Esityslista (.pdf) - Suomen Lions

Kutsu Suomen Lions-liitto ry:n 60. vuosikokoukseen Heinolassa 8. – 9.6.2013
Arvoisa vuosikokousosanottaja
Heinolan vuosikokous Vierumäen luonnonläheisessä ja -kauniissa ympäristössä on viiden heinolalaisen lionsklubin ja LC
Pertunmaan suurponnistus. Kyseessä on Euroopan suurin lionskokous. Valmistelutyötä on tehty vuosia, jotta kaikki sujuisi
hyvin. Lisätyötä ovat aiheuttaneet monet uudistukset, ei vähiten rekisteröitymiseen ja äänestyksiin liittyvät. Kauan toivottuja
muutoksia on tehty myös kokouksen esityslistaan ja iltaohjelmiin. Kyseessä on myös sääntömuutoskokous, koska liiton
sääntöihin ehdotetaan tehtäväksi pieniä, mutta oleellisia muutoksia.
Osallistujilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua varapuheenjohtajaehdokkaisiin perjantai-illansuun paneelissa. Sitä
ennen esitellään päättymässä olevan kauden Lions-tapahtumia ja aktiviteetteja. Lauantai-iltapäivän kokous alkaa
tavanomaisesta poiketen klubien lippujen juhlavalla sisääntulolla, ja juhlakokouksen kunniaksi esittelemme lionsväelle paikalla
olevat entiset suomalaiset kansainväliset johtajat ja puheenjohtajat. Ennen lauantain iltajuhlaa järjestetään ensimmäistä kertaa
Melvin Jones -jäsenten tapaaminen ja iltajuhlan aluksi esitellään ja kukitetaan liiton tuleva puheenjohtajisto sekä seuraavan
kauden piirikuvernöörit. Kokous jatkuu tarvittaessa sunnuntaiaamuna, mutta kaikki äänestykset suoritetaan kuitenkin lauantaina.
Vuosikokouksen kotisivuilta (http://www.lionsvuosikokous2013.fi) löytyy lisätietoa vuosikokouksesta.
Arvoisa lion, puoliso, seuralainen tai leo, olet sydämellisesti tervetullut vuosikokoukseen!
Me palvelemme – Vi hjälper – We Serve – luonnollisesti Heinolassakin
Inbjudan till Finlands Lionsförbund rf:s 60:e årsmöte i Heinola 8-9.6.2013
Bästa årsmötesdeltagare
Årsmötet i Heinola, i Vierumäkis naturnära och natursköna omgivning, är en kraftansträngning av lionsklubbarna i Heinola och
LC Pertunmaa. Det är fråga om Europas största lionsmöte. Det förberedande arbetet har gjorts under flera år för att allt skulle
gå bra. Många förnyelser, inte minst det som berör registreringen och röstningsförfarandet, har förorsakat extra arbete. Man har
även gjort länge önskade förändringar i mötets föredragningslista och i kvällsprogrammen. Det är även fråga om ett
stadgeändringsmöte då man föreslår att man gör mindre men betydelsefulla ändringar i förbundets stadgar.
Deltagarna har för första gången möjlighet att bekanta sig med kandidaterna till viceordförandeposten under fredagskvällens
panel. Före det presenteras lionshändelser och aktiviteter under perioden som nu går till ända. Under lördageftermiddag börjar
mötet, avvikande från tidigare, med ett festligt intåg av fanorna och till jubileumsmötets ära presenterar vi för lionspubliken de
tidigare finländska internationella direktorerna och förbundsordförandena som är på plats. Före lördagens kvällsfest ordnas för
första gången en tillställning där Melvin Jones-medlemmarna träffas och i början av kvällsfesten presenteras och uppvaktas
med blommor den kommande periodens presidium och distriktsguvernörer. Vid behov fortsätter mötet på söndag morgon men
alla omröstningar sker ändå under lördagen.
På årsmötets webbsida (http://www.lionsvuosikokous2013.fi) hittar man ytterligare information om årsmötet.
Bästa lion, partner eller leo, du är hjärtligt välkommen till årsmötet!
Vi hjälper – Me palvelemme – We Serve – naturligtvis även i Heinola
TERVETULOA!
VÄLKOMMEN!
SUOMEN LIONS-LIITTO RY
Seppo Söderholm
Finlands Lionsförbund rf
Maarit Kuikka
Seppo Söderholm
Maarit Kuikka
puheenjohtaja
pääsihteeri
Sääntömuutoskokous
Stadgeändringsmöte
Hyvä lionspresidentti
Bästa lionspresident
Jyväskylässä 8. - 9.6.2012 pidetyn vuosikokouksen
päätöksen mukaisesti pidetään Suomen Lions-liitto ry:n 60.
vuosikokous 8. - 9.6.2013 Heinolassa.
Kutsumme täten kaikkia maamme klubeja lähettämään
edustajansa kokoukseen.
Sääntöjen § 9*) mukaan jokaisella hyvässä asemassa
olevalla lionsklubilla on oikeus valtuuttaa äänioikeutettuja
edustajia seuraavasti:
Enligt beslut av årsmötet i Jyväskylä 8-9.6.2012 håller
Finlands
Lionsförbund
rf
sitt
60:e
årsmöte
8-9.6.2013 i Heinola.
Härmed inbjuder vi alla klubbar i vårt land till att sända
sina representanter till mötet.
Enligt § 9*) i stadgarna har varje lionsklubb som fullgjort
sina åligganden rätt att befullmäktiga ett antal röstberättigade representanter enligt följande:
1.
Ennen 30.4.2012 perustetut klubit, joiden jäsenet
ovat olleet klubissa vuoden ja päivän 30.4.2013
mennessä:
Jäsenmäärä
14 tai alle
15 – 24
25 – 34
35 – 44
45 – 54
55 – 64
2.
1.
Edustajia
1
2
3
4
5
6
30.4.2011 tai sen jälkeen perustetulla lionsklubilla,
joka
on
merkitty
Suomen
Lions-liiton
jäsenrekisteriin viimeistään 30.4.2012, on oikeus
valtuuttaa yksi äänioikeutettu edustaja. Jokaisella
jäsenellä on kuitenkin oikeus osallistua vuosikokoukseen.
3. Jokaisella kansainvälisellä johtajalla, entisellä
kansainvälisellä johtajalla, piirikuvernöörillä sekä
entisellä piirikuvernöörillä, joka on hyvässä
asemassa olevan lionsklubin toimiva ja hyvässä
asemassa oleva jäsen, on oikeus osallistua täysivaltaisena edustajana piirinsä ja moninkertaispiirinsä vuosikokouksiin eikä häntä lasketa klubinsa
edustajien kokonaismäärään näissä kokouksissa.
Klubin virallisiksi edustajiksi katsotaan lionit, jotka
ilmoittautumisen yhteydessä esittävät klubin varmentaman
pöytäkirjanotteen tai valtakirjan heidän nimeämisestään
klubinsa edustajiksi.
Vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettäviin eri tilaisuuksiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki lionit
perheineen ja leot.
Lionsklubbar, som bildats före 30.4.2012 och vars
medlemmar varit i klubben ett år och en dag före
30.4.2013:
Medlemsantal
14 eller mindre
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
Representanter
1
2
3
4
5
6
2.
Lionsklubbar, som bildats 30.4.2011 eller senare
och som registrerats i Finlands Lionsförbunds
medlemsregister senast 30.4.2012, har rätt att
befullmäktiga en röstberättigad representant. Varje
medlem har dock rätt att delta i mötet.
3. Varje internationell direktor, tidigare direktor,
distriktsguvernör samt tidigare distriktsguvernör,
som är aktiv medlem i en lionsklubb som fullgjort
sina åligganden och som själv fullgjort sina åligganden, är berättigad att delta som befullmäktigad
representant på sitt distrikts och multipeldistrikts
årsmöten och räknas inte med i klubbens totala
antal representanter på dessa möten.
Som officiella representanter för klubben betraktas de
lions, som vid anmälan uppvisar av klubben bestyrkt
protokollutdrag eller fullmakt, som anger att de utsetts till
klubbens representanter.
Alla lions jämte familjer och leos är välkomna att delta i
årsmötet och till de tillställningar, som arrangeras i samband med detta.
*) Liiton säännöt ovat kotisivuillamme www.lions.fi. Ne saa myös liiton toimistosta pyytämällä.
Förbundets stadgar finns på vår hemsida www.lions.fi. De kan också beställas från förbundets kansli.
HUOM! Käsittele vuosikokousasiat klubisi kokouksessa. Anna "eväät" ja muista antaa valtakirja (kutsun lopussa) sekä yksi
kappale näitä kokouskutsuja jokaiselle klubisi nimeämälle vuosikokousedustajalle.
OBS! Ta upp årsmötesärendena till behandling på klubbens möte. Ge anvisningar och kom ihåg att ge fullmakt (i slutet på
kallelsen) samt ett exemplar av dessa möteskallelser till varje medlem, som representerar klubben på årsmötet.
Suomen Lions-liitto ry:n ja Moninkertaispiirin 107 vuosikokous
Årsmötet för Finlands Lionsförbund rf och Multipeldistrikt 107
8.6.2013 ja/och 9.6.2013 Heinolan Vierumäellä/i Heinolas Vierumäki
SÄÄNTÖMUUTOSKOKOUKSEN ESITYSLISTA
§
01. Avataan kokous
02.
STADGEÄNDRINGSMÖTETS FÖREDRAGNINGSLISTA
Sivu/Sid.
Mötet öppnas
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan
tarkastajat ja ääntenlaskijat
Val av mötets ordförande, sekreterare, protokolljusterare
samt rösträknare
03. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Mötets stadgeenlighet och beslutförhet konstateras
04. Hyväksytään työjärjestys
Arbetsordningen fastställs
05. Todetaan kokouskieli
Mötesspråket
06. Päätetään kokouksen menettelytavoista
Mötets procedurer
07. Todetaan valtakirjojen tarkastus päättyneeksi
Granskning av fullmakter
08.
Toimintakertomus 2011 - 2012, tilinpäätös ja
tilintarkastuskertomus
Förbundets verksamhetsberättelse, bokslut och revisionsberättelse för perioden 2011-2012 behandlas
5 - 20
09. Vahvistetaan tilinpäätös
Bokslutet fastställs
10. Myönnetään vastuuvapaus kaudelta 2011 - 2012
Beviljas ansvarsfrihet för perioden 2011-2012
11. Arne Ritari -Säätiön raportti
Arne Ritari-stiftelsens rapport
20 - 22
12. Päätetään muutosesityksistä Lions-liiton sääntöihin
Förslag presenteras och beslut fattas om ändringar i
Finlands Lionsförbund rf:s stadgar
22 - 25
13. Liiton puheenjohtajan (CC) valinta
Val av förbundets ordförande (CC)
14. Kansainvälisen johtajan (ID) valinta
Val av internationell direktor (ID)
15. Todetaan piirikuvernööriehdokkaat kaudelle 2013 - 2014
Distriktens förslag till distriktsguvernörer för perioden
2013-2014 konstateras
16.
Liiton varapuheenjohtajan (VCC) vaali –
puheenvuorojärjestyksen arvonta ja ehdokasesittelyt
17. Liiton tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 2013 - 2014
18.
Vuosikokouspaikat 2014 - 2016 (todetaan) ja ehdokkaat
2017
19. Äänestykset
Val av förbundets vice ordförande (VCC) – lottdragning
om i vilken ordning kandidaterna yttrar sig samt
presentation av kandidaterna
25
25 - 26
27
Förslag till förbundets revisorer och revisorssuppleanter
för 2013-2014
Orterna för de tre följande årsmötena (konstateras) och
kandidaterna för 2017 28
Röstningar
Tauko
Paus
20. Strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 - 2018
Strategiska mål och händelsekalender 2013-2018
21. Kotimainen teema 2014 - 2015
Inhemska temat 2014-2015
22. Toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 - 2014
Verksamhetsplanen och årsklockan 2013-2014
30 - 39
23. Jäsenmaksu 2013 - 2014
Medlemsavgiften 2013-2014
39 - 40
24.
28 - 29
29
Varainhankinta: joulukorttiaktiviteetti 2013 ja Anna tukesi Medelanskaffning: julkortsaktiviteten 2013 och Stöd
nuorisolle -arpajaiset 2013 - 2014
ungdomen -lotteriet 2013-2014
25. Talousarvioesitys 2013 - 2014
Förbundets budget 2013-2014
40 - 42
26. Klubialoitteet
Klubbmotioner
42 - 45
27. Suomi johtoon -kampanjarahasto
Finland i toppen -kampanjfond
45 - 46
28. Muut asiat
Övriga ärenden
29. Ilmoitusasiat
Anmälningsärenden
Todetaan liiton ja MD 107:n puheenjohtaja (CC) sekä
30. varapuheenjohtaja (VCC) 2013 - 2014 ja valitaan
kuvernöörineuvoston jäsenet kaudelle 2013 - 2014
Förbundets och MD 107:s ordförande (CC) samt vice
ordförande (VCC) konstateras och guvernörsrådets
medlemmar väljs för 2013-2014
31. Kokouksen päättäminen
Mötet avslutas
OHJE ILMOITTAUTUMISESTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen




Ilmoittautuminen tehdään ennakkoon verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.fi kautta
Verkkosivuilla ovat ohjeet ilmoittautumisesta
Ilmoittautumisen yhteydessä ei vielä tarvitse yksilöidä klubin virallisia vuosikokousedustajia
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 30.4.2013
Klubin valtakirja




Jokainen klubi täyttää valtakirjan, johon merkitään klubin viralliset vuosikokousedustajat (= äänioikeutetut)
Valtakirjaan merkitään myös Lions-liiton sääntöjen mukaan asemansa tai virkansa puolesta äänioikeutetut
henkilöt klubin virallisiksi edustajiksi, mutta heitä ei lasketa mukaan klubin kiintiöön
Vain klubin valtakirjassa mainitut henkilöt ovat äänioikeutettuja vuosikokouksessa ja vain heille luovutetaan
äänestysmateriaali
Valtakirjan allekirjoittajina toimivat klubin presidentti ja sihteeri
Rekisteröityminen vuosikokouspaikalla Vierumäellä



Kaikkien vuosikokoukseen tulevien on ilmoittauduttava piirikohtaisessa ilmoittautumispisteessä, jotka
sijaitsevat Scandic Vierumäen tiloissa
Ilmoittautumispisteet ovat avoinna perjantaina 7.6.2013 klo 9:00 – 20:00 ja lauantaina 8.6.2013 klo 8:00 –
13:30
Rekisteröitymisen yhteydessä vuosikokoukseen ilmoittautuvat saavat vuosikokouskansion ja ennakkoon
tilatun kokouspassin
Virallisten vuosikokousedustajien rekisteröityminen






Klubista ensimmäisenä rekisteröityvä virallinen vuosikokousedustaja luovuttaa klubin alkuperäisen
valtakirjan virkailijoille
Virkailijat tarkastavat valtakirjan ja vertaavat sitä SLL:sta saatuun viralliseen vuosikokousedustajien
kiintiöön
Jokaisen virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys tarkistetaan
Vain klubin valtakirjassa mainituille henkilöille luovutetaan äänestysmateriaali
Virallisten vuosikokousedustajien kokouspassiin tehdään merkintä äänestysoikeudesta
8.6.2013 klo 13:30 jälkeen ei voi enää ilmoittautua viralliseksi vuosikokousedustajaksi eikä saada
äänestysmateriaalia
Äänestäminen vuosikokouksessa









