Liikennemerkkien käyttö kaduilla
Liikennemerkkien käyttö kaduilla TEKIJÄT Anna-Liisa Tarvainen Mikko Karhunen Jussi Salminen Tuomas Österman Hannu Laine Jouni Korhonen Markku Setälä Jyrki Ojanen Silja Siltala KUVAT Leena Kalalahti KANSIKUVA Marketta Tanskanen 2. tarkistettu painos ISBN 978-952-213-862-0 (nid.) ISBN 978-952-213-863-7 (pdf ) © Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Painopaikka: Miktor Oy Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti www.kunnat.net/kirjakauppa Tilausnumero 509381 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711 Faksi 09 771 2291 www.kunnat.net Liikennemerkkien käyttö kaduilla Esipuhe 1. painokseen Tässä ”Liikennemerkkien käyttö kaduilla” -oppaassa käsitellään liikenteen ohjauksen merkintätapoja katuympäristössä. Opas täydentää tieliikennelainsäädäntöä ja Tiehallinnon antamia yleisiä ohjeita liikennemerkkien käytöstä ottaen huomioon katuliikenteen ja -ympäristön tarpeet. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelijoille ja liikenteen ohjauslaitteiden asettajille. Oppaan tavoitteena on tukea liikenteen ohjauksen suunnittelua ja toteutusta niin, että liikenteen ohjaus erilaisissa liikenneympäristöissä olisi selkeää ja yhtenäistä. Oppaan on laatinut Suomen Kuntaliiton työryhmä. Sen puheenjohtajana on toiminut liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta ja sihteerinä insinööri Jouni Korhonen Helsingin kaupungilta. Työryhmän muina jäseninä ovat olleet vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä, tieinsinööri Mikko Karhunen Tiehallinnosta, insinööri Hannu Laine Helsingin kaupungilta, rakennusmestari Anne-Marita Rainio Tampereen kaupungilta, liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta ja liikenneinsinööri Jyrki Ojanen Kouvolan kaupungilta. Muina asiantuntijoina ovat toimineet lakimies Keijo Kuoppala Helsingin kaupungilta ja komisario Jorma Makkonen Helsingin poliisilaitokselta. Oppaan kirjoittamisesta ja kokoamisesta on vastannut Jouni Korhonen ja oppaan kuvat ovat piirtäneet Tuula Haglund ja Leena Kalalahti Helsingin kaupungilta. Opasluonnoksesta pyydettiin kommentit seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö, Ajoneuvohallintokeskus, Liikenneturva, Autokoululiitto, Espoo, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Imatra sekä valmistelutyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden taustayhteisöt (LVM, Tiehallinto, Helsinki, Tampere, Pori, Kouvola, Kuntaliitto, Helsingin poliisilaitos, Helsingin pysäköintipalvelukeskus). Helsingissä 1.2.2006 Silja Siltala liikenneinsinööri Suomen Kuntaliitto Esipuhe 2. painokseen Tähän oppaan 2. tarkistettuun painokseen on korjattu säädöksiin tulleita muutoksia ja tehty joitakin tarkistuksia tekstiin ja kuviin. Oppaaseen on lisätty uusi pihakadun ja kävelykadun merkitsemistä käsittelevä kohta. Opasta voidaan käyttää apuna soveltuvin osin myös yksityisten alueiden liikenteen ohjauksen suunnittelussa. Oppaan tarkistuksen on tehnyt Suomen Kuntaliiton työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, yli-insinööri Mikko Karhunen ja yli-insinööri Jussi Salminen liikenne- ja viestintäministeriöstä, liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta, liikenneinsinööri Hannu Laine ja liikenneinsinööri Jouni Korhonen Helsingin kaupungilta, liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta ja liikenneinsinööri Jyrki Ojanen Kouvolan kaupungilta. Tarkistustyötä on koordinoinut liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta. Oppaan isoimmista muutoskohdista pyydettiin kommentteja seuraavien tahojen asiantuntijoilta: Poliisihallitus, Helsingin poliisi, Autokoululiitto, Liikenneturva sekä Joensuun, Jyväskylän, Järvenpään, Oulun, Rauman ja Tampereen kaupungit. Helsingissä 31.5.2012 Silja Siltala liikenneinsinööri Suomen Kuntaliitto 3 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Förord till 1:a upplagan I denna handbok behandlas olika sätt att märka ut trafikregleringen i gatumiljön. Handboken kompletterar vägtrafiklagstiftningen och Vägförvaltningens allmänna anvisningar för användningen av vägmärken. Handboken är i första hand avsedd för dem som planerar trafikregleringen i kommunerna och dem som anlägger trafikanordningar. Målet är att stödja planeringen och genomförandet av trafikregleringen så att den är klar och enhetlig i olika trafikmiljöer. Handboken har tagits fram av en arbetsgrupp vid Finlands Kommunförbund. Ordförande för arbetsgruppen är trafikingenjör Silja Siltala vid Kommunförbundet och sekreterare är ingenjör Jouni Korhonen från Helsingfors stad. Övriga medlemmar i arbetsgruppen är Anna-Liisa Tarvainen, äldre regeringssekreterare vid kommunikationsministeriet, Mikko Karhunen, vägingenjör vid Vägförvaltningen, Hanne Laine, ingenjör vid Helsingfors stad, Anne-Marita Rainio, byggmästare i Tammerfors stad, Markku Setälä, trafikingenjör i Björneborgs stad och Jyrki Ojanen, trafikingenjör i Kouvola stad. Andra sakkunniga är Keijo Kuoppala, jurist vid Helsingfors stad och Jorma Makkonen, kommissarie vid Helsingfors polisinrättning. Jouni Korhonen har ansvarat för arbetet med att sammanställa och skriva handboken och Tuula Haglund och Leena Kalalahti vid Helsingfors stad har gjort illustrationerna till handboken. Kommentarer om utkastet till handbok begärdes av följande instanser: miljöministeriet, inrikesministeriet, Fordonsförvaltningscentralen, Trafikskyddet, Finlands Bilskoleförbund, Esbo, Hyvinge, Joensuu, Jyväskylä, Träskända, Imatra och beredningsgruppens medlemmars och sakkunnigas organisationer (kommunikationsministeriet, Vägförvaltningen, Helsingfors, Tam-merfors, Björneborg, Kouvola, Kommunförbundet, Helsingfors polisinrättning, Helsingfors stads parkeringsavdelning). Helsingfors 1.2.2006 Silja Siltala trafikingenjör Finlands Kommunförbund Förord till 2:a upplagan Den 2:a reviderade upplagan av handboken innehåller ändringar som gjorts i olika lagar och en del ändringar i texten och bilderna. I handboken har införts ett nytt stycke om märkning av gårdsgator och gågator. Handboken kan i viss utsträckning användas som hjälp också vid planeringen av trafikregleringen på privata områden. Handboken har reviderats av en arbetsgrupp vid Finlands Kommunförbund bestående av regeringsrådet Anna-Liisa Tarvainen, överingenjör Mikko Karhunen och överingenjör Jussi Salminen vid kommunikationsministeriet, Tuomas Österman, trafikstyrningsexpert vid Trafikverket, trafikingenjör Hannu Laine och trafikingenjör Jouni Korhonen, Helsingfors stad, trafikingenjör Markku Setälä, Björneborgs stad och trafikingenjör Jyrki Ojanen, Kouvola stad. Trafikingenjör Silja Siltala vid Finlands Kommunförbund har koordinerat revideringsarbetet. De största ändringarna bad vi följande instanser kommentera: Polisstyrelsen, Helsingfors polis, Bilskoleförbundet, Trafikskyddet och Joensuu, Jyväskylä, Raumo, Tammerfors, Träskända och Uleåborg stad. Helsingfors den 31.5 2012 Silja Siltala trafikingenjör Finlands Kommunförbund 4 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Sisältö Esipuhe........................................................................................................................... 3 Förord............................................................................................................................. 4 1 1 Kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelusta ja päätöksenteosta.................. 7 Planering och beslutsfattande i kommunernas trafikreglering................. 11 2 Liikennemerkkien sijoittaminen katutilaan.................................................. 15 3 Suojateiden merkitseminen........................................................................... 18 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 Ohjemerkki 511 Suojatie.......................................................................................18 Merkin 511 koko...................................................................................................18 Merkin 511 kaksipuolisuus ja kuvio.......................................................................18 Merkkien 511 lukumäärä ja sijoittelu.....................................................................19 Suojateiden merkitseminen liikenneympyrässä.......................................................28 4 Jalkakäytävien ja pyöräteiden merkitseminen............................................ 31 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 Määräysmerkit 421–425 ja 427.............................................................................31 Pyörätien jatke.......................................................................................................32 Määräysmerkkien 421–425 sijoittelu.....................................................................32 Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkintöjä................................................................38 Pyöräkaista ja pyöräilijän odotustila.......................................................................40 Mopoilun salliminen pyöräteillä.............................................................................43 Ratsastustie............................................................................................................43 Puistokäytävien ja ulkoiluteiden merkitseminen.....................................................44 Kiinteistölle ajon järjestäminen jalankulku- ja pyöräliikenteen reitin kautta...........45 5 Yksisuuntaisten katujen merkitseminen...................................................... 47 5.1 Ohjemerkki 551 Yksisuuntainen tie.......................................................................47 5.2 Kieltomerkki 331 Kielletty ajosuunta.....................................................................47 5.3 Erityistapauksia......................................................................................................49 6 Ajorajoitusten merkitseminen........................................................................ 54 6.1 6.2 6.3 Läpiajokiellot ........................................................................................................54 Tiettyjä ajoneuvoryhmiä koskevat ja tiettynä aikana voimassa olevat ajorajoitukset.........................................................................................................58 Tontille ajon ja huoltoajon salliminen....................................................................60 7 Pysäyttämis- ja pysäköintikieltojen sekä pysäköintialueiden merkitseminen................................................................................................. 62 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 Kieltomerkit 371 ja 372.........................................................................................62 Merkkien 371 ja 372 lisäkilvet...............................................................................66 Kieltomerkit 373 Pysäköintikieltoalue ja 374 Pysäköintikieltoalue päättyy.............70 Muita liikennemerkkejä tai säännöksiä, jotka sisältävät pysäyttämis- tai pysäköintikiellon tai -rajoituksen...........................................................................74 Ohjemerkit 520, 521 ja 521 a – 521 c...................................................................75 Maksullisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen merkitseminen.....82 Eräitä pysäköinnin merkitsemisen erityistapauksia.................................................86 8 Linja-autokaistojen, pysäkkien ja joukkoliikennekatujen merkitseminen................................................................................................. 89 8.1 Linja-autokaistan merkitseminen...........................................................................89 8.2 Väyläkohtaisen linja-autokaistan merkitseminen....................................................89 5 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 8.3 8.4 8.5 8.6 8.7 Risteyskohtaiset linja-autoliikenteen erityisjärjestelyt..............................................92 Ajokaistakohtainen viitoitus linja-autokaistalla.......................................................92 Linja-auton pysäkkien merkitseminen....................................................................95 Joukkoliikennekatujen merkitseminen...................................................................97 Linja-autokaistojen ja linja-auton pysäkkien tiemerkinnät......................................99 9 Ryhmityksen merkitseminen....................................................................... 100 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 Määräysmerkit 412–415 Pakollinen ajosuunta.....................................................100 Opastusmerkit.....................................................................................................100 Ryhmityksen osoittaminen ajokaistakohtaisin merkein........................................101 Ryhmityksen osoittaminen ajoradan sivussa olevin merkein.................................103 Merkeissä 412–415 käytettävät nuolikuviot.........................................................105 10 Etuajo-oikeuden ja väistämisvelvollisuuden merkitseminen.................. 106 10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 10.7 10.8 Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 211, 212, 231 ja 232.......................................106 Väistämisjärjestelyjen merkitseminen...................................................................108 Kääntyvän suunnan merkitseminen etuajo-oikeutetuksi.......................................110 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen ajoradan ja pyörätien risteyksissä............112 Tieliikennelain 14 §:n 3 ja 4 momentin mukaisen väistämisvelvollisuuden korostaminen ......................................................................................................116 Liikenneympyrän väistämisjärjestelyjen merkitseminen........................................117 Merkin 232 Pakollinen pysäyttäminen käyttö......................................................118 Väistämisjärjestelyjen muuttaminen.....................................................................119 11 Nopeusrajoitusten merkitseminen......................................................................... 120 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 11.6 11.7 11.8 Rajoitusmerkit 361, 362, 363 ja 364 sekä ohjemerkit 571, 572, 573, 574, 575 ja 576............................................................................................................120 Katukohtaisen 60 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen..................................122 Katukohtaisen 30 km/h tai 40 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen...............123 Nopeusrajoitusalueen merkitseminen...................................................................123 Nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman rajalla..............................................123 Vaihtuvan nopeusrajoituksen merkitseminen.......................................................124 Enimmäisnopeussuositus.....................................................................................125 Hidasteiden merkitseminen.................................................................................131 12 Pihakadun ja kävelykadun merkitseminen................................................ 133 12.1 Pihakadun merkitseminen....................................................................................133 12.2 Kävelykadun merkitseminen................................................................................135 13 Lisäkilpien käyttö........................................................................................... 139 13.1 13.2 13.3 13.4 13.5 Säännökset...........................................................................................................139 Ajoneuvoryhmien osoittaminen...........................................................................141 Voimassaoloaikojen ja aikarajoituksen osoittaminen.............................................143 Lisäkilpien yhdistäminen.....................................................................................144 Lisäkilpien keskinäinen järjestys...........................................................................146 Liitteet Liite 1. Lyhenteet ja piirustusmerkinnät.........................................................................147 Liite 2. Liikenteen ohjauksen suunnittelua koskevia ohjeita............................................148 6 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 1 Kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelusta ja päätöksenteosta Lainsäädäntö ja ohjeet Liikenteen ohjausta säätelevät keskeisimmin seuraavat lait, asetukset ja päätökset: • • • • Tieliikennelaki (TLL) Tieliikenneasetus (TLA) Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (LMp) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (LVMa) Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä tieliikenneasetuksessa säädetään. Liikennemerkillä on se merkitys, joka sille asetuksessa annetaan nimellä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä. (TLA 3 ja 10 §) Liikennemerkit jaetaan varoitusmerkkeihin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkeihin, kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohjemerkkeihin, opastusmerkkeihin ja lisäkilpiin. Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä. /TLA 11 §/ Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Liikennevirasto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. /TLL 50 §/ Liikenteen ohjauksen suunnitteluun saattavat vaikuttaa myös muut säädökset, esimerkiksi asetus ajoneuvon käytöstä tiellä ja maastoliikennelaki. Liikenteen ohjauksen suunnittelua varten on laadittu myös erilaisia ohjeita. Liikennevirastolla on oma ohjeistonsa, joiden luettelo ja suuri osa ohjeista löytyy Liikenneviraston nettisivuilta www.liikennevirasto.fi. Eri osapuolten yhteistyössä on myös laadittu liikenteen ohjauksen suunnittelua helpottavia ja yhtenäistäviä oppaita, joista on luetteloa tämän oppaan liitteenä 2. Kuntien tehtäviä liikenteen ohjauksessa Liikenteen ohjauslaitteen asettaa maantielle tienpitoviranomainen. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, [rakennuskaavatielle,] torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen. Taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä päättää kunta kuultuaan maanteiden osalta tienpitoviranomaista. Sanotun liikennemerkin asettaa maantielle tienpitoviranomainen, muulle tielle kunta. 7 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Rautatien tasoristeysmerkin sekä liikennevalot ja sulku- ja varoituslaitteet tasoristeykseen asettaa rautatien kunnossapitäjä. /TLL 51 §/ Liikenteen ohjauslaittein voidaan yleisesti liikenteelle tarkoitettu katu[, rakennuskaavatie] ja muu asema[- tai rakennus]kaavan mukainen liikenneväylä varata kokonaan tai osaksi liikenteellisiin erityistarkoituksiin. Tällöin on välttämätön huoltoajo ja muu siihen verrattava liikenne sallittava tarvittavassa laajuudessa. /TLL 52 §/ Liikenteen ohjauksen suunnittelu Ennen varsinaista liikenteen ohjauksen suunnittelua on jo tehty lukuisia siihen ratkaisevasti vaikuttavia päätöksiä. Monet liikennejärjestelyihin, liikennemääriin ja kulkumuotojen valintaan vaikuttavat seikat ratkaistaan jo yleiskaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tasolla. Liikenneverkon jäsentelyä ja käyttöä koskevat yleissuunnitelmat kuten katuluokitus, pyörätieverkko, joukkoliikenneverkko, erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden reitit ja pysäköintiperiaatteet, auttavat yhtenäistämään ja selkeyttämään liikennejärjestelyjä koko kunnan alueella ja helpottavat liikenteen ohjauksen järjestämistä. Liikenteen ohjauksen johdonmukaisuutta voidaan lisäksi turvata laatimalla koko kuntaa tai ainakin laajahkoja alueita koskevia liikenteen ohjauksen periaatteita ja yleissuunnitelmia, esimerkiksi nopeusrajoitussuunnitelma, viitoitussuunnitelma, väistämisvelvollisuusperiaatteet ja liikenteen rauhoittamisperiaatteet. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisemmin maankäytön sijoittuminen suhteessa liikenneväyliin, katujen ja pyöräteiden asema liikenneverkossa ja katualueiden rajat. Liikennesuunnitelmassa pohditaan katujen poikkileikkaukset, liittymäjärjestelyperiaatteet ja jalkakäytävien ja pyöräteiden sijoittuminen. Asemakaava ja liikennesuunnitelma ovat liikenteen toimivuuden ja sen ohjauksen kannalta avainasemassa. Niissä tehdyt ratkaisut määrittelevät liikennejärjestelyjen pohjan ja tarvittavan liikenteenohjauksen määrän. Tässä vaiheessa tehtyjä virheitä on vaikea enää korjata liikenteen ohjauksen keinoin. Sen vuoksi on tärkeää, että kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa. Kaavoitusprosessiin kuuluu olennaisena osana maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa. Tällä menettelyllä mm. maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen ja työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Vastaavaa menettelyä noudatetaan myös katusuunnitelmaa valmisteltaessa, jollei osallistumismahdollisuutta katusuunnitelman valmisteluun ole jo toteutettu kaavoituksen tai muun laajemman alueen suunnittelun yhteydessä. Kun käytettävissä on hyvin tehdyt liikenteen yleissuunnitelmat ja asemakaava, voidaan niiden perusteella laatia toimiva katupiirustus ja liikenteen ohjaussuunnitelma. Liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden sijoittamisessa noudatetaan säädösten määrittämiä käyttöperiaatteita ja sovelletaan liikenteen ohjauksen yhtenäistämiseksi laadittuja julkaisuja kuten Liikenneviraston Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä ja tätä Kuntaliiton opasta Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Liikenteen ohjaussuunnitelmat perustuvat yleensä asemakaavaan ja katusuunnitelmaan ja niiden suunnitteluprosessissa mietittyihin ratkaisuihin, jolloin erillistä osallistumismenettelyä ei enää tarvita. Vanhoilla kaava-alueilla liikenteen ohjaussuunnitelmalla voi kuitenkin olla alueellisesti laajoja tai muuten huomattavia vaikutuksia liikenteen järjestämiseen, jolloin on syytä harkita osallistuvaa suunnittelua, jossa osallisilla on mahdollisuus jo valmisteluvaiheessa esittää mielipiteensä suunnitelmaan. 8 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Päätöksenteko ja muutoksenhaku Liikenteen ohjaussuunnitelmat käsitellään kunnassa normaalin kunnallisen päätöksentekotavan mukaisesti (Kuntalaki). Toimielinten johtosäännöissä määritellään kullekin päätöstasolle sopivat tehtävät. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Lausunnonannon käytännön menettelytavoista kunta sopii paikallisen poliisiviranomaisen kanssa. Yleensä liikenteenohjaus pohjautuu kaavoitukseen ja katusuunnitteluun sekä säädösten ja yleisohjeiden määrittämiin käyttöperiaatteisiin, jolloin suurin osa tavanomaisista liikenteen ohjaussuunnitelmista voidaan delegoida hyväksyttäväksi sopivalla virkamiestasolla (esim. suunnittelupäällikkö, liikennesuunnittelupäällikkö, kaupungininsinööri, tekninen johtaja). Alueellisesti laajat tai erityispiirteitä sisältävät liikenteen ohjaussuunnitelmat ja yleissuunnitelmat voidaan viedä hyväksyttäväksi lautakuntatasolle (esim. tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, yhdyskuntalautakunta, rakennus- ja kiinteistölautakunta). Joitakin laajavaikutteisia ja periaatteellisesti merkittäviä liikenteen ohjaussuunnitelmia voidaan katsoa tarpeelliseksi käsitellä kaupungin/kunnanhallituksen tai jopa valtuuston tasolla. Tällaisia voisivat olla kaavoitukseen verrattavat ratkaisut, kuten liikenneväylän varaaminen erityistarkoituksiin (esim. kävelykatu-, joukkoliikennekatusuunnitelmat). Kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä niiden alaisen virkamiehen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta suoraan valittamalla. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle toimielimelle ja virkamiehen päätöksestä asianomaiselle lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Jos kunnanhallitus on kuntalain 51 §:n nojalla ottanut lautakunnan tai sen alaisen virkamiehen päättämän asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oikaisuvaatimus käsiteltävä kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla yleensäkin on oikeus tehdä kunnallisvalitus. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liikennemerkit kaupunkikuvassa Liikennemerkit ja muut liikenteenohjauslaitteet sijoitetaan liikenneympäristöön tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Sijoittamisessa on otettava huomioon lainsäädännössä annetut määräykset eri merkkien ja merkintöjen käytöstä ja sijoittamisesta. Suomen liikenteen ohjauksessa noudatetaan periaatteita, jotka on sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Näistä tärkein on Liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus. Säädösmääräysten lisäksi käytetään liikenteenohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa apuna Liikenneviraston julkaisua Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä ja tätä Kuntaliiton opasta. Näillä ohjeilla pyritään tukemaan liikenteenohjauksen toteutusta niin, että liikenneympäristön merkinnät ja muu ohjaus ovat mahdollisimman selkeitä ja yhtenäisiä eri puolella maata. 9 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Liikennemerkkien tarkoitus on ohjata ja opastaa liikenneympäristössä liikkujaa toimimaan liikenneympäristön ja muiden kulkijoiden kannalta toivotulla tavalla. Sen vuoksi merkkien tulee olla hyvin havaittavissa ja yksiselitteisesti tulkittavissa. Merkit tulee sijoittaa niin, että niiden näkyvyys on hyvä, mutta ne eivät itse saa olla näkemäesteinä. Liikennemerkit ovat osa kaupunkikuvaa. Sen vuoksi on tärkeä, että liikennemerkkien suunnittelussa ja niiden sijoittamisessa otetaan huomioon sen liikenne- ja kaupunkiympäristön tarpeet ja vaatimukset, mihin niitä ollaan sijoittamassa. Liikennemerkkien tulee toisaalta erottua, jotta ne voivat ohjata liikennekäyttäytymistä oikein, toisaalta ne eivät saa hallita koko kaupunkikuvaa. Seuraavia yleisperiaatteita on hyvä noudattaa: • Liikennemerkkejä ei saa olla liikaa, jotta käyttäjä ehtii havaita ja ymmärtää merkin viestin. • Liikennemerkin tarvetta harkittaessa selvitetään myös muut mahdolliset tavat hoitaa merkin viesti, esimerkiksi parantamalla ja selkeyttämällä liikenneympäristöä. • Liikenneympäristön rakenteellisten ratkaisujen ja liikennemerkkien ohjauksen tulee tukea toisiaan ja antaa liikkujalle samansuuntainen viesti. • Liikennemerkki on tarpeeton ja joskus jopa kielletty, jos kielto tai rajoitus perustuu lain säännökseen (LMp 17 §). • Samalla katuosuudella käytetään yhtenäistä merkintä- ja merkkien sijoittamistapaa. • Liikennemerkit asennetaan huolellisesti. Liikennemerkkien kunnossapidossa huolehditaan, että liikennemerkit säilyvät puhtaina ja hyväkuntoisina ja pysyvät suorassa. • Liikennemerkkien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös liikenneympäristön esteettömyystarpeet ja -vaatimukset. Liikennemerkit sijoitetaan yleisimmin omiin pylväisiinsä, joiden tulee olla harmaita (LMp 12 §). Erilaisissa käyttötilanteissa voidaan käyttää muitakin kiinnitysjärjestelmiä ja hyödyntää myös olemassa olevia valaisinpylväitä tai muita rakenteita. Liikenteen ohjauslaitteeseen tai sen kannattajaan ei kuitenkaan saa kiinnittää mitään, mikä ei vastaa laitteen tarkoitusta tai mikä vaikeuttaa liikenteen ohjausta (LMp 4 §). Rakenteiden kaupunkikuvallinen ja kalustuksellinen asema tulee myös tarkistaa ja ottaa merkkien sijoittamisessa huomioon. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen käyttää normaaleja pienempiä liikennemerkkejä: Pienikokoisia merkkejä voidaan käyttää, jollei jäljempänä toisin määrätä, muusta liikenteestä erillään olevalla jalkakäytävällä ja pyörätiellä, moottorikelkkailureitillä sekä sellaisessa taajaman osassa, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h tai sitä alempi ja milloin pienikokoisten merkkien käytölle on erityisiä ympäristöllisiä syitä. /LMp 6 §/ Pienet liikennemerkit soveltuvat ympäristöllisistä syistä esimerkiksi keskustan kävely- ja torialueille, vanhoihin ja historiallisiin ympäristöihin ja muillekin alueille, jossa katutilat ovat kapeat ja pienipiirteiset. Liikennemerkkien näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ei saa estää mainoksilla tai muilla vastaavilla: Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen ohjauslaitetta. Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen, joka on asetettu 1 tai 2 momentin säännösten vastaisesti. /TLL 56 §/ Yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tällaisen valon tai mainoksen käyttäjän on poliisin kehotuksesta viipymättä poistettava valo tai mainos. /Järjestyslaki 6 §/ 10 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 1 Planering och beslutsfattande i kommunernas trafikreglering Lagstiftning och anvisningar Trafikregleringen regleras huvudsakligen av följande lagar, förordningar och beslut: • • • • Vägtrafiklagen Vägtrafikförordningen Trafikministeriets beslut om trafikanordningar Kommunikationsministeriets förordning om trafikljus för vägtrafik För regleringen av trafiken används vägmärken, trafikljus, vägmarkeringar och andra trafikanordningar på det sätt som vägtrafikförordningen fastställer. Ett vägmärke har den betydelse som det ges i förordningen genom benämning, bild och eventuell förklaring. (VägtrafikF 3 och 10 §) Vägmärkena indelas i varningsmärken, märken som anger förkörsrätt och väjningsplikt, förbuds- och begränsningsmärken, påbudsmärken, anvisningsmärken, informationsmärken och tilläggsskyltar. Om det vid regleringen av trafiken behövs ett vägmärke som inte är fastställt i denna förordning, kan en rektangulär skylt med text användas. /VägtrafikF 11 §/ Kommunikationsministeriet kan i försökssyfte fastställa användningen av trafikanordningar som avviker från en förordning av statsrådet eller av kommunikationsministeriet. Trafikverket utfärdar närmare föreskrifter om trafikanordningarnas färg, konstruktion och mått, och kan bevilja undantag från dessa föreskrifter. /VägtrafikL 50 §/ Planeringen av trafikregleringen kan också påverkas av andra författningar, till exempel förordningen om användning av fordon på väg och terrängtrafiklagen. Det finns också olika anvisningar för planering av trafikregleringen. Största delen av Trafikverkets anvisningar och en förteckning över dem finns på Trafikverkets webbsidor www.liikennevirasto.fi. Det finns också handböcker som utarbetats i samarbete mellan olika aktörer för att underlätta och förenhetliga planeringen av trafikregleringen. Dessa räknas upp i bilaga 2 till denna handbok. Kommunernas uppgifter i trafikregleringen Trafikanordning uppsätts på landsväg av väghållningsmyndigheten. Kommunen uppsätter trafikanordning på gata, [byggnadsplaneväg,] torg och annat trafikområde av motsvarande slag. Innan en sådan trafikanordning som är avsedd att vara bestående uppsätts skall kommunen bereda polisen tillfälle att ge utlåtande i ärendet. På annan än i 1 mom. avsedd väg uppsätts trafikanordning av väghållaren, sedan denne fått kommunens samtycke, vilket dock inte utan giltig orsak får förvägras. Samtycke erfordras inte för uppsättande av tillfälliga vägmärken som är behövliga på grund av vägens skick eller arbete som utförs på eller invid vägen. Om användning av vägmärke som anger tätort beslutar kommunen, efter att i fråga om landsvägar ha hört väghållningsmyndigheten. Sådant vägmärke uppsätts på landsväg av väghåll- 11 Liikennemerkkien käyttö kaduilla ningsmyndigheten och på annan väg av kommunen. Vägmärke som anger plankorsning med järnväg samt trafikljus och avstängnings- och varningsanordningar vid plankorsning sätts upp av den som underhåller järnvägen. /VägtrafikL 51 §/ Genom trafikanordningar kan gata [- byggnadsplaneväg] och annan i stads- [eller byggnads]plan angiven trafikled, som allmänt är avsedda för trafik, helt eller delvis reserveras för speciella trafikändamål. Härvid skall oundgänglig servicekörning och annan därmed jämförbar trafik tillåtas i erforderlig utsträckning. /VägtrafikL 52 §/ Planering av trafikregleringen Före den egentliga planeringen av trafikregleringen har redan ett stort antal avgörande beslut fattats. Många faktorer som inverkar på trafikarrangemangen, trafikmängden och valet av trafikform avgörs redan i samband med generalplanen och trafiksystemplanen. Översiktsplaner som gäller trafiknätets struktur och användning såsom gatuklassificering, cykelvägsnät, kollektivtrafiknät, rutter för specialtransporter och farliga ämnen samt parkeringsprinciper bidrar till att förenhetliga, förenkla och underlätta trafikregleringen i hela kommunen. En konsekvent trafikreglering kan dessutom tryggas genom att man utarbetar principer och översiktsplaner för trafikregleringen i hela kommunen eller åtminstone för större områden, till exempel planer för hastighetsbegränsning, skyltningsplaner, principer för väjningsplikt och principer för att dämpa trafiken. I detaljplanen finns mer detaljerade definitioner av markanvändningen i förhållande till trafiklederna, gatornas och cykelvägarnas ställning i trafiknätet och gatuområdenas gränser. I trafikplanen behandlas tvärsektioner av gator, principer för anslutningar och placering av gångbanor och cykelvägar. Detaljplanen och trafikplanen är avgörande för en fungerande trafik och för trafikregleringen. De val som gjorts i dessa planer ger grunden för trafikregleringen och volymen på den trafikreglering som behövs. Det är svårt att genom trafikregleringen korrigera sådana fel som gjorts i det här skedet. Därför är det viktigt med ett regelbundet och fungerande samarbete mellan planläggningen och trafikplaneringen. En viktig del av planläggningen är den växelverkan som markanvändnings- och bygglagen fastställer vid beredningen av en plan. Genom detta förfarande har bland andra markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och uttala sin åsikt om saken. Ett motsvarande förfarande tillämpas också vid beredningen av gatuplaner, om inte möjligheten att delta i beredningen av en gatuplan har getts i samband med planläggningen eller planeringen av ett annat större område. När man har tillgång till välgjorda översiktsplaner för trafiken och en detaljplan kan man utifrån dem utarbeta en fungerande gaturitning och trafikregleringsplan. Vid placering av vägmärken och andra trafikanordningar iakttas de principer som anges i författningarna och tillämpas publikationer som utarbetats i syfte att förenhetliga trafikregleringen, såsom Trafikverkets allmänna anvisningar för användningen av vägmärken och denna handbok av Kommunförbundet. Trafikregleringsplaner baserar sig i allmänhet på detaljplanen eller en gatuplan och de lösningar man kommit fram till vid planläggningen, vilket betyder att ingen separat möjlighet till deltagande längre behövs. Inom gamla planområden kan en trafikregleringsplan dock omfatta ett stort område eller annars avsevärt påverka regleringen av trafiken, vilket gör att det finns skäl att överväga deltagande i planeringen så att de delaktiga har möjlighet att redan i beredningsskedet framföra sina åsikter om planen. 12 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Beslutsfattande och ändringssökande Trafikregleringsplaner behandlas i kommunen som normalt kommunalt beslutsfattande (kommunallagen). I organens instruktioner definieras lämpliga uppgifter för varje beslutsnivå. Innan en sådan trafikanordning som är avsedd att vara bestående uppsätts skall kommunen bereda polisen tillfälle att ge utlåtande i ärendet. I fråga om utlåtandet kommer kommunen överens om de praktiska förfarandena med den lokala polismyndigheten. I allmänhet grundar sig trafikregleringen på planläggningen, gatuplaneringen och de principer som anges i författningar och allmänna anvisningar. Därför kan största delen av de vanliga trafikregleringsplanerna delegeras för godkännande till lämpliga tjänstemän (t.ex. planeringschef, trafikplaneringschef, stadsingenjör, teknisk chef ). Trafikregleringsplaner och översiktsplaner som omfattar ett stort område eller har speciella särdrag kan godkännas på nämndnivå (t.ex. tekniska nämnden, stadsplaneringsnämnden, samhällstekniska nämnden, byggnads- och fastighetsnämnden). Det kan anses vara nödvändigt att behandla en del sådana trafikregleringsplaner som har vittgående konsekvenser och är principiellt viktiga i stads-/kommunstyrelsen eller till och med i fullmäktige. Detta gäller bland annat lösningar som kan jämföras med planläggning, såsom att en trafikled reserveras för särskilda ändamål (t.ex. planer för gågator och kollektivtrafikgator). Den som är missnöjd med ett beslut av kommunstyrelsen, en nämnd eller en tjänsteman som lyder under dem kan framställa ett skriftligt rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas direkt genom besvär. Yrkande på rättelse framställs till det organ som fattat beslutet och när det gäller ett beslut av en tjänsteman till den behöriga nämnden. Rättelseyrkandet ska behandlas utan dröjsmål. Om kommunstyrelsen med stöd av 51 § i kommunallagen har tagit upp ett ärende till behandling som en nämnd eller en tjänsteman som lyder under den fattat beslut i, skall yrkande på rättelse i beslutet tas upp till behandling i kommunstyrelsen. Ändring i kommunstyrelsens eller nämndens beslut med anledning av rättelseyrkandet kan sökas genom kommunalbesvär hos förvaltningsdomstolen. Rättelseyrkande får framställas och kommunalbesvär anföras av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part) samt av kommunmedlemmarna. Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också av den som i övrigt har rätt att anföra kommunalbesvär. Ett rättelseyrkande ska framställas inom 14 dagar och kommunalbesvär anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet. Vägmärken i stadsbilden Vägmärken och andra trafikanordningar placeras i trafikmiljön i enlighet med planerna. Vid placeringen måste man beakta lagstiftningens bestämmelser om användningen och placeringen av olika märken och markeringar. Vid trafikregleringen i Finland iakttas principer som man kommit överens om i internationella avtal. Det viktigaste avtalet är konventionen om vägmärken och signaler. Utöver författningsbestämmelserna används också Trafikverkets publikation med allmänna anvisningar för användningen av vägmärken och denna handbok av Kommunförbundet. Med hjälp av dessa anvisningar eftersträvas en trafikreglering där markeringarna och den övriga regleringen i trafikmiljön är så tydlig och enhetlig som möjligt i hela landet. Syftet med vägmärken är att styra och vägleda dem som rör sig i trafikmiljön så att de uppträder på ett sätt som är önskvärt för trafikmiljön och andra trafikanter. Därför bör alla 13 Liikennemerkkien käyttö kaduilla märken vara synliga och entydiga. De bör placeras så att man kan se dem, men så att de inte hindrar sikten. Vägmärkena är en del av stadsbilden. Därför är det viktigt att planeringen och placeringen av vägmärken beaktar behoven och kraven i den trafik- och stadsmiljö där de skall placeras. Vägmärken bör å ena sidan framträda för att de skall kunna styra trafikbeteendet på rätt sätt, men får å andra sidan inte dominera stadsbilden. Det är bra att iaktta följande allmänna principer: • Det får inte finnas så många vägmärken att användaren inte hinner lägga märke till och förstå informationen. • När behovet av ett vägmärke övervägs, utreds också andra möjliga sätt att föra fram informationen, till exempel en bättre och klarare trafikmiljö. • De strukturella lösningarna och regleringen av trafikmärken i trafikmiljön ska stödja varandra och ge likartad information. • Ett vägmärke är onödigt och ibland rentav förbjudet om förbudet eller begränsningen bygger på bestämmelse i lag (17 § i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). • På samma gatuavsnitt används enhetliga sätt att placera märken och markeringar. • Vägmärken monteras omsorgsfullt. I underhållet av vägmärken ser man till att de hålls rena, hela och raka. • Vid placeringen av vägmärken bör man också beakta behov och krav som anknyter till tillgängligheten i trafikmiljön. Vägmärkena placeras i allmänhet på egna stolpar som skall vara gråa (12 § i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). I olika situationer kan vägmärken också fästas på annat sätt och även befintliga lyktstolpar och andra konstruktioner kan utnyttjas. Vid en trafikanordning eller en stödkonstruktion för denna får dock inte fästas någonting sådant som inte motsvarar anordningens ändamål eller som försvårar reglering av trafiken (4 § i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). Man bör också granska hur konstruktioner passar in i stadsbilden och beakta detta vid placeringen. I vissa situationer kan det vara bra att använda mindre vägmärken än normalt: Små märken kan, såvida inte nedan bestäms annorlunda, användas på gångbana och cykelbana, som är avskild från annan trafik, på snöskoterled, samt i sådan del av tätort där körhastigheten är begränsad till 50 km/h eller mindre och då det föreligger särskilda miljöbetingade skäl att använda små märken. /6 § i trafikministeriets beslut om trafikanordningar/ Små vägmärken lämpar sig av miljöbetingade skäl till exempel för fotgängar- och torgområden, gamla och historiska miljöer och även för andra områden där gatuområdena är smala och småskaliga. Vägmärkenas synlighet och effekt får inte hindras genom reklam eller på andra motsvarande sätt: På väg eller i dess omedelbara närhet får inte uppsättas märken, skyltar eller andra anordningar som kan förväxlas med vägmärken eller andra trafikanordningar eller göra det svårare att se dessa. På väg får ej utan tillstånd uppsättas trafikanordning. Polisen eller väghållaren får omedelbart avlägsna anordning som uppsatts i strid med stadgandena i 1 eller 2 mom. /VägtrafikL 56 §/ Det är förbjudet att använda bländande eller vilseledande ljus som äventyrar den allmänna ordningen eller säkerheten eller sådan reklam som påminner om trafikregleringsanordningar eller annars äventyrar säkerheten. På uppmaning av polisen skall den som använder sådana ljus och reklamer utan dröjsmål avlägsna dem. /OrdningsL 6 §/ 14 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 2 Liikennemerkkien sijoittaminen katutilaan Liikennemerkki sijoitetaan yleensä kohtisuoraan sitä liikennesuuntaa vastaan, jonka nähtäväksi se on tarkoitettu. Liikennemerkki ei kuitenkaan saa näkyä muuhun tulosuuntaan siten, että merkin tarkoituksesta saattaa aiheutua väärinkäsityksiä. Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. Tämä määräys ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle sijoitettuja merkkejä. /LMp 7 §/ Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden olla 1,5–3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä tai pyörätiellä kuitenkin 2,0–3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna. Jollei jäljempänä toisin määrätä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta olla enintään 3,5 metriä tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä. Merkin vähimmäisetäisyys ajoradan reunasta on 0,5 metriä. Taajamassa merkki voidaan kuitenkin sijoittaa edellä mainittua lähemmäksi ajoradan reunaa, jos siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Mitä edellä tässä pykälässä määrätään, ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai sulku- ja varoituslaitteeseen sijoitettuja merkkejä. Liikennemerkit on pyrittävä edellä mainittujen mittojen puitteissa sijoittamaan tien poikkileikkaukseen yhtenäisesti samalla tienosalla. /LMp 8 §/ Tien pituussuunnassa tulee liikennemerkkien keskinäisen etäisyyden olla riittävä merkkien havaitsemiseksi ja ymmärtämiseksi. Taajaman ulkopuolella tulee tämän etäisyyden yleensä olla vähintään 50 metriä. /LMp 9 §/ Kuvissa 2.1–2.6 on esitetty liikennemerkkien suositeltava sijainti eräissä katupoikkileikkauksissa. Jos merkki sijoitetaan alle 0,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta, tulee erikseen varmistaa, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa ajoradan sivukaltevuuden, pienen ajokaistaleveyden tai runsaan linja- ja kuorma-autoliikenteen takia. Erityisesti on huomattava, että suojatiemerkit sijoitetaan luvussa 3 esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Selkeyden vuoksi moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuja liikennemerkkejä ei sijoiteta samaan liikennemerkin varteen päällekkäin. Poikkeuksellisesti voidaan moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuja liikennemerkkejä sijoittaa samaan varteen rinnakkain kuvan 2.6 mukaisesti. Kadun pituussuunnassa liikennemerkit on taajamassa sijoitettava niin, että ne ovat riittävän ajoissa havaittavissa eivätkä ne saa peittää toisiaan. Ajoradan yläpuoliset merkit on pyrittävä sijoittamaan vähintään 5,0 metrin korkeuteen, jolloin huomattava osa käytännössä esiintyvistä ylikorkeista erikoiskuljetuksista pystyy kulkemaan merkkien ali. Alle 4,6 metrin alikulkukorkeutta ei kuitenkaan tule käyttää. Erikseen määrätyillä ylikorkeiden erikoiskuljetusten reiteillä merkkien alareunan tulee olla vähintään 20 cm korkeammalla kuin reitille määritelty vapaa alikulkukorkeus. 15 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 2.1 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on 4 metriä tai enemmän, tai kun merkin ei muuten voida katsoa näkyvän riittävän hyvin. Kuva 2.2 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on alle 4 metriä, ja seinässä ei ole näkyvyyttä haittaavia esteitä. Kuva 2.3 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on alle 4 metriä, ja seinässä on näkyvyyttä haittaavia esteitä. 16 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 2.4 Liikennemerkin sijoitus, kun katuun liittyy yli 3,2 metrin levyinen jalkakäytävä, joka ei rajoitu sivuesteeseen. Kuva 2.5 Liikennemerkin sijoitus, kun katuun liittyy kapea jalkakäytävä, joka ei rajoitu sivuesteeseen. Kuva 2.6 Jalankululle ja pyöräilylle sekä moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitetut liikennemerkit voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa samaan varteen rinnakkain. 17 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 3 Suojateiden merkitseminen 3.1 Ohjemerkki 511 Suojatie Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnöillä ole muuta osoitettu, osoittaa suojatien merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. /TLA 19 §/ Merkkiä käytetään joko yhdessä tiemerkintöjen kanssa tai yksin. Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, merkki sijoitetaan tiemerkinnän kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen etureunaa. Ajoradan ulkopuolelle sijoitetun merkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään kaksi metriä. Mikäli näkemät ovat suojatien kohdalla erittäin hyvät, voidaan merkki poikkeuksellisesti sijoittaa sivusuunnassa kauemmaksikin, kuitenkin enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta. Mikäli tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, on merkki sijoitettava tulosuunnan tai ajoradan molemmille puolille. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. Myös merkin peilikuvaa voidaan käyttää. /LMp 21 §/ 3.2 Merkin 511 koko Merkin 511 koko on yleensä 600 x 600 mm. Pienikokoista (400 x 400 mm) merkkiä voidaan käyttää sellaisessa taajaman osassa, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h tai sitä alempi seuraavissa tapauksissa: • Liikennevaloin ohjattuun risteykseen merkityt suojatiet. • Asuntoalueiden tonttikaduille merkityt suojatiet. • Pientaloalueiden kokoojakaduille merkityt suojatiet, jos ajoradan leveys on enintään 7 metriä. • Erityisistä kaupunkikuvallisista syistä. Vaikka mainitut edellytykset olisivatkin voimassa, pienikokoisia merkkejä 511 ei yleensä käytetä seuraavissa tapauksissa: • Ilman liikennevaloja olevat suojatiet siellä, missä on kaksi tai useampia ajokaistoja suuntaansa. • Suojatiet, jotka sijaitsevat muualla kuin risteyksen yhteydessä. 3.3 Merkin 511 kaksipuolisuus ja kuvio Merkin 511 tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. Liikennevalopylvääseen opastimen alapuolelle tai vastaavalla tavalla muuhun pylvääseen kiinnitetyn kaksipuolisen merkin ei voida katsoa näkyvän tien molempiin suuntiin. Näissä tapauksissa on pylvään kummallekin puolelle kiinnitettävä yksipuolinen merkki. Merkissä 511 olevan jalankulkijan kulkusuunta on aina ajoradalle päin. Ajoradalla olevalle korokkeelle sijoitetussa merkissä suunnan tulee normaalitapauksissa olla autoliikenteen tulosuunnalta katsoen oikealle. 18 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 3.4 Merkkien 511 lukumäärä ja sijoittelu Tieliikennelain mukaan suojatie on mahdollista osoittaa joko liikennemerkein tai tiemerkinnöin. Talviolosuhteita, päällystystöitä yms. tilanteita ajatellen suojatiet merkitään yleensä myös liikennemerkein jäljempänä esitettävällä tavalla. Kuvissa 3.1–3.12 on esitetty merkin 511 suositeltavia käyttötapoja. Säännökset sallivat merkin 511 sijoittamisen “suojatien kohdalle” eli ajosuunnassa katsoen jopa sen takareunaan. Tällaisesta sijoitustavasta voi esimerkiksi talviolosuhteissa aiheutua epäselvyyttä pysäköintiä, pysäyttämistä ja suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittamista koskevien säännösten noudattamisessa. Tästä syystä tulee ajoradan oikealla puolella sijaitseva merkki 511 sijoittaa yleensä suojatien etureunan kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen sitä. Säännösten sanamuodosta seuraa, että risteyksen jälkeen olevan suojatien oikealle puolelle ei ole tarpeen asettaa merkkiä 511, jos suojatien kohdalla on korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle sijoitettu merkki 511. Suojatien etureuna on syytä merkitä risteyksen jälkeen seuraavissa tapauksissa: • Kun suojatie on huomattavasti sivussa jalkakäytävän linjasta, ja suojatiellä ei ole koroketta tai suojatien vieressä ei ole erotuskaistaa, joka osoittaisi jalankulkijalle suojatien sijainnin. • Kun risteyksen yli johtaa kyseiseen suuntaa kaksi tai useampia ajokaistoja (kuva 3.7). • Kun korokkeella tai ajoradan vasemmalla puolella oleva merkki ei ole riittävän hyvin havaittavissa. Liikenneministeriön päätöksen tarkoittamia näkemäolosuhteita voidaan pitää erittäin hyvinä, jos sadan metrin matkalla ennen suojatietä ei ajoradalla ole pysäköintiä eikä alle neljän metrin etäisyydellä ajoradan reunasta ole puita, pensaita, mainoksia tai muita näkemäesteitä. Silloin merkki 511 voidaan sijoittaa enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta kahden metrin sijasta. Kuvissa 3.13 ja 3.14 on esimerkkejä merkkien 511 ja 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) sijoittamisesta yhteiseen pylvääseen. Yhdenmukaisuuden takia suositellaan merkki 511 sijoitettavaksi merkin 231 (tai muun samaan pylvääseen sijoitetun merkin) yläpuolelle. Liikennevalopylväässä voidaan merkki 511 sijoittaa valo-opastimen alapuolelle ja toinen samaan pylvääseen sijoitettava merkki sen yläpuolelle valo-opastimen viereen. Merkkiyhdistelmä on asetettava ajosuunnassa suojatien etureunan kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen sitä. Liikenteenjakaja (merkit 417 tai 418) ja merkki 511 voidaan sijoittaan korokkeella samaan pylvääseen. Liikenteenjakaja sijoitetaan alimmaiseksi. Merkin alareunan korkeuden jalankulkutasosta tulee olla 1,8 metriä, jolloin merkkiyhdistelmä ei vaikeuta jalankulkijan havaitsemista suojatiellä. Kuvassa 3.15 on esimerkki liikenteenjakajan ja merkin 511 sijoittamisesta korokkeelle. 19 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.1 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa on alle kahden metrin levyiset jalkakäytävät. Kuva 3.2 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pääsuunnalla on yksi suojatie. 20 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.3 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pää- ja sivusuunnalla on koroke. Kuva 3.4 Merkin 511 sijoittaminen yksisuuntaisen kadun risteykseen. 21 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.5 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pääsuunnalla on erotuskaistat. Kuva 3.6 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa pääsuunnalla on 2 + 1 kaistaa ja koroke. 22 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.7 Merkin 511 sijoittaminen monikaistaiseen risteykseen, jossa kaikilla suunnilla on keskikoroke. Kuva 3.8 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa pääsuunnalla on 1 + 1 kaistaa ja koroke. 23 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.9 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa kaikilla suunnilla on 2 + 1 kaistaa ja keskikoroke. Kuva 3.10 Merkin 511 sijoittaminen keskikorokkein varustettuun T-risteykseen. 24 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.11 Merkin 511 sijoittaminen risteysten välillä olevalle suojatielle 1 +1 -kaistaisella kadulla. Kuva 3.12 Merkin 511 sijoittaminen risteysten välillä olevalle suojatielle 2 + 2 -kaistaisella kadulla. 25 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.13 Merkkien 511 ja 231 sijoitus yhteiseen pylvääseen. Kuva 3.14 Merkkien 511 ja 231 sijoitus liikennevalopylvääseen. 26 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.15 Merkin 511 sijoittaminen korokkeelle. 27 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 3.5 Suojateiden merkitseminen liikenneympyrässä Liikenneympyrän (kiertoliittymän) suojatiet osoitetaan aina merkillä 511. Tulosuunnassa merkki 511 sijoitetaan keskikorokkeelle tai sen puuttuessa ajoradan oikeaan reunaan. Mikäli tulosuunnassa on kaksi ajokaistaa, sijoitetaan merkki 511 tulosuunnan molemmille puolille. Poistumissuunnassa merkki 511 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle suojatien etureunan kohdalle. Liikenneympyrässä voidaan poikkeuksellisesti käyttää kolmea merkkiä samassa varressa. Kuvissa 3.16–3.18 on esitetty merkin 511 suositeltavia käyttötapoja liikenneympyrässä. Kuva 3.16 Merkin 511 sijoittaminen pieneen liikenneympyrään, jossa liittymähaaroilla ei ole korokkeita. 28 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.17 Merkin 511 sijoittaminen yksi ajokaistaiseen liikenneympyrään, jossa liittymähaaroilla on korokkeet. 29 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 3.18 Merkin 511 sijoittaminen liikenneympyrään, jossa tulosuunnalla on kaksi ajokaistaa. 30 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 4 Jalkakäytävien ja pyöräteiden merkitseminen 4.1 Määräysmerkit 421–425 ja 427 Määräysmerkki 421 Jalkakäytävä Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä jalkakäytävää, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muut kuin jalankulkijat ja tieliikennelain 8 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä mainitut tienkäyttäjät eivät saa käyttää merkillä osoitettua jalkakäytävää. Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää. /TLA 18 §/ Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle. /TLL 8 § 2 mom/ Pyörätuolia käyttävään vammaiseen sovelletaan jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Sama koskee vammaista, joka kävelynopeudella kuljettaa käsikäyttöistä tai sellaista moottorikäyttöistä invalidiajoneuvoa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h. Muutoin hänen on noudatettava polkupyöräilijöitä koskevia säännöksiä. /TLL 45 §/ Määräysmerkki 422 Pyörätie Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä pyörätietä, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Muut ajoneuvot eivät saa käyttää merkillä osoitettua pyörätietä. Mopolla ajo pyörätiellä on kuitenkin sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä ’’Sallittu mopoille’’. Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. /TLA 18 §/ Määräysmerkki 423 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. /TLA 18 §/ Määräysmerkit 424 ja 425 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. /TLA 18 §/ 424 425 31 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Määräysmerkki 427 Ratsastustie Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan allekkain asetetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan rinnakkain asetetuilla merkeillä. /TLA 18 §/ 4.2 Pyörätien jatke Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä. /TLA 37 §/ Pyörätien jatke tai sillä ajoradalle merkitty muu ylityspaikka ei anna pyöräilijälle erityisoikeuksia. Normaalit tieliikennelain mukaiset väistämissäännöt ovat voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta. Jatke merkitään aina, kun ylityspaikka pyöräilijöille on tarpeen ja verkollisesti soveliaaksi harkittu. Jatke osoittaa myös autoilijoille ja jalankulkijoille, että pyöräilijä voi ylittää ajoradan. Tapauskohtaisesti valitaan pyörätien jatkeen merkintä joko suojatien reunaan tai keskelle. 4.3 Määräysmerkkien 421–425 sijoittelu Merkit 421–427 sijoitetaan merkin tarkoittaman tien tai tienosan oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti ne voidaan sijoittaa yksinomaan tien tai tienosan vasemmalle puolelle. /TLA 18 §/ Ajoradasta rakenteellisesti erotetulla pyörätiellä tai jalkakäytävällä voidaan merkit poikkeuksellisesti sijoittaa myös pyörätien tai jalkakäytävän vasemmalle puolelle, jos merkkien sijoittaminen ei voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. /LMp 20 §/ Ajoradasta korotetuin reunakivin erotettua jalkakäytävää ei yleensä osoiteta liikennemerkillä. Merkin 421 käyttö on tarpeen, jos yhdistettyjen tai rinnakkaisten pyöräteiden ja jalkakäytävien yhteydessä on osuuksia, jotka on tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille (kuvat 4.1, 4.2, 4.3 ja 4.4). 32 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.1 Jalkakäytävän sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän risteyskohta. Jalkakäytävä osoitetaan liikennemerkillä ja jalankululle tarkoitettua tienosaa osoittavalla tiemerkinnällä erityisesti silloin, kun pyörätie päättyy jalkakäytävään. Rakenteellisen ratkaisun tulee tukea pyöräilijän turvallista ja sujuvaa siirtymistä ajoradalla. Rakenteen perusteella pyöräilijä tietää milloin hän tulee ajoradalle. Kuva 4.2 Pyörätie jatkuu ajoradan toisella puolella. 33 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.3 Pyörätie päättyy jalkakäytävään. Pyöräilyn siirtymistä ajoradalle tuetaan ensisijaisesti rakenteellisella ratkaisulla ja vasta toissijaisesti tiemerkinnöillä. Kuva 4.4 Pyörätie päättyy jalkakäytävään. Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän päättyessä risteykseen, osoitetaan risteyksestä alkava ajoradasta korotetuin reunakivin erotettu jalkakäytävä merkillä 421. Merkillä 421 korostetaan polkupyöräilijälle, ettei pyörätie jatku risteyksen jälkeen. Myös sivukadun ylittämistä varten merkitään tiemerkinnöin kuvan 4.5 mukaisesti pyörätien jatke, jota pitkin pyöräilijä voi ylittää sivukadun sekä kääntyäkseen sivukadulle vasemmalle että tullessaan pääkadulta pyörätielle. Sivukadulta tulijaa varoitetaan pyöräilijästä liikennemerkin 34 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) tai 232 (pakollinen pysähtyminen) yhteyteen sijoitettavalla kaksisuuntaista pyörätietä osoittavalla lisäkilvellä. Kuva 4.5 Pyörätie päättyy risteykseen. Pääsuunnan ylittävän suojatien toisella reunalla on jalkakäytävä, toisella pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain. Merkit 423–425 sijoitetaan yleensä yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän oikealle puolelle. Jos pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu ajoradasta vain reunakivellä, voidaan merkit sijoittaa kuitenkin kulkusuunnasta riippumatta pyörätien ja jalkakäytävän tontinpuoleiseen reunaan. Rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä on erotettava toisistaan vähintään tiemerkinnällä. Tiemerkinnällä tai erilevyisellä erotuskaistalla toisistaan erotetun rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän suositeltavat merkitsemistavat on esitetty kuvassa 4.6. 35 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.6 Rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän poikkileikkauksen vaikutus liikennemerkkien sijoittamiseen. Merkit 422–425 toistetaan jokaisen kadun, yleisen tien tai muun vastaavan risteyksen jälkeen. Jos risteysväli on poikkeuksellisen lyhyt (alle 50 m), merkit voidaan toistaa hyvissä näkemäolosuhteissa kuvan 4.7 mukaisesti. T-risteyksissä merkkejä 423–425 käytetään kuvan 4.8 mukaisesti. 36 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.7 Pyörätien ja jalkakäytävän merkitseminen lyhyellä risteysvälillä hyvissä näkemäolosuhteissa. Kuva 4.8 Merkkien 423-425 käyttö T-risteyksessä. Jos kaksi yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää risteää toisiaan muualla kuin ajoradan välittömässä läheisyydessä, ei merkkiä 423 tarvitse toistaa. Kuitenkin jos tienkäyttäjän liikennesäännöt muuttuvat risteämiskohdassa, käytetään yleensä merkkejä 421–425 sekä jalkakäytävää ja pyörätietä osoittavia tiemerkintöjä (kuva 4.9). 37 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.9 Jalkakäytävien ja pyöräteiden risteyksiä. 4.4 Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkintöjä Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi tai selventämiseksi voidaan käyttää valkoista tiemerkintää osoittamaan jalankulku- tai polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tien osaa (TLA 45 §). Jalankulku- ja polkupyörätunnuksia käytetään yleensä, kun pyörätie ja jalkakäytävä ovat rinnakkain. Merkintää voidaan käyttää myös muulloin, kun halutaan korostaa sitä, että väylä on tarkoitettu vain jalankulkijoille, polkupyöräilijöille tai kyseessä on linja-auton pysäkki (kuvat 4.10 ja 4.11). 38 Kuva 4.10 Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkintöjä. Liikennemerkkien käyttö kaduilla 39 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.11 Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkinnät linja-auton pysäkin kohdalla. 4.5 Pyöräkaista ja pyöräilijän odotustila Pyöräkaista on tiemerkinnöin polkupyörä- ja mopoliikenteelle osoitettu ajoradan pituussuuntainen osa (TLL 2 §). Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat pyöräkaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkille ajoa varten. Liikennevaloin ohjatussa risteyksessä pyöräkaistan yhteyteen voidaan merkitä polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden odotustila. /TLA 36 a §/ Pyöräkaista merkitään aina kun liikennevaloin ohjatussa risteyksessä merkitään pyöräilijän odotustila. /LMp 30 §/ Pyöräkaistaa ei merkitä liikennemerkillä, vaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua ajoradan osaa osoittavalla tiemerkinnällä. Pyöräkaista erotetaan ajoradasta joko sulku- tai ajokaistavii- 40 Liikennemerkkien käyttö kaduilla valla. Kulkusuuntaa osoittavaa ajokaistanuolta ei käytetä pyöräkaistalla. Paremman erottumisen vuoksi päällyste voi olla esimerkiksi punaista materiaalia. Kuva 4.12 Pyöräkaista pysäköintipaikan ja suojatien kohdalla. Kuva 4.13 Pyöräkaista ajoradalla olevan linja-auton pysäkin ja linja-auton pysäkkilevennyksen kohdalla. 