1. No category

DIPL.INS. T. KY?öAIIEMI
:
Posti- ja lennätinhallituksen radiotoiminnasta
Sanan radio yhdistää suurin osa n.s. suurra
yleisöä ilman muuta yleisradioon käsittäen sen
sisältävän kaiken radiotoiminnan. osalla yleisöä
on kuite'kin hämärä aavistus, että jotain inuutakin liittyy tähän käsitteeseen, koskapa ,u ,rrrrirr_
l.i" lyhytaaltoalueen yleisradio"r"-iu kuunnellessa helposti joutuu tuulemaan sellaisiakin rähetyksiä, iotka lasketaan kuuluvaksi mainittuurr
ojohonkin muuhun,. Arnmattimiehet, joihin tä_
mänkin lehden lukijat kuuluvat, ovat .Älrrillä ,ii_
tä, että yieisradiotoiminnan ohella maassamme
harjo'itetaan monia erittäin tärkeitä radiotoi*i"tam'otoja. Näistä kuuluvat posti- ja lennätinhaliituksen alaisuuteen kaikki muut paitsi puolus_
tus_laitoksen ja eräitten rnuitten .r"itio^ låitoste'
radiotoirni'ta. viimeksimainittujenkin on kuiten-
l<in ilmoitettava laitteensa postitukselle.
ja lennätinhalli-
Koska kuitenkin tämänkin lehden lukijakun_
sa'ranaikaisesti pätevällä ja keskitetyllä johdolla
nassa varnlaan on useita, jo,tka eivät täysin ole
usealla työmaalla yht_eistyössä tyc;ntutiijoiden,
perillä siitä, miten posti- ja lennätinhaliitus on
työnjohtajien ja työntekijäin kans,Ä. o, toäennä_
racliotoirnintansa järjestänyt ja mitä teknillisiä
köistä, että nykyisin käytössä olevat rnenetelmät
ja välineet tulevat tutkituiksi muute'kin kuin mahdoilisuuksia sillä on sen hoitami,seen, lienee
paikallaan lyhyt selostus näistä seikoista.
vihreän veran äärellä.
.[rosti- .ia lc.nnätinhallituksen racliotoiminta voi_
Ajan rnittaan kertyvästä tutkimusainehistosta
jakaa valvonta- ja lupieriantotoimintaan
t;i'risiin
saadaan ker'ätyksi tarpeellinen materiaali työnsekä
varsinaiseen
aktiiviseen radiotoimintaan.
vaiheista, osatöistä ja fyöneristä ja siten
-"hdol, viimeksimainittu puolestaan voiclaan jakaa seulisuus aika-arvojen synleettiseen määrittämiseen,
raaviin toimintahaaroihin :
joka o_n työn ennakkosuunnittelun ym. toirninnan
1. Kiinteä kaukoliikenne.
kannalta mitä toivottavinta.
2. Laivaradioliikenne.
Tutkimusten yhteydessä tullaan kokeilemaan
3. Ilniailuliikenne.
eri lähteistä, työmailta, käynnissä oileen aroite4. Radiolaitteiden rakennus ja huoltotoiminta.
toiminnan kautta jne. saatuja parannusehdotuksia ja,tarpeen vaatiessa valrnistamaan esim. uusia
Ilmailuradioliikenne, iosta posti- ja lennätinhartyökaluja.- Käynnissä on jo linjatöissä käytetty_
litus
hoitaa kaiken kiintean radioverkoston ja
jen työvälineiden_ selvittely veriattain laajasti.
toiminnan sillä, on esitetty tässä lehdessä toisaal, Puhel-illinjanrakennustyöt ovat perin monivai_ la, ioten seuraavassa otetaan tarkastelun ataisiksi
heiset. Kun vielä otetaan huomioon työn luonkohdat 1, 2 ja 4.
teessa esiintyvä verrattain suuri vapaajohtoisuus,
Kiint,eii kaukol.iikenne
on ymmärrettävää, että tutkimukset tulevat vie- yksin'maan sähkötyksellä, suoritetaan nykyään
mutta aivan rähiaimään runsaasti aikaa, sillä tutkimusten tulosten
koina on tarpeellisten laitteitten valmistuttua tartulee olla ehdottomasti luotettavia. vaikka tulokkoitus avata myös muutamia kiinteitä radiofuhe_
sista ei etukäteen voida mitään varmaa s,anoa, on
linyhteyksiä.
kuitenkin todennäköistä, että niiden kautta voiKiinteän kaukoliikenteen kaaviokuva on esi_
daan laytaa edulliset työmenetermät ja
tetty kuvassa 1. sanornien rähetys ja vastaanotto
vtui.taa
ne mahdollisimman laajasti käytettäväksi.
tapahtuu
postiidåssa. Tärnä on
Kun Viestimiehen lukijoilla on varmasti mie- linjateitseradiokeskuksessa
yhteydessä Numineran, s"ttt"rr"-i.r"r,
lenkiintoisia kokemuksia erilaisissa linjanrakenja Vaasan lähetysasemiin sekä Leppäva"r"r,
tyu-- ja korjaustöissä käytetyistä työkunnista,
taanottoasemaan.