Lippuäänestyksissä ei ole piirikohtaisia äänestyspisteitä
Äänestämisen voi suorittaa missä tahansa äänestyspisteessä
Äänestyslippuihin on etukäteen tehty merkintä piiristä (A, B, C…)
Vaalivirkailijat tarkistavat äänestysoikeuden ja valvovat äänestystapahtumaa
Mahdollisissa neuvoa-antavissa lappuäänestyksissä käytetään erivärisiä (sininen ja keltainen)
äänestyslappuja, kokouksen puheenjohtaja ohjeistaa äänestyslippujen käytön
Varsinaisissa tai neuvoa-antavissa äänestyksissä voi äänestää vain virallinen vuosikokousedustaja,
äänestysoikeutta ja äänestysmateriaalia ei saa luovuttaa toiselle henkilölle
Juristit ovat tarkastaneet äänestyskäytännön oikeellisuuden yhdistyslaista
Liiton sääntötyöryhmä on ollut mukana äänestyskäytännön uudistamisessa
Lions-liiton hallitus ja KVN ovat hyväksyneet uuden äänestyskäytännön
ESITYSLISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Avataan kokous
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään työjärjestys
Todetaan kokouskieli
Päätetään kokouksen menettelytavoista
Todetaan valtakirjojen tarkastus päättyneeksi
Toimintakertomus 2011 – 2012, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään liiton kauden 2010 – 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös ja
merkitään tiedoksi tilintarkastuskertomus.
SUOMEN LIONS-LIITTO RY
MD 107 FINLAND
KERTOMUS TOIMINNASTA 2011 – 2012
1. ALKUSANAT
Kauden 2011 – 2012 keskeisiä tavoitteita oli toteuttaa Vaasan
vuosikokouksen päätökset, sekä liiton talouden tasapainottaminen.
Lisäksi toteutettiin toimikuntauudistus. Uutena toimialana aloitti
Palvelu- ja varainhankinta toimikunta. Toimialan perustaminen tuli
ajankohtaiseksi, koska liiton kasvaneet työryhmät ja projektien
määrät edellyttävät jatkossa tarkempaa koordinointia. Myös talouden
tasapainottaminen edellytti työryhmien ja toimikuntien kokousten
määrän rajoittamista.
Jäsen- ja koulutustoiminta eriytettiin omiksi toimialoiksi
kansainvälisen mallin mukaisesti. Kansainvälinen järjestö lakkautti
usean vuoden toimineen MERL – jäsenohjelman. Merl korvattiin
uudella jäsen ohjelmalla GMT, sekä uudella koulutus ohjelmalla GLT.
Ohjelmat korostavat tiimityön merkitystä erityisesti piirien tasolla.
Toteutimme kaudella Hämeenlinnan vuosikokouksen päätöksen
mukaisesti arvokeskustelun klubeissa, sekä niistä kerättiin
yhteenveto. Tulosten pohjalta vuosikokouksessa Jyväskylässä
uusiksi suomalaisen lionstoiminnan arvoiksi hyväksyttiin;
PALVELUHALU, TALKOOHENKI, PAIKALLISUUS,
LUOTETTAVUUS, IHMISLÄHEISYYS ja lisäksi tavoitearvona
KANSAINVÄLISYYS.
Vaasan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti toteutettiin
avoimuutta lisääviä toimenpiteitä viestinnän eri keinoin. Liiton
hallituksen kokousten päätöspöytäkirjat lisättiin liiton nettisivuille,
samoin kuin KVN – kokousten pöytäkirjat. Uutena kanavana otettiin
toimintakaudella käyttöön uutiskirjeet. Kaudella aloitettiin myös
nettisivujen uudistamisprojekti.
Sri Lankan silmäsairaala Ratnapuraan valmistui vuodenvaihteessa
2011–2012. Leikkaustoiminta alkoi tammikuussa 2012.
Kansainvälisen presidentin Wing-Kun Tamin tavoite miljoonan puun
istuttamisesta ympäri maailmaa onnistui yli odotusten. Kauden
aikana puita istutettiin yli 14 miljoonaa. Suomi toteutti osaltaan
tavoitetta erinomaisesti.
1.VIP Wayne Madden vieraili maassamme toukokuun 10 – 15 päivä.
Vierailu ulottui Helsingin ja Turun lisäksi myös Ahvenanmaalle. 2.VIP
Barry Palmer osallistui liiton vuosikokoukseen Jyväskylässä.
Osaltaan näillä vierailuilla tuettiin Suomi Johtoon kampanjaa.
Kaudelle osui myös liiton uuden pääsihteerin valinta pitkäaikaisen
pääsihteerin Markus Flaamingin jäädessä eläkkeelle 31.6.2012.
Uudeksi pääsihteeriksi valittiin YTM Maarit Kuikka joka aloitti
tehtävässä 1.3.2012.
Tiukalla talouden seurannalla ja toteutetuilla säästötoimilla liiton
hallinnon tulos muodostui ylijäämäiseksi. Toimintakaudella maksettiin
AR-säätiöltä ollut laina 60 000 euroa pois. Kauden päättyessä liitolla
ei ollut ulkopuolista velkaa.
2. TUNNUSLAUSE JA TEEMA
Kauden tunnuslauseena ja teemoina olivat:
-Järjestön tunnuslause:
Me palvelemme – Vi tjäna – We serve
-Järjestön kv. presidentin teema:
I believe
Luotan siihen
Jag tror
-Kotimainen teema:
Vastuu on minun – Ansvaret är mitt
3. JÄSENISTÖ
Kertomuskaudella 2010 – 2011 päämajan tilastot osoittivat seuraavia
lukuja: kertomusvuoden alkaessa/päättyessä lionstoimintaa oli
206/207 maassa tai itsehallintoalueella. Jäsenklubeja oli 46 075/46
318 ja niissä oli jäseniä yhteensä 1 341 508/1 347 360. Muutos koko
järjestössä oli siten +243 klubia (edellisellä kaudella -93) ja +5 852
(+2 705) lionia. Vastaavat luvut Suomessa olivat 953/945 klubia ja
25 698/25 279 lionia. Muutos oli siten -8 klubia ja -419 jäsentä
(edellisellä kaudella ±0 klubia ja -260 jäsentä).
Kauden aikana rekisteröitiin seuraavat klubit:
107-N
107-A
107-F
LC Mäntsälä/Mamsellit (1027)
LC Turku/Lucia (1028)
LC Vaasa/Ostrobotnia (1029)
Kaudella perustettiin liitännäisklubi LC Vaasa/Merelle, joka itsenäistyi
klubiksi LC Vaasa/Ostrobotnia 9.5.2012.
Kauden aikana seuraavat klubit lopettivat toimintansa:
Espoo/Espoonlahti (107-B), Helsinki/Merituli (107-N),
Kajaani/Kreivittäret (107-I), Karhula/Kyminsuu (107-D),
Kemi/Perämeri (107-L), Kemijärvi/Koillistunturit (107-L), KotkaHamina/Global (107-D), Kuopio/Puijo (107-K), Pyhäntä (107-I),
Tikkakoski (107-G), Vasa/Old Wasa (107-F). LC Karhula/Kyminsuun
jäsenet siirtyivät kaikki LC Karhulan jäseniksi ja LC Vasa/Old Wasa
yhdistyi LC Vasa/Vasabygdnenin kanssa. Yhdistyneen klubin uusi
nimi on LC Vasa/Old Vasabygden.
4. LIITTOTOIMISTO, LIONS-TALO JA HENKILÖKUNTA
Lions-liiton toimisto oli Lions-talossa Malmilla, Helsingissä,
Kirkonkyläntie 10. Liittotoimiston käytössä oli talon 3. kerros. 1.
kerroksen vuokraajat olivat If Vahinkovakuutusosakeyhtiö ja Bewe
Sport. 2. kerroksen vuokraaja oli Primanet Oy. Sähköliike Elektrium
Oy vuokrasi osan Lions-talon varastotiloista.
Kertomusvuonna Lions-liiton henkilökunta on ollut seuraava:
5
-Toimisto
Pääsihteeri Markus Flaaming 31.12.2011 saakka, jonka jälkeen
lomalla 30.6.2012 asti. Uusi pääsihteeri Maarit Kuikka aloitti
työssään 1.3.2012. Sihteeri Susanna Gustafsson, sekä
toimistovirkailijat Satu Hildebrand (tarvikemyynti ja palkitsemiset,
osa-aikaisesti), Kaisa Kukko (projektisihteeri), Marja Pakkanen
(jäsenrekisteri, kassa ja maksuliikenne) sekä Paula Westling
(toimistosihteeri). Vieno Jantunen (Tai-Vi Oy) on kauden aikana
hoitanut Quest-asioita 23.4.2012 saakka. Kirjanpitoa hoiti
kirjanpitotoimisto Tilistar Oy.
Huhtikuussa uudistettiin henkilökunnan nimikkeet ja toimenkuvia
tarkistettiin. Hallituksen päätöksellä 27.4.2012 lähtien olivat
henkilöstön nimikkeet seuraavat: Maarit Kuikka (pääsihteeri),
Susanna Gustafsson (järjestösihteeri), Satu Hildebrand
(myyntisihteeri), Kaisa Kukko (tiedotussihteeri), Marja Pakkanen
(talous- ja jäsensihteeri), Paula Westling (Quest-sihteeri).
Lions-talossa tehtiin vuodenvaihteessa 2011 - 2012 kuntotarkastus,
jossa mm. selvisi, että lämmönjakelulaitteisto on uusittava
mahdollisimman pikaisesti. Myös ilmastointi on puutteellinen.
Toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi käynnistettiin keväällä 2012,
ja ne valmistuivat elokuussa 2012.
-LION-lehti
Päätoimittajan ja suomenkielisen osan toimittajana toimi PDG Raimo
Naumanen. Lehden ruotsinkielisen osuuden toimitti PDG Bo
Lindberg. Lehden ilmoitusmyynnin hoiti Media-ammattilainen
Adspace Oy. Lehteä julkaistiin 6 numeroa. Lehden painopaikka oli
PunaMusta, Tampere. Lehden kirjanpidon hoiti kirjanpitotoimisto
Tilistar Oy Hyvinkäällä.
6. HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT
Suomen Lions-liitto ry:n hallituksen kokoonpano kaudella oli
seuraava:
Puheenjohtaja CC Heimo Potinkara
Jäsenet
IPCC Lauri Vainio
VCC Seppo Söderholm
DG Päivi Ihamäki
DG Pekka Sarvanto
IPDG Sakari Rahkala
PDG Hans Frantz
Sihteeri
GS, PCC Markus Flaaming 31.12.2011 saakka,
sihteeri Susanna Gustafsson 1.1. – 28.2.2012 saakka ja GS Maarit
Kuikka 1.3.2012 -.
Hallitus on kokoontunut 17 kertaa. Kolme kokouksista pidettiin
sähköpostitse.
Tilintarkastajat
Liiton tilintarkastajina olivat:
Varsinaiset tilintarkastajat
Lion Aimo Silventoinen, KHT, C/LC Lahti/Laune
Lion Marja-Leena Turunen, KHT, N/LC Helsinki/Aurora
Varatilintarkastajat
Lion Jouko Aho, KHT, B/LC Helsinki/Torni
Lion Jorma Kuoppala, HTM, N/LC Helsinki/Pakinkylä
Valvontatilintarkastajina toimivat lion Aimo Silventoinen ja lion MarjaLeena Turunen.
5. KUVERNÖÖRINEUVOSTO
Kuvernöörineuvoston kokoonpano oli toimintakaudella seuraava:
7. TOIMIALAJOHTAJAT, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT
Puheenjohtajat
Toimialajohtajat
Liiton toimialajohtajina olivat:
Puheenjohtaja (CC )Heimo Potinkara, C/LC Lahti/Laune
Varapuheenjohtaja (VCC) Seppo Söderholm, D/LC
Lappeenranta/Raja
Edellinen puheenjohtaja Lauri Vainio, C/LC Tervakoski
Jäsenet
107-A
107-B
107-C
107-D
107-E
107-F
107-G
107-H
107-I
107-K
107-L
107-M
107-N
107-O
-
Mikko Torkkeli, LC Turku/Suikkila
Matti Tenkanen, LC Helsinki/Meilahti
Torsti Ruokoski, LC Rajamäki
Olli Katila, LC Lappeenranta/Rakuuna
Päivi Ihamäki, LC Virrat/Tarjanne
Heikki Loukola, LC Vaasa/Meri
Pertti Jämsén, LC Viitasaari
Alpo Kosunen, LC Saari
Eino Jakkula, LC Liminka/Liminganlahti
Pekka Järvelä, LC Kuopio/Päiväranta
Terho Mäkimartti, LC Tornio/Pudas
Jaakko Räikkönen, LC Rauma/Pori
Pekka Sarvanto, LC Helsinki/Kruunuhaka
Pekka Siekkinen, LC Nykarleby
Kuvernöörineuvoston sihteerinä toimi GS, PCC Markus Flaaming
31.12.2011 saakka, tämän jälkeen tehtävään kutsuttiin sihteeri
Susanna Gustafsson liiton toimistosta. Hän hoiti tehtävää uuden
pääsihteerin Maarit Kuikan aloittamiseen, eli 1.3. saakka.
Kokoukset
Kokouksia kuvernöörineuvosto piti seuraavasti:
1/20.8.2011
Seinäjoki
2/19.11.2011
Lahti
3/18.2.2012
Vantaa
4/29.3 – 2.4.2012 Sähköpostikokous
5/8.6.2012
Jyväskylä
Piirikuvernöörien työkokouksia pidettiin Seattlen Conventionin
yhteydessä 8.7.2011 ja Seinäjoella kuvernöörineuvoston kokouksen
yhteydessä 21.8.2011.
-
7.1 Jäsentoimikunta
Puheenjohtaja: MD-GMT Maija-Liisa Heikkilä
Jäsenet: IPDG Helena Rahko (107-C), PDG, Reima Nyrhivaara
(107-N), DC Susanna Saranlinna (107-I) ja DG Mikko Torkkeli (107A)
Jäsentoimikunta kokoontui kauden aikana viisi kertaa, heinä-, loka-,
marras, tammi- ja toukokuussa. Piirien jäsenjohtajille järjestettiin
kaksi seminaaria, elokuussa Seinäjoella ja helmikuussa Vantaalla.
Suomen naislioneille järjestettiin yhteisseminaari Helsinki-Tallinna
risteilyn yhteydessä maaliskuussa, jolle osallistui yhteensä 112
naislionia. Lisäksi järjestettiin kolme opaslionien koulutustilaisuutta:
tammikuussa Rovaniemellä, helmikuussa Turussa ja maaliskuussa
Helsingissä.
Muu toiminta
-
6
Jäsenjohtaja (MD-GMT): Maija-Liisa Heikkilä, LC
Pori/Sofia
Nuorisotyöjohtaja (MD-YC): Kari Isorinne, LC
Mikkeli/Porrassalmi
Viestintäjohtaja (MD-PRC): Auvo Mäkinen, LC
Lempäälä/Kanava
Koulutusjohtaja (MD-GLT): Rafael Frans, LC
Vasa/Vasabygden
Palvelujohtaja (MD-SC): Reijo Ikäheimonen, LC Espoo
Kotimaisen 100 % presidentin ansiomerkin saamisen
edellytykset on muutettu paremmin jäsenkasvua tukevaksi.
Klubin mallisääntöön on tehty korjaus jäsenen erottamista
koskevaan kohtaan.
Säännöt poissaolojen korvaamiseksi on uudistettu
On laadittu kummin opas
On järjestetty Kasvun Voima -jäsenhankintakilpailu, jonka
palkitsemiset tapahtuivat vuosikokouksessa
Jäsenkutsu/anomuslomake on uusittu liiton sivuille
Kiinnostaako jäsenyys? -linkki lisätty liiton sivuille ja
kauden aikana tätä kautta saatu uusia jäseniä
Klubien sihteereitä on opastettu jäsenrekisterin
päivityksessä
Jäsenasia on ollut esillä jokaisessa LION-lehdessä
-
Piirikuvernööreille ja piirien jäsenjohtajille on lähetetty
kuukausittainen jäsenkirje
7.2. Koulutustoimikunta
Ohjausryhmän jäsenet ja kokoontumiset
Rafael Frans (puheenjohtaja), Tapani Rahko, Kristiina Nummi ja Ossi
Eloholma sekä piirikuvernöörien edustaja Torsti Ruokoski
lisäksi vuoden vaihteessa Suomessa oli viisi ulkomaista nuorta
perheoleskelussa, kaksi Australiasta ja kolme Malesiasta. Leirit
laativat omat raporttinsa piirikohtaisesti ja raportoivat piirihallitukselle.
Leirit pidettiin B, H, K, ja M- piireissä.
Jyväskylän vuosikokouksessa oli nuorisovaihdolla oma esittelypiste.
Busanin Conventionissa Pohjoismaiden nuorisovaihto-osastolla oli
jaossa kesän 2013 leiriesitteitä, pinssejä ja nuorisovaihtoviirejä.
Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimikauden aikana.
Muutosvalmentajat
Toimintakauden aikana pidettiin 4. muutosvalmentajakurssi. Kurssi
pidettiin Ahlmanin Kartanolla Tampereella ja siihen osallistui 17
opiskelijaa yhdeksästä eri piiristä. Tämän kurssin jälkeen kaikissa
piireissä on aktiivisia muutosvalmentajia.
Tulevien piirikuvernöörien koulutus
Syksyllä pidetyn KVN-kokouksen yhteydessä koulutettiin 1.
piirikuvernööreitä. Koulutus jatkui kahden päivän DGe-koulutuksena,
joka toteutettiin toukokuussa. Tämän koulutustapahtuman
yhteydessä tulevat 1. ja 2. varapiirikuvernöörit osallistuivat yhden
päivän valmennukseen.
Koulutussuunnitelmat ja –aineistot
Toimikauden aikana tehtiin tulevien piirikuvernöörien koulutusta
koskeva suunnitelma, jonka mukaan voitaneen toteuttaa 1.
heinäkuuta 2. varapiirikuvernöörin viran vastaanottaneiden koulutus.
Liiton kotisivulla olevia koulutusaineistoja on osittain päivitetty ja
uusittu toimikauden aikana. Työstettiin myös muutosvalmentajien
käyttämien aineistojen päivittämistä.
7.3 Nuorisotyötoimikunta
Puheenjohtaja: MD-YC Kari Isorinne
Jäsenet: LQ-CD, PCC Heidi Rantala, YCED Tuula Rantaeskola,
LeoD Antti Forsell ja PDG Pertti Harju
Nuorisotyötoimikuntaan kuuluivat seuraavat työryhmät: Lions Quest,
nuorisoleiri ja – vaihto, leot ja SKEBA. Lisäksi Vastuu on minun –
työryhmä otettiin omaksi ryhmäkseen Lions Questin alle, pj lion
Jukka Isotalo. Liiton toimiston kautta on hoidettu toimikuntaan liittyvät
Orkester Norden, rauhanjulistekilpailu ja yhteistyö
keskusliittotasoisten järjestöjen kanssa.
Nuorisotyötoimikunnan kokoukset on korvattu sähköpostiyhteyksin.
7.3.1 Nuorisotyön foorumi
Puheenjohtaja: MD-YC Kari Isorinne
Jäsenet: LQ-CD, PCC Heidi Rantala, LeoD Antti Forsell, PDG Pertti
Harju, YCED Tuula Rantaeskola ja lion Jukka Isotalo.
Foorumin jäsenten välisissä sähköpostineuvotteluissa päädyttiin
siihen, että ”Vastuu on minun” seminaaria ei ajanpuutteen takia voitu
järjestää.
7.3.2 Nuorisoleiri- ja vaihtotyöryhmä (YCET)
Puheenjohtaja: YCED Tuula Rantaeskola
Jäsenet: piirien YCEC:t
Työkokoukset pidettiin 4. - 5.2.2012 Tampereella ja 28. - 29.4.2012
Jyväskylässä.
Tuula Rantaeskola ja YCEC-D Tapio Suokas osallistuivat virallisina
edustajina Europa Forumin yhteydessä pidettyyn YCE-kokoukseen
Maastrichtissa 13.–15-10.2011. Kokoukseen osallistuivat myös
YCEC-G Anne Nieminen ja YCEC-H Juhani Kautonen.
YCED Tuula Rantaeskola osallistui YCEC-H Juhani Kautosen
kanssa NSR:n nuorisoleiri- ja vaihtoseminaariin Reykjavikissa 20.–
21.1.2012.
Vaihtoon lähti 235 nuorta 38 eri maahan, Kanadan kolmeen
osavaltioon ja USA:n 23 osavaltioon. Hakemuksia vastaanotettiin
kaikkiaan 261 nuorelta.
Ns. keskimääräristetysti hinnoitellut matkat Australiaan & UuteenSeelantiin, Japaniin ja USA:han hoiti matkatoimisto Kilroy.
Suomeen saapui kesällä vaihtoon 35 maasta 133 nuorta, joista
leireillä oli 116 nuorta ja loput pelkästään perheoleskelussa. Näiden
7.3.3 Leotoiminta (LeoT)
Puheenjohtaja: LeoD Antti Forsell
Jäsenet: Suomen Leojen hallituksen (SLH) presidentti Jukka
Mäkitalo, SLH varapresidentti Ida Forsell ja DG Olli Katila
Kauden aikana elvytettiin ja perustettiin yhteensä neljä leoklubia
ympäri Suomea ja leojen jäsenmäärässä pysyi samana
jäsenrekisteritalkoiden seurauksena. Leotoiminnassa näkyi tiukan
talouspaineen vaikutukset, jotka supistivat toimintaa osaltaan. Leot
ovat aktiivisesti luoneet uusia projekteja ja aloittivat valmistelut uutta
kansallista aktiviteettia varten.
Edellisellä kaudella hyväksytyt uudistetut säännöt vaihtoivat
Leoneuvosto-nimen Suomen Leojen hallitukseksi. Hallituksen
suosituksesta vielä jatkettiin kansallisina aktiviteetteina Lämpöä
Karjalan Lapsille sekä osallistumista Skeba-bändikilpailuun, ja osa
leoklubeista osallistui myös Nenäpäivään.
Kansainvälisesti suomalainen leotoiminta oli aktiivista. Suomalaisten
leojen delegaatio innoitti omalla markkinoinnillaan Romaniassa
ulkomaalaiset jo odottamaan elokuussa 2013 järjestettävää Leo
Europa Forum 2013-tapahtumaa. Suomalaisia leoja osallistui myös
Lions Europa Forumiin, sekä muiden maiden leo-vuosikokouksiin.
Lisäksi LeoD Antti Forsell toimi aktiivisesti kansainvälisen
Leoklubiohjelman neuvoa-antavassa paneelissa ryhmänjohtajana.
7.3.4 Lions Quest -työryhmä
Puheenjohtaja: LQ-CD, PCC Heidi Rantala
Jäsenet: DG Jarmo Rastas, PDG Erkki Honkala, DC Leena LahtiTaillon, PCC, GS Markus Flaaming, Quest-koordinaattori Ulla SirviöHyttinen
Kauden aikana Quest -kurssille osallistui 949 opettajaa. Kursseja
järjestettiin 42 ja osallistujamäärä oli 22,6 henkilöä / kurssi.
Suoramarkkinointi kouluille oli kauden pääasiallisin ja tehokkain
markkinointikanava. Extranetin käyttäjämäärä laajeni, koulutetuilla
opettajilla on mahdollisuus kommentoida ja keskustella siellä
kurssinvetäjän ja toistensa kanssa Questiin liittyvistä asioista.
Questin Facebook sivuilla käytiin myös keskustelua ajankohtaisista
asioista.
LCIF:ltä Core4 avustuksen turvin jatkettiin Normaalikoulujen
opettajien koulutusta. Laajan suosioin sai Täydennyskoulutus, joka
tarjottiin veloituksetta jo kurssin käyneille opettajille Punaisen Sulan
Questin osuudesta. Näitä kursseille, joita pidettiin 11, osallistui 285
opettajaa. Selkeästi kuitenkin pääasiallinen 2 päivän kurssitettava on
alakoulun opettaja, heille suuntautuvia koulutuksia oli koko määrästä
suurin osa.
Koulutettujen opettajien määrä suhteessa piirien klubien määrään oli
seuraava: F-piiri 1,54 / B-piiri 1,53 / A-piiri 1,4 / E-piiri 1,24 / G-piiri
1,14 sekä C-piiri 1,02. Maan keskiarvon oli 1,01 opettajaa/klubi.
Loput piirit olivat alle koko maan keskiarvon.
7.3.5 SKEBA – Nuorten bändiskaba 2012
Puheenjohtaja: PDG Pertti Harju
Jäsenet: CS-CT Tauno Laine, siht., PID Tapani Rahko, GS, PCC
Markus Flaaming/GS Maarit Kuikka, MD-SC Reijo Ikäheimonen, lion
Martti Metsäketo, lion Johanna Arho-Forsblom ja leo Vili Urpilainen
Työryhmä kokoontui viisi kertaa, lisäksi pidettiin lukuisia kokouksia
eri yhteistyökumppaneiden kanssa. SKEBAn päärahoittaja oli
opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana oli myös ensi kertaa Warner
Music Finland.
SKEBAssa on ollut mukana kolmen vuoden aikana jo yli 150 bändiä
B-piiristä L-piiriin ja M-piiristä H-piiriin. Vuonna 2012 kisa keräsi
runsaat 35 bändiä, ja piirien karsinnat järjestettiin kuudella
paikkakunnalla.
7
Karsintojen kuusi parasta bändiä kilpaili Jyväskylässä Rock-klubi
Lutakossa 8.6.2012. Kisan voitti Softengine Seinäjoelta.
Palkintosijoille ylsivät myös Abhorrent Ritual Oulusta/Haukiputaalta
ja Lost Society Jyväskylästä. Yleisön suosikkibändi puolestaan oli
Defiant Jämsästä.
7.3.6 Vastuu on minun
Itse palveluaktiviteetin ja kohderyhmän valistamisen lisäksi VOM –
palveluaktiviteetti on lisännyt kiinnostusta Lions-toimintaa kohtaan ja
on nostanut lionstoiminnan huomionarvoa klubin toiminta-alueella ja
valtakunnallisestikin. Toimintakauden aikana palveluaktiviteetti on
luonnollisesti lisännyt myös aktiivisten jäsenten määrää, sillä klubit
vievät aineiston(24 –sivuiset opasvihkot) suoraan kouluille klubin
VOM-vastaavan toimesta.
Vastuu on minun –palveluaktiviteetti oli esillä useissa tapahtumissa
eri puolella Suomea, ja mm. Presidentin vaalikampanjan aikana
Vastuu on minun –oppaat luovutettiin LC Vantaankoski/Vandaforsen
toimesta nykyiselle Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle hänen
kampanjoidessaan Vantaan kauppakeskus JUMBO:ssa.
Kaudella 2012-2013 Vastuu on minun –palveluaktiviteetti on osa
Lions Quest - yhdessä kasvamisen ohjelmaa.
Toteuma kaudella 2011-2012:
Noin 15.000 koululaista ja perhettä (26 % ikäluokasta) tavoitettiin.
Palveluaktiviteettiin osallistui noin 120 Lions klubia (~12 % klubeista).
7.4 PR- ja viestintätoimikunta
Puheenjohtaja: MD-PRC Auvo Mäkinen
Jäsenet: Thorleif Johansson, Tuomo Holopainen, Pertti Harju, Viljo
Hokkanen, Ossi Kurki, Tauno Laine, Terho Mäkimartti, Kaisa Kukko
7.4.1 PR-toiminta ja viestintä
Kauden kevätpuolisko oli viestinnän kehittämiselle suotuisaa aikaa.
Kauan muhineita viestinnän suunnitelmia päästiin toteuttamaan
käytännössä. Viestintä oli yksi liiton toiminnan painopistealueista.
Suomen Lions-liiton ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähetettiin
klubien virkailijoille ja piirikuvernööreille 14.12.2011. Ensimmäinen
koko jäsenistölle suunnattu uutiskirjekirje oli 17.2.2012. Kaiken
kaikkiaan uutiskirjeitä lähetettiin yhdeksän.
Lions-liiton kotisivu-uudistus aloitettiin. Päämääränä on nykyistä
selkeämpi, ajantasaisempi ja käyttäjien toiveita vastaavampi sivusto.
Alkukartoituksen pohjalta suunnittelua jatkaa opinnäytetyönä Laureaammattikorkeakoulu.
Toimikunnalla oli kaksi varsinaista kokousta. Lisäksi erilaisia
suunnittelukokouksia pienemmillä ryhmillä oli lukuisa määrä.
7.4.2 Yhteisösuhteet-työryhmä
Puheenjohtaja CT Tauno Laine
Jäsenet: PCC Jouko Ruissalo, PCC Markus Flaaming, MD-SC Reijo
Ikäheimonen ja DC Thorleif Johansson viestinnän asiantuntijana
Työryhmän tehtävänä oli tehdä Lions-toimintaa tunnetuksi ja lujittaa
yhteistoimintaa sidosryhmien ja partnereiden kanssa.
Työryhmä kokoontui kauden aikana viisi kertaa. Lisäksi oli lukuisia
kokouksia ja tapaamisia nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden
kanssa yhdessä Palvelu- ja varainhankintatoimikunnan
puheenjohtajan kanssa. Useasta tapaamisesta toteutui käytännön
yhteistyötä Palvelu- ja varainhankinnan toimikunnan työryhmien
kanssa.
Työryhmä laati luettelon Lions-liiton yhteistyökumppaneista
(yritykset, yhteisöt, keskusjärjestöt ja viranomaiset), joille lähetettiin
alkuvuodesta 2012 ensimmäinen Yhteisösuhteet–uutiskirje. Sen
myötä tuli useita yhteistyöehdotuksia.
7.4.3 LION-lehden toimitusneuvosto
Päätoimittaja PDG Raimo Naumanen
Toimittaja/ruotsinkieliset sivut PDG Bo Lindberg
Toimittaja /Leosivut leo Ida Forsell
Talous GS Markus Flaaming 28.2.2012 saakka, GS Maarit Kuikka
1.3.2012 alkaen
Jäsenrekisteri Marja Pakkanen
8
Ilmoitusmyynti Veli-Matti Wilska, Media-ammattilainen Adspace Oy
Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja PDG Ossi Kurki, varsinaiset
jäsenet DC Heimo Turunen ja DC Kari Heikkilä.
Kokoukset
31.8.2011 Sanomatalo, Martinlaakso
1.11.2011 PunaMusta Oy, painotalo Tampere
23.4.2012 Saarijärven Offset Oy, kirjapaino Saarijärvi
Toimintavuoden aikana LION-lehden talous pysyi vakaana ja
ilmoitustuloilla sekä päämajan lehtiavustuksen kanssa se pysyi
katteellisena. Ilmoitustuottoa nosti mm. niin sanotut pienilmoitukset,
joita myytiin edellisvuosia runsaammin. Ilmoitushintaan ei kuluvalla
kaudella tehty muutoksia.
Toimituksellisesti lehden taittoa selkeytettiin mm. ryhmittelemällä
juttuaineisto selkeisiin kokonaisuuksiin ja jatkettiin teemasivujen
tekoa, jotka myös tukivat ilmoitushankintaa. Lehden sivuilla uutisoitiin
näyttävästi Suomi johtoon kampanjaa. Leosivujen päätoimittajana
toimi Ida Forsell, jonka johdossa leosivuilla jatkui nuorekas ilme ja
ajankohtainen sisältö.
Lehden teknisessä sivun- ja ilmoitusvalmistuksessa ilmeni
alkukaudesta hankaluuksia ja virheherkkyyttä, mikä korjaantui
Tampereella pidetyn toimitusneuvoston ja lehteä painavan
PunaMusta kirjapainon yhteiskokouksen jälkeen, kun kirjapainolle
painosopimuksen mukaan kuuluva sivun- ja ilmoitusvalmistus siirtyi
uudelle alihankkijalle.
Paino- ja postituskulujen maltillista nousua pyrittiin kompensoimaan
tarkastamalla lehden jakelua ja painosmäärää mukauttaen se
kulloinkin vallitsevaan jäsenmäärään. LION-lehti ilmestyi
toimintakauden aikana kuusi kertaa.
7.4.4 Nettityöryhmä
Puheenjohtaja: lion Viljo Hokkanen (107-G)
Jäsenet: DC Timo Hakkarainen (107-H), DC Thorleif Johansson
(107-N), lion Pasi Olkkonen (107-G), lion Henri Säilä (107-A)
Nettityöryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa. Sähköpostitse,
puhelimitse ja skypessä yhteydenpitoa oli runsaasti. Nettityöryhmä
järjesti Joomla-koulutustilaisuuden liiton toimikunta- ja
työryhmäpuheenjohtajille.
Internet-toimintaohje päivitettiin. Lions-palvelimen toiminnasta,
virustorjunnasta, tietoturvasta ja postitusjärjestelmän toimivuudesta
vastattiin. Piireille ja klubeille tehtiin uusia käyttäjätunnuksia ja
salasanoja.
Pohjoismaiden välinen IT-yhteistyö käynnistyi Islannin, Norjan,
Ruotsin, Suomen ja Tanskan Lions-liittojen nettityöryhmien
puheenjohtajien välillä. Osallistuttiin Reykjavikin NSR-kokouksen
yhteydessä järjestettyyn IT-seminaariin.
Lions-liiton uutiskirjeiden lähettäminen aloitettiin kauden aikana.
Nettityöryhmä oli aloitteellinen toimija.
Sosiaalisen median työryhmä
Puheenjohtaja: Jouni Huotari
Jäsenet: Juhani Alanen, Thorleif Johansson
SoMe-työryhmä teki kaudella 2011–2012 toimintasuunnitelmansa
mukaisesti mm. SWOT-analyysin, suositukset parhaista käytännöistä
Suomessa (huomioiden myös mahdolliset riskit) ja linkkilistan.
Työryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa virtuaalisesti.
6.3.2012 pidetyn kokouksen mukaisesti työryhmän puheenjohtaja piti
tietoiskun Jyväskylän vuosikokouksessa aiheena "sosiaalinen media
lionstoiminnassa".
7.5 Palvelu ja varainhankinta
Puheenjohtaja: MD-SC Reijo Ikäheimonen
Jäsenet: PCC Christer Löfström, IPCC Lauri Vainio, PID Tapani
Rahko, GS/PCC Markus Flaaming, PDG Marjo Kiviranta ja sihteeri
CT Tauno Laine
Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa, joista yksi
kokous oli yhdessä toimikunnan työryhmien puheenjohtajien kanssa.
Työryhmät:
Auditointi IPDG Reijo Stedt, Kortit PDG Seppo Lappalainen, Sri
Lanka PID Erkki Laine, LCIF PDG Marjo Kiviranta,
Katastrofitoiminta/ALERT PID Tapani Rahko, NSR ja pohjoismainen
IR-toiminta PID Tapani Rahko, Invalidiliitto IPCC Lauri Vainio,
Nenäpäivä –kampanja 2012 MD-SC Reijo Ikäheimonen ja Lasten
Turvapäivä MD-SC Reijo Ikäheimonen.
Työryhmien puheenjohtajat kokoontuivat toimialajohtaja MD-SC
Reijo Ikäheimosen johdolla kolme kertaa, joista yksi kokous oli
yhteiskokous ohjausryhmän kanssa.
Varainhankinta-aktiviteeteilla toimikunnan tehtävänä on edesauttaa
Lions-liittoa taloudellisen tasapainon ylläpidossa sekä luoda klubeille
vaihtoehtoja avustustoiminnan varainhankintaan lisäten Lionstoiminnan näkyvyyttä.
7.5.1 Korttityöryhmä
Puheenjohtaja: PDG Seppo Lappalainen
Jäsenet: PCC Christer Löfström, GS, PCC Markus Flaaming
Sisäinen yrityskortti -kehitysryhmä PDG Timo Roos, lion Riku
Karhunen, lion Anne Lagus, webmaster lion Jari Huhtinen, sihteeri,
lion Leena Lappalainen
Työryhmän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kauden
joulukorttimyynti. Vaasan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti
korttituotoilla tuetaan liiton nuorisotyötä sekä yhteispohjoismaisia
NSR -aktiviteetteja ja projekteja. Korttien myyntituotosta puolet jää
myyvälle klubille, jonka tulee käyttää tuotot omiin
nuorisoprojekteihinsa. Liitto maksoi omasta osuudestaan kaikki
korttiprojektin kustannukset.
Työryhmä piti kaksi kokousta, joiden lisäksi yhteydenpitoa pidettiin
tiiviisti sähköpostin välityksellä ja skypellä. Korttiprojekti toteutettiin
edellisvuosien tapaan pyrkien saamaan piiriorganisaatioita
mahdollisimman paljon mukaan piirien korttivastaavien kautta.
Joulun 2011 kortit esiteltiin näyttävästi Vaasan vuosikokouksessa
omalla standillä. Mukana oli myös taidenäyttely lähetetyistä
korttiehdotuksista (63 kpl) Elokuun alussa lähetettiin piirien
korttivastaaville sekä klubipresidenteille korttiesitteet ja
tilauslomakkeet. Korttivastaaville lähetettiin lisäksi A0-kokoinen
juliste korttien markkinointiin piirien PNAT:issa. Jokaiseen piirin
luovutettiin oma kortti – roll up.
Korttimyynnin logistiikka- ja painopaikkana toimi Painoyhtymä Oy,
joka vastasi postituksesta ja jakelusta. Paula Westling SLL:n
toimistossa hoiti tilastoinnin. Ostopalvelut (liiton kortteihin liittyvät
ostot ja hankinnat) uudistettiin, palvelun tarjoajille (11 kpl) järjestettiin
tarjouskilpailu. Paino- ja jakelusopimus allekirjoitettiin SLL
pääsihteerin toimesta elokuussa 2011.
Korttiaktiviteettia esiteltiin kauden jokaisessa KVN-kokouksissa.
Jäsentiedottamiseen käytettiin LION-lehteä yhteensä neljässä (4)
numerossa. Myös lionsvuosikirjassa kortit olivat näyttävästi esillä.
Joulukorttimyynnin tavoitteeksi asetettiin 400 000 korttia. Kortteja
myytiin 200 345 kpl kokonaismyynnin ollessa 166 023,30 euroa.
Joulun 2012 kortteja varten saatiin 120 ehdotusta kuvahaulla, joka
järjestettiin siis nyt toisen kerran. Uusi korttiryhmä (2012-2015) valitsi
joulun 2012 kortit.
Kauden parhaiten myynyt klubi oli LC Tuusula C-piiristä. Palkinnoksi
klubi sai Jyväskylän vuosikokouksessa alkuperäisen “Luminen talvi” joulukorttiteoksen.
7.5.2 Ratnapuran silmäsairaala –projekti
Puheenjohtaja: PID Erkki Laine
Jäsenet: PID Harri Ala-Kulju (asiantuntija), PDG Ossi Eloholma
(projektiasiantuntija, sihteeri), GS, PCC Markus Flaaming (liiton
edustaja), lion, DI Harri Ilomäki (rakennusasiantuntija) 31.12.2011
saakka, lion Osmo Kari (silmälääkäri), CC Heidi Rantala
(talousasiantuntija), 1.1.2012 alkaen PDG Otfried Blümchen (Sri
Lankan Lions-ystävät seura) ja GS Maarit Kuikka 1.3.2012 alkaen.
UM:n ja sittemmin LCIF:n tukeman hankeen tarkoituksena on ollut
rakentaa sairaala ja käynnistää sen toiminta vuosien 2009 – 2011
aikana. Rakennus valmistui elokuussa 2011 ja ensimmäiset potilaat
seulottiin 18.8.2011. Sairaalan kokonaispinta-ala on noin 1.750m2 ja
se on kahdessa tasossa. Toimintavuoden aikana tehtiin
seurantamatkat eli neljä matkaa. Erkki Laine osallistui kaikille
matkoille, Harri Ilomäki kerran suorittaen rakennuksen
lopputarkastuksen. Jokaisen matkan aikana Sri Lankassa oleva
sairaalan säätiön hallitus piti kokouksen, yhteensä kahdeksan kpl.
Erkki Laine ja Heidi Rantala ovat hallituksen jäseniä, ja Heidi Rantala
on LCIF:n apurahan Grant Administrator. Kotimainen työryhmä
kokoontui kuusi kertaa ja on käynyt runsasta sähköpostivaihtoa.
Vajaan vuoden toiminnan jälkeen sairaalan kortistossa oli 4249
potilasta ja potilaskäyntejä oli 7756. Leikkausta tarvitsevia
harmaakaihipotilaita oli löydetty 807. Leikkaukset alkoivat
tammikuussa 2012 ja kymmenen leikkauspäivän aikana leikattiin 268
potilasta.
7.5.3 Sri Lankan Lions-ystävien seura
Puheenjohtaja: PDG Otfried Blümchen
Jäsenet: DC Veikko Teerioja (sihteeri), Lion Kaarina Laine
(jäsensihteeri), PID Harri Ala-Kulju, PDG Markku Talvio, PDG Aulis
Eskola, VCC Seppo Söderholm (liiton hallituksen edustajana) ja GS
Markus Flaaming / GS Maarit Kuikka. PID Erkki Laine toimii
työryhmässä Sairaalatyöryhmän pj:n ominaisuudessa asiantuntijana.
Joulukuussa työryhmän avustajiksi tulivat mukaan Lion Ilona Aarnio
ja Lion Mia Wynne-Ellis tiedotuspuolen asiantuntijoina.
Työryhmä kokoontui kauden aikana kahdeksan kertaa. Kolmannen
kokonaisen toimintavuoden lopussa henkilöjäseniä oli 296 (+36),
klubijäseniä 54 (+7) ja yritysjäseniä 6 (+/- 0). Kokokauden ajan seura
on pyrkinyt parantamaan tiedotustoimintaa: kaudella lähetettiin 2
jäsenkirjettä, LION lehdissä kirjoitettiin seuran saavutuksista, liiton
nettisivujen kautta jaettiin perusinformaatiota ja joissakin piireissä
pidettiin info-tilaisuuksia, joihin seuran puheenjohtaja osallistui.
Jyväskylän vuosikokouksessa seuralla oli oma infopiste, lisäksi
piirien SuurPnateissa ja Pnateissa oli informaatiota tarjolla.
N-piirin ystävyyspiiri OS-111 lahjoitti seuralle varat, noin 10.000 €,
jolla silmäsairaalaan hankittiin tarpeellinen varageneraattori. Seura
muisti ulkomaisia tukijoitamme kunniakirjoin. Kotimaisista tukijoista
tulee mainita LC Hki/ Aurora N-piiristä, joka yksin lahjoitti seuralla
4100 € jo aikaisemman 1500 € lahjoituksen lisäksi. Seuran yhdeksi
tukitoimintamuodoksi Sri Lankaan on muodostunut silmälasienkeräys
N-piirin Lion Mauri ja lady Paula Lindströmin kautta. Ensimmäinen
lähetys edellisellä kaudella oli noin 5000 kpl silmälaseja ja tämän
kauden aikana on keräystä jatkettu aktiivisesti. Kauden lopussa
piirikuvernöörit jakoivat piirien vuosikokouksissa jälleen
jäsentodistukset kauden aikana liittyneille klubeille.
7.5.4 Sri Lankan kummilapsityöryhmä
Puheenjohtaja: lion Eero Arvo
Jäsenet: PDG Ossi Vuorinen, lion Leena Marvola-Sine, lion Pirjo
Puoskari
Yleistä
Kummilapsitoiminta jakautuu kahteen osaan, toimintaan Suomessa
ja toimintaan Sri Lankassa. Kotimaassa tapahtuvaa toimintaa on
kummimaksujen laskutus, kummilapsirekisterin ja kotisivujen ylläpito,
uusien kummisuhteiden luominen sekä yhteydenpito
yhteistyöklubeihin Sri Lankassa. Tätä kaikkea on toimintakauden
aikana tehty.
Toiminta Sri Lankassa
Toimintakauden alussa Sri lankalaisia yhteistyöklubeja oli 22.
Ohjelmaan otettiin kolme uutta klubia, yksi Walasmullasta ja kaksi
Matarasta. Lasten lukumäärä molemmilla paikkakunnilla olevissa
klubeissa on kasvanut liian suureksi ja siitä syystä oli tarpeen ottaa
uusia klubeja. Klubeja on kahden piirin alueella. Piirin 306 A1
alueella on kahdeksan klubia ja piirin 306 A2 alueella on 17 klubia.
Vuotuinen omakustanteinen tarkastusmatka noudatteli vanhaa
kaavaa. Tarkastettiin klubien kummilapsitoiminta ja osallistuttiin
klubien järjestämiin lastenjuhliin. Hankittiin koulutarvikkeita lapsille
jaettaviin lahjakasseihin ja pakattiin ne (n. 1000 kpl) talkoilla, joihin
osallistui sillä hetkellä Sri Lankassa vierailleita kummeja. Tänäkin
vuonna lasten raporttien, kirjeiden ja kuittien kuljettamiseen
Suomeen osallistui joukko kummeja. Matkan jälkeen maaliskuun
lopussa toimikunta kokoontui pakkaamaan kummeille lähetettävät
ns. kevätkirjeet.
9
Kummilapsitoiminnalla oli oma osasto Jyväskylän vuosikokouksessa.
Osastolla vieraili runsaasti kokousväkeä.
Talous
Koulutusmaksut on pidetty entisellään, ja ne on laskutettu kaksi
kertaa vuoden aikana, huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa.
Maksujen siirrot Sri Lankaan on tehty kesäkuun ja joulukuun
puolessa välissä. Kummien maksama hallintokulu 10 € per vuosi on
pidetty myös entisen suuruisena. Summa riittää hyvin pakollisiin
menoihin ja suurin osa siitä käytetään lasten koulutarvikkeiden
hankintaan ja stipendeihin.
Koulutusavustusmaksuja (kummimaksuja) lähetettiin toimintakauden
aikana yhteensä 147122 €.
7.5.5 Auditointi
Puheenjohtaja: IPDG Reijo Stedt
Jäsenet: GS, PCC Markus Flaaming, PVDG Reijo Ikäheimonen, Lion
Jorma Lahti-Nuuttila Nesenta Oy:n psta, Riku Riskaja ja Markku
Miettunen
Auditointia suoritettiin Expert-Asan myymälöissä. Myymälöitä 34 kpl
ja käynnit 4 kertaa vuodessa.
Uusista yhteistyösopimuksista neuvotellaan.
7.5.6 LCIF
LCIF aloitti lukuisista kyselyistä johtuen Afrikan sarven auttamisen.
Suomen lionit olivat tässä mukana. Lisäksi varoja kerättiin vielä
jonkun verran myös Japaniin.
Tärkeimmäksi keräyskohteeksi tuli kauden toisella puoliskolla
tuhkarokkoprojekti ONE SHOT, ONE LIFE eli YKSI ROKOTE, YKSI
ELÄMÄ, mikä on kansainvälinen ohjelma yhdessä mm. WHOn
UNICEFin ja Punaisen Ristin kanssa. Bill ja Melinda Gates -säätiö
haastoi maailman lionit; Jokaista lionien lahjoittamaa kahta dollaria
vastaan antoi edellä mainittu säätiö yhden dollarin. Kampanjalla
yritetään saada tuhkarokko hävitettyä koko maailmasta. Neljässä
pilottimaassa Madagaskarissa, Malissa, Etiopiassa ja Nigeriassa on
rokotettu tähän mennessä 41 miljoonaa lasta. Lisäksi rokotukset
ovat alkaneet myös Nepalissa. Lionit tukivat myös
rokotuskampanjoita Keniassa, Ugandassa, Kongon
Demokraattisessa Tasavallassa ja Haitilla. Suomen lionien osuus
keräyksestä oli noin 154 000 dollaria, mitä ei saavutettu kauden
loppuun mennessä mutta keräys jatkuu vielä tulevalla kaudella.
Suomen lionien lahjoitukset LCIF:lle kauden aikana oli yhteensä
230 631,98 USD.
Tiedottaminen tapahtui LION-lehden ja piirikoordinaattorien kautta
suoraan jäsenille. He osallistuivat oman piirinsä juhliin, PNATtilaisuuksiin ja klubien kokouksiin kertoen säätiömme toiminnasta.
Lahjoitus- ja MJF-listat lähettiin kuukausittain päämajasta. Suomen
Lions-liiton johdolle tiedotus tapahtui LCIF MD koordinaattorin kautta.
Lisäksi KVN:n kokouksessa elokuussa 2011 oli LCIF tmk:n info.
LCIF MD koordinaattorien kokous- ja tiedotustilaisuus
rokoteohjelmasta oli Pariisissa helmikuussa 2012.
Autoimme klubien jäseniä tarvittaessa MJF-anomuksien kanssa.
Samoin selvitimme muita kysymyksiä päämajan kanssa sitä mukaa,
kun niitä on tullut ilmi.
LCIF:n hallitus hyväksyi ja myönsi kesäkuun kokouksessaan REHAtyöryhmän laatiman 107-N apuraha-anomuksen 20.000 € (US$
27.050), Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskukseen
perustettavan näkövammaisten lasten oppimiskeskuksen (Equip
Center for Visually Impaired Children) laitehankintoja varten.
Hankkeen suomenkieliseksi nimeksi on valittu Lions- oppimiskeskus.
Haiti
Haitin varat eivät menneet LCIF:n kautta, mutta koordinaattorit
hoitivat Haitin taloprojektia piireissään. Lion Leena Lappalainen hoiti
yhdessä LCIF-MDC Marjo Kivirannan kanssa projektia.
Edellisellä kaudella tehtyä aloitetta haitilaisten saamiseksi pois
telttakylistä jatkettiin. Yhden paritalon hinta oli 6 000 euroa. Asiaa
oli esitelty jo viime kauden aikana piireissä ja se käynnistyi elokuussa
2011. Yhteistyökumppaneina oli suomalainen Apua Haitille ry ja
kansainvälinen Youth with a Mission (YWAM) järjestö. Viimeksi
mainittu on toiseksi suurin kristillinen nuorten järjestö maailmassa.
Kauden aikana varoja saatiin kerättyä yhteensä 39 337,45 euroa.
Sillä summalla saatiin 12 perhettä pois teltoista pysyvään asuntoon.
LC Pello keräsi yksittäisenä klubina yli yhden paritalon verran varoja.
7.5.7 Kansainväliset suhteet
Puheenjohtaja: PID Tapani Rahko
Kansainvälisten suhteiden työryhmään ei kuulunut varsinaisia
jäseniä. Työryhmällä oli mahdollisuus kutsua tarvittaessa
asiantuntijoita.
ALERT-työryhmän kokoonpano oli seuraava: PID Tapani Rahko (pj),
CC Heimo Potinkara, GS Markus Flaaming/Maarit Kuikka, MD LCIFkoordinaattori, PDG Marjo Kiviranta ja DG Heikki Loukola
Kansainväliset suhteet organisoitiin kauden 2011-2012
toimikuntauudistukseen liittyen siten, että palveluun ja
varainhankintaan liittyvät kansainväliset suhteet toimivat palvelu- ja
varainhankintatoimikunnan alaisuudessa. Kansainvälisten suhteiden
johtajana toimi viimeisin PID Tapani Rahko. Palvelu- ja
varainhankintatoiminnan lisäksi hän hoiti kansainvälisiin vierailuihin
ja ystävyysklubitoimintaan kuuluvia kansainvälisiä suhteita. LCIFasiat, Sri Lankan ja Haitin projektit sekä Suomi Johtoon eivät
kuuluneet kansainvälisten suhteiden työryhmän tehtäviin. NSR:n
hallinnolliset yhteistyöasiat jäivät pois IR-toiminnasta ja siirtyivät liiton
johdon vastuulle.
ALERT-työryhmä teki sähköpostikokouksissaan esitykset
katastrofirahojen suuntaamisesta Afrikan Sarven nälänhädän
lievittämiseen ja Espanjan Lorcan maanjäristyksessä tuhoutuneen
syntymävammaisten lasten hoito- ja kuntoutuskeskuksen
jälleenrakentamiseen. Afrikkaan suunnattiin 10 000 euroa ja
Espanjaan 5 000 euroa katastrofiapua. Lisäksi toteutettiin virolaisen
lastenkodin tulipalon uhrien avustamiseen kerätyn ylimääräisen
rahoituksen uudelleensuuntaaminen Viroon, Haitiin ja LCIF:n
tuhkarokkorokotusohjelmaan. Viroon annettiin katastrofitililtä 2 000
euroa, Haiti-projektiin 6 000 euroa ja LCIF:lle 10 600 euroa. Piirien
kautta toimitettiin vetoomus liiton katastrofitilin kartuttamiseksi siten,
että avun suuntaaminen mahdollisen katastrofin sattuessa voitaisiin
toteuttaa jatkossakin mahdollisimman nopeasti. Haitin taloprojekti
toimi itsenäisesti PDG Marjo Kivirannan johdolla. Rahoitus saatiin
kuuden paritalon rakentamiseen yhteensä 12 perheelle.
Baltic Sea Lions -konferenssi järjestettiin Ruotsissa Norrtäljessä.
Samalla päättyi PDG Ilkka Siissalon kausi BSL:n presidenttinä.
Tavarakeräys Karjalaan sai runsaasti lahjoituksia klubeilta ja myös
BSL-yhteistyömaista.
Pohjoismaiset IR-johtajat kokoontuivat useita kertoja sekä Eurooppa
Forumissa ja NSR:ssä että Skype-kokouksissa valmistellen IRprojekteihin liittyviä asioita ja laatien pohjoismaisten IR-johtajien