41 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.14 Pyöräkaista väistämisvelvollisessa ja tasa-arvoisessa risteyksessä. Kuva 4.15 Pyöräilijän odotustila. Odotustilassa käytetään normaalia suurempaa tunnusta. 42 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 4.6 Mopoilun salliminen pyöräteillä Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä ’’Sallittu mopoille’’ (TLA 18 §). Jos mopoilu on sallittu jollakin verkon osalla, osoitetaan kaikki tältä osuudelta haarautuvat mopoilulta kielletyt pyörätiet aina liikennemerkillä. Kuva 4.16 Mopoilun salliminen kuvan 4.9 esimerkissä. 4.7 Ratsastustie Ratsastustietä osoittava merkki sijoitetaan ratsastustien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrella (LMp 20 §). Ratsastajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä (TLL 46 §). Kuva 4.17 Ratsastuksen salliminen tai kieltäminen. 43 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 4.8 Puistokäytävien ja ulkoiluteiden merkitseminen Yleensä puistokäytäviä ei ole tarvetta erikseen liikennemerkein merkitä. Mikäli liikenteellisistä syistä on tarvetta korostaa puistokäytävien käyttötarkoitusta, voidaan noudattaa kuvan 4.18 esimerkkiä. Seuraavia periaatteita suositellaan: • Määräys- tai kieltomerkit ovat tarpeen vain alueelle tultaessa, jos samat merkit ovat voimassa kaikilla alueen teillä. • Alueen sisällä tai alueen läpi voidaan järjestää opastus merkeillä 645 (kevyen liikenteen viitta) tai käyttäen tunnuksia 681 (pyöräilijöille tarkoitettu reitti) ja 682 (jalankulkijoille tarkoitettu reitti). Kuva 4.18 Puistokäytävien merkitseminen. Määräysmerkkejä 421–425 tai jalankulun ja pyöräilyn viittoja ja opasteita ei yleensä käytetä puistokäytävillä, joita ei talvikunnossapidetä. Mikäli merkkejä halutaan käyttää, tulee ne talven ajaksi poistaa tai peittää ja korvata tekstillisellä kilvellä “Ei talvikunnossapitoa” (“Ej vinterunderhåll”). Kilven pohjaväri on keltainen, reunus punainen ja teksti musta. 44 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Puistokäytävät, jotka eivät ole talvikunnossapidettävän jalankulun ja pyöräilyn verkon osia, voidaan tarvittaessa osoittaa merkillä 311 ajoneuvolla ajo kielletty tai 312 moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty. Kieltomerkin yhteydessä ei tarvitse käyttää tekstillistä kilpeä kertomaan talvikunnossapidon puuttumisesta. Tekstillistä kilpeä voidaan kuitenkin käyttää tiedotusmielessä, kun on erityistä tarvetta korostaa talvikunnossapidon puuttumista (esimerkiksi portaat, kuva 4.19). Kuva 4.19 Puistokäytävien merkitseminen, kun osalta niistä puuttuu talvikunnossapito. 4.9 Kiinteistölle ajon järjestäminen jalankulku- ja pyöräliikenteen reitin kautta Jos ajoyhteys yhdelle tai useammalle kiinteistölle joudutaan poikkeuksellisesti järjestämään jalankulku- ja pyöräliikenteen reitin kautta, ei merkkejä 421–425 käytetä autoliikenteen kanssa yhteisellä väyläosuudella. Tällaisessa tapauksessa yhteisellä väyläosuudella käytetään yleensä merkkiä 312 tarvittavin lisäkilvin molempiin ajosuuntiin. Soveltuva merkitsemistapa on esitetty kuvassa 4.20. On huomattava, että mopoilun salliminen tai kieltäminen tulee osoittaa yhtäpitävästi sekä merkein 422–425 että merkillä 312 varustetulla väyläosuudella. Merkkien 421–425 yhteydessä ei saa käyttää autoliikennettä sallivaa lisäkilpeä. 45 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 4.20 Ajoyhteys tontille pyörä- ja jalankulkuliikenteen reitin kautta. 46 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 5 Yksisuuntaisten katujen merkitseminen 5.1 Ohjemerkki 551 Yksisuuntainen tie Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti. /TLA 19 §/ Merkki ei saa poiketa enempää kuin 30 astetta tien suunnasta. Merkki voidaan kiinnittää rakennuksen seinään tai erilliseen pylvääseen. /LMp 21 §/ Merkin 551 tarkoittamalla kadulla on pysäyttäminen ja pysäköinti sallittu vasemmallakin puolella, ellei sitä ole erikseen kielletty. Erityisesti on huomattava, että merkin 551 tarkoittaman katuosan toiseen päähän on asetettava merkki 331 kielletty ajosuunta. Merkki 551 sijoitetaan yleensä vähintään 2,0 metrin korkeuteen, jotta jalankulkijat ja ajoneuvot eivät huononna sen havaittavuutta. Kaupunkiolosuhteissa sopivia sijoituspaikkoja ovat rakennusten seinät. Merkkiä 551 ei sijoiteta yleensä samaan liikennemerkkipylvääseen muiden merkkien kanssa. Merkki 551 asetetaan yksisuuntaisen kadun alkuun ja toistetaan jokaisen risteyksen jälkeen. Rakenteeltaan risteystä muistuttavassa tonttiliittymässä tai vastaavassa kohdassa suositellaan tarkoitettu ajosuunta osoitettavaksi merkillä 411 tai 413 pakollinen ajosuunta (kuva 5.1). Jos tonttiliittymä on erityisen vilkas tai tonttiliittymästä voi tulla liikennettä, joka on ajanut tontille muualta kuin kyseisen yksisuuntaisen kadun kautta, asetetaan merkki 551 merkin 411 tilalle tonttiliittymän kohdalle. Merkki sijoitetaan yleensä sen tarkoittaman ajoradan kummallekin puolelle. Jos yksisuuntaiselle kadulle voidaan kääntyä vain yhdeltä suunnalta, voidaan toinen merkeistä 551 jättää pois (kuva 5.2). 5.2 Kieltomerkki 331 Kielletty ajosuunta Merkin sivuuttaminen ajoneuvolla on kielletty. /TLA 16 §/. Merkkiä käytetään yksisuuntaiselle liikenteelle tarkoitetulla tiellä tai tienkohdassa, jossa sallitaan liikenne vain yhteen suuntaan. Merkki voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi. Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpeä. Merkkiä ei yleensä käytetä merkin 417 yhteydessä. /LMp 19 §/ Erityisesti on huomattava, että merkki 331 yksinään ei tee kadusta yksisuuntaista. Yksisuuntaisuus on osoitettava merkillä 551 yksisuuntainen tie. Jos esimerkiksi kaupunkimaisissa risteyksissä merkki 331 ei oikealle kääntyvälle ajosuunnalle ole riittävän hyvin havaittavissa, voidaan ajovirheiden välttämiseksi käyttää merkin 331 ennakkomerkkinä merkkiä 333 oikealle kääntyminen kielletty tai merkkejä 412–415 pakollinen ajosuunta. Vasemmalle kääntyvälle ajosuunnalle tarkoitettu lieriömäinen merkki 331 on usein yksinäänkin riittävän hyvin havaittavissa (kuvat 5.1 ja 5.2). Erityistä huomiota tulee kiinnittää sellaisiin paikkoihin, joissa yksisuuntainen katu muuttuu kaksisuuntaiseksi kuvassa 5.3 ilmenevällä tavalla. Ajosuunnan kieltämistä tulee korostaa rakenteellisin järjestelyin, mutta jos tämä ei ole mahdollista, suositellaan pakollista ajosuuntaa osoittavien merkkien käyttöä merkin 331 ennakkomerkkinä. 47 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.1 Esimerkki yksisuuntaisen kadun merkitsemisestä. Kadulla liikenteellisesti merkittävä tonttiliittymä. Kuva 5.2 Esimerkki yksisuuntaisen kadun merkitsemisestä. Osassa risteyksiä merkki 551 vain toisella puolella ajorataa. 48 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.3 Yksisuuntaisen kadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi. 5.3 Erityistapauksia Kuvassa 5.4 esitetään suositeltava merkintätapa silloin, kun liikenne halutaan järjestää yksisuuntaiseksi vain osalla risteysväliä. Kaksiajorataisen kadun ajoratoja ei yleensä merkitä yksisuuntaisiksi, vaan kuvien 5.5 ja 5.6 mukaiset merkinnät ovat riittävät. Jos ajoratojen väliin jäävä alue on poikkeuksellisen leveä (yli 25 m) tai jos ajoratojen keskinäisen korkeusaseman taikka näkemäolosuhteiden takia on ilmeistä, että käytännössä syntyy epäselvyyttä siitä, kuuluvatko ajoradat samaan tiehen, suositellaan kuvien 5.7 ja 5.8 mukaista merkintätapaa. On huomattava, että merkin 551 käyttö näissä tapauksissa johtaa siihen, että pysäyttäminen ja pysäköinti ajoratojen erotuskaistan puoleisella reunalla on sallittua, ellei sitä erikseen kielletä. Lisäksi on huomattava, että kuvien 5.7 ja 5.8 mukaista merkintätapaa käytettäessä poikkikadun kohdalle muodostuu kaksi erillistä risteystä. Sen sijaan on katsottava, että kuvissa 5.5 ja 5.6 poikkikadun kohdalle muodostuu vain yksi risteys. Edellä esitettyjen merkintätapojen valinnan kannalta ei ole merkitystä sillä, onko ajoradoilla sama kadunnimi tai eri kadunnimet. Kaupunkiolosuhteissa käytetään katumaisella standardilla rakennettujen eritasoliittymien rampeissa yleensä kuvien 5.9 ja 5.10 mukaisia liikennemerkkejä, joiden tarkoitus on estää ajovirheet. Ramppeja, joilla on vain yksi ajokaista, ei yleensä merkitä yksisuuntaisiksi. 49 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.4 Liikenteen järjestäminen yksisuuntaiseksi osalla risteysväliä. Kuva 5.5 Kaksiajoratainen katu, jolla on kapea erotuskaista (alle 6 metriä). 50 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.6 Kaksiajoratainen katu, jolla on leveä erotuskaista (6...25 metriä). Kuva 5.7 Yksisuuntaisuuden merkitseminen, kun ajoratojen väliin jää erityisen leveä alue (yli 25 metriä). 51 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.8 Ajoratojen merkitseminen yksisuuntaisiksi niiden korkeuseron takia. Kuva 5.9 Rampin ajosuunnan osoittaminen kieltomerkein. Vaihtoehtoinen ratkaisu kuvalle 5.10. 52 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 5.10 Rampin ajosuunnan osoittaminen määräysmerkein. Vaihtoehtoinen ratkaisu kuvalle 5.9. 53 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 6 Ajorajoitusten merkitseminen 6.1 Läpiajokiellot Läpiajolla tarkoitetaan ajoa esimerkiksi kadun päästä päähän ilman, että ajoneuvosta välillä poistutaan tai siihen noustaan taikka siitä puretaan tai siihen lastataan kuormaa. Liikennemerkein toteutettava läpiajokielto osoitetaan merkillä 311 tai 312 ja tekstillisellä lisäkilvellä “Koskee läpiajoa” (“Gäller genomfart”) tai jollain merkeistä 313–322, kun ajokielto koskee vain tiettyä ajoneuvoryhmää. Kieltomerkki 311 Ajoneuvolla ajo kielletty Merkillä kielletään ajoneuvon kuljettaminen merkeillä rajoitetulla alueella. /TLA 16 §/ Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla. /TLL 2 a §/ Kieltomerkki 312 Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, moottoripyörä ja mopo sekä näihin luokkiin kuulumattomat L-luokkien ajoneuvot samoin kuin traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo. /TLL 2 a §/ Kieltomerkki 313 Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä kuorma- ja pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. /TLA 16 §/ Jos ajokielto koskee vain tiettyä ajoneuvoryhmää, osoitetaan se yleensä jollain merkeistä 313–322 (tiettyä ajoneuvoryhmää koskevat ajokiellot). Ajokielto voidaan osoittaa myös merkillä 311 tai 312 ja jollain lisäkilvistä 831–834 (ajoneuvoryhmä), jos läpiajokielto halutaan rajoittaa koskemaan kyseisten lisäkilpien tarkoittamia ajoneuvoryhmiä eikä mikään merkeistä 313–322 sovellu tarkoitukseen. Tiettyä ajoneuvoryhmää koskevien tai tiettynä aikana voimassaolevien läpiajokieltojen merkitsemisestä on esimerkkejä kuvassa 6.1. Kieltomerkki 318 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty Merkillä kielletään liikenneministeriön määräysten mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. /TLA 16 §/ Liikennemerkin yhteydessä on aina käytettävä lisäkilpeä 848 tai 849. /LMp 19 §/ Lisäkilpi 848 Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädetyn ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetuksia. /TLA 21 §/ Voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. /LMp 24 §/ 54 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Lisäkilpi 849 Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädetyn ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta. /TLA 21 §/ Voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. /LMp 24 §/ Kielto- tai rajoitusmerkin vaikutusalue ulottuu, jollei jäljempänä toisin säädetä tai lisäkilvellä muuta vaikutusaluetta osoiteta, merkissä osoitetun kiellon tai rajoituksen päättymistä osoittavaan taikka vastakkaista suuntaa varten asetettuun merkkiin. /TLA 16 § 3 mom/ Vaikutusalueen määrittelystä lisäkilven avulla on esimerkki kuvassa 6.2. Läpiajokielloissa ja -rajoituksissa tulee pyrkiä kuvan 6.2 mukaisiin järjestelyihin, joissa kiellon vaikutusalue on vain yhden risteysvälin pituinen. Tällaiset tapaukset ovat verraten helppoja valvoa ja käyttäjän kannalta selkeitä. Useamman risteysvälin pituisia läpiajokieltoja on hankala valvoa, ja ne ovat käyttäjän kannalta epäselviä. Mahdolliset merkintätavat on esitetty kuvassa 6.3. Lisäkilpien käytön periaatteita on yksityiskohtaisemmin käsitelty luvussa 12. Läpiajokieltoa tai -rajoitusta osoittava liikennemerkki ei säätele pysäyttämistä tai pysäköintiä vaikutusalueellaan, joten tällä tavoin merkitylle kadulle on halutut pysäyttämis- ja pysäköintikiellot ja -rajoitukset aina erikseen merkittävä. Läpiajoliikenne voidaan liikennemerkkiratkaisuja tehokkaammin ehkäistä rakenteellisin keinoin. Pelkin liikennemerkein osoitetut läpiajokiellot aiheuttavat ongelmia valvonnan ja noudattamisen kannalta. Tämän vuoksi on pyrittävä ensisijaisesti rakenteellisten keinojen käyttämiseen. 55 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 6.1 Esimerkkejä läpiajorajoitusten merkitsemisestä. Kuorma- ja pakettiautojen läpiajokielto, arkisin maanantaista lauantaihin kello 18–6, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 0–24. Kuorma-autojen läpiajokielto. Läpiajo on kielletty muilta moottorikäyttöisiltä ajoneuvoilta kuin linja-autoilta ja takseilta. Läpiajo on kielletty rekisteriotteeseen merkityltä kokonaismassaltaan yli 5,5 tonnin kuorma-autoilta (pakettiauton kokonaismassan yläraja on 3,5 tonnia). Merkintä sallii mm. kevyehköllä kalustolla tapahtuvan jakeluliikenteen läpiajon. Kadun rakenteesta johtuva painorajoitus osoitetaan merkeillä 344–347. 56 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 6.2 Yhden risteysvälin pituinen läpiajokielto molemmissa ajosuunnissa ja vain toisessa ajosuunnassa. Kuva 6.3 Usean risteysvälin pituisen läpiajokiellon osoittaminen kadunnimien avulla. 57 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 6.2 Tiettyjä ajoneuvoryhmiä koskevat ja tiettynä aikana voimassa olevat ajorajoitukset Kuvassa 6.4 on esitetty, miten tietyllä alueella voidaan kieltää ajoneuvoyhdistelmillä ajo öiseen aikaan. On huomattava, että merkki 314 ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty kieltää myös henkilöauton ja perävaunun yhdistelmän ajamisen. Kuvassa 6.5 on esitetty päämerkki/ lisäkilpiyhdistelmiä erilaisia kyseeseen tulevia merkintätarpeita varten. Kuvassa esitetyt huoltoajon sallimista koskevat esimerkit ovat valvonnan ja noudatettavuuden kannalta hankalia, joten niiden käyttöä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Kuva 6.4 Alue, jolla ajoneuvoyhdistelmällä ajo on iltaisin ja öisin kielletty. 58 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 6.5 Esimerkkejä tiettyjä ajoneuvoryhmiä koskevien ja tiettynä aikana voimassaolevien ajorajoitusten merkitsemisestä. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo on sallittu kello 21–6 vain huoltoajotarkoituksessa. Muina aikoina ajo on sallittu rajoituksetta. Ajoneuvolla ajo on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9 ja 15–18 muilta ajoneuvoilta kuin linja-autoilta ja takseilta. Ajokielto koskee myös polkupyöriä. Linja-autolla ajo on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 22–7. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo on sallittu vain huoltoajotarkoituksessa ja silloinkin vain arkisin maanantaista perjantaihin kello 11–14 ja arkilauantaisin kello 7–9. Vaarallisten aineiden kuljetus on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9 ja 15–18. Muina aikoina ryhmän B vaarallisten aineiden läpiajo on kielletty. 59 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 6.3 Tontille ajon ja huoltoajon salliminen Asemakaavoihin on usein merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitettuja katualueita, joilla huoltoajo tai tontille ajo tai molemmat on sallittu. Tällaisilla kaduilla suositellaan kuvien 6.6 ja 6.7 mukaisia merkintätapoja. Tekstillinen lisäkilpi 872 ”Huoltoajo sallittu” (”Servicekörning tillåten”) “Huoltoajo sallittu” -lisäkilpi on määritelty TLA 21§:ssä. Lisäkilvellä 872 osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu: 1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä; 2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 4) lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle 7 vuoden ikäinen lapsi; 5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksilla; tai 6) ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen. Lisäkilvellä “Tontille ajo sallittu” (”Tomtinfart tillåten”) varustettu merkki 312 tarkoittaa, että ajo merkin vaikutusalueeseen liittyvälle tontille on sallittu missä tarkoituksessa tahansa. Näin merkittyä katua saa käyttää vain tontille ajamiseen. Kuvan 6.7 mukaisessa tapauksessa on tarpeen käyttää lisäkilpeä “Huolto- ja tontille ajo sallittu”, jos huoltoajoneuvon ei ole mahdollista ajaa tontille. Lisäkilpeä “Tontille ajo sallittu” suositellaan käytettäväksi vain edellä kuvatun kaltaisilla auto-, jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle yhteiseksi tarkoitetuilla katualueilla. Jos tavanomaisen kadun läpiajoliikennettä halutaan kieltää tai rajoittaa, tulee käyttää kohdan 6.1 mukaisia merkintätapoja. Jos on erityistä tarvetta valvoa pysäköintiä tekstillisellä lisäkilvellä ”Huoltoajo sallittu” ja/ tai ”Tontille ajo sallittu” varustetun kieltomerkin 311 tai 312 vaikutusalueella, merkitään pysäköintikiellot ja -rajoitukset erikseen. Tämä on tarpeen, jotta ajoneuvon virheellisestä pysäköinnistä voidaan määrätä pysäköintivirhemaksu. 60 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 6.6 Jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu katualue, jolla huoltoajo on sallittu. Kuva 6.7 Jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu katualue, jolla huolto- ja tontille ajo on sallittu 61 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 7 Pysäyttämis- ja pysäköinti kieltojen sekä pysäköintialueiden merkitseminen 7.1 Kieltomerkit 371 ja 372 Kieltomerkki 371 Pysäyttäminen kielletty Merkillä kielletään pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen, merkkiin 371–376, 381 tai 382 taikka merkillä 520 tai 521 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä. Merkkiä voidaan pienoiskoossa käyttää pysäköintimittarin peitoksi asetetussa suojuksessa osoittamaan, että pysäyttäminen asianomaisella paikalla on kielletty. Merkki ei koske tieliikennelain mukaan sallittua pysäyttämistä jalkakäytävälle tai pyörätielle eikä tämän asetuksen mukaan sallittua pysäyttämistä linja-auton tai raitiovaunun pysäkille. /TLA 16 §/ Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä 828 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikenneasetuksen 16 §:ssä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä 814. /LMp 19 §/ Kieltomerkki 372 Pysäköinti kielletty Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika ilmaista lisäkilvellä. Merkkiä voidaan pienoiskoossa käyttää pysäköintimittarissa, sitä kannattavassa pylväässä tai sen peitoksi asetetussa suojuksessa osoittamaan, että pysäköinti asianomaisella paikalla on kielletty. /TLA 16 §/ Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä 828 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikenneasetuksen 16 §:ssä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä 814. Merkkiä ei saa sijoittaa suojatien tai risteävän pyörätien kohdalle eikä viiden metrin matkalle ennen niitä. / LMp 19 §/ Kummankin merkin vaikutusalue kadun poikkileikkauksessa koskee myös erotuskaistaa, piennarta ja luiskaa. Jos katu on jatkuva, niin merkkien 371 ja 372 vaikutusalue ei pääty, vaikka kadun nimi risteysten välillä muuttuu tai kadussa on risteysten välillä jyrkkäkin mutka. Suositeltavia merkintätapoja tällaisissa tapauksissa on esitetty kuvassa 7.1. Kuvaan katkoviivoin merkityt liikennemerkit eivät ole välttämättömiä, mutta niillä voidaan selventää tilannetta, jos mutkan kohdalla on suojatie tai tonttiliittymä tai erityisten olosuhteiden katsotaan niin vaativan. 62 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.1 Pysäköinnin ja pysäyttämisen kieltäminen mutkaisella kadulla. Kieltojen piirissä ovat katujen molemmat puolet korttelin kaikilla sivuilla myös ilman katkoviivalla osoitettuja merkkejä. Kuvissa 7.2–7.4 on esitetty merkkien 371 ja 372 vaikutukset linja-auton pysäkin kohdalla. Kuva 7.2 Linja-auton pysäkki, jolla saa pysäyttää tai pysäköidä linja-auton tai pysäyttää matkustajia ottavan tai jättävän muun ajoneuvon. 63 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.3 Linja-auton pysäkki, jolle saa pysäyttää linja-auton tai muun matkustajia ottavan tai jättävän ajoneuvon. Pysäkille ei saa pysäköidä mitään ajoneuvoa. Pysäyttäminen on kielletty kadun muulla osalla. Kuva 7.4 Linja-auton pysäkki, jolle saa pysäyttää linja-auton tai muun matkustajia ottavan tai jättävän ajoneuvon. Pysäkille ei saa pysäköidä mitään ajoneuvoa. Pysäköinti on kielletty kadun muulla osalla. 