1. No category

Raportti
1 (20)
Lajitteluselvitys
Selvitys sekajätteen koostumuksesta Joensuun asuntoosakeyhtiöissä ja omakotitaloissa
Huhtikuu 2014
Puhas Oy
Krista Mikkonen
Hanna Martikainen
Raportti
2 (20)
Sisällys
1. Johdanto ........................................................................................... 3
2. Näytteiden valitseminen ................................................................. 3
3. Lajittelu ............................................................................................. 5
4. Selvityksen tulokset ......................................................................... 7
5. Yhteenveto ja tulosten hyödyntäminen ........................................ 12
6. Lähteet ............................................................................................ 14
7. Liitteet ............................................................................................. 15
Raportti
3 (20)
1. Johdanto
Puhas Oy toteutti lajitteluselvityksen huhtikuussa 2014. Selvityksessä tutkittiin Joensuun kerrostalojen ja omakotitalojen jätteiden koostumusta, polttokelpoisuutta ja hyödyntämisastetta. Näytteitä
otettiin Joensuun alueelta kerrostaloista ja omakotitaloista yhteensä viisi kappaletta. Selvitys on
vertailukelpoinen kesällä 2013 tehtyyn lajitteluselvitykseen.
Vuonna 2016 voimaanastuvan orgaanisen jätteen kaatopaikkausta rajoittavan asetuksen seurauksena
sekajätepenkkaan saa laittaa ainoastaan materiaalia, josta alle 10 % on orgaanista ainesta. Puhas Oy:n
toiminta-alueen yhdyskuntajätteet viedään tulevaisuudessa jätteenpolttolaitokseen. Selvityksen
tarkoituksena oli selvittää nykyisen sekajätteen polttokelpoisuutta juuri Riikinnevan polttolaitoksessa
ja sitä, kuinka lajittelua, jäteneuvontaa ja jätteiden materiaalihyödyntämistä on tarpeen kehittää.
2. Näytteiden valitseminen
2.1 Näyte-erät
Selvityksessä tutkittiin viisi näyte-erää, joista kolme oli Joensuun asunto-osakeyhtiöistä ja kaksi joensuulaisista omakotitaloista eri puolilta Joensuun kantakaupunkialuetta. Omakotitaloalueelta otetut
näyte-erät sisälsivät 13–22 asunnon jäteastioiden sisällöt, asunto-osakeyhtiöiden näytteissä oli erillisiä
kohteita enimmillään 3–19. Näyte-erien kokonaispainot vaihtelivat 49,4–97,8 kiloon. Tutkittavat
näytteet otettiin viikolla 15, ja ne edustivat talvinäytteitä. Näytteidenotto sovitettiin astioiden normaaliin tyhjennysaikatauluun. Jäteauton kuljettaja kirjasi lomakkeelle ylös tiedot reitistä (Liite 1).
Lomakkeelle merkittiin alkamis- ja päättymisaika, sekä ensimmäisen ja viimeisen tyhjennetyn astian
osoitteet. Lomakkeeseen merkittiin myös, mikäli reitillä ilmeni jotain poikkeavaa kuten ylitäysiä astioita.
2.2 Lajitteluerän ottaminen
Jäteauto kävi tyhjentämässä valitun alueen jäteastiat ja toi kuorman jätekeskukselle. Näyte kipattiin
erilleen muista jätteistä. Jätekasasta otettiin kuvia ja kirjattiin ylös sanallinen kuvaus, mikäli kasassa
oli jotain poikkeavaa kuten suuria kappaleita, vaarallisia jätteitä tai sähkölaitteita (Liite 2). Näyte
jaettiin köysien avulla neljään osaan, ja lajiteltava lohko arvottiin. Jätteitä otettiin lohkon reunasta
kaksi 660 litran jäteastiaa täyteen. Astiat täytettiin käsin. Jos lohko oli niin pieni, että siitä ei riittänyt
kahteen astiaan, otettiin jätteitä lisäksi seuraavasta lohkosta. Viimeinen omakotitalonäyte oli niin
pieni, että kasa jaettiin vain kahteen osaan, ja lajiteltava osa arvottiin.
Taulukko 1. Lajiteltujen näytteiden alkuperä, määrät ja lajittelupäivät
Päivämäärä
Näytteen suuruus
Alkuperä
8.4.
96,4 kg
Penttilän kerrostalot
8.4.
