWM tyyppisen 240 W tehoa kestävän lataussäätimen Aurinkosähkö.net:stä 36 eurolla ja MPPT tyyppisen ainakin 260 W kestävän 220 eurolla (Aurinkosähkö.net b, c). Koska Ekopakun laitteet sisältävät paljon elektronisia laitteita, voisi puhdasta sinimuotoista vaihtovirtaa tuottava vaihtosuuntaaja olla varmin vaihtoehto niiden kunnollisen toiminnan kannalta. Jos laiteet kestävät ja toimivat kunnolla, voisi modifioitu suuntaaja tulla halvemmaksi. Sähköä tarvitsevissa laitteissa ei luultavasti ole suurta käynnistystehoa vaativia laitteita, ellei kuivauskaappia yhdistetä järjestelmään, joten suuntaajan tuottama teho voisi olla jatkuvaa. Koska suuntaajan teho on valittava siihen kytkettävien laitteiden maksimitehojen mukaan (Verkkokauppa.com 2014f), sen olisi luultavasti hyvä olla yli 511 W. Näillä kriteereillä esimerkiksi Intelligent merkkinen 600 W:n puhdasta siniaaltoa tuottava vaihtosuuntaaja maksaa 199 euroa Suomen erikoistekniikan verkkokaupassa (Erikoistekniikka.fi 2014). Vastaavasti HQ:n 600 W:n modifioitua siniaaltoa tuottava suuntaaja maksaa verkkokaupassa 69,90 euroa (Verkkokauppa.com 2014f). Vaihtosuuntaajan ja MPPT tyypin lataussäätimen yhdistelmä maksaa aurinkosähkö.net:ssä 1099 euroa, mutta siitä on kysyttäessä mahdollista saada halvempi PWM versio (Aurinkosähkö.net d). Kaksi akkua 790 euroa, PWM lataussäädin 36 euroa ja modifioitua siniaaltoa tuottava vaihtosuuntaaja 69,90 euroa, yhteensä 895,90 euroa. Kaksi akkua 790 euroa, MPPT lataussäädin 220 euroa ja puhdasta siniaaltoa tuottava vaihtosuuntaaja 199 euroa, yhteensä 1209 euroa. 22 Kaksi akkua 790 euroa ja yhdistetty lataussäädin sekä vaihtosuuntaaja 1099 euroa, yhteensä 1889 euroa. Edellisten pohjalta voidaan olettaa että muu järjestelmä maksaisi noin 900-1900 euroa valituista laitteista riippuen, sekä tähän vielä päälle mahdollisesti tarvittavat sulakkeet ja kaapelit. 5.3 Muut lisävoimanlähteet Aggregaatin tehon olisi hyvä olla suurempi kuin todellinen tehontarve (Seppälä 2014) ja näin esimerkiksi 600 W jatkuvaa tehoa tuottava Honda EX 7 generaattori (Reimo) voisi sopia lisävoimanlähteeksi. Se painaa 12 kg, on kooltaan 45 x 24 x 38 cm ja äänitasoltaan 83 dB (Reimo). Jos oletetaan että UPS ratkaisu mitoitetaan hiukan yli tarvittavan maksimitehon, esimerkiksi Eatonin valmistama 750 W laite painaa 6,7 kg ja on kooltaan 8,1 x 31,2 x 30,5 cm (Gigantti Business). Tämä olisi kooltaan ja painoltaan suhteellisen pieni varavoimanlähde verrattuna yllä mainittuun aggregaattiin. Siitä, kuinka pitkäksi aikaa ja kuinka moneen laitteeseen ratkaisu voidaan yhdistää, ei ole arviota. Koska järjestelmään on suunniteltu joka tapauksessa käytettäväksi akkuja, voisi myös oikeanlainen akkujen mitoitus toimia hyvänä varavoimanlähteenä silloin kun auringon energiaa on tarpeeksi saatavilla. Talvella aurinkopaneelin lataamat akut eivät voi toimia lisävoimanlähteenä, koska latausteho ei luultavasti riitä. Lisävoimanlähteinä voisi soveltaa aggregaatin lisäksi myös muita seuraavassa kappaleessa esiteltyjä kuivauskaapin energianlähteitä. Hyödyllisintä luultavasti olisi, jos kuivauskaapin energia ja varavoima muille sähkölaitteille saataisiin samasta lähteestä. Tätä voisi hyödyntää erityisesti silloin, kun kuivausta vaativia tavaroita ei ole ja paneelien tuottama sähkö ei riitä. 