yhteistyön suuntaviivat ja tavoitteet. NSR-projektina toteutettava
Lions Quest-koulutuksen käynnistäminen Georgiassa toteutui
suunnitelmien mukaisesti. Suomen edustajana projektin
johtoryhmässä oli Lion Markus Talvio. Projektivuodet ovat 20112013. NSR:n seuraavaksi kansainväliseksi projektikohteeksi valittiin
silmäklinikan toiminnan käynnistäminen Burkina Fasossa.
Projektivuodet tulevat olemaan 2013-2015.
Vuosikokouksen yhteydessä Jyväskylässä LCIF:llä oli oma osasto,
jossa lionit kävivät runsaslukuisesti tutustumassa oman säätiömme
toimintaan. Osastolla oli myynnissä tuhkarokkopinssejä ja
serviettirasioita.
7.5.8 Nenäpäivä-kampanja 2011
Puheenjohtaja: MD-SG Reijo Ikäheimonen
Jäsenet: CT Tauno Laine, siht., GS/PCC Markus Flaaming, PDG
Pertti Harju, PDG Jorma Laurila, IPDG Reijo Stedt ja leo Riikka
Mustonen
Yhteistyö LCIF-piirikoordinaattorien kanssa on ollut vilkasta. Monet
heistä ovat käyneet oman piirinsä juhlissa, PNAT:ssa ja klubien
kokouksissa kertomassa säätiömme toiminnasta.
Suomen Lions-liitto ry oli toista kertaa mukana Ylen Hyvä Säätiön
Nenäpäivä-kampanjassa. Liitto oli Säätiön pääyhteistyökumppani.
10
Keräystulos kasvoi edellisvuodesta reilusti. Keräsimme yli 149 573
euroa, josta runsaalla 600 lippaalla 123 500 euroa, tempauksilla
8204 euroa ja muilla rahalahjoituksilla 17 727 euroa. Lisäksi
nenämyynnin arvo oli 8658 euroa. Yhteensä kerättiin yli 158 000
euroa. Mukana oli runsaat 320 klubia.
Yhteistyö Ylen maakuntaradioiden kanssa sai jatkoa tänäkin vuonna.
Myös TV:ssä ja printtimediassa oltiin näyttävästi esillä.
Uutena yhteistyökumppanina liitolla oli sekä SM-liiga että
Jääkiekkoliitto.
7.5.9 Turvapäivä 2012
Puheenjohtaja: MD-SC Reijo Ikäheimonen
Jäsenet: PDG Pertti Harju, lion Johanna Arho-Forsblom ja leo Vili
Urpilainen
Työryhmä kokoontui kolme kertaa, ja sen lisäksi neuvoteltiin
yhteistyökumppaneiden kanssa useita kertoja.
Suomen Lions-liitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetty 5.
Lasten Turvapäivä keräsi Jyväskylän kävelykadulle 9.6.2012 runsaat
600 lasta vanhempineen.
Yhteistyötahoina turvapäivän järjestelyissä olivat mukana mm.
Liikenneturva, SPR ja Maanpuolustusyhdistys, Pelastakaa lapset,
Jyväskylän pelastuslaitos, Jyväskylän poliisilaitos ja Optisen Alan
tiedotuskeskus. Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen neuvottelukunta
tarjosi hernekeittoa. Lisäksi turvapäivä sai apua jyväskyläläisiltä
leijonilta.
Lasten Turvapäivälle on vakiintunut toimiva formaatti ja vuoden 2013
päivä järjestetään Heinolassa 8.6.2013.
7.6 Arne Ritari –säätiön toimikunta (ART)
Puheenjohtaja: PDG Erkki Manninen
Jäsenet: PDG Matti-Pekka Mäkelä (varapj.), Ari Mårtensson, Martti
Lehtelä, Reino Sihvola, Matti Tallgren, IPCC Lauri Vainio, PDG Timo
Haasto (sihteeri-asiamies) ja PDG Ismo Laine (tiedottaja)
Toimintakausi oli säätiön kahdeskymmeneskuudes.
Apurahat
Klubien palveluaktiviteetteihin myönnettiin apurahoja yhteensä 57
390 euroa. Edellä mainittujen apurahojen lisäksi säätiö myönsi
piirilehtien tukemiseen apurahaa 3 600 euroa sekä piireille annettiin
toimikuntatukena 4 200 euroa. Lisäksi on tuettu klubien ja piirien
adressimyyntiä kannustusapurahoilla, yhteensä 4 500 eurolla.
Arne Ritari-kilta
Arne Ritari-killan jäseniksi hyväksyttiin Lionsritarit numerot 1186 –
1292, yhteensä 107 Lionsritaria.
Talous
Toimintavuoden adressituotot olivat 103 067,40 euroa ja Lionsritarituotot 89 250,00 euroa. Muina lahjoituksina säätiö sai 1 090,12
euroa. Korkotuotot olivat yhteensä 11 753,67 euroa.
Varainhankinnan kulut olivat 56 505,90 euroa. Säätiön kaikki
ylimääräiset varat olivat sijoitettuna pankin määräaikaistileille.
Tilikauden ylijäämä oli 43750,31 euroa. Taseen mukainen oma
pääoma oli 653 726,77 euroa. Taseen loppusumma oli 667 521,97
euroa.
7.7. Toiminnan ja talouden –suunnittelutoimikunta
Puheenjohtaja: IPCC Lauri Vainio
Jäsenet: PID Tapani Rahko, PCC Jouko Ruissalo, GS, PCC Markus
Flaaming, VCC Seppo Söderholm, PDG Esko Viinikainen ja DG Alpo
Kosunen
että saamme edustajamme vuonna 2013 järjestön 2.
varapresidentiksi.
Toimikunnan alaisuudessa toimii PCC-neuvosto.
Puheenjohtaja: IPCC Lauri Vainio
Jäsenet: PID Kari Heinänen, PID Harri Ala-Kulju, PCC Jouko
Ruissalo, PCC Olli Ollila
7.8 Suomi johtoon
Puheenjohtaja: PCC Jouko Ruissalo
Jäsenet: PID Harri Ala-Kulju, PCC Christer Löfström, IPCC Lauri
Vainio, CC Heimo Potinkara, PID Erkki Laine, PID Tapani Rahko,
PDG Aulis Eskola, PDG Tuomo Holopainen, LeoD Antti Forsell,
pääsihteeri Maarit Kuikka, PCC Markus Flaaming, lion Jaakko
Harjumäki (sihteeri)
Piiriorganisaatio
107A Lasse Karen, 107B PDG Juhani Londen, 107C lion Hilkka
Ruusuvirta, 107D PDG Arto Lehtovirta, 107E PCC Heidi Rantala,
107F PDG Jussi Paarvala, 107G PDG Väinö Tamminen, 107H PCC
Harri Forss, 107I PDG Jouko Lampinen, 107K DG Eero Holopainen,
107L DG Jarmo Rastas, 107M PDG Kimmo Rouhas, 107N PDG
Ossi Eloholma, 107O VDG Heikki Hemmilä.
Kauden aikana jatkettiin edellisellä kaudella aloitettua kansainvälisen
aktiviteetin vahvistamista. PID Harri Ala-Kulju ja PCC Jouko Ruissalo
vierailivat viidessä aluefoorumissa eri puolilla maailmaa. Vierailujen
tavoitteena oli tehdä ehdokkaamme tunnetuksi sekä ilmaista vakava
suhtautumisemme presidentin tehtävään. Tavoite saavutettiin.
Presidenttikampanjan rahoituksen järjestämiseksi päätettiin kesän
2011 Liiton vuosikokouksessa järjestää arpajaiset, joiden tuotto oli
tarkoitus käyttää kampanjan tukemiseen. Luvan saanti suunniteltuun
tarkoitukseen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Niinpä
rahoituksen takaamiseksi järjestettiin kauden aikana vapaaehtoinen
tukimaksukeräys, joka onnistui hyvin. Keräyksen tuloksen uskotaan
riittävän koko kampanjan toteuttamiseen.
Tukimaksukeräyksen tuloksen perusteella kuuden klubin edustajat
pääsivät mukaan kesällä 2012 Busaniin Lions-järjestön
kansainväliseen kokoukseen. Matkat olivat kannustepalkkiota
parhaita tuloksia keräyksessä saavuttaneille klubeille.
Kauden aikana kävi selväksi, että kauden 2013 – 2015 presidentiksi
valitaan Japanin edustaja PID Jitsuhiro Jamada. Euroopan
presidenttivuoron arvellaan tulevan seuraavana joko 2014 tai 2015.
Kampanjointi Harri Ala-Kuljun saamiseksi presidentin tehtävään
jatkuu.
8. LIITON EDUSTUS MUISSA YHTEISÖISSÄ
PUNAINEN SULKA
Suomen Lions-liitto ry on yhdistyksen yhteisöjäsen ja sitä edustivat
CC Heimo Potinkara, IPCC Lauri Vainio ja GS, PCC Markus
Flaaming. Yhdistyksellä ei ollut toimintaa kauden aikana.
ARNE RITARI –SÄÄTIÖ
Säätiön hallituksessa on ollut Lions-liiton edustajana IPCC Lauri
Vainio
SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ – IYF
Suomen Lions-liitto on yksi säätiön perustajajäsenistä. Suomen
lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsenenä toimi PCC Jouko
Ruissalo 31.12.2011 saakka ja 1.1.2012 alkaen tehtävässä jatkoi
PDG Tuomo Holopainen. Neuvottelukunnan jäsenenä oli GS, PCC
Markus Flaaming 31.12.2011 saakka ja 1.1.2012 alkaen PCC Jouko
Ruissalo.
9. LIITON TALOUS JA TOIMINTA
Toimikunta kokoontui kauden aikana neljä kertaa. Toimikunta
käsitteli taloutta ja toimikuntarakennetta eri vaihtoehtojen pohjalta ja
päivitti toimikuntaohjeet. Toimikunta laati toimintasuunnitelman ja
budjetin kaudelle 2012 - 2013 sekä käsitteli 2012 - 2013 toimintaajatukset ja painopistealueet. Toimikunta laati myös strategiset
tavoitteet ja linjaukset kausille 2012 - 2017.
Kokouksissa käytiin vilkasta keskusteltua Lions-liiton talouden
elvyttämisestä, strategisista linjauksista ja kriittisistä
menestystekijöistä. Strategiset linjaukset perustuvat tavoitteeseen,
TALOUS
Liiton taloudenhoito on tapahtunut pääsihteerin toimesta liiton
hallituksen valvonnassa. Valvontatarkastuksen ovat suorittaneet
lionit Aimo Silventoinen ja Marja-Leena Turunen.
TOIMINTA
Kansainvälinen vuosikokous – Convention
Convention – järjestön 94. kansainvälinen vuosikongressi pidettiin
11
Seattlessa USA:ssa 4. – 9.7.2011. Liiton edustajina kokouksessa
olivat CC Heimo Potinkara, GS, PCC Markus Flaaming, LION-lehden
päätoimittaja Raimo Naumanen ja leoneuvoston presidentti Jukka
Mäkitalo. Suomi johtoon -varoilla osallistuivat PID Harri Ala-Kulju ja
PCC Jouko Ruissalo ja NSR:n kustannuksella NSR-koordinaattori Ulf
Nummelin sekä YCED Tuula Rantaeskola. Päämajan kustannuksella
osallistui elekti-kouluttaja PID Erkki Laine. Mukana olivat myös uudet
piirikuvernöörit.
vuosikokouspaikat (Heinola, Pori ja Sotkamo). Kauden 2012-2013
teemaksi valittiin ”Palvelulla hyvinvointia – Välfärd genom service”.
Todettiin piirien piirikuvernöörit kaudelle 2012-2013: Reino Laine
(107-A), Jukka Uusitalo (107-B), Jouko Inkeroinen (107-C), Juhani
Nyyssönen (107-D), Tapani Matintalo (107-E), Seppo Rajamäki
(107-F), Taisto Kotila (107-G), Pekka K. Vatanen (107-H), Toivo
Sistonen (107-I), Martti Törrönen (107-K), Matti Mälkiä (107-L), Jari
Vuorinen (107-M), Jukka Kärkkäinen (107-N), Kerttu Illikainen (107O). Samalla valittiin kauden 2012-2013 kuvernöörineuvoston jäsenet
Kokouksessa asettuivat järjestömme johtoon kaudelle 2011-2012:
-
International President Wing-Kun Tam, Hong Kong, Kiina
International I Vice President Wayne Madden, Indiana,
USA
International II Vice President Barry John Palmer,
Boerowra, Australia
Skandinavia voitti 3. palkinnon paraatin univormukilpailussa.
L-piirin piirilehti palkittiin parhaana piirilehtenä. C-piirin lehti sai
kunniamaininnan. Klubien sarjassa LC Vantaa/Pähkinärinteen
julkaisu sai kunniamaininnan.
Europa Forum
Europa Forum järjestettiin 13. -15.10.2011 Maastrichtissa,
Hollannissa. Liiton edustajina kokouksessa olivat CC Heimo
Potinkara, VCC Seppo Söderholm GS, PCC Markus Flaaming, PID
Aimo Viitala, PID Erkki Laine, PID Tapani Rahko, YCED Tuula
Rantaeskola, D-YCED Tapio Suokas, DGe Päivi Ihamäki sekä DGe
Pekka Sarvanto. PID Harri Ala-Kulju osallistui Suomi johtoon -varoin.
Musiikkikilpailussa Suomea edusti Saku Mattila. Instrumenttina oli
oboe.
Koulutus
Piirikuvernöörien kansainvälinen koulutus tapahtui kansainvälisen
vuosikongressin yhteydessä
Seattlessa 1. – 4.7.2011. Lisäksi koulutusta oli etukäteen netin
välityksellä.
Lions-vuosikirja
Lions-vuosikirjan 2011-2012 painoi Painoyhtymä Oy Loviisassa.
Painosmäärä oli 19 000 kpl. Kirjat kuljetettiin piireittäin
piirikuvernöörien antamiin osoitteisiin, joista ne jaettiin edelleen
klubeille. Kirjan toimittivat ja taittoivat Paula Westling (piirisivut) ja
Kaisa Kukko (muut osat).
Kansainväliset vieraat
Seuraavat kansainväliset vieraaat osallistuivat moninkertaispiirin
vuosikokoukseen:
2VP Barry J Palmer Australiasta, ID Janez Bohoric Sloveniasta, ID
Joaquim Antonio Cardoso Borralho Portugalista, ID Gudrun Bjort
Yngvadottír Islannista, VDG Jarkko Enqvist Ruotsista, DG Arne
Martin Presterud Norjasta, CC Vagn Jessen Tanskasta, CC Arni
Vidar Fridriksson Islannista, PDG Ulrich Fricke Saksasta ja DG Olev
Saluveer Virosta.
NSR-kokous
NSR-kokous pidettiin 20. – 21.1.2012 Reykjavikissa, Islannissa.
Liiton edustajina olivat CC Heimo Potinkara, VCC Seppo Söderholm,
PID Tapani Rahko, DG Olli Katila, PDG, LION-lehden toimittaja Bo
Lindberg, YCED Tuula Rantaeskola, PID Harri Ala-Kulju (Suomi
johtoon -varoin), GS, PCC Markus Flaaming (NSR-varoin) sekä lion
Pasi Olkkonen.
Kilpailut
Lions-liiton mestaruuskilpailuja järjestettiin kauden aikana
seuraavasti:
Muiden maiden vuosi- ym. kokoukset
Moninkertaispiiriämme edustivat seuraavat henkilöt muiden maiden
vuosikokouksissa: VCC Seppo Söderholm (Ruotsi), PCC Christer
Löfström (Norja), CC Heimo Potinkara (Tanska), PCC Jouko
Ruissalo (Islanti), DG Heikki Loukola (Viro) ja PID Harri Ala-Kulju
(Saksa). Lions Barents konferenssiin (entinen pohjoiskalotti)
Ruotsissa 18. – 20.5. osallistui DG Terho Mäkimartti.
Vuosikokous
Liiton 59. vuosikokous pidettiin 9. – 10.6.2012 Jyväskylässä.
Kokousjärjestelyistä vastanneen päätoimikunnan puheenjohtajana
toimi Heikki Pamilo. Vuosikokouksessa klubien virallisia edustajia oli
1159 lionia (edellisenä kautena 1 028) 525 klubista (502). Klubien
osanottoprosentti oli siten (52,7). Kokonaisosanottajamäärä oli noin
2300 lionia, puolisoa ja leoa.
Kokouksessa käsiteltiin kaikki sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.
Liiton tilintarkastajiksi 2012-2013 valittiin lion Marja-Leena Turunen
(KHT), LC Helsinki/Aurora ja lion Hannu T Koskinen (KHT), LC
Helsinki/Revonsalmi sekä varatilintarkastajiksi lionit Guy Willman
(KHT), LC Grankulla-Kauniainen sekä Jorma Kuoppala (HTM), LC
Helsinki/Pakinkylä. Suomen Lions-liitto ry:n toimintakertomus ja
tilinpäätös kaudelta 2010-2011 hyväksyttiin ja hallitukselle ja
pääsihteerille myönnettiin vastuuvapaus liiton hallinnosta ja tileistä
kyseiseltä kaudelta. Liiton puheenjohtajaksi kaudeksi 2012-2013
valittiin VCC Seppo Söderholm (LC Lappeenranta/Raja) ja
varapuheenjohtajaksi neljän ehdokkaan joukosta PDG Asko Merilä
(LC Utajärvi). Klubi- ja muut aloitteet käsiteltiin ja niistä päätettiin
kuvernöörineuvoston päätösten mukaisesti.
Lisäksi päätettiin liiton toiminta-ajatuksesta ja toiminnasta 2012-2013
ja toimenpiteistä kauteen 2017 saakka. Hyväksyttiin jäsenmaksuksi
28 €/jäsen. Kannatusjäsenen maksut säilyvät ennallaan. Näiden
päätösten jälkeen päätettiin liiton talousarviosta2012-2013. Kuultiin
raportit Suomi johtoon –kampanjasta, jäsenohjelmasta, Arne Ritari –
säätiön toiminnasta sekä Lions Quest-, nuorisoleiri-, nuorisovaihto- ja
leotoiminnasta. Todettiin kolmen seuraavan vuoden
12
Kilpailu
Ajankohta
Järjestäjä
Golf
16. – 17.6.12
Helsinki/Laajasalo
Hiihto
24. – 25.3.12
Tornio/Pudas
Karaoke
18.2.12
Juankoski
Karting
19.5.12
Alahärmä
Keilailu
31.10. –
19.11.11
Kuusankoski
Lentopallo
28. – 29.42013
Viiala
Mölkky
19.5.12
Kausala
Pilkkionginta
18.3.12
Tammela
Shakki
1.10.11
Sastamala/Vammala
Sökö
28.1.12
Hartola
10. PALKITSEMISET
Kansainvälisen presidentin palkinnon, Presidential Award, saivat
CC Heimo Potinkara, PCC Markus Flaaming, PCC Heidi Rantala.
PDG Marjo Kiviranta, MD-PRC Auvo Mäkinen ja Lion Kyösti
Koivusalo.
Kansainvälisen presidentin johtajuuspalkinnon, Leadership Award,
saivat VCC Seppo Söderholm, PDG Otfried Blümchen, MD-GLT
Rafael Frans, PDG Ulf Nummelin, PDG Seppo Lappalainen, Lions
Viljo Hokkanen ja D-GLT Coordinator Carita Pänkälä.
Kansainvälisen presidentin arvostuspalkinnon, IP’s Certificate of
Appreciation, saivat MD-YC Kari Isorinne, LeoD Antti Forsell, PDG
Antti Tuomikoski ja MD-GMT Coordinator Maija-Liisa Heikkilä.
PID Erkki Laineelle ojennettiin taulu, joka esittää Ratnapuran
silmäsairaalaa.
Maakuntaviirejä ojennettiin yhteensä 95 kpl eri lionsklubeille tai
henkilöille.
Suomen Lions-liiton kolmen ruusukkeen ansiomerkin sai PDG
Markku Talvio.
Suomen Lions-liiton kahden ruusukkeen ansiomerkin saivat lion
Pekka Marttila, lion Mauri Lindström, PDG Urho Karhu, PDG Ilkka
Siissalo, PDG Seppo Haario ja PID Asoka de Z. Gunasekera, Sri
Lanka.
Medal of Merit –ansiomerkki myönnettiin 30 lionille. Suomen Lionsliiton ansiotähden sai neljä lionia.
Kotimainen piirikuvernöörin ansiomerkki ojennettiin
vuosikokouksessa 14 piirikuvernöörille ja kotimainen piirikuvernöörin
puolison ansiomerkki 12 piirikuvernöörin puolisolle.
Liiton juhlamitaleita jaettiin yhteensä 106 kpl, joista numeroituja 17
kpl.
Suomen Lions-liiton kahden tähden leoansiomerkin sai Jukka
Mäkitalo.
PIP Tae Sup Leen palkinto klubille, joka on eniten kasvattanut
jäsenmääräänsä alle 20 jäsenen klubista vähintään 20 jäsenen
klubiksi, ojennettiin LC Kemijärvelle.
11. LOPUKSI
Kiitokset
MD 107 kuvernöörineuvosto ja Suomen Lions-liitto ry:n hallitus
kiittävät klubeja, lioneita, puolisoita ja Leoja arvokkaasta ja
erinomaisesta työstä toimintakaudella. Lisäksi kiitämme liiton
henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta
yhteistyöstä. Oli ilo tehdä yhteistyötä Teidän kanssanne!
SUOMEN LIONS-LIITTO ry
Kuvernöörineuvosto
Council Chairpersonin ja Council Chairpersonin puolison
ansiomerkki jaettiin CC Heimo Potinkaralle ja Tuire Potinkaralle.
Suomen Lions-liiton yhden ruusukkeen ansiomerkin sai 108 lionia
ja ladyjen ansiomerkin 51 ladya.
Heimo Potinkara
puheenjohtaja 2011 – 2012
Maarit Kuikka
pääsihteeri
13
SUOMEN LIONS-LIITTO RY
MD 107 FINLAND
TILINPÄÄTÖS 30.6.2012
TULOSLASKELMA
EUR
1.7.2011 - 30.6.2012
1.7.2010 - 30.6.2011
1 511 015,65
1 566 102,78
-369 459,27
-44 398,63
-1 866 742,37
-2 280 600,27
-357 846,33
-50 141,53
-1 893 882,59
-2 301 870,45
-769 584,62
-735 767,67
Tuotot
Kulut
702 917,35
0,00
702 917,35
710 703,50
32,00
710 671,50
Tuotto-/Kulujäämä
-66 667,27
-25 096,17
11 066,47
-274,67
10 791,80
3 396,71
-117,19
3 279,52
-55 875,47
-21 816,65
0,00
11 834,85
58 213,22
-61 567,07
2 337,75
-71 548,87
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Kulut
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
Tuotto-/Kulujäämä
VARAINHANKINTA
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
Tuotto-/Kulujäämä
SATUNNAISET ERÄT
Satunnaiset tuotot
Tilinpäätössiirrot
Siirrot omakatteisiin rahastoihin
TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ
14
TASE
EUR
30.6.2012
30.6.2011
8 251,64
25 483,02
33 734,66
8 251,64
37 071,42
45 323,06
424 872,94
3 520,02
428 392,96
455 923,25
5 279,94
461 203,19
5 000,00
5 000,00
0,00
0,00
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
467 127,62
506 526,25
OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Sisäiset muut saamiset
Rahastoarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
13 099,35
3 970,70
28 774,42
49 029,10
193 227,56
166 291,00
1 413,34
2 922,00
109 492,66
11 446,46
203 251,43
252 025,71
OMAKATT. RAHASTOJEN VARAT YHTEENSÄ
454 392,13
580 551,60
46 257,02
45 632,16
16 484,52
369,34
128 755,59
55 908,72
2 744,41
204 262,58
13 480,09
8 186,60
96 609,78
55 540,05
28 266,75
202 083,27
Rahat ja pankkisaamiset
145 965,20
82 433,53
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
396 484,80
330 148,96
1 318 004,55
1 417 226,81
67 876,38
51 201,68
156 474,63
75 965,32
12 560,03
38 867,66
15 966,10
418 911,80
77 728,79
46 092,28
157 265,64
42 701,51
78 625,01
62 196,76
13 731,76
478 341,75
448 187,90
2 337,75
869 437,45
519 736,77
-71 548,87
926 529,65
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Valmiit tuotteet/tavarat
Saamiset
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut
Siirtosaamiset
Sisäiset siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Sidotut rahastot
Omakatteiset rahastot
Punainen Sulka -rahasto
Leo-rahasto
Katastrofirahasto
Suomi johtoon -rahasto
Korttirahasto
Sri Lanka -rahasto
Kummilapsirahasto
Toimintapääoma
Tilikauden alijäämä
15
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Velka AR-säätiöltä
Aktiviteettirahastojen velat
Ennakkomaksut
Muut velat
Aktiviteettirahastojen velat yhteensä
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Sisäiset muut velat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
0,00
60 000,00
32 735,92
2 744,41
69 654,85
32 555,00
35 480,33
94 295,74
187 899,39
81 862,54
49 029,10
102 209,85
116 265,64
125 257,08
79 289,21
7 675,38
448 567,10
490 697,16
448 567,10
490 697,16
1 318 004,55
1 417 226,81
LIITETIEDOT
TULOSLASKELMA
OSASTOITTAIN
Hallinto
Kokoukset
Julkaisut
Hall. yht.
Hallinnon
ennen proj.
projektit
103 605
Hallinto
Muut
yht. aktiviteetit
SLL
Quest
Sri Lanka
yhteensä
215 575
1 511 016
Varsinainen toiminta
Tuotot
197 854
25 037
272 740
495 631
Kulut
-692 467
-213 918
-275 684
-1 182 069
-494 613
-188 881
-2 944
-686 438
Tuotto-/kulujääm ä
599 236
-72 887 -1 254 956
30 718
-655 720
471 105
225 100
-544 363 -235 279
-73 258
-10 179
-246 003 -2 280 601
-30 427
-769 584
Varainhankinta
Tuotot
Tuotto-/kulujääm ä
702 917
208 304
702 917
-188 881
-2 944
702 917
702 917
16 479
30 718
47 197
-73 258
-10 179
-30 427
-66 667
487
11
498
3 319
137
7 113
11 067
Sijoitustoiminta
Tuotot
487
Kulut
-260
-15
-275
227
0
0
227
11
238
3 319
137
7 098
10 792
208 531
-188 881
-2 944
16 706
30 729
47 435
-69 939
-10 042
-23 329
-55 875
0
-33 264
-33 264
59 145
9 003
23 329
58 213
208 531
-188 881
-2 944
16 706
-2 535
14 171
‐10 794
‐1 039
0
2 338
Sijoitustoiminta
Tuotto-/kulujääm ä
-260
Siirrot rahastoihin
Tilikauden tulos
-260
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Arvostusperiaatteet ja -menetelmät
vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO- periaatetta sekä KPL
5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu
nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
markkinahintaan. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteen mukaiseen arvoonsa
Tilinpäätöksen esitystapa
Tilinpäätöksen esitystapaa on muutettu sisäisten avustustuottojen ja -kulujen osalta sekä lyhytaikaisten muiden saamisten ja
siirtosaamisten osalta. Aikaisemmasta poiketen sisäiset avustukset esitetään nyt tilinpäätössiirtojen osiossa. Vertailutiedot on muutettu
vastaamaan uudistettua käytäntöä.
Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenot poistetaan ennalta laaditun
suunnitelman mukaisesti. Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan kuluksi poistomenetelmästä
riippuen verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai menojäännöspoistoa vastaava määrä.
16
arvioitu pitoaika
poisto- % ja poistomenetelmä
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
5 vuotta
tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot
3 vuotta
tasapoisto
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
4 % menojäännös
Rakennelmat
n. 10 -12
vuotta
25 % menojäännös
Koneet ja kalusto
n. 10 -12
vuotta
25 % menojäännös
Vuosikuluksi on kirjattu ne hyödykkeiden hankinnat, joiden taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta tai joihin on voitu soveltaa
pienhankintasäännöksiä
Avustukset
Ulkoministeriöltä saatu hanketuki Sri Lankan silmäsairaalaprojektille on kirjattu saatuihin avustuksiin ja jaksotettu ennakkomaksuihin siltä
osin kuin se ylittää 85 % toiminnanalalle kirjatuista kuluista
Kulujen kohdistusperiaatteet
Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu
mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
Henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä liitetiedot
Yhdistyksen palveluksessa olleiden henkilöiden
keskimääräinen lukumäärä
Liitto
Quest
Lehti
2012
2011
7
6
4
2
2
1
13
9
Yhtiön henkilökunnan lakisääteiset eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti
tilinpäätökseen. Kattamattomia eläkevastuita ei ole.
Satunnaiset tuotot ja kulut
2011
2010
Satunnaisiin tuottoihin sisältyy palautunut luottotappio ilmoitustuotoista.
Poistot ja arvonalentumiset
2012
2011
Suunnitelman mukaiset poistot
44 398,63
50 141,53
TASEEN LIITETIEDOT
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno tilikauden alussa
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
2012
2011
8 251,64
8 251,64
8 251,64
8 251,64
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno tilikauden alussa
Lisäykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno tilikauden lopussa
Tilikauden poisto
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
37 071,42
0,00
0,00
37 071,42
-11 588,40
25 483,02
0,00
30 730,32
17 929,53
48 659,85
-11 588,43
37 071,42
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno tilikauden alussa
Lisäykset
Hankintameno tilikauden lopussa
Tilikauden poisto
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
455 923,25
0,00
455 923,25
-31 050,31
424 872,94
423 790,49
68 925,89
492 716,38
-36 793,13
455 923,25
Koneet ja kalusto
Hankintameno tilikauden alussa
Tilikauden poisto
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
5 279,94
-1 759,92
3 520,02
7 039,91
-1 759,97
5 279,94
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno tilikauden alussa
0,00
17 929,53
17
Siirrot erien välillä
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
Omakatteiset rahastot
Omakatteisten rahastojen varat
Leo-rahasto
Punainen Sulka -rahasto
Katastrofirahasto
Suomi johtoon -rahasto
Korttirahasto
Kummilapsirahasto
Sri Lanka -rahasto
Aktiviteettirahastojen rahastoarvoperit
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Saamiset
Myyntisaamiset
Usa tarvikesaamiset
Kotimaan tarvikesaamiset
Jäsenmaksusaamiset
Quest saamiset
Lehden saamiset
Nuorisovaihtosaamiset
Muut saamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut
Siirtosaamiset
Muut
Sisäiset siirtosaamiset
Hallinnon saamiset aktiviteettirahastoilta
Leo-rahasto
Kummilapsi -rahasto
Suomi johtoon -rahasto
Korttirahasto
Sri Lanka -rahasto
0,00
0,00
-17 929,53
0,00
51 201,68
67 876,38
156 474,63
75 965,32
14 639,48
16 620,84
71 613,80
454 392,13
49 245,05
77 728,79
157 265,64
42 701,51
103 158,99
13 746,76
136 704,86
580 551,60
178 725,04
144 212,82
34 512,22
183 083,99
154 383,89
28 700,10
5 584,08
2 469,35
321,75
1 238,34
6 505,00
366,00
16 484,52
2 902,05
4 805,75
519,75
1 244,54
2 680,00
1 328,00
13 480,09
369,34
128 755,59
129 124,93
8 186,60
96 609,78
104 796,38
55 908,72
55 908,72
55 540,05
55 540,05
0,00
654,74
0,00
2 079,45
10,22
2 744,41
3 152,77
0,00
24 533,98
0,00
580,00
28 266,75
Oma pääoma
Sidotut rahastot
Omakatteiset rahastot
Punainen Sulka rahasto
pääoma tilikauden alussa
korkotuotot
avustukset
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
2012
2011
77 728,79
495,41
-10 220,00
-127,82
-9 852,41
67 876,38
79 353,94
0,00
0,00
-1 625,15
-1 625,15
77 728,79
Leo -rahasto
pääoma tilikauden alussa
lahjoitustuotot
korkotuotot
avustukset
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
46 092,28
1 000,00
993,13
11 400,00
-8 283,73
5 109,40
51 201,68
48 640,65
0,00
636,10
0,00
-3 184,47
-2 548,37
46 092,28
Katastrofirahasto
pääoma tilikauden alussa
lahjoitustuotot
157 265,64
75 180,20
133 064,55
181 685,00
18
korkotuotot
avustukset
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
1 259,75
-76 897,86
-333,10
-791,01
156 474,63
980,19
-157 998,25
-465,85
24 201,09
157 265,64
Suomi johtoon rahasto
pääoma tilikauden alussa
lahjoitustuotot
korkotuotot
muut tuotot
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
42 701,51
70 750,65
10,65
29 565,50
-67 062,99
33 263,81
75 965,32
48 732,88
5 100,00
0,00
19 025,04
-30 156,41
-6 031,37
42 701,51
Korttirahasto
pääoma tilikauden alussa
myyntituotot
korkotuotot
avustukset
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
78 625,01
94 109,75
162,30
-64 300,00
-96 037,03
-66 064,98
12 560,03
87 251,36
124 705,19
632,27
-76 073,00
-57 890,81
-8 626,35
78 625,01
Sri Lankarahasto
pääoma tilikauden alussa
lahjoitustuotot
avustukset
Ulkoministeriön hanketuki
korkotuotot
muut tuotot
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
62 196,76
36 095,00
14 606,25
164 818,93
7 113,00
55,00
-246 017,28
-23 329,10
38 867,66
-4,89
21 507,10
81 056,25
229 951,04
82,89
135,00
-270 530,63
62 201,65
62 196,76
Kummilapsirahasto
pääoma tilikauden alussa
lahjoitustuotot
avustukset
muut kulut
Rahastojen lisäys/vähennys
pääoma tilikauden lopussa
13 731,76
169 425,11
-163 952,92
-3 237,85
2 234,34
15 966,10
19 736,19
155 187,00
-152 813,16
-8 378,27
-6 004,43
13 731,76
Aktiviteettirahastot yhteensä
418 911,80
478 341,75
Toimintapääoma tilikauden alussa
Muutos
Toimintapääoma tilikauden lopussa
519 736,77
-71 548,87
448 187,90
581 167,67
-61 430,90
519 736,77
Tilikauden yli-/alijäämä
2 337,75
-71 548,87
Oma pääoma yhteensä
869 437,45
926 529,65
Vieras pääoma
Aktiviteettirahastojen velat
Leo-rahasto
Korttirahasto
Sri Lanka -rahasto
Kummilapsirahasto
2012
2011
0,00
2 709,45
32 746,14
654,74
36 110,33
3 152,77
24 533,98
74 508,10
15,00
102 209,85
49 029,10
7 675,38
Sisäiset muut velat
Hallinnon velat aktiviteettirahastoille
Suomi johtoon -rahasto
19
Siirtovelat
Lomapalkkavelka
Quest lahjoitukset
MUUT LIITETIEDOT
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön
Muut velat
Annetut panttikirjat 24491+24492 lainan vakuudeksi
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Muut vastuut
Muita vakuuksia, vastuusitoumuksia ja vastuita ei ole.
73 752,73
8 109,81
81 862,54
70 951,93
8 337,28
79 289,21
2012
2011
0,00
0,00
0,00
60 000,00
60 000,00
60 000,00
Helsingissä 16.10.2012
CC Seppo Söderholm, IPCC Heimo Potinkara, VCC Asko Merilä, DG Tapani Matintalo, DG Jari Vuorinen, PDG Bo Lindberg,
IPDG Terho Mäkimartti, GS Maarit Kuikka
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Suomen Lions-liitto ry:n jäsenille
Olemme tilintarkastaneet Suomen Lions-liitto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.7.2011–30.6.2012. Tilinpäätös sisältää
taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla
tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että
noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden
siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin,
josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista
tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä
merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon
yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan
arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Helsingissä, 16. lokakuuta 2012
Aimo Silventoinen, KHT
Marja-Leena Turunen, KHT
9. Tilinpäätöksen vahvistaminen
10. Vastuuvapauden myöntäminen kaudelta 2010 - 2011
11. Arne Ritari -Säätiön raportti
Arne Ritari-säätiön
TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2011 - 30.6.2012
(lyhennelmä)
1. Yleistä
Toimintakausi oli säätiön kahdeskymmeneskuudes. Tarkoituksensa mukaisesti säätiö teki tunnetuksi Arne Ritarin elämäntyötä ja tuki
lionsklubien sekä piiri- ja liittotason hyväntekeväisyysaktiviteetteja ja muutakin lionstoimintaa.
20
2. Hallinto
Hallitus:
PDG Erkki Manninen, puheenjohtaja
PDG Matti-Pekka Mäkelä, varapj.
PDG Martti Lehtelä
DC Ari Mårtensson
IPDG Reino Sihvola
DC Matti Tallgren
IPCC Lauri Vainio
LC
Oulu/Pokkitörmä
Seinäjoki/Botnia
Punkalaidun
Tuusula
Joensuu/Jokelaiset
Haapavesi
Tervakoski
Muut toimihenkilöt:
PDG Ismo Laine, tiedottaja
PDG Timo Haasto, sihteeri-asiamies
Tilintarkastajat:
Lion Aimo Silventoinen (KHT)
Lion Marja-Leena Turunen (KHT)
Varatilintarkastajat:
Lion Jouko Aho (KHT)
Lion Jorma Kuoppala (HTM)
LC
Suonenjoki/Soittu
Vihti/Hiidenvesi
Lahti/Laune
Helsinki/Aurora
Helsinki/Torni
Helsinki/Pakinkylä
3. Kokoukset
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 19.8.2011 Sokos Hotelli Lakeuden kokoustiloissa Seinäjoella. Hallitus on kokoontunut 5
kertaa.
4. Tiedotus ja opastus
Tiedottamiseen käytettiin LION-lehteä, säätiön omia internet-sivuja sekä sähköpostijakelua.
Piirien puheenjohtajien ja säätiön hallituksen yhteisiä koulutuspäiviä on pidetty kolme kertaa: 20.8.2011 Seinäjoelle, 19.11.2011
Lahdessa sekä kaksipäiväinen seminaari Jyväskylässä Hotelli Laajavuoren tiloissa 24.3 – 25.3.2012.
5. Apurahat
Säätiön hallitus on hyväksynyt seuraavat apurahat käytettäviksi klubien palveluaktiviteetteihin:
Nro Klubi
Piiri Kohde
580 LC Oulu/Sillat
I
Oulun seudun CP-Yhdistyksen saunarakennus
580 LC Oulu ja Oulu/Sillat
I
Oulun seudun CP-Yhdistyksen saunarakennus
582 LC Parola
C
Saappaan tuki r.y:n palvelu-/kuljetusauto
584 LC Suonenjoki
K
Lasten liikennepuisto
586 LC Sastamala/Vammala
E
Vanhuksen liiterirakennuksen vesikaton korjaaminen
588 LC Uusikaupunki
A
Leijonapuistoon uusi laite ja korjaustyötä
589 LC Hämeenkyrö/Kyröskoski
E
Nuorisosoittokunnalle soittovälineitä
590 LC Jyväskylä/Lohikoski
G
Välineitä keskussairaalan lastenosasto
591 LC Suodenniemi
E
Näkötorni, parkkipaikka, jätehuoltopiste, opasteet
592 LC Nurmijärvi/Kanerva
C
Kosketinsoitin sairaalaan
593 LC Kerimäki ja Kerimäki/Puruvesi
H
2 kpl kipupumppuja terveyskeskukseen
595 LC Mynämäki
A
OK-talon katon korjaus
596 LC Kitee/Ilmarinen
H
Pyörätuoleja palvelutaloon
597 LC Kemijärvi/Kaarnikka
L
Ns. vauvapussukat neuvolaan
598 LC Uurainen
G
Lasten leikkikentän ja kotakatoksen rakentaminen
599 LC Hämeenlinna/Linnattaret
C
Vertaissovittelukoulutus
601 LC Orimattila/Viljamaa
C
Kummipoika-projektin päätöstapahtuma
607 LC Muurame
G
Uimalaiturin ja pitkospuiden rakentaminen
608 LC Saari
H
Grilli-/ruokakatoksen rakentaminen
609 LC Tampere/Wivi Lönn
E
Pirkanmaan Vammaistyö ry:n kesäleiritapahtuma
610 LC Luvia
M
Lapsiperheen pesutilojen kunnostus
611 LC Karkku
E
Uimaranta-alueen kunnostus, lasten leikkipaikka, grillikatos, portaat
614 LC Vaala
I
Peruskoulun piha/ARCSPORT-areena
617 LC Pori/Koivisto
M
Grillikota meripartiolippukunnalle
620 LC Lappträsk-Liljendal-Pernå
N
Byggande av motioinspark
622 LC Urjala/Linnattaret
E
Omaishoitajien virkitys
623 LC Juuka
H
Pyörätuoleja terveyskeskuksen hoivakodin käyttöön
Yhteensä
Myönnetty
7000
4000
1250
3000
900
1900
500
1500
4 000,00
380
550
2 000,00
560
300
3 000,00
1 475,00
1 000,00
1 000,00
2 000,00
825
3 000,00
6 000,00
5 000,00
1 000,00
1 500,00
2 000,00
1 750,00
57 390,00
Päätös pv
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
18.11.2011
24.11.2011
28.1.2012
28.1.2012
28.1.2012
29.2.2012
1.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
29.3.2012
28.3.2012
18.4.2012
26.4.2012
4.5.2012
8.6.2012
8.6.2012
8.6.2012
Klubien palveluaktiviteetteihin myönnettiin apurahoja yhteensä 57 390 euroa.
Edellä mainittujen apurahojen lisäksi säätiö myönsi piirilehtien tukemiseen apurahaa 3 600 euroa sekä piireille annettiin toimikuntatukena 4 200
euroa.
Lisäksi on tuettu klubien ja piirien adressimyyntiä kannustusapurahoilla, yhteensä 4 500 eurolla.
Klubikilpailujen palkinnot
Klubien välisessä kilpailussa kilpailtiin maksetuista adresseista, jotka oli tilattu viimeistään 30.4.2012 ja maksettu 15.5.2012 mennessä.
Viisi parasta klubia palkittiin kunniakirjoin vuosikokouksessa
1. sija
2. sija
3. sija
4. sija
5. sija
LC Muhos
LC Laitila/Untamoinen
LC Liminka/Liminganlahti
LC Vilppula
LC Iisalmi/Yläsavottaret
kannustepalkintoraha 500 €
kannustepalkintoraha 400 €
kannustepalkintoraha 300 €
kannustepalkintoraha 200 €
kannustepalkintoraha 100 €
21
Piirikilpailujen palkinnot
Piirien välisessä kilpailussa kilpailtiin adressi- ja Lions-ritarituottojen kasvulla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Viisi parasta piiriä palkittiin seuraavilla kannusterahapalkinnoilla:
1. sija
2. sija
3. sija
4. sija
5. sija
K-piiri
D-piiri
L-piiri
H-piiri
I-piiri
Kannustepalkintoraha 1 000 €
Kannustepalkintoraha 800 €
Kannustepalkintoraha 600 €
Kannustepalkintoraha 400 €
Kannustepalkintoraha 200 €
6. Arne Ritari-kilta
Arne Ritari-killan jäseniksi hyväksyttiin Lonsritarit numerot 1186 – 1292.
Yhteensä 107 Lions-ritaria.
Listaus Lions-ritareista on säätiön internet-sivuilla.
7. Palkitseminen.
Palkitsemistoimikunta ja säätiön hallitus päättivät toimintakauden aikana seuraavista palkitsemisista:
Sertifikaatit myönnettiin seuraaville:
Nimi
Lion
Mäkimartti Tuula
Lion
Kemppi Arvo
Lion
Koivula Pasi
LC Lempäälä
LC Juupajoki
Lion
Ylikunnari Juhani
VDC
Laine Reijo
LC Mynämäki
LC Kitee/Ilmarinen
Pöytäviirit myönnettiin seuraaville:
Nro
Saaja
Arvo
159
Rosenberg Lars
Lion
160
Koskivirta Raimo
PDG
161
Kiiskinen Vesa
Lion
162
Sihvola Reino
IPDG
163
Vainio Lauri
IPCC
164
Salokas Silja
DC
165
Mäkelä Reima
PDG
166
Hiltunen Pentti
DC
167
Kynsijärvi Auli
DC
1-ruusukkeen ansiomerkit myönnettiin seuraaville:
Nro
Arvo
Saaja
107
PDG
Mattila Jukka
108
DC
Kirves Matti
109
DC
Kulmala Timo
110
DC
Sillanpää Kalevi
2- ruusukkeen ansiomerkit myönnettiin seuraavalle:
Nro
Arvo
Saaja
19
DC
Mårtensson Ari
3- ruusukkeen ansiomerkki myönnettiin seuraavalle:
Nro
Arvo
Saaja
11
PDG
Manninen Erkki
Piiri
L
E
E
E
E
I
A
A
H
Piiri
N
H
H
H
C
B
E
N
L
Klubi
LC Tornio/Mamselli
LC Hämeenkyrö
LC Tampere/Amuri
LC Oulu/Sillat
LC Somero
Klubi
LC Askola
LC Joensuu/Pielisjoki
LC Lieksa
LC Joensuu/jokelaiset
LC Tervakoski
LC Helsinki/Maininki
LC Tampere/Kaakinmaa
LC Mäntsälä
LC Enontekiö
Myönnetty
24.11.2011
13.2.2012
13.2.2012
13.2.2011
13.2.2012
14.4.2012
14.4.2012
14.4.2012
21.4.2012
Myönnetty
24.11.2011
7.3.2012
7.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
24.3.2012
Piiri
A
D
F
M
Klubi
LC Uusikaupunki
LC Hirvensalmi
LC Kauhajoki/Aro
LC Punkalaidun
Myönnetty
4.3.2012
24.4.2012
24.3.2012
24.3.2012
Piiri
C
Klubi
LC Tuusula
Myönnetty
24.3.2012
Piiri
I
Klubi
LC Oulu/Pokkitörmä
Myönnetty
24.3.2012
8. Talous.
Toimintavuoden adressituotot olivat 103 067,40 euroa ja Lions-ritarituotot 89 250,00 euroa. Muina lahjoituksina säätiö sai 1 090,12 euroa.
Korkotuotot olivat yhteensä 11 753,67euroa. Varainhankinnan kulut olivat 56 505,90 euroa. Säätiön kaikki ylimääräiset varat olivat sijoitettuna
pankin määräaikaistileille. Varsinaisia apurahoja myönnettiin 57 390 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 43750,31 euroa. Taseen mukainen oma
pääoma oli 653 726,77 euroa. Lyhytaikaisia velkoja oli 13 795,20 euroa, jotka ovat seuraavan toimintakauden alussa maksettuja edellisen
kauden maksuja sekä päätettyjä apurahaeriä. Taseen loppusumma oli 667 521,97 euroa.
12. Päätetään muutosesityksistä Lions-liiton sääntöihin
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään PRH:n ennakkotarkastamat muutokset liiton
sääntöihin sellaisenaan. Lisäksi hyväksytään, että sääntömuutokset astuvat voimaan liiton sisäisessä toiminnassa heti
kun vuosikokous on ne hyväksynyt.
22
SUOMEN LIONS-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT
(Lähetetty patentti- ja rekisterihallitukseen ennakkotarkastettavaksi 27.2.2013. Ennakkotarkastelun mahdolliset kommentit
käsitellään tässä pykälässä.)
1. § Nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Lions-liitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä
liitoksi.
Liiton virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
3. §
Liiton tarkoituksena on toimia Suomen lionsklubien yhdyssiteenä ja keskuselimenä sekä tukea ja ohjata niiden toimintaa. Liitto ja sen
jäsenklubit ovat voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä yhdistyksiä.
6. § Piiriorganisaatio
Liitto jaetaan järjestön sääntöjen mukaan lionsklubien muodostamiin rekisteröimättömiin piireihin. Lionsklubit ovat toimialueensa piirin
jäseniä. Piirin toimintaa ohjaa ja valvoo piirin klubien valitsema piirikuvernööri, jonka vaalin järjestö vahvistaa, apunaan piirihallitus. Piirit
jaetaan järjestön sääntöjen mukaisesti alueisiin ja lohkoihin virkailijoineen.
Lionsklubit kokoontuvat vuosittain piirikokoukseen, jonka kutsuu koolle piirikuvernööri. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti vähintään 30
päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Piirit pitävät piirikokouksensa huhti- tai
toukokuussa vähintään 30 päivää ennen kansainvälistä vuosikokousta.
8. § Liiton vuosikokouksten aika ja kokoon koolle kutsuminen
Liiton sääntömääräinen kokous, jota kutsutaan vuosikokoukseksi, pidetään edellisen vuosikokouksen vahvistamalla paikkakunnalla toukokesäkuussa siten, että se kokoontuu vähintään 15 päivää ennen järjestön kansainvälistä vuosikokousta. Piirit pitävät piirikokouksensa
huhtikuussa.
Ylimääräinen liiton kokous pidetään, milloin kokous itse tai liiton hallitus tai kuvernöörineuvosto niin päättää tai milloin vähintään yksi
kymmenesosa (1/10) lionsklubeista sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten pyytää. Kokous on pidettävä
kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liiton kokousta on asianmukaisesti pyydetty.
Liiton hallituksen on toimitettava kirjallinen kutsu liiton kokoukseen lionsklubeille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on
mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
12. § Kuvernöörineuvoston kokoukset
Kuvernöörineuvoston varsinaisia kokouksia on pidettävä vähintään kolme toimintakauden aikana, heinä- tai elokuussa, marraskuussa ja
helmi- tai maaliskuussa.
Kuvernöörineuvoston ylimääräinen kokous pidetään, jos kuvernöörineuvosto itse tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai, jos vähintään 1/3
kuvernöörineuvoston jäsenistä sitä vaatii.
Kuvernöörineuvoston ylimääräiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kuvernöörineuvoston niin päättäessä sähköpostitse tai
muun dokumentoitavan tietoliikenneyhteyden avulla. Kuvernöörineuvoston varsinainen kokous hyväksyy etäkokouksia koskevan
äänestys- ja vaalijärjestyksen.
Kuvernöörineuvostolla on päätäntävalta kaikissa asioissa, jotka eivät sääntöjen mukaan kuulu liiton kokoukselle tai joista liiton kokous ei
ole tehnyt päätöstä.
Kuvernöörineuvostossa käsiteltäviin asioihin kuuluvat:

