Kävellen Kotkansaarella Kotkan matkailutoimisto Kotkan kaupungintalo - Kotkan kirkko, 750 m Kotkan kaupungintalon (Erkki Huttunen, 1934) edustalla on patsas Kotkan Pojat, 1951, Essi Renvall 1 . Kävely Kotkan kauppatorin poikki Kirkkokadulle, josta matka jatkuu Sibeliuksenpuiston ohi Kotkan kirjaston (L. Heinänen, M. Enegren 1978) ja Kotkan kirkon (J. Stenbäck 1898) ympäristöön. Kirjaston vieressä on akateemikko Toivo Pekkasen muistomerkki Tahdon voima 1985, Arvo Siikamäki 2. ja kirkon oikealle puolelle sijoittuu Toivo Pekkasen hautamuistomerkki 1962, Wäinö ja Matti Aaltonen 3 . Sankarihauta-alueella sijaitsee muistomerkki, Sankareiden lepo 1951, Emil Filèn 4 . Kirkon oikealla puolella on Karjalaan jääneiden muistomerkki Karjalainen Äiti 1962, Jyrki Sailo 5 . Kirkon ympäristö kertoo myös rakennustaiteen vaiheista 1800-luvun lopulta nykypäivään. Rakennuksista kertova opaste on kirjaston edessä. Kaupungintalo Keskuskatu 6, 48100 KOTKA puh. 05 234 4424 [email protected] 1 www.visitkotka.fi 7 6 8 1 9 5 2 10 3 4 Palotorninvuorenpuisto - Kuusisen saari, 2 km 12 Puiston näköalatasanteelta on näkymä Kantasatamaan ja Merikeskus Vellamoon (Ilmari Lahdelma, 2008). Lahden toisella puolella on Alvar Aallon suunnittelema Sunilan tehdas (1936–1938) ja asuinalue. Kallion laella on patsas Ahtaajat, 1966, Oskari Jauhiainen 6 . Puistossa on myös alumiiniteokset O-HOY, 1995, Oddvar I.N. Daren 7 ja Tuliportaat, 2000, Tapio Sinisalo 8 . Sibeliuksenpuiston keskellä 5-metrisen suihkulähteen laella on merikotkia esittävä veistos Kotkat 1955, Jussi Mäntynen 9 . Maretarium Isopuistossa sijaitsee Kotkan vanhin rakennus Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko (Jakov Perrin, 1799-1801). Kirkon edessä on Maria Purpuria esittävä patsas 1999, Juta Eskel, 10 . Maria Purpurin kerrotaan pelastaneen kirkon 1855 englantilaisten hävitykseltä. 13 Kuusisen saarelle johtava Ruotsinsalmenkadun osa nimettiin 2011 Juha Vainion kaduksi. Kuusinen on suosittu ulkoilusaari, josta on näkymät ulkomerelle sekä Varissaaren ja Kukourin linnoitussaariin. Lounaiskärjessä sijaitsee Ruotsinsalmen taisteluissa 1789-90 kuolleiden merimiesten muistomerkki, 1998, Mikhail Anikushin 11 . 15 14 11 Meriniemi Kotkan konserttitalo - Sapokan Vesipuisto, 1,8 km Kotkan konserttitalon (Eliel Saarinen, Herman Gesellius, 1907) kulmauksesta on näkymä vastapäätä sijaitsevan kerrostalon seinään, jossa on kuvakollaasi Meridiem, 2008, Martti Aiha 12 . PikkuLiisa Matkalla kannattaa poiketa Fuksinpuistossa, jossa on näyttävien atsaleaistutusten lisäksi runsaasti perenna- ja köynnöslajeja. Puistosta johtaa kävelytie Kotkan tunnetuimmalle puistoalueelle, Sapokan Vesipuistoon. Sen polkujen varrella on pronssisia eläinveistoksia, Hannele Kylänpää 13 . Puiston näyttävän vesiputouksen laella sijaitsevat Sapokan Kivikotkat – suomalaisten rakennuskivien kokoelma 14 . Mansikkalahti Sapokka - Katariinan Meripuisto, 3 km Sapokanlahden venesatamasta merenrantaa pitkin kulkee reitti osittain historiallisten Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskunnan (1790-1855) jäänteiden vieritse. Matkan varrella ohitetaan idyllinen rakennus (Th. Borchardt 1898), joka rakennettiin alkujaan Gutzeitin tehtaanjohtajan asunnoksi, nykyisin siinä toimii ravintola. Rakennuksen edessä on sahateollisuuden pioneerin Hans Gutzeitin (1835-1919) muistomerkki 1999, Markku Hirvelä 15 . Katariinan Meripuisto on 1700-luvun Ruotsinsalmen linnoitusraunioiden