"u"että tämän riikenteen lähetniiden suuruudesta, työmLneielmistäl ty-.å",r.t- timiä o,n kahdessase,
paikassa,
Nummelassa
San_
iatuksista, työvälineistä ja erikoisesti näihin viimetahaminassa, (Vaasa on ainoastaan
mainittuihin tehdyistä suositeltavista parannukjohtuu historiallisista ja teknilrisistä,vara_asema),
iärri""ä^""sista jne., olisi mitä toivottavinta, että näistä saatenniteknillisistä syistä.
taisiin yhteisen asian edistämiseksi tieto jo tutToiminta tässä verkossa tapahtuu siten, että
kimusten tässä vaiheessa posti- ja lennätinnaturadiokeskus tilaa tarvitsem"nr"^ rertltti*".r-'(i"ktuksen järjestelytoimistooi. Muutama r"""tin soluku, t_eho,
toimintasuunta) puhelimitse låheriittää yhteyden ottoon.
tysasernalta. Tila'ksen mukainån rähetin
tå""-
t8
f ------l
I
uo8laono//o
os
e
Suomen lTetof
I roli.nisto
L--r--J
I
-
I
_____
rr10
J
L eppö voo, u
-t
I
I
t
Löhetysasqnc
,---I
Rodiokeskus
rtu.--1e/o
- -.
-lllmatie/ ee//nenl
Prtiöpo.:ti/616
i::T::"_i
'.ähetysosem.
5a'1/o/)on,//1.)
K a au i okuu
a
krint
e
ii sru"åJ4i"rrlt
nnt
n
" "t
uzne eri,kotsh,ikentezneen.
a
si,ih
e
n
ttnts-
nistetään ja sähkötyslinja yhdistetään s,iihen. Tätä
-nyt
linj3a- myöten voidaan
radiokeskuksesia kä-
sin lähettää sanoma. Tureva liikenne oiui"Å"
taan Leppävaaran vastaanottoasemalla olevilla
"u"vastaanottimilla. Kaukoliike,nne tapahtuu ennakolta sovittuina määräaikoina. Vastaanotetut
merkit lähetetään linjateitse äänijakso,isina ladiokeskukseen, jo;s1a merkit joko tas,as,u,unnata,an ja
johdetaan undulaattoriin, joka piiltt
;; nauhalle, tai kuunnellaan ,rorå"r, kuulokkeiffå. Viimeksimainittua tapaa joudutaan käyttä*åarr rill_oin, kun kuunteluoloslhteet ovat d";;;t;å
,r.rdulaatto,ri piirtää epdselviä merkkejä. ----- '*
Kuvaan 1 on lisåksi katkoviivoin-piirretty kansainvälinen söosanomaliikenne sekii^ roniriotnhfiuutisten vastaanotto, iotka o'va,t n.s. erikoisliikennettä. sääsanomat rähetetään Irmatieteellisertä
keskuslaitoksesta radiokeskukseen, mistä ne
normaalilla tavalla lähetetään ederleen. vaÅt.a"otto
tapahtuu_-Leppävaarassa ja sanorna välitetään
suoraan Ilmatieteelliselle keskuslaito,ksre,llemissä
vastaanotto tapahtuu kuulokkeilla. Sanomissa
käytetään kansainvälistä numerokoodea. Vas_
taanotetut uutiset taas väritetään suoraan suomen tietotoimistoon. Tämä riikenne
t"["ilt""
Hell-järjestelmää kävttäen. Tässä
u"vrttuvaåÅ"ä
nee syytä mainita myös jaksolu,kuårittaukset,
joita suoritetaan Leppävaaran vastaanottoasemarIa. Näin tarkistetaai^paitsi maaraajol' o*iu'
Uhettimien jaksoluvu,t, ^myös muitten, kuten -åsim.
Iaiva-asemien jaksoluvu"t, niiden rtit-;;;ä"essä.
Kuvassa e n-akvv nil;i- l"'rc.rrratinhalituksen
vanhin radioasema Santahåmina,ssa
i_00 _- tookeine mastoineen. Kuvi*q i,- 4 ja 5 .Af.vv-_.r.rtamia tämän radioaseman rähettimiä. Ku"a 6
esittää Nummelan ggd.Sngifaista parakkiin
.i:oiiuit""
radioasemaa. Tästä lähettimåt siirrettiin
tämän
vuoden alussa vast,a varmistu"uuu""tr-""aiäär".
man
päåirakennuks_een,
I
;
näkyy v. tg44 valmistunut
vaasan rannikkoradioasema, joka edellisen mukaan toimii pikJikenteen vara-asemana, pääradiomasto,ineeir j; kuva
9 sisäkuvaa tästä, missä näkyy suurin osa lähettimiä. Kuva 10 taas esittää Leppäva".ärr'"rrtanaottoasemaa. pääpostitaloss,a riläit".va
radiokeskus laitteineen on esitetty toisen artikkerin
yhteydessä tässä lehdessä.