82,4 kg
Kanervalan ja Linnunlahden omakotitalot
9.4.
53,1 kg
Karjamäentien kerrostalot
9.4.
49,4 kg
Keskustan kerrostalot
Raportti
4 (20)
Kuva 1. Joensuun kerrostaloista otetun jätekuorman jakaminen köysillä lohkoihin.
Näytekasat olivat suurimmaksi osaksi pieniä sekajätepusseja, koska kyseessä oli kotitalouksista peräisin oleva jäte. Joissakin kuormissa oli mukana melko paljon irtojätettä kuten pahvilaatikoita, sanomalehtiä ja pyöränkumeja. Omakotitalonäytteissä oli paljon haravointijätettä. Suuria kappaleita ei esiintynyt muita kuin harjanvarsi ja rikkasetti. Kuormista löytyi myös useita sähkölaitteita ja yksi tyhjä
öljykanisteri.
Kuva 2. Näyteastioiden lastaaminen.
Raportti
5 (20)
Näytteiden ottamisen jälkeen jäteastioiden painot punnittiin sadan gramman tarkkuudella ja paino
merkittiin ylös. Tyhjät astiat oli punnittu etukäteen, ja näin saatiin selville lajitellun jätteen paino.
3. Lajittelu
3.1 Lajittelun suorittaminen
Lajittelu suoritettiin Kontiosuon jätekeskuksella 8.4., 9.4. ja 11.4. Selvityksessä tutkittiin yhteensä viisi
näytettä, joista kolme oli Joensuun kerrostaloista ja kaksi omakotitaloista. Joensuun kerrostaloista ja
omakotitaloista tutkittiin kummastakin yksi näyte 8.4. Joensuun kerrostaloista lajiteltiin kaksi näytettä 9.4. ja omakotitaloista yksi näyte. 11.4.
Kuva 3. Jätteiden lajittelu.
Lajittelua oli suorittamassa kolmesta neljään henkilöä. Lajittelijoilla oli suojapuku, turvakengät, hengityssuojat, suojalasit sekä kumi- ja viiltosuojahanskat. Pussien aukomisessa käytettiin apuna mattoveitsiä, ja jätteiden levittämisessä pieniä haroja. Biojätteelle oli kaksi 140 litran biojäteastiaa, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet laitettiin pieniin pahvilaatikoihin, ja muut jätteet 240 litran jäteastioihin.
Muovienergiajätteelle oli kolme jäteastiaa, muulle energiajätteelle sekä keräyskartongille kaksi jäteastiaa ja muille yksi.
Pussit auottiin, ja jätteet lajiteltiin käsin mahdollisimman tarkasti 16 eri jakeeseen. Lajittelulla saatiin
selville kuinka paljon näytteissä oli jätettä, jonka olisi voinut kierrättää materiaalina. Biojätettä sisältävät pakkaukset avattiin, ja pakkaus lajiteltiin siihen jakeeseen, mihin se materiaaliltaan kuului. Biojäte laitettiin biojäteastiaan.
Raportti
6 (20)
3.2 Jätejakeet
Jätteet lajiteltiin 16 eri jakeeseen (Liite 3), jotka ryhmiteltiin kierrätettäviin, energiahyödynnettäviin
sekä loppusijoitettaviin jätteisiin. Käytetty 16 jakeen jaottelu on yleisesti lajitteluselvityksessä käytetty jaottelu. Samaa jaottelua käytettiin Puhas Oy:n kesällä 2013 tekemässä selvityksessä. Myös esim.
Savonlinnan Seudun Jätehuolto ja Jätekukko ovat käyttäneet vastaavaa jaottelua omissa selvityksissään.
Vuoteen 2013 verrattuna jätejakeiden sisältöihin tehtiin pieniä tarkennuksia erityisesti loppusijoitettavan jätteen osalta. Tässä selvityksessä loppusijoitettavaan jätteeseen kuuluivat eristevilla, hehkulamput, posliini ja keramiikka, peilit sekä biohajoamaton kissanhiekka. Kesän 2013 loppusijoitettavaan
jätteeseen kuului näiden lisäksi: kengät, kumi-, nahka- ja keinonahkatuotteet, pölynimuripussit, purukumit, tupakantumpit, narut, nauhat, suuret luut, alumiinia sisältävät pakkaukset sekä hienojakoinen
lajittelujäännös. Loppusijoitettavasta jätteestä poistuneiden jätejakeiden uusi sijoituspaikka oli muu
energiajäte. Poistetut jakeet voidaan Kohvakan (2014) tekemän selvityksen perusteella tulevaisuudessa polttaa Riikinnevan leijupetikattilassa. Lisäksi jakeet ryhmiteltiin kierrätettäviin, energiahyödynnettäviin ja loppusijoitettaviin. Taulukoihin 2, 3 ja 4 on kirjattu jätejakeet ryhmiteltyinä.