keskelle rakentunut 20 hehtaarin ulkoilualue. Mereen kurkottavan niemen hiljentymispaikalla on vanha purjelaivan ankkuri 1800luvulta 16 . Puistoon rakennettu mietiskelylabyrintti mukailee keskiaikaisen Chartresin katedraalin mallia 17 . Lukuisista piknik-paikoista erikoisin on aivan meren rantaan sijoitettu alue, jossa on mahtava purjeenmuotoinen kivinen pöytä 50 hengelle 18 . Paikoitusalueella on veistos, Graniittikalliota varten, 1995, Mindaugas Navakas 19 . Puisto sai vuonna 2012 Euroopan viherrakentajien järjestön ELCAn Trend Award -palkinnon ja Viherympäristöliitto myönsi alueelle vuoden Ympäristörakenne 2012 -palkinnon. 19 17 18 P E 13 Varissaari 16 500 m 13 14 9 Julkaisija: Kotkan matkailutoimisto. Kuvat: Kotkan kaupunki, Heikki Y. Rissanen, Juha Metso, Pekka Vainio, Pertti Kukkonen, Mari Hirsikallio, Markku Hirvelä. Esitteen toteutus: Mustepullo Graphics. Paino: Painokotka Oy, 2013. Kotkan keskustaan kannattaa tutustua kävellen. Nähtävyydet ja palvelut ovat lyhyiden matkojen etäisyydellä toisistaan. KOTKAN VEISTOSPROMENADI P Kotkan veistospromenadi Veistokset 1 ÖINEN IMPI, 2012 Pekka Kauhanen alumiinipronssi Pekka Kauhasen veistos leijailee Kotkan satama-alueella valaisinpylväässä kuuluisan ravintola Kairon tuntumassa. Kauhanen lähestyy usein taideteoksen aihetta paikan historian pohjalta. Tunteeko illan kulkija nenässään lupauksia antavan parfyymin tuoksun? E Nykytaiteen Veistospromenadi kulkee noin kahden kilometrin pituisena halki Kotkan keskustan jatkuen Toivo Pekkasen puistosta kohti Sapokan Vesipuistoa. Lehmusbulevardi Keskuskadun varrella sai Vuoden Ympäristörakennepalkinnon 2001 ja vuonna 2004 Suomen Kuvanveistäjäliitto myönsi veistospromenadille Pro Sculptura -mitalin. 1 Palotorninvuorenpuisto 2 SATAMAKATU 3 2 IDOLI, 2010 Kim Simonsson pronssi Simonssonin taiteelle ominaista on eläimet tai naamioituneet, lapsenomaiset hahmot. Idoli on istuva jäniksenomainen hahmo, jolla on suuret, antennimaiset korvat. Haukkavuorenpuisto Sibeliuksenpuisto 5 VAIKEA PORTTI, 2002 Matti Nurminen musta graniitti Matti Nurminen on käyttänyt veistosmateriaaleja laajalla kirjolla: puuta, lujitemuovia, pronssia ja kiveä. Veistokset ovat aiheeltaan klassisia, abstraktin ja esittävän välimailla, usein torneja tai portteja. Nurminen hallitsee hyvin kompaktit muodot ja pystyy virittämään niihin veistoksellista jännitettä. 6 PISARA MERESSÄ, 2011 Jaakko Pernu pajuveistos Puu on Pernulle luontainen materiaali, sillä hänen isänsä oli veneenrakentaja. Pajua on hänen kotiseudullaan Kokkolassa runsaasti. Pisara meressä on tehty käsitellystä puumateriaalista. 7 MUODONMUUTOKSIA, 2011 Alexander Reichstein galvanoitua teräslankaa Muodonmuutoksia kuvaa lapsen kehitystä. Hyönteisten lailla lapset käyvät läpi monia kehitysvaiheita, välillä mönkivät toukkana, sitten jo lähtevät miltei lentoon. 15 MATKALLA, 2005 Professori Kimmo Pyykkö läpivärjätty betoni Amerikan arkusta katkesi kahvat ja tavarat jäivät Kotkaan jalkakäytävälle. Matkaan tuli tauko. 7 18 15 19 17 14 13 12 11 10 8 6 16 ELINVOIMAINEN LÄSNÄOLO, 2005 Federico Assler, Chile läpivärjätty betoni, paino 15000 kg ”Punaisen värin halusin ruohon vihreyden takia. Sinistä ja vihreää en koskaan käytä. Vihreä kuuluu luonnolle ja sininen taivaalle. Ulkoilmassa veistos muuttuu sään, valon, kosteuden vaihtuessa.” 5 9 16 Toivo Pekkasen puisto 3 MUTKIA MATKASSA, 2010 Pertti Kukkonen betoni Pertti Kukkosen veistoksellinen penkkiryhmä rytmittää Kirkkokatua. 