Kiinteätä liikennettä on nykyään seuraaviin
kaupunkeihin:. Ng*_ygrk, Buenos Ayres, paris,
ja praha.' Liike,nne t.ip"tiÅ fn_
P-?f"t:,,Gdvnia
nylta aaltoja ja suunta_ante,nneja käyttåe,n, mutta
Euloonarg yhteyksiä hoidetaan myös osittain
tal_
yisin pitkiä aaltoja käyttäen. sulnta-"ntårrr"i.ru
käytetään rhombic-.antlnneja j,
miä. Nummelan radioasemaia on Tad"h"Vfr*it"fs,uuntä_"rrt"rr_
1iq, ioista 5 rhombicia. Näiden pääsuunnat ovar:
Tokio, New York, Lontoo, Berlin^ Br;;,rä
äroia
mattava on kuitenkin, että verrattain
vähäisin
muutoksin,,nimittäin vaihtamalla .våiiåi"fri*
päätevastuslinjojen paikkoja, voidaän rraita- :u
tenneja käyttää työskenluiyy,
"r,_
vastakkaiseen
suuntaan. Näin on tehty esim.- edelris,ista
fåt io"
rhombic'ille. Sen suuntana o,n nyt Utimain
åårr.
Tä11ä hetkellä ei Berniin ole liikännettt;;;;;;"tennia käytetään Gdynian liikenteeseen. santaha_
minan radioasemalla taas on 3 suunta_anturÅi",
jo'ista yksi on rhombic-antenni.
Näitt;
nat ovat: New yo_rk, Berlin ja Gdyniai-ptå;;;"V;;;""
radioasemalla on 2 suunta_aniennia,
iotka il__
-il"*
pikin ovat rhombic-antenneja. pääsuu;;l,
York ja Buenos Ayres. Kuva 11 esittlå eå"ffa
jota ei vielä ole
tarkoitukS€errsär. Kuva 7 esittää erds,tä"ifrjtty
nurkkausta parakkias'emasta. uuåes,ta
nuksesta ei vielä ole otettu varokuvi*-ri""*1"
"r"Å""kur,-s
Kuva
2.
Helnngin radioasema Santahaminassa. Etualalla
korkui,nen piiiiantennimasto.
700 m.
19
{l;
Kuva
Kuva
3.
Sisiikuua Helszngin radr,oasemasta Santahamzndssa. B0
k.hz:n 6 kW Liihetin OHA. Valmistunut u. 7929. Raken-
tanut Helsi,ngzn radtoaseman
tgöpa5a
mainittujen suunta-antennien pääsuuntia piirret*
tynä maailmankartalle, jonka keskipisteeksi oi1
valittu Helsinki.
Leppävaaran vastaanottoasemalla on rhombicantenne,ja 2 kpl, pääsuuntana New York, 1 kpl
ns. V-antenneja, suuntana Lontoo, 1 kpl BelliniTosi . kehäantenni sekä lisäksi tavallisia L. ja T1
antenneja. Osittain on jo,uduttu syöttämään antennien puutteen vuoksi usearnpia vastaanottimia
samasta antennista. Mitään mainittavampia häiriöitä tästä ei kuitenkaan o1e aiheutunut eri liikenteille. Lisää antenneja taas ei voida rakentax
asema-alueen ahtauden vuoksi. Tämän ja laajenevan kaupungin aiheuttaman häiriöitten kasvuir
johdosta o'nkin tarkoitus aivan lähiaikoina rakentaa'kauemmaksi kaupungista uusi vastaanottoasema kiinteätä kaukoliikennettä varten.
Lähetinjärjestelyissä on mikäli mahdollista
menty siihen, että jokaiselle toimintajaksoluvulle
on oma lähettimensä. Myös jokaiselle lähettimelle
koetetaan varata oma antenninsa. Sitävastoin
voidaan samalla lähettimellä ja samalla antennilla määrätyissä olosuhteissa hoitaa useampia
liikenteitä, jotka menevät samaan suuntaan sopi.
malla asianomaisten maitten kanssa lähetysajoista. Suuremmilla asemilla on kuitenkin järjestetty mahdollisuus eri Iähettimien kytkemiseksi mihin antenniin tahansa rakennuksen ulkopuolelle sijoitetulla eräänlaisella syöttöjohtokytkimellä. Itse lähettimet kyIläkin peittävät verrattain laajan jakso,lukualueän, mutfa hikenteen no.
peuttamiseksi on menty edellämainittuun järjestelyyn, koska näin ei tarvitse lähettimia vaiilla
virittää uudelle jaksoluvulle.
Liikentees,een yhden maan kanssa tarvitaarr
yleens-ä.'useampia jaksolukuja, si_lIä vuod,en ja
vuorokauden ajasta riippuen on kulloinkin löy,i
<Jettävissä jokin jaksoluku, jolla kuuluvaisuus orr
parempi kuin muilla. Tämänmukaisesti on Nummelan radioasemalla kaukoliikenteessä T lähetintä, joista 6 kpl. 4 kW ja 1 kpl. b kW antennitehoi-
20
4.