Taulukko 2. Kierrätettävä jäte
1. Kierrätettävä jäte
a) Biojäte
b) Keräyspaperi
c) Keräyskartonki ja -pahvi
d) Lasi
e) Metalli
f) Risut
g) Haravointijäte
h) Vaaralliset jätteet
i)
Sähkölaitteet
Taulukko 3. Energiahyödynnettävä jäte
2. Energiahyödynnettävä jäte
a) Puu
b) Muovienergiajäte
c) Vaipat ja kuukautissuojat
Raportti
7 (20)
d) Vaatteet ja tekstiilit
e) Muu energiajäte
Taulukko 4. Loppusijoitettava jäte
3. Loppusijoitettava jäte
a) PVC ja tunnistamattomat muovit
b) Muu loppusijoitettava jäte
3.3 Tulosten mittaaminen
Astiat, joihin jätteen lajiteltiin, oli punnittu ennen lajittelun aloittamista, ja painot oli merkitty astioiden kanteen. Lajittelun jälkeen astiat vietiin yksi kerrallaan vaa’alle ja punnittiin sadan gramman
tarkkuudella. Kokonaissummasta vähennettiin astian paino, sekä säkin paino, joka oli 200 grammaa.
Tulokset merkittiin ylös taulukkoon (Liite 4). Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet valokuvattiin.
Yhdestä kerrostalokuormasta ja omakotitalokuormasta otettiin näytteet, jotka lähetettiin tutkittavaksi Ramboll Analyticsille. Näytteistä analysoitiin mm. eri alkuaineiden pitoisuuksia, näytteiden
tehollinen lämpöarvo sekä kosteuspitoisuus.
4. Selvityksen tulokset
4.1 Sekajätteen koostumus
Selvityksen tulokset ilmoitetaan painoprosentteina. Paino ei kuvaa hyvin jätteen astiassa vaatiman
tilavuuden määrää johtuen, jätteiden eri tiheyksistä. Etenkin asuntojen jäteastioissa, missä jätettä ei
puristeta, muovijäte täyttää astian nopeasti. Biojäte puolestaan pakkautuu astiaan tiiviisti, eikä vie
näin niin paljon tilaa, mutta painaa paljon kosteutensa vuoksi.
Lajiteltavat jätteet luokiteltiin kolmeen pääryhmään: kierrätettäviin, energiahyödynnettäviin ja loppusijoitettaviin jätteisiin. Ensisijaisuusperiaatteen mukaan jätteet tulisi ensisijaisesti kierrättää materiaalina, toissijaisesti hyödyntää energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona laittaa loppusijoitukseen.
Kuva 4 on kaavio näiden ryhmien jakautumisesta, kun kaikki näytteet on otettu huomioon. Eniten
sekajätteessä oli kierrätettävää jätettä (67 %), toiseksi eniten energiahyödynnettävää jätettä (31 %) ja
vähiten loppusijoitettavaa jätettä, jota oli vain 2 %.
Raportti
8 (20)
Kuva 4. Kierrätettävän, energiahyödynnettävän ja loppusijoitettavan jätteen jakautuminen painoprosentteina.
Kaikkien jätejakeiden painot punnittiin ja niistä laskettiin prosentuaalinen osuus. Kaikissa näytteissä
oli eniten biojätettä ja muovienergiajätettä. Asunto-osakeyhtiöiden ja omakotitalojen välillä ei ollut
suuria eroja.
