JYTY HELSINKI RY:N LUOTTAMUSMIES
JYTY HELSINKI RY:N LUOTTAMUSMIESJA AMMATTIOSASTOUUDISTUS 2012 - 2013 Kaisa Soininen Aktiivi-instituutti 15.11.2013 2 Hanketyö: Jyty Helsinki ry:n luottamusmies- ja ammattiosastouudistus 2012 - 2013 Oppilaitos: Aktiivi-instituutti, työmarkkinakonsultin tutkinto Tekijä: Kaisa Soininen Aika: 15.11.2013 Sivuja: 20 TIIVISTELMÄ Hanketyöni kuvaa Jyty Helsinki ry:n luottamusmies- ja ammattiosastomuutosta pääluottamusmiesnäkökulmasta. Olen itse toteuttanut uudistusta päätoimisena pääluottamusmiehenä ja tavoitteenani tässä työssä oli kuvata muutosta käytännönläheisesti sekä arvioida sen toteutumista. Toivoin hanketyöni hyödyttävän ja tukevan dokumentaationa ja muutosten kuvaajana oman yhdistykseni lisäksi myös muita toimijoita, jotka harkitsevat ammattiyhdistystoimintansa kehittämistä. Jyty Helsingin uudistuksen lähtökohtana olivat sisäiset ja ulkoiset muutostarpeet: toiminnan ammatillistumisen tarve jäsenistön edunvalvontatyössä sekä Helsingin kaupungin organisaation uudistuminen. Edellisestä yhdistyksen organisaatiouudistuksesta oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta, joten yhdistyksen edunvalvontatoimintaa oli hyvä tarkastella ja päivittää tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Muutoksen suunnittelutyö eteni nopealla tahdilla ja toteuttaminen alkoi uuden luottamusmieskauden alussa tämän vuoden tammikuussa. Pääluottamusmiehiltä saamani palautteen sekä oman arvioni mukaan organisaatiouudistus kannatti toteuttaa, sillä uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen on parantanut edunvalvontatyötä ja yhtenäistänyt toimintoja pääluottamismiessektoreiden välillä. Se on lisäksi edistänyt pääluottamusmiesten välistä yhteistyötä ja vertaisryhmätoimintaa. Tosin ajanpuutteesta ja työn hektisyydestä johtuen pääluottamusmiesten ja yhdistyksen puheenjohtajan yhteisten tapaamisten viikoittainen säännöllisyys ei ole toteutunut kuluneen kymmenen kuukauden aikana. Pääluottamusmiesten historiat edunvalvojina sekä edunvalvontatehtäviin käytettävissä oleva aika poikkesivat suuresti toisistaan. Tämä vaikuttaa pääluottamusmiehen ammatillisen identiteetin syntymiseen sekä kehittymiseen. Uudistuksen tärkeäksi elementiksi on noussut käytännön työssä yhdessä määritellyt toimintatavat, jotka edistävät ammatillisen toiminnan kehittämistä. Pääluottamusmiehet ovat voineet jakaa esimerkkitapausten kautta toisilleen arjen pulmia ja onnistumisia sekä saada haastaviin edunvalvonnallisiin tilanteisiin ratkaisumalleja puheenjohtajalta sekä kollegoiltaan. Uudistuksen myötä yhdistys on lisännyt koulutuksellisten tapaamisten järjestämistä luottamusmiehille ja yhteistoimintahenkilöille, mikä on lisännyt tietoisuutta yhteistoimintaasioista toimijoille. Lisäksi jäsenistö saa tasavertaisesti oikea-aikaista tietoa ajankohtaisista asioista pääluottamusmiehensä lähettämistä sähköisistä tiedotteista, kuuluipa jäsen mihin Jyty Helsingin ammattiosastoon tahansa. 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOKUVAUS 2.1. Virastot ja laitokset 2.2. Henkilöstö 2.3. Yhteistoiminta 5 5 6 6 3. JYTY HELSINKI RY:N ORGANISAATIOKUVAUS 3.1. Yhdistyksen historiaa 3.2. Yhdistyksen yleisesittely 3.3. Yhdistyksen järjestäytyminen 3.4. Organisaatio ennen uudistusta 7 7 9 9 10 4. UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 4.1. Haasteet ja muutostarpeet 4.2. Uudistuksen tavoitteet 4.3. Organisaatio uudistuksen jälkeen 11 11 12 13 5. MUUTOKSEN PROSESSIKUVAUS 5.1. Muutoksen suunnittelu ja toteutus 13 13 6. ROOLIJAKO 6.1. Henkilöstön edustajien roolit 14 15 7. ARVIOINTI 7.1. Kysymykset 7.2. Odotukset ja tavoitteiden toteutuminen 7.3. Pääluottamismiehen roolin muutokset 7.4. Kehittämistarpeet 16 16 16 18 18 8. YHTEENVETO 19 9. LÄHDELUETTELO 20 4 1. JOHDANTO Esittelen Aktiivi-instituutin työmarkkinakonsultin tutkintoon liittyvässä hanketyössäni Julkis- ja yksityistoimihenkilöliittoon (Jyty ry) kuuluvan oman ammattiyhdistykseni Jyty Helsinki ry:n historian suurinta luottamusmies- ja ammattiosastouudistusta, jota on toteutettu vuosien 2012 ja 2013 aikana. Uusi luottamusmiesjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Kuvaan aluksi Helsingin kaupungin organisaatiota työnantajana sekä Jyty Helsingin rakennetta ennen ja jälkeen organisaatiouudistuksen sekä kerron uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Työn loppuosassa arvioin uudistuksen toteutumista. Jyty Helsingin luottamusmies- ja ammattiosastouudistuksen tärkeimpinä tavoitteina on tehostaa jäsenten edunvalvontaa kasvattamalla pääluottamusmiesten ammatillista roolia ja luoda yhteisiä rakenteita edunvalvonnalle sekä ammattiosastotoiminnalle. Arvioin hanketyössäni pääluottamusmiesten antamien vastausten kautta uudistuksen tavoitteiden toteutumista, tähänastisia vaikutuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Toimin itse Jyty Helsingin yhtenä pääluottamusmiehenä sekä yhdistyksen 1. varapuheenjohtajana, joten hyödynnän organisaatiouudistuksen arvioinnissa myös omia kokemuksiani. 2. HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOKUVAUS Helsingin väkiluku on tällä hetkellä noin 604 000 asukasta ja kaupunki koostuu viidestäkymmenestäkahdeksasta kaupunginosasta. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan kerrallaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointitarkastelu laaditaan Helsingissä viideksi vuodeksi kerrallaan. Talousarvio sisältää tehtäväja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupungin vuosittaiset toimintamenot ovat ilman kaupungin liiketoimintaa tarkasteltuna hieman vajaa 4,4 miljardia euroa.1 Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen lokakuussa esittelemän ensi vuoden talousarvioehdotuksen peruselementtinä on talouden painottaminen prosentin tuottavuustavoitteella sekä pitämällä kiinni kaupungin investointikatosta, joka on 435 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotuksen mukaan kaupunki ottaa ensi vuonna lainaa 260 miljoonaa euroa. Helsingin kunnallisvero tulee säilymään 18,5 prosentissa. 2 Helsingin ylin päättävä elin on 85-jäseninen kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin tärkeimmistä taloudellisista asioista sekä kaupungin hallinnon järjestämisestä. Kaupunginjohtajia on viisi; pormestari ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Lautakuntia ja johtokuntia kaupunkikonsernissa on kaksikymmentäkahdeksan. Helsingissä poliittiset ta1 2 Helsingin kaupungin Helmi-intrasivut 26.6.2013, Prosessit ja organisaatio Helsingin kaupungin tiedote 10.10.2014 5 hot tekevät päätöksensä virkamiesten esitysten pohjalta, toisin kuin monessa muussa kunnassa. Tämä aiheuttaa tasapainoilua poliittisen päätöksenteon ja virkamieshallinnon välille. 2.1. Virastot ja laitokset Helsingissä on kaksikymmentäyhdeksän virastoa ja kuusi liikelaitosta. Virastot ovat jakautuneet kaupunginjohtajien aluejaon mukaan viiteen toimialueeseen. Lisäksi kaupungilla on kuusi liikelaitosta, joiden toimintaa ohjaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. 2.2. Henkilöstö Kaupungin palveluksessa työskentelee yli 40 000 henkilöä, joista noin 33 000 on vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstön määrä tekee kaupungista Suomen suurimman työnantajan.3 Erilaisia ammattinimikkeitä on noin 2000. Helsingin vuosien 2013-2016 strategiaohjelman mukaisesti kaupunki ei irtisano eikä lomauta vakinaista henkilöstöä taloudellisilla, tuotannollisilla eikä organisatorisilla syillä. Tämä on henkilöstön kannalta suuri etu. 2.3. Yhteistoiminta Helsingin kaupungin henkilöstön ja työnantajan väliselle yhteistoiminnalle on hyvät lähtökohdat. Helsingissä on laadittu yhteistoimintalakiin (449/2007) perustuva yhteistoimintasopimus, joka on ollut voimassa 1.4.2008 alkaen. Sen ovat allekirjoittaneet Helsingin kaupungin työnantajan edustaja sekä allekirjoittajajärjestöjen edustajat. Sopimuksessa on kuvattu yhteistoiminnan järjestäminen työyhteisö-, virasto- ja 3 Helsingin kaupungin Helmi-intrasivut 26.6.2013, Henkilöstö 6 liikelaitos- sekä kaupunkitasolla. Siinä kuvataan lisäksi yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat sekä mm. yhteistoimintavelvoitteen täyttymisen perusteet. Yhteistoimintasopimuksen rinnalle on Helsingissä laadittu työnantajan ja henkilöstön välinen Yhteistoiminta Helsingin kaupungissa -periaatteet, jossa kuvataan yhteistoimintalakiin perustuvat työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan toteuttamisen muodot. Työnantajan kanssa tehtävä yhteistoiminta vaatii järjestöiltä niin kaupunki- kuin virastotason organisoitumista, jotta työntekijöiden näkökulmat tulevat yhteistoiminnassa esille.4 Virastot ja laitokset ovat laatineet lakiin ja yhteistoimintasopimukseen pohjautuvan yhteistoimintapöytäkirjan, josta käy ilmi kyseessä olevan viraston tai laitoksen yhteistoimintakäytänteet virasto-, työyhteisö- ja yksittäisen työntekijän tasolla.5 Helsingin kaupunki mitataan yhteistoiminnan toimivuutta päivittäisissä toiminnoissa. Mikäli virasto- tai laitostasoinen yhteistoiminta ei toteudu, asioiden käsittely siirtyy kaupungintasolle, jossa työnantajan ja järjestöjen edustajat tarkastelevat asioita yhdessä sovittujen käytänteiden mukaisesti. Helsingissä yhteistoimintaprosessit ovat selkeät ja siksi isompia ristiriitatilanteita on harvoin. Rakenteisiin kuuluvat kaupungintason yhteistoimintaelimet kaupungin henkilöstötoimikunta, henkilöstöpoliittinen työryhmä sekä henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostuva kaupungin järjestöneuvottelukunta mahdollistavat asioiden yhteisen ennaltaehkäisevän pohdinnan yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Jokaisessa kaupungin virastossa ja laitoksessa on oma toimintakulttuurinsa, siksi on erityisen tärkeää, että kaupungissa toteutetaan yhteisesti sovittuja yhteistoiminnan pelinsääntöjä kaupungin työntekijöiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. 