SUOMEN SHAKKI
3 / 2011 SUOMEN SHAKKI Ideaparkin shakkitapahtuma tammer-shakille JSM-KULTAA koulaisten pm | lilienthalin syntymästä 100 vuotta SUOMEN SHAKKI 1 SUOMEN SHAKKI SISÄLLYS 3 / 2011 Liigapalsta s. 4 Shakkia Ideaparkissa s. 17 Koululaisten PM s. 20 Pääkirjoitus Liigapalsta Garden turnaus Shakkitapahtuma Ideaparkissa Koululaisten PM Kilpailukutsuja Pühajärven turnaus Rilton Cup Karlstadin turnaus Andor Lilienthalin syntymästä 100 vuotta Tim Krabbé Shakkivisa Kuukauden analyysi Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta Shakkivisan vastaukset Kartulla kopautettua Kombit Ratkaisuja SKSL tiedottaa 3 4 14 17 20 26 & 62 27 30 35 38 44 45 46 50 55 56 61 62 64 Andor Lilienthal 100 v s. 38 PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, 050 5813500, [email protected] www.shakkihistoria.blogspot.com TOIMITUSNEUVOSTO Petteri Paronen pj., Johanna Paasikangas-Tella, Toivo Pudas, Pekka Sairanen, Osmo Särkilahti ja Henry Tanner JULKAISIJA Suomen Keskusshakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 0355-8096 SUOMEN SHAKKI ilmestyy kahdeksan kertaa vuodesssa TILAUSHINNAT 2011 kotimaahan 40,00 €, ulkomaille 55,00 €, irtonumero 5,50 € PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy, Nordea 106430-204938 ILMOITUSHINNAT 2011 1/1 sivu 400,00 €, 1/2 sivu 250,00 €, 1/4 sivu 150,00 €, 1/6 sivu 120,00 € Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 23 % Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HEINÄKUUN ALUSSA. AINEISTO PÄÄTOIMITTAJALLE 31. TOUKOKUUTA MENNESSÄ. SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka 050 9310608, [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, [email protected] 22 SUOMENSHAKKI SHAKKI SUOMEN |PÄÄKIRJOITUS| ota yhteyttä: Koulushakkiin liittyvissä asioissa Kimmo Telenius p. 050 3017425 [email protected] www.koulushakki.fi Koulushakista ja lajimarkkinoinnista S hakkiliitto nimesi kuluvan vuoden koulushakin teemavuodeksi tavoitteenaan innostaa koululaisia ja uusia harrastajia monipuolisen ja kehittävän*) lajimme pariin. Hanketta varten liiton hallitus asetti jo viime kesästä toimineen koulushakkityöryhmän, jonka koordinoimana ja työstämänä on syntynyt kelpo vieheitä. Niitä taitavasti käyttämällä uusien sielujen houkuttelu on helpompaa. Monipuolista lajiaineistoa sisältävät Shakki!-lehti ja koulushakin verkkosivusto julkaistiin tammikuussa ja muutakin materiaalia on tuotettu. Edullisia pelivälinesarjoja koulukerhojen tarpeisiin on vielä jonkin verran jäljellä. Entiset koulujen suurjuhlat korvaavassa Your Move -tapahtumassa kesäkuussa Helsingissä pyritään näkymään jatkuvasti paisuvan lajikirjon joukossa ja seuraava shakkipedagogiikkakurssi järjestetään syyskuussa Tampereella. Tätä kirjoitettaessa on meneillään kerhokysely koulushakin nykytilanteen ja kentän kehitysehdotusten kartoittamiseksi. Teemavuoden ansiokkaimmat ja näkyvimmät toiminnalliset jytkyt on toistaiseksi nähty Pirkanmaalla ja Jyväskylässä. Modernia ilmettä ja erinomaisia tuotenimiä shakin opetukseen lanseerannut Shakkilinna laajentaa reviiriään, Helsingin Shakkiliiton nuorten sarjakilpailu jatkaa vakaalla kasvu-uralla ja Lauttasaaren kirkolle on paikallinen kerho rakentanut toimivan aloittelijaturnausmallin. Markkinoinnin ja opetuksen apuvälineet sekä happotestatut menettelytavat ovat siis olemassa. Valmennusosaamista on ainakin ruuhka-Suomen alueella. Taloudellista valmennustukea saa, kun perustellen anoo. Mutta tuntuu, että suomalaisen Caissan kengässä on silti kivi, joka hidastaa etenemistä. Se tuntee nimet passiivisuus ja saamattomuus: Joku Muu hoitaa… Vanhaa stadilaista hieman harmittaa erityisesti pääkaupungin seurojen laimea into nuorisotoimintaan ja uuden pelaajakannan rekrytointiin. Helsingissä kuitenkin on runsaimmat kalavedet. Aktiivisia lajiesittelyjen suorittajia lähinnä kerhojen jäsenistä kaivataan lisää. Omat kokemukseni pääkaupunkiseudun koulukäynneiltä ovat poikkeuksetta olleet positiivisia. Opettajat ja varsinkin ikäluokan 10–12 v. oppilaat ovat suhtautuneet shakkiin innostuneen uteliaasti, joten tilausta on. Kaikissa kohteissa käynnistyykin shakkikerho viimeistään syksyllä. Suoritetuista lajiesittelyistä maksetaan kerhoille pieni korvaus. Kaikkia mahdollisia kontakteja paikallisiin kouluihin kannattaa käyttää. Kerhoissa kannattaa myös miettiä, ovatko valmiudet uuden jäsenpotentiaalin vastaanottoon muistet- tu päivittää ajan vaatimusten tasolle? Perinteinen piestään se joukolla blikstiturnauksessa -malli ei ehkä ole paras. Ystävällisesti kohdeltu ja riittävästi opastettu noviisi saattaa nimittäin parhaassa tapauksessa piankin olla juuri se uutta näkökulmaa, motivaatiota ja jatkuvuutta kerhon toimintaan tuova aktiivi, joka antaa pelivaraa joukkueen kokoonpanoongelmien kanssa painiville kapteeneille ja ottaa kenties jonkun kerhon välttämättömistä rutiinitoimista hoitaakseen. Ja huonoimmassakin tapauksessa hän on shakkiin myönteisesti suhtautuva henkilö, joka vahvistaa kotimaista shakkikulttuuria. Mitä jos meidänkin kerhossamme suunniteltaisiin