Taulukko 5. Näytteiden koostumukset
Biojäte
Näyte 1 /
ASO
38 %
Näyte 2 /
OKT
46 %
Näyte 3 /
ASO
48 %
Näyte 4 /
ASO
33 %
Näyte 5 /
OKT
49 %
Keräyspaperi
13 %
1%
4%
7%
2%
Keräyskartonki ja -pahvi
11 %
5%
12 %
9%
8%
Lasi
1%
3%
5%
5%
2%
Metalli
2%
5%
3%
3%
2%
Risut
0%
1%
0%
0%
0%
Haravointijäte
0,2 %
3%
0%
0%
0%
Vaaralliset jätteet
1%
0,5 %
0,8 %
0,4 %
1%
Sähkölaitteet
0,6 %
2%
5%
0,2 %
0,7 %
Puu
1,0 %
0%
0%
0%
0%
Muovienergiajäte
18 %
16 %
12 %
22 %
16 %
Vaipat ja kuukautissuojat
3%
2%
1%
4%
7%
Vaatteet ja tekstiilit
3%
4%
0,4 %
5%
3%
Muu energiajäte
6%
9%
9%
11 %
7%
PVC ja tunnistamattomat
muovit
Muu loppusijoitettava jäte
0,8 %
1%
0,4 %
0,2 %
0,5 %
2%
0,7 %
0,2 %
1%
2%
Suuret kappaleet,
vaaralliset jätteet,
sähkölaitteet tms.
Rikkasetti,
stryroxlevy,
harjanvarsi,
öljykanisteri
Haravointijätettä
Pyöränkumi, paljon
sähkölaitteita esim.
riisinkeitin,
sähkövatkain
Pyöränrengas, paljon
sairaalajätettä
Muovisankkoja,
hiilihapotuslaite
Raportti
9 (20)
Kierrätettävät jätteet
67 %
67 %
76 %
58 %
66 %
Energiahyödynnettävät
jätteet
Loppusijoitettava jäte
31 %
31 %
23 %
42 %
32 %
2%
2%
0,6 %
1%
3%
*Kierrätettävä jäte: biojäte, keräyspaperi, keräyskartonki ja –pahvi, lasi, metalli, risut, haravointijäte, vaaralliset
jätteet, sähkölaitteet. Energiahyödynnettävä jäte: puu, muovienergiajäte, vaipat ja kuukautissuojat, vaatteet ja
tekstiilit, muu energiajäte. Loppusijoitettava jäte: PVC ja tunnistamattomat muovit, muu loppusijoitettava jäte.
4.2 Kokonaistulos
Lajittelussa huomattiin, että kotitalouksien sekajätepussit sisälsivät paljon kierrätettävää jätettä.
Materiaalihyödynnettävistä jätteistä näytteet sisälsivät eniten biojätettä (43 %), keräyskartonkia (9 %)
ja metallia ( 3 %). Kokonaismäärästä biojätettä oli painoprosentteina valtava määrä sekajätteen
joukossa. Näytteissä oli myös useita valmiiksi pakattuja biojätepusseja, jotka oli kuitenkin laitettu
sekajätteen joukkoon. Yhdessä omakotitalonäytteessä oli paljon haravointijätettä, ja kaikista
kuormista löytyi vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Joissain kuormissa sähkölaitteita oli useita.
Näytteissä oli myös muutamia sekajätepusseja, joissa kaikki jäte oli polttokelpoista, ja kaikki
kierrätyskelpoiset jätteet oli lajiteltu erikseen.
Kuva 5. Kokonaistulos painoprosentteina.
4.3 Tulokset asumistyypeittäin
Viidestä näytteestä kolme oli peräisin asunto-osakeyhtiöistä ja kaksi omakotitaloalueelta. Vähäisten
näytemäärien vuoksi on vaikea saada luotettavaa tulosta eri asumistyypeittäin. Omakotitaloista ja
asunto-osakeyhtiöistä saatuja tuloksia on selvityksessä kuitenkin tarkasteltu myös omina ryhminään.
Asunto-osakeyhtiöiden näytteet otettiin kolmen eri alueen kerrostaloista. Kaikkien asuntoosakeyhtiöiden pihassa oli järjestetty erillinen biojätteen keräys. Kaikissa näytteissä oli eniten biojä-
Raportti
10 (20)
tettä (yhteensä 39 %) ja muovienergiajätettä (yhteensä 17 %). Kerrostalonäytteissä oli useita sähkölaitteita ja paljon kertakäyttöastioita. Näytteissä oli myös sekajätteen joukossa biojätettä erikseen
lajiteltuna ja biopussiin pakattuna.
Kuva 6. Asunto-osakeyhtiöjätteiden jakautuminen painoprosentteina.