3. JYTY HELSINKI RY:N ORGANISAATIOKUVAUS 3.1. Yhdistyksen historiaa Jyty Helsinki ry:llä on ammattiyhdistystoiminnassa pitkät perinteet. Vuodesta 1919 toiminut, silloiselta nimeltään Helsingin kunnallisvirkamiesyhdistys, on ensimmäisiä vuonna 1918 perustetun Jyty liiton jäsenyhdistyksiä. Tuolloin Jyty liitto tunnettiin nimellä Suomen kunnallisvirkamiesyhdistysten keskusliitto. Vuodesta 1959 nimi vaihdettiin Kunnallisvirkamiesliitoksi (KVL) ja vuonna 2004 liitto sai nimekseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty). Jyty Helsingin perustava kokous pidettiin Helsingin raatihuoneella helmikuun 25. päivänä vuonna 1919. Innoittajana toimi edellisvuonna perustettu kunnallisvirka4 Helsingin kaupunki/Henkilöstökeskus/Henkilöstöpolitiikka, Irmeli Kulokari, Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa -periaatteet, 3.3.2008 5 Helsingin kaupunki/Henkilöstökeskus, Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa sopimus, 3.3.2008 7 miesyhdistysten keskusliitto sekä Suomen ensimmäisen kunnallisvirkamiesten paikallisyhdistyksen perustaminen Turkuun edellisenä vuonna. Helsingin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin tuolloin tilastokonttorin johtaja Harald Dahlström. Yhdistystä oli perustamassa neljäkymmentäviisi kaupungin virkamiestä ja ensimmäisen vuoden aikana jäsenmäärä nousi 334:ään ja toisen maailmansodan syttyessä jäseniä oli noin kuusisataa.6 Aluksi yhdistyksen toiminta perustui klubi-toimintaan. Yhdistykseen pääsi jäseneksi tarkkailun jälkeen kahden jäsenen suosituksesta. Toiminnan tarkoituksena oli samanhenkisten jäsenten yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäminen.7 Toimintaan tuli mukaan edunvalvonnallisia elementtejä 1920-luvulla. Yhdistyksen edunvalvonnallinen merkkipaalu sijoittuu vuoteen 1922, jolloin yhdistys teki aloitteen kaupungin viranhaltijaeläkkeistä laatien samalla ehdotuksensa eläkesäännöksi. Sota-aika hidastutti yhteiskunnallisten uudistusten etenemistä, joten suuri eläkeuudistus toteutettiin vasta vuonna 1964. Tähän järjestelmään perustuu nykyinen suomalainen eläkejärjestelmämme. Ammattiyhdistysliikkeessä on jäsenistölle tarkoitettujen virkistäytymis- ja vapaaviettomahdollisuuksien tarjoaminen ollut aina tärkeä osa toimintaa. Jyty Helsingin hallituksessa otettiin vuonna 1939 esille ajatus kesäkodin hankkimisesta jäsenkunnan vapaa-ajanviettopaikaksi. Sotien jälkeen vuonna 1945 Helsingin kaupunki luovutti Itä-Helsingissä sijaitsevan Stansvikin kartanon rakennuksineen yhdistyksen käyttöön. Alueen toiminta on tänäkin päivänä Jyty Helsingin virkistystoiminnan ydin kartanon tiloineen, ravintolapalveluineen sekä kesämajatoimintoineen. 6 7 Jyty Helsinki ry:n Opetus-, sivistys- ja vapaa-aikatoimen ammattiosaston 30-vuotishistoriikki, Arja Björkman, 2012 Jäsentiedote 4/1999, KVL Helsinki ry 8 Vuosien 1953 ja 1954 vaihteessa Jyty Helsingin organisaatio muutettiin liittokohtaiseksi ammattialakohtaisine alaosastoineen. Lisäksi yhdistykselle tehtiin täydelliset sääntömuutokset. Seuraava periaatteellinen uudistus tehtiin vuonna 1981. Silloin perustettiin teollisuusliitopohjaiset ammattiosastot ammattialakohtaisten osastojen tilalle. Esimerkiksi kaikki sosiaaliviraston jäsenet kuuluivat nyt samaan ammattiosastoon ja terveysviraston jäsenet omaansa.8 Nykyisellä Jyty Helsingillä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen alkuaikojen valkokaulusvirkamiesjäsenistö on monipuolistunut kaupungin organisaation muuttuessa ja kasvaessa monissa eri ammateissa työskenteleviksi julkisen sektorin työntekijöiksi. Jäsenistö koostuu niin toimistotöitä tekevistä hallinnon työntekijöistä kuin lastensuojelutyöntekijöistä, nuoriso-ohjaajista sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivista työntekijöistä. Yhdistyksen voimavara on sen monipuolinen jäsenkunta. Jyty Helsinki on jäsenmäärältään Jyty liiton suurimpia yhdistyksiä. 3.2. Yhdistyksen yleisesittely Jyty Helsinki on Helsingin kaupungin, sen konserniin kuuluvien työnantajien ja kuntayhtymien sekä sen pääasiallisesti omistamien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden ammattiyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on koota Helsingin kaupungin ja muiden kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta soveltavien työnantajien palveluksessa olevat henkilöt yhteiseen ammattijärjestöön, valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Jyty Helsinki kuuluu Jytyyn, joka on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenjärjestö. 3.3. Yhdistyksen järjestäytyminen Yhdistyksen edustajat neuvottelevat työnantajien kanssa paikalliset sopimukset ja virasto-/laitoskohtaiset sovellutukset. Yhdistyksen jäsenmaksuprosentti vuonna 2013 on 1,30 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Jäsenistö käyttää yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa joka toinen vuosi kokoontuvassa varsinaisessa kokouksessa. Kokouksessa valitaan valtuuston puheenjohtaja, valtuuston jäsenet ja varajäsenet sekä päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista. Jyty Helsingin valtuuston toimikausi on kaksivuotinen. Valtuusto kokoontuu vuosittain kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokouksessaan valtuusto käsittelee mm. edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilit ja tilintarkastajien lausunnon sekä vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Syyskokouksessaan valtuusto mm. hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle, päättää jäsenmaksujen suuruudesta ja maksettavista palkkioista sekä valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Valtuusto valitsee 8 Jäsentiedote 5/1999, KVL Helsinki ry: Otteita puheenjohtaja Pekka Metsän juhlapuheesta yhdistyksen 80vuotisjuhlissa 9 joka toinen vuosi hallitukselle puheenjohtajan, joka samalla toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Toimikaudella 2013 – 2014 yhdistyksen puheenjohtajana toimii Jussi Ruokonen. Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja neljästätoista jäsenestä varajäsenineen. Hallitus hyväksyy esimerkiksi paikalliset sopimukset, luo edunvalvonta- ja muita strategioita, huolehtii osaltaan pääluottamusmiesten ja muiden edustuksellisten toimijoiden tukemisesta sekä toimii yhteistyössä Jyty liiton päättävien elimien kanssa. Hallitus asettaa avukseen toimikuntia ja nimeää vastuuhenkilöitä. Jyty Helsingin toimisto palvelee yhdistystä ja jäseniä arkipäivisin. Yhdistyksen toimistossa työskentelee kaksi työntekijää; jäsenpalvelusihteeri sekä taloussihteeri.9 3.4. Organisaatio ennen uudistusta Ennen uudistusta Jyty Helsingin edunvalvontaorganisaatio koostui kymmenestä ammattiosastosta, jotka olivat Hallinnon ammattiosasto (HAL), Hankintakeskuksen, Palmian ja Helsingin tukkutorin ammattiosasto (HPT), Helsingin Energian ammattiosasto (ELA), Helsingin seudun ympäristön ammattiosasto (HSY), Kaupunginkirjaston ammattiosasto (KIR), Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen ammattiosasto (KRK), Opetus-, sivistys- ja vapaa-aikatoimen ammattiosasto (OSV), Rakennustoimen ammattiosasto (RAKTO), Sosiaalitoimen ammattiosasto (SOTO) ja Terveyskeskuksen ammattiosasto (TERVA). Kaupungin konserniin kuuluvien laitosten jytyläiset työntekijät kuuluivat edellä mainittuihin ammattiosastoihin. Useat ammattiosastot toimivat yhdessä tai useammassa virastossa ja laitoksessa. Yksi ammattiosasto saattoi toimia useamman kuin yhden apulaiskaupunginjohtajan toimialalla ja niiden toiminta erosi suuresti toisistaan. Yhteiset edunvalvonnan käytänteet puuttuivat tai niissä oli suuria eroja ammattiosastosta ja pääluottamussektorista riippuen. 9 Jyty Helsinki ry:n internetsivut 25.6.2013, www.jytyhelsinki.fi, Yhdistyksen yleisesittely 10 Ammattiosastojen koko ja jäsenmäärät vaihtelivat suuresti vajaasta 100 jäsenestä reiluun 600 jäseneen. Pääluottamus- ja luottamusmiesten ajankäyttö vaihteli myös runsaasti. Päätoimisia pääluottamusmiehiä yhdistyksellä oli vuoden 2012 lopussa kaksi. 4. UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Jyty Helsingin pääluottamusmies- ja ammattiosastouudistuksen lähtökohtana ovat Helsingin kaupungin organisaatiossa tapahtuvat muutokset sekä ammattiyhdistyksen edunvalvonnalliset muutostarpeet. Kaupungin vanhoja rakenteita muutetaan, yhdistetään ja yhtiöitetään esimerkiksi lakimuutosten tuomien vaatimusten mukaiseksi. Palvelurakenteita halutaan muuttaa asiakaslähtöisiksi, taloudellisiksi sekä tarkoituksenmukaisiksi. Kaupungin asettamat tuloksellisuustavoitteet ovat kasvava haaste työntekijöille, joiden määrää ei suunnitella lisättävän. Ammattiyhdistysten edunvalvonnan on pysyttävä näissä muutoksissa työntekijöiden tukena. Muutoksen ideoijana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Ruokonen, joka tunnisti yhdistyksen pääneuvottelijana ulkoiset ja sisäiset syyt muutokselle: kaupungin organisaation muuttumisen sekä yhdistyksen ammattimaisemman edunvalvontatyön kehittämistarpeen. Yhdistyksen edellisestä organisaatiomuutoksesta oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta, joten toiminnan ajanmukaistaminen oli tarpeellista tehdä. 4.1. Haasteet ja muutostarpeet Helsingin kaupungin suurinta organisaatiomuutosta toteutetaan parhaillaan, kun vuoden 2013 alusta perustettiin sosiaali- ja terveysvirasto yhdistämällä entiset sosiaalivirasto sekä terveysvirasto yhtenäiseksi organisaatioksi. Päivähoito- sekä leikkipuistotoiminta eriytyivät entisestä sosiaalivirastosta omaksi virastokseen, varhaiskasvatusvirastoksi. Näissä kahdessa uudessa virastossa työskentelee yhteensä noin 20 000 työntekijää. Kahden erilaisen kulttuurin virastojen yhdistyminen on tuonut haasteita kulttuurien yhtenäistämisessä ja uusien käytänteiden luomisessa sosiaali- ja terveyssektorille. Jyty Helsinki on mukana muiden työntekijöiden edunvalvontajärjestöjen kanssa varmistamassa yhteistoiminnan toteutumista ja työntekijöiden kuulemista tässä suuressa muutoksessa. Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan kaupungin kolmen keskushallinnon viraston yhdistämistä. Hallintokeskus, henkilöstökeskus sekä talous- ja suunnittelukeskus yhdistyvät kaupunginkansliaksi ensi vuoden alusta. Uudistus koskee yli 550 työntekijää. Organisationaaliset uudistukset ovat osa kaupungin neljävuotista strategiaohjelmaa, joten tulevina vuosina on tulossa lisää hallintokuntien yhdistämisiä, hallintomallimuutoksia sekä yhtiöittämisiä, joista ajankohtaisimpia ovat Helsingin sataman, Helsingin Energian ja Palmian yhtiöittämiset. Palmian pysyminen kaupungin liikelai- 11 toksena tai sen siirtyminen vapaille markkinoille osakeyhtiöksi kilpailuneutraliteettisäännösten edellyttämällä tavalla tulee vaikuttamaan osaltaan henkilöstön asemaan. Virastojen yhdistämisen sekä uusien virastojen ja laitosten perustamisen suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnalla on suuri merkitys eri näkökulmien esille tuomisessa ennen päätöksentekoa. Lisääntyvät kaupungin organisaatiomuutokset ovat tuoneet mukanaan tarpeen uudistaa Jyty Helsingin ammattiosastojakoa kaupungin organisaation mukaiseksi, sillä pääluottamismiesten toimialueet ovat poikenneet kaupungin organisaatiosta. Edunvalvonnallisena haasteena on ollut luottamusmiehistön oikea-aikainen ja suunnitelmallinen reagointi tuleviin muutoksiin sekä yhtenäisten edunvalvonnallisten prosessien toteuttaminen Jyty Helsingin sisällä. 