Szsiikuua Helszngin radtoasemasta: Santahami,nassa. 75
M'h.z:n 16 kW ltihetin OFG. Valmlstunut 1940. Rakentanut Helstngzn radl.oaseman työpaja.
sia. Lähettimet on kaikki rakentanut posti- ja
lennätinhallituksen radiotyöpaja. Santahaminan
radioasemalla on vastaavasti 5 lähetintä, 1 kpt. 1ti
kW, 1 kpl. 6 kW ja 3 kpI. 3 kW antennitehoisia.
Näistä on Helsingin radioasemalla Santahaminassa valmistettu 4 ja Lahden yleisradioas,eman
työpajalla yksi (3 kW). Vaasassa taasen on 2 1ähetintä, joista toinen 4 kW, toinen 20 kW antenniteho,inen, molemmat radiotyöpajan valmistamia. Mainitut antennitehot ovat suurimmat mahdolliset. Varsinkin sähkötyskäytössä usein kuitenkin käytetään normaaleja pienempiä antenniteho,ja.
Vastaanottopuolella ei kaluston puutteen vuoksi ole päästy vas,taavaan järjestelyyn niinkuin suo-
tavaa olisi. On nimittäin huomattava, että häipymisilmiön vuoks,i kaukoasemien tehokas kuuntelu vaatisi kutakin liikennettä varten 2 tai mieluummin 3 eri antennia, jotka ovat muutarnan
aaltopituuden päässä toisistaan, sekä vastaavan
lukumäärän vastaanottimia. TäIlöin vastaanottoa
voidaan suorittaa juuri sitä antennia ja vastaanotinta käyttäen, jossa kunakin hetkenä kuuluvaisuus on paras. Kaukoliikenteessä käytetään nykyään 11 vas,taanotinta, joista kahtå käytetään
aina samaan liikenteeseen. Näistä 3 kpl. on radiotyöpajan valmistetta, muut amerikkalaisia (National ja Hammarlund) ja englantilaisia (Eddystone ja Marconi). Kuvassa 12 näkyy osa vastaanqttimia. Etualalla 3 kpl. National Super pro vas.
taanotinta ja taustalla radiotyöpajan valmistama
va.staanotin.
Radiokeskuksessa lähtevä sano,ma kirjoitetaan
lävistyskoneilla reijitetyksi nauhaksi. Tämä syötetään pikalähettimeen, joka muuttaa reijitetyn
sarro,man tasavirtasysäyksiksi, jotka lähetetään
linjateitse lähetinasemalle. Vaihtoehtoisena .voidaan tietysti käyttää myös tavallisella sähkötysavaimella tapahtuvaa käsinlähe,tystä. Käytetyt
lävistyskoneet ovat osaksi englantilaisia ir""ämerkkisiä, osaksi tanskalaista valmistetta ja niit:
*-,r@ffii
4w$,ffi,ft*M
Kuva.
ten lukumäärä on B. pikatähettimet taas
V a a a.n,r a"ffrn ;:
o, * o r, o. L iih e ttim e t u a "
kW ful'
ty^ytaattotan"ai"i"'iöa,
a,s
kW tlyaz^ty.tshEt?gttotat,ntin"i;h,
amerikkatai_
"irirör_
tren BC-610, 4 kW pitkiiaattotiintin0,5pkW q
aattoriirt'etin L:49,- i t'w z-"åtto-r"""un 40, nW
i)tinäf"ila'i,nnru*
P !0.8!_-i" 0,9 ky it^"itutiislaattotahetin
ILA. lWuut
paitsz B c - 610
S i,s
5.
iikuu a
s
semmalta: taustalla z0
Vaasan ranntkkorad,toasema, Mustasaan.
ovar
osaksi creed-rnerkkisiä, osaksi kotimaista valmistetta. Näitä on g kpl. Tulevien äänijaksoisteri
merkkien tasasuuntaarninen undulaattoria varterr
tapahtuu radiotyöpajan valmistamilla äänimerk-
o"
"å
"i
"T,:;tn:m::i;t"k;;"'
1:;åulto a -
minassa ja vastaanottirnet Leppävaarassa. Myös
Hangossa on nykyään vastaanottopuoli osaksi
eroitettu lähetyspuolesta siten, että iadiopuherujen vastaanotto ei tapahdu lähetinur.rruG.
ka kuitenkaan jokaiserle paikkaku"""u" -äi Kos_
kannata perustaa erillistä vastaanotin- ja lähetinasemaa, mutta samassa rakennuksessa lähettimet,
varsinkin jos tehot ovat vähänkin ,rl.rr"-piu. frai_
ritsevät pahoin vastaanottoa, olla"r,
,ii_
h"en, että vastaanottimet järjestetään -".rärrå
kauko-ohjatuiksi ja sijoitetaan sopiväan häiriöttömaå" p"if._
kaan
pois asem.alta.
llln.