Omakotitalojen näytteet olivat peräisin kahdelta eri omakotitaloalueelta Joensuun kantakaupungista. Eniten näissä näytteissä oli biojätettä (48 %) ja muovienergiajätettä (15 %). Omakotitalonäytteissä
oli sekajätteen joukossa paljon biojätettä ja avaamattomia ruokapakkauksia. Myös omakotitalonäytteiden joukossa oli erikseen pakattuja biojätepusseja, jotka oli kuitenkin laitettu sekajätteeseen.
Toisessa omakotitalonäytteessä oli myös paljon haravointijätettä.
Raportti
11 (20)
Kuva 6. Omakotitalojätteiden jakautuminen painoprosentteina.
4.4 Kosteuspitoisuus- ja alkuaineanalyysit
Yhdestä omakotitalokuormasta ja asunto-osakeyhtiökuormasta otettiin näytteet Ramboll Analyticsille analysoitavaksi. Näytteistä tutkittiin mm. kokonaiskosteus, alkuainepitoisuudet ja lämpöarvo.
Taulukkoon 6 on koottu polttokelpoisuuden kannalta oleellisten aineiden pitoisuudet.
Taulukko 6.
Analysoitu aine (Polttoon sopivan
pitoisuuden raja-arvo)
Kuiva-aine
Kokonaiskosteus
Alumiini, Al
Kadmium Kd
Bromidi, Br
Elohopea, Hg
Typpi, N
Lyijy, Pb
Rikki, S
Sinkki, Zn
Kloridi, Cl
Tehollinen lämpöarvo
OKT
ASO
95
48,1
0,81
0,27
<0,005
< 0,10
0,99
7,6
0,17
360
0,51
6,22
99
38,5
1,3
<0,20
<0,005
< 0,10
1,4
1,5
0,059
24
0,71
11,5
Polttokelpoisuuden
raja-arvo
m-%
< 36 m-%
< 2 m-%
< 6 mg/kg
< 0,0008 m-%
< 0,7 mg/kg
< 1,5 m-%
< 300 mg/kg
< 1300 mg/kg
< 1300 mg/kg
0,6-1,3 m-%
8-15 MJ/kg
Raportti
12 (20)
Riikinnevan leijupetikattilalle haitallisia alkuaineita ovat alumiini, kadmium, kloridi, elohopea, typpi,
lyijy, bromidi, rikki ja sinkki (Kohvakka 2014). Liiallisessa määrin nämä alkuaineet aiheuttavat leijukattilassa korroosiota, olomuotomuutoksia ja likaavat kattilan. Määrät eivät saisi ylittää suositeltuja rajaarvoja. Jätteen kosteus vaikuttaa polttokelpoisuuteen ja lämpöarvoon.
Kummassakin näytteessä vain bromidin raja-arvot ylittyivät. Rikin pitoisuus ei täyttänyt suositeltuja
raja-arvoja näytteissä. Kosteuspitoisuuden raja-arvo on 36 massaprosenttia (m- %), ja se ylittyi molemmissa näytteissä. Biojäte aiheuttaa jätteen kosteuspitoisuuden nousua, ja se vaikeuttaa jätteen
polttoa ja heikentää lämpöarvoa. Tehollisen lämpöarvon tulisi sijoittua välille 8-15 MJ/kg. Omakotitalonäytteessä tehollinen lämpöarvo oli 6,22 MJ/kg, eli se ei täyttänyt suositeltuja raja-arvoja.
Analyyseistä huomataan, että jäte on liian kosteaa poltettavaksi suuren biojätepitoisuuden vuoksi.
Alkuainepitoisuudet eivät estä jätteen polttoa, ja toisessa näytteessä lämpöarvokin oli riittävän korkea, jotta poltto olisi kannattavaa. Kesän 2013 tuloksiin verrattuna kokonaiskosteus oli näytteissä
korkeampi. Kesän 2013 selvityksessä kokonaiskosteus vaihteli välillä 29,2–55,9 m- % (Mikkonen 2013).
Kevään 2014 selvityksessä kokonaiskosteudet olivat 48,1 m- % ja 38,5 m- %. Tehollisessa lämpöarvossa
ei ollut suuria eroja selvitysten välillä. Kesän 2013 lajitteluselvityksessä kaksi kymmenestä näytteestä
alitti suositellun raja-arvon. Arvot vaihtelivat välillä 5,65–12,83 MJ/kg (Mikkonen 2013).
Alkuainepitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samoissa lukemissa. Kesän 2013 selvityksessä kloridi
ylitti Liperin taajamasta analysoidun näytteen raja-arvot (Mikkonen 2013). Kevään 2014 selvityksessä
laboratorionäytteet otettiin kuormista eri lohkoista, kuin mistä lajiteltavat näyte-erät. Analyyseissä
on käytetty kolmea rinnakkaista näytettä, mikä ei täytä standardien vaatimuksia. Se antaa kuitenkin
riittävän kuvan näytteen laadusta.
4.6 Tulosten luotettavuuden arviointi
Eri jäteyhtiöt ovat tehneet jätteen koostumustutkimuksia eri puolilla maata, ja niiden luotettavuutta
on arvioitu (Pulkkinen ja Sormunen 2013). Jotta tuloksia voitaisiin tarkastella tilastollisesti luotettavasti, näytteitä tulisi olla viisi tutkittua tyyppiä kohden. Näytteenotossa tulee myös huomioida lomaajat ja juhlapyhät.
Tutkitut näytteet edustivat talvinäytteitä. Tuloksissa täytyy ottaa huomioon lajitteluajankohta ja mm.
se, että kompostorit olivat todennäköisesti vielä jäässä, mikä näkyi suurena biojätteen määränä.
Selvitystä ei tehty loma-aikana, eikä lajitteluajankohtana ollut arkipyhiä. Selvitys sisälsi viisi näytettä,
joista kolme oli asunto-osakeyhtiöistä ja kaksi omakotitaloista. Viittä näytettä voidaan pitää luotettavana, kun tarkastellaan koko Joensuun alueen jätteitä. Tarkempaa alueellista tai asuntotyypin mukaista tarkastelua ei näin pienellä näytemäärällä voi luotettavasti tehdä.
Selvityksen luotettavuutta lisää se, ettei lajitteluselvityksestä tai tutkittavista alueista tiedotettu
etukäteen. Näytteiden sattumanvaraisuutta pyrittiin lisäämään jakamalla näytekuorma osiin, joista
arvottiin lajiteltava osuus.
5. Yhteenveto ja tulosten hyödyntäminen
Selvityksessä ilmeni, että suurin osa sekajätteen painosta on materiaalihyödynnettävää. Pelkästään
biojätettä sekajätteen joukossa oli noin 40 %. Biojätteen osuus oli noin 10- prosenttiyksikköä alhaisempi asunto-osakeyhtiöiden näytteissä, mutta vähäisen näytemäärän vuoksi vertailu ei ole luotettava. Asunto-osakeyhtiöiden suuri biojätemäärä sekajätteen joukossa on yllättävän korkea huomioiden, että kaikki selvityksessä mukana olleet taloyhtiöt kuuluvat biojätteen erilliskeräykseen. Toiseksi
eniten sekajätteessä oli muovienergiajätettä, 17 % painosta.
Raportti
13 (20)
Yli 24 % sekajätepussien sisällöstä olisi voitu viedä olemassa oleviin keräyspisteisiin ja käyttää uudelleen materiaalina. Kaikkiaan materiaalihyödynnettävän jätteen osuus roskapusseista nousee 67 %:iin.
Energiahyödynnettävää jätteestä oli 31 % ja loppusijoitettavaa vain 2 %.
Ensisijaisuusperiaatteen mukaan jätteen syntyä tulisi pyrkiä ehkäisemään. Jos jätettä syntyy, tulisi se
ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Viimeinen vaihtoehto on
loppusijoitus jätepenkkaan. Tällä hetkellä koko roskapussien sisältö menee jätepenkkaan loppusijoitukseen. Tulevaisuudessa Puhas Oy:n alueelta kerätty kotitalousjäte tullaan hyödyntämään energiana
polttolaitoksessa. Kun materiaalihyödynnettävät jätteet on lajiteltu pois, niin roskapussin sisällöstä
miltei kaikki muu kelpaa energiahyödynnettäväksi.
Tulokset osoittavat, että lajittelua ja jätteiden hyötykäyttöastetta on saatava nostettua. Vuonna 2016
astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkausta rajoittava asetus, jonka jälkeen sekajätepussit
menevät polttoon, ja sitä kautta energiantuotantoon. Erityisesti biojäte ja vaaralliset jätteet tulevat
aiheuttamaan ongelmia polttolaitoksessa. Biojätteen suuri osuus heikentää jätteen polttokelpoisuutta. Se lisää kosteutta, mikä heikentää jätemateriaalista saatavaa tehollista lämpöarvoa. Vaaralliset
jätteet puolestaan tulisi käsitellä oikealla tavalla päästöjen ja vaaratilanteiden välttämiseksi.