4.2. Uudistuksen tavoitteet Jyty Helsingin luottamusmiesjärjestelmän ja ammattiosastouudistuksen tavoitteena on turvata yhdistyksen perustehtävä: jäsenten edunvalvonta. Edunvalvontaa on tarkoitus tehostaa lisäämällä luottamismiesten ammatillisuutta ja ammattitaitoa. Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten vertaistukea halutaan edistää luomalla yhteiset rakenteet pääluottamusmiesten ja puheenjohtajan kokouksille sekä toimialueiden pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten yhteisille tapaamisille. Yhteisten käytänteiden toivotaan lisäävän osaltaan ammatillisuutta edunvalvontaan. Jäsenistön tulee voida luottaa siihen, että luottamusmiehistö reagoi asioihin oikea-aikaisesti jäsenten edun mukaisesti. On tärkeää, että pääluottamusmiehen merkitystä tuodaan lähemmäksi jäsenistöä. Tämä tapahtuu pääluottamusmiesten yhteydenotoilla uusiin jäseniin näiden yhdistykseen liittymisen yhteydessä sekä lisäämällä ajankohtaisviestintää jäsenistölle. Tavoitteena on lisätä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia yhdistyksen toimintaan heidän oman ammattiosastonsa kautta. 12 Ammattiosastojen yhdistyminen ja sitä kautta niiden väheneminen mahdollistavat eri ammattiryhmien vertaisryhmätoiminnan jaostoissa tai erilaisissa toimintaryhmissä. Ammattiosastojen toiminnan tulee tukea entistä enemmän myös edunvalvontaa. Aktiivinen toiminta jäsenten eduksi tuo yhdistykseen uusia jäseniä. Lisäksi yhdistys organisoi jäsenhankintakampanjoita, joista hyötyy uuden jäsenen lisäksi myös yksittäinen jäsenhankkija. 4.3. Organisaatio uudistuksen jälkeen Emokaupungin ammattiosastot noudattavat Helsingin kaupungin kaupunginjohtajan ja neljän apulaiskaupunginjohtajan toimialuerajoja. Ammattiosastot ovat Hallinnon ammattiosasto (HAL), Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen ammattiosasto (KRK), Opetus-, sivistys- ja vapaa-aikatoimen ammattiosasto (OSV), Rakennus- ja ympäristötoimen ammattiosasto (RYT) sekä Sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston ammattiosasto (SOTEVA). Lisäksi perustettiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän piiriin kuuluva Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ja liikenteen ammattiosasto (HeSYLi) sekä kaupungin konserniyhtiöiden ammattiosasto (HelKO). Vain yhden, KRK:n ammattiosaston rakenne säilyi muutoksessa entisellään, muut muotoutuivat uudelleen yhdistymisten kautta. Uudessa organisaatiossa pääluottamusmiehiä on kahdeksan. Ammattiosastojaon mukaisesti jokaisella kaupunginjohtajan toimialueella toimii kussakin yksi pääluottamusmies, kuntayhtymän HeSYLissä yksi ja konserniyhtiöiden sektorilla kaksi pääluottamusmiestä. Jyty Helsingin luottamusmiesten määrä on sidoksissa ammattiosastojen kokoon ja jäsenmäärään, joten kaikissa virastoissa ja laitoksissa ei ole omaa luottamusmiestä, vaan yhteistoimintaa toteuttavat näissä virastoissa yhdistyksen yhteistoimintahenkilöt. 5. MUUTOKSEN PROSESSIKUVAUS 5.1. Muutoksen suunnittelu ja toteutus Muutoksen suunnittelutyö aloitettiin puheenjohtajan ideoiman organisaatiomallin pohjalta Jyty Helsingin hallituksen vuoden 2012 aloittajaisseminaarissa. Organisaatiomallin pohjana toimi Helsingin kaupungin organisaatiomalli, joka perustuu kaupunginjohtajien toimialueisiin, rooteleihin. Lähtökohtana uudistukselle oli siis puheenjohtajan kokemat muutostarpeet. Alustava malli selvensi vanhan ja uuden organisaation eroja ja puheenjohtaja esitteli suunnitelman taustoja. Hallituksen jäsenet arvioivat ja työstivät työpajoissa uudistuksen prosesseja ja tulevia käytänteitä. Heidän suhtautuminen uudistukseen oli aluksi varovaisen optimistinen. Yhdessä pohtiminen ja ajatusten selkeytyminen uudistuksen tuomista hyödyistä auttoivat hallituksen jäseniä vakuuttumaan, että muutos on toteutettavissa. Hallituksen jäsenistä enemmistö toimii ammattiosastonsa 13 puheenjohtajana tai luottamusmiestehtävissä, joten suunniteltava uudistus tulisi vaikuttamaan suoraan heidän omaan toimintaansa. Uusi organisaatiomalli esiteltiin Jyty Helsingin valtuuston jäsenistölle kevätkokouksessa, jonka jälkeen malli hyväksyttiin hallituksen kokouksessa. Jyty Helsingin puheenjohtaja esitteli asian alueen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivillä syksyllä 2012. Lisäksi jäsenistöä tiedotettiin asiasta Jyty-lehden Jyty Helsingin jäsentiedotteessa puheenjohtajan palstalla. Suunnittelutyö saatiin valmiiksi Jytyn kauden 2013–2016 luottamusmiesvaalien alla loppusyksystä 2012. Uutta mallia päästiin toteuttamaan uusien pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten kanssa heti uuden luottamusmieskauden alussa. Vaalien jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja viestitti uusien pääluottamusmiesten kautta virastojen ja laitosten johdolle Jyty Helsingin uudesta pääluottamusmiesorganisaatiosta sekä neuvottelu- ja yhteistoimintakäytänteistä. Puheenjohtajan ja pääluottamusmiesten työkokousten aloittamisen myötä pääluottamusmiesten jäsentiedottamista ammattiosastojen käytänteistä yhtenäistettiin ja tehostettiin sekä ammattiosastokohtaiset luottamusmiestapaamiset aloitettiin pääluottamusmiesten johdolla. 