"railestelyä on jo tootåltir, :,
saatu
siitä
hyviä
tuloksia.
seuraavasta taulukosta
LaiuaradtoLtikenne, joka o,n n.s. siirtyvää ra_
kuva 13 saanee käsityksen lairraraiiohik;;;""r,
dioliikennettä, tapahtuu kiinteitte^ ,"rrlikkoralaadusöa ja laajuudesta.
dioasemien ja laivojen välillä. Se voida"r, juk"u
Taulukossa mainittujen lähettimien antenneina
"na"tsähkösanom'a- ja radiopuhelinliikenteeseen.
käytetään
erilaisia t_,,, f- ym. antenneja, koska
linen , ryhmä käsittää paitsi varsinais'en sähkösaerikoista
suuntausvaikutusta
ei haluta. airro"rnomaliikenteen myös sää- ja jäätiedoitusten. miit?ul
lvhytaaltoisessa
sähkötysja puhelfikeni"esnavaroitusten ym. lähettämisen, kun taas
iaikim- sä käytetään suunta-antennåja ja niissa rhombicmäisessä rannikkoradioasema toimii vahlta.jana
antenneja, jotka on suunnattq Atlantille Lorrtoou
laivojen ja yleisen puhelinverkon välillä. Maini_
tai
ltrew Yorkin suuntaan. Tämä 1iikenne on t"r_
tut yleiset tiedoitukset annetaan kuitenkin myös koitettu
palvelemaan kaukomeriä purjehtivien
puheella ramrikkoradioasemien kautta. Radiopulaivojemme sähkötys- ja puhelinyhtdk;i;.'"'
heluitten välittäminen tapahtuu duplex-merretelT,iikenne jakautuu
rannikkoÅdioasemien
.kesken
mä11ä, iolloin rannikkorudio"rurrran ja laivan lä_
site'. että ]aiva "ti
otaa yht;;J".laliäpaa"
hetysjaksolu'ut eivät ole samat. Lisåksi on mai- rannikkoradioasemaan,
joka ritt*., vahttaa -plhe_
nittava rannikkoradioasemien toiminta meripe_ lrl
tai
sähkösano,man edelleen. Maista lähtevä
lastustoiminnan solmukohtina merihätätafaukguh.elu rrlenee yleensä sen rannikkoasemar'f.u"r_
sis,sa. Liikenne tapahtuu tälöin tapaukser, ,',r_
ta, johon tilaajan paikkakunnalta ;
kaan joko sähkötyksellä tai puhqella. Ranrrlt t o_
;";h;"i'vh_
tevciet. Jos puheiun tilaaja tietää, miså
päin iaiva
radioasemia on Kotkassa, H6hingissä, Ha.rgo"sa,
on, voi hän itse_ määritellä, ja näin yleÅsä pitäiMaarianhaminassa ja Vaasauru .u-kä rrr.r.r.riitliil"
tehdä, mikä rannikkoi."ai"rrlä"-orr-fäi.,",
Kemiin. Kaikilla as,emilla on sekä ,åh[;;vr_ :i:1"
lähinnä, ia tilata puhelun tämän kautta,
Lårr.ä taettä puhelinliikennettä paitsi Maarianhamina"rr,
jossa tällä hetkellä on vain radiopuh"rin""å-". ten puhelu menee parhaiten perille. föO_iAö *
Yleensä rannikkoradioaseman s,ekä ranetvr- å,tta radiopuhelinalueella saadaan^ Itä-ur"r, pii-rirra
vastaanottopuoli on jouduttu järjestämåän sa_ hyvin puheluja kaikkialta. Laivo,jen on mahdol_
j:t",,.gtt?u myös puhelunsa jonkin muun maarr
maan rakennukseen. Helsinki Raåio muodos,taa
Iahelra olevan rannikkoradioaseman kautta.
tästä poikkeuksen, sillä 1ähettimet ovat Santahaiosta
lähtien puheru tulee perile t""Låtåitrå,-"iJ*"
kitasasuuntimilla, ioita radiokeskuksessa on t
kpl. B:sta undulaattorista on 4 kpl. kaksikynäisia
Siemensin valmistamia ja 4 kpl. yksikynäisia
creedin ja kotimaista valmistettä olävia. "urrdulaattorin nauhalta sähköttäjät lukevat morsemerkit kirjoittaen ne kirjoitusko,neella sähkösanc,,maksi. Kiinteän kaukoliikenteen tiheydestä antaa
kuvan v:n 1948 tilasto, ionka mukaan sinä vuon_
na lähetettyjen ja vastaanotettujen sanomien luku
yhteensä on lähes 103.000. Liike'nettä on tältöin
ollut New Yorkiin, Berniin, Gdyniaan ja Brysse_
2I
Kuva
I{uva 8.
Kirnteiin liikenteen suunta-antennLen päiisuunnat.
7.
Leppiiuaaran uastaanottoasema. Etualalla Belh,ni,-Tosi,
suuntim,r,santennt.
Nummelan radtoas. suunta-antennit
.
suora yhteys suornalaisiin rannikkoradioasemiirr
takaa nopeamman yhteyden. Tä11ä aaltoalueella
on saatu verrattain hyvin puheluita myös Välimerelle. Lyhyillä aalloilla taasen laivat ovat yhteydessä rannikkoradioasemiin pääasiassa sähkötyksellä käytännöllisesti kats'oen kaikilta meriltä.