5.4 Kuivauskaapin ratkaisut 23 Taulukosta 6. voidaan huomata, että tavaroiden pitäisi mahtua kaikkiin kolmeen kaappivaihtoehtoon (kaksi rakennettavaa ja valmiiden keskiarvo), sillä mahdollisen kaapin tilavuudeksi on arvioitu pienimmillään noin 0,6 m3, suurimmillaan 0,9 m3 ja tavaroiden maksimitilavuudeksi noin 0,34 m3, jos kaikkia tavaroita ei kuivata samaan aikaan. Lämmityslaitteiden tilavuudet on ilmoitettu taulukossa 7. ja siitä voidaan nähdä, että pienin tilavuus on moottorin ylimääräisellä laturilla, 0,0122 m3 ja suurin aggregaatilla, 0,0647 m3. Taulukossa 7. ei ole huomioitu vaihtoehtoihin tarvittavien lisälaitteiden ym. tilavuuksia, joten arvot ovat suuntaa antavia. Kaapin ja lämmityslaitteiden tilavuuksien avulla voidaan muodostaa arviot kuivauskaapin ratkaisun pienimmälle ja suurimmalle tilavuudelle. Pienin tilavuus saadaan, kun yhdistetään moottorin ylimääräinen laturi kumpaan tahansa 0,6 m3 kuivauskaappiin. Tällöin tilavuudeksi saadaan 0,0122 m3 + 0,6 m3 = 0,6122 m3 ≈ 0,61 m3. Suurin tilavuus taas yhdistämällä aggregaatti isompaan rakennettuun kuivauskaappiin, eli 0,0647 m3 + 0,9 m3 = 0,9647 m3 ≈ 0,96 m3. Tästä voidaan päätellä, että kuivauskaappijärjestelmän tilatarve on noin 0,61 m3-0,96 m3. Valmiiden kuivauskaappien virrankulutus on taulukon 5. mukaan noin 1700 W. Samaa teholuokkaa olevien mahdollisten lämmitysratkaisujen energiankulutus on taulukon 7. mukaan pienin veneen puhallinlämmittimellä, 0,1 l/h ja suurin aggregaatilla, 0,68 l/h. Näiden arvojen pohjalta voidaan päätellä, että energiankulutus olisi 0,1 l/h-0,68 l/h. Autoon asennettava ylimääräinen laturi tuottaa sähkön moottorin avulla (Dynawatt), mutta ei ole tietoa vaikuttaako se moottorin toimintaan esimerkiksi niin, että yleinen polttoaineen kulutus lisääntyisi. Valmista asuntoautoon tai -vaunuun suunniteltua nestekaasukäyttöistä kuivauskaappia ei voi pitää sellaisenaan vaihtoehtona, koska sellaista ei käytettävissä olevan tiedon mukaan ole saatavilla. Toisaalta saatavuustiedot ovat vain yhden yrityksen tietojen pohjalta, joten niitä saattaisi ehkä löytyä kyselemällä vielä muualta. Kuitenkin asuntoautojen ja -vaunujen kuivauskaappien nykyinen toimintaperiaate voisi olla käyttökelpoinen, jos sitä sovellettaisiin Ekopakuun. Tällöin täytyisi tietää miten asuntoautojen ja -vaunujen ja Ekopakun pakettiauton lämmitysjärjestelmät vastaavat toisiaan ja miten paljon hankintoja ja rakentamista kyseinen järjestelmä vaatisi. Moottorin hukkalämmön hyödyntäminen ilman tai jäähdytysnesteen välityksellä olisi varmasti teoriassa hyvä tapa, mutta käytännössä vaikuttaa vaikealta ja kalliilta toteuttaa auton laajan muokkaamistarpeen takia. 24 LÄHTEET Aggregaatit.com. 2014. Sähkön tarpeessa? Tilaa aggregaatti!. Luettu 8.6.2014. http://www.aggregaatit.com/ Apple Inc. 2014. Apple iPad 2 16GB. Luettu 7.6.2014. http://store.apple.com/us/product/FC769LL/A/refurbished-ipad-2-with-wi-fi-16gbblack-2nd-generation Aurinkoenergia. 