koululaisiin, potentiaalisiin aloittelijoihin ja uinuvaan jäsenkuntaan kohdistettavat markkinointitoimenpiteet nyt, niin ollaan valmiita heti kesän jälkeen? Leluja on riittävästi – ripaus reipasta tekemisen meininkiä on hakusessa. Kimmo Telenius Shakkiliiton Koulushakkivuoden teemavastaava [email protected] Fide julkaisi helmikuussa hyvän koosteen shakin useissa tutkimuksissa todettuihin hyötyihin liittyen koulushakkisivustollaan cis.fide.com/ en/reports/93-mcdonald-benefits-ofchess-in-education. *) SUOMEN SHAKKI 3 kuva matti uimonen Tammer-Shakin kultamitalijoukkue: Kai Muttilainen, Jyrki Kytöniemi, Olli Sisättö, Jarkko Penttinen, Pekka Köykkä, Janne Mertanen, Timo Lampén, Heikki Lehtinen, Mika Karttunen ja Aleksander Veingold. SM-liiga TammerSh BF-Aatos SalSK Velhot HSK VammSK MatSK EtVaS JoeSK MatSK 2 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 3 2 2 2 2 2 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 2 0 0 0 2 2 2 3 3 3 3 5 23 – 4 10 20 – 7 10 14 – 11 8 11 – 12 5 12 – 15 5 13 – 13 4 11 – 12 4 9 – 11 4 8 – 18 2 4 – 22 0 TAMMER-SHAKKI VOITTOON Aatos hyytyi lähes kalkkiviivoilla Teksti: Jyrki Kytöniemi S eurajoukkueiden SM-liiga jatkui yli kahden kuukauden talvitauon jälkeen helmikuussa. Maksimipisteissä etenevät joukkueet Tammer-Shakki ja Betfair-Aatos kohtasivat porvoolaisen Velhot ja kolmantena majailevan Salon Shakkikerhon. Sunnuntain kierroksella kärkikaksikko otti viimein yhteen paljon odotetussa ja merkitsevässä ottelussa Tampereella. Muutkin viikonlopun kamppailut olivat kiivaita, sillä usealla joukkueella oli hyvät mahdollisuudet parantaa asemiaan päätöskierroksia ja pronssia ajatellen. SM-liigan tasaisuudesta kertookin, että kolmannen ja kahdeksannen välinen ero oli syyskauden jälkeen vain kaksi pistettä. Lauantai 12.2 (6. kierros) TammerSh–Velhot 2–2 Sarjakärjen ja selokeskiarvoykkösen kamppailusta muodostui tasainen taistelu. Ensimmäinen tulokseen päättynyt peli kesti vain 20 siirtoa, kun Velhojen Santul Kosmo kamikazeili asemansa luovutuskuntoon ja hyvin puolustautunut Jarkko Penttinen kuittasi pisteen. Velhot tasoitti pikaisesti, koska Mika Karttunen ei 4 SUOMEN SHAKKI onnistunut selviytymään avauksenjälkeisistä ongelmistaan tarkkaa asemapelaaja Tapani Sammalvuota vastaan. Uutta shakkivirtaa vuodenvaihteessa Puolasta ja Tšekistä hakenut Pekka Köykkä kombinoi aikapulien lähestyessä itselleen voittoaseman Velhojen sihteerin Tuukka Tusan kiusaksi. Perusmanselainen Veijo Mäki oli onnistunut saamaan pientä etua Petri Hokkasta vastaan, mutta aikapulassa tilanne kääntyi päälaelleen. Tästä seurannut daamiloppupeli sotilasta vähemmällä tarjosi joitakin tasapelimahdollisuuksia, mutta niitäkään Veijo ei tällä kertaa käyttänyt. Tammerin maksimisti Janne Mertanen ei ollut Timo Pääkkösen kanssa hereillä ja salli torninuhrauksen f2-sotilaaseen. Kotijoukkueen onneksi vuorostaan musta pelasi epätarkasti ja päädyttiin siirtojentoistoon ajantarkistuksen jälkeen. SalSK–BF-Aatos 1–3 Toisessa kärkiottelussa vastakkain olivat SalSK ja BF-Aatos. Salolaiset olisivat tarvinneet voiton, jotta olisivat voineet elätellä toiveita kirkkaammista mitaleista. Alusta lähtien vieraat pitivät kotijoukkuetta ahtaalla. BF-Aatoksen Tomi Nybäck teki kes- kipelissä näyttävän sotilaanuhrauksen, joka johti ratkaisevaan materiaalietuun, ja Kalle Kiik luovutti korrektisti pikimmiten. Toisen voiton helsinkiläisille toi Antti Virtanen, joka pelasi loogista peliä kumoten vakuuttavasti Ralf Rehnin epämääräiset hyökkäysyritykset. Lassi Linnanen lähti pelaamaan mustilla hyperaktiivisesti ja suurella riskillä, mutta toisen kauden salolainen Jari Järvenpää ei hämääntynyt, vaan torppasi Linnasen yritykset vaikeuksitta oivilla puolustussiirroilla, jonka jälkeen aloitti ratkaisevan etenemisen kaventaen ottelutilanteen. Eetu Prieur voitti kotijoukkueen Samuli Niemiseltä upseerin keskipelissä ja koko pelinkin muutaman siirron kuluttua. MatSK 2 – EtVaS 0–4 Matinkylän numerojoukkueen hyvästä yrityksestä huolimatta EtVaS otti selkeän rutiinivoiton. Vantaalaisten ulkomaalaisvahvistukset Meelis Kanep ja Olav Sepp veivät kokemuksella varmat voitot kärkipöydillä Mikko Tolosesta ja Mika Ebelingistä. Ebelingin ja Seppin kohtaamisessa päädyttiin siirtovaihdoin romanttiseen shakkiavaukseen, vastaanotettuun Göringin gambiittiin, jossa Sepp ei Ideaparkin shakkitapahtuma Teksti: Timo Munukka Kuvat: Jarkko Penttinen I lmeisesti koulushakkivuoden kunniaksi sekä lähestyvät eduskuntavaalit olivat taustalla, kun Tampereen kupeeseen Lempäälän Ideaparkiin järjestettiin shakkitapahtumia koko lauantaiksi 26.3. Shakin yleisjärjestelyistä vastasi Tammer-Shakki. Ohjelmassa oli Shakkilinnan järjestämä shakkirata, Tammer-Shakin joukkuemestaruusjuhlat sekä kaksi varsinaista vetonaulaa eli pikashakin näytösottelu eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vastaan Helsingin Shakkiliiton nappulamestari Maria Larionova. Päätteeksi vielä kansanedustaja Arto Satonen pelasi simultaanin 11 pelaajaa vastaan. Shakkilinnan shakkirata Shakkilinnan vetäjät Suomen mestari KvM