Esim. Brasilian vesiltä on usein liikennöity Suomeen. Puheluliikenne näiIlä aalIoilla on ioistaiseksi kokeiluluontoista. Laivaradiopuheluliikenteen laajuudesta saanee käsityksen maininnasta,
että v. 1948 3 min. puhelusarjojen lukumäärä oli
n. 30.000, välitettyjen puhelujen luvun ollessa lähes 22.000. Edellisiin vuosiin verraten on havaittavissa tämän ]iikenteen voimakasta kasvua. Viime vuoden loppuun mennessä oli 160:ssä suomalaisessa kauppalaivassa radiopuhelinlaitteet.
Sähkösanomaliikenteestä mainittakoon, että v.
1948 lähetettiin rannikkoradioas,emilta laivoille
2.938 sanornaa ja laivoilta rannikkoradioasernille
14.078 s,anomaa. Kuvassa 74 nähdään Leppävaaran vastaanottoaseman laivaradiopuheluitten välityslaitteet.
Radiopuhelinliikenne
Rannikkoradio'
asema
m ohmilla
lu-
ant. teho
valmistaja
1
3
2kpl
1
Hanko
Marianhamina
1
Vaasa
1
1
kpl
0,3 kWlHels. rad.as. työpaja
0,6 kWlHels. rad.as. työpaja
0,25
kWlAmerikkal. BC-610
0,5 kWl Plh:n radiotyöpaja
0,25 kwlAmerikkal. BC-610
0,25 kWlPlh:n radiotyöpaja
-
-
3
-
Pitkäaaltosähkötysl. 600 m. oh. Lyhytaal.sähk. ja puhl. l8-72 m
Lähettimien
luku
ant.
teho
vrlmirtaja
Lähettimien
lu.
ant.
hu
teho
valmistaja
{ffi
I
Kotka
Helsinki
...
Radtol.aitteiden rakennustoimintaa harioitti
posti- ja lennätinhallitus aluksi Helsingin radioaseman yhteyteen Santahaminaan perustetulla
työpajalla. Edellä onkin mainittu useita tämän aikuisia lähettimiä. Sotien aikana oli kuitenkin rakennustoimintaa entisestään tehostettava ja rakennettava kaikki osatkin its,e. Tällöin perustettiin radiokonttorin alaiseksi erillinen radiotyöpaja
ja valmistus siirrettiin kaupunkiin MäkeHnkatu
62:een, joss,a radiotyöpaja edelleenkin sijaitsee.
Radiotyöpajan luonteesta saanee selvän käsityksen mainitsemalla sen tämänhetkisen kokoonpanon: 2 dipl.insinööriä, 4 insinööriä, 3 toimistohenkilökuntaan kuuluvaa, 11 teknikkoa. 1 varastonhoitaja, 2 varasto,miestä, t hankitsija, 2g työntekijää, 1 siivooja ja 2 lähettiä, yhte"rrr,! 56 irenkilöä. Insinööri- ja teknikkokunnan runsaus
työntekijöihin verrattuna on silmiinpistävä, ja
tämä johtuu siitä, että radiotyöpajaan kuuluu
osastoina piirtämö ja laboratorio, ioista edellisen
vahvuus on 6 ja jälkimmäisen T. Ne suo,rittavat
laitteitten yksityiskohtaisen suunnittelun, en-
Lähettimien
ku
22
100-160
- l.
santahumrnan
1kw
Hels. rad.as.työpaja
1
1
4kW Plh:n radiotyöpaja
1
lkw
Hels. rad.as.työpaja
1 4kw Plh:n radiotyöpajr l 1
K u v a 9. Taulukko ranni,kkorqd,ioasemi,stq, ja ni,i,tten erL li.tkentei,ssii oleuista
sähköpaja
radiotVönaja
Kuva
Si
s
iikuu a, L epp iiu aar an
u a st
11.
aan
o
tt
oase
m ast a. L
puheluitten u iilt ty slai,tte
Kuva
1"0.
Sisiiku,ua Leppiiuauran uastaanottoasemasta. Vasem,malta: 3 kpl. National Super Pro uastaanotirtta, taus-
talla radtotyöpajan rakentama
uustaanotr,n.