2014. Päivitetty 7.5.2014. Luettu http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia 3.6.2014. Aurinkosähkö.net a. Lataussäätimet. Luettu 8.6.2014. http://aurinkosahko.mycashflow.fi/category/11/lataussaatimet Aurinkosähkö.net b. EPsolar 12/24V 10A PWM lataussäädin. Luettu 8.6.2014. http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/16/epsolar-1224v-10a-pwm-lataussaadin Aurinkosähkö.net c. EPsolar 12/24V 20A MPPT lataussäädin, lisänäytöllä. Luettu 8.6.2014. http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/44/epsolar-1224v-20a-mppt-lataussaadinlisanaytolla Aurinkosähkö.net d. All in one ! (invertteri + laturi + mppt säädin). Luettu 8.6.2014. http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/80/all-in-one--invertteri--laturi--mppt-saadin Bosch. 2014. Kuivauskaappi B1TXC0001A. 2.6.2014. Luettu 6.6.2014. https://www.bshneps.com/files/_upload/BSH/Product_Sheets_LR/Bosch/B1TXC0001A _FI_FI.pdf Canon. 2014. Canon PowerShot S110. Luettu 6.6.2014. http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_Camera/PowerShot/P owerShot_S110/ Cylinda. 2004. Käyttöohje, kuivauskaappi TS 150. 5/2004. Luettu 6.6.2014. http://www.cylinda.se/resurs/Cylinda/Bruksanvisningar/Torksk%C3%A5p/Torksk%C3 %A5p%20TS%20150.PDF Davis Instruments. 2012. Vantage Pro2 Console Manual. Luettu 6.6.2014. http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395234_IM_06312.pdf Dynawatt. Variable Speed Generator System. Luettu 8.6.2014. http://www.sma-ag.ch/dynawatt/global/pdf/2000/DataSheet_2000_engl._07.09.pdf Eaton. 2014. Häiriötön sähkönsyöttö (UPS). Luettu 8.6.2014. http://powerquality.eaton.com/Suomi/Products-services/Backup-Power-UPS/default.asp Ekopaku. Kokemuksellista, elämyksellistä ja tutkivaa oppimista koulujen lähiluonnossa. Luettu 3.6.2014. http://www.luontokoulut.fi/ekopaku/index.html 25 Ekopaku- kokemuksia ja elämyksiä ulkona luonnossa kiertävän auton avulla hankesuunnitelma. 2014. Päivitetty 14.1.2014. Luettu 17.5.2014. http://www.luontokoulut.fi/pdf/Hankesuunnitelma_ekopaku2014-01.pdf Electrolux. Kuivauskaapin käyttöohje. Luettu 6.6.2014. http://www.electrolux-ui.com/1997/295/635901fi.pdf Erikoistekniikka.fi. 2014. Invertteri 600W, Intelligent. Luettu 8.6.2014. http://www.erikoistekniikka.fi/tuote/invertteri-600w-intelligent/5001010405/ European Commission. Photovoltaic Geographical Information System. Luettu 3.6.2014. http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php Eurosolar a. Aurinkoenergiaopas, sivu http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/2s.pdf 2. Luettu 3.6.2014. Eurosolar b. Aurinkoenergiaopas, sivu http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/3s.pdf 3. Luettu 3.6.2014. Eurosolar c. Aurinkoenergiaopas, sivu http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/5s.pdf 5. Luettu 3.6.2014. Eurosolar d. Aurinkoenergiaopas, sivu http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/9s.pdf 9. Luettu 3.6.2014. Fujifilm Europe a. FinePix SL240. Luettu 6.6.2014. http://www.fujifilm.eu/fi/tuotteet/digitaalikamerat/model/finepix-sl240/specifications/ Fujifilm Europe b. Fujifilm X10. Luettu 6.6.2014. http://www.fujifilm.eu/fi/tuotteet/digitaalikamerat/model/x10/specifications/ Gigantti Business. Eaton Ellipse ECO 1200 USB DIN - UPS - 750 watt - 1200 VA. Luettu 8.6.2014. http://giganttibusiness.fi/products/UPS-virransyotto/UPS/Eaton/Eaton-Ellipse-ECO1200-USB-DIN-UPS-750-watt-?prodid=1101240&info=2 Green Future. 