Mika Karttunen ja KvM Heikki Lehtinen pitivät aamulla shakkirataa aloitteleville shakista kiinnostuneille koululaisille, jossa teemoina olivat sotilasturnajaiset, ratsujen laukkakisa, kauramopon kampitus ja shakkimatti. Tammer-Shakin joukkuemestarit Joukkueiden Suomen mestaruuden voittanut Tammer-Shakki oli tuonut kiertopalkintona olevan ”samovaarin” kaiken kansan keskelle näytille, ja paikalla olivat mestareista Mika Karttunen, Heikki Lehtinen, Jarkko Penttinen, Janne Mertanen, Jyrki Kytöniemi, Pekka Köykkä ja pj. Kai Muttilainen. Sauli Niinistön ja Maria Larionovan ottelu keräsi valtaisan yleisömeren. Maria voitti ottelun puhtaasti 2–0.. Näytösottelu Sauli Niinistö – Maria Larionova Mitalistiesittelyiden jälkeen Jaakko Mäntyniemi pääsi selostamaan päivän sähköistä näytösottelua. Aluksi selostaja kyseli turhat ”jännityskysymykset” pois. Marialle samaa kysymystä oli tehty jo pari viikkoa koulussa päivittäin, joten olisi ihme, ellei jännittäisi. Siihen selostaja totesi, että niin pitääkin. Seuraavaksi Sauli pääsi kertomaan 6-vuotiaana alkaneesta shakkiurastaan ja ”kohokohtana” on ollut häviäminen pikapelissä senaattori Satoselle vain ajalla, koska vessassa oli pitänyt poiketa kesken kaiken. Sillä välin kun ottelijat siirtyivät shakkiareenalle, haastateltiin senaattori Satosta. Hän mainitsi, että eduskunnassa Johanna SUOMEN SHAKKI 17 |NUORET| Koululaisten Pohjoismaiden mestaruus 2011 Suomelle kulta, hopea ja kaksi pronssia Teksti: Heimo Valkama ja Tapio Salo Kuvat: Heimo Valkama V uoden 2011 koululaisshakin pohjoismaiset mestaruudet ratkaistiin 18.–20. helmikuuta Oslossa, Norjan lumisessa pääkaupungissa. Oslossa valmistauduttiin hiihdon MM-kisoihin, ja norjalaisen maastohiihdon juhlahumua oli aistittavissa jo shakkikisojen aikana. Koululais shakin PM-kisoja ei paikallisessa mediassa laisinkaan noteerattu, vaikka olisi odottanut Magnus Carlsenin kotimaassa pohjoismaisen shakkikilpailun kohoavan edes jonkinlaisiin otsikoihin. Suomalaiset saapuivat Danielia ja Dennistä lukuun ottamatta Norjaan jo keskiviikkoiltana 17. helmikuuta ja löysivät hyvin tiensä majapaikkana keskustassa toimineeseen Cochsin majataloon. Pelipaikkana oli Oslon Shakkiseuran (www.sjakkselskapet.no) huoneisto kaupungin keskustassa, lähel- 20 SUOMEN SHAKKI lä Vigelandin veistospuistoa. Vaikka norjalaiset isännät yrittivät parhaansa järjestelyissä, viime vuoden Västeråsin PM-kisat olivat edellä niin pelipaikan viihtyvyydessä, majoituksessa kuin ruokailuissa. Kaikissa ryhmissä A–E oli kaksitoista pelaajaa, kaksi jokaisesta virallisesta pohjoismaasta sekä lisäksi Färsaarten edustajat. Turnauksen parien määrääminen tapahtui aikaisemmista vuosista poiketen sveitsiläisellä systeemillä, joka näytti toimivan selvästi paremmin kuin aikaisemmin käytetty tanskalainen Monrad. Värit jakautuivat nyt selvästi tasaisemmin, ja kolmea samaa väriä perättäin ei enää esiintynyt. Turnaus sujui perinteiseen tapaan hyvässä hengessä, ja tuomaria ei havaintojemme mukaan tarvittu yhdessäkään pelissä. Suomalaispelaajat olivat saaneet edustuspaikkansa sijoittumalla kahden parhaan joukkoon SM-kisoissa Luostarivuoren koulussa Turussa marraskuussa 2010. Kaikki Turun kisoista edustuspaikan saaneet osallistuivat PM-kisoihin. Suomen vuoden 2010 menestys Västeråsissa oli kahden kullan ja yhden hopean myötä oikein hyvä, ja nyt mitalijatkoa oli eniten toivottavissa C- ja E-ryhmistä. Vuoden 2011 alkaessa Helsingin mestaruuden voittanut Daniel Ebeling oli kansalliselta vahvuusluvultaan C-ryhmän selvä ykkönen, mutta hitaammin nousevan eloluvun osalta vasta kakkonen. E-ryhmän kärjessä oli sekä kansallisen että eloluvun perusteella Jan Demidov. Tosin E-ryhmässä on muistettava, että nuorten pelaajien luvut eivät välttämättä verifioi nopeasti kehittyvää pelitasoa. Suomen joukkueen ainoa ensikertalainen oli E-ryhmän Jani Eränne, joten kokemuksen osalta suomalaisen joukkueen iskuvoimaan saattoi luottaa. Matkajohtajina toimivat Heimo Valkama ja Tapio Salo, joista Tapio oli valmentajana shakillista apua tarjoamassa. Ennen matkaa oli etsitty kilpakumppaneiden pelejä tietokannoista ja lähetetty osallistujille, jotta kiivasrytmisessä turnauksessa olisi vastustajien avauksista jonkinlainen käsitys. Kolmen vanhimman (A, B ja C) ryhmän pelaajat valmistautuivat ahkerasti peleihin omilla koneillaan ja tietokannoillaan. Nuorimmissa (D ja E) ryhmissä vastustajien avauksista ei usein ollut paljoa tietoa, mutta muutamilta pelaajilta löytyi siinä määrin pelejä, että ainakin omaa avausvalintaa oli mahdollista valmistella. Pelattujen pelien analysointiin jäi tällä kertaa jonkin verran aikaa, koska kevyt lounas tarjottiin pelipaikalla eikä kierrosten välillä kannattanut poistua kauemmaksi. Seuraavaksi käsitellään turnauksen sujuminen ryhmittäin. Turnauksen aikaisia tunnelmia voi kerrata shakkifoorumista (www.shakkifoorumi.fi). A-ryhmä (alle 20-v) Vanhimpien pelaajien ryhmässä Espoon Kim Räisänen kohtasi ensimmäisellä kierroksella ykkössijoitetun Islannin KvM Hjörvar Steinn Grétarssonin, joka pelasi avauksen