selonteko liiton taloudellisesta tilanteesta

päätöksenteko järjestön toimintaan ja organisaatioon liittyvistä asioista Suomessa

päätös liiton varoista mahdollisesti myönnettävistä avustuksista

liiton ohjesääntöjen vahvistaminen

liiton yhteydessä toimivien säätiöiden hallitusten valinta

piirin sääntöjen vahvistaminen

pääsihteerin valinta ja tehtävästä vapauttaminen

toimihenkilöiden toimien perustaminen ja lakkauttaminen
Kuvernöörineuvoston varsinaiset kokoukset
Heinä- tai elokuun kokouksessa

asetetaan työryhmät ja nimitetään niiden puheenjohtajat

nimetään jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin

käsitellään vuosikokouksen päätökset ja niistä seuraavat toimenpiteet

käsitellään kansainvälisen järjestön vuosikokouksen päätökset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet

käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Marraskuun kokouksessa

käsitellään hallituksen ehdotus liiton toimintakertomukseksi, tilinpäätökseksi sekä tilintarkastajien lausunto edellisen
toimintakauden tileistä ja hallinnosta

päätetään liiton toimialoista ja valitaan määräajaksi liiton toimialojen puheenjohtajat
23


kuullaan selonteko seuraavan toimintakauden toiminnan ja talouden suunnittelusta
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Helmi- tai maaliskuun kokouksessa

käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kauden toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi sekä jäsenmaksuksi

käsitellään vuosikokoukselle esitetyt aloitteet sekä niistä annettavat lausunnot

päätetään liiton toimialoista ja nimitetään määräaikaiset toimialojen puheenjohtajat, mikäli vaalia ei ole voitu suorittaa
marraskuun kokouksessa, ja päätetään sellaisten työryhmien puheenjohtajien jatkosta, joiden toimikausi on yhtä
toimintavuotta pidempi

käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

valitaan määräajaksi liiton toimialojen puheenjohtajat, mikäli vaalia ei ole voitu suorittaa marraskuun kokouksessa
Tulevan kuvernöörineuvoston järjestäytymiskokous
Pidetään liiton vuosikokouksen yhteydessä kesäkuussa kuvernöörineuvoston valinnan jälkeen

valitaan liiton hallituksen jäsenet ja vahvistetaan hallituksen kokoonpano tulevalle kaudelle
13. § Hallitus
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajana liiton varapuheenjohtaja, liiton edellinen puheenjohtaja
sekä neljä jäsentä. Mikäli mahdollista, kaksi (2) jäsenistä valitaan piirien kuvernöörien keskuudesta ja kaksi (2) edellisten kausien
kuvernöörien keskuudesta. Hallituksen toimikausi on sama kuin liiton toimintakausi.
Koollekutsuminen
Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai, kun se itse niin päättää, tai jos
vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti erikseen ilmoitettua asiaa varten.
Päätösvaltaisuus
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Päätökset
tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta edellyttävät:
1. Määritellä liiton puheenjohtajien tehtävien jako sekä määritellä hallituksen eri jäsenten tehtävät ja vastuualueet.
2. Johtaa liiton toimintaa liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan
kehittämiseksi.
3. Ohjata ja tukea lionsklubien toimintaa liiton ja järjestön periaatteiden mukaisesti.
4. Valmistella liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle.
5. Vastata liiton talouden hoidosta vuosikokouksen vahvistaman tulo- ja menoarvion mukaisesti sekä huolehtia varojen
hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta.
6. Pitää luetteloa liiton lionsklubeista ja niiden henkilöjäsenistä.
7. Päättää kannatusjäsenten ottamisesta ja erottamisesta. Hallituksella on oikeus erottaa liitosta kannatusjäsen, joka laiminlyö
velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii tai sallii jäsentensä toimivan vastoin liiton tarkoitusperiä.
8. Hoitaa liiton ja järjestön julkaisutoimintaa Suomessa.
9. Vahvistaa liittotoimiston johto-ohjesääntö.
10. Päättää liiton edustuksesta kansainvälisissä kokouksissa.
11. Valitsee projektit ja nimittää niiden puheenjohtajat ja jäsenet.
12. Antaa suositukset toimialajohtajiksi ja työryhmien puheenjohtajiksi.
Hallitus voi asettaa myös työryhmiä sekä käynnistää projekteja joko enintään vuoden määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.
16. § Luottamus- ja toimihenkilöt
Luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsenklubien hyvässä asemassa olevia toimivia jäseniä.
Kelpoisuus liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviin määräytyy järjestön sääntöjen kuvernöörineuvoston puheenjohtajaa
koskevan kelpoisuusvaatimuksen mukaan. Puheenjohtajan tehtävään valittavan täytyy toimia tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana.
Vain siinä tapauksessa, että nykyinen varapuheenjohtaja ei asetu ehdokkaaksi tai jos varapuheenjohtajan virka on avoin vuosikokouksen
aikaan, kuka tahansa liiton jäsenklubin hyvässä asemassa oleva toimiva jäsen, joka on toiminut kuvernöörineuvoston jäsenenä sekä
varapuheenjohtajana tai kaksi vuotta tai suurimman osan niistä hallituksen jäsenenä voi asettua ehdolle. Tehtäviin vaadittava
kannatustodistus on voimassa ainoastaan hakuilmoituksessa mainittua tehtävää haettaessa.
Puheenjohtajana toiminut ei voi asettua uudelleen varapuheenjohtaja- tai puheenjohtajaehdokkaaksi.
Varapuheenjohtajaksi voidaan valita vain lion, joka on toiminut tai toimii piirikuvernöörinä.
Kelpoisuus kuvernöörineuvoston jäsenen tehtävään määräytyy järjestön sääntöjen mukaan.
Pääsihteerin valitsee ja vapauttaa tehtävästään hallituksen esityksestä kuvernöörineuvosto hallituksen esityksestä. Hän on liiton ylin
toimihenkilö ja liittotoimiston johtaja. Hänen tehtävänään on ohjata liiton toimintaa kuvernöörineuvoston vahvistaman ohjesäännön
vahvistamien ohjesääntöjen mukaisesti.
Hallitus nimittää ja erottaa kaikki toimihenkilöt lukuun ottamatta pääsihteeriä.
Säännöt vahvistettu vuosikokouksessa Jyväskylässä 9.6.2012
Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä 18.6.2012
24
Viimeisimmät sääntömuutokset §§ 3, 6, 8, 12, 13 ja 16 hyväksytty kuvernöörineuvostossa 15.2.2013
13. Liiton puheenjohtajan (CC) valinta
Suomen Lions-liiton ja moninkertaispiiri 107:n (MD 107) puheenjohtajaksi kaudelle 2013 - 2014 on
määräaikaan mennessä ilmoittautunut yksi ehdokas, varapuheenjohtaja (VCC) Asko Merilä, LC Utajärvi.
Koska muita ehdokkaita tehtävään ei ole, puheenjohtajasta ei tarvitse äänestää.