6. ROOLIJAKO Henkilöstön edustajien tehtäviä määrittelevät useat lait ja sopimukset, tärkeimpinä niistä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, joka määrittelee luottamusmiehen tehtävät luvussa VII 5 pykälän 1 momentissa sekä yhteistoimintalaki (449/2007). Laki määrittelee työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen työnantajan määräysvallassa olevien asioiden yhteisestä hoitamisesta. Luottamusmiesten tehtävät ovat usein hyvin moninaisia. Osa tehtävistä on virallisia ja perustuu KVTES:n luottamusmiesluvun määräyksiin. Osa luottamusmiehille muotoutuneista tehtävistä on epävirallisia, yhdistyksen ja henkilöstöedustajan tehtäviä. Luottamusmiesten päätehtäväalueita on kolme: palvelussuhteen ehtojen valvonta, palvelussuhteen ehtojen kehittäminen ja työpaikkatoiminnan kehittäminen.10 Jyty Helsingin uudistuksen tärkeänä tavoitteena on parantaa edunvalvontaa ja lisätä sen ammattimaisuutta. Työnjakoa on selkeytetty edunvalvonnan ja yhteistoiminnan osalta. Koska pääluottamusmiehiä on aikaisempaa vähemmän, heidän keskinäinen yhteistyönsä helpottuu ja toimii näin pääluottamusmiehen työn tukena. Pääluottamusmies sekä ammattiosaston puheenjohtaja ovat työpari omassa ammattiosastossaan. Luottamusmiehet ja yhteistoimintahenkilöt edustavat henkilöstöä oman virastonsa tai laitoksensa virallisissa yhteistoimintaelimissä. Tärkeä osa Jyty Helsingin henkilöstönedustajien ammatillisen osaamisen kehittymisessä ovat Jytyn järjestämät luottamusmieskoulutukset sekä teemalliset jatkokoulutukset. Lisäksi 10 Luottamusmiehen ABC, kunnalliset toimialat, sivu 7, Jyty, 2013 14 yhdistys järjestää omia koulutuksellisia luottamusmiesten, yhteistoimintahenkilöiden, työsuojelutoimijoiden sekä ammattiosastojen puheenjohtajien tapaamisia. Jyty järjestää alueen yhdistysten puheenjohtajille omia tapaamisia. Yhdistys rekrytoi aktiivisesti uusia jäseniä esimerkiksi omilla ja Jytyn valtakunnallisilla jäsenkampanjoilla. Tässä työssä ovat avainasemassa niin yhdistyksen puheenjohtaja, pääluottamusmiehet, luottamusmiehet, yhteistoimintahenkilöt kuin ammattiosastoaktiivit. 6.1. Henkilöstön edustajien roolit Jyty Helsingin puheenjohtaja toimii kaupunkitason neuvottelijana ja samalla ylimpänä pääluottamusmiehenä, joka toimii henkilöstönedustajana kaupunkitason yhteistoimintaelimissä, työryhmissä sekä paikallisissa neuvotteluissa. Lisäksi puheenjohtaja toimii yhdistyksen toimiston esimiehenä. Muutoksen myötä puheenjohtajan rooli ei ole muuttunut perusasioissa, mutta rooli suhteessa pääluottamusmiehiin on muuttunut koordinoivammaksi. Hän tukee ja ohjaa pääluottamusmiehiä heidän työssään sekä järjestää yhdistyksen omia koulutuksia henkilöstönedustajille. Yhdistyksen puheenjohtaja toimii pääluottamusmiesten viikoittaisten tapaamisten puheenjohtajana. Tapaamisissa käsitellään niin valtakunnallisia, liittokohtaisia kuin kaupungin sisäisiä ajankohtaisia asioita sekä pääluottamusmiesten tuomia arjen esimerkkitapauksia yhdessä käsiteltäviksi. Uudessa organisaatiossa on kasvatettu pääluottamusmiesten roolia oman toimialueensa edunvalvojana. Kaupunkitasoiset toimintalinjaukset tehdään yhdessä puheenjohtajan kanssa pidetyissä viikoittaisissa kokouksissa yksittäisen jäsenen, neuvottelulinjausten ja yhteistoiminta-asioiden osalta. Pääluottamusmies hoitaa kaikki jäsenneuvottelut niin työehto-, uudelleensijoitus- kuin muissa jäsenen työnmuutosasioissa. Pääluottamusmies toimii pääsääntöisesti ammattiosastonsa sihteerinä sekä tiedottaa säännöllisesti jäsenistölle sähköpostitse ammattiosastonsa, yhdistyksensä sekä Jytyn edunvalvontakuulumisia. Hän on myös mukana järjestämässä ammattiosastojen jäseniltoja ja -tapahtumia, joissa käsitellään ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita. Luottamusmiehet toimivat omien virastojensa tai laitostensa virallisissa yhteistoimintaelimissä henkilöstön edustajina. Suurimmissa virastoissa luottamusmiehellä on oma vastuualueensa, hän toimii esimerkiksi osastonsa yhteistoimintaelimissä. Luottamusmiehet tekevät kiinteää yhteistyötä toimialueensa pääluottamusmiehen kanssa. Säännöllisissä kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia yhteistoiminnallisia ja edunvalvonnallisia asioita. Luottamusmiehet ovat oman virastonsa yhteyshenkilöitä jäsenistön ja pääluottamusmiehen välillä. Pienemmissä virastoissa ja laitoksissa toimialueen ammattiosaston valitsema yhteistoimintahenkilö toimii luottamusmiehen tavoin oman virastonsa virallisessa yhteistoimintaelimessä henkilöstön edustajana. Hän tiedottaa toimialueensa pääluottamusmiehelle virastonsa ajankohtaisista henkilöstöön liittyvistä suunnitteilla olevista sekä toteutettavista asioista. 