ilman suuria tavoitteita mutta keskipelin taitaen voitti Kimin. Avaustappion jälkeen Kim kamppaili seuraavista peleistä 3/4 ja pääsi mukaan mitalikamppailuihin viimeisellä kierroksella. Pelistä tuli kuitenkin tappio Norjan Haarrille, ja lopputulokseksi kuudes sija kolmella pisteellä. Turun Jaakko Oksa yllätti ensimmäisellä kierroksella Norjan 2200-lukuisen Jon Kristian Haarrin ja saavutti toisella kierroksella erinomaisen aseman jopa Grétarssonia vastaan. Islantilainen pelastui kuitenkin tukalasta asemasta voittoon Jaakon kadotettua punaisen langan ratkaisuhetkillä. Seuraavalla kierroksella kärsitty tappio pronssin vieneelle Tanskan Dara Akdagille pudotti Jaakon kärkikamppailujen ulkopuolelle, joten lopputulokseksi tuli 2,5 pistettä ja kahdeksas sija. A-ryhmän voitti maksimipisteillä 6/6 ja odotetusti Islannin Grétarsson, seuraavilla sijoilla olivat tanskalaiset Mads Hansen ja Dara Akdag, molemmilla 4/6. B-ryhmä (alle 16-v) Lempäälän Jani Ahvenjärvi ja Kuopion Erik Rönkä olivat vahvuusluvuiltaan B-ryhmän keskijoukossa. Ahvenjärven turnaus alkoi hyvin kahdella voitolla, joista varsinkin jälkimmäinen, tässä lehdessä analysoitu voitto Ruotsin Philip Lindgrenista antoi lupauksia hyvästä tuloksesta. Kolmannella kierroksella Janille tuli vaikeuksia, kun lupaava asema Ruotsin Jonathan Westerbergia vastaan sortui väärin laskettuun uhrausjatkoon. Häviöstä huolimatta Jani piti pelaamisensa koossa ja voitti seuraavan pelin Tanskan Haubroa vastaan. Kaksi tasapeliä loppuun tuottivat 4/6, joka vertailulla riitti toiseen sijaan ennen Islannin Nökkvi Sverrisonia. Vuoden 2010 C-ryhmän hopeamitalistina Erik lähti nytkin ennakkoluulottomasti hakemaan hyvää tulosta, mutta ensimmäisen kierroksen tappiota Ruotsin Westerbergille seurasivat häviöt tiukkojen kamppailujen jälkeen kolmannella ja viidennellä kierroksella. Erikin lopputulos oli 3/6 ja yhdeksäs sija. B-sarjan voitti viimevuotinen pronssimitalisti, Ruotsin Westerberg tuloksella 4,5/6, johon sisältyi viidennen kierroksen tappio Islannin Sverrisonille. Jani Ahvenjärven hopeamitali oli miellyttävä yllätys ryhmästä, jossa kärkinimistä vain Jonathan Westerberg piti pintansa. pojille oli joutua pelaamaan vastakkain heti ensimmäisellä kierroksella. Dennis ei antanut Danielin viimeaikaisen menestyksen ja vahvuuslukujen eron häiritä vaan piti valkeilla aseman tasapainossa, joten Daniel katsoi parhaaksi suostua tasapeliin. Ryhmän eloykköselle, Norjan Peter Flermoenille, alku oli hankala ja Ruotsin Mattis Oloffson-Dolk kukisti hänet. Tasapelin jälkeen Daniel pääsi hienosti vauhtiin, ja kultamitalimahdollisuuksia lisäsi kolmannen kierroksen voitto Flermoenista. Norjalainen joutui keskipelissä uhraamaan kokonaisen tornin, josta korvauksena oli sotilaita ja Danielin tuulinen kuningasasema. Daniel käytti inkrementtiä kylmähermoisesti ja johdatti nappulansa matittamaan Flermoenin kuninkaan. Neljännellä kierroksella kaatui seuraava hankala vastus, viime vuoden D-ryhmän hopeamitalisti, Ruotsin Egor Norlin. Tanskan Jonathan Braüner käsitteli viidennellä kierroksella englantilaista valkeilla sen verran tarkasti, että tuloksena oli tasapeli. Ennen viimeistä kierrosta Daniel ja Braüner olivat kärjessä 4/5 ja C-ryhmä (alle 14-v) Helsingin Daniel Ebeling ja Espoon Dennis Liu ehtivät hyvissä ajoin pelipaikalle, vaikka matkustaminen Osloon vasta pelipäivänä jännitti ainakin valmentajaa. Pienoinen pettymys Gustav Vigelandin puisto on yksi Norjan ja Oslon tunnetuimmista nähtävyyksistä. SUOMEN SHAKKI 21 Andor Lilienthalin syntymästä 100 vuotta Teksti: Joose Norri Y kköseen päättyvinä vuosina muistetaan monen suuren mestarin tekoja. Euwe syntyi 1901, Botvinnik ja Reshevsky 1911, Smyslov 1921, Kortšnoi 1931, Karpov 1951. Mitä pidemmälle aika on kulunut, sitä useammin on palstatilaa saanut 5.5.1911 syntynyt unkarilainen Andor Lilienthal; hän kuoli 8.5.2010 ja oli pitkään viimeinen yhdysside toista maailmansotaa edeltävään huippushakkiin. Haastattelut olivat haluttuja, mutta hän kirjoitti itsekin ja julkaisi analyysejä aivan viime vuosiin asti. Äiti oli oopperalaulaja ja sai sopimuksen Moskovaan 1909, jossa Andor syntyi; veli Károly 1907 Budapestissä, sisko Margit 1909 Moskovassa. Perhe oli juutalainen, mikä koitui aikanaan siskon kohtaloksi. Joulukuussa 1913 äiti, sisko ja Andor matkustivat Budapestiin tarkoituksena palata siellä isoisän luona asuneen veljen kanssa Moskovaan. Sodan sytyttyä Venäjälle jäänyt isä internoitiin. Äiti sairastui ja menetti äänensä, ja pian hänen täytyi viedä lapset lastenkotiin. Perhe ei enää palannut yhteen, kun isä sodan jälkeen erosi vaimostaan, mutta köyhyys helpotti, kun hän pystyi lähettämään säännöllisesti rahaa. Koulua, jossa Andor oli János Kádarin luokkakaveri, ei kuitenkaan voinut paljon käydä, vaan täytyi mennä räätälinoppiin jo poikasena. Myöhemmin häntä verrattiin usein Keresiin, mutta ei Pauliin, vaan hänen räätäliisäänsä. Ajatukset ammatista jäivät tuota pikaa, mutta jotain vaikutusta opilla ehkä oli. Valokuvista päätellen Lilienthal pukeutui erityisen