nakkokokeilun ja jälkitarkastuksen. Lis,äksi Iaboratoriohenkilökunta ottaa osaa eri asemilla tapahtuviin suurempiin huoltotöihin ja suurimmaksi osaks,i suorittaa uusien laitteitten paikoilleenasennuksen ja loppukokeilut. Myös laborato*
riotutkimuksia tehdään verrattain täydellisen Iaboratoriovälineistön avulla. Työpajan muista
osastoista mainittakoon peltityö-, rautatyö- ja
hitsausosas,to, koneistusosasto, pintakäsittelyosasto, kokoonpano-o,sa,sto, kytkentäosasto, va*
rasto siekä puuseppä- ja maalaus,osasto, ioka on
tilanpuutteen vuoksi jouduttu siirtämään Santahaminaan entiseen Helsingin radioaseman työpajarakennukseen. Radio,työpajan pinta-ala on alle
400 yn2, mikä on osoittautunut aivan liian pieneksi. Radiotyöpajan työohjelma käsittää jokseenkin kaikkien posti- ja lennätinhallituksen
tarvitsemien radiolaitteitten ja niiden käytössä
tarvittavien apulaitteitten rakentamisen. Edellä
eri liikenteitä selostettaessa on jo käynyt ilmi, että
melkein kaikki käytössä olevat lähettimet ovat
radiotyöpajan tai sitä edeltäneen Helsingin radioaseman työpajan valmistetta. Muusta ohjelmasta
mainittakoon: vastaanottimet, kaukokäynnistyslaitteet, merkinantolaitteet, linjavaihteet, tasasuuntauslaitteet, labo'ratoriolaitteet jne. Tuotannon lukumääräisyydestä saanee kuvan esim. viime vuoden vuosikertomuksesta, jossa esitetäärr
valmistuneina päätöinä: 6 kpl 1 kW kaksiaaltoisia ilmailupitkäaaltolähettimiä, 3 kpl 1 kW ilmar*
luradiomajakoita, 1 kpl pikaliikennevastaanotin,
1 kpl 20 kW lyhytaaltolähetin, 2 kpl 5 kW pitkäaaltolähetintä kokeilukuntoon, 1 kpl anodimoduloitu lyhytaaltolähetin kokeilukuntoon. Muille
kuin posti- ja lennätinhallitukselle on radiotyöpaja
rakentanut laitteita vain poikkeustapauksessa.
Posti- ja lennätinhallitukselle on keskitetty
ai,u
ar
a d,i o
-
et.
kaiken siviiliradiotoirninnan:r ual.uontct. Se mvöntää radiolaitteille käyttöluvat suorittamiensaieknillisten tarkastusten jälkeerr, määrittelee lupaehdot ja suo,rittaa liikenteen tarkkailua. Lisäksi iarjestetään tarvittaessa radiosähköttäjäkursseja,
joitten loppututkinnossa on kurssilaisilla tilaisuus
suorittaa II luokan kansainvälinen radiosähköttäiätutkinto. Viimeinen radiosähköttäjäkurssi päättyi kevääIlä 1948 ja seuraava on tarkoitus äloittaa tänä syks5zpf,. I luokan kansainvälisen radiosähköttäjän tutkintoja sekä radiopuhelimenhoitajan tutkintoja pidetään niitä haluaville. Suoritetusta tutkinnosta annetaan asianomaisille vastaava pätevyystodistus. Vuoden 1948 tilasto osoittaa suoritetun 158 laivaradiokatsastusta ja 1J
ilma-aluskatsastusta. Amatöörilupia on myönnetty v. 1948 147 kpl. Lupakirjoja kauppalaivoille
on annettu 77 kpl. ja puutavarayhtiöitten hinaajille 29 kpl. Yleisen radiopuhelimenhoitajan tutkinnon on suorittanut 67 henkilöä ja rajoitetun
radiopuhelimenhoitajan tutkinnon 2 henkilöä. II
luokan kansainvälisen radiosähkOttäjan tutkinnon on suorittanut 48 henkilöä ja I luokan 13 hen,
kilöä. Vertauksen vuoksi mainittakoon .että kaikkiaan on suoritettu yli 800 radiopuhelimenhoita-
&'r,,å e:S
qrtrtr.ffi
,'s,l
i.rfi
alfirl
atr}al
Kuva
Z0
12.
kW lyhytaaltoliihetzn L-200.
23
YLI-INS. P. HELLIIER;
Kantoaaltoiäriestelmien käyttö avoiohto'
verkostoSsamme
Avojohdoilla on viime vuosina, pääasiallisesti
taloudåilisista syistä ruvettu käyttämään yhä
korkeampia jaksolukuja. Taajuudesta 3.00010.000 hz on siirrytty ensiksi 30.000 hz:iin, sitten
eräissä tapauksissa 60.000 hz, mutta viime aikoina
noin 150.000 lnz. Samalla parilla toimivien yhteyksien lukumäärä on vastaavasti kasvanut
1,5:'sta 2,5:een, 4:ään, 7:ään ja 16:een. Mutta suurennettu j:aksolukua,lue asettaa useimmite'n lisävaatimuksia johto'rakenteelle. Tarkastakaamme
mitkä johtojen ominaisuuksista on erikoisesti
otettava huomioo'n.
Johdon uaimennus. Suurentunut vaimennus
tietää, että s,uuntasuodattimet on rakennettava
tarkemmin kuin aikaisemmin. Suurentunut vaimennus myös pienentää vahvistinasemien keskimääräistä välimatkaa. On nimittäin katsottu sopivaksi rajoittaa johtoon kytkettävä teho (jännite- ja virtataso johdon päässä saa o,lla enintään
+ 1,75 N). Toisaalta rajoittavat ulkopuoliset häi2,5
riöjännitteet pienimmän tason tulopuole'Lla
6 N:n välille. Vahvistinasemien välisen
johdon vaimennus saa täten oIIa, enintään 4,25
7,75 N.
- Vaimennuksen
ko,mpensoiminen vahvistimien
avulla on nykyään helppoa. Valitettavasti ei johdon vaimennus ole muuttumaton, va,an on se
riippuvainen säästä. Vahvistusta o'n tämän
takia muutettava joko käsin tai siten, että er'äs
tai eräät johdon kautta kulkevat tarkistusvirrat
jan tutkintoa, n. 350 II luokan ja n. 200 I luokarr
kansainvälisen radiosähköttäjän tutkintoa.
Tällaisen lyhyen artikkelin puitteissa ei luonnollis'esti o,Ie mahdollisuutta antaa täydellistä kuvaa posti- ja lennätinhallituk,sen hoitamasta ra-
diotoiminnasta. Sitäpaitsi edellä oleva selostus
koskee juuri nykyhetken tilannetta. Toiminnarr
kehittyessä ja aaltopulan muodostuessa jo sellaiseksikin, mitä se nykyään on, on radioasemille ja
niitten lähettimille asetettu yhä kasvavia kansainvälisiä vaatimuksia. Näiden täyttämiseksi joudutaan uusimaan ja täydentämään vanho,ja laitteita.
Yhä uusien suorien radiosähkösano,ma- ja 'puheluliikenteitten avaaminen on tärkeää, jotta kalliit kaapelimaksut väIi1lä olevien maitten hyväksi
jäisivät pois ja arvokasta ulkornaanvaluuttaa täten säästyisi. Kaikkeen tähän nopeasti kehittyvä
radiotekniikka tarjoaa jatkuvasti uusia mahdoLlisuuksia. Näitten huo,mioiminen ja Suomen oloihin soveltamine,n on eräs posti- ja lennätinhallituksen radiokonttorin päätehtävis,tä, jo,nka se voi
hoitaa ainoastaan riittävien määrärahojen ja vilkkaan kansainvälisen ammattiasioita koskevan ajatustenvaihdo,n avulla.
2+
säätävät välivahvistimien vahvistusta. Esimerkkinä voidaan mainita, että 30,000 hz:lla muuttuu
vaimennus 6 mN kilometriä kohden, , kun sää
muuttuu kuivasta säästä sadeilmaksi. 300 km matkalla on muutos siis 1.8 N; ja johdon vaimennus
vastaavasti 3.0 ja 4.8 N.
Vaimennusarvo ei sanottavasti muutu jos johtimien välinen etäisyys muutetaan. Ylikuulumissyistä pyritään kuitenkin pienentdmään k.o. etäisyyttä siihen minimiin, jonka johtimien kosketusvaara mädrää.
Vaimennusta, etenkin suurilla jaksoluvuilla,
voidaan kuivalla säällä ja sadeilmalla jossain määrin pienentää käyttämällä eristimiä, joiden muoto
on sopiva ja jotka on valmistettu sellaisesta ai*
neesta, jonka sähköiset häviöt ovat pienet. Tä11ä
seikalla ei kuitenkaan Suomessa ole erikoisen
suurta merkitystä, sillä suurin vaimennus es'iintyy meillä huurteella, jolloin johdon vaimennus
ei paljoakaan riipu eristirnien aineesta ja laadusta,
vaan jääkerroksessa esiintyvistä sähköisistä häviöistä.
Auojo'h,don aal,touastus on verrattain riippumaton jaksoluvusta. Laitteiden, sisääntuontikaapeIeiden ja laitteiden sovittaminen ei aiheuta teknillisiä vaikeuksia vaikkakin eräissä tapauksissa,
johtuen sisääntuontikaapelin aaltovastuksen muutoksesta jaks,olukualue on jaettava kahteen osaan.
TäIIöin ohjataan äänijaksoiset ja kolmikanavaisen virrat yhtä kaapeliparia pitkin, 12-kanavaisen virrat toista kaapeliparia pitkin.
Yl,ikuuluminen. Kaikki pitkän matkan kantoaaltojärjestelmät käyttävät joko eri jaksoaluetta
toiseen tai toiseen suuntaan tai samaa aluetta,
mutta suunnat kahdelle eri parille kytkettyinä.
Edellisessä tapauksessa kohdistuu päähuornio
kaukopäässä esiintyvään ylikuulumiseen, jälkimmäisessä lähipäässä esiintyvään.
Kaukopäässä esiintyy ylikuulumista monesta
eri syystä, sillä häiriöteho voi edetä joko samaan
tai vastakkaiseen suuntaan kuin häiritsevä aalto.
Sen lisäksi siirtyy varsin huomattava teho vieraan, niin kutsutun kolmannen johdon kautta.
Tämä kolmas johto voi olla joko parijohto tai
johdinyhdistelmä, esimerkiksi nelikierreyhteys.
Asiaan ei vaikuta, onko tämä kolmas johto käytössä vai ei
molemmissa tapauksissa voi tehoa
johdosta häirittyyn johtoorr
siirtyä häiritsevästä
kolmannen johdon välityksellä.
Yksinkertaisin teho,nsiirto on se, missä tehonsiirron suunta häiritsevässä ja häirityssä johdossa
ovat samat. Teho'nsiirto on kuite,nkin pieni, sillä
sähköisen ja magneettisen kentän vaikutukset
kumoavat melkein kokonaan toinen toisensa.
Mikäli häiritsevän ja häirityn aaltoliikkeen kulkusuunnat ovat vastakkaisia, siirtyy huomatta-