15 7. ARVIOINTI Arviointityö on osa niin toiminnan kuin muutosten toteuttamista. Se tuo näkyviin tavoitteiden toteutumisen sekä mahdolliset kehittämiskohteet ja muutostarpeet. Lähestyn Jyty Helsingin luottamusmies- ja organisaatiomuutosta pääluottamusmiesten näkökulmasta, siksi toteutin kyselyn seitsemälle pääluottamusmieskollegalleni, jotka toimivat Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa päätoimisina tai osa-aikaisina pääluottamusmiehinä. Heidän kokemuspohjansa luottamustoimeen on moninaista; osa on toiminut pääluottamusmiehenä usean kauden ajan, osa toimii luottamustehtävässä ensimmäistä kauttaan. Lähetin kirjalliset kysymykset pääluottamusmiehille sähköpostitse kahden viikon vastausajalla lokakuussa 2013, kymmenen kuukautta uudistuksen ja uuden luottamusmieskauden aloittamisesta. Toiveeni oli, että he pohtivat vastauksia täysin heidän omasta ammatillisesta näkökulmastaan. Sain kirjalliset vastaukset neljältä pääluottamusmieheltä. Vastaukset toimivat hanketyössäni uudistuksen arviointina ja olen hyödyntänyt myös omia kokemuksiani pääluottamusmiehenä. Käsittelen arvioinnissa vastauksia nimettöminä. 7.1. Kysymykset Kysymyksiä on neljä, jotka mahdollistavat myös oman toiminnan arvioinnin. 1. 2. 3. 4. Millaisia tavoitteita toivoit uudistukselta edunvalvonnallisesti? Miten uudistuksen tavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? Mitä osa-aluetta uudistuksessa tulisi vielä kehittää? Miten koet oman roolisi edunvalvojana muuttuneen? 7.2. Odotukset ja tavoitteiden toteutuminen Pääluottamusmiesten odotukset liittyivät työn ammatillistumiseen sekä yhteisten tapaamisten tuomaan vertaistukeen, tiedon jakamiseen ja toisilta oppimiseen. Yhtenäisen toiminnan kehittämisen ja käytännön asioiden läpikäymisen toivottiin edistävän edunvalvonnan vahvistumista. Tapaamisten sisältöön ja rakenteeseen ollaan oltu tyytyväisiä. ”Odotin myös jytyläistä kaupunkitason neuvottelu- ja pääluottamusmieskulttuurin muodostumista viikottaisten tapaamistemme myötä ja ryhmän tukea omiin ongelmatilanteisiin.” Virastojen ja laitosten erilaiset toimintakulttuurit asettavat pääluottamusmiehille haasteita niin yhteistoiminnan toteuttamisessa kuin neuvottelutilanteissa. Pääluottamusmiesten ja puheenjohtajan tapaamiset ovat antaneet konkreettisia käytännönohjeita ja vinkkejä työnantajan kanssa toteutettavaan yhteistyöhön. Näitä säännöllisiä tapaamisia odotettiin kovasti, siksi syksyn aikana tulleet kokousten peruutukset ovat olleet pettymys. 16 ”PLM-palaverit ovat olleet antoisia, jokseenkin viikoittaiset tapaamiset eivät ole toteutuneet. Kaikille lm:lle ja yt:lle tarkoitettuihin tilaisuuksiin mahdollisen monen pitäisi osallistua, sillä luottamusmiesten tehtäviin kuuluvia asioita ja yt-asioita käsitellään monipuolisesti. Eteenkin ajankohtaisten asioiden käsittely tapaamisessa on ensi arvoisen tärkeää.” ”Suurin ongelma on selkeästi yhteisen ajan puute.” Jäsenistölle tiedottamisen tehostaminen ja säännönmukaistaminen on koettu tärkeäksi osaksi pääluottamusmiehen tehtävää. Uudistus on yhdenmukaistanut pääluottamusmiesten ja ammattiosastojen toteuttamaa tiedottamista yhtenäisen Jyty Helsingin linjan mukaiseksi. Aiemmat pääluottamusmiessektoreiden ja ammattiosastojen tiedottamisen käytänteet ovat eronneet suuresti toisistaan. Kun pääluottamusmiehillä on reaaliaikainen tieto käytettävissään, hänen on helpompaa tiedottaa jäsenistölleen ajankohtaisista asioista. Puheenjohtajan pitämät ajankohtaiskatsaukset kuuluvat tärkeänä osana pääluottamismiesten tapaamisten rakenteeseen. Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten välinen kommunikointi, yhteistyö sekä tiedottaminen ovat myös kehittyneet. Pääluottamusmiehet jalkauttavat omissa kokouksissaan saadun tiedon luottamusmiehille pääluottamusmiessektorin luottamusmiestapaamisissaan ja sähköpostitiedotteissaan. ”Rootelien ja pääluottamusmiehien käytettävissä olevan ajan erilaisuus näkyy ryhmäytymisessä, avoimuudessa, osaamisessa ja sen kehittämisessä.” ”Kun edunvalvonta kattaa organisatorisesti koko ”puun haaroineen” eri virastojen työntekijöistä kaupunginjohtajaan asti, voisi olettaa synergiaetuja syntyvän myös tällä saralla.” 