4 OVIDIUKSEN TANSSI, 2005 Olli Mantere diabaasi, teräs ja valo Teos koostuu yhdeksästä ympyrän muotoon asetetusta painopisteestään nostetusta kivestä, "muodonmuutoksen tanssista" ja veden lailla heijastavasta haponkestävästä teräsympyrästä seinällä. Valo valaisee kivien metamorfoosin teräspeilin kautta. 14 VELLO, 2004 Kimmo Schroderus hitsattu/kiillotettu haponkestävä teräs Vello-nimi kehkeytyi siitä, että taiteilija yritti kysyjille kuvailla teostaan ja aina sanoi sen muotokieltä vellovaksi. Ars Fennicalla palkittu kuvanveistäjä on tehnyt Vello–veistoksensa taivuttamalla ja hitsaamalla muotoon 600 metriä kymmenmillistä haponkestävää terästankoa. 4 20 Isopuisto 21 Fuksinpuisto 500 m 8 YÖKULKIJAT, 2007 Markku Hirvelä pronssi, kulta, graniitti Kaksi ilvestä sivuavat toisiaan kuin laivat yössä. 9 TUULENVIEMÄÄ, 2011 Tommi Toija maalattu pronssi ja lasikuitu Tommi Toijan veistosten päähenkilönä on usein pieni poika, jolla on lyhyet jalat ja suuri pää. Katsojan on helppo samaistua hahmoon, joka välittää tuttuja tunteita: viattomuutta, kateutta, nolostumista, ihmisen pienuutta maailman tuulissa. 10 AURINKOON KATSOJA, 2001 Tapio Junno pronssi Tapio Junno tunnetaan erityisesti miesaiheisista pronssiveistoksistaan. Voimakkaan maskuliiniset hahmot ilmentävät usein ihmisen olemassaolon ahdistusta, puhdasta läsnäolon hetkeä tai persoonan kahtiajakautumisen kokemusta. Veistoksen takana Kotkan seurakuntakeskuksen seinässä on reliefi YLÖSNOUSEMUS, 1969 Heikki Häiväoja. 11 PYLVÄS, 2004 Akateemikko Kain Tapper pronssi Kain Tapper on suomalaisen minimalistisen taiteen tärkeimpiä edustajia. Tapperilla on lähtökohtana taiteessaan suomalaisen luonnon moninaisuus, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu. 12 LEPÄÄVÄ PAJUTYTTÖ, 2002 Olavi Lanu värjätty betoni Olavi Lanu vietti osan nuoruudestaan Kotkassa, josta hänellä on paljon kauniita muistoja. Hän on kansainvälisesti arvostettu maa- ja ympäristötaiteilija, joka ammentaa aiheensa varsinkin kivistä ja puista. 13 TARRAUTUMINEN, 2002 Matti Peltokangas Kotkan punainen graniitti Seitsenosaisen veistoksen toisiinsa takertuneet graniittipallot voisivat taiteilijan mukaan olla vaikkapa kaktuksia, takiaisia tai puusta pudonneita hedelmiä. Veistos on Kotkan punaista graniittia. 17 VASIKAT, 2010 Miina Äkkijyrkkä autopelti Äkkijyrkän kyky nähdä autonrohjakkeissa eläimellisiä muotoja pääsee oivasti esiin kahdessa Toivo Pekkasen puistossa laiduntavassa vasikassa. 18 PORTTI, 1997 Birthe Marie Løveid teräs Teos juhlistaa Kotkan ja Fredrikstadin välistä ystävyyskaupunkisuhdetta. Portin sisarteos paljastettiin lokakuussa 2000 Fredrikstadissa. Portti-teoksen edessä on Sadekivet 1990, Susanna Tuorelainen. 19 CALVUS, NUORI UKKOSPILVI, 2008 Hanna Jaanisoo alumiini Rypälemäinen muoto on tippunut taivaalta ja jäänyt ympäröivien puiden, liikenteen ja kaupungin vangitsemaksi vierailijaksi maan päälle. Calvus, joka tarkoittaa "paljas", on kukkakaalimainen kumpupilvi tai nuori ukkospilvi. 20 AURINGONPALVOJAT, 1989 Jean-Erik Kullberg teräs Toivo Pekkasen puiston kulmaukseen sijoitettu veistoskokonaisuus. 21 PYLVÄSPYHIMYKSET, 2013 Kirsi Kaulanen teräs, alumiini Pylväspyhimykset rakentuu Suomen uhanalaisista kasveista. ”Pyrin ilmaisemaan veistoksessa samanaikaisesti kauneutta ja voimaa ja toisaalta haurautta ja uhkaa. Peilaavat spiraalit, joista näemme itsemme, muodostavat kasvien kasvualustan. Ne kiertyvät maailmankaikkeuden sykkeestä.”