VCC ASKO MERILÄ
(LC Utajärvi)
Henkilötiedot:

24.8.1956

Hallintotieteiden tohtori

Kehitysjohtaja, Utajärven kunta

Toimitusjohtaja, Utajärven Yrityspuisto Oy

Puoliso Kaisu

Lapset Mikko, Anna-Miina, Iikka
Tärkeimmät lionstehtävät:

VCC

Lion vuodesta 1991

100 o/o lion vuodesta 1998

Presidentti 1999 - 2000

Jäsenjohtaja2004 - 2006 + muut klubivirat 1991
Lohkon puheenjohtaja 2000 -2001
Alueen puheenjohtaja 2006 - 2007
Varapiirikuvernööri 2007 - 2008
Piirin Lions-johtajakouluttaja 2008
Piirikuvernööri 2008 – 2009
l-piirin MERl-tiimin jäsen 2009 - 2010
MD 107 perhe-ja naisjäsenyysvastaava 2008 - 2009
MD 107 TTST 2008 - 2010
MD hallitus 2009 - 2011
LCIF:n aluevastaava D 107-I 2010- 2012
Osallistuminen lionskokouksiin:

Liiton vuosikokous 10 kertaa

NSR Hyvinkää 2011, Trollhättan 2013

Europa Forum Tampere 2009

Kansainvälinen vuosikokous Bangkok 2008

Norjan vuosikokous, Geiranger 2009
Palkitsemiset:

Klubin tehtäväkohtaisia palkintoja

Membership Key

DG's Appreciation Award

Melvin Jones -jäsen 2007
I ruusukkeen ansiomerkki 2007


Piirikuvernöörin ansiomerkki 2009

lP:n jäsenkasvupalkinto 2009, kasvu l-piirissä yli 2 %

DG:n laajennuspalkinto 2008 – 2009 (LC
Liminka/Kultasirkut)

Laajennuspalkinto 2009 - 2010 (LC Utajärvi/lsa Asp)

Medal of Merit 2011
Kielitaito: Suomi, englanti, ruotsi ja saksa
14. Kansainvälisen johtajan (ID) valinta
Järjestön kansainvälisen hallituksen jäsenen (kansainvälisen johtajan) tehtävään kaudelle 2014 – 2016 tuli
määräaikaan mennessä kaksi hakemusta, molemmat N-piiristä. Kansainvälisen järjestön sääntöjen mukaan
vuosikokous valitsee moninkertaispiirin ehdokkaan kansainväliseksi johtajaksi siitä ehdokkaasta, joka on saanut oman
piirinsä kannatuksen.
Vuosikokouksen päätöksenteon osalta kansainvälisen järjestön säännöissä todetaan, ettei suljettua lippuäänestystä
tarvitse järjestää, kun ehdokkaita on vain yksi.
25
Ehdokkaat kansainväliseksi johtajaksi
PCC Markus Flaaming
(LC Vantaa/Kaivoksela)
Henkilötiedot:

2.4.1945

Filosofian maisteri, toimitusjohtaja

Avopuoliso, lion Susanna Gustafsson

2 aikuista tytärtä, 3 lastenlasta
Tärkeimmät lionstehtävät:

Lion vuodesta 1977, Charter-presidentti (LC
Vantaa/Martinlaakso)

Lohkon puheenjohtaja 1983 - 1984

Piirin toimikunnan puheenjohtaja 1984 - 1987 ja 1992 1993

Piirisihteeri 1987 - 1988 ja 1989 – 1990

Lions-liiton valtakunnankokouksen 1992
päätoimikunnan sihteeri

Piirikuvernööri 2000 - 2001

Lions-liiton puheenjohtaja 2002 - 2003

Europa Forumeissa Euroopan musiikkikilpailun
Suomen osuuden vastaava 2002 - 2011

Lions-liiton pääsihteeri 2004 - 2012

Vuosikokousten päätoimikunnissa 2004 - 2011

Jäsen useissa liiton työryhmissä 2004 - 2012

Suomi johtoon –johtoryhmän jäsen 2011 
Liiton SKEBA-työryhmän jäsen 2012 - 2013

Leo Europa Forum 2013 –työryhmän jäsen

NSR:n työvaliokunnan jäsen 2007 - 2017

Suomen Lasten ja Nuorten säätiön neuvottelukunnan
jäsen 2009 – 2011
Osallistuminen lionskokouksiin:

Liiton valtakunnan-/vuosikokoukset 22 kertaa

NSR-kokoukset 13 kertaa

Europa Forum –kokoukset 13 kertaa

Convention-kokoukset 11 kertaa

Muut vuosikokoukset: Tanska (2002), Saksa (2003),
Hollanti (2010)

USA-Canada Leadership Forum 2009

Lionien YK:n päivä 2 kertaa
Palkitsemiset:

Melvin Jones Fellowship (progressiivinen)

Arne Ritari –killan jäsen

International President´s Award (2)

Liiton III ruusukkeen ansiomerkki

100 % piirikuvernöörin palkinto

Arne Ritari –säätiön II ruusukkeen ansiomerkki

IP’s Certificate of Appreciation (useita)
Kielitaito:

suomi, ruotsi, englanti, saksa
26
PCC Jouko Ruissalo
(LC Helsinki/Mellunmäki)
Henkilötiedot:

15.7.1944

Toiminnanjohtaja, eläkkeellä

Puoliso Pirkko

Kaksi tytärtä, neljä lastenlasta
Tärkeimmät lionstehtävät:

Lion vuodesta 1974

Lions Europa Forumin Neuvonantaja 2008 – 2012,
valittu toiselle kaudelle 2013 – 2017

Lions Liiton puheenjohtaja (CC) 1998 – 1999

Piirikuvernööri (DG) 1996 – 1997

Piirin nuorisovaihtojohtaja 1991 – 1995

Presidentti 1981 – 1982

Lohkon puheenjohtaja 1982 - 1983

Suomi Johtoon työryhmän puheenjohtaja 2011
Useita toimikunta ja työryhmäjäsenyyksiä 1999 –
Osallistuminen lionskokouksiin:

Liiton vuosikokoukset 24 kertaa

NSR 7 kertaa

Europa Forum 1996,1998, 2006 –

Convention 1996, 1998, 2011, 2012

Muut vuosikokoukset: Saksa, Islanti, Norja, Ruotsi, Viro
Palkitsemiset:

Melvin Jones jäsen 1993

Aarne Ritari jäsen 2006

III ruusukkeen ansiomerkki 2002

Erinomaisen piirikuvernöörin mitali 1997

2 x Kansainvälisen presidentin mitali

International Leadership Award

4 x International President’s Certificate of Appreciation
Kielitaito:

suomi, ruotsi, englanti, (saksa)
15. Todetaan piirikuvernööriehdokkaat (DG) 2013 - 2014
16. Liiton varapuheenjohtajan (VCC) vaali: puheenvuorojärjestyksen arvonta ja ehdokasesittelyt
PDG TUOMO HOLOPAINEN
(LC Helsinki/Vuosaari)
PDG ESKO VIINIKAINEN
(LC Helsinki/Metsälä)
Henkilötiedot:
 18.07.1952 Paltamo
 Apulaisjohtaja, eläkkeelle Finnvera Oyj:stä syksyllä 2012
 Merkonomi ja Diploma in Marketing and Communications
Management (MJD).
 Puoliso Kaija, aikuinen tytär
Tärkeimmät lionstehtävät:
 Lion vuodesta 1980
 Presidentti 1992 - 1993 ja 2003 - 2004
 Lohkon puheenjohtaja 1994 - 1995, 2005 - 2006, 2008 2009
 Jäsentoimikunnan puheenjohtaja 1995 - 1996
 Alueen puheenjohtaja 2006 - 2007
 Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja 2007 - 2008
 Piirikuvernööri 2010 - 2011
 Kuvernöörikurssin 2010 – 2011 valitsema kurssinvanhin
 Liiton viestintätoimikunnan jäsen 2010 - 2011
 Suomi johtoon -kampanjan johtoryhmän ja työvaliokunnan
jäsen sekä viestintätyöryhmän puheenjohtaja 2011  Hampurin kansainvälisen vuosikokouksen Suomen
matkakoordinaattori 2012 - 2013
 Suomi Näkyviin -arpajaisten viestintävastaava 2012 - 2013
 Lions-liiton edustaja Suomen lasten ja nuorten säätiön
hallituksessa 2012 Osallistuminen lionskokouksiin:
 Liiton vuosikokoukset 11 kertaa
 Europa Forum Tampere 2009, NSR Hyvinkää 2011
 Kansainvälinen vuosikokous Sydney 2010, Seattle 2011,
Busan 2012
Palkitsemiset:
 DG Excellence Award 2012
 Suomen Lions-liiton I ruusukkeen ansiomerkki
 International President´s Letter of Commendation
 Kansainvälisen presidentin Founder´s Membership Growth
Award 2012
 Melvin Jones Fellow 1998 ja Lionsritari 2010
 DG´s Appreciation Award
 Lions Innovation, yhdellä timantilla 1996
 President´s Appreciation Award (2 kertaa)
 100 % lion vuodesta 1988
 Useita piiri- ja klubitasoisia muita ansiomerkkejä ja
tunnustuspalkintoja
Kielitaito:
 suomi, ruotsi, englanti
Henkilötiedot:
 20.12.1946
 Kauppaopisto
 Laskentatoimen tutkinto
 Vero-oikeuden tutkinto
 Yksityisoikeuden tutkinto
 Toimitusjohtaja, Porvoon Yrityslaskenta Oy
 Kihlattu: Tiina Pham, meillä on yhteensä kuusi lasta + 4
lastenlasta
Tärkeimmät lionstehtävät:
 Kahdesti klubin presidentti
 Piirin rahastonhoitaja
 Piirin tilintarkastaja
 Piirikuvernööri
 Kuvernöörineuvoston jäsen
 Liiton hallituksen jäsen
 Liiton toiminnan ja talouden suunnittelutoimikunnan jäsen
 Liiton taloushallinnon työryhmän puheenjohtaja
Osallistuminen lionskokouksiin:
 Liiton vuosikokoukset 7 kertaa
 Europa Forum 1 kerta
 Convention 1 kerta
Palkitsemiset:
 DG Excellence Award
 DG ansiomerkki
 I ruusukkeen ansiomerkki
 lP's Cerificate of Appreciation
 Melvin Jones -jäsen
 Lions-ritari
Kielitaito:
 suomi, ruotsi, englanti
27
17. Liiton tilintarkastajat ja varatilintarkastajat
18. Vuosikokouspaikat 2014 - 2016 (todetaan) ja ehdokkaat 2017
Vuosikokouspaikkakunnat 2014 - 2016 ovat Pori, Sotkamo ja Turku.
Lions-liiton vuosikokousta 2017 ovat määräaikaan mennessä hakeneet seuraavat ehdokkaat:
1)
Paikkakuntana Joensuu, piiri 107-H ja järjestäjinä lionsklubit Joensuu/jokelaiset, Joensuu, Joensuu/Puukello,
Joensuu/Adam&Eva, Joensuu/Carelian, Joensuu/Kalevaiset, Joensuu/Kanteletar, Joensuu/Pielisjoki, Eno,
Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuupovaara. Joensuussa on järjestetty vuosikokous vuosina 1969 ja 2001.
2)
Paikkakuntana Helsinki, piirit 107-B ja 107-N, järjestäjinä lionsklubit Helsinki/Cosmopolitan, Helsinki/Maininki,
Helsinki/Malminkartano, Helsinki/Torni, Helsinki/Töölö, Helsinki/Malmittaret, Helsinki/Metsälä, Helsinki/Soihdut
ja Helsinki/Vuosaari. Helsingissä on järjestetty vuosikokous vuosina 1954, 1975 ja 1992.
3)
Paikkakuntana Rovaniemi, piiri 107-L, järjestäjinä lionsklubit Rovaniemi, Rovaniemi/Alakemijoki,
Rovaniemi/Arctos, Rovaniemi/Ounasjoki, Rovaniemi/Jyrhämä, Rovaniemi/Ounasvaara, Rovaniemi/Lainas,
Rovaniemi/Petronella, Rovaniemi/Napapiiri, Rovaniemi/Pöyliö. Rovaniemellä on järjestetty vuosikokous
vuosina 1963, 1977 ja 2007.
19. Äänestykset
20. Strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 - 2018
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 –
2018.
SUOMEN LIONS-TOIMINNAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013 - 2018
Lions -järjestön tunnuslause Me palvelemme - Vi hjälper - We Serve
Lions - järjestön toiminta-ajatus (missio)
 Havaitsemme inhimilliset tarpeet, rohkaisemme vapaaehtoisia palvelemaan yhteiskuntaansa, tuemme rauhaa ja edistämme
kansainvälistä yhteisymmärrystä lionsklubien avulla
Lions - järjestön tavoitetila (visio)
 Järjestö säilyy vapaaehtoisten yhteiskunnallisten ja humanitaaristen palvelujen maailmanlaajuisena johtajana.
Suomalaisen Lions-liikkeen arvot
 Palveluhalu
 Talkoohenki
 Paikallisuus
 Luotettavuus
 Ihmisläheisyys
 Kansainvälisyys
Suomen lionien toiminta-ajatus
 Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen
turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi.
 Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja
sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla.
 Toimintamme on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.
STRATEGISET TAVOITTEET 2013 – 2018
Suomen Lions-toiminnan strategiset linjaukset vuosille 2013 - 2018
 Suomen lionien tavoite on, että PID Harri Ala-Kulju valitaan järjestön 2. varapresidentiksi.
 Suomen lionit uudistavat suomalaisten klubien ja Suomen Lions-liiton toimintaa kansainvälisen presidenttiyden ja kehittyvän järjestön
edellyttämällä tavalla.
 Naisten osuus jäsenistöstä nostetaan yli 25 %. Pohjoismainen tavoite on 50 %.
 Suomen Lions-klubeissa on yli 25 000 jäsentä, jotta suomen kieli säilyy Lions-järjestön virallisena kielenä.
 Suomen lionit tekevät arvojensa mukaista vapaaehtoistyötä kotimaassa ja ulkomailla apua tarvitsevien parhaaksi.
 Suomen lionit parantavat laatua ja toteuttavat toiminnassa kustannustehokkuutta ja kestävää kehitystä.
 Punainen Sulka -keräystavoitteet kaudella 2016 – 2017 saavutetaan.
Suomen Lions-toiminnan kriittiset menestystekijät vuosille 2013 - 2018
Talouden näkökulma:
 Talous pidetään kunnossa ilman perusvarallisuuden myymistä.
 Lions-talo säilytetään suomalaisten lionien omistuksessa.
 Talouden rahoitusrakenne on terveellä pohjalla.
Toimintaprosessien näkökulma:
 Suomen lionit tuottavat aktiviteeteillaan ja toimillaan vaikuttavia tuloksia, joiden syntymistä liitto tukee.
 Suomen lionit perustavat aktiivisesti uusia klubeja ja uudistavat toimintamallejaan.
 Suomen Lions-toimintaa kehitetään siten, että naisten osuus jäsenistöstä nousee suunnittelukaudella yli 25 prosenttiin.
28
Henkilöstön kehittämisen näkökulma:
 Lions-liitto tarjoaa palkatuille työntekijöilleen mielenkiintoiset ja palkitsevat työtehtävät.
 Lionstoiminnassa huolehditaan luottamushenkilöiden hyvinvoinnista.
 Suositaan hyvää käytöstä ja avointa vuorovaikutusta.
 Jäsentensä hyvinvoinnista huolehtivat klubit tarjoavat hyvät toimintaedellytykset vapaaehtoistyölle.
Asiakasnäkökulma:
 Suuri yleisö, media ja muut yhteistyötahot
Suomen ja maailman Lions-toiminnasta syntyy Suomessa kehittyvä ja realistinen kuva. Yhteistyötahoille markkinoidaan niitä
mahdollisuuksia, joita noin 940 klubia ja yli 25 000 suomalaista lionia tarjoavat.
 Kansainvälinen lionstoiminta
Lisätään kansainvälistä vuorovaikutusta lionien kesken.
Lionsklubeja kannustetaan solmimaan kansainvälisiä yhteyksiä.
Huolehditaan Sri Lankan kummilapsista ja muusta kansainvälisestä toiminnasta
Kannustetaan ystävyysklubitoimintaan.

Liitto, piiri, klubit ja jäsenet
Suomen Lions-liitto ja -piirit tukevat klubeja, kouluttavat jäseniä ja koordinoivat aktiviteetteja.
Suomalaiset Lions -klubit ja -jäsenet tukevat kaikin tavoin naisten osuuden lisäämistä.
Lionstoiminnassa kunnioitetaan perinteitä ja Lions-etiikkaa sekä arvostetaan sitoutumista.
SUOMEN LIONS-LIITTO RY:N TOIMINNASSA HUOMIOON OTETTAVAT TAPAHTUMAT 2013 – 2018
TAPAHTUMA
2013 - 2014
2014 – 2015
2015 – 2016
2016 – 2017
2017-2018
Vuosikokous
Pori
7. – 8.6.2014
Sotkamo
13. – 14.6.2015
Turku
27. - 29.5.2016
X
x
Pohjoismainen
yhteistyö (NSR)
Norja
2014
Tanska
2015
Suomi
2016
Islanti
2017
Ruotsi
2018
NSR-koordinaattori
MD 101, Ruotsi
MD 101, Ruotsi
MD 106, Tanska
MD 106, Tanska
NSR-työvaliokunta,
puheenjohtajamaa
MD 104, Norja
MD 106, Tanska
MD 107, Suomi
MD 109, Islanti
MD 101, Ruotsi
Europa Forum
Istanbul, Turkki
Birmingham, UK
X
X
X
Kv. vuosikokous
Toronto
4. – 8.7.2014
Honolulu
26. – 30.6.2015
Fukuoka
24. – 28.6.2016
Chicago
30.6. – 4.7.2017
X
Suomi johtoon
X
X
X
X
X
Kansainvälinen johtaja
(ID)
MD 101, Ruotsi
MD 107, Suomi
MD 104, Norja
MD 107, Suomi
MD 104, Norja
MD 107, Suomi
MD 107, Suomi
MD 107, Suomi
(vuosille 2018 –
2020)
MD 107, Suomi
(vuosille 2016 -2018)
ID-vaali
NSR-aktiviteetit
Burkina Faso (S)
Burkina Faso (S)
X
X
Punainen Sulka
S
S/X
S/X
X
Nuorisoleirit
5 (A,E,G,N,O)
4 (C,D,F,I,L)
5 (B,H,K,M)
5 (A,E,G,N,O)
Juhlavuoden
suunnittelu
Juhlavuoden
tapahtumat (mm.
juhlapostimerkki)
Lions-järjestö 100 v
Juhlavuoden
suunnittelu
Juhlavuoden
suunnittelu
MD 104, Norja
X
4 (C,D,F.I,L)
21. Kotimainen teema 2014 - 2015
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään kotimaiseksi teemaksi kaudelle 2014 – 2015
”Palvelulla hyvinvointia – Välfärd genom service”.
29
22. Toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 - 2014
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 – 2014.
TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2013 - 2014
1.
ALKUSANAT
Suomen Lions-liitto ry:n toiminnan suunnittelu on tehty kaudelle 2013-14 uudella otteella. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia
suomalaisista osallistuu kuukausittain hyväntekeväisyystyöhön jossain muodossa. Seuraavien vuosien aikana haluamme uudistaa
kasvavan, maailman suurimman palvelujärjestömme julkisuuskuvaa vastaamaan realistista kuvaa järjestönä, joka auttaa
maailmanlaajuisesti niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Suomen Lions-brändiin ja sen kehittämiseen keskitytään huolella.
Strateginen tavoite on uudistaa järjestöä klubitasolta saakka myös niin, että perustetaan uusia klubeja. Useimmissa uusissa klubeissa on naisia
ja keskimääräistä selvästi nuorempia jäseniä. Näin voimme rakentaa Suomen Lions-toimintaa tulevaisuuteen, sillä auttamisen tarve näyttää
lisääntyvän myös Suomessa. Uusien klubien perustamiseen tarvitsemme yhteistyötä, joka toimii yhtenäisesti jäsenistä klubeihin, piireihin ja
liiton toimialoihin sekä työryhmiin saakka. Positiivinen jäsenkehitys on onnistuessaan laajan yhteistyön tulosta.
Strateginen suunnitelma linjaa tulevaisuuden tavoitteet Suomen Lions-toiminnan jokaiseen jäseneen saakka. Strategia myös määrittelee keinot
tavoitteisiin pääsemiseksi. Strateginen suunnitelma myös parhaimmillaan rajaa tekemistä, sillä kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti.
Kauden 2013-2014 toimintasuunnitelman tavoite on, että jäsenet, klubit ja piirit sekä liiton organisaatio saavat suunnitelman, joka on tarkoitettu
toteutettavaksi yhdessä. Tavoitteena on, ettei vuosikokouksen jälkeen tulisi lisäyksiä suunnitelmiin. Näin jäsenet, klubit ja piirit sekä liiton
toimialat voivat toteuttaa toimet suunnitellusti ja tehokkaasti. Tehoja toteutukseen tarvitaan, sillä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma
sisältää palveluvoiman kasvattamisen jäsenmäärää lisäämällä kaksi prosenttia vuodessa.
Aiempi ote ei riitä. Tarvitsemme järjestömme uudistamiseksi uusia klubeja uudella otteella. Olemassa olevat klubit ottavat uusia jäseniä niin
paljon kuin mahdollista ja pitävät olemassa olevat jäsenet, mutta erityinen huomio tulee kiinnittää uusien klubien perustamiseen. Tämä on
erityinen kriittinen menestystekijä, sillä jäsenmäärän laskeminen alle 25 000 jäsenen aiheuttaa pitkittyessään suomen kielen poistumisen
päämaja virallisista kielistä, jota emme halua.
Suomen Lions-toimintaa ryhdytään uudistamaan piirien ja klubien yhteistyöllä, jota Suomen Lions-liito tukee. Kokonaisuuden näkökulmasta
tarkasteltuna Suomen Lions-toiminnan ominaisuudet uudistuvat uusia klubeja perustamalla. Klubit ja piirit käynnistävät yhteistyön, jolla saadaan
naisia jäseniksi Suomen Lions-toimintaan. Naisosuutta on tavoite kasvattaa viisi prosenttia vuodessa. Nykyisestä keskimäärin noin 18
prosentista naisten osuus halutaan Suomessa nostaa 25 prosenttiin. Pohjoismainen tavoite on 50 prosenttia, joka jo Suomessakin on joillakin
paikkakunnilla toteutumassa. Jokaiseen piiriin on tavoitteena perustaa vähintään kaksi uutta klubia joka vuosi. Vähempi ei enää vain taida oikein
riitä. Onnea ja menestystä tulokselliseen toimintaan kaudelle 2013 -2014 kaikille toimijoille, Leijonille, Leoille sekä puolisoille ja Leijona-perheille.
2.
KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN TEEMA
Kansainvälisen presidentin Barry J. Palmerin teema:
Follow your dream - Seuraa unelmaasi - Följ din dröm
Kotimaisena teemana jatkaa:
Palvelulla hyvinvointia - Välfärd genom service
Paikallisella palvelulla ja yhteistyöllä tuemme nuoria, ikääntyneitä, vammaisia ja koko yhteiskuntaa. Haastamme kaiken ikäiset
mukaan hyvän tekemiseen. Hyvän tekeminen ja siihen liittyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme.
3.
TOIMINNAN KAUSITAVOITTEET 2013 - 2014
(= arvojen, toiminta-ajatuksen sekä strategisten linjausten huomioon ottamiseksi ja kriittisten menestystekijöiden toteuttamiseksi 2013 – 2018)
Talouden näkökulma:

Suomen Lions -jäsenmäärän nostaminen yli 2
prosentilla/vuosi ja naisten jäsenosuuden nostaminen
5 prosentilla/vuosi

Jäsenkehityksen nostaminen kasvu-uralle uusia
klubeja perustamalla, uusia jäseniä ottamalla ja
Lions-toiminnan näkyvyyttä lisäämällä

Jäsenmaksun korotus 5 €:lla.