17 7.3. Pääluottamismiehen roolin muutokset Pääluottamusmiessektorit ovat uudistuksen jälkeenkin eri kokoisia virastoiltaan, laitoksiltaan ja jäsenmääriltään. Näin ollen pääluottamusmiestyön ajankäyttö vaihtelee. Ammatillisen identiteetin ja toiminnan kehittäminen on haastavaa, kun pääluottamusmiestehtävää toteutetaan perustyön ohessa. Yhdistyksellä on kaksi päätoimista pääluottamusmiestä, joiden sektorit ovat suurempia. Jäsenmäärältään suurin pääluottamusmiessektori kuuluu Sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston ammattiosasto SOTEVAlle, jolla on toistatuhatta jäsentä. Pienin sektori kuuluu kaupungin konserniyhtiöiden ammattiosasto HelKOlle, jossa on alle sata jäsentä. ”Vaikka kaikilla ei olekaan päätoimisuutta, tekee suurin osa ryhmästämme tätä ”päätoimisenoloisesti”, mikä vaikuttaa asenteeseen. Minäkin olen saanut tukea – jos en suoraan niin keskustelujen avulla.” Pääluottamusmiehen työ koetaan yksinpuurtamisena, siksi vertaistukea pidetään tärkeänä. Neuvottelutilanteissa ja yhteistoiminnan toteuttamisessa voidaan kohdata työnantajan tai muiden kumppaneiden osalta passiivisuutta, vähättelyä tai jopa vihamielisyyttä, mutta parhaimmillaan neuvottelukumppanit voivat olla pääluottamusmiehelle tasavertaisia toimijoita. ”Neuvotteluissa eri virastoissa mielipiteitäni ja asiantuntemusta kunnioitetaan ja kuunnellaan. Saan vietyä asioita eteenpäin ja minuun luotetaan tasavertaisena neuvottelijana. Lisätiedon saaminen, etsiminen ja oppiminen ovat lisääntyneet.” Jäsenten edunvalvonta-asioiden rinnalle tulevat yhä useammin henkisen työsuojelun asiat. Pääluottamusmieheltä vaaditaan laaja-alaista tietoa kaikesta, mikä liittyy työntekijöiden tilanteisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. ”Raja työsuojelun ja edunvalvonnan välillä on kovin häilyvä, kun työsuojelullisesta jaksamisesta tulee luottamusmiesasia esim. epäasiallisen esimiestyön seurauksena.” 7.4. Kehittämistarpeet Uudistuksen suurin kehittämistarve on yhteisen ajan löytäminen ja priorisointi pääluottamusmiesten ja puheenjohtajan säännöllisille viikottaisille tapaamisille. Vertaistoiminnan tuoma tiedon jakamien ja uuden oppiminen koetaan tärkeäksi osaksi pääluottamustehtävän kehittämisessä. Toisaalta vajaan vuoden uudistuksen toteuttamisen jälkeen ammatti-identiteetin löytymiseen on vielä matkaa. ”Kaikkien pääluottamusmiesten tulisi suhtautua tehtäväänsä ammatillisesti - nyt kaikki eivät sitä tee - - - olemme ryhmänä juuri niin heikkoja kuin sen heikoin lenkki, vaikka meillä pitäisi olla asenne ”olemme niin vahvoja kuin vahvoin meistä”.” Konserniyhtymän puolella edunvalvonta koetaan haasteellisempana ja hajaantuneempana kuin emokaupungissa. Johtamiskulttuuri on lähempänä yksityissektoria, jossa yhteistoiminnan toteuttaminen voi erota kuntasektorin käytänteistä. Jyty 18 Helsingin uudistuksen toivotaan integroivan konserniyhtiöiden välisiä edunvalvontakäytänteitä ja lisäävän henkilöstönedustajien roolia johdon kumppanina. Pääluottamusmiehet toivovat olevansa tiiviimmin mukana pääluottamusmiesyhteisössä. Pääluottamusmiesten sektorit eroavat suuresti toisistaan niin kooltaan kuin virastojen ja laitosten määrältään. Luottamusmiesverkoston ylläpitäminen ja aktivointi vaatii ajankäyttöä ja jos luottamustehtävää toteutetaan oman työn ohella, kaikkeen ei jää aikaa. Toisaalta suurempien sektoreiden pääluottamusmiesten ajankäytön hallinta on koetuksella esimerkiksi järjestelyvaraeräneuvottelujen yhteydessä. ”Jos joskus tuntuu, ettei oman viraston/laitoksen/yhtymän edustettavat tiedä esim. omaa luottamusmiestään tai edustajaansa eri toimielimissä, kuinka saataisiin tietoisuutta lisää monivirastoisiin kuvioihin? Muutenkin aktivointi on ongelma, eikä liity erityisesti uudistuksen kehittämiseen.” Ammattiosastojen välinen käytännön yhteistyö on uudessakin organisaatiossa vähäistä. Tähän toivottiin muutosta, tosin yhteistyön kehittymiseen voivat vaikuttaa niin pääluottamusmiehet kuin ammattiosastoaktiivitkin. 8. YHTEENVETO Kannattiko Jyty Helsingin historian suurin pääluottamusmies- ja ammattiosastouudistus toteuttaa, vai onko yhdistyksen toiminta kärsinyt muutoksesta? Kyllä kannatti. Uudistustyön toteuttaminen on vielä alussa, joten voimme hakea yhdessä kehittämiskohteisiin ratkaisuja ja kehittää toimintaa entistä paremmaksi. Jyty Helsinki on reagoinut kehittämistarpeisiin ja pystynyt uudistamaan toimintaansa. Tähän työhön tarvitaan pääluottamusmiesten lisäksi aktiivisia ammattiosastotoimijoita. Kaupungin uudistuvan organisaation lisäksi lähivuosien valtakunnalliset suuret uudistukset, sote-uudistus ja kuntaliitokset sekä pääkaupunkiseudun mahdollinen metropolihallinto tuovat suuria muutoksia myös Helsingille ja koskettavat miltei kaikkia kaupungin työntekijöitä. Näissä uudistuksissa ammattiyhdistyksellä on suuri rooli työntekijöiden edunvalvojana. Tämä luottamusmies- ja ammattiosastouudistus tehtiin paremman edunvalvonnan puolesta! 19 9. LÄHDELUETTELO Helsingin kaupungin Helmi-intrasivut 26.6.2013, Prosessit ja organisaatio Helsingin kaupungin tiedote 10.10.2013 Helsingin kaupungin Helmi-intrasivut 26.6.2013, Henkilöstö Helsingin kaupunki/Henkilöstökeskus/Henkilöstöpolitiikka, Irmeli Kulokari, Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa -periaatteet, 3.3.2008 Helsingin kaupunki/Henkilöstökeskus, Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Helsingin kaupungissa -sopimus, 3.3.2008 Jyty Helsinki ry:n internetsivut 25.6.2013, www.jytyhelsinki.fi, Yhdistyksen yleisesittely Jyty Helsinki ry:n Opetus- sivistys- ja vapaa-aikatoimen ammattiosaston 30-vuotishistoriikki, Arja Björkman, 2012 Jäsentiedote 4/1999, KVL Helsinki ry Jäsentiedote 5/1999, KVL Helsinki ry: Otteita puheenjohtaja Pekka Metsän juhlapuheesta yhdistyksen 80-vuotisjuhlissa Luottamismiehen ABC, kunnalliset toimialat, Jyty 2013 Hanketyön valokuvat: Kaisa Soininen, marraskuu 2013
© Copyright 2024