2013a. Solar Panel 280W – 24V Monocrystalline. 30.1.2013. Luettu 5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?products_id=303 Green Future. 2013b. Solar Panel 130W – 12V Monocrystalline. 30.1.2013. Luettu 5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_30&products_id=301 Green Future. 2013c. Solar Panel 280W – 12V Polycrystalline. 31.1.2013. Luettu 5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_54&products_id=309 Green Future. 2013d. Solar Panel 130W – 12V Polycrystalline. 31.1.2013. Luettu 5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_54&products_id=308 Grillikauppa.com. 2014. Aggregaatti STANLEY SIG2000i: digitaalinen invertteri. Luettu 8.6.2014. 26 http://www.grillikauppa.com/kampanja-aggregaatti-stanley-sig2000i-digitaalineninvertteri-hiljainen-p-1097.html?gclid=CPDQ17uEvb4CFRQctAodtFQA3w Hinderman, T. 2011. Tuulivoiman soveltuvuus kotitalouksien energiantuotantoon. Automaatiotekniikka. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32620/Tuulivoiman%20soveltuvuus%20 kotitalouksien%20energiantuotantoon.pdf?sequence=1 IS-VET Oy. Mikroskoopit, Preparaatit. Luettu 6.6.2014. http://www.isvet.fi/assets/Uploads/mikroskoopitjapreparkevyt.pdf J.Kärkkäinen Oy. 2013. Sunwind 245Ah AGM-akku. Luettu 8.6.2014. https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/sunwind-245ah-agm-akku JN-Solar. 2014a. Aurinkopaneelit veneeseen. Luettu 7.6.2014. http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=index&cPath=9 JN-Solar. 2014b. Istar IS4000P. Luettu 5.6.2014. http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=8 JN-Solar. 2014c. Kyocera KD 140 GH 2YU. Luettu 5.6.2014. http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=10 JN-Solar. 2014d. NAPS NP 44 RSS Aurinkopaneeli. Luettu 5.6.2014. http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=9&products_id=33 Kallamäki, S., Seppälä, O., Keituri, K., Niininen, M., Puhakka, P., Räisänen, V. & Laukkanen, A. n.d. Ekopaku Tilaratkaisut Ympäristökasvatuksen tarpeisiin. Power Point -esitys. Kauranen, J. 2012. Valosähköisten aurinkopaneelien hyötysuhteet. Energiatekniikan koulutusohjelma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Teknillinen tiedekunta. Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86886/Kandi_Joona_Kauranen.pdf?sequenc e=1 Laine, A. Ekopaku-projektin projektipäällikkö. 2014. Varusteiden mitat ja painot. Sähköpostiviesti. [email protected]. Luettu 1.4.2014. Olympus. 2014. Tekniset tiedot, TG-2. Luettu 6.6.2014. http://www.olympus.fi/site/fi/c/cameras/digital_cameras/tough/tg_2/tg_2_specifications .html Oravasaari, J. laboratorioinsinööri, rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. 2014. Moottorin ylimääräinen laturi. Sähköpostiviesti. [email protected]. Luettu 21.5.2014. Oy Kaha Ab. 2014. Air Top 2000 ST. Luettu 8.6.2014. http://www.kaha.fi/category.php?comp=38&pid=50&cid=90 Panasonic. 