Lions-liiton taloudesta huolehtiminen liiton toimintoja
sekä toimialojen ja työryhmien työtä tiivistämällä ja
kehittämällä

Tavoitteena ylijäämäinen tulos koko Suomen Lionsliiton toiminnalle

Katastrofirahaston kartuttaminen
30


Arpajaisten jatkaminen
Punainen Sulka-keräykseen valmistautuminen
Toimintaprosessien näkökulma:

Suomen Lions-brändin kirkastaminen uudistumisen ja
viestinnän keinoin

Viestinnän kehittäminen lisäämään kansainvälistä ja
kansallista näkyvyyttä

Toimialarakenteen selkiyttäminen

Tehdyn palvelutyön tulosten kerääminen ja
julkaiseminen innostuksen kiihdyttämiseksi

Hyväksytyn strategian toteuttaminen ja siitä
tiedottaminen koko organisaatiolle uudistumisen
voimistamiseksi
Henkilöstön näkökulma:

Palkattujen ja vapaaehtoistyöntekijöiden
tiimiyttämisen jatkaminen sekä keskinäisen
vuorovaikutuksen lisääminen

Riittävä perehdyttäminen ja koulutus sekä resurssit
tehtävien hoitoon

Piirien jäsen- ja koulutusvastaavien sekä
muutosvalmentajien koulutuksen yhtenäistäminen
Asiakasnäkökulma:

Suuri yleisö, media ja muut yhteistyötahot
 Ulkoisen viestinnän kehittämisen jatkaminen
 Yhteistyösuhteiden monipuolistaminen ja
kehittäminen
 Lions Quest -ohjelman ja -koulutuksen
markkinoinnin tehostaminen kohderyhmille
 Lions-toiminnan mahdollisuuksien esittely
suurelle yleisölle


4.
Kansainväliset yhteistyökumppanit
 Kansainvälisen tason palvelutoiminnan
lisääminen
 Tiedon lisääminen kansainvälisestä (LCIF)
säätiöstä
 Kansainvälisten ystävyysklubien perustaminen ja
muistaminen
 Kummilapsitoimintaan osallistuminen Sri
Lankassa ja muissa maissa
 Kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen
Liitto, klubit ja jäsenet
 Lions-palvelujen markkinointi
 Lohkojen puheenjohtajien voimaannuttaminen
strategisen suunnitelman toteuttamiseen
lohkossa
 PDG ja PCC –verkostojen tietämystä liiton
ajankohtaisista asioista päivitetään säännöllisesti
ja toimintoja kehitetään liittoa, piirejä ja klubeja
tukevaksi voimavaraksi
 Leo-aktiviteetin ja Lions Quest -ohjelman
korostaminen toiminnassamme
 Tiedon lisääminen ARS-säätiöstä
LIITON HALLINTO JA KOKOUKSET
Liiton hallinto jatkaa mahdollisimman kustannustehokkalla
linjalla kokousten järjestämisessä. Internet otetaan käyttöön
etäkokousten järjestämiseksi (mm. Skype ja GoToMeeting,
GoToWebinar –ohjelmat). Ylimääräisiä kuvernöörineuvoston ja
hallituksen kokouksia on mahdollista järjestää myös
sähköpostikokouksina, joita varten on olemassa ohjeistus.
Kuvernöörineuvoston ja hallituksen kokousten ajankohdat on
kerrottu vuosikellossa 2013 – 2014.
Kaudella 2012 - 2013 työnsä aloittanut vuosikokouksen
rakennetyöryhmä viimeistelee ohjeistuksensa liiton
vuosikokousten järjestämiseksi. Uudistukset otetaan käyttöön
liiton Porissa 6.-8.6. järjestettävässä vuosikokouksessa
teemalla ”Hyvällä tuulella”.
Liiton säännöt ja ohjesäännöt on uudistettu kaudella 2012 2013, mutta tarvittaessa sääntötyötä jatketaan 2013 - 2014.
Jäsenrekisterin kehittämistä jatketaan vastaamaan entistä
paremmin liiton jäsenistön, viestinnän ja talouden hoidon
tarpeisiin. Mikäli tavoitteeksi asetettu jäsenrekisterin avaaminen
kaikille jäsenille 1.7.2013 alkaen ei ole toteutunut, siihen
paneudutaan alkukaudesta huolellisesti.
5.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA KOKOUKSET
Kansainvälisen toiminnan merkityksen lisääminen on yksi
kauden painopistealueista. Liitto etsii tapoja kannustaa klubeja
sekä kansainväliseen palvelutoimintaan, kummilapsitoimintaan
Sri Lankassa ja muissa kohteissa että ystävyysklubitoimintaan
osallistumiseksi. Tiedon välittämistä kansainvälisestä
toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista lisätään.
Liiton eri toimijoiden rooli kansainväliseen toimintaan liittyvissä
käytännön järjestelyissä selkiytetään.
Kokoukset, vierailut ja palkitsemiset
Hallitus päättää syyskaudella 2013 liiton edustajista Europa
Forum- (Istanbul 31.10. – 2.11.2013) ja NSR-kokouksiin
(Hönefoss, Norja 17. – 19.11.2014) ja kansainväliseen
vuosikokoukseen (Toronto, Kanada 4. – 8.7.2014).
Jäsenistöä kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin
kokouksiin. Liiton nuorisotoiminnan tukemiseksi järjestettävissä
arpajaisissa on palkintoina mm. matkoja kansainvälisiin
tapahtumiin.
Liiton viralliset edustajat osallistuvat muiden maiden
vuosikokouksiin (lähinnä Pohjoismaat, Viro ja Barentsin alue,
mahdollisesti Saksa) hallituksen päätöksen mukaisesti.
Liitto ja piirit (max 3) isännöivät kansainvälisiä vieraita
vuosikokousten yhteydessä. Lisäksi liitto varautuu muihin
mahdollisiin kansainvälisen johdon vierailuihin talousarvionsa
puitteissa ja yhteistyössä Suomi Johtoon kampanjan kanssa.
Yhteistyössä liiton viimeisimmän kansainvälisen johtajan
kanssa huolehditaan kansainvälisten vierailuiden
järjestämisestä ja ohjelmasta sekä kansainvälisistä
palkitsemisista.
LCI:n kilpailut
Liitto osallistuu LCIn rauhanjuliste- ja esseekilpailuun (teemalla
”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”) ja
ympäristövalokuvakilpailuun. Näistä jäseniä ohjeistetaan piirien
kautta ja www.lions.fi Extranet-sivuilla (jäsenille tarkoitettu alue).
LCIF
Kotimaan toiminnan painopisteet ovat seuraavat:

Toiminta tähtää LCIF:n työn edistämiseen ja
annettavan tuen lisäämiseen.

Piirien LCIF koordinaattorien kouluttaminen, LCIF
asioista tiedottaminen sekä säännöllinen
yhteydenpito kauden aikana ovat oleellisen tärkeitä
toimenpiteitä.

Yhteistyötä piirikuvernöörien ja moninkertaispiirin
johdon kanssa tulee lisätä molemminpuolisesti.

Klubeja autetaan MJF anomusten tekemisessä ja
selvitetään epäselviä lahjoituksia.

Järjestetään koulutustilaisuus kauden alussa
(syyskuussa 2013).
Yhteistyö LCIF:n kanssa:

Yhteydenpito LCIF:n henkilökunnan kanssa on
jatkuvaa, jolloin voidaan varmistaa saatavien
raporttien oikeellisuus ja tarvittaessa eroavaisuuksien
korjaus.
31

Mahdollisten kampanjoiden ja keräysten osalta
konsultointi LCIF:n henkilökunnan kanssa auttaa
onnistumaan tavoitteessa.
mahdollisuuksia hyödynnetään myös toimialojen ja työryhmien
kokousten järjestämiseksi.
a.
Tiedottamisen osalta painopisteenä ovat:

Aktivoidaan piirikoordinaattorit pitämään esitelmiä
klubeissa sekä tiedottamaan LCIF asioista piirinsä
tiedotteissa ja tiedotuskanavissa. Tavoitteena
sisältörikas LCIF-tietosivu jokaisen piirin nettisivuilla.
Piirikoordinaattorit osallistuvat myös oman piirinsä
PNAT-kokouksiin kertoakseen LCIF:n ajankohtaisista
asioista.

Tulevien piirikuvernöörien koulutuksen osalta tehdään
yhteistyötä Maailmanlaajuisen jäsentyöryhmän ja
Maailmanlaajuisen johtajuustyöryhmän kanssa siinä,
että LCIF on osa moninkertaispiirin DGe -koulutusta.

Varmistetaan että LCIF-rahoitetut projektit saavat
näkyvyyttä. Ajankohtaista ja nopeaa tiedottamista
annetaan tarvittaessa moninkertaispiirin
verkkosivuilla. Tiedotuskanavana on myös Lion-lehti.

LCIF on esillä vuosikokouksen yhteydessä.
Varainhankinta:

Monipuolisen tiedottamisen kautta edistetään
varainhankintaa LCIF:lle ja kannustetaan lioneita ja
klubeja tekemään lahjoituksia. Autetaan klubien ja
piirien LCIF-varainhankintatilaisuuksien
järjestämisessä.

Avustetaan lioneita lahjoitusten ja LCIFtunnustushakemusten lähettämisessä, sekä autetaan
LCIF:lle lähetettävien varojen, MJF- hakemusten ja
muun lahjoitustiedon kanssa.
Kansainvälinen palvelutoiminta
Kansainvälisen tason palvelutoimintaa lisätään kehittämällä Sri
Lankan ja Haitin palveluprojekteja sekä elvyttämällä N-piirin
aurinkokeitinprojektia. Aurinkokeitinprojekti on erittäin
ajankohtainen. Sille on käytännön tarvetta polttopuiden
ehtyessä Afrikassa. Samalla se edistää ilmastonmuutoksen
hillitsemistä.
Tuetaan kansainvälisten ystävyysklubisuhteiden solmimista ja
elvyttämistä tuomalla esille käytännön esimerkkejä
kansainvälisestä ystävyysklubitoiminnasta.
Koulutustoimiala
Suomen Lions liiton koulutustoimialan painopistealue kaudella
2013 - 2014 on tukea piiritasolla tapahtuvaa klubijohtajien sekä
lohkon- ja aluepuheenjohtajien johtamistaidon kehittämiseen
tähtäävää valmennustoimintaa.
Toimialalla käytetään Internetia (GoToMeeting ja
GoToWebinar) koulutuksen kommunikaatio- ja sitouttamisvälineenä.
Johtamiskoulutus

Toimikauden alkaessa 14 piirissä toimii yhteensä 52
muutosvalmentajaa. Heidän päätehtävänsä on omissa
piireissään toteuttaa klubien johtajille – ensisijaisesti 1. varapresidenteille – suunnattua valmennusta, jolla tähdätään siihen,
että


ALERT-työryhmä kuuluu palveluun ja varainhankintaan, mutta
se voi suunnata kansainvälistä katastrofiapua Lions-liiton
katastrofitilin kautta niihin maihin, joissa suomalaisilla lioneilla
on palveluprojekteja sekä näihin liittyvät suorat kontaktit. Muu
kansainvälinen katastrofiapu suunnataan LCIF:n kautta.
6.
TOIMIALAT, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT
Toimialat, toimikunnat ja työryhmät noudattavat työssään liiton
sääntöjä, menettelytapasääntöä, toimialaohjetta,
matkustussääntöä ja muita liiton ohjesääntöjä.
Kokonaistavoitteena on liiton toimiala- ja työryhmärakenteen
selkiyttäminen ja tiivistäminen. Internetin tarjoamia
32
jokainen klubi tekee annetun mallin mukaisen
oman strategian
klubijohtajat saavat paremmat valmiudet johtaa
toimintaa niin, että jäsenet ovat sitoutuneita,
motivoituneita ja innokkaita osallistumaan Lionstyöhön.
Pyrkimyksenä on, että kuluvan toimikauden loppuun mennessä
vähintään 350 klubilla on oma kirjallinen strategia.
Klubien strategiaohje tuotteistetaan. Tämä tarkoittaa nykyisen
strategiaohjeen ja muutosjohtamisen yhdistämistä siten, että
pakettiin kuuluu useampaan jaksoon tehty diasarja, projektin
vetäjän ohje ja osallistujan työkirja.

Alue- ja lohkonpuheenjohtajien koulutus
Tavoitteena on kehittää alue- ja lohkonpuheenjohtajille
tarkoitettua koulutusta, jotta piirien linjaorganisaatiota
hyödynnettäisiin tehokkaammin. Ko. koulutus suunnitellaan
toteuttavaksi toimikauden alussa kaikissa piireissä.

Kansainvälisten suhteiden johtaja osallistuu
yhteispohjoismaiseen IR-yhteistyöhön ja sitä kautta NSRpalveluprojektien suunnitteluun, koordinointiin ja valvontaan.
Suomen edustajat kunkin projektin johtoryhmään määrätään
erikseen. Mikäli Burkina Fasoon suunniteltu NSR-projekti ei
hallinnollisista syistä onnistu, valmistellaan pikaisella
aikataululla uusi kaksivuotinen, yhteispohjoismainen projekti
vuosille 2013 – 2015 toisessa kohteessa.
Klubien johtajien koulutus
Muutosvalmentajien palautepäivät
Muutosvalmentajien osaamista ylläpidetään ja jalostetaan.
Kokemusten vaihtamiseksi ja sitoutumisen vahvistamiseksi
järjestetään syksyn aikana muutosvalmentajien palautepäivät.

Muutosvalmentajakurssi
Koska monessa piirissä tarvitaan lisää/ja tai uusia
muutosvalmentajia, järjestetään toimikauden aikana viides
muutosvalmentajakurssi. Tavoitteena on kouluttaa 15-20 uutta
muutosvalmentajaa. Osallistujia rekrytoitaessa keskitytään
erityisesti niihin piireihin, joissa ei ole tarpeeksi aktiivisia
muutosvalmentajia.
Klubin laatuprosessin pilottihanke
Sen jälkeen kun Suomen moninkertaispiirissä oli ryhdytty
rakentamaan muutosvalmentajaverkostoa klubijohtajien
valmennusta varten, LCI julkaisi kehittämänsä Klubin
laatuprosessi (CEP)-valmennuspaketin. Kaudella 2013 - 2014
tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää CEP-valmennusta joko
erillisenä toimintana tai muutosvalmentajatoimintaan
yhdistettynä toteuttamalla pilottihanke piireissä. Hankkeen
tarkoituksena on selvittää, miten CEP-ohjelman läpivienti
suomalaisissa klubeissa onnistuu. Pilotista saatuja kokemuksia
arvioidaan loppuvuodesta 2013 ja sen jälkeen päätetään
jatkotoimenpiteistä.
VDG- ja DGe-koulutus
Syksyllä 2012 Lions-liiton hallitus on koulutustoimialan esityksestä
hyväksynyt VDG-valmennussuunnitelman. Sen mukaan
koulutetaan 2. VDGt kolmena kurssipäivänä ja 1. VDG kolmena
kurssipäivänä. 1. VDGeiden puolisot ovat mukana kahtena
viimeisenä päivänä, eli lähiopetusta annetaan yhteensä 112
henkilökoulutuspäivää. Toimikautena 2013 - 2014 2. ja 1.
varapiirikuvernöörien sekä DG-electien valmennus toteutetaan
ensimmäisen kerran tämän suunnitelman mukaan.
Koulutusjohtajien seminaarit
Toimikauden aikana järjestetään kaksi seminaaria piirien
koulutusjohtajille, toinen alkusyksystä ja toinen keväällä. Nämä
seminaarit järjestetään yhteystyössä jäsentoimikunnan kanssa.
b.
Jäsenyystoimiala
Toiminnan kausitavoitteen mukaisesti jäsentoimialan
tärkeimpinä tavoitteina on Suomen Lions-liitom jäsenmäärän
säilyttäminen vähintään 25 000 jäsenessä, ja naisten
jäsenosuuden nostaminen 5 prosentilla/vuosi.
Tavoitteiseen tähdätään seuraavilla toimintatavoilla:
 Jäsenkehityksen nostaminen kasvu-uralle uusia klubeja
perustamalla, uusia jäseniä ottamalla ja Lions-toiminnan
näkyvyyttä lisäämällä sekä korostamalla jäsenhuollon
merkitystä, klubiviihtyvyyden tärkeyttä ja klubin
jäsenjohtajan ja kummin tehtävien merkitystä.
 Näkyvyyden ja kiinnostavuuden lisääminen järjestämällä
jäsenhankintakampanjoita ja jäsenseminaareja.
 Piirikuvernöörien ja piirien jäsenjohtajien opastaminen
jäsenasioissa.
 Opaslionkoulutuksen järjestäminen uusien klubien
perustamisen edistämiseksi.
 Jäsenasioista tiedottaminen Lion-lehdessä ja uutiskirjeissä.
Yhteistyötä tehdään koulutuksen ja viestinnän toimialojen
kanssa ja osallistutaan brändityöryhmän työskentelyyn tuomalla
siihen jäsenhankinnan näkökulmia.
c.
Viestintätoimiala
Viestintätoimialalla käynnistetään seuraavan neljän tavoitteen
täytäntöönpano:
1.
Hyvin organisoitu ja tuettu Lions-viestintä
Luodaan toiminnallinen malli, jossa Suomen Lions-liitto palvelee
piirien viestintää ja nämä vuorostaan klubeja kehittämällä liiton,
piirien ja klubien käyttöön niiden tarvitsemia työkaluja. Tällaisia
ovat mm.:
 Suomen Lions-liiton vuosikokousviestinnän
yhdenmukaistaminen. Kehittämisen pohjana ovat vuoden
2013 vuosikokousviestinnässä saadut kokemukset.
 Liiton ja piirien vuosikokousilmoittautumisjärjestelmän
kehittäminen. Ilmoittautumistarpeisiin kehitetään sopivat
lomakkeet, joissa pyritään hyödyntämään jäsenrekisterissä
olevia valmiita tietoja.
 Markkinointiviestinnän työkalujen sekä joulukorttien ja
tarvikkeitten tilausjärjestelmän liittäminen jäsenrekisterin
antamiin mahdollisuuksiin.
 Piireille tarjotaan mahdollisuus PK-kirjeitten lähettämiseen
uutiskirjeinä. Kehitystyö pohjautuu syksystä 2012
toteutettuun ja hyväksi havaittuun tapaan, jossa PK-
uutiskirjeet sisältävät myös aktiivisia osia, kuten
jäsenkyselyjä, ilmoittautumislomakkeita jne.

Tuotetaan klubien viestinnän tarpeisiin ohjeita mm.

jäsentietojen näkyvyydestä

tekijänoikeuksista

kriisiviestinnästä
2.
Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen
Rakennetaan määrätietoisesti Suomen Lions-liitolle myönteistä
ja kiinnostavaa julkisuuskuvaa mm. jäsenhankinnan tarpeisiin
seuraavilla tavoilla:
 Teetetään Lions-toimintaa koskeva julkisuuskuvatutkimus.
 Toteutetaan tempauksia, viestintäkampanjoita sekä
median kohtaamisia.
 Tuotetaan pääsihteerin julkisuuskuvan edellyttämät mediaaineistot.
 Pyritään monipuolistamaan ja kehittämään
yhteistyösuhteita.
 Osallistutaan kolmannen sektorin kiinnostavuuden sekä
näkyvyyden parantamiseen yhteistyössä medioiden
kanssa.
 Tuetaan klubeja uusien jäsenien rekrytoinnissa tuottamalla
niille sähköistä ja painettua tukiaineistoa.
 Tehostetaan ulkoista ja kohdennettua viestintää.
 Pyritään lisäämään kansainvälistä näkyvyyttä.
Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kaudelle
2013 – 2104 perustettavan brändityöryhmän kanssa.
3.
Viestinnän laaja-alaisen koulutuksen toteuttaminen
Toteutetaan laaja-alainen viestinnän koulutus koko
organisaatiossa päämäärän riittävä perehdyttäminen ja sekä
resurssit viestinnältä edellytettävien tehtävien hoitoon.
 Viestintäjohtaja kouluttaa tarvittaessa piirikohtaisesti
verkkoviestintään.
 Tuetaan Skypen käyttämistä niin koulutuksen kuin
kokoustenkin työkaluna lähettämällä piireille ja klubeille
yksinkertaiset ohjeet Skypen asentamisesta ja
käyttämisestä.
 N-piirin viestintäkoulutuksen aineisto liitetään Suomen
Lions-liiton viestintään kaikkien halukkaitten käytettäväksi.
 Kehitetään Suomen Lions-liiton verkkopalvelun
sisällöntuotannon hajauttamista ja toteutetaan siihen
liittyvät koulutustarpeet.
 Suomen Lions-liiton tiedotussihteerille tehdään hänen
tehtäviinsä liittyvä koulutussuunnitelma.
4.
Suomen Lions-liiton verkkosivuston ja
julkaisujärjestelmän päivittäminen
Saatetaan Suomen Lions-liiton verkkosivuston sisällön
uudistaminen loppuun ja julkaisujärjestelmän ominaisuuksien
päivittäminen vastaamaan joustavan ja tehokkaan
verkkoviestinnän edellyttämiä toiminnallisia tarpeita.
 Tarkistutetaan verkkosivuston sisältö toimialajohtajilla
sisällön oikeellisuuden varmistamiseksi.
 Karsitaan sisältöä tehokkaamman toiminnallisuuden
takaamiseksi.
 Mahdollistetaan palautteen antaminen toiminnasta wwwsivujen kautta.
 Tuotetaan Suomen Lions-liiton sosiaalisen median
ohjeistus piirien ja klubien käyttöön.

Tuotetaan julkaisujärjestelmän toiminnallisten
vaatimusten luettelo.

Tarvittaessa valitaan uusi julkaisujärjestelmä.
33
Verkkosivuston ja julkaisujärjestelmän päivittäminen on osa
Lions-liiton tietohallintajärjestelmän kokonaisuudistusta.
Sähköinen jäsenviesti (uutiskirje) ilmestyy välillä elokuu 2013 –
kesäkuu 2014 kerran kuukaudessa. Se lähetetään kaikille niille
Suomen Lions-liiton jäsenille, joiden sähköpostiosoite on
jäsenrekisterissä. Jäsenviestin rakenne koostuu puheenjohtajan
viestistä ja siihen liitetyistä ajankohtaisista alasivuista, jotka ovat
tarvittaessa aktiivisia (jäsenkyselyt, ilmoittautumislomakkeet
jne.)
Vuosikirja kaudelle 2013 – 2014 ilmestyy entiseen tapaan. Se
jaetaan suhteessa 2/3 jäsenistä. Mikäli jäsenrekisterin
käyttöönotto onnistuu suunnitellusti toimintakaudella,
vuosikirjojen tarve vähenee jatkossa. Vuosikirjan julkaiseminen
jatkuu toistaiseksi.
LION-lehti on järjestön suomenkielinen jäsenlehti. Osa
artikkeleista ja jutuista julkaistaan myös ruotsiksi. LION-lehti
ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja sen keskimääräinen painos
on 26.200 kpl. Lehti julkaistaan myös Lions-liiton verkkosivuilla.
Jäsenten lisäksi lehti lähetetään Leoille ja sidosryhmille. Se on
myös tehokkaassa suhdetoimintakäytössä. Yksityiskohtaiset
tiedot löytyvät Mediakortista 2013.
d.
Lapset ja nuoret
Lions Quest ja Vastuu on Minun
Quest-työryhmä tulee edelleen panostamaan eri
nuorisokasvatustahojen kanssa yhteistyössä toimimiseen,
kouluttajien ammattitaidon kehittämiseen ja Quest-materiaalin
uudistamiseen sekä sisäisen ja ulkoisen rahoituksen
kehittämiseen.
Lions Quest-ohjelman sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin
pitkäjännitteinen suunnittelu yhteistyössä eri tahojen kanssa
toteutetaan kuluvalla kolmivuotiskaudella. Piireille ja klubeille
valmistellaan koulutuksen rahoitus- ja suunnittelumalli, jonka
avulla pystytään valmistelemaan ja ennakoimaan seuraavan
kauden koulutusohjelman toteuttaminen. Lähtökohtana on, että
jokainen klubi varautuu yhden opettajan kouluttamiseen. Tämä
voi tapahtua joko luovuttamalla varat liiton kurssiohjelman
käyttöön tai osallistumalla piirin, alueen tai lohkon järjestämään
kurssin rahoittamiseen.
Koulutus
 Uusi kouluttaja ja uusi seniorkouluttaja aloittavat
toimintansa.
 Materiaalin uudistamiseen liittyvä osaaminen
hyödynnetään.
 Kouluttajasopimukset on uudistettu.
Ohjelma
 Laaditaan ohjelma Quest-koulutuksen laajentamisesta
uusiin kohderyhmiin ja toteutetaan kokeiluja erilaisilla
kohderyhmäkoostumuksilla. Kauden 2012-13 aikana
laadittua suunnitelmaa toteutetaan ja hyödynnetään
hankittua ulkopuolista rahoitusta.
 Otetaan käyttöön edellisen kauden aikana valmisteltu
budjetointi, joka perustuu mahdollisimman pitkälle piirien
Quest –vastaavien keräämään klubien antamaan
materiaaliin.
 Tuetaan LC Hyvinkää/ Sveitsin ja muiden Hyvinkään
klubien aloitetta ja varmistetaan Quest- koulutuksen
vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen sisäinen ja ulkoinen
rahoitus.
34
Markkinointi
 Toteutetaan keväällä 2013 valmisteltua
markkinointisuunnitelmaa, joka vahvistaa sisäistä ja
ulkoista markkinointia.
 Tukimateriaalin kehittäminen toteutetaan osana
markkinointisuunnitelmaa.
 Klubeille ja piireille on valmisteltu toimintamalli, joka
otetaan asteittain käyttöön toimikauden aikana.
Rahoitus
 Tavoitteena on pitää kurssin hinta kohtuullisena niin, että
klubeilla on mielenkiintoa panostaa rahoitukseen.
Samanaikaisesti varmistetaan, että voimme tarjota
korkeatasoista koulutusta pitämällä yllä kouluttajien
ammattitaitoa ja kiinnostusta tehdä työtä.
 Toteutetaan edellisen kauden aikana laadittua
suunnitelmaa ulkopuolisen rahoituksen avulla
toteutettavista toimenpiteistä. Ulkopuolelta hankittu
rahoitus on pääsääntöisesti projektiluonteista ja saadut
varat kohdistetaan ensisijaisesti ohjelman kehittämiseen.
Kansainvälinen yhteistyö
 LCIF:n kanssa sovittua yhteistyötä Quest-ohjelman
arvioinnissa ja kehittämisessä jatketaan. Yhteistyötä
eräiden eurooppalaisten Quest-maiden kanssa
vahvistetaan EU-rahoituksen ja ohjelman kehittämisen
varmistamiseksi.
Yhteistyötahot
 Jatketaan yhteistyöverkon luomista edellisellä kaudella
aloitetulla tavalla.
Leo-toiminta
Kaudella 2013-2014 johtavana ajatuksena on jäsenien
aktivointi ja säilyttäminen. Suomen Leojen hallitus lähtee myös
kehittämään ja innostamaan klubeja uuteen
palveluaktiviteettiin oman hallinnollisen toimintansa lisäksi.
Raha on kohdistettu kaudella 2013-2014 aktiviteettien
järjestämiseen. Budjetoimalla rahaa aktiviteetteihin toivotaan
samalla palveluaatteen ja yhteistyön korostuvan. Kauden
aluksi Suomen Leot myös isännöivät kansainvälisen
suurtapahtuman Leo Europa Forumin Himoksella 10.17.8.2013.
Suomen Leojen hallitus
Normaalin hallinnon ohella SLH haluaa esimerkillään innostaa
klubeja mukaan toimintaan. Leohallitus haluaa tukea Leo
Europa Forumin järjestämisessä järjestystoimikuntaa, mutta ei
varsinaisesti osallistu tapahtuman suunnitteluun. Kuitenkin
LEF2013-tapahtuman jälkeen SLH tehtävänä on täyttää tyhjiö
ja aktivoida järjestelyihin osallistuneet leot klubitoimintaan.
Muita kauden aikana järjestettäviä tapahtumia, joissa SLH on
mukana järjestämässä, ovat vuosikokous, koulutuspäivät ja
Talvipäivät.
Aktiviteetit ja palvelu
Jäsenistöä pyritään aktivoimaan esimerkkivetoisesti,
leohallituksen ajatuksena on järjestää itse ja yhteistyössä
Suomen leoklubien kanssa aktiviteetteja sekä kokoustensa
yhteydessä että niiden ulkopuolella. Klubeille on myös varattu
tukirahaa heidän omia aktiviteettejaan varten, jotta SLH voi
hakemuksesta avustaa ja rohkaista klubeja erinomaisiin uusiin
aktiviteetteihin. Leohallituksen aktiviteettipäivän ideana on
järjestää aktiviteetti, josta klubit voivat sekä ottaa idean että
myös osallistua. Esimerkillä halutaan pienentää klubin
kynnystä lähteä mukaan, koska idea ja toteutus ovat valmiina
ja varmistua, että aktiviteetti on toimiva ja hauska.
Jäsenyyskampanja
Jäsenien säilyttäminen organisoidaan yhteisten aktiviteettien
ohella myös järjestämällä kansallisia tapahtumia Suomen
leoille. Toimintaa tukevien ja kehittävien (Koulutuspäivät ja
Talvipäivät) tapahtumien sekä vuosikokouksen lisäksi Suomen
Leojen hallitus toivoo, että klubit pitäisivät rohkeasti chartereita
sekä muita tapahtumia. Tästä on sekä klubille itselleen että
muulle jäsenistölle iloa. Nuoriso on sitoutunutta, kun he
viihtyvät ja luovat uusia ystävyyssuhteita myös oman klubinsa
ulkopuolelta. Talousarviossa on varattu rahaa jäsenistön
aktivoimista varten. Kampanja voidaan suorittaa joko osana
edellä mainittuja aktiviteetteja ja tapahtumia, tai se voi olla
erillinen kokonaisuus. Kantavana ajatuksena on kuitenkin, että
mahdollisimman moni Suomen leo pääsisi osallistumaan
kampanjaan, ja se toisi puhtia ja uusia innostuneita jäseniä,
sekä muistuttaisi vanhoja jäseniä leo- ja lions-työn
tärkeydestä.
Kansainvälisyys
Tulevalla kaudella tärkeänä leojen ja leijonien yhteisenä
projektina toimii Leo Europa Forum 2013 (LEF2013), joka
järjestetään Suomessa nyt viidettä kertaa. Tammikuussa 2013
Himoksella järjestettyyn Pre Forumiin osallistui n. 80 leoa
ympäri maailmaa ja elokuun Forumiin odotetaan noin 300
leoa. Koska LEF2013 järjestetään Suomessa, sekä
delegaationjohtajan että ILO:n (kansainvälisten asioiden
sihteeri) budjettia on pienennetty. Kuitenkin on tärkeää
lähettää Suomen Leojen edustaja Hampuriin Lions
International Conventioniin, koska siellä on myös laaja leoohjelma seminaareineen sekä laajempaa huomiota saanut
Leo-Lion Summit.
Leojohtajat ja leoneuvojat
Leojohtajan (LeoD) tulee osallistua suurimpaan osaa SLH
kokouksia ja tapahtumia sekä 1-2 Lions KVN kokoukseen,
joihin hänelle on varattu matka- ja osallistumiskuluja. Tämän
lisäksi leojohtajan tärkein tehtävä on vastata piirien
leojohtajien koulutuksesta sekä aktiivisesta viestinnästä
leojohtajille, leojen taustaklubien leoneuvojille ja tehdä
aloitteita uusien leoklubien perustamiselle piireissä.