Lajittelua ja tietoisuutta on saatava tehostettua, jotta vuonna 2016 roskapusseista löytyisi vain polttokelpoista jätettä ja materiaalihyödynnettävät jätteet kierrätettäisiin. Verrattuna kesän 2013 selvitykseen, tulokset ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Kesän 2013 selvityksessä alle puolet
jätteistä oli hyötyjätettä, ja nyt sitä oli yli 60 %. Etenkin sekajätteen joukossa oleva biojätteen määrä
oli noussut hälyttävästi. Vuoteen 2016 mennessä biojäte tulisi saada pois sekajätteen joukosta, jotta
jätteen polttokelpoisuus paranisi.
Raportti
14 (20)
6. Lähteet
Mikkonen, Krista (2013). Jätteen lajitteluselvitys. Puhas Oy.
Kohvakka, Mari (2014). Sekajätteen polttokelpoisuus leijukattilassa. Opinnäytetyö. Savonia ammattikorkeakoulu.
Pulkkinen, Sanna ja Sormunen, Kai (2013). Koostumustutkimuksella saadaan luotettavaa tietoa kohdealueen jätteistä. Jäteplus 2/2013.
Raportti
15 (20)
7. Liitteet
Liite 1.
LAJITTELUTUTKIMUS
PÄIVÄMÄÄRÄ _________________
JOENSUU
KULJETTAJA:
1. KOHDE, osoite
OTETTU, KLO
VIIMEINEN KOHDE, osoite
OTETTU, KLO
HUOMIOITA OTETUISTA ASTIOISTA (oliko jotain poikkeavaa)
LÄHTÖ JÄTEASEMALLE
KLO:
KM-LUKEMA: __________________
KUN LÄHDET AJAMAAN JÄTEASEMALLE, SOITA TAPANI KARHULLE P. 0500 576 567
AJO NORMAALISTI VAA'AN KAUTTA. KOPILTA OPASTUS KIPPIPAIKALLE.
AUTO TAKAISIN REITILLÄ KLO:
KM-LUKEMA: __________________
PALAUTA LOMAKE VAAKAKOPILLE, KUN SEURAAVAN KERRAN AUTO AJAA SINNE.
Raportti
16 (20)
Liite 2.
Lajittelututkimus
Päivämäärä:
Jätteen alkuperä:
Kuvaa jätekasa ja jaa se narujen avulla neljään lohkoon. Arvo selviteltävä lohko. Lohko otetaan selvittelyyn kokonaan, mutta jos kuorma on suuri max. kaksi 660 l astiaa.
Kuvaile kuormaa sanallisesti:
Suuret kappaleet, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet tms.
Näytteiden painot:
Raportti
17 (20)
Liite 3.
1. Kierrätettävä jäte
a. Biojäte
- ruuantähteet
- suodatinpussit
- teepussit
- vihannesten ja hedelmien kuoret
- talouspaperit, servetit ja nenäliinat
- kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet
- likaiset biohajoavat elintarvikepakkaukset ja biopussit
- pienet määrät elintarvikerasvoja
- kukkamulta, kasvijätteet
- kotieläinten häkkien siivousjätteet
b. Keräyspaperi
- sanoma- ja aikakauslehdet
- mainokset ja kirjekuoret (myös ikkunalliset)
- kirjoitus- ja monistuspaperit, kuitit, muistilaput
- puhelinluettelot ja kirjat (kovat kannet poistettuna)
c. Keräyskartonki ja -pahvi
- aaltopahvi, ruskea kartonki, voimapaperi
- pahvilaatikot ja ruskeat paperit
- kartonkiset muro-, hiutale- ja keksikotelot, pizzalaatikot
- paperiset perunalastupussit, näkkileipäpaketit ja leipäpussit
(myös muovi-ikkunalliset)
- maito-, mehu-, yms. tölkit (myös alumiinipintaiset)
- muna- ja hedelmäkennot, wc- ja talouspaperihylsyt
- paperipussit, -kassit ja -säkit
- askartelukartongit ja piirustukset
d. Lasi
- värilliset ja kirkkaat lasipurkit ja ‐pullot
- lasiesineet ja -astiat
- kristalli
- ikkuna- ja lämpölasi
e. Metalli
- säilyke‐ ja juomatölkit
- tyhjät maalipurkit
- metallikannet ja -korkit
- muut pienet metalliastiat ja ‐esineet
- foliovuoat ja -kannet, folio
- kattilat, paistinpannut
- työkalut, pultit, naulat, ruuvit
Raportti
18 (20)
- paperiliittimet, avaimet, sähköjohdot
f.