2014. DMC-FZ72EP Digitaalikamera. Luettu 6.6.2014. 27 http://www.panasonic.com/fi/consumer/video-ja-digitaalikamerat/lumixdigitaalikamera-point-shoot/dmc-fz72ep.specs.html Panasonic Finland. 2014a. CF-AX3 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/business-ruggedized/cf-ax3 Panasonic Finland. 2014b. CF-53 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-53 Panasonic Finland. 2014c. CF-52 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-52 Panasonic Finland. 2014d. CF-C2 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-c2 Panasonic Finland. 2014e. CF-19 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/taysin-vahvistetuttoughbook-tietokoneet/cf-19 Panasonic Finland. 2014f. CF-31 tuote-esite. Luettu 6.6.2014. http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/taysin-vahvistetuttoughbook-tietokoneet/cf-31 Ramsey, D. & Hughes, D. 2010. The Complete Idiot’s Guide to Solar Power for Your Home. 3. pianos. USA: Penguin Group. Reimo. HONDA EX 7 generaattori. Luettu 8.6.2014. http://www.reimo.com/fi/91296-honda_ex_7_generaattori/ Salonen, I. tuotantopäällikkö,Verhoomo Sorsa Oy. 2014a. Kaisla-atuon Webasto. Sähköpostiviesti. [email protected]. Luettu 26.5.2014. Salonen, I. tuotantopäällikkö,Verhoomo Sorsa Oy. 2014b. Paneelien kestävyys. Sähköpostiviesti. [email protected]. Luettu 30.5.2014. Samsung. 2014a. 40" LCD 400DX-3. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40CSPLBC/EN-spec Samsung. 2014b. 40" LCD 0UXN-3. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40GWSLBC/EN-spec Samsung. 2014c. 40" e-LED BLU-näyttö PE40C. Luettu 7.6.2014. 28 http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40PECPLBC/EN-spec Samsung. 2014d. 40” LED SyncMaster ME40B – LH40MEBPLGC/EN. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MEBPLGC/EN-spec Samsung. 2014e. 40" LED-näytöt MD40C. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MDCPLGC/EN-spec Samsung. 2014f. 40" LED-näytöt ME40C. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MECPLGC/EN-spec Samsung. 2014g. 40” LED SyncMaster MD40B – LH40MDBPLGC/EN. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MDBPLGC/EN-spec Samsung. 2014h. 40" LCD 400UX-3. Luettu 7.6.2014. http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40GWPLBC/EN-spec Samsung. 2014i. 15,6-tuumainen 3-sarja NP350V5C. Luettu 5.6.2014. http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP350V5C-T01SE-spec Samsung. 2014j. 13,3-tuumaa 5-sarjan ULTRA. Luettu 5.6.2014. http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP530U3B-A01SE-spec Samsung. 2014k. 13,3-tuumainen 5-sarjan NP535U3C. Luettu 5.6.2014. http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP535U3C-A06SE-spec Samsung. 2014l. 14-tuumainen 5-sarjan NP535U4C. Luettu 5.6.2014. http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP535U4C-A02SE-spec Samsung. 2014m. 13,3" 5-sarjan ULTRA Touch NP540U3C. Luettu 5.6.2014. http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP540U3C-A01SE-spec Seppälä, J. laboratorioinsinööri, auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma. 2014. Keskustelu 15.5.2014. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere. Smartia. Aurinkovoimalan mitoittaminen. pdf. Luettu http://www.smartia.fi/filemanager/productfiled/9489file3Upload.pdf 3.6.2014. 29 SMA Solar Technology. 2014. FAQ: What does kilowatt peak (kWp) actually mean? Luettu 3.6.2014.http://www.solar-is-future.com/faq-glossary/faq/photovoltaictechnology-and-how-it-works/what-does-kilowatt-peak-kwp-actually-mean/ Suntekno. 2010. Aurinkopaneelit. Julkaistu 15.4.2010. http://www.suntekno.fi/resources/public/tietopankki//paneelit.pdf Luettu 3.6.2014. Suntekno. 2012. JC-200 Wp, Solara 140 W Ultra. Luettu 5.6.2014. http://www.suntekno.fi/aurinkopaneelit Taloon.com. 2014a. Aurinkopaneeli ITS EcoPlus 240 Wp. Luettu 5.6.2014. http://www.taloon.com/aurinkopaneeli-its-ecoplus-240wp/FW600710/dp?nosto=nosto_tuotehaku_searchTermRelated Taloon.com. 2014b. Aurinkopaneeli Naps NP130GK 130 W 1480x670x34 mm. Luettu 5.6.2014. http://www.taloon.com/aurinkopaneeli-naps-np130gk-130-w-1480x670x34-mm/S8011813/dp?openGroup=267 UPO. 2011. Pyykinkäsittely. 6/2011. Luettu 6.6.2014. http://www.upo.fi/filelib/upo/finland/catalogue/upo-pyykinkasittely-w-d.pdf Vatanen, S. 2012. Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu loma-asuntoon. Sähkötekniikan koulutusohjelma. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51379/Vatanen_Santtu.pdf?sequence=1 Ventusdesign. 2008. VENTUS W928-ULTIMATE. 25.9.2008. Luettu 6.6.2014. http://www.ventusdesign.com/uploads/tx_hmrventus/Ventus_W928-manual_07.pdf Verkkokauppa.com. 2014a. Apple iPad Air 16GB. Luettu 7.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/39186/dqfcq/Apple-iPad-Air-16-GB-Wi-FiCellular-multimedialaite-musta-MD Verkkokauppa.com. 2014b. Apple iPad 16GB RETINA. Luettu 7.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/35742/drxdx/Apple-iPad-Retina-naytolla-16GB-Wi-Fi-Cellular-valkoinen-MD Verkkokauppa.com. 2014c. Apple iPad mini 16GB. Luettu 7.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/2464/dqgkj/Apple-iPad-mini-16-GB-Wi-Fimultimedialaite-musta-MF432 Verkkokauppa.com. 2014d. Apple iPad mini 16GB RETINA. Luettu 7.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/14342/dqdnt/Apple-iPad-mini-Retinanaytolla-16-GB-Wi-Fi-multimedialaite Verkkokauppa.com. 2014e. Energiansäästölamppujen teho. Luettu 6.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/search?q=energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6la mppu&s=popularity&o=A Verkkokauppa.com. 2014f. HQ 600W invertteri, 12V. Luettu 8.6.2014. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/9197/dbjjs/HQ-600W-invertteri-12V-230VUSB-virta 30 Verkkoon kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä. 2014. Päivitetty 12.5.2014. Luettu 3.6.2014. http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/jarjes telman_valinta/tarvittava_laitteisto/verkkoon_kytkematon_aurinkosahkojarjestelma Wallas. Käyttöohje. Luettu 8.6.2014. http://www.wallas.fi/flippingbook/dtheater/#/18/ 31 LIITTEET Liite 1. Laskurin asetukset ja tulokset 111 W ja 221 W paneeleille
© Copyright 2024