Huom: YE -toimikausi kestää muusta Lions-toiminnasta
poiketen syyskuun alusta elokuun loppuun.
Nuorisoleiri ja - vaihtojohtajat (YCEC)
YCEC:T koordinoivat omien Lions-piiriensä nuorisovaihtoa ja
toimivat klubien apuna kaikissa nuorisovaihtoon liittyvissä
asioissa. Kukin YCEC toimii kirjeenvaihtajana niihin maihin ja
valtioihin jotka on heidän vastuualueikseen yhdessä sovittu.
Toiminta kaudella 2013 – 2014:






Nuorisovaihto
Nuorisovaihto (YE) on lionien perinteinen vankka
palveluaktiviteetti, joka on vuosien myötä monipuolistunut ja
laajentunut yhä useampiin maihin. Samalla kuitenkin määrät
ovat olleet laskussa niin meillä kuin muissakin perinteisissä
lionsmaissa. Positiivisella tiedottamisella ja näkyvällä esillä
ololla lisätään kiinnostusta nuorisovaihtoon ja se pyritään
määrällisesti pitämään nykyisellä tasolla, 200 – 250 lähtevää
ja 125 – 160 saapuvaa nuorta. Vaihtoa harjoitetaan noin 40
maan kanssa. Kaudella 2013 – 2014 leiripaikkoja on n.150.
Nuoret itse ovat potentiaalisia Leoja ja nuorten vanhemmat
potentiaalisia leijonia. Positiivinen vaihtokokemus lisää
kiinnostusta järjestöämme kohtaan ja sitä kautta voimme
saada toivottuja uusia jäseniä.
Tavoitteet:



Jatketaan jo pitkään harjoitettua ja hyväksi koettua
koordinointia / työskentelyä moninkertaispiiri- ja piiritasoilla.
Kansainväliset nuorisoleirit ovat osa nuorisovaihtoa.
Suomessa leirivastuut ovat kiertäneet systemaattisesti
piireissä siten, että pääsääntöisesti piiri on järjestänyt leirin
joka kolmas vuosi. Pääosin tätä käytäntöä jatketaan.
Mikäli kiinnostusta on, voidaan järjestää myös vuosittain
toistuvia leirejä. Tavoitteena on noin 120 – 160
leiripaikkaa (ulkomaalaisille) vuodessa.
Nuorisovaihto kehittää yhteistyötä Leojen kanssa erityisesti
leiritoiminnassa. Leireille suositellaan, että
ohjaajina/isäntänuorina käytetään Leoja mahdollisuuksien
mukaan.
Suomen nuorisovaihto pidetään tunnettuna osallistumalla
kansainvälisiin YE-kokouksiin ja tuomalla niissä esiin
suomalaisia ja pohjoismaisia nuorisovaihdon tavoitteita,
mm. laatunormeja ja leirien maksuttomuutta.
Pyritään lisäämään nuorisovaihdon tunnettavuutta ja
arvostusta myös kotimaassa.

Kauden 2014–2015 nuorisovaihtoa esitellään Porin
vuosikokouksen yhteydessä nuorisovaihdon standillä.
EF:n nuorisovaihtojohtajien kokoukseen osallistuu YCED
ja vähintään yksi YCEC. EF:ssä tehdään vaihtosopimukset
Euroopan maiden ja Japanin kanssa.
Piirien nuorisovaihtojohtajat kokoontuvat toimintakaudella
kaksi kertaa virallisiin työryhmän kokouksiin. Helmikuun
kokouksen asialistan painopiste on lähtevän
nuorisovaihdon järjestelyissä. Käsiteltävien asioiden
suuren määrän vuoksi kokous on kaksipäiväinen.
Huhtikuun/ toukokuun kokouksen keskeisimmät asiat ovat
saapuvan nuorisovaihto, kesän leirit ja isäntäperhetilanne.
Fyysisten kokoontumisien lisäksi YCE- asioita käsitellään
ja niistä voidaan päättää sähköpostin / skypen välityksellä.
Niin piirien nuorisovaihtojohtajille kuin leiriorganisaatiolle
tullaan järjestämään erilliset koulutukset
nuorisovaihtoleirien osalta.
Kansainväliset leirit järjestetään kesällä 2014 piireissä C,
D, F, I ja L.
Nuorisovaihdon sivuja päivitetään tarpeen mukaan.
Kohdemaiden/kohteiden kuvaukset täydennetään syksyllä
2013. Sopimukset kohdemaiden/kohteiden kanssa
tehdään syksyn 2013 aikana. Leijona-lehden
Nuorisovaihtopalstaa jatketaan.
USA:n, Japaniin sekä Australiaan ja Uuteen Seelantiin (ja
mahdollisesti muihinkin kohteisiin) järjestetään matkat
Kilroyn matkatoimiston kanssa.
Orkester Norden
Lions-liitto, piirit ja klubit tukevat vähintään kymmenen nuoren
suomalaisen soittajan osallistumista Orkester Norden
toimintaan. Toimintaa esitellään piirikuvernööreille esim.
kuvernöörineuvoston kokouksessa. Lisäksi Okester Nordenia
esitellään Lion-lehdessä kauden aikana, jotta klubit
aktivoituisivat tukemaan paikallisia soittajia orkesterin
toimintaan osallistumiseksi.
Skeba
SKEBA 2014 –kilpailu alkaa 1.8.2013 ja loppukilpailu käydään
7.6.2014 Porin vuosikokouksen aikana.
Jokaisessa piirissä on SKEBA –vastaava. Hänen tehtävänään
on ohjeiden mukaan hankkia piiristään kilpailun osallistujat.
Piirien SKEBA –vastaaville pyritään järjestämään syyskuun
2013 aikana perehdyttämispäivä.
35
Kilpailun säännöt tarkistettiin tämän vuoden kisaan, joten ne
ovat nyt ajan tasalla.
koordinoimana klubien paikallistason palveluaktiviteettina, ja
siihen voi sisältyä myös varainhankintaa.
SKEBAn suurimpana haasteena on löytää ne nuorisobändit,
jotka haluaisivat olla mukana tässä valtakunnallisessa ja
osallistujille maksuttomassa hienossa kilpailussa.
Palvelu- ja varainhankinnan ohjausryhmä valmistelee ja
ohjeistaa sekä käy neuvottelut veteraanijärjestöjen ja
mahdollisten muiden osapuolien kanssa kauden 2013 – 2014
aikana, jotta aktiviteetti voidaan käynnistää täyspainoisesti
kaudella 2014 – 2015.
Lasten turvapäivä
Lasten Turvapäivä järjestetään vuosikokouksen yhteydessä
Porissa 7.6.2014 katu-/toritapahtuma. Tavoitteena on tarjota
iloinen tapahtuma alueen lapsille ja heidän vanhemmilleen
sekä saada myönteistä julkisuutta Lions-toiminnalle. Arvioitu
kävijämäärä tapahtumassa on 600 – 800 henkeä.
Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset ja valtakunnalliset
järjestöt. Palvelu- ja varainhankintatoimiala vastaa turvapäivän
järjestämisestä.
Kummilapsitoiminta
Kummilapsitoiminta tukee klubien ja yksittäisten jäsenten
kansainvälistymistä. Toimintaa Sri Lankassa jatketaan
aikaisempien vuosien tapaan, ja mahdollisia muita kohteita
kartoitetaan.
e.
Palvelu- ja varainhankintatoimiala
Palvelu- ja varainhankintatoimialan tavoitteena on kauden 2013
– 2014 aikana kehittää ja uudistaa toimialan palvelutoimintaa
siten, että liittotason palveluaktiviteetteihin saadaan kaikki piirit
mukaan ja aktiviteettien operatiivinen johtaminen tapahtuu
entistä vahvemmin piiritasolla. Liittotason palveluprojekteja voi
kauden aikana olla vain muutama, jotta klubeilla on
valinnanvaraa.
Varainhankinnan osalta on tavoitteena joulukorttien myynnillä ja
arpajaisten tuotoilla turvata Lions-nuorisotyön tukeen – lasten ja
nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy - tarvittava vuositason
pääomatarve. Arpajaisten osalta toinen merkittävä tavoite on
lisätä lionien kiinnostusta ja mahdollisuuksia osallistua jatkossa
runsaslukuisemmin kansainvälisiin kokouksiin.
Toimintakaudelle on suunnitteilla seuraavia uusia
yhteistyöprojekteja, joista saadaan neuvottelujen myötä
lisätiedot kevään 2013 aikana:




Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräys 2013 osallistuminen,
MTV3:n päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan kanssa
neuvottelu aiheena nuorten syrjäytymisen estävä
pitkäkestoinen projekti.
EHJÄ ry – Tukea itsenäistymiseen projekti
Näkövammaisten Keskusliitto ry – äänikirjojen ja -lehtien
kuuntelulaitteiden asennustuki.
Neuvottelujen perustaksi laaditaan ulkoisen yhteistyön
strategiasuunnitelma yhdessä palvelu- ja Varainhankinnan
ohjausryhmän, viestintäjohtajan ja kauden 2013 – 2014
puheenjohtajan kanssa.
Palveluaktiviteetit:
Lions-liiton omat
 Lasten Turvapäivä – ks. Lapset ja nuoret
 Palveluaktiviteetti veteraaneille

Mikäli vuosikokous hyväksyy LC Urjalan Heinolan
vuosikokoukselle tekemän aloitteen, kaudella 2014 – 2015
järjestetään valtakunnallinen palveluaktiviteetti sotiemme
veteraanien hyväksi. Aktiviteetti toteutuu parhainten piirien
36
Yhteistyöprojektit

Invalidiliitto ry
Invalidiliitto ry:n kanssa tehty yhteistyösopimus on voimassa
30.6.2014 saakka. Tavoitteena on, että keväällä 2013
käynnistetty piirikohtainen toimintamalli liittojen välillä on
toimintakaudella täydessä toiminnassa. Projekti toimii
itseohjautuvasti klubien ja Invalidiliiton paikallisyhdistysten
jäsenten välillä ja toimintaa ohjataan ja koordinoidaan
järjestöjen piiriorganisaatioiden välillä.

Nenäpäivä-keräys
Ylen Hyvä Säätiö – Nenäpäivä-keräyksen 2013 osalta edetään,
mikäli keväällä 2013 käydyt neuvottelut Ylen Hyvä Säätiön ja
palvelu- ja varainhankinnan ohjausryhmän välillä ovat johtaneet
Lions-liittoa tyydyttävään sopimukseen ja Lions-liiton hallitus ja
kuvernöörineuvosto ovat hyväksyneet asiaa koskevan
esityksen.
Ulkopuolisella rahoituksella toteuttavat hankkeet

Sri Lanka -työryhmä (sairaalahanke ja SL-ystävät)
Sairaalatyöryhmä jatkaa entiseen malliin eikä tarvitse rahaa
toimintansa tukemiseen. Sairaalan kuluista korvataan 50 %.
Varat siihen saadaan UM:ltä 85 % ja Sri Lankan Ystäviltä 15 %.
Sri Lankan Lions-ystävien seuran tavoitteena on jäsenmäärän
kasvattaminen 10 %:lla nykyisestä noin 300 jäsenestä.
Ratnapuran silmäsairaalan rahallinen tukeminen jatkuu
lupausten mukaisesti vuoden 2014 loppuun. Seuran
jäsenmäärää lisätään mm. esittelemällä sen toimintaa eri
tilaisuuksissa.
Tiedotustoimintaa tehostetaan lähettämällä sähköinen
jäsentiedote mahdollisuuksien mukaan kuukausittain, nettisivut
päivitetään säännöllisesti ja Lions-lehteen laaditaan kirjoituksia.
Käytettyjen silmälasien keräys jatkuu. Uutta keräystukikohtaa
pyritään saamaan Porin suunnalta. Keräystoiminnalle haetaan
koordinaattori.
Selvitetään mahdollisuutta järjestää jäsenille tutustumismatka
Ratnapuran silmäsairaalaan.
Varainhankinta
ALERT
ALERT-työryhmä ylläpitää valmiutta suunnata tarvittaessa
nopeasti katastrofiapua liiton katastrofitilin kautta kotimaahan ja
suomalaisten lionien palvelukohteisiin ulkomaille. Tämän
mahdollistamiseksi katastrofitilillä ylläpidetään riittävää
pääomaa. Välitön lahjoittaminen mahdollistetaan tukemalla
keräysluvan saantia ja ylläpitämistä katastrofitilille. ALERTtyöryhmä toimii vain liittotasolla ja välittää keräystiedot piireihin.
Arpajaiset
Heinolan vuosikokoukselle esitetään arpajaisten järjestämistä
kaudella 2013 – 2014. Arpajaisten tavoitteena on tukea Lions-
liiton nuorisoaktiviteetteja – lasten ja nuorten syrjäytymisen
ennalta ehkäisyyn - sekä suomalaisten lionien osallistumista
kansainväliseen vuosikokoukseen 4.7. – 8.7.2014 Torontossa
tai muihin kansainvälisiin Lions-kokouksiin.
kehittämistarpeista. Työryhmän tarkoituksena tulee jatkossa olla
ensisijaisesti liiton mutta myös piirien tukeminen ja tarvittaessa
avustaminen erilaisissa tietoliikenteeseen liittyvissä ongelmissa,
jotka määritellään tarvittaessa erikseen.
Markkinointi ja tiedotus sekä arpojen jakelu klubeille toteutetaan
samalla toimintamallilla kuin kaudella 2012 – 2013 järjestetyissä
arpajaisissa.
Mahdolliset muut lyhytaikaiset hallintoa kehittävät
työryhmät ja hankkeet:
Joulukortit
Joulukorttien myynti on Lions-liiton merkittävä varainhankintaaktiviteetti, jonka tuotto käytetään nuorten elämän tukemiseen.
Syksyllä 2013 on tavoitteena myydä klubien kautta
yksityishenkilöille ja yrityksille 150 000 postikorttia ja 150 000
taittokorttia sekä 1 500 lahjapakettikorttia.
Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi hyödynnetään
joulukorttien 2012 kokemukset. Valitaan vain 3 – 4 kuva-aihetta
ja käytetään samoja kuvia sekä posti- että taittokorteissa.
Korteissa on vain yhdet tekstit.
Markkinointiin kiinnitetään erikoista huomiota tuloksen
varmistamiseksi.
Punainen Sulka -keräys
Punainen Sulka -keräyksen suunnittelu ja valmistelu on
käynnistynyt kaudella 2012 – 2013. Neuvotteluja
yhteistyökumppaneiden kanssa keräyskohteesta on jo käyty,
mutta valmistelun jatkoon vaikuttaa LC Urjalan Punainen Sulka
-keräystä kaudella 2016 – 2017 koskevan aloitteen kohtalo
vuosikokouksessa. Mikäli aloite hyväksytään, valmisteluja
jatketaan siltä pohjalta. Keräyskohteena olisivat aloitteen
mukaisesti nuoret.
Vuosikokoustyöryhmä: Jatkaa työtään tarvittaessa
viimeistelläkseen vuosikokousta koskevat uudistukset, jotka
toteutetaan Porin vuosikokouksessa 2014.
Sääntötyöryhmä: Liiton sääntö- ja ohjesääntömuutoksia
tarvittaessa valmisteleva työryhmä.
Brändityöryhmä: Perustetaan kaudella 2013 – 2014
selvittämään liiton ulkoiseen imagoon liittyviä kysymyksiä ja
käynnistämään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjata
lionstoimintaan liittyviä väärinkäsityksiä ja lisätä suuren yleisön
kiinnostusta lionstyötä kohtaan. Työllä tuetaan liiton viestintää ja
jäsentoimialan työtä liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi.
7.
Suomen lionien kampanja PID Harri Ala-Kuljun saamiseksi
LCI:n 2. varapresidentin tehtävään jatkuu edelleen kaudella
2013 – 2014. Kesällä tai syksyllä 2013 LCI:n Executive
Comittee (virassa olevat presidentit) valitsee ehdokkaansa
kesän 2014 Conventionin vaaliin. Kauden 2013 – 2014
kampanjatoimenpiteet riippuvat täysin valinnasta. Kampanjaa
jatketaan pitämällä yhteyksiä päättäjiin ja osallistumalla
kansainvälisiin tapahtumiin.
8.
f.
SUOMI JOHTOON
LIITTOTOIMISTO, LIONS-TALO JA HENKILÖKUNTA
Hallintoa tukeva työ
TTST
Toiminnan ja talouden suunnittelutoimikunta jatkaa työtään
kaudelle 2013 – 2014 valittavan VCC:n johdolla. Edelliskauden
tapaan toimikunnan tulevan kauden suunnittelutyö käynnistyy
marraskuussa toteutettavalla jäsenkyselyllä, jota kehitetään
edelleen. Toimikunta määrittelee linjat toimialojen ja työryhmien
suunnittelutyölle sekä liiton toiminnan ja talouden
painopistealueet ja kriittiset menestystekijät.
TTST:n alaisuudessa toimiva talousryhmä kokoontuu
tarvittaessa liiton taloussuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
PCC- ja PDG-verkostot
Kauden 2011 – 2012 lopussa liiton henkilökunta väheni yhdellä
henkilöllä, minkä johdosta työntekijöiden tehtävänkuvaukset
uudistettiin. Henkilöstöresurssien tarve erityisesti erilaisissa
palvelu- ja varainhankinta-aktiviteetteihin sisältyvissä tehtävissä
on ilmeinen, mistä syystä kaudelle 2013 – 2014 esitetään
palkattavaksi yksi kokopäiväinen työntekijä lisää liiton
toimistoon.
Henkilöstön kehittymistä, hyvinvointia ja jaksamista tuetaan
mm. mahdollistamalla työhän liittyvään koulutukseen
osallistuminen ja järjestämällä virkistyspäivä kahdesti
toimintakauden aikana.
Toimiston työntekijöiden työsopimukset uusitaan 1.1.2014
mennessä.
PCC-tapaamiset järjestetään tammikuussa 2014 ja
vuosikokouksen yhteydessä Porissa. Liitto järjetää PDGtapaamisen kevätkaudella, ja myös piirejä kannustetaan PDGtapaamisiin. Etsitään tehokkaat tavat huolehtia säännöllisestä
tiedonkulusta liiton toimijoiden ja PCC- ja PDG-verkostojen
välillä.
Lions-talon kiinteistön huolto ja ylläpitäminen jatkuu entisellä
tavalla. Kiireellisenä toimenpiteenä on III-kerroksen tyhjän
toimitilan (258 m2) vuokraaminen, ellei vuokralaista ole kauden
2012 – 2013 loppuun mennessä löytynyt.
ARS- ja MJ-verkostot
Liiton talouden hoidossa jatketaan jo kahdella edellisellä
toimintakaudella toteutettua säästölinjaa. Kokouskuluja
voitaneen entisestään alentaa, kun kokouksia pystytään
järjestämään mm. webinaarin avulla.
Hallitus pitää toimintakautena ainakin yhden yhteisen
kokouksen ARS-hallituksen kanssa. Vuosikokouksen
yhteydessä järjestetään tapaaminen MJ-jäsenten kanssa.
NET
Liiton ns. nettityöryhmä organisoidaan uudestaan. Uudistuksen
taustalla on edelliskauden lopulla käynnistynyt selvitystyö liiton
tietoliikennekokonaisuuden nykytilasta (palvelin, ohjelmat,
sähköinen viestintä, talous) ja sitä koskevista
9.
LIITON TALOUS
Talousarvion laatimisen yhteydessä on selkiytetty liiton
omakatteisten rahastojen (aktiviteetit) säännöt ja määritelty
periaatteet rahastojen käyttämiseksi. Lähtökohtana on, ettei
liiton hallintoa tueta aktiviteettivaroilla, mutta mahdolliset
aktiviteettien tappiot on katettava pääsääntöisesti
jäsenmaksuilla kerättävistä hallintovaroista.
37
Kaudelle 2013 – 2014 esitetään jäsenmaksukorotukseksi 5 €.
Korotusesityksen taustaksi on tehty selvitys Euroopan eri
maiden jäsenmaksuista ja niihin sisältyvistä palveluista.
Suomen Lions-liiton jäsenmaksu on tehdyssä vertailuissa
kaikkein alhaisin.
Laskutuksessa siirrytään sähköiseen laskutukseen.
Mahdollisuudet nettikaupan käyttöön ottamiseksi selvitetään.
(Ks. Talousarvioesitys 2013 – 2014.)
10. VUOSIKELLO
LIONS-VUODEN 2013 - 2014 VUOSIKELLO
Kuvernöörineuvoston
Hallituksen
kokoukset
Kansainväliset
kokoukset
Muut tapahtumat
Viestintä
Muita tärkeitä
päivämääriä
kokoukset
Heinäkuu
Pohjoismaiden
pj- kokous 1
(CC)
1.7. Kausi alkaa
Kv.
vuosikokous
5.- 9.7. Hampuri,
Saksa
- säännöt
- vaalit
- teemat
Elektikoulutus
Hampurissa 2. –
5.7.
Elokuu
2/24.-25.8. Utajärvi
- vuosikokouspäätökset
- jäsenet liiton
toimialoille ja
työryhmiin
GMT ja GLT-seminaari
1/23.8.
- jäsenet liiton
toimialoille ja
työryhmiin
- Liiton hallituksen
ja AR-säätiön
hallituksen yhteinen
kokous
22.8. LIon-lehti
ilmestyy
Klubien toiminta
käynnistyy
Piirien tilinpäätökset
liittoon
Rauhanjulistekilpailun käynnistäminen:
Teema ” Meidän
maailmamme,
meidän
tulevaisuutemme”
Näkövammaisten
lasten essee-kilpailu.
Quest-tapaaminen
Ympäristövalokuvakilpailu
1.8.Skeba-kilpailu
käynnistyy.
Syyskuu
2/18.9.
-alustava tilinpäätös
-jäsenten
vahvistaminen
Europa Forum
31.10.-2.11.
Istanbul, Turkki
Pohjoismaiden
CC-kokous 2
Leo Europa Forum
LEF, Himos 10. –
17.8.
MDC-ehdokkuudet
LCIF-koulutus
piirivastaaville
8.10. Lionspalvelupäivä
31.10. Tilinpäätös
Lokakuu
Marras- 3/16.-17.11.
kuu
Savonlinna
-toimintakertomus ja
- tilinpäätös
- MDC-valinnat
Joulukuu
Tammikuu
38
3/23.10.
- toimintakertomus
- tilinpäätöksen
allekirjoitus
- MDCehdokkuudet
4/15.11.
10.10. Lion-lehti
ilmestyy
Pohjoismaiden
CC-kokous 3
1 ja 2 VDG-koulutukset
Jäsenkysely kentälle
5.12. Lion-lehti
ilmestyy
5/?
seuraavan kauden
suunnitelmat
6/23.1.
- seuraavan kauden
suunnitelmat
- VK-kutsun valmistelut
PCC-tapaaminen
NSR-kokous,
17.-19.1.
Honefoss, Norja
Pohjoismaiden
Hakuaika kesän 2014
vaihtoon päättyy
23.12.
Lions-viikko
13.1. Melvin Jonesin
syntymäpäivä
- ehdokkaat
CC-kokous 4
Viimeistään 15.1:
- CC, VCC
- klubialoitteet
- korttialoitteet
- teema-aloitteet
- kilpailuhakemukset
vuodelle 2014
Toimialojen ja
työryhmien
toimintasuunnitelmat
ja talousarviot
Helmikuu
4/15.-16.2. Mikkeli
- VK-kutsuasiat
- ehdokkaat:
CC, VCC
- klubi-, kortti- ja
teema-aloitteet
- MDC-valinnat
Maaliskuu
Skeba: piirien
karsintakilpailuja
Skeba: piirien
karsintakilpailuja
7/14.2.
- VK-kutsuasiat
kilpailuhakemukset
7.3. Arne Ritarin
syntymäpäivä
8/19.3.
- VK, muut valmistelut
Skeba: piirien
karsintakilpailuja
Huhtikuu
PDG-tapaaminen
9/23.4.
- VK, muut valmistelut
GMT ja GLT-seminaari
Toukokuu
Kesäkuu
DG-elektivalmennus
5/6.6. Pori
- VK-kutsuasiat
- työryhmien pj:t
11/VK:n yhteydessä, 6.6.
-VK/tarkennukset
-KVN-asiat
1/8.6. Pori
järjestäytymiskokous
1/2013-2014
CC-kokous
Kv.
vuosikokous
4.-8.7.Toronto,
Kanada
- Suomi johtoon
VK-kutsu jakoon
Viimeistään 30.4.
ehdokkuudet
hallituksen PDGjäseniksi
Piirien
vuosikokoukset 8.5.
mennessä
Skeba: mahdollinen
semifinaali
2VDG-koulutukset (valitut
ja tulevat 1VDGt)
Vuosikokous
6. - 8.6. Pori
-Kannatustodistus kv.
presidenttiehdokkuudelle
-Turvapäivä, Pori
-Skeba-finaali 7.6., Pori
30.6. Kausi päättyy
-DG-hallitusvalinnat
23. Jäsenmaksu 2013 – 2014
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään Lions-liiton jäsenmaksuksi 1.7.2013 alkaen 33 €.
Samalla vahvistetaan liittymismaksu 0 € ja seuraavat kannatusjäsenmaksut:
•
5 tähteä, 1 vuosi 4 000 €; 2 vuotta 6 500 €
•
4 tähteä, 1 vuosi 2 500 €; 2 vuotta 4 000 €
•
3 tähteä, 1 vuosi 500 €; 2 vuotta 800 €
Lions-liitossa tehtiin alkuvuodesta selvitys Euroopan maiden jäsenmaksuista ja niiden sisältämistä jäsenpalveluista.
Tehdyn selvityksen perusteella Suomen Lions-liiton jäsenmaksu on vertailumaiden alhaisimpia.
MD
Maa
Jäsenmaksu €
MD 101
Ruotsi
105
MD 112
Belgia
55 + 36
MD 104
Norja
81,78
MD 111
Saksa
62,25 (tai 54,50)
MD 109
Islanti
48,8
Sisältää
Lehti, vuosikirja, toimiston palvelut, KVN- ja VK-sponsorointi
Moninkertaispiiri- ja piirimaksu. Sisältää saman kuin Suomessa paitsi vuosikirja
Lehti (6), toimiston palvelut, uutiskirje (2/kk), KVN- ja VK-sponsorointi
Hallinto 24,50 €, LCIF 5, nv 4, lehti 8 (11 nroa), EU-apulainen 1, Hampurin lisä 2013 11,
painettu vuosikirja 8,75/kirja/ vuosikirja-DVD 1
Lehti, toimiston palvelut, pieni projektiraha
39
38,20
Lehti, vuosikirja jäsenrekisterissä, toimiston palvelu ja tuki, ilmainen nettisivusto omalla
nettiosoitteella ja sähköpostiosoitteella, sähköpostijärjestelmä, arkisto, netistä ladattavia
mallipohjia esitteisiin, julisteisiin ym.
25/2013
GS-, KVN-, MD- hallintokuluja, uuden jäsenen kansio, lehti (6), vk, kv. vieraat, tarvikkeet
sekä 5 € (nv) ja 5 € (LCIF)
MD 106
Tanska
MD 110
Alankomaat
MD 105
Iso
Britannia
28
Lehti (6), vuosikirja, toimiston palvelut, tarvikemyynti, KVN- ja VK-sponsorointi, VCCseminaarit, juridinen, vero- ja vakuutusneuvonta
MD 107
Suomi
28
Vuosikirja, lehti (6), toimiston palvelut, tarvikemyynti, uutiskirje, KVN- ja VKsponsorointi, piiriraha, järjestövakuutus, jäsenrekisteri, ilmaista palvelintilaa nettisivuja
varten, kiinteistön ylläpito
Tällä hetkellä Lions-liiton 28 e jäsenmaksulla katetaan seuraavia kuluja (laskettu 25 000 jäsenellä):









piiriraha
2,80 €/jäsen
vuosikokousmaksu
2€
kuvernöörineuvoston kokoukset (3)
0,40 €
Muut hallinnon kokoukset (hallitus, NSR, EF, Convention) n. 2 €
Klubivakuutus
0,15 € (+ klubeille 10-15% alennus)
Lion-lehti yht. 6 kpl
n. 1 € (riippuu ilmoitusmyynnistä)
Vuosikirja (2/3 jäsenistä)
0,50 € (riippuu ilmoitusmyynnistä)
Jäsenpalvelut ja –tiedotus (mm. jäsenrekisteri, tarvikemyynti, uutiskirjeet, www-sivut)
n. 9 €
Kiinteistön ylläpito
1€