Risut
- alle ranteenpaksuiset oksat ja puiden rungot
g. Haravointijäte
- puunlehtien ja -neulasten haravoinnista kertyvä jäte
- pensasaitojen tasaamisesta syntyvä silppu
- ruohonleikkuusilppu, ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen
h. Vaaralliset jätteet
- käytetyt öljyt, öljynsuodattimet, iskunvaimentimet, öljyiset jätteet
- akut, paristot
- maalit, liimat, luottimet, lakat, aerosolipakkaukset
- hajuvedet
- kynsilakka, kynsilakan poistoaine
- ilotulitteet, hätäraketit ja erilaiset sytytysmateriaalit
- jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, moottoripesuaineet
- voimakkaat pesuaineet
- lääkkeet, elohopeakuumemittarit
- kyllästetty puu
HUOM! Myös kaikki kanisterit, pullot ym. joissa em. nesteitä on säilytetty, ainoastaan täysin kuivuneet maalipurkit metallijakeeseen
i.
Sähkölaitteet
- sähkö- ja elektroniikkalaitteet, loisteputket, energiansäästölamput
2. Energiahyödynnettävä jäte
a. Puu
- vaneri, lastulevy, kuitulevy ja puuhuonekalut sekä muut puuesineet
- puhdas puru ja lastu
b. Muovienergiajäte
- elintarvikemuovit esim. viili- ja jogurttipurkit, muovirasiat, -pullot
- pakkauspussit, -kääreet ja -alustat
- muovikannet ja korkit
- muoviset pullot ja ämpärit esim. shampoopullot
- muovisäkit ja -kassit
- vaahtomuovit rouheena tai pieninä paloina
- styrox-alustat ja -kotelot
- pienet muoviesineet esim. tiskiharjat, kynien muovikuoret
- muoviset kukkaruukut, tyhjät muoviset deodoranttipurkit
c. Vaipat ja kuukautissuojat
- vaipat
Raportti
19 (20)
- siteet
- tamponit
d. Vaatteet ja tekstiilit
- vaatteet
- pöytäliinat, verhot, matot, sohvanpäälliset ym. kodin tekstiilit
- pehmolelut
e. Muu energiajäte
- läpivärjätyt kartongit
- kartonkiset kertakäyttöastiat
- lajitteluhetkellä märkä ja likainen paperi, pahvi ja kartonki
(esim. likaantuneet kartonki- ja paperipakkaukset)
- käärepaperit (elintarvike- ja lahjapaperit), tapetit
- kirjankannet, valokuvat, postikortit, julisteet
- disketit
- imurinpussit
- nauhat ja narut
- tupakantumpit
- mutu
- nahka- ja keinonahkatuotteet
- kengät
- kumi
3. Loppusijoitettava jäte
a. PVC- ja tunnistamattomat muovit
- sadeasut
- kerniliinat
- mapit
- muovitaskut
- puhallettavat lelut ja patjat
- johdot ja putket
b. Muu loppusijoitettava jäte
- eristevilla
- hehkulamput
- posliini ja keramiikka
- peilit
- kissanhiekka
Raportti
20 (20)
Liite 4.
Jätteiden lajittelututkimus
Päiväys:
Lajittelijat:
Jätteen alkuperä:
Punnitse lajitellut jätteet astioineen ja mekitse paino sarakkeeseen sadan gramman
tarkkuudella.
kg
1. a) Biojäte
1. b) Keräyspaperi
1. c) Keräyskartonki ja -pahvi
1. d) Lasi
1. e) Metalli
1. f) Risut
1. g) Haravointijäte
1. h) Vaaralliset jätteet
1. i) Sähkölaitteet
2. a) Puu
2. b) Muovienergiajäte
2. c) Vaipat ja kuukautissuojat
2. d) Vaatteet ja tekstiilit
2. e) Muu energiajäte
3. a) PVC ja tunnistamattomat muovit
3. b) Muu loppusijoitettava jäte
Punnitse tyhjien astioiden paino ja merkitse ylös.
Tyhjien astioiden koot ja painot:
Kuvaa vaarallinen jäte ja SER!
Muuta huomioitavaa:
%