tyylikkäästi, ainakin shakinpelaajaksi. Lilienthal julkaisi muistelmansa Életem, a sakk vuonna 1985. Siihen 38 SUOMEN SHAKKI tietoni pitkälti perustuvat, ja täytyy todeta, etten ole voinut tarkastaa moniakaan yksityiskohtia. Hänen ilmeisen muistinvaraisista kertomuksistaan useat on näytetty virheellisiksi, hän on antanut ristiriitaisia lausuntoja, ja shakin oppimisiäkseen hän kertoo kolmetoista, mutta monissa myöhemmissä haastatteluissa kuusitoista. Vaikka hän kirjassa kuvailee tarkasti varhaisempia shakkikokemuksia, voinen hyväntahtoisesti tulkita, että kuusitoista oli se ikä, jolloin hän aloitti vakavat tutkimukset. Ne koostuivat loputtomista kevyistä peleistä kahviloissa ja räätäliyhdistyksessä. Mestarintodistus hänellä oli jo, mutta töitä ei saanut millään; hän myöntää, että pelipanos oli ratkaiseva tekijä. Hän kehittyi nopeasti (tietenkin – muuten tätä kirjoitusta ei julkaistaisi), mutta niin hänestä tuli tyypillinen keskieurooppalainen boheemi kahvilapelaaja. Se maine hänellä oli kypsinä suurmestarivuosinaankin; Botvinnik kirjoitti loppukaneetiksi kuuluisaan suoritukseensa Moskovassa 1936 (malliesimerkki kuristuksesta Maróczy-asetelmassa), että onnistui vain, koska peli oli täysin asemallinen eivätkä Lilienthalin taktiset kyvyt päässeet esille. Kotov ja Judovitš puolestaan kirjoittivat neuvostokoulukuntakirjassaan, että Lilienthalin suurin heikkous oli taitamattomuus valmistautumisessa. Impulsiivisuutta tosiaan piisasi. Otteluturnauksessa Neuvostoliiton absoluuttisesta mestaruudesta 1941 hän pelasi Boleslavskia vastaan 1.e4 e5 2.¤f3 d5, kun joku ystävä oli sen maininnut; luovutus tuli 17. siirrossa. Äiti kuoli keuhkotautiin 1928, minkä jälkeen Andorin elämä oli vaeltamista. Wienissä hän sattui paikalle seuraavana vuonna, kun Capablanca antoi simultaanin Café Schönbrunnissa. Andor ehdotti viimeisenä pelaajana tasapeliä edullisessa asemassa, koska Capan ilme lannisti hänet. Berliinissä hän näki Laskerin ja Aljechinin; röyhkeyttä riitti pyytämään peliä Laskerilta, joka totesi kohteliaasti, että hänen mielenkiintonsa kohde on go. Lilienthalin voitettua Café Königin muut pelaajat saatiin Nimzowitsch suostutelluksi kahteen peliin, jotka luemma olivat todella kevyitä. Pariisin Café de la Régencessä hän tutustui Bernsteiniin ja Tartakoweriin ja pelasi neljän pikapelin ottelun Aljechinin kanssa, jonka voitti 3–1 maailmanmestarin huomion epäilemättä ollessa toisaalla. Kun tämä halusi jatkaa, pyysi Lilienthal saada kieltäytyä, koska kukaan muu maailmassa ei voi sanoa voittaneensa maailmanmestarin. Toisen kerran Aljechin maksoi rahattoman Andorin osanottomaksun pikapeliturnaukseen, ja kun iloinen voittaja palasi kuitatakseen velkansa, torjui Aljechin: ”Maksatte sitten, kun teistä on tullut mestari.” Kertomukset vaellusvuosista ovat romanttisia ja seikkailullisia, ja niin kai myös nuorukaisen mieli. Taidemaalari Viktor Barth järjesti kansainvälisen turnauksen Pariisissa ja halusi Lilienthalin mukaan, missä tarkoituksessa italialainen mestari Romi asettui ikään kuin karsintavastustajaksi. Johtotilanteessa 2–1 sankarimme unohti viimeisen pelin alkamisajan! ”On totta, että myös aika kulki siivillä, sillä sinä päivänä annoin pienessä ullakkohuoneessani ’shakinopetusta’ eräälle nuorelle tytölle. En enää ajatellut ottelua, kun Barth kaatui oven läpi taloon. Mitä hän silloin sanoi, sitä en enää muista. Minähän olin hyvin nuori, Pariisi opetti minulle paljon muutakin kuin shakkia.” Lilienthal kuitenkin otettiin mukaan, ja hän saavutti kelpo tuloksen (1. Znosko-Borovski 5, 2.– 3. Tartakower ja Gromer 4½, 4.–5. Mieses ja Lilienthal 4, 6. Halberstadt 3½, 7. Romi 1½, 8. Duchamp 1). Mainittakoon ensimmäisen kierroksen peli Miesesiä vastaan, vaikka siinä tuli häviö 16 siirrossa. Missä muussa ”urheilu”lajissa mies, joka on kilpaillut 1865 syntyneen kanssa, on aktiivinen vielä 2000-luvulla? Lapsenmielisyys, optimismi, hyväntahtoisuus ja huoleton elämästä nautiskelu toistuvat, kun Lilienthalin tunteneet muistelevat häntä. Sairaalloisen epäluuloinen Botvinnik sanoi: ”Andruša on ainoa joka ei koskaan nauttinut toisen epäonnistumisesta, ei nuollut saappaita menestyksen sattuessa. Hän oli kykenemätön pahoihin ajatuksiin. En ole koskaan tavannut samanlaista pelaajaa.” Ja hän puhui sentään Smyslovin sekundantista ja Petrosjanin valmentajasta. Hiljalleen tulokset paranivat ja ensimmäiset suuret menestykset olivat jaettu 2.–3. sija Aljechinin kanssa Flohrin perässä Hastingsissa 1933/34 ja sitten voitto Újpestissa, perässä Pirc, Flohr, Eliskases, Grünfeld, Ståhlberg, Vidmar, Tartakower… Hastingsissä tunnettu kujeilija Flohr sai Lilienthalin menemään turnauksen jälkeen ärtymystään bridgellä ja viskillä lievittävän Aljechinin luokse ja sanomaan: ”Älkää olko surullinen! Tehän selvisitte kovassa kilvassa kanssani tasoihin!” Aljechin löi kortit pöytään, hyppäsi ylös ja huusi naama punaisena: ”Lilienthal, teiltä, jota olen niin usein auttanut, en olisi moista odottanut! Tietäkää, ettette enää koskaan pelaa kanssani samassa turnauksessa!” Nuori mies oli tietysti kauhuissaan, mutta Flohr meni myöhemmin selittämään asian ja Aljechin antoikin anteeksi. Seuraavana vuonna Hastingsissa Lilienthal pelasi pelin, joka on melkeinpä liian kuuluisa. ”Rehellisesti sanottuna olen Capablancalle tästä siirrosta hyvin kiitollinen. Pelin pelaamisesta on jo kulunut monta vuotta. Mutta minne sitten Neuvostoliitossa matkustinkaan esitelmäkiertueelle, shakinystävät pyysivät minua aina näyttämään, kuinka uhrasin kuningattaren suurta kuubalaista vastaan.” SUOMEN SHAKKI 39 TIM KRABBÉ 50 -vuotispäivänsä johdosta järjestetyssä lopputehtäväkilpailussa Jan Timman antoi viidennen kunniamaininnan seuraavalle sotilaslopputehtävälle, jossa on erikoiset voimasuhteet: yksi sotilas kahdeksaa vastaan. Daniel Novomesky ja Lubomir Siran, 2002 Valkean voitto 1.c7 e2 2.c8£ e1£ (Näin on syntynyt daamiloppupeli, jossa nolla sotilasta on seitsemää vastaan – ja nolla voittaa.) 3.£c4+ £b4 4.£c6+ £b5 (Ei 4...b5 5.£c2 ja matti) 5.£xe4+ £b4 6.£d3! (Ja musta on siirtopakossa. On estettävä 7.£b3#; jos 6...£b5, niin 7.£a3# ja b6–b5:tä seuraa £c2+ mattilopuin. Musta voi pelata vain sotilaillaan.) 6...a6 7.£d7+ £b5 8.£d4+ £b4 9.£d3 (Ja sama siirtopakko. Loppu on itsestään selvää.) 9...g4 10.£d7+ £b5 11.£xg4+ £b4 12.£d7+ £b5 13.£d4+ £b4 14.£d3 g5 15.£d7+ £b5 16.£d4+ £b4 17.£d3 g6 18.£d7 £b5 19.£d4+ £b4 20.£d3 g4 21.£d7+ £b5 22.£xg4+ £b4 23.£d7+ £b5 24.£d4+ £b4 25.£d3 g5 26.£d7+ £b5 27.£d4+ £b4 28.£d3 g4 44 SUOMEN SHAKKI Cortleverin daamiloppupeli 29.£d7+ £b5 30.£xg4+ £b4 31.£d7+ £b5 32.£d4+ £b4 33.£d3 eikä mattia voi estää. Tässä lopputehtävässä on saavutettu yksi sotilas kahdeksaa vastaan -ennätyksen ohella myös toinen äärimmäisyys: se on pisimmälle kehitetty sovellus seitsemänkymmentä vuotta vanhasta ideasta. Nico Cortlever (1915–1995), joka oli paitsi huomattava laatija myös vuosikausia Hollannin kärkipelaajia, julkaisi loppuaseman (ilman a6-sotilasta ja peilikuvana) jo vuonna 1941 Shellin lehdessä. (Ylipäätään olen sitä mieltä, että niiden, jotka kehittelevät jotakin ideaa kunnianosoituksena sen kehittäjälle, ei pitäisi esittää alkuasemaa peilikuvana.) idean itse, sillä todennäköisesti Shellin lehteä ei luettu Suomessa eikä sotavuosina shakinpelaajien välillä ollut paljoakaan yhteydenpitoa. Mutta sen lisäksi, että Cortleverin siirtopakko voidaan toistaa useita kertoja, siihen on myös hienosti liitettävissä muita teemoja. Dimitri Petrov 1946 Nico Cortlever, 1941 Valkean voitto Valkean voitto 1.£e7+ £g5 2.£e4+ £g4 3.£e3 ja valkea voittaa. Idea vaikutti hedelmälliseltä; vuonna 1943 Antti G. Ojanen lisäsi siihen (peilikuvaan, ¢a2–¢a4) e- ja g-sotilaan, jotka tulevat daamin lyömiksi. On toki mahdollista, että Ojanen oli kehitellyt koko Musta uhkaa paitsi ¢xb4 myös mattia £a8+:lla. Siispä: 1.¥a5! bxa5 (Ei 1...£a8 2.£d3+ ¢a4 3.£c4+ ¢xa5 4.£a2+) 2.£d3+ ¢a4 3.¢a2! (Uhkaa voittaa daamin.) 3...£b7! 4.£c4+! £b4 5.¤b6+! cxb6 6.£d3! ja loppu sujuu tunnetulla tavalla: 6...g6 7.£d7+ £b5 8.£d4+ £b4 9.£d3! g5 10.£d7+ £b5 11.£d4+ £b4 12.£d3 g4 13.£d7+ £b5 14.£xg4+ £b4 15.£d7+ £b5 16.£d4+ £b4 17.£d3 ja valkea voittaa. Erittäin hienoa tässä on se, että mustan sotilaat siirtyvät tukintaruuduilleen (a5 ja b6) vasta ratkaisun kuluessa. Lopuksi yllättävä sovitus, jälleen kuningassivustalla: [email protected] MIKA KARTTUNEN Shakinpelaajien oma vika Kartulla kopautettua E dellisen kirjoitukseni lopuksi kohottelin syyttävää sormea kohti shakinpelaajia. Vaikka osoitankin nyt suoraan kohti, ei tarkoitukseni ole kopauttaa ketään vääränlaisena shakinpelaajana. Tahdon vain ruotia, miksi kaikkein merkittävimmätkin shakkikilpailut jäävät uutisoinnissa toistuvasti saappaan heiton tai kultakalan kutituksen jalkoihin. Tämä tila on hyvin pitkälti seurausta shakinpelaajien yksilötason tekemisistä ja tekemättömyyksistä, jotka kumuloituvat vuosien mittaan lajitason ongelmiksi. Synnin palkkana on Caissan langettama kirous, jossa laihat vuodet eivät lopu seitsemään lukien. Voiko yksittäinen shakinpelaaja tehdä asialle mitään? Omaa tekemistä tai tekemättä jättämistä voi ainakin miettiä. Itse aloitin katsomalla kysyvästi peiliin: Millaisen kuvan annan itsestäni shakinpelaajana? Tai shakista lajina? Mitä shakista kysyvä ihminen oikeastaan haluaa kuulla? Voinko tehdä itse jotain shakin hyväksi? Mitä olen tehnyt väärin? Ripittäytyminen Katson peiliin, mutta mitä näen? Suomen mestari sieltä katsoo – lärvi on tuttu, ilme tutkiva. Olenko ollut esimerkillinen Suomen mestari lajimme imagon kannalta? Toivottavasti nykyään, mutta en kyllä aikaisemmin. Ei ole kiinnostanut olla aina esillä, eikä edes pelata niissä kisoissa, joihin Suomen mestarin tulisi osallistua. Miksiköhän olen ollut niin välinpitämätön? Ehkä siksi, että on tuntunut, ettei ketään muutakaan kiinnosta. Kateellinenkin olen ollut – myönnetään. Sen takia olen vähätellyt lajiamme ja sen merkitystä minulle, jotta psyykeni pysyisi ehjänä peräkkäisten vastoinkäymisten hetkellä. Olisin voinut vaihtoehtoisesti hyväksyä rea- 56 SUOMEN SHAKKI liteetit oman pelaamiseni suhteen ja keskittää ainakin osan energiastani toista kautta shakille. En ole aina puhunut shakin puolesta, kun joku on lytännyt lajimme tylsäksi, enkä ole mainostanut shakkia tilanteissa, joissa se olisi ollut mahdollista tai jopa luontevaa. Olen siis hyväksynyt alistuvasti lajimme tilan, yrittämättä käännyttää ilkikurista epäilijää. Olen myös uppoutunut shakkikavereideni kanssa analyysiin, piittaamatta satunnaisesta ulkopuolisesta, joka seurasi hetken kiinnostuneena ja meni tiehensä. Vakavamielisyyden hinta Jos touhu on totista ja vakavaa, se näyttää tärkeältä, mutta monesti myös tylsältä. Toisaalta mikä tahansa asia menee totiseksi, jos se on ihmiselle riittävän tärkeä – siinäpä pulma. En ole sitä mieltä, että ainoa tapa herättää huomiota on pukea shakki värikkäisiin pellen tai hullun vaatteisiin, mutta jos shakki ei näy ihmisille muuta kuin elokuvissa ja mainoksissa tai sanontojen vertauksissa, ei sillä ole käytännön merkitystä. Vakavamielistä pitkää peliä on turha tuoda tapahtumiin tai ihmisten lähelle – se ei vaan toimi. Sama on katsoa lihan kuivattamista. Eri asia on tuoda kevytmielisempiä shakkiperformansseja yleisötapahtumiin, joista mainitsin esimerkkejä edellisessä kirjoituksessani. Mutta jos niistä yritetään tehdä shakillisesti järkeviä, niin kadotetaan pointti. Tarkoituksena on vain ja ainoastaan tunnettavuuden lisääminen. Vakavat turnaukset ovat erikseen. Valitettavasti vakavamielisyys ei rajoitu ainoastaan turnausmuotojen valitsemiseen, vaan esimerkiksi shakkilehtiin ja lehtien shakkipalstoihin. Ei ihme, jos shakkipalstat lanataan sanomalehdistä pois, kun niissä kerrotaan, miten joku maailman kymmenen parhaan joukossa oleva – lukijalle täysin yhdentekevä tyyppi – pelasi Rh2 kahden huutomerkin kera. Ketä keskiverto lehdenlukijaa voi kiinnostaa tällainen? Hyvä jos edes shakkimestari ymmärtää, mitä maailmanhuippujen välisissä peleissä tapahtuu! Tai mikä lehti tällaista marginaalijuttua oikein julkaisee? Minä en ainakaan julkaisisi, jos olisin vastuussa lehden kiinnostavuudesta. Sen sijaan kertoisin seuraavan vertauksen tekstin kirjoittajalle. Jos taloustieteilijä kirjoittaa taloudellisista ilmiöistä suuren yleisön sanomalehteen, niin tekstin tulee tietenkin olla aivan erilaista kuin alan journaleissa. Samoin jättää fyysikko kaavat ja tiedeyhteisön termit lehtijuttunsa ulkopuolelle. Miksi sinä shakinpelaajana teet toisin? Ei pidä siis ihmetellä, jos lehdet ovat vetäneet punaisia henkseleitä shakkipalstojen päälle, kun tarjolla on pelkkää varianttiviidakkoa kysymys- ja huutomerkkeineen. Niihin hyytyy moni shakki-innostuksen saanut kotipelaajakin – ja lopettaa, kun kokee pelin liian vaikeana. Shakki herättää mielenkiintoa ja arvostusta, muuten se ei olisi niin paljon esillä amatöörimäisissä yhteyksissä. Sanomalehtiin tulisi tehdä maanlaajuinen invaasio uudenlaisella lähestymistavalla, jossa shakkia käsitellään yleistajuisesti ja kerrotaan ainoastaan tapahtumista, joilla on selkeä yhteys arkielämän mielenkiintoisiin tapahtumiin tai ihmisiin. Suurta yleisöä kiinnostaisi varmasti oikeita shakkiuutisia enemmän, voittaako perussuomalaisten Timo Soini shakkipelissä vihreiden Anni Sinnemäen. Tai onko HIMin Ville Valolla hyökkäys- vai puolustusvoittoinen strategia silloin, kun hän pelaa shakkia bändikavereidensa kanssa? Aiheet ja painotukset vaihtelisivat SKSL tiedottaa Liiton nimi muuttuu Huhtikuun kerhojen kokouksessa hyväksyttiin toisen kerran liiton nimen muuttaminen Suomen Shakkiliitoksi. Kun rekisteröinti on hoidettu, ruvetaan käyttämään uutta nimeä. JSM-ulkomaalaispykälää ei muutettu ensi kaudeksi, vaan säännön kehittämiseksi perustetaan työryhmä. SM-kisoja kesä–elokuussa Yleinen SM-turnaus on 11.–19.6., naisten SM-turnaus13.–19.6. ja seniorien SM-turnaus 1.–9.6. Naisten ja seniorien kisoihin voi ilmoittautua vielä. Joukkueiden EM-turnaus on 2.–12.11. Kreikassa, ja sinne valitaan osa pelaajista SM:n perusteella. Muita tulevia SM-kisoja: Nopean shakin festivaali 2.–5.6. Sastamalan Ellivuoressa. Nuorten pikashakin kisat järjestää HSL 14.8. Helsingissä. Avoin SM-kisa on Mänttä-Vilppulassa 25.– 31.7. Joukkueiden pikashakin SM-kisa on Ilmajoella 6.-7.8. ja siihen voi muodostaa ns. puulaakijoukkueen vapaasti – työpaikalta, koulusta, kavereista – mutta vain seurajoukkueet pääsevät pelaamaan mestaruusryhmään. TuTS järjestää Turussa nuorten SMkisan 9.–12.6. Kisassa menestyneiden on muistettava antaa kaikki yhteystietonsa, jotta edustuspaikkojen jako onnistuu sujuvasti. Kisan mitalistit saavat valita kolmen paikan välillä: Euroopan Unionin 8–14-vuotiaiden mestaruuskisa Itävallan Mureckissa 2.-11.8., Nuorten EM Bulgariassa 10.–21.9. ja Nuorten MM Brasiliassa 12.–22.11. Your Move -koululaistapahtuma on Stadionin maisemissa 30.5.–1.6. ja liitto on siinä mukana shakki esittelemässä. Joka haluaa auttaa tapahtuman valmistelussa ilmoittautukoon Kimmo Teleniukselle. Myös Taiteiden Yön shakkitapahtumaan 26.8. kaivataan vapaaehtoisia. Itämeren maiden nuorten joukkuekilpailu jää Suomelta tänä vuonna väliin, koska se on samaan aikaan koululaisten SM-kilpailun kanssa. Shakkifoorumi ja Facebook Shakkifoorumiin (www.shakkifoorumi.fi) pystyy kuka tahansa turnauksen tai muun tapahtuman järjestäjä itse jättämään ilmoituksen. Foorumissa voidaan myös käydä keskustelua kaikista shakin piiriin kuuluvista asioista. Liiton Facebook-sivusto (www.facebook.com/shakkiliitto) on kuukauden vanha, sielläkin voi mainostaa omia tapahtumiaan ja käyttää sitä kuten muitakin facebook-sivustoja. |KILPAILUKALENTERI| 20 21.5. AY-turnaus (Lappeenranta, TUL) 21.5. Jyrki Parkkisen turnaus (Helsinki) 21 27.–29.5. Klubin XXXII turnaus (Helsinki, HSK) 22 30.5. Your Move -tapahtuma (Helsinki, HSL) 1.–19.6. SM-kilpailut (Helsinki, HSL & SKSL) 2.–5.6. Nopean shakin festivaali (Sastamala, VammSK) 5.6. Kaakonketju (Lappeenranta, LprSK) 23 9.–12.6. Nuorten SM-turnaus (TuTS) 11.6. Päijät-Hämeen 2. avoin pikashakin mestaruuskilpailu (Lahti, LahS) 24 18.–19.6. HämSK:n turnaus (Hämeenlinna) 18.–19.6. Kemi-turnaus (KemTS) 26 1.–3.7. HSL:n viikonlopputurnaus (Helsinki) 2.–3.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY) 3.7. Nopean shakin turnaus (Naantali, TSY) 27 4.–10.7. Naantalin turnaus (Naantali, TSY) 28 11.–17.7. Heart of Finland (Jyväskylä, JYS) 29 23.–27.7. Salon shakkileiri (SalSK) 30 25.–31.7. Avoin SM (Mänttä-Vilppula, MäntSK) 30.7. KSSP:n pikapelimestaruuskilpailu (Kuusankoski, PoKS) 30.–31.7. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso) 31 6.–7.8. Joukkuepikapelin SM (Ilmajoki, KurVi ja MaSa) 32 13.–14.8. Taraus-turnaus (Tampere) 14.8. Nuorten pikashakin SM (Helsinki, HSL) 33 20.8. Suomen Cup, 4. kierros 20.8. Akaan nopean shakin turnaus (AkaaS) 20.–21.8. SeinSK:n turnaus (Seinäjoki) 34 26.–28.8. HSK:n XII syysturnaus (Helsinki) 35 3.9. Suomen Cup, välierät 3.9. Nopean shakin HM (Helsinki, HSL) 3.–4.9. Avoin Pohjois-Suomen mestaruus (Oulu, OSS) 4.9. Suomen Cup, loppu- ja pronssiottelu 36 9.–11.9. Garden viikonlopputurnaus (Helsinki) 10.9. Nopean shakin kilpailu (Loimaa, LoimSK) 11.9. Kaakonketju (Kuusankoski, PoKS) 37 17.–18.9. JSM 39 1.–2.10. JärvSK:n viikonlopputurnaus (JärvSK) 1.–2.10. Vaasan turnaus (VSS) 40 8.10. Avoin Pohjois-Suomen nopean shakin mestaruus (Oulu, OSS) 8.–9.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS) 8.–9.10. Koululaisten HM (Helsinki, HSL) 41 10.–13.10. Joukkuepikashakin HM (Helsinki, HSL) 15.–16.10. JSM 42 22.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 22.–23.10. Koululaisten SM (Tampere, TammerSh) 22.–23.10. Tammer-Shakin turnaus (Tampere) 23.10. Turun avoin pikapelimestaruus (TuTS) 43 30.10. Kerhojen kokous (Helsinki, SKSL) 44 5.–6.11. SalSK:n viikonlopputurnaus (SalSK) 45 7.11.–5.12. Shakkikotiturnaus (5 kierrosta, maanantaisin, Helsinki, HSL) 11.–13.11. KäpSK:n turnaus (Helsinki) 46 19.–20.11. JSM 47 25.–27.11. TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku) 48 3.12. Kaakonketju (Imatra, ImSh-48) 3.–4.12. OSS:n turnaus (Oulu) 49 6.12. Nopean shakin turnaus (Helsinki, ESK) 9.–11.12. X:n viikonlopputurnaus (Helsinki) 50 17.12. Joulukilpailu (Turku, TuTS) 52 27.12.–9.1. HM-turnaus (Helsinki, HSL) SHAKKIJÄRJESTÖJÄ • Suomen Keskusshakkiliitto ry – www.shakkiliitto.fi – pj. Tuomo Halmeenmäki, 045 1295683, [email protected] – toiminnanjohtaja Jorma Paavilainen, Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, [email protected] – pankkiyhteys Nordea 205918–14718 • Suomen Kirjeshakkiliitto ry – www.shakki.net/liitot/skl – pj. Heikki Arppi, 050 5508304, [email protected] • Suomen Tehtäväniekat ry – www.sci.fi/~stniekat – pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130 email: [email protected] PELAAJALISENSSI 2011 A-lisenssi 60€; perhelisenssi 40€; nuorten (1991–94) A-lisenssi 40€ ja perhelisenssi 30€; varhaisnuorten (1995–) A-lisenssi 20€ ja perhelisenssi 10€. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkue lisenssi maksaa 20€ ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Loppuvuoden lisenssi on 1.7.–31.12. ostettava pelaajalisenssi, joka maksaa vuosilisenssin hinnan + 50 % vuosilisenssin hinnasta. Aikuisten loppuvuoden lisenssi siis 90 €, nuorten 60 € ja varhaisnuorten 30 €. Loppuvuoden lisenssi on voimassa ostohetkestä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SKSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20€ (nuorilta 10€). Seuranvaihtomaksu on 10€. SELOLASKENTA Selolaskentamaksu on 5€/pelaaja (nuorilta 2,50€). Nopea shakki ja pikashakki 1,50€. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. Selolistapyynnöt osoitetaan selolaskijalle. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6€ aikuisilta ja 4€ nuorilta (1991–). Minimijäsenmaksu 60€. JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi Suomen Shakkiin: Marko Tauriainen, Aakkulantie 17 B 12, 36220 Kangasala, [email protected]; 64KILPAILUJEN SHAKKI SuomenSUOMEN Keskusshakkiliitolle: Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, [email protected]; selolaskentaan: Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, [email protected]. Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.
© Copyright 2024