Henkilöstökulut
n. 10
Viiden euron korotusesityksen taustalla on mm. esitys nostaa piirirahaa 30 000 €. Liiton toimistossa ollaan siirtymässä
sähköiseen laskutukseen ja tietohallintajärjestelmää uudistetaan. Tietohallintajärjestelmän uudistaminen on
monivuotinen hanke, jonka aloitusvaihe on budjetoitu talousarvioesitykseen. Tarvitaan myös ns. puskurirahastoa, jolla
katetaan mahdolliset aktiviteettitappiot. Tällä hetkellä liiton nuorisotoimintaa tuetaan kortti- ja arpajaistuloista. Tuen
tarve vuositasolla on n. 70 000 €. Kiinteistön vuokratuotot pienevät vuositasolla liki 40 000 €, ellei uutta vuokralaista
saada. Yleinen kustannustason ja alv:n nousu vaikuttavat myös liiton talouden näkymiin. Liiton henkilöstöresurssit ovat
lisääntyneiden aktiviteettien myötä osoittautuneet riittämättömiksi. Kuvernöörineuvosto hyväksyi 15.2. kokouksessaan
esityksen palvelu- ja varainhankintasihteerin toimen perustamisesta liittoon kaudella 2013 - 2014, mikäli siihen
tarvittavat varat ovat olemassa.
24. Varainhankinta: joulukorttiaktiviteetti 2013 ja Anna tukesi nuorisolle -arpajaiset 2013 - 2014
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään joulukorttiaktiviteetti ja arpajaiset toteutettaviksi ja
niistä saatu tuotto käytettäväksi liiton nuorisotyön tukemiseen ja NSR-aktiviteetteihin.
Osallistuneet lions- ja leoklubit saavat joulukorttiaktiviteetin tuotosta 50 % käytettäväksi omiin nuorisoaktiviteetteihinsa.
25. Talousarvioesitys 2013 – 2014
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään liiton talousarvioesitys kaudelle 2013 – 2014.
Ehdotukset Suomen Lions-liitto ry:n
JÄSENMAKSUKSI JA TALOUSARVIOKSI KAUDELLE 2013-2014
Toiminnot
TALOUSARVIO
HYVÄKSYTTY
TALOUSARVIO
TILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS
2013-2014
2012 - 2013
2011-2012
2010 - 2011
Hallinto
Hallinnon tuotot
Hallinnon henkilöstökulut
Piiriraha
Hallinnon muut kulut
Korkotuotot
Tuotto-/kulujäämä
140000
-307900
-100000
-220000
0
-487 900
140 000
-285 000
-70 000
-220 000
0
-435 000
132 082
-291 478
-67 544
-241 949
227
-468 662
158 873
-258 569
-70 077
-238 977
0
-408 750
Kokoustuotot (hallinto ja KV)
Kokouskulut
0
-120000
10 000
-210 000
25 037
-213 918
16 453
-320 217
40
-188 881
-303 764
240 000
-17 500
-260 000
-37 500
272 740
-17 497
-258 188
-2 945
252 929
-16 803
-258 128
-22 002
5000
-25000
20000
0
50 000
-50 000
14 312
-31 017
0
103 616
-72 887
-33 264
-2 535
40000
-70000
-47000
-77 000
64 000
-95 209
-19 500
-50 709
65 772
-60 446
-31 050
-25 724
825000
707 070
702 917
0
710 672
0
825 000
0
707 070
702 917
710 672
28 911
-16 139
14 170
-77 651
100 000
-65000
0
0
0
35 000
105 000
-81 000
0
0
0
24 000
94 110
-96 037
162
66 065
-64 300
0
124 704
-67 891
287400
-135000
-134025
240 000
-66 300
-175 000
248 551
-79 342
-175 554
-1 300
225 100
-59 496
-175 783
137
0
9 003
-1 039
0
0
0
122419
-103853
-49847
408
22370
-8 503
0
0
0
0
0
0
0
0
464 180
-528 259
9 846
51 944
-2 289
683 603
-681 517
0
-20 169
350 000
-340 000
0
0
10 000
Aktiviteettien tuotto-/kulujäämä
67 912
32 700
-11 831
52 554
Tuotto-/kulujäämä
96 823
16 561
2 339
-25 097
0
3 280
Tuotto-/kulujäämä
Toimialat ja työryhmät, tuotto
Toimialat ja työryhmät, kulut
Tuotto/kulujäämä
Tiedotus tuotot
Tiedotus henkilöstökulut
Tiedotus muut kulut
Tuotto-/kulujäämä
Hallinnon projektien tuotot
Hallinnon projektien kulut
Rahastosiirrot
Tuotto-/kulujäämä
Kiinteistön tuotot
Kiinteistön kulut
Kiinteistön poistot
Tuotto-/kulujäämä
Varainhankinta
Jäsenmaksutuotot (25 000 jäsentä à33 €)
Kannatusjäsenmaksutuotot
-120 000
-200 000
5000
-78689
-73 689
0
240000
-17500
-260000
-37 500
Tuottojäämä
Hallinto yhteensä
-16 705
66 676
-66 985
-36 793
-37 102
Aktiviteetit
Korttiaktiviteetin tuotot
Korttiaktiviteetin kulut
Korkotuotto
Rahastosiirrot
Annetut avustukset
Tuotto-/kulujäämä
Quest, tuotot
Quest, henkilöstökulut
Quest, muut kulut
Korkotuotot
Quest, tulovero
Rahaston käyttö
Tuotto-/kulujäämä
Nuorisovaihto, tuotot
Nuorisovaihto, kulut
Nuorisovaihto, muut kulut
Korkotuotot
Saadut avustukset
Tuotto-/kulujäämä
Yhteistyöprojektit, tuotot (Skeba ja Liikenneturva)
Yhteistyöprojektit, kulut
Tuotto-/kulujäämä
Arpajaiset, tuotot (myynti 15 000 kpl arpoja)
Arpajaiset, kulut
Tuotto-/kulujäämä
Muiden aktiviteettien tuotot (leot, Sri Lanka, NSRakt, ON)
Muiden aktiviteettien kulut
Korkotuotot
Tilinpäätössiirrot
Tuotto-/kulujäämä
-4502
13 873
160900
-186452
-15300
0
0
-40 852
17800
-17800
0
150 000
-69940
80 060
34500
-54669
Sijoitustoiminnan tuotot
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Satunnaiset tuotot
Siirrot rahastoon
56 813
-6 345
2 086
96 823
16 561
2 339
-21 817
-67 912
0
0
0
0
11 835
-209 026
41
Rahaston käyttö
Tilikauden tulos
28 911
0
0
147 459
16 561
2 339
-71 549
26. Klubialoitteet
Seuraavat aloitteet koskevat palvelu- ja
varainhankinta-aktiviteetteja:
1. LC Pori/Charlotta: Lions-liitto osallistuu
kansainvälisen diabetes-ohjelman käyttöönottoon
Suomessa.
Kansainvälinen diabetes-säätiö arvioi, että 371 miljoonalla
ihmisellä on diabetes, joka on lisääntymässä. Arvio
diabetesta sairastavista vuonna 2030 on 552 miljoonaa.
Diabetes voi johtaa näön menetykseen. Henkilöt, joilla on
ollut diabetes yli 10 vuotta saa 74 %:n todennäköisyydellä
verkkokalvosairauden. Sekä tyypin 1 että tyypin 2
diabeetikot ovat riskiryhmässä. Tämän takia
diabeetikoiden pitäisi käydä tutkituttamassa silmät
vähintään kerran vuodessa.
Kansainvälinen diabetes-ohjelma tukee diabeteksen
tietoisuutta, koulutusta, seurantaa, ennaltaehkäisyä ja
tutkimustyötä. Leijonat järjestävät diabeteksen
seulontatestejä. Leijonissa on myös alan ammattilaisia,
jotka voivat suorittaa seulontatestejä.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloite hyväksytään. Aloite toteutetaan piiri- ja
klubitasoilla, ja tarkoituksena on järjestää
diabeteksen seulontatestejä, joilla on tärkeä
merkitys sairauden ennaltaehkäisyssä. Hankkeen
toteuttamissuunnitelma toimitetaan piireille ja
klubeille.
2. LC Vähäkyrö: ”Mopo EAK” – järjestetään nuorille
mopoilijoille ennakoivan ajon kurssi
moottoripyöräilijöiden tapaan yhteistyössä muiden
tahojen kanssa (Poliisi, Liikenneturva ja esim.
moottorikerhot).
Tausta: Tarkoituksena järjestää nuorille mopoilijoille
ennakoivan ajon kurssi, moottoripyöräilijöiden tapaan.
Yhteistyöstä tulisi kartoittaa Poliisin ja Liikenneturvan ja
muiden tahojen (Moottorikerhot) halukkuus tai
mahdollisuus järjestää olemassa olevin resurssein ko.
kursseja. Molemmilla, sekä moottorikerhoilla on
käytettävissään ennakoivan ajon kouluttajia.
Yhtenä vaihtoehtona LC Clubit voisivat ottaa sen
palveluaktiviteetiksi, mahdollistamalla omilla
paikkakunnillaan ko. tilaisuuden. Pienellä maksulla
mopoilija voisi osallistua kurssille, Clubi järjestää ajan,
paikan, kouluttajat. Ei vaadi isoa rahallista satsausta.
Suomessa on kuollut mopoturmissa viimevuosina
keskimäärin n. 8 – 10 nuorta ja loukkaantunut n 1000
nuorta ja määrät ovat kasvussa suhteessa
Lisääntyneeseen Mopokantaan jota tällä hetkellä on n. 250
000 mopoa.
Asiaa on testattu kesällä 2011, YCCF:n järjestämän
Ennakoivan Ajon kurssin ohessa Joutsan
42
ajoharjoittelualueella. YCCF:n ennakoivan ajon kouluttaja
Alpo Puuronen ”testasi” asiaa viiden (5) mopoilijan kanssa
onnistuneesti. Tärkeitä asioita teoriaopintojen lisäksi ovat.
hidas ajo, kaarreajo ja jarrutus. Jokaisella kokeeseen
osallistuneella oli puutteita etenkin tehokkaan jarrutuksen
osaamisessa. Jarrutustulokset paranivat tämän lyhyenkin
koulutusjakson aikana merkittävästi. Koe onnistui hyvin,
oppilaat sekä kouluttaja olivat erittäin tyytyväisiä kokeen
tuloksiin.
Esitys: Lions Club Vähäkyrö esittää Lions Liitolle Nuorten
Mopokuolemien ja – turmien vähentämiseksi aloitteen
Mopoilijoille tarkoitetun Ennakoivanajon -kurssin (EAK)
valtakunnallisesta koordinoinnista, suunnittelusta ja
toteutuksesta edellä olevan taustoituksen myötä,
yhteistyössä Clubien ja mainittujen tahojen kanssa
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloite hyväksytään niin, että
toteuttamismahdollisuudet selvitetään
Liikenneturvan ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa.
3. LC Tampere/Amuri: Kauden 2013 – 2014 järjestetään
ikäihmisten vapaaehtoinen avustaminen ja opastus
tietokoneiden käytössä valtakunnallisena
palveluaktiviteettina. Klubit voivat lisäksi avustaa
laitehankinnoissa mahdollisuuksiensa mukaan.
Esitys: Suomen Lions-liitto ry:n vuosikokous hyväksyy
lionien ja klubien kauden 2013-2014 valtakunnalliseksi
palveluaktiviteetiksi ikäihmisten vapaaehtoisen
avustamisen ja opastuksen tietokoneiden käytössä. Klubit
voivat lisäksi mahdollisuuksien mukaan avustaa myös
laitehankinnoissa.
Nykyisin internetin käyttö arkipäivän asioiden hoidossa on
jokaiselle lähes välttämätöntä.
Aikanaan lionien digi-asennusten saama myönteinen
palaute oli hyvää PR-toimintaa
lions-järjestölle. Näin tämäkin voisi tuoda sitäkin.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitetta ei hyväksytä. Senioreilla on tarvetta
tietokoneen käytön opastukseen, mutta sen
toteuttaminen valtakunnallisena aktiviteettina ei
onnistu ilman ulkopuolista rahoitusta ja
yhteistyökumppaneita. Tästä on Lions-liitolla
kokemusta vuosina 2009 – 2011, jolloin vastaavaa
opastusta valmisteltiin mm. liikenne- ja
viestintäministeriön kanssa. Hankkeen
toteuttaminen valtakunnallisella tasolla edellyttää
koulutusmateriaalin hankintaa, opastajien koulutusta
sekä tiloja ja laitteita opastuksen toteuttamiseksi.
Myös turvallisuustekijät on varmistettava. Hanke ei
myöskään voi olla vain kertaluontoinen. Klubit voivat
paikallisesti toteuttaa hanketta ottaen huomioon
siihen liittyvät haasteet ja vastuut.
4. LC Vantaa/Helsinge: Käynnistetään ”Leijonaluotsi
nuoren tukena” – valtakunnallinen Lions-hanke, jonka
kohteena ovat avun tarpeessa tai syrjäytymisvaarassa
olevat yksittäiset nuoret. Leijonat koulutetaan
toimimaan tuen tarpeessa olevien nuorten
tukihenkilöinä.
ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvua, ja sitä
kautta ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Lions Quest –
ohjelma on kasvattamassa näkyvyyttään erilaisten
yhteistyöaloitteiden kautta. Kunnallinen nuorisotoimi
on mukana tässä yhteistyössä.
Seuraava Punainen Sulka -keräys
Hanke: Valtakunnallinen Lions-hanke, joka kohteena ovat
avun tarpeessa tai syrjäytymisvaarassa olevat yksittäiset
nuoret. Heidät löydetään kuntien ja seurakuntien
nuorisotyön avulla.
Tarkoitus: Olla aikuisena luotettavana leijonaluotsina (Lion
Pilot) nuorelle, joka tarvitsee tukea aikuistumisessaan.
Leijonaluotsin opastus: Lions-liitto järjestää hankkeen
alussa ja puolivälissä leijonaluotsien opastuspäivän
Vantaalla, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Oulussa.
Kouluttajina mm. Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitokselta
sekä nuorisotyön tukijoita ja valmentajia.
Rahoitus: Lions-liitto (Arne Ritari -säätiö), OKM (opetus- ja
kulttuuriministeriö), TEM (työ- ja elinkeinoministeriö), STM
(sosiaali- ja terveysministeriö), RAY (Rahaautomaattiyhdistys) tai Veikkaus.
Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmäksi valitaan
koordinaattori ja alan asiantuntijoita.
Koordinointi ja seuranta: Piirien koulutustoimikunnat ovat
vastuussa ja raportoivat koulutuksesta, toiminnasta ja
seurannasta Lions-liitolle.
Esitys: Me lionit haluamme kantaa vastuumme ja toimia
luotettavina leijonaluotsina tukea tarvitsevalle aikuistuvalle
nuorelle. Tapaaminen voi olla esimerkiksi kerran viikossa
jossakin kiinnostavassa paikassa, jossa nuoren kanssa
keskustellaan hänen mieltään askarruttavista asioista.
Leijonaluotsi auttaa nuorta löytämään sopivia väyliä
koulutukseen ja työelämään.
Hankkeen tavoite: Kun jokainen suomalainen Lions/Leoklubi ehkäisee vaikkapa vain yhden nuoren
syrjäytymisen, yhteiskunnalle säästyy 953 miljoonaa euroa
(tilanne marraskuussa 2012) käytettäväksi
lastensuojeluun, oppimisen tukitoimiin, vanhuspalveluihin.
Me palvelemme - We serve!
Perustelu: Hyvinvointiyhteiskunnastamme on nuorten
hyvinvointiin perehtyneiden tutkijoiden mukaan kadonnut
sekä kokonaisuuksien että hyvinvointitoiminnan
osaaminen ja ymmärtäminen. Nykyisen
kvartaalitalousajattelun jalkoihin jäävät kaikkein
heikoimmassa asemassa olevat eli lapset, nuoret ja
maahanmuuttajat.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä voi yhdelläkin
leijonaluotsilla olla käänteentekevä myönteinen vaikutus.
Jokainen meistä lioneista voi toimia nuoren tukena.
Suomessa on luotettavan aikuisen avun ja tuen tarpeessa
olevia nuoria niin paljon, että virallisten auttamistahojen
resurssit eivät riitä. Meitä vapaaehtoisia auttajia tarvitaan:
jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitetta ei hyväksytä. Avun tarpeessa olevien
lasten ja nuorten määrä kasvaa hälyttävästi eli
aloitteessa on tartuttu ajankohtaiseen ongelmaan.
Monilla klubeilla on kuitenkin jo nyt käytössään
erilaisia tapoja tukea avun tarpeessa olevia nuoria.
Lions Quest –ohjelman tavoitteena on tukea lasten
5. LC Urjala: Käynnistetään valtakunnallinen
palveluaktiviteetti toimintakaudella 2014 – 2015
sotiemme veteraanien (Tammenlehväsukupolven)
hyväksi ja Punainen Sulka –keräys kaudella 2016 –
2017 nuorten hyväksi.
LC Urjala esittää valtakunnallisen Lions-palveluaktiviteetin
toteuttamista sotiemme veteraanien hyväksi
toimintakaudella 2014-2015.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan
päättymisestä. Veteraanien keski-ikä on jo 90 vuotta ja
elossa on enää noin 40 000 sotaveteraania. Heidän
viimeinen iltahuutonsa lähenee. Meidän on huolehdittava
kunniavelkamme maksamisesta loppuun saakka.
Mielestämme tämä toteutuu ja tuki kohdentuu parhaiten
klubien paikallistason palveluaktiviteeteilla.
Samalla esitämme että seuraava Punainen Sulka- keräys
toteutetaan vasta kaudella 2016-2017 ja sen keräysvarat
kohdennetaan nuorison hyväksi.
Olemme erityisen huolissamme nuorten
syrjäytymiskehityksestä. Maassamme on arvioitu olevan
kouluttamattomia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria noin
40 000. Maan hallitus on käynnistänyt Nuorten
yhteiskuntatakuun nimellä kulkevan kokeilun, jolla on
tarkoitus taata kaikille nuorille mielekästä tekemistä.
Yhteiskunnan tarjoama tukiverkko ei ole kuitenkaan yksin
riittävä, vaan tarvitaan paikallistason toimia ja suoraa
työllistämisen tukemista. Nuorissa on tulevaisuus, eikä
maallamme ole varaa menettää yhtäkään nuorta
yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloite hyväksytään. Sotiemme veteraanien
avustamiselle on akuutti tarve. Alustavissa
keskusteluissa Sotaveteraaniliiton ja
Rintamaveteraaniliiton edustajien kanssa on tullut
esille se, että kohderyhmä tarvitsee myös erilaisia
palveluja varainkeräyksen ohella. Koska seuraavan
Punainen Sulka -keräyksen ajankohta tulisi
kohderyhmän kannalta liian myöhään, esitetään,
että valtakunnallinen palveluaktiviteetti, johon
sisältyy soveltuvin osin varainkeruuta kansallisen
veteraanipäivän 27.4.yhteydessä, järjestetään
kaudella 2014 – 2015. Sen sijaan varsinaisen
Punainen Sulka -keräyksen suunnittelussa edetään
vuosikokouspäätöksen mukaisesti siten, että keräys
toteutetaan aikaisintaan 2016 – 2017 ja yhtenä
keräyskohdemahdollisuutena voivat olla nuoret.
6. LC Hyvinkää/Sveitsi: Seuraavan kansallisen
keräyksen, Punaisen Sulan, yhtenä kohteena on 5
vuoden lahjoitusprofessuurin perustaminen tutkimaan
ja kehittämään Lions Questiä vastaamaan eri
kohderyhmien tarpeita. (Uusittu aloite vuodelta 2012.)
43
LC Hyvinkää/Sveitsi teki seuraavan aloitteen Jyväskylän
vuosikokoukselle ja vuosikokouksen päätöksellä aloite
jätettiin odottamaan päätöstä Punainen Sulka –keräyksen
järjestämisestä.
Nuorten kasvatustoiminnan kanssa työskentelevät
tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen selviytyäkseen
ennakolta ehkäisevästi näiden syrjäytyneiden nuorten
kasvatustehtävästä. Quest-koulutusta tulee kehittää
edelleen saavuttamaan oikeita kohderyhmiä, kuten
opettajien lisäksi myös nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen
puitteissa työskenteleviä ammattilaisia. Lisäksi jo
nykyinenkin Quest-koulutus tarvitsee tutkimusta ja
kehitystä pysyäkseen ajan tasalla.
Tämän vuoksi ehdotamme, että seuraavan kansallisen
keräyksen, Punaisen Sulan, yhtenä kohteena on viiden
vuoden lahjoitusprofessuurin perustaminen tutkimaan ja
kehittämään Questiä vastaamaan eri kohderyhmien
tarpeita. Professuurin vuosikustannukset ovat arviolta.
100.000 euroa.
Uudistamme aloitteemme ja ehdotamme, että professuurin
perustamiseen varataan keräyksen tuotosta 500.000
euroa.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitetta ei hyväksytä. Mikäli seuraava Punainen
Sulka –keräys päätetään kohdennettavan nuorten
hyväksi, mahdollisuudet sisällyttää Lions Quest
osaksi hanketta selvitetään siinä yhteydessä.
Seuraavat aloitteet koskevat Lions-toiminnan
näkyvyyttä:
7. LC Heinola/Jyränkö: Suomen Lions-liitto toteuttaa
mahdollisimman pian valtakunnallisen
jäsenhankintakampanjan, joka jalkautetaan myös
maakuntiin ja paikalliselle tasolle.
Tausta: Lions toiminnan haasteena on jäsenistön
ikääntyminen, uusien jäsenten rekrytointi, jäsenistön
pysyvyys ja aktiivisuus sekä vanhanaikainen mielikuva
Lions toiminnasta suuren yleisön keskuudessa.
Jäsenmäärän negatiivinen kehitys on koko ajan kasvava
toiminnallinen ja taloudellinen ongelma liitto-, piiri- ja
klubitasolla. Kehityssuunta vaikuttaa myös Suomen kielen
asemaan virallisena Lions kielenä.
Lions toiminta on harrastus, joka kilpailee ihmisten vapaaajasta monien muiden mahdollisuuksien ja toimijoiden
kanssa. Meidän on pystyttävä erottautumaan joukosta ja
viestimään Lions toiminnan mahdollisuuksista
potentiaalisille jäsenehdokkaille nykyaikaisen
markkinoinnin ja viestinnän keinoin valtakunnallisesti,
maakunnallisesti ja paikallisesti. Samalla meidän pitää
myös motivoida nykyisiä jäseniä aktiiviseen toimintaan ja
sitä kautta sitouttaa nykyiset jäsenet Lions toimintaan. Nyt
on aika siirtyä puheista tekoihin.
Esitys: Suomen Lions-liitto toteuttaa mahdollisimman pian
valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, joka
jalkautetaan myös maakuntiin ja paikalliselle tasolle.
Kampanjan suunnittelua varten perustetaan suppeahko
suunnittelutyöryhmä, jonka jäsenillä on erityisesti
markkinoinnin ja viestinnän osaamista.
Työryhmä määrittelee "tuotteen", jota myymme sekä
ydinkohderyhmät. Klubimme on lanseerannut iskulauseen
44
"Lionstoiminta - harrastus, joka tekee hyvää", joka
mielestämme kertoo ytimekkäästi ja moniselitteisesti mistä
Lions toiminnassa on kysymys.
Kampanjassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan
valtakunnallista medianäkyvyyttä sekä erityisesti verkko- ja
sosiaalista mediaa. Työryhmä selvittää valtakunnalliset
yhteistyökumppanit, joiden tuella kampanja toteutetaan,
kuinka se jalkautetaan maakuntiin sekä kampanjan
rahoituslähteet. Tavoitteena on ulkoisen ja sisäisen Lions
brandimielikuvan parantaminen, uusien jäsenten hankinta
sekä jäsenistön motivointi ja sitouttaminen. Työryhmä
asettaa kampanjalle selkeät tavoitteet, joiden toteutumista
seurataan.
8. LC Pori/Linna: Kolmannen sektorin kiinnostavuuden
lisääminen ja julkisuuskuvan sekä näkyvyyden
parantaminen yhteistyössä Yleisradion kanssa siten,
että YLE tekisi televisioon ohjelmasarjan, jossa
esitellään erilaisia palvelujärjestöjä.
Tausta: Suomessa on viime aikoina esitetty monessa
yhteydessä valtiovallan puolelta kolmannen sektorin
olevan merkittävä sekä työllistäjänä että myös auttajana.
Lions toiminta luetaan myös mukaan tähän kolmanteen
sektoriin.
Samaan aikaan me kärsimme jäsenkunnan
vähenemisestä ja klubien jäsenkunta vanhenee. Uusia
jäseniä ja tuoreita ajatuksia ei enää tule mukaan klubien
toimintaan samana tahtiin kuin aikaisemmin.
Yleisesti on todettu, että Lions toiminta on arvostettua ja
LCI on todettu luotetuimmaksi palvelujärjestöksi. Kuitenkin
yksittäisten ihmisten joukossa on usein väärää kuva Lions
toiminnasta ja sen periaatteista. Mikäli ihmiset näkisivät
enemmän tämän toiminnan sisälle heille tulisi toisenlainen
kuva ja kiinnostus toimintaan mukaan lähtemiseen
lisääntyisi. Valtiolliset laitokset, kuten Yle voisivat hyvin
tehdä mainostusta tällaisesta toiminnasta. Yleisradio ei
todennäköisesti kuitenkaan lähtisi esittelemään vain yhden
palvelujärjestön toimintaa.
Esitys: Edellä olevan perusteella esitämme, että Lions-liitto
ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Yleisradio tekisi televisioon
ohjelmasarjan, jossa esiteltäisiin erilaisia palvelujärjestöjä
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitteet 7 ja 8 hyväksytään sisällytettäviksi
kaudella 2013 – 2014 perustettavan
brändityöryhmän tehtäviin. Brändityöryhmän
tavoitteena on Lions-toiminnan julkisuuskuvan
kehittäminen mm. lisäämällä yhteydenpitoa median
kanssa. Samalla pyritään löytämään aineksia
klubien, piirien ja liiton jäsenhankintatyöhön.
Seuraavat aloitteet koskevat viestintää:
9. LC Kuopio/Canth: Järjestölle
videopuhelinjärjestelmä, esim. SKYPE, jota järjestön
jäsenet voivat käyttää laajemminkin.
Esitämme, että vuosikokous tutkii mahdollisuutta hankkia
Suomen Lions liiton käyttöön videopuhelujärjestelmän,
esim. Skype, jota järjestön jäsenet voisivat käyttää entistä
laajemmassa määrin. Laitehankintoihin ei vuosikokouksen
tarvitse ottaa kantaa, koska kukin klubi hoitaisi hankinnat
itse.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloite hyväksytään. Liiton viestintätoimiala on
sisällyttänyt Skype-ohjeistuksen tulevan kauden
toimintasuunnitelmaansa.
Vuosikokouskulut ovat nousseet vuosi vuoden jälkeen
kohtuuttoman suuriksi. Nämä kulut
rasittavat klubien hallintokuluja kohtuuttomasti. Tämän
seurauksena vuosikokousten osallistujamäärä on pitkän
aikaa ollut laskeva.
10. LC Kuopio/Canth: Sähköisen tiedotuksen
harkitumpi käyttö esim. kuukausitiedotteen avulla.
Toiseksi, vuosikokousedustajien on mahdollisen
äänestyksen sattuessa helpompi tehdä valintansa, koska
tietävät kuinka ”kalliin” kokouspaikan valitsevat.
Esitämme, että vuosikokous tutkii mahdollisuutta käyttää
sähköistä tiedotusta nykyistä harkitummin. Postia tulee
niin paljon, että tärkeät asiat ovat vaarassa hautautua
vähemmän tärkeiden alle. Nykyinen tiedotuskäytäntö
voitaisiin korvata esim. kuukausitiedotteella.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitetta ei hyväksytä. Liitto käyttää jo nyt
sähköistä, kerran kuukaudessa lähetettävää
jäsenviestiä (uutiskirje), joka menee kaikille niille
jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet ovat Suomen
Lions-liiton jäsenrekisterissä (n. 19 000 jäsentä).
Muulta osin sähköistä viestintää toteutetaan siten,
ettei tarpeettomia tiedotteita lähetetä.
Seuraavat aloitteet koskevat vuosikokousta:
11. LC Oulu/Raatti: Kun Lions-liiton vuosikokouksessa
tehdään päätös neljän vuoden päästä järjestettävästä
vuosikokouksen paikasta, eri vaihtoehtojen
esittelyaika olisi 5 minuuttia (nykyisen 2,5 minuutin
sijaan) ja esityksiin olisi sisällytettävä alustava tulo- ja
menoarvioesitys.
Tausta: Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa päätetään
vuosittain neljän vuoden päästä järjestettävän Suomen
Lions-liiton vuosikokouksen paikasta. Esittelyaikaa on
kaksi ja puoli (2.5) minuuttia. Esittelyssä kerrotaan yleensä
kokouspaikan hyvät puolet (”meille on helppo tulla”)!
Esitys: Esitämme, että esittelyaikaa on viisi (5) minuuttia.
Esittelyyn on sisällytettävä kokoukseen liittyvä alustava
tulo- ja menoarvioesitys.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloite hyväksytään siten, että esittelyaika
vuosikokousjärjestäjille on 3 min ja esitykseen on
sisällytettävä kuvaus vuosikokouksen
talousarviosta.
12. LC Kausala: Vuosikokousohjelmaan lisättäisiin
lauantaina Mölkyn Lions-mestaruuskisat osana
vuosikokousohjelmistoa.
Tausta: LC Kausala järjestää tulevan keväänä 10. kerran
SM-mölkkykilpailut. Olemme aina päässeet taloudellisesti
omillemme.
Lions-liiton vuosikokousten osanottajamäärä on ollut
vähenevä, joten on syytä saada uutta mielenkiintoista
toimintaa, joka ei vaatisi erityisiä varusteita eikä
erityisosaamista. Mölkky joukkuekilpailuna ja
ulkoilmatapahtumana olisi loistava lisä kokousohjelmaan.
Esitys: Ehdotamme Lions-liiton vuosikokoukselle
ohjelmaan lisättäväksi Porin vuosikokouksesta alkaen, ett
LC-mölkyn SM-kisat järjestettäisiin lauantaina osana
kokousohjelmistoa. Voimme osaltamme opastaa
kulloistakin järjestäjää kisojen toteuttamisesta.
KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS:
Aloitetta ei hyväksytä. Lions-liiton
mestaruuskilpailuohjeiden mukaan kilpailuiden
ajankohtien tulee olla sellaisia, että ne eivät osu
samaan aikaan liiton tai piirienvuosikokousten
kanssa. Kuitenkin liiton vuosikokouspaikkakunnalla
voidaan järjestää mestaruuskilpailut
vuosikokousjärjestäjien määräämänä aikana.
Perustelut:
27. Suomi Johtoon -kampanjarahasto
KUVERÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään Suomi Johtoon kampanjarahaston säilyttäminen alla
esitetyllä tavalla.
Suomen Lions-klubit ovat esimerkillisesti auttaneet Suomi Johtoon - kampanjaa mm. tukemalla sitä taloudellisesti
vuosien 2005 - 2007 vapaaehtoisella tukikeräyksellä ja vuoden 2012 Pusanin vuosikokouksen matkamyyntikampanjalla. Varoja on käytetty ehdokkaan näkyvyydestä huolehtimiseen ja esite- ym. markkinointimateriaaliin. Sen
lisäksi Harri Ala-Kulju ja muut keskeisesti kampanjassa mukana olleet ovat käyttäneet siihen myös omia varojaan.
Tämän hetkisten tietojen mukaan Euroopan vuoro on todennäköisesti joko 2014 tai 2015 alkavalla kaudella.
Kampanjatoimenpiteet on tähdätty näille vuosille. Jos arvio toteutuu, olemassa olevat varat riittävät.
Jos Suomi ei saa päättäjien hyväksyntää näinä vuosina, meidän on tähdättävä seuraavaan Euroopan vuoroon, joka
etenkin siinä tilanteessa, jossa joku muu Euroopasta valitaan, on 2020-luvulla. Uudesta kampanjasta on kuitenkin
tehtävä päätös Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa erikseen.
Suomi Johtoon työryhmä katsoo, että tuossa tilanteessa Suomi Johtoon – kampanjarahastossa jäljellä olevat varat
jätetään kokonaisuudessaan rahastoon. Ne ovat Suomen Lions-klubien tuota tarkoitusta varten lahjoittamia. Rahaston
45
varoja voi käyttää vain Lions-liiton vuosikokoukselta varapresidentin tehtävään kannatustodistuksen saanut ehdokas.
Suomen Lions-liiton tulee sijoittaa varat mahdollisimman tuloa tuottavasti rahaston arvon säilyttämiseksi.
28. Muut asiat
29. Ilmoitusasiat
30. Todetaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 2013 - 2014 ja valitaan kuvernöörineuvoston
jäsenet 2013 – 2014 sekä todetaan vuosikokouspaikka 2017
31. Kokouksen päättäminen
Julkaisija - Utgivare
Suomen Lions-liitto ry - Finlands Lionsförbund rf
Kirkonkyläntie 10
Kyrkobyvägen 10
00700 Helsinki
00700 Helsingfors