64 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Merkkien 371–372 vaikutusalueen jatkuminen muiden kuin tavanomaisten katuristeysten jälkeen saattaa aiheuttaa tulkinnanvaikeuksia. Näistä tapauksista on esimerkkejä kuvissa 7.5 ja 7.6. Pihalle, pysäköintialueelle tai huoltoasemalle johtavassa liittymässä ei merkkejä 371 ja 372 yleensä toisteta. Merkit 371 ja 372 on kuitenkin syytä näissäkin tapauksissa toistaa, jos tienkäyttäjä ei voi havaita, että on kyseessä pihalle, pysäköintialueelle tai huoltoasemalle johtava liittymä (kuva 7.5). Sellaisissa liittymissä, joissa risteävälle kadulle tai pihakadulle ajetaan suorana jatkuvan yhtenäisen reunakivilinjan yli, merkkejä 371 ja 372 ei yleensä toisteta (kuva 7.6). Kuva 7.5 Merkin 372 toistaminen erityyppisissä liittymissä. Kuvan merkinnöin on pysäköinti x–kadulla kielletty. Kuva 7.6 Pysäköinnin kieltäminen kadulla, jolla on suorana jatkuvan reunatukilinjan yli ajettavia liittymiä. Kuvan merkinnöin pysäköinti on kielletty koko x-kadulla. 65 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 7.2 Merkkien 371 ja 372 lisäkilvet Merkkien 371 ja 372 yhteydessä voidaan käyttää lisäkilpiä 814, 824–828, 831–843 ja 851– 853 sekä tekstillistä lisäkilpeä 871. Merkin 372 yhteydessä voidaan käyttää myös lisäkilpeä 854. Lisäkilvellä 824–825 ei voida laajentaa merkkien 371 ja 372 vaikutusaluetta TLA 16 §:ssa määritellystä (kuvat 7.1 ja 7.5). Merkkien 371 ja 372 vaikutusalueen päättyminen risteysten välillä osoitetaan kuvan 7.7 mukaisesti silloin kun vaikutusalue ei pääty TLA 16 §:ssa mainittuihin merkkeihin. 814. Vaikutusalueen pituus 824. Vaikutusalue molempiin suuntiin 825. Vaikutusalue molempiin suuntiin 826. Vaikutusalue nuolen suuntaan 827. Vaikutusalue alkaa 828. Vaikutusalue päättyy Lisäkilvet 831–836 ja 841–843 Lisäkilvellä osoitetaan, että kieltoa, rajoitusta tai ohjetta osoittava liikennemerkki tarkoittaa vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoryhmää. Lisäkilven 835 tarkoittamana matkailuajoneuvona pidetään matkailuautoa ja matkailuperävaunua. Lisäkilven 836 tarkoittamana invalidin ajoneuvona pidetään ajoneuvoa, joka on erityisesti varustettu invalidien käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on poliisin myöntämä liikuntavammaisen pysäköintilupa. /TLA 21 §/ 831. Henkilöauto 832. Linja-auto 833. Kuorma-auto 834. Pakettiauto 835. Matkailuajoneuvo 836. Invalidin ajoneuvo 841 Moottoripyörä 842. Mopo 843. Polkupyörä Lisäkilvet 851–853 Voimassaoloaika merkitään lisäkilpeen mustin numeroin (lisäkilpi 851), jos se koskee arkipäivää maanantaista perjantaihin. Jos voimassaoloaika koskee arkilauantaita, ilmaistaan se mustin numeroin sulkuihin merkittynä (lisäkilpi 852). Sunnuntaita ja muuta pyhäpäivää koskeva voimassaoloaika merkitään punaisin numeroin (lisäkilpi 853). Pyhäpäiviksi katsotaan myös itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Sini- ja ruskeapohjaisessa lisäkilvessä käytetään mustan värin sijasta valkoista. /TLA 21 §/ 851. Voimassaoloaika 66 852. Voimassaoloaika 853. Voimassaoloaika Liikennemerkkien käyttö kaduilla Lisäkilpi 854 Jos merkkiin 372 (pysäköinti kielletty) on liitetty minuuttimäärää (min) tai tuntimäärää (h) osoittava lisäkilpi, on ainoastaan osoitetun minuutti- tai tuntimäärän ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. /TLA 21 §/ 854. Aikarajoitus Lisäkilvet 856 a ja 856 b Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä ilman pysäköintikiekkoa, jos kunta on päättänyt ottaa pysäköintikiekon käyttöön kunnan alueella. Kiekkoa ei kuitenkaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla ja pysäköintikiekon käyttövelvollisuus on liikennemerkein osoitettava. /TLL 28 a § 1 mom/ Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintikiekon käyttövelvollisuus autoa pysäköitäessä sekä pysäköintiin liittyvä aikarajoitus. Aikarajoituksesta on voimassa, mitä edellä lisäkilven 854 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista. Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ei koske henkilöä, joka on pysäköinyt auton vammaisen pysäköintiluvalla. /TLA 21 §/ Lisäkilpeä 856 a voidaan käyttää merkin 372 ja lisäkilpeä 856 b merkkien 520, 521 tai 521 a–521 c yhteydessä sellaiseen pysäköintiin, jolle ei ole vahvistettu maksua. Lisäkilpiä saadaan käyttää vain puoleen tuntiin tai täysiin tunteihin rajoitetun pysäköinnin yhteydessä. Aikarajoitus ja voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. /LMp 24 §/ 856a. Pysäköintikiekon 856b. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus käyttövelvollisuus Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus koskee ainoastaan autoja (ei moottoripyöriä), aikarajoitus sen sijaan kaikkia ajoneuvoja. Merkkien 371 ja 372 vaikutusaluetta voidaan selventää lisäkilvillä 824–827. Selventäminen voi olla tarpeen päämerkin normaalista poikkeavan asennon takia (kuva 7.7) tai lisäinformaation antamiseksi erityistapauksissa (kuva 7.8). Kuvassa 7.9 on esimerkkejä lisäkilpien 851–854 ja 856 a käytöstä merkkien 371 ja 372 yhteydessä. Lisäkilpien käytön yleiset periaatteet ja muita esimerkkejä esitetään luvussa 13. 67 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.7 Pysäköintikiellon vaikutusalueen pituuden merkitseminen, kun vaikutusalue on yli 30 metriä ja kun se on enintään 30 metriä. Kuva 7.8 Pysäyttämiskiellon vaikutusalueen selventäminen poikkeuksellisen pitkällä umpikadulla. 68 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.9 Esimerkkejä pysäköinti- ja pysäyttämiskieltojen lisäkilvistä. Pysäyttäminen on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9 ja 15–18, muulloin pysäköinti on kielletty. Pysäyttäminen on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9, pysäköinti on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–18, muina aikoina ei ole rajoitusta. Pysäköinti yli kahdeksi tunniksi on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–20, arkilauantaisin kello 9–18, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä koko päivän, muina aikoina ei ole rajoitusta. Pysäköintikiekkoa on käytettävä. Pysäyttäminen on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9 ja 15–18, pysäköinti yli 30 minuutiksi on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–15 sekä arkilauantaisin kello 10–14, muina aikoina ei ole rajoitusta. Pysäköintikiekkoa on käytettävä. Pysäköinti on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–9 ja 15–18, pysäköinti yli 30 minuutiksi on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–15 sekä arkilauantaisin kello 10–14, muina aikoina ei ole rajoitusta. Pysäköintikiekkoa on käytettävä. 69 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 7.3 Kieltomerkit 373 Pysäköintikieltoalue ja 374 Pysäköintikieltoalue päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on pysäköinti kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä. /TLA 16 §/ 373 Merkkiä voidaan käyttää alueella, jolla on yhtenäinen pysäköintikielto tai -rajoitus. Merkin käyttöä tulee välttää alueella, jolla on runsaasti aluerajoituksesta poikkeavia pysäköintikieltoja, -rajoituksia tai -ohjeita. Merkkiä voidaan käyttää myös kääntöpaikalla tai muulla pienellä alueella. Tällöin selvennetään tarvittaessa merkin vaikutusaluetta tekstillisellä lisäkilvellä, esimerkiksi “Kääntöpaikka”. /LMp 19 §/ Tieliikenneasetuksen 21 § lisäkilven 854 säännöksen mukaan kieltomerkin 373 yhteydessä ei käytetä lisäkilpeä 854 aikarajoitus. 374 Merkki sijoitetaan pysäköintikieltoalueen päättymiskohtaan joko tien oikealle tai vasemmalle puolelle tai yläpuolelle. /LMp 19 §/ Merkkiä 373 suositellaan käytettäväksi lähinnä seuraavissa tapauksissa: • Umpikaduilla ja kääntöpaikoilla (kuva 7.10). • Suppean alueen katuverkossa, jonne on vain muutama sisääntulo- ja ulostulokohta (kuva 7.11). • Tori-, terminaali- tms. alueilla, jotka ovat kokonaan tai osittain tarkoitettu moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle, mutta joilla pysäköinti halutaan sallia vain osalla aluetta tai vain tietyille ajoneuvoryhmille (kuvat 7.12–7.13). Pysäköintikieltoalueella mahdollisesti olevat alueellisesta kiellosta poikkeavat järjestelyt osoitetaan yleensä käyttäen merkkiä 521 pysäköintipaikka ja erottamalla pysäköintipaikat tiemerkinnöin (kuva 7.14). Pysäköintikieltoalueella kieltomerkki 312 varustettuna tekstillisellä lisäkilvellä ”Huoltoajo sallittu” ja/ tai ”Tontille ajo sallittu” ei kumoa pysäköintikieltoa. Joskus saattaa olla tarpeen kieltää jonkin ajoneuvoryhmän pysäköinti alueella. Kuvissa 7.15 ja 7.16 on esimerkit kuorma-autojen pysäköintikiellon merkitsemisestä. Erityisesti kuvassa 7.16 on huomattava, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan pysäköintikieltoalue ei pääty pysäköintikieltoalueen aloittavaan liikennemerkkiin. Tämän johdosta edellinen pysäköintikieltoalue pitää päättää ennen kuin seuraava voidaan aloittaa. 70 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.10 Alueellinen pysäköintikielto umpikadulla ja kääntöpaikalla. Kiellon pitää alkaa ja päättyä samassa poikkileikkauksessa. Kuva 7.11 Merkkien 373 ja 374 käyttö alueellisesti. 71 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.12 Pysäköintikiellon merkitseminen torialueelle. Kuva 7.13 Pysäköintikiellon merkitseminen terminaalialueelle. 72 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.14 Esimerkkejä pysäköinnin osittaisesta sallimisesta pysäköintikieltoalueella. Kuva 7.15 Esimerkki kuorma-autojen pysäköintikiellon merkitsemisestä. Kääntöpaikalla kaikkien ajoneuvojen pysäköinti on kielletty. 73 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.16 Esimerkki kuorma-autojen pysäköintikieltoalueen merkitsemisestä. Kääntöpaikalla kaikkien ajoneuvojen pysäköinti on kielletty. Kuorma-autojen pysäköintikieltoalue on päätettävä ennen kuin kääntöpaikan kaikkia ajoneuvoja koskeva pysäköintikieltoalue alkaa. 7.4 Muita liikennemerkkejä tai säännöksiä, jotka sisältävät pysäyttämis- tai pysäköintikiellon tai -rajoituksen Etuajo-oikeus ja väistämismerkki 211 Etuajo-oikeutettu tie Pysäköinti on kielletty taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi. /TLL 28 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 375 Taksiasema-alue ja ohjemerkki 534 Taksiasema Merkillä kielletään pysäköinti muilta ajoneuvoilta kuin tak-seilta taksiasemalla. Merkki on voimassa merkkiin 534 asti. /TLA 16 §/ 375 534 Kielto- ja rajoitusmerkki 376 Taksin pysäyttämispaikka Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin takseilta. Taksin pysäyttäminen on sallittu vain matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371. /TLA 16 §/ 74 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Ohjemerkki 573 Pihakatu Pysäköinti pihakadulla on sallittu merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon ja vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista. /TLL 33 §/ Ohjemerkki 575 Kävelykatu Kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu. /TLL 33 a §/ Lisäksi pysäköinnin kieltämistä käsitteleviä säännöksiä on tieliikennelain 27 ja 28 §:ssä sekä maastoliikennelain 4 §:ssä. 7.5 Ohjemerkit 520, 521 ja 521 a – 521 c Ohjemerkki 520 Liityntäpysäköintipaikka Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa merkissä osoitetulla tai muulla yleisellä kulkuneuvolla. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkissä voidaan käyttää junan, linja-auton, raitiovaunun tai muun sellaisen symbolia. Metro osoitetaan symbolilla ”METRO”. Muuten merkistä on soveltuvin osin voimassa, mitä merkistä 521 säädetään. /TLA 19 §/ Ohjemerkki 521 Pysäköintipaikka Merkillä osoitetaan ajoradan ulkopuolella olevaa tai ajoradasta tiemerkinnöin erotettua aluetta, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Pysäköintimittarein varustettujen pysäköintipaikkojen yhteydessä merkkiä käytetään vain, jos se on tarpeen alueen tai mittareiden havaitsemiseksi taikka ajoneuvojen sijoituksen osoittamiseksi. Merkin tulee kuitenkin olla pienoiskoossa pysäköintimittarissa tai sitä kannatta-vassa pylväässä. Pysäköintiä koskevat ehdot tai rajoitukset ilmaistaan tällöin mittariin tai pylvääseen kiinnitetyssä merkissä. Lisäkilvellä 831–836 tai 841–843 tai 871 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muut kuin lisäkilvessä ilmaistut ajoneuvot saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus. /TLA 19 §/ Merkki voidaan pysäköintialueella sijoittaa lisäkilvellä 824 tai 826 varustettuna merkittyjen pysäköintipaikkojen taakse. /LMp 21 §/ Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. /TLA 21 §/ 75 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Ohjemerkit 521 a–521 c Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla Merkkiä voidaan käyttää merkkien 520 ja 521 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota sovelletaan olosuhteiden mukaan. /LMp 21 §/ 521 a. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla kalla 521 b. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla 521 c. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipai- Lisäkilvet 844 ja 845 Pysäköintitapa Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman kauas ajoradan keskeltä. /TLL 26 §/ Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden. /TLA 21 §/ 844. Pysäköintitapa 845. Pysäköintitapa Pysäköintialueella voidaan yksittäiset pysäköintipaikat merkitä ruuduilla. Ruutuja käytetään aina pysäköintimittarein varustetuilla pysäköintialueilla. Ruutuja voidaan käyttää myös muulloin, esimerkiksi kun on tarve selventää pysäköintitapaa vinopysäköintipaikoilla silloin, kun pysäköintialueen rakenne ei tue vinopysäköintiä. Esimerkkejä voimassaoloaikaa, ajoneuvoryhmää, aikarajoitusta ja vaikutusalueen suuntaa osoittavien lisäkilpien käytöstä merkin 521 yhteydessä on esitetty kuvissa 7.17 ja 7.18. Lisäkilpien määritelmät ovat kohdassa 7.2. Lisäkilvessä noudatetaan päämerkin värejä. Merkkejä 521 a–521 c käytetään ajoradasta tiemerkinnöin erotetulla pysäköintialueella, jos ajoneuvojen sijoituksen on tarkoitus poiketa TLL 26 §:n yleisestä säännöksestä (kuvat 7.19 ja 7.20). Merkkien 521 a–521 c käyttö on suositeltavaa muulloinkin, milloin pysäköintiasento ei ole tien suuntainen (kuvat 7.22–7.27). Pysäköintialueen sisääntulokohdassa olevat merkin 521 lisäkilvet koskevat koko pysäköintialuetta, myös niitä pysäköintipaikkoja, joissa ajoneuvon sijoitustapa on osoitettu merkillä 521 a–521 c (kuvat 7.24 ja 7.27). Mikäli joillain alueen pysäköintipaikoista halutaan pysäköinnistä määrätä lisäkilvellä muuta kuin sisääntulokohdassa on vastaavalla lisäkilvellä määrätty, toistetaan merkki 521 ja tarvittavat lisäkilvet alueen sisällä kuvan 7.26 mukaisesti. Merkin 521 vaikutusalue jatkuu suojatien ja tonttiliittymän jälkeen. Katuosuuksilla, joilla on useita tonttiliittymiä, voidaan tarvittaessa käyttää vaikutusalueen pituutta osoittavaa lisäkilpeä (kuva 7.21). Pitkillä katuosuuksilla (> 100 metriä) merkki 521 tulee kuitenkin toistaa sopivin välein suojatien tai merkittävän tonttiliittymän jälkeen. Lisäkilpiä 844 ja 845 voidaan käyttää merkkien 520 ja 521 yhteydessä. 76 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.17 Merkin 521 yhteydessä käytettäviä lisäkilpiä. Pysäköintipaikka, jolla henkilö- ja pakettiautojen pysäköinti on sallittu rajoitukset-ta. Muiden ajoneuvojen pysäköinti on kielletty. Pysäköintipaikka, jolla henkilö- ja pakettiautojen pisin sallittu pysäköintiaika arkisin maanantaista perjantaihin kello 6–24 on 4 tuntia. Muiden ajoneuvojen pysäköinti on tällöin kielletty. Pysäköintikiekkoa on käytettävä. Muina aikoina pysäköinti on sallittu rajoituksetta kaikille ajoneuvoille. Pysäköintipaikka, jolla pisin sallittu pysäköintiaika arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–17 on 2 tuntia. Pysäköintikiekkoa on käytettävä. Muina aikoina pysäköinti on sallittu rajoituksetta. Pysäköintipaikka, jolla linja-autot saavat pysäköidä enintään 60 minuuttia. Muiden ajoneuvojen pysäköinti on kielletty. Pysäköintipaikka, jolla vain linja-autot saavat pysäköidä arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–18. Muina aikoina pysäköinti on sallittu rajoituksetta kaikille ajoneuvoille. Kuva 7.18 Lisäkilpien 824 ja 826 käyttö merkin 521 yhteydessä. 77 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.19 Ajoradasta tiemerkinnöin erotettu pysäköintialue, vinopysäköinti. Kuva 7.20 Ajoradasta tiemerkinnöin erotettu pysäköintialue, pysäköinti kohtisuorassa. Kuva 7.21 Ajoradasta tiemerkinnöin erotettu pysäköintialue, pysäköinti kadun suuntaisesti. 78 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.22 Merkin 521 a käyttö merkin 521 yhteydessä. Kuva 7.23 Liityntäpysäköintialue, jolla on varattu kaksi pysäköintipaikkaa invalidien ajoneuvoille. Pysäköintitapaa voidaan selventää merkitsemällä pysäköintiruudut. Kuva 7.24 Merkkien 521 ja 521 b käyttö erillisinä. Lisäkilpi koskee koko aluetta. 79 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.25 Pysäköintialue, josta osa on varattu kuorma-autoille ja lyhytaikaiseen pysäköintiin. Kuva 7.26 Aikarajoitettu pysäköintialue, josta osa on varattu pakettiautoille ja lyhytaikaiseen pysäköintiin. 80 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.27 Pysäköintialue, jolla merkkien 521 a ja 521 b käyttö on suositeltavaa. Aikarajoitus koskee kaikkia paikkoja. Kuva 7.28 Invalidin ajoneuvolle tarkoitetun pysäköintipaikan merkitseminen. 81 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 7.6 Maksullisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen merkitseminen Lisäkilvet 855 a ja 855 b Maksullinen pysäköinti Merkin 372 (pysäköinti kielletty) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), merkin 521 (pysäköintipaikka) sekä merkkien 521 a–521 c (ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu. Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi ”Lippuautomaatti” tai ”Ennakkomaksu”). /TLA 21 §/ Lisäkilpeä 855 a voidaan käyttää merkin 372 yhteydessä ja lisäkilpeä 855 b merkkien 520, 521 ja 521 a–521 c yhteydessä, kun pysäköintipaikan käytöstä tai muusta pysäköinnistä on suoritettava vahvistettu maksu. /LMp 24 §/ 855 a. Maksullinen pysäköinti 855 b. Maksullinen pysäköinti Pysäköintimittareiden yhteydessä merkkiä 521 pysäköintipaikka käytetään vain, jos se on tarpeen alueen tai mittareiden havaitsemiseksi taikka ajoneuvojen sijoituksen osoittamiseksi. Merkin 521 tulee kuitenkin olla pienoiskoossa (kuva 7.29) pysäköintimittarissa tai sitä kannattavassa pylväässä. Merkissä on tällöin ilmaistava pysäköintiä koskevat ehdot tai rajoitukset. Kuvissa 7.30 ja 7.31 on esitetty esimerkkejä merkin 521 ja lisäkilven 855 b käytöstä. Kuva 7.29 Pienoiskokoinen merkki 521 ja lisäkilpi 855 b. 82 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.30 Maksullinen pysäköintialue, jolla merkki 521 ja lisäkilpi 855 b ovat tarpeen ainoastaan pienoiskoossa mittarien yhteydessä mittarien hyvän havaittavuuden takia. Kuva 7.31 Maksullinen pysäköintialue, jolla merkki 521 ja lisäkilpi 855 b ovat tarpeen normaalikoossa mittarien huonon havaittavuuden takia sekä lisäksi pienoiskoossa mittarien yhteydessä. Pysäköintiautomaattien yhteydessä suositellaan aina käytettäväksi merkkiä 521 ja lisäkilpeä 855 b kuvien 7.32 ja 7.33 mukaisesti. Automaatin luo opastetaan tarvittaessa sinivalkoisen kilven “Lippuautomaatti” (“Biljettautomat”) avulla (kuvat 7.32 ja 7.35). Automaatti suositellaan varustettavaksi sinivalkoisella tekstillisellä kilvellä “Lippuautomaatti” (“Biljettautomat”) automaatin havaittavuuden parantamiseksi (kuvat 7.32, 7.33 ja 7.35). Pysäköintimittareissa ja -automaateissa suositellaan käytettäväksi tunnusvärejä pisimmän kerralla ostettavan pysäköintiajan osoittamiseksi seuraavasti: 30 min 60 min 2 h 4 h Yli 4 h – – – – – punainen keltainen harmaa vihreä sininen Tunnusväriä käytetään mittarin tai automaatin tekstitykseen varatussa levyssä tai muussa selvästi näkyvässä paikassa. 83 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.32 Maksullinen pysäköintialue, jolla normaalikokoinen merkki 521 ja lisäkilpi 855 b ovat tarpeen lippuautomaatin vuoksi. Lähimmälle lippuautomaatille opastetaan kilvellä. Kuva 7.33 Maksullinen pysäköintialue, jolla rahastus hoidetaan yhdessä pisteessä. Vanhassa kaupunkirakenteessa saattaa olla tarpeen suosia asukkaiden kadunvarsipysäköintiä muiden käyttäjäryhmien sijasta. Tämä on mahdollista siten, että kaupunki myöntää erityisiä asukaspysäköintitunnuksia, jotka oikeuttavat pitkäaikaiseen pysäköintiin kadunvarsipaikoilla (kuvat 7.34 ja 7.35). 84 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.34 Asukaspysäköinnin merkitseminen. Kuva 7.35 Esimerkki asukaspysäköinnin merkitsemisestä ja lippuautomaatille ohjaamisesta. 85 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 7.7 Eräitä pysäköinnin merkitsemisen erityistapauksia Jonkin erityisen ajoneuvoryhmän kuten esimerkiksi perävaunujen säilytys yleisellä pysäköintialueella voidaan estää kuvan 7.36 mukaisilla liikennemerkeillä. Samaan tulokseen päästään, jos alueella voidaan rajoittaa pisintä sallittua pysäköintiaikaa siten, että pitempiaikainen säilytys samalla paikalla käy mahdottomaksi. Poikkeuksellisesti voi olla tarkoituksenmukaista sallia pysäköinti T-risteyksessä. Tämä on mahdollista soveltaen kuvassa 7.37 esitettyä tiemerkintä- ja liikennemerkkijärjestelyä. Pihakadulla on pysäköinti sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Paikat voidaan merkitä pienikokoisella merkillä 521 kuvan 7.38 mukaisesti. Ajoneuvojen sijoitus osoitetaan ensisijaisesti rakenteellisin keinoin, pintamateriaalieroin sekä tiemerkinnöin. Merkkejä 521 a–521 c käytetään vain poikkeuksellisesti, jos tarkoitettu pysäköintitapa ei muuten talviolosuhteissa toteudu. Kuva 7.36 Merkki- ja lisäkilpiyhdistelmiä, joilla voidaan estää esimerkiksi perävaunujen säilytys pysäköintialueella. Kuva 7.37 Pysäköinnin järjestely T- risteyksessä, jos se on poikkeuksellisesti tarpeen. 86 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 7.38 Pihakadun pysäköintipaikkojen osoittaminen pienikokoisella merkillä 521. Poikkeuksellisesti saattaa olla tarpeen, että merkillä 521 osoitetulla pysäköintialueella tai pysäköintipaikoilla kielletään pysäköinti tiettynä aikana. Tällöin käytetään kuvan 7.39 mukaista merkintätapaa. Kuva 7.39 Pysäköinnin osa-aikainen kieltäminen merkillä 521 osoitetulla pysäköintialueella tai pysäköintipaikoilla. 87 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. /TLL 28 §/ Kuvassa 7.40 on esimerkki pelastustien ja pysäköintiä säätelevien merkkien käytöstä yksityisalueella. Järjestelyjä valvoo tontin omistaja tai haltija, joka voi pyytää poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan virka-apua tieliikennelain perusteella. Kuva 7.40 Esimerkki pelastustien ja pysäköintiä säätelevien merkkien käytöstä yksityisalueella. 88 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 8 Linja-autokaistojen, pysäkkien ja joukkoliikennekatujen merkitseminen 8.1 Linja-autokaistan merkitseminen Ohjemerkit 541a ja 541 b Linja-autokaista 541 a Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä ”TAXI”. Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot, invalidipyörät ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä 542 a tai 542 b ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan ja se voidaan tarvittaessa toistaa. /TLA 19 §/ 541 b Ohjemerkit 542 a ja 542 b Linja-autokaista päättyy Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen päättymiskohtaan. /TLA 19 §/ Merkkiä käytetään, kun linja-autokaista päättyy muualla kuin risteyksessä. /LMp 21 §/ 542 a 542 b Linja-autokaistan voimassaoloaika osoitetaan lisäkilvillä 851–853. Merkillä 541 a tai 541 b osoitetun linja-autokaistan kohdalle voi olla tarpeen lisätä pysäyttämiskielto, jonka voimassaoloaika on vähintään sama kuin linja-autokaistan. Linja-autokaistaa osoittava merkki sijoitetaan risteyksen jälkeen niin etäälle (20..30 m), että myös sivukadulta tulleen ajoneuvon kuljettaja voi sen havaita. 8.2 Väyläkohtaisen linja-autokaistan merkitseminen Väyläkohtainen risteysten yli suoraan jatkuva linja-autokaista merkitään kuvien 8.1 ja 8.2 mukaisesti. Poikkeuksellisen lyhyillä (alle 50 m) risteysväleillä ei linja-autokaistaa osoittavaa merkkiä yleensä toisteta. Risteyksessä kääntyvää linja-autokaistaa ei merkillä 541 a tai 541 b voida velvoittavasti osoittaa, koska merkin 541 a tai 541 b tarkoittamaa ajokaistaa saavat kaikki ajoneuvot käyttää ryhmittymiseen kääntymistä varten. 89 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kääntyvä linja-autokaista voidaan osoittaa velvoittavasti merkeillä 412–415 pakollinen ajosuunta. Kuvissa 8.3 ja 8.4 on esitetty suositeltavat velvoittavat merkintätavat. Linja-autokaistan päättäminen ennen risteystä saattaa olla tarpeen esimerkiksi ryhmityksen helpottamiseksi seuraavalla risteysvälillä. Kuvassa 8.5 on esimerkki suositeltavasta merkintätavasta. Kuva 8.1 Jatkuvasti voimassa olevan linja-autokaistan merkitseminen. Kuva 8.2 Osapäiväisen linja-autokaistan merkitseminen. 90 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.3 Kääntyvä jatkuvasti voimassa oleva linja-autokaista. Kuva 8.4 Kääntyvä osapäiväinen ”linja-autokaista”. 91 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.5 Esimerkki linja-autokaistan päättämisestä. 8.3 Risteyskohtaiset linja-autoliikenteen erityisjärjestelyt Linja-autojen pääsyä risteyksen jälkeen olevalle pysäkille voidaan helpottaa sallimalla linjaautoille muusta liikenteestä poikkeava ryhmittyminen. Kuvissa 8.6 ja 8.7 on esitetty ajoradan yläpuolisin merkein 412–415 sekä ajokaistakohtaisin viitoin 632 osoitettuja risteyskohtaisia linja-autojen ryhmitysjärjestelyjä. 8.4 Ajokaistakohtainen viitoitus linja-autokaistalla Risteyksen yli suoraan jatkuvalla ja jatkuvasti voimassaolevalla linja-autokaistalla käytetään merkkiä 632 samaan tapaan kuin kuvassa 8.7. Vain tiettyinä aikoina voimassaolevalla linja-autokaistalla ajokaistakohtaisia viittoja käytetään kuvan 8.8 mukaisesti. Risteyksessä kääntyvän linja-autokaistan yläpuoliseen viitoitukseen suositellaan kuvien 8.9 ja 8.10 mukaisia ratkaisuja. Kuvan 8.9 mukainen linja-autokaistan merkitseminen ei kiellä oikeanpuoleisen kaistan käyttämistä oikealle kääntymiseen. 92 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.6 Linja-autojen muusta liikenteestä poikkeavan ryhmittymisen osoittaminen merkein 412–415. Kuva 8.7 Linja-autojen ohjaaminen pysäkille risteyksessä. 93 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.8 Ajokaistakohtainen viitoitus suoraan jatkuvalla osapäiväisellä linja-autokaistalla. Kuva 8.9 Kääntyvän kokopäiväisen linja-autokaistan ajokaistakohtainen viitoitus. 94 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.10 Kääntyvän osapäiväisen linja-autokaistan ajokaistakohtainen viitoitus. 8.5 Linja-auton pysäkkien merkitseminen Ohjemerkit 531 Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki ja 532 Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähemmäksi merkkiä. Tälle alueelle saa kuitenkin pysäyttää ajoneuvon siihen nousemista tai siitä poistumista varten, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteyteen voidaan asettaa kunnan vaakuna, tariffin ja liikenteenharjoittajaryhmän tunnus, pysäkin nimi, linjojen numerotunnukset sekä linjojen päätepisteiden tai reittien nimet. Pikavuorolinjan pysäkki osoitetaan merkin 532 yhteyteen asetettavalla lisäkilvellä. /TLA 19 §/ Merkki sijoitetaan pysäkin kohdalle korokkeelle tai tien reunaan sopivalle etäisyydelle ajoradan reunasta. Merkki voidaan sijoittaa myös pysäkillä olevan katoksen päälle. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. /LMp 21 §/ 531. Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki 532. Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki Jos paikallis- ja kaukoliikenteen linja-auton pysäkkimerkit kiinnitetään samaan pylvääseen päällekkäin, sijoitetaan kaukoliikenteen merkki lisäkilpineen ylimmäksi. Pysäkin pituussuunnassa merkki sijoitetaan pysäkille pysäyttäneen linja-auton etuovien kohdalle. Tämä tarkoittaa noin viiden metrin etäisyyttä seisontatilan lähtöviisteen puoleises- 95 Liikennemerkkien käyttö kaduilla ta päästä. Pysäkillä, jolla on katos, pysäkkimerkki kiinnitetään katoksen rakenteisiin linjaauton tulosuunnan puoleiseen päähän siten, että pysäkkimerkki lisäkilpineen on kokonaisuudessaan katoksen yläpuolella. Kuvassa 8.11 on esimerkkejä erityyppisten linja-auton pysäkkien merkitsemisestä. Kuva 8.11 Linja-auton pysäkkien merkitseminen. Merkkien 531 ja 532 yhteydessä voidaan käyttää voimassaoloaikaa osoittavia lisäkilpiä 851–853, joiden tulee olla kaksipuolisia. Jos halutaan, että voimassaoloajan ulkopuolella ei pysäkkialuetta saa käyttää pysäköintiin, on se erikseen liikennemerkein kiellettävä. Linja-auton pysäkillä voidaan käyttää linja- ym. tunnuksia, joista esimerkkejä on kuvassa 8.12. Matkailuliikenteen pysäkkimerkistä on esimerkki kuvassa 8.12. 96 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.12 Esimerkkejä pysäkkimerkkien, lisäkilpien, linjakilpien ja aikataulukehyksen sijoittamisesta. 8.6 Joukkoliikennekatujen merkitseminen Joukkoliikennekatu merkitään päämerkillä 311 ajoneuvolla ajo kielletty tai 312 moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty riippuen siitä, onko polkupyöräily joukkoliikennekadulla kiellettyä vai sallittua. Linja-autot ja mahdolliset muut joukkoliikennekadulla sallitut ajoneuvoryhmät vapautetaan päämerkin osoittamasta kiellosta tekstillisellä lisäkilvellä. Ennen joukkoliikennekadun alkamiskohtaa on yleensä tarpeen asettaa ennakkomerkkejä ja -opasteita, jotka ohjaavat muun liikenteen joukkoliikennekadun ohi. Kuvissa 8.13 ja 8.14 on esitetty suositeltavia merkintätapoja. Kuvassa 8.15 on esimerkki sellaisten katujen merkitsemisestä, joilla linja-autoliikenne on sallittu molempiin suuntiin, mutta muu liikenne vain toiseen suuntaan. 97 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.13 Joukkoliikennekadun merkitseminen. Kuva 8.14 Joukkoliikennekadun alkamiskohdan merkitseminen. 98 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 8.15 Katu, jolla linja-auto- ja polkupyöräliikenne on sallittu kahteen suuntaan ja muu liikenne yhteen suuntaan. 8.7 Linja-autokaistojen ja linja-auton pysäkkien tiemerkinnät Linja-auto- ja raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta 20 cm leveällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viiva ja väli ovat 3 metriä. /LMp 30 §/ Linja-autokaistaa osoittava BUS-merkintä sijoitetaan linja-autokaistan alkuun ja toistetaan tarpeen mukaan. /LMp 39 §/ Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. /TLA 43 §/ Linja-auton tai raitiovaunun pysäkin rajoittuessa reunakiveen tehdään reunakiven ylä- ja sivupintoihin pysäkkialueen pituuden osoittamiseksi keltainen reunamerkintä. Reunamerkintä voidaan kuitenkin jättää tekemättä, milloin pysäkkialue ulottuu 12 metriä pysäkin merkistä molempiin suuntiin. /LMp 37 §/ Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi tai selventämiseksi voidaan käyttää seuraavia valkoisia tiemerkintöjä: – linja-autokaistaa, linja-autolle tarkoitettua pysäköintipaikkaa tai pysäkkiä osoittava BUS-merkintä – muusta liikenteestä poikkeavaa liikennemerkillä linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua ajosuuntaa osoittava merkintä /TLA 45 §/ Linja-autokaistaa osoittavaa BUS-merkintää käytetään ajokaistalla, joka on kokonaan tai osan aikaa varattu linja-autoliikenteelle. Tiemerkintöjä erityyppisillä linja-autokaistoilla käytetään kuvien 8.1–8.10 mukaisesti. 99 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 9 Ryhmityksen merkitseminen 9.1 Määräysmerkit 412–415 Pakollinen ajosuunta Merkeillä osoitetaan kaikki ajoneuvolle sallitut kulkusuunnat risteyksessä. Myös merkkien peilikuvia voidaan käyttää ja nuolikuvioita voidaan soveltaa tilanteen mukaan. Merkeissä 412–415 olevia nuolia voidaan yhdistää. Ajokaistan vaihtaminen on kielletty alueella, jossa merkkejä 412–415 käytetään ajokaistakohtaisina. Merkeillä 412–415 osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä tai mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. /TLA 18 §/ Merkit 412–416 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityi-sistä syistä ne voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. Merkkejä 412–415 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. /TLA 18 §/ Merkki sijoitetaan tieliikenneasetuksen 18 §:n mukaisesti ennen risteystä. Silloin kun ryhmittymisen tulee tapahtua tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavalla tavalla eikä ryhmittymistä ole osoitettu ajokaistanuolin, on merkkejä käytettävä ajokaistakohtaisina ajokaistan yläpuolelle sijoitettuina. Käytettäessä merkkiä ajokaistakohtaisesti voidaan merkin määräys lisäkilvellä rajoittaa koskemaan vain tiettyä ajoneuvoryhmää. /LMp 20 §/ 412. Pakollinen ajosuunta 413. Pakollinen ajosuunta 414. Pakollinen ajosuunta 415. Pakollinen ajosuunta 9.2 Opastusmerkit 621 Ajokaistaopastus, 631–632 Ajokaistan yläpuolinen viitta ja 633 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta Opastusmerkki 621 Ajokaistaopastus Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta. /TLA 20 §/ Merkki 621 sijoitetaan sellaiseen tienkohtaan, että tienkäyttäjä saa riittävän ajoissa tiedon poikkeuksellisesta ajokaistajärjestelystä. Merkissä osoitetaan ajokaistaopastus siitä tienkohdasta lähtien, johon merkki on sijoitettu. Merkkiä ei yleensä käytetä, kun risteykseen on pelkästään kääntymistä varten järjestetty ryhmittymiskaista tai risteyksessä on ryhmittyminen osoitettu ajoradan yläpuolisin merkein. /LMp 22 §/ 100 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Opastusmerkit 631–632 Ajokaistan yläpuolinen viitta ja 633 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta Merkillä osoitetaan se liikennesuunta, jolle asianomainen ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset liikennesuunnat. /TLA 20 §/ Merkkiä käytetään ajokaistakohtaiseen opastukseen. Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle. Mikäli ajoradassa on käytetty ajokaistanuolia, tulee merkissä käytettävän nuolikuvion vastata tiemerkintöjä ajokaistakohtaisesti. Merkin yhteydessä ei käytetä merkkejä 412–415. Merkillä ei saa osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä, ellei sitä ole osoitettu ajokaistanuolin. Merkkiä 633 käytetään, kun risteyksessä on kääntyville järjestetty erityinen erkanemistie siten, että erkaneminen ei edellytä nopeuden oleellista vähentämistä. /LMp 22 §/ 631. Ajokaistan yläpuolinen viitta 632. Ajokaistan yläpuolinen viitta 633. Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta 9.3 Ryhmityksen osoittaminen ajokaistakohtaisin merkein Ryhmitys voidaan osoittaa velvoittavasti pelkin tiemerkinnöin (ajokaistanuolin). Talviolosuhteita ajatellen on kuitenkin käytettävä myös ajokaistakohtaisia liikennemerkkejä sellaisilla tulosuunnilla, missä tarkoitettu ryhmittyminen poikkeaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä (kuvat 9.1 ja 9.2) tai tarkoitettu ryhmittyminen ei selvästi ilmene ajoradan rakenteista (kuvat 9.3 ja 9.4). Ajokaistakohtaisina liikennemerkkeinä näissä tapauksissa käytetään merkkejä 412–415 pakollinen ajosuunta tai ajokaistakohtaisia viittoja 631–633. Merkkejä 412–415 ei käytetä merkkien 631–633 yhteydessä. Kuva 9.1 Yleisistä säännöksistä poikkeavan ryhmityksen osoittaminen merkein 412–415. Ajokaistanuolien käyttö näiden merkkien yhteydessä ei ole välttämätöntä. 101 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 9.2 Yleisistä säännöksistä poikkeavan ryhmityksen osoittaminen ajokaistanuolin ja ajokaistakohtaisin viitoin. Ajokaistanuolien käyttö tässä tapauksessa on välttämätöntä. Kuva 9.3 Ryhmittyminen, jossa ajokaistakohtaiset liikennemerkit ovat välttämättömät. Kuva 9.4 Ryhmittyminen, jossa ajokaistakohtaisia liikennemerkkejä ei tarvita. 102 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 9.4 Ryhmityksen osoittaminen ajoradan sivussa olevin merkein Ajoradan sivuun sijoitetuilla merkeillä 412–415 osoitetaan risteyksessä sallitut ajosuunnat. Yksikaistaisella tulosuunnalla merkki 412–415 sijoitetaan ainakin ajoradan oikealle puolelle ja useampikaistaisilla tulosuunnilla yleensä myös ajoradan vasemmalle puolelle, jolloin ajoradan kummallakin puolella on käytettävä samaa merkkiä. Ajoradan sivuun sijoitetuilla merkeillä 412–415 ei voi osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä muulloin kuin kuvan 9.7 mukaisissa erikoistapauksissa. Ajoradan sivuun sijoitettujen merkkien 412–415 sopivia käyttötapoja on esitetty kuvissa 9.5–9.7. Merkkiä 621 ajokaistaopastus voidaan erityisistä syistä käyttää ajoradan yläpuolisten kaistakohtaisten merkkien 412–415 tai 631–633 ennakkomerkkinä. Kuva 9.5 Merkkien 412–415 käyttö kieltomerkkien 332 ja 333 sijasta yksikaistaisilla tulosuunnilla. 103 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 9.6 Merkkien 412 käyttö useampikaistaisella tulosuunnalla korvaamaan merkit 332 ja 333. Kuva 9.7 Merkkien 412-415 käyttö tulosuunnilla, joilta saa ajaa vain yhteen suuntaan. 104 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 9.5 Merkeissä 412-415 käytettävät nuolikuviot Merkeissä 412–415 käytetään yleensä vain suoria tai 90 asteen kulmassa olevia nuolia tai niiden yhdistelmiä, jos se ilman väärinkäsityksen vaaraa käy päinsä. Nuolikuviossa käytetään 45 asteen kulmaa silloin, kun saman tulosuunnan eri ajokaistoilta on tarkoitettu ajettavaksi eri liittymähaaroihin, joita ei yksikäsitteisesti voi kuvata suorilla tai 90 asteen nuolilla (kuva 9.8). Tällaisessa tapauksessa ei ajokaistanuolia voi käyttää. Kuva 9.8 Erityistapaus merkkien 412–415 nuolikuvioiden käytöstä. 105 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 10Etuajo-oikeuden ja väistämis velvollisuuden merkitseminen 10.1 Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 211, 212, 231 ja 232 Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä. Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä. Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä. Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku. /TLL 14 §/ Etuajo-oikeus- ja väistämismerkki 211 Etuajo-oikeutettu tie Merkillä osoitetaan tietä, jonka liikennettä risteäviltä teiltä tulevien ajoneuvojen ja raitiovaunujen on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. /TLA 14 §/ Merkkiä käytetään osoittamaan tietä, joka on yhtäjaksoisesti etuajo-oikeutettu. Tällöin risteävällä tiellä tulee olla joko merkki 231 tai 232, jollei risteävältä tieltä tulevalla ole tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta. Merkki sijoitetaan etuajo-oikeutetun tien alkuun ja toistetaan yleensä tärkeimpien teiden risteysten jälkeen. Merkki voidaan sijoittaa etuajo-oikeutetulla tiellä myös ennen risteystä, mikäli etuajo-oikeussuhteet on järjestetty poikkeuksellisesti. Tällöin merkin yhteydessä käytetään lisäkilpeä 861. Kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa ei kuitenkaan saa osoittaa liikennemerkein silloin kun pyörätie tulisi risteämään kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. /LMp 16 §/ Etuajo-oikeus- ja väistämismerkki 212 Etuajo-oikeuden päättyminen Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa etuajo-oikeus päättyy. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä. /TLA 14 §/ Merkkiä käytetään aina, kun merkillä 211 osoitettu etuajo-oikeus lakkaa. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Samanlainen merkki sijoitetaan yleensä lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Etuajo-oikeus merkitään päättyväksi aina risteykseen, jossa etuajo-oikeutettu suunta muuttuu väistämisvelvolliseksi suunnaksi, tai risteykseen, jossa risteysajoa koskevan yleisen säännöksen mukaisesti on väistettävä samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Merkki sijoitetaan riittävälle etäisyydelle ennen risteystä. /LMp 16 §/ 106 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Etuajo-oikeus- ja väistämismerkki 231 Väistämisvelvollisuus risteyksessä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tulevan ajoneuvon on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä 816 varustettuna sitä voidaan käyttää merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. /TLA 14 §/ Merkkiä käytetään etuajo-oikeutettuja teitä risteävillä teillä sekä muulloin, kun liikennemerkillä on tarpeen järjestää väistämisvelvollisuus risteyksessä. Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta vain, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Merkki sijoitetaan mahdollisimman lähelle risteystä. Merkkiä ei saa sijoittaa 30 metriä kauemmas risteävän tien ajoradan lähimmästä reunasta. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki yleensä lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin 231 ja lisäkilvellä 816 varustettuna merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkin yhteydessä voidaan käyttää myös lisäkilpeä 861 osoittamaan etuajo-oikeutetun liikenteen suuntaa. /LMp 16 §/ Etuajo-oikeus- ja väistämismerkki 232 Pakollinen pysäyttäminen Merkillä osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Merkki osoittaa myös, että ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajooikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tuleva ajoneuvo on pysäytettävä ja sen on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Rautatien tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. /TLA 14 §/ Merkkiä käytetään merkin 231 asemesta risteyksessä, jossa ajoneuvo liikenteen turvallisuuden vuoksi on aina pysäytettävä. Merkkiä voidaan käyttää myös rautatien tasoristeyksessä, jossa ei ole puomia eikä liikennevalo-ohjausta. Tällöin merkki sijoitetaan näkemät ja tieolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman edulliseen kohtaan. Muuten noudatetaan soveltuvin osin, mitä merkin 231 käytöstä ja sijoittamisesta määrätään. /LMp 16 §/ Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. /TLA 14 §/ Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan, jollei toisin säädetä, siihen kohtaan, mistä merkin vaikutus alkaa. /LMp 16 §/ Taajamassa olevalla tiellä, jolla nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi, risteyksestä on varoitettava erikseen merkillä 161, ellei risteäville teille ole asetettu väistämisvelvollisuutta osoittavaa merkkiä 231 tai 232 taikka väistämisvelvollisuus perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. /LMp 14 §/ 107 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 10.2 Väistämisjärjestelyjen merkitseminen Tieliikennelain 14 §:ssä on esitetty ne risteyksen väistämissäännöt, joita ajoneuvon kuljettajan on noudatettava, mikäli liikennemerkillä ei ole toisin osoitettu. Liikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista on 14 §:ssä määräys, jonka mukaan nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h tai korkeampi, on tasa-arvoisesta risteyksestä varoitettava erikseen merkillä 161 tienristeys. Yleensä nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h tai korkeampi, sivutiet suositellaan merkittäväksi väistämisvelvolliseksi merkillä 231 tai 232. Nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h voidaan risteykset jättää tasa-arvoiseksi tai merkitä väistämisvelvolliseksi merkillä 231 tai 232. Jos nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, jätetään risteykset yleensä tasa-arvoisiksi. Väistämisvelvollisuuden merkitsemisen periaatteet katuverkon erilaisten nopeusrajoitusten yhteydessä on esitetty kuvassa 10.1. Kuva 10.1 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen katuverkon erilaisten nopeusrajoitusten yhteydessä. 108 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Väistämisjärjestelyt toteutetaan pää- ja kokoojakaduilla yleensä kuvan 10.2 mukaisesti. Pääsuuntaa ei merkitä etuajo-oikeutetuksi kaduksi. Pääväylien etuajo-oikeussuhteet voidaan merkitä myös kuvan 10.3 mukaisella periaatteella käyttäen pääsuunnalla merkkejä 211 etuajo-oikeutettu tie ja 212 etuajo-oikeus päättyy. Ajoneuvon kuljettajat olettavat väistämisvelvollisuuden säilyvän ennallaan samalla katujaksolla risteyksestä toiseen. Etuajo-oikeutettu katuosuus on turvallisinta päättää Tristeykseen, jolloin risteyksen fyysinen rakenne tukee väistämisvelvollisuudessa tapahtuvaa muutosta (kuvat 10.2 ja 10.3). Tällaiselta katujaksolta tasa-arvoiseen risteykseen tultaessa käytetään aina varoitusmerkkiä 161 tienristeys risteävien katujen nopeusrajoituksesta riippumatta. Kuva 10.2 Katukohtainen etuajo-oikeusjärjestely käyttäen sivukaduilla merkkiä 231. Kuva 10.3 Etuajo-oikeutetun kadun merkitseminen. 109 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Yhden risteyksen väistämisjärjestelyjen merkitsemistä muista katujakson risteyksistä poikkeavasti tulee välttää. Jos erityisistä syistä on tarpeen merkitä yksittäisen risteyksen väistämisjärjestelyt, käytetään varoitusmerkkiä 161 tienristeys sen jälkeen olevassa tasa-arvoisessa risteyksessä kuvan 10.4 mukaisesti silloin, kun nopeusrajoitus on 40 km/h tai alempi. Mikäli nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi käytetään kuvan 10.1 mukaista merkitsemistapaa. Kuva 10.4 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen yksittäisessä risteyksessä, pääsuunnalla varoitetaan seuraavan risteyksen tasa-arvoisuudesta. Jos nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi, katso kuva 10.1. 10.3 Kääntyvän suunnan merkitseminen etuajo-oikeutetuksi Lisäkilvet 861 a ja 861 b Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka on liikennemerkillä 231 tai 232 osoitettu väistämisvelvollisiksi. /TLA 21 §/ Lisäkilpeä käytetään selventämään kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa risteyksessä. Lisäkilpeä voidaan käyttää liikennemerkin 211, 231 tai 232 ja erityisestä syystä myös merkin 189 yhteydessä. Kuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Lisäkilpeä 861 b voidaan käyttää ilman kääntyvää suuntaa korostavia rakenteita vain tilapäisesti. Lisäkilpeä käytetään risteyksen kaikilla tulosuunnilla. Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. /LMp 24 §/ 861a 110 861b Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kääntyvä suunta osoitetaan etuajo-oikeutetuksi vain poikkeustapauksissa. Kaupunkirakenteesta tai vaiheittain rakentamisesta johtuen saattaa esiintyä tapauksia, joissa liikenteellisesti erittäin merkittävä ajoreitti kääntyy risteyksessä risteyksen muiden haarojen ollessa liikenteelliseltä merkitykseltään vähäisiä. Tällöin voidaan poikkeuksellisesti merkitä kääntyvä suunta etuajo-oikeutetuksi kuvan 10.5 mukaisesti. Tällöinkään kääntyvää suuntaa ei saa merkitä etuajo-oikeutetuksi, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. Tällaisessa tapauksessa on liikennejärjestelyjä tuettava esimerkiksi kuvan 10.6 kaltaisilla rakenteellisilla keinoilla. On huomattava, että pelkkä liikennemäärien ero ei ole peruste kääntyvän ajosuunnan merkitsemiselle etuajo-oikeutetuksi. Kuva 10.5 Kääntyvän suunnan merkitseminen tilapäisesti etuajo-oikeutetuksi katujaksolla, jonka sivukaduilla on käytetty merkkiä 231. Pysyvissä ratkaisuissa on käytettävä kääntyvää suuntaa korostavia rakenteita. Tällaista järjestelyä parempi on kuvan 10.6 kaltainen ratkaisu. 111 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.6 Kääntyvän suunnan etuajo-oikeuden tukeminen rakenteellisin järjestelyin. 10.4 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen ajoradan ja pyörätien risteyksissä Ajoradalla ajavalla pyöräilijällä, mopoilijalla ja autoilijalla on samat väistämissäännöt. Risteyksessä väistetään oikealta tulevaa, jollei merkillä 231 tai 232 ole muuta osoitettu. Vasemmalle kääntyvä väistää vastaantulevaa. Pyöräteiden keskinäisissä risteyskohdissa pätevät samat väistämissäännöt. Pyörätieltä ajoradalle tultaessa pyöräilijä ja mopoilija väistävät ajoradan liikennettä. Ajoneuvon kuljettaja väistää kuitenkin pyörätien käyttäjää tullessaan merkin 231 tai 232 takaa tai tullessaan TLL 14 § 3 mom. mukaisesta paikasta. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettaja väistää risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Liikenneympyrästä poistuvaa ajoneuvoa pidetään kääntyvänä ajoneuvona. Kuvissa 10.7–10.9 on esimerkkejä erilaisten risteysten väistämisvelvollisuuksien merkitsemistavoista. Esimerkkien kaikki merkit 231 ovat tarpeen ajorataa käyttävien ajoneuvojen väistämisvelvollisuuksien osoittamiseksi. Ajoneuvoliikenteen väistämisvelvollisuutta osoittavat merkit koskevat myös ajoradan rinnalla olevan pyörätien liikennettä. Esimerkkejä ajoradan ja pyörätien risteyskohdan väistämisvelvollisuuksien merkitsemisestä on esitetty kuvassa 10.10. Kuvassa esitetyt mitat ovat ohjeellisia. Väistämisvelvollisuuksien merkinnästä päätettäessä ratkaistaan, kuuluuko pyörätie päätiehen vai ei. Mikäli pyörätie kuuluu päätiehen, merkitään sivusuunnan katu väistämisvelvolliseksi pyörätiehen nähden. Ratkaisussa huomioidaan mm. kadun ja pyörätien verkollinen asema sekä niiden liikennemäärät. 112 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.7 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen risteyksessä, jossa sivusuunnalla on 1 + 1 kaistaa. 113 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.8 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen risteyksessä, jossa sivusuunnalla on 2 + 2 kaistaa ja keskikoroke. 114 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.9 Väistämisvelvollisuuden merkitseminen risteyksessä, jossa sivusuunnalla on 2 + 1 kaistaa ilman saareketta tai keskikoroketta. Kuva 10.10 Esimerkkejä ajoradan ja pyörätien välisten väistämisvelvollisuuksien merkitsemisestä. Suluissa esitettyjä liikennemerkkejä käytetään vain erityistapauksissa. 115 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Lisäkilpi 863 Kaksisuuntainen pyörätie Lisäkilvellä voidaan osoittaa tietä risteävä kaksisuuntainen pyörätie. /TLA 21 §/ Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteä-vää pyöräliikennettä./ LMp 24 §/ Lisäkilpeä voidaan käyttää tarvittaessa muulloinkin kuin huonoissa näkemäolosuhteissa. Lisäkilvellä varoitetaan moottoriajoneuvon kuljettajaa risteävästä polkupyöräliikenteestä. Lisäkilpeä on perusteltua käyttää esimerkiksi risteyksessä, jossa etuajo-oikeutetun pyörätien etäisyys pääsuunnan ajoradasta on poikkeuksellisen suuri tai liikennemäärät ovat suuria joko pyörätiellä tai risteävällä kadulla. Liikennejärjestelyä voidaan tukea korotetulla suojatiellä. Lisäkilven käyttöperusteiden tulee olla samanlaiset laajemmalla alueella. Lisäkilven käytöstä merkin 231 yhteydessä on esimerkkejä kuvassa 10.11. Kuva 10.11 Kaksisuuntaisen pyörätien osoittaminen merkin 231 yhteydessä, kun pyörätie on lähellä tai kaukana pääsuunnan ajorataa. 10.5 Tieliikennelain 14 §:n 3 ja 4 momentin mukaisen väistämisvelvollisuuden korostaminen Tieliikennelain mukaan “kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkareitiltä”. Edellä mainitun lainkohdan tarkoittamaa väistämisvelvollisuutta voidaan korostaa merkillä 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä, mikäli väistämisvelvollisuudesta syntyy epäselvyyttä. Ensisijaisesti rakenteellisten ratkaisujen pitää olla sellaisia, ettei epäselvyyttä pääse syntymään. Polkupyöräilijän ja mopoilijan on tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä, ellei tieliikennelain 14 § 2 tai 3 momentista muuta johdu. 116 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Polkupyöräilijän ja mopoilijan väistämisvelvollisuutta ei yleensä ole tarpeen selventää liikennemerkillä. Liikennemerkkiä voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää, jos suojatien sijainti tai rakenteellinen ratkaisu aiheuttaa epäselvyyttä väistämisvelvollisuudessa tai päätiehen kuuluvan pyörätien etuajo-oikeus sivukatuihin nähden päättyy (kuva 10.10). 10.6 Liikenneympyrän väistämisjärjestelyjen merkitseminen Määräysmerkki 416 Pakollinen kiertosuunta Merkillä osoitetaan, että ajoneuvon on kierrettävä liikenneympyrä, risteyksessä oleva koroke tai muu este vastapäivään. Polkupyöräilijä, mopoilija, moottorikelkkailija ja ratsastaja saa kuitenkin poiketa merkillä osoitetusta määräyksestä, jos merkeillä 422–427 on muuta osoitettu. /TLA 14 §/ Merkki sijoitetaan ennen risteystä. Liikenneympyrässä merkkiä voidaan käyttää ainoastaan merkkien 231 ja 232 yhteydessä. Samaan pylvääseen sijoitettuna merkkiä käytetään merkin 231 tai 232 alapuolella. /LMp 20 §/ Liikenneympyrä (kiertoliittymä) merkitään samaan pylvääseen päällekkäin sijoitetuilla merkeillä 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä ja 416 pakollinen kiertosuunta. Merkki 231 sijoitetaan merkin 416 yläpuolelle. Liikennemerkit on asetettava kaikille ympyrään johtaville tulosuunnille. Kuvassa 10.12 ja oppaan luvussa 3 on esimerkkejä liikenneympyrän merkitsemisestä. 117 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.12 Liikenneympyrän merkitseminen. 10.7 Merkin 232 Pakollinen pysäyttäminen käyttö Merkki 232 sijoitetaan yleensä vastaavalla tavalla kuin merkki 231 (vertaa kuvat 10.7– 10.10). Poikkeuksena ovat kuitenkin tapaukset, joissa sivusuuntaa risteää etuajo-oikeutettuun katuun kuuluva pyörätie siten, että ennen pyörätietä sijoitettu merkki 232 jäisi näkemäolosuhteiden kannalta liian kauas etuajo-oikeutetun kadun ajoradasta. Tällaisissa tapauksissa merkki 232 sijoitetaan kuvan 10.13 mukaisesti. 118 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 10.13 Pakollisen pysäyttämisen osoittaminen, kun etuajo-oikeutettuun tiehen kuuluvan pyörätien kohdalta ei ole riittävää näkemää risteävälle ajoradalle (erityistapaus). 10.8 Väistämisjärjestelyjen muuttaminen Väistämisjärjestelyt ovat ensisijaisesti turvallisuusjärjestelyjä, ja niissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat yleensä tilapäisen onnettomuusriskin kasvun. Jos väistämisjärjestelyjä kuitenkin joudutaan muuttamaan, käytetään kuvan 10.14 mukaisia tekstillisiä kilpiä ja lisäkilpiä. Muutoksesta tiedottavia merkkejä tulee käyttää kolmesta kuuteen kuukauden ajan muutoksen jälkeen. Kuva 10.14 Väistämisvelvollisuuden muuttumisesta tiedottavat merkit. 119 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 11Nopeusrajoitusten merkitseminen 11.1 Rajoitusmerkit 361, 362, 363 ja 364 sekä ohjemerkit 571, 572, 573, 574, 575 ja 576 Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä nopeusrajoituksesta koko maassa tai tietyssä osassa maata. Tiekohtaisista ja paikallisista nopeusrajoituksista päättää liikenneministeriön tarvittaessa antamien yleisten ohjeiden mukaisesti ja 51 §:n säännöksiä noudattaen se, jolle liikenteen ohjauslaitteen asettaminen kuuluu. /TLL 25 § 1mom/ Taajamien ulkopuolella ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 80 km/h, jollei liikennemerkein ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. /LMp yleisistä nopeusrajoituksista 1 §/ Taajamissa ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 50 km/h, jollei liikennemerkein ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. /LMp yleisistä nopeusrajoituksista 2 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 361 Nopeusrajoitus Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin 361–363, 572, 573 tai 575 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin 571, jollei välittömästi merkin 571 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta. Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. Merkillä 361 ja lisäkilvellä ”Yleisrajoitus” voidaan tarpeen mukaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoituksen alaiselta tieltä tai alueelta yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle. Merkillä 361 ja lisäkilvellä ”Alue” voidaan tarpeen mukaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoitusalueen sisällä olevalta merkillä 361 osoitetun nopeusrajoituksen alaiselta tieltä takaisin nopeusrajoitusalueelle. /TLA 16 §/ Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki on yleensä ympyrän muotoinen ja punareunainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkeissä 351 ja 353 kuvion vasemmanpuoleinen ajoneuvo on kuitenkin punainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti. /TLA 15 §/ Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 25 §:n 1 momentin perusteella tai 109 §:n 3 momentin mukaisesti voimassa olevaa nopeusrajoitusta. Merkin yhteydessä ei käytetä muita lisäkilpiä kuin tekstillistä lisäkilpeä ’’Yleisrajoitus’’ tai ’’Alue’’. Siirtyminen yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle muualla kuin taajaman rajalla osoitetaan merkillä 361 ja tekstillisellä lisäkilvellä ’’Yleisrajoitus’’, jos samalla tiellä on ennen kyseistä tienkohtaa voimassa yleisrajoitusta korkeampi, merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus. / LMp 19 §/ 120 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kielto- ja rajoitusmerkki 362 Nopeusrajoitus päättyy Merkillä osoitetaan, että merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus päättyy ja siirrytään yleisen tai alueellisen nopeusrajoituksen piiriin. /TLA 16 §/ Merkkiä saa käyttää vain, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa yksinomaan tien vasemmalle puolelle. /LMp 19 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 363 Nopeusrajoitusalue Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa merkeillä rajoitetulla alueella. Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeudesta määrätä muuta merkillä 361, 573 tai 575. Alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. /TLA 16 §/ Merkki asetetaan kaikille alueelle johtaville teille. Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 25 §:n 1 momentin perusteella tai 109 §:n 3 momentin mukaisesti voimassa olevaa nopeusrajoitusta. Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpiä. /LMp 19 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 364 Nopeusrajoitusalue päättyy Merkki osoittaa merkillä 363 osoitetun nopeusrajoitusalueen päättymisen. Nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin 363. /TLA 16 §/ Merkki asetetaan kaikille alueelta johtaville teille, jollei alue rajoitu toiseen merkillä 363 osoitettuun nopeusrajoitusalueeseen. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa yksinomaan tien vasemmalle puolelle, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. /LMp 19 §/ Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki sijoitetaan tien tai ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. /TLA 16 §/ Merkit 361 ja 363 sijoitetaan kaupunkiolosuhteissa yleensä ainoastaan ajoradan oikealle puolelle. Nopeusrajoituksen alentuessa merkit sijoitetaan ajoradan molemmille puolille, jos kyseiseen ajosuuntaan on kaksi tai useampia ajokaistoja tai jos ohitukset merkkien sijoituskohdassa ovat todennäköisiä. Erityisistä syistä merkit voidaan lisäksi sijoittaa myös ajoradan yläpuolelle. Merkeillä 362 ja 364 voidaan taajamassa osoittaa, että siirrytään ”taajama”- merkeistä johtuvan 50 km/h yleisrajoituksen vaikutusalueelle (kuvat 11.2 ja 11.3). Tällaista merkintätapaa voidaan käyttää vain, jos merkillä 362 tai 364 päättyväksi osoitettu nopeusrajoitus on alhaisempi kuin 50 km/h. Jos taajamassa päättyvä nopeusrajoitus on 60 km/h, käytetään päättymiskohdassa merkkiä 361 ja tekstillistä lisäkilpeä ”Yleisrajoitus” (”Allmän begränsning”) kuvan 11.1 mukaisesti. Nopeusrajoituksen numeroarvon tulee yksiajorataisilla kaduilla yleensä olla sama kummassakin ajosuunnassa. Rajoitusarvon muuttumiskohdassa voidaan eri ajosuuntia koskevat merkit tarpeen mukaan sijoittaa toisiinsa nähden porrastetusti (kuva 11.1). 121 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Ohjemerkit 571 Taajama ja 572 Taajama päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä. /TLA 19 §/ Taajamassa ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 50 km/h ja taajaman ulkopuolella 80 km/h, jollei liikennemerkein ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Merkki 571 tulee sijoittaa tienkohtaan, jossa on tai jonka jälkeen välittömästi alkaa korkeintaan 60 km/h suuruinen nopeusrajoitus. Merkin yhteyteen ei saa sijoittaa kielto- tai rajoitusmerkkiä. Taajaman alkamiskohdassa osoitetaan taajaman yleisestä nopeusrajoituksesta poikkeava rajoitus sijoittamalla nopeusrajoitusta osoittava liikennemerkki 20–60 metrin etäisyydelle merkin 571 jälkeen siten, että molemmat merkit ovat samanaikaisesti havaittavissa. /LMp 21 §/ 571 572 Ohjemerkit 573 Pihakatu ja 574 Pihakatu päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. /TLA 19 §/ Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. /TLL 33 §/ 573 574 Ohjemerkit 575 Kävelykatu ja 576 Kävelykatu päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. /TLA 19 §/ Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. /TLL 33 a§/ 575 576 11.2 Katukohtaisen 60 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen Kuvassa 11.1 on esitetty, miten katukohtainen 60 km/h nopeusrajoitus merkitään katuverkkoon, joka muilta osin on taajaman 50 km/h yleisen nopeusrajoituksen piirissä. Katukohtaista 60 km/h nopeusrajoitusta ei ole tarpeen toistaa liikenteellisesti vähämerkityksellisten risteysten jälkeen, ellei seuraava risteysväli ole yli 500 metriä. Jos vähämerkityksellisiä risteyksiä on useita peräkkäin, toistetaan katukohtainen 60 km/h rajoitus vähintään 500 metrin välein. 122 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 11.3 Katukohtaisen 30 km/h tai 40 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen Kuvassa 11.2 on esitetty, miten katukohtainen 30 km/h nopeusrajoitus merkitään katuverkkoon, joka muilta osin on taajaman 50 km/h yleisen nopeusrajoituksen piirissä. Kuvassa 11.3 on vastaavasti esitetty 40 km/h nopeusrajoitusalueella olevan katukohtaisen 30 km/h rajoituksen merkitseminen. Kuvan katukohtaisen nopeusrajoituksen päättävä merkki (30 km/h päättyy) voidaan korvata kadun oikeaan reunaan sijoitettavalla merkillä 40 km/h ja lisäkilvellä ”Alue”, jos esimerkiksi ympäristön tai katukohtaisen rajoituksen vaikutusalueen pituuden takia voi syntyä epäselvyyttä siitä, minkä nopeusrajoituksen vaikutusalueelle on tultu. Samanlainen merkki voidaan asettaa tarvittaessa myös katukohtaisen nopeusrajoituksen alaisen katuosuuden sivukaduille. Nopeusrajoitusta osoittavaa tiemerkintää voidaan käyttää liikennemerkin selventämiseksi nopeusrajoituksen muutoskohdassa. Sitä käytetään yleensä siirryttäessä korkeammasta alhaisempaan nopeusrajoitukseen. Kun katukohtainen nopeusrajoitus päätetään kuvan 11.3 osoittamalla tavalla, suositellaan nopeusrajoitusta osoittavan tiemerkinnän käyttöä myös siirryttäessä korkeamman nopeusrajoituksen alueelle. Kuvien 11.2 ja 11.3 mukaisissa tapauksissa on katukohtaista nopeusrajoitusta osoittavat merkit toistettava jokaisen risteyksen jälkeen, koska katukohtainen rajoitus on alhaisempi kuin ympäröivällä katuverkolla voimassa oleva nopeusrajoitus. 11.4 Nopeusrajoitusalueen merkitseminen Kuvissa 11.3 ja 11.4 on esitetty, miten 40 km/h nopeusrajoitusalue merkitään silloin, kun rajoitusaluetta ympäröivät kadut ovat yleisen nopeusrajoituksen piirissä. Kuvasta 11.4 ilmenee lisäksi, miten 40 km/h nopeusrajoitusalueen sisällä merkitään 30 km/h nopeusrajoitusalue. Tässä tapauksessa on huomattava, että nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin. Taajamaan ei merkitä yleensä muita kuin 30 tai 40 km/h nopeusrajoitusalueita. 11.5 Nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman rajalla Kuvassa 11.5 on esitetty tapaukset, joissa: • Tiekohtainen 60 km/h nopeusrajoitus jatkuu taajaman rajan yli. • Tiekohtainen 60 km/h nopeusrajoitus muuttuu taajaman yleiseksi 50 km/h nopeusrajoitukseksi. • Yleinen 80 km/h nopeusrajoitus muuttuu taajaman rajalla 60 km/h katukohtaiseksi nopeusrajoitukseksi. • Nopeusrajoitusalue alkaa ja päättyy taajaman rajalla. Lisäksi kuvassa 11.5 on esimerkkejä tiekohtaisten nopeusrajoitusten merkitsemisestä taajaman ulkopuolella sekä yleisten 80 km/h nopeusrajoituksen merkitsemistarpeesta. Taajama päättyy merkki ei päätä alueellista nopeusrajoitusta. Nopeusrajoitusalue päätetään ennen taajaman päättymistä nopeusrajoitusalue päättyy merkillä (kuva 11.5). Taajaman rajalla ja taajaman ulkopuolella on huomattava, että nopeusrajoituksen numeroarvo ei kerrallaan saa alentua enempää kuin 30 km/h. Esimerkiksi muutos 100 km/h → 50 km/h on merkittävä porrastettuna 100 → 80 → 50 km/h. 123 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 11.6 Vaihtuvan nopeusrajoituksen merkitseminen Vaihtuva liikennemerkki vastaa normaalia liikennemerkkiä ja sijoitetaan samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin liikennemerkit. Vaihtuvan liikennemerkin kuviosta ja värityksestä on säädetty seuraavat poikkeukset: Varoitusmerkki on yleensä tasasivuisen kolmion muotoinen. Sen kärki on suunnattu ylöspäin ja sen reunat ovat punaiset. Merkin keskustassa on keltaisella pohjalla vaaran laatua osoittava kuvio. Vaihtuvassa varoitusmerkissä vaaran laatua osoittava kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkissä 165 kuvio esitetään kuitenkin aina liikennevalojen väreissä: punainen, keltainen ja vihreä. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti. /TLA 12 §/ Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki on yleensä ympyrän muotoinen ja punareunainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkeissä 351 ja 353 kuvion vasemmanpuoleinen ajoneuvo on kuitenkin punainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti. /TLA 15 §/ Kuvassa 11.6 on esitetty esimerkkejä vaihtuvan nopeusrajoituksen ja lapsia-varoitusmerkin käytöstä nopeusrajoitusalueen sisällä. Kuvan esimerkeissä vaihtuvalla nopeusrajoitusmerkillä osoitetaan alhaisempi nopeusrajoitus (vaihe 2) aikoina, jolloin kadulla liikkuu tavallista runsaammin lapsia. Muulloin vaihtuvat merkit ovat pimeinä (vaihe 1), jolloin on voimassa alueellinen nopeusrajoitus. Vaihtuva nopeusrajoitus toistetaan risteyksen jälkeen. Toistaminen on tärkeää sivutieltä tuleville silloin, kun vaihtuva nopeusrajoitus on alueellista nopeusrajoitusta alhaisempi. Lapsia-varoitusmerkki on esitetty vaihtuvana, jolloin merkki voi olla pimeänä esimerkiksi koululaisten kesäloman aikana. Nopeusrajoitusalueen sisälle nopeusrajoituksia asetettaessa on huomattava seuraavat säännökset: • Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeusrajoituksesta määrätä muuta merkillä 361. Tämä tarkoittaa sitä, että nopeusrajoitusalueen sisällä ei voi osoittaa merkillä 361 samaa nopeusrajoitusta alueella voimassa olevan aluenopeusrajoituksen kanssa. • Merkin 361 voimassaolo päättyy merkkeihin 361–363, 571, 572 tai 573. Tämä tarkoittaa sitä, että merkin 361 vaikutus ei pääty merkkiin 364 nopeusrajoitusalue päättyy, vaan se on päätettävä merkillä 362 nopeusrajoitus päättyy ennen nopeusrajoitusalueen päättymistä. Kuvassa 11.7 on esitetty esimerkkejä vaihtuvan nopeusrajoituksen ja lapsia-varoitusmerkin käytöstä alueella, jolla on voimassa taajaman yleisrajoitus. Kuvan esimerkeissä vaihtuvalla nopeusrajoitusmerkillä osoitetaan alhaisempi nopeusrajoitus (vaihe 2) aikoina, jolloin kadulla liikkuu tavallista runsaammin lapsia. Muulloin vaihtuvat merkit ovat pimeinä, (vaihe 1), jolloin on voimassa taajaman yleisrajoitus. Kuvan esimerkeissä on käytetty kaksivaiheista nopeusrajoituksen porrastusta. Taajaman yleisrajoituksen alueella voi tarvittaessa käyttää myös kolmivaiheista porrastusta, jolloin nopeusrajoituksen muutos vaiheiden välillä on 10 km/h. Nopeusrajoituksia taajamassa asetettaessa on huomattava seuraavat säännökset: • Taajamassa ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 50 km/h, jollei liikennemerkillä ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että taajamassa ei voi käyttää pelkkää nopeusrajoitusmerkkiä 50 km/h silloin, kun yleisrajoitus on 124 Liikennemerkkien käyttö kaduilla muutenkin voimassa. • Siirtyminen yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle muualla kuin taajaman rajalla osoitetaan merkillä 361 ja tekstillisellä lisäkilvellä ’’Yleisrajoitus’’, jos samalla tiellä on ennen kyseistä tienkohtaa voimassa yleisrajoitusta korkeampi, merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus. Siirryttäessä alhaisemman nopeusrajoituksen piiristä taajaman yleisrajoituksen piiriin, ei näin ollen voi käyttää nopeusrajoitusmerkkiä 50 km/h ja tekstillistä lisäkilpeä ”Yleisrajoitus”. Yleisrajoitusta alempi merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus päätetään kuvan 11.2 mukaisesti merkillä 362. 11.7 Enimmäisnopeussuositus Opastusmerkkiä 653 enimmäisnopeussuositus voidaan käyttää kohteissa, joissa kadun poikkeuksellinen mitoitus tai geometria aiheuttaa erityisen vaaratekijän. Merkin 653 yhteydessä käytetään tällöin varoitusmerkkiä, josta ilmenee minkälaisesta vaarasta on kysymys. Kysymykseen tulevat esimerkiksi kuvan 11.8 mukaiset merkkiyhdistelmät. Merkkiä 653 ei käytetä kaduilla, joilla on alempi nopeusrajoitus kuin 40 km/h. Kuva 11.1 Katukohtaisen 60 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman yleisrajoitus alueella. 125 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.2 Katukohtaisen 30 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman yleisrajoitus alueella. Kuva 11.3 Katukohtaisen 30 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen 40 km/h nopeusrajoitusalueella. 126 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.4 30 km/h nopeusrajoitusalueen merkitseminen 40 km/h nopeusrajoitusalueen sisälle. 127 Kuva 11.5 Nopeusrajoitusten merkitseminen taajaman rajalla sekä yleisen 80 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen. Liikennemerkkien käyttö kaduilla 128 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.6 Vaihtuvan nopeusrajoituksen merkitseminen 40 km/h nopeusrajoitusalueella. 129 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.7 Vaihtuvan nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman yleisrajoituksen alueella. 130 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.8 Esimerkkejä enimmäisnopeussuosituksesta. 11.8 Hidasteiden merkitseminen Hidasteella tarkoitetaan tässä yhteydessä töyssyä, korotettua suojatietä, aluetta tai liittymää, joilla on tarkoitus tukea 40 km/h ja sitä alemman nopeusrajoituksen noudattamista. Varoitusmerkki 141 a Töyssyjä Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta. /TLA 13 §/ Merkkiä ei tarvitse toistaa, jos tiellä on useita peräkkäisiä töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita. Tienosan pituus voidaan osoittaa lisäkilvellä 814. /LMp 14 §/ Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. /TLA 16 §/ Töyssy, korotettu suojatie tai muu vastaava rakenne merkitään valkoisella ruutumerkinnällä. /TLA 44 a §/ Töyssyn, korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen merkinnän ruudun sivun pituus on 10–50 cm. Ruutumerkintä mitoitetaan siten, että tulosuunnasta on näkyvissä vähintään kaksi merkintäriviä. /LMp 38 a §/ Nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h, varoitetaan hidasteesta aina varoitusmerkillä 141 a töyssyjä kuvan 11.9 mukaisesti. Mikäli samalla katujaksolla on useampia hidasteita lähekkäin, varoitetaan yleensä vain ensimmäisestä. Valkoista ruutumerkintää käytetään aina nopeusrajoituksesta riippumatta. Normaalisti ruutumerkintä on hidasteen luiskassa. Ruutumerkintää voidaan myös käyttää ajosuunnassa välittömästi ennen luiskaa ajoradassa. Esimerkiksi tyynyhidasteen yhteydessä merkintä voidaan tällöin ulottaa koko ajokaistan leveydelle (kuva 11.11). Hidasteen havaittavuutta voidaan tehostaa lisäksi pollareiden avulla. Ajoradan kavennus suositellaan osoitettavaksi vähintään reunapaalulla tai -merkillä nopeusrajoituksesta riippumatta. Sen havaittavuutta voidaan tehostaa esimerkiksi istutuksilla. 131 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 11.9 Hidasteen merkitseminen, kun nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuva 11.10 Hidasteen merkitseminen, kun nopeusrajoitus on 30 km/h. Kuva 11.11 Esimerkki ruutumerkinnän käytöstä ennen tyynyhidasteen luiskaa. 132 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 12Pihakadun ja kävelykadun merkitseminen 12.1 Pihakadun merkitseminen Pihakatu on jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettu tie (TLL 2 §). Kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä (TLL 14 § 3 mom). Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Pysäköinti pihakadulla on sallittu merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon ja vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista. /TLL 33 §/ Jalankulkija saa pihakadulla ja kävelykadulla kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä (TLL 41 §). Ohjemerkit 573 Pihakatu ja 574 Pihakatu päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. /TLA 19 §/ 573 574 Merkkiä 573 käytetään ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteelle yhteisesti tarkoitetulla tiellä. Merkki sijoitetaan pihakadun alkuun yleensä sen oikeaan reunaan (LMp 21 §). Merkki 574 sijoitetaan pihakadun päättymiskohtaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan (LMp 21 §). Pihakadussa pitää säilyttää rakenteellinen eroavuus muista kaduista. Sisäänajo- ja ulostulokohdassa tulee olla sellaisia rakenteita, että autoilija huomaa tulleensa erilaiselle alueelle. Pihakadulle ajetaan yleensä viistetyn reunatuen yli, usein myös jalkakäytävän ja pyörätien yli. Reunatukijärjestelyillä tuetaan liikennesäännön väistämisvelvollisuutta. Pihakadun ja muun kadun risteyksessä ei tarvita tiemerkintöjä tai muita liikennemerkkejä kuin ”Pihakatu” ja ”Pihakatu päättyy” -merkit kuvan 12.1 mukaisesti. 133 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 12.1 Pihakadun merkitseminen. Pihakatumerkki on aluemerkki. Pihakatu on autoilijoiden ja jalankulkijoiden yhteistä aluetta, eikä sinne tule rakentaa erillisiä jalkakäytäviä. Pihakadun alkaminen ja päättyminen on osoitettava kaikista tulo- ja poistumissuunnista, myös pihakadulle johtavan jalkakäytävän ja pyörätien sekä huoltoajolle sallitun reitin suunnasta (kuva 12.2). Erityistä huomiota suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan väistämisjärjestelyjen takia kohdissa, joissa pihakatu jatkuu molemmin puolin risteävää jalkakäytävää ja pyörätietä. Tämän takia pihakatu aloitetaan ja päätetään kuvan 12.2 esimerkeissä risteysalueen ulkopuolella, jolloin näin muodostuvissa pihakatujen keskinäisissä risteyksissä ajoneuvon kuljettaja väistää samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa ja antaa jalankulkijoille esteettömän kulun (pihakatujen väistämissäännöt). Kuva 12.2 Pihakadun ja pyörätien sekä pihakadun ja huoltoajolle tarkoitetun reitin risteyksen merkitseminen. Väistämissäännön selkeyttämiseksi pihakatu aloitetaan ja päätetään risteysalueen ulkopuolella. 134 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Pysäköintipaikat on merkittävä selvästi. Paikat merkitään aina ”Pysäköintipaikka”-liikennemerkillä lisäkilpineen. Yleensä voidaan käyttää pienikokoista liikennemerkkiä. Lisäksi paikat osoitetaan valkoisella tiemerkinnällä (maali, massa) tai vaalealla taikka valkoisella kivellä. Pysäköinnin merkitsemisestä on tarkemmin kohdassa 7. Shared Space alueiden eli yhteisten tilojen ideana on katutilan eri toimintojen yhdistäminen. Yhteisessä tilassa mm. jalankulkija saa kulkea alueen kaikilla osilla ja ylittää kadun parhaaksi katsomassaan paikassa ilman rajoituksia. Suomen lainsäädäntö ei tunne Shared Space käsitettä. Useimmiten Shared Space alueiden perusajatusta parhaiten tukee yhteisen tilan merkitseminen pihakaduksi. Pihakadun kaikki liikennesäännöt koskevat tällöin Shared Space aluetta. 12.2 Kävelykadun merkitseminen Kävelykatu on jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettu tie (TLL 2 §). Kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä (TLL 14 § 3 mom). Kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu. Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. /TLL 33 a §/ Ohjemerkit 575 Kävelykatu ja 576 Kävelykatu päättyy Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. /TLA 19 §/ 575 576 Merkkiä 575 käytetään jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle yhteisesti tarkoitetulla tiellä. Merkki sijoitetaan kävelykadun alkuun yleensä sen oikeaan reunaan (LMp 21 §). Merkki 576 sijoitetaan kävelykadun päättymiskohtaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan (LMp 21 §). 135 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 12.3 Kävelykadun merkitseminen. Kävelykatumerkin yhteydessä saa käyttää huoltoajon tai sen osan sallivaa lisäkilpeä. Huoltoajo ja sen osat on määritelty TLA 21 §:ssä ”Huoltoajo sallittu” -tekstillisen lisäkilven 872 yhteydessä (kts Ajorajoitusten merkitseminen, kohta 6.3). Kuvassa 12.4 on esimerkkejä lisäkilven käytöstä. Kuva 12.4 Esimerkkejä tekstillisestä lisäkilvestä ”Kävelykatu” -merkin yhteydessä. Huoltoajo on sallittu. Huoltoajo on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin kello 5–11, arkilauantaisin kello 5–11, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 5–11. Huoltoajo taksilla on sallittu. Muu huoltoajo ei ole sallittua. Huoltoajo on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin kello 5–11, arkilauantaisin kello 5–11, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 5–11. Huoltoajo taksilla on sallittu muinakin aikoina. 136 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kävelykatu on aina mahdollista päättää ennen risteystä kuvan 12.5 mukaisesti. Tällöin risteykseen merkitään suojatiet. Kävelykadulta tulevien pyöräilijöiden ja muiden ajoneuvojen kulkutila jää suojateiden väliin. Kuva 12.5 Kävelykatu päätetään risteyksessä. Mikäli kävelykatua ei ole tarve katkaista vähäisen risteävän liikenteen vuoksi, merkitään ja muutetaan risteävä katu rakenteellisesti vastaamaan kävelykadun vaatimuksia. Tällöin kävelykadun yli ajaminen sallitaan tekstillisellä lisäkilvellä. Väistämissäännön selkeyttämiseksi kävelykatu aloitetaan ja päätetään risteysalueen ulkopuolella, jolloin näin muodostuvissa kävelykatujen keskinäisissä risteyksissä ajoneuvon kuljettaja väistää samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa ja antaa jalankulkijoille esteettömän kulun (kävelykatujen väistämissäännöt, kuvat 12.6, 12.7 ja 12.8). Kuva 12.6 Kävelykatu jatkuu risteyksen yli. Kävelykadun yli ajaminen sallitaan tekstillisellä lisäkilvellä. 137 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 12.7 Kävelykatu jatkuu risteyksen yli. Kävelykadun yli ajaminen ja huoltoajo sallitaan tekstillisellä lisäkilvellä. Kuva 12.8 Kävelykadun ja pyörätien risteyksen merkitseminen. Väistämissäännön selkeyttämiseksi kävelykatu aloitetaan ja päätetään risteysalueen ulkopuolella. 138 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 13Lisäkilpien käyttö 13.1 Säännökset Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemisessä ja vaikutuksen rajoittamisessa. Varoitusmerkin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkin sekä kielto- ja rajoitusmerkin lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat yleensä samat kuin päämerkissä. / TLA 21 §/ Lisäkilpi sijoitetaan päämerkin alapuolelle sen kanssa samaan pystytasoon. Lisäkilven koko määräytyy liikennemerkin koon mukaan. Lisäkilpi ei saa olla oleellisesti leveämpi kuin varsinainen liikennemerkki. Liikennemerkin ja lisäkilven vastaavien värien tulee olla samalla tavalla heijastavia. /LMp 23 §/ Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä. /TLA 21 §/ Lisäkilven tekstikoko tulee valita niin suureksi, että teksti on riittävän etäältä selvästi luettavissa. Tekstin normaali vähimmäiskoko on taajamissa 60 mm ja taajamien ulkopuolella 100 mm. Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin tekstikokona käyttää taajamissa 30 mm ja taajamien ulkopuolella 60 mm. /LMp 24 §/ Kielto- ja rajoitusmerkin yhteydessä ei lisäkilvellä saa määrätä laajempaa kieltoa tai ankarampaa rajoitusta kuin itse liikennemerkillä. /LMp 24 § 1 mom./ Seuraavaan on koottu eräitä yleisimpiä lisäkilpien käytön erityissäännöksiä: Varoitusmerkki 189. Muu vaara Vaaran laatu osoitetaan aina lisäkilvellä. /TLA 13 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 318. Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty Liikennemerkin yhteydessä on aina käytettävä lisäkilpeä 848 tai 849. /LMp 19 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 331. Kielletty ajosuunta Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpeä. /LMp 19 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 361. Nopeusrajoitus Merkin yhteydessä ei käytetä muita lisäkilpiä kuin tekstillistä lisäkilpeä ’’Yleisrajoitus’’ tai ’’Alue’’. /LMp 19 §/ Kielto- ja rajoitusmerkki 363. Nopeusrajoitusalue Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpiä. /LMp 19 §/ 139 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kielto- ja rajoitusmerkit 371. Pysäyttäminen kielletty ja 372. Pysäköinti kielletty Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä 828 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikenneasetuksen 16 §:ssä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä 814. /LMp 19 §/ Määräysmerkit 422. Pyörätie, 423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, 424. ja 425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain Mopolla ajo pyörätiellä on kuitenkin sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä ”Sallittu mopoille”. /TLA 18 §/ Ohjemerkki 532. Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki Pikavuorolinjan pysäkki osoitetaan merkin 532 yhteyteen asetettavalla lisäkilvellä. /TLA 19 §/ Lisäkilpi 816. Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen Lisäkilpeä käytetään merkin 231 yhteydessä merkin 232 ennakkomerkkinä. /LMp 24 §/ Lisäkilvet 824 ja 825. Vaikutusalue molempiin suuntiin. Lisäkilpi 826. Vaikutusalue nuolen suuntaan. Lisäkilpi 827. Vaikutusalue alkaa. Lisäkilpi 828. Vaikutusalue päättyy Lisäkilpeä käytetään tarvittaessa liikennemerkkien 371, 372, 381, 382, 421–427, 520, 521 ja 521 a–521 c yhteydessä selventämään liikennemerkin vaikutusalueen suuntaa. Lisäkilpeä 825 voidaan kielto- ja rajoitusmerkin yhteydessä käyttää vain, jos merkkiä käytetään toistomerkkinä. /LMp 24 §/ Lisäkilvet 851–853. Voimassaoloaika Lisäkilpeä voidaan käyttää kielto- ja rajoitusmerkkien sekä merkkien 520, 521, 521 a–521 c, 531–534, 541 a, 541 b, 543 a ja 543 b sekä lisäksi poikkeuksellisesti merkkien 772 a–772 f yhteydessä. Merkit 851–853 voidaan yhdistää yhdeksi lisäkilveksi. /LMp 24 §/ Lisäkilpi 854. Aikarajoitus Jos merkkiin 372 (pysäköinti kielletty) on liitetty minuuttimäärää (min) tai tuntimäärää (h) osoittava lisäkilpi, on ainoastaan osoitetun minuutti- tai tuntimäärän ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. /TLA 21 §/ Lisäkilvet 855 a ja 855 b. Maksullinen pysäköinti Lisäkilpeä 855 a voidaan käyttää merkin 372 yhteydessä ja lisäkilpeä 855 b merkkien 520, 521 ja 521 a–521 c yhteydessä, kun pysäköintipaikan käytöstä tai muusta pysäköinnistä on suoritettava vahvistettu maksu. /LMp 24 §/ Lisäkilvet 856 a ja 856 b. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus Lisäkilpeä 856 a voidaan käyttää merkin 372 ja lisäkilpeä 856 b merkkien 520, 521 tai 521 a–521 c yhteydessä sellaiseen pysäköintiin, jolle ei ole vahvistettu maksua. Lisäkilpiä saadaan 140 Liikennemerkkien käyttö kaduilla käyttää vain puoleen tuntiin tai täysiin tunteihin rajoitetun pysäköinnin yhteydessä. Aikarajoitus ja voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. /LMp 24 §/ Lisäkilvet 861 a ja 861 b. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta Lisäkilpeä käytetään selventämään kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa risteyksessä. Lisäkilpeä voidaan käyttää liikennemerkin 211, 231 tai 232 ja erityisestä syystä myös merkin 189 yhteydessä. Kuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Lisäkilpeä 861 b voidaan käyttää ilman kääntyvää suuntaa korostavia rakenteita vain tilapäisesti. Lisäkilpeä käytetään risteyksen kaikilla