Sähkökemia II

Sähkökemia II
Elektrolyysi
Esimerkki
•  2,5g painava sinkkilevy on upotettu AgNO3liuokseen. Jonkin ajan päästä levyn pinnalle
oli ilmestynyt tumma hopeinen kerros. Levy
otettiin liuoksesta, kuivattiin, pestiin ja
punnittiin. Levyn massa oli kasvanut 1,5g.
Muodosta reaktioyhtälö ja laske
muodostuneen hopean massa.
•  Mukaelma k1993 YO-tehtävästä
Mikä ihmeen elektrolyysi?
•  Sähkövirralla saadaan aikaan pakotettu hapetuspelkistysreaktio
•  Elektrolyysin ylläpitoon tarvitaan paljon sähkövirtaa
à paljon energiaa!
•  ”Galvaanisen kennon toiminta väärinpäin”
•  Lähdejännite on negatiivinen. Mitä tämä tarkoittaa?
•  Käytetään mm metallien pinnoitukseen, metallien
puhdistukseen, vaikeasti valmistettavien puhtaiden
alkuaineiden tuottoon
Elektrolyysilaitteisto
•  Kuten Galvaanisessa
kennossa tarvitaan
elektrodit,
elektrolyyttiliuos ja
elektrodit yhdistävät
johtimet sekä
mahdollisesti suolasilta
•  Tarvitaan myös ulkoinen
energianlähde
(tasavirtalähde)
Elektrolyysin toimintaperiaate
•  Anodilla tapahtuu hapettuminen ja katodilla
pelkistyminen (samoin kuin Galvaanisessa
kennossa)
•  Anodi on elektrolyysissä positiivinen ja katodi
negatiivinen
–  PANK= positiivinen anodi, negatiivinen katodi
–  Varaukset ei päde Galvaaniseen kennoon!
Mikä aine reagoi?
•  Aine, jonka pelkistyspotentiaali on suurin,
yleensä pelkistyy. Aine, jonka
hapettumispotentiaali on suurin, yleensä
hapettuu.
•  Tämä voi siis olla elektrolyytin komponentti, vesi
tai elektrodi
•  Elektrolyysissä käytetään usein passiivisia
elektrodeja, jotka eivät osallistu reaktioihin
–  Grafiitti, jalometallit
–  Jos käytetään muita metalleja, myös elektrodi voi
osallistua reaktioon
Mikä aine reagoi?
•  Jos kaksi hapetuspotentiaalia ovat lähes samat
ja toisen konsentraatio on paljon suurempi,
suuremman konsentraation omaava aine
hapettuu
–  Konsentraatio voi määrätä, mitkä aineet
reagoivat
•  Sähkövirran suuruus vaikuttaa reaktion
nopeuteen, ei reagoiviin aineisiin
Veden elektrolyysi
•  Veden elektrolyysissä on
pyritään usein vedyn
valmistukseen
•  Kennoreaktio katodilla:
2H2O+2e- à 2OH-+H2
•  Kennoreaktio anodilla
4OH- à O2+2H2O+4e•  Lähdejännite: -1,24V
•  Voi häiritä muissa
kennoissa toivotun
reaktion toteutumista
Esimerkki 1
Mikä aine hapettuu ja mikä pelkistyy, kun
käytetään platinaelektrodeja ja
elektrolyyttiliuoksena on kaliumkloridi?
Käytetään 3A tasavirtalähdettä. Kirjoita
kokonaisreaktioyhtälö.
Reak%o E/ V (25°C) K++e-­‐èK -­‐2,93 2H2O+2e-­‐è2OH-­‐+H2 -­‐0,83 O2+2H2O+4e-­‐è4OH-­‐ +0,40 Cl2+2e-­‐è2Cl-­‐ +1,36 Ratkaisu
•  Suurin pelkistyspotentiaali on kloorikaasulla, mutta sitä ei
ole liuoksessa. Myöskään happikaasua ei liuoksessa ole,
joten vesi pelkistyy.
•  Suurin hapettumispotentiaali (kun etumerkit on vaihdettu)
on kaliumilla, mutta sitä ei ole liuoksessa. Myöskään
vetykaasua ei liuoksessa ole, joten hapettuja on hydroksidiioni.
•  Kyseessä on siis veden elektrolyysi
2H2O+2e-è2OH-+H2 Kerrotaan kahdella
4OH-èO2+2H2O+4e2H2OèO2+2H2
Esimerkki 2
a)  Miksi ruostuminen on nopeampaa
merivedessä kuin ilmassa
b)  Miksi teiden suolaus vaikuttaa auton
ruostumiseen?
c)  Olli pinnoittaa rautalevyn litiumilla. Miten
tämä vaikuttaa korroosioon?
Ratkaisu
a)  Merivedessä on paljon liuenneita suoloja,
jotka helpottavat korroosiota, koska tällöin
elektrolyyttiliuoksessa on enemmän
varauksenkuljettajia
b)  Sama syy kuin a
c)  Litium on rautaa epäjalompi metalli, joten
korroosio nopeutuu
Alkuaineiden valmistus
•  Suurinta osaa alkuaineista ei saada puhtaina
luonnosta
•  Elektrolyysi on suuren sähkönkulutuksen
vuoksi kallis menetelmä, mutta sitä
käytetään, jos tarvitaan erittäin puhdasta
ainetta ja sitä ei voida tuottaa muulla
menetelmällä
•  Esim halogeenit reagoivat niin helposti, että
niitä voidaan valmistaa vaan elektrolyysillä
Esimerkki 3
•  Haluat valmistaa kloorikaasua. Miten toteutat
koejärjestelyn, kun sinulla on käytössä NaCl-sulaa,
platina-elektrodeja, virtajohtoa, jännitelähde ja
kiinnitykseen tarvittava laitteisto. Kirjoita
kokonaisreaktioyhtälö ja laske lähdejännite.
Reak%o E/ V (25°C) Na++e-­‐èNa -­‐2,71 2H2O+2e-­‐è2OH-­‐+H2 -­‐0,83 O2+2H2O+4e-­‐è4OH-­‐ +0,40 Cl2+2e-­‐è2Cl-­‐ +1,36 Ratkaisu
•  Koska emme saa käyttää vettä, ainoat mahdolliset
reaktiot ovat
•  Na++e-èNa E1=-2,71V
•  2Cl-èCl2+2e- E2=-1,36V
•  Kerrotaan natriumin reaktio kahdella
•  2Na++2Cl-èCl2+2Na
•  E=E1+E2=-4,07V
•  Platinaelektrodien väliin laitetaan virtajohdon
välityksellä jännitelähde. Platinaelektrodit laitetaan
samaan astiaan suolasulaan.
Elektrolyysin säännöt
1.  Alkuainemäärä, joka lähtee suolasta
sähkövirran vaikutuksesta on suoraan
verrannollinen sähkövirtaan
2.  Massa, joka erkanee on suoraan
verrannollinen atomimassaan
3.  Samansuuruinen sähkövirta hajottaa
määrätyssä ajassa saman ainemäärän mitä
tahansa yksiarvoisista ioneista koostuvaa
suolaa
Q=It
• 
• 
• 
• 
Q= sähkömäärä
I=sähkövirta (yksikkö A)
t=aika (yksikkö s)
Q=[A][s]=C (coulombi)
It=nzF
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Perustuu elektrolyysin sääntöihin
I=sähkövirta (yksikkö A)
t=aika (yksikkö s)
n=ainemäärä (mooleissa)
Z=elektronien määrä puolireaktiossa
F= Faradayn vakio, eli sähkömäärä, jonka elektronimooli
kuljettamaa
=alkeisvaraus * avogadron vakio
=Qe/A
=96485As/mol
Simuloitu 3 (2013)
Monissa tapauksissa sähkökemialliset parit eivät reagoi standardiolosuhteissa, jolloin niiden tuottamat jännitteet muuttuvat.
Minkä tahansa ”ei standardin” galvaanisen kennon kokonaisjännitettä voidaan kuvata ns. Nernstin yhtälöllä:
Yhtälössä E˚kenno kuvaa sähkökemiallisen parin normaalipotentiaalia, z reaktiossa siirtyvien elektronien määrää ja Q
heterogeenisen tasapainoreaktion tasapainovakiota.
Intohimoinen kemisti Olavi haluaa tehdä kotikäyttöisen virtalähteen pöytälampulleen. Hänellä on käytettävissään
johtimia, lasisia reaktioastioita (joihin mahtuu liuosta 1,0l /astia), tislattua vettä, kiinteinä aineina sinkkiä, alumiinia,
kuparia, rautaa, mangaania ja kromia sekä näiden tyypillisimpiä ioneja vastaavia suoloja: sinkkisulfaattia,
alumiini(III)nitraattia, alumiinihydroksidia, kuparisulfaattia, kuparikarbonaattia, rauta(III)nitraattia, rauta(III)hydroksidia,
magnaani(II)sulfaattia, mangaanisulfidia, kromi(III)nitraattia ja kromi(III)hydroksidia.
a) 
b) 
c) 
d) 
Millainen kenno Olavin tulisi laatia, jotta elektrodien välille saataisiin mahdollisimman suuri jännite? Esitä kennon
puolireaktiot, kokonaisreaktio ja laadi kennokaavio.
Laske kennon lähdejännite, kun lämpötila on normaali huoneenlämpö ( ~21,0˚C) ja kyseisten liuosten
konsentraatiot ovat anodin puolella 0,0550M ja katodin puolella 1,20M?
Mikä on kennon jännite sen jälkeen, kun kennosta on otettu 6,00A virtaa 7,00h ajan?
Olavi haluaa ladata kennonsa elektrolyyttisesti ja hänellä on käytössään virtalähde, jolla voidaan tuottaa 4,70A
virtaa. Miten Olavin tulee kytkeä kenno virtalähteeseen? Kuinka kauan Olavi latasi akkuaan, kun hän huomasi
latautuvan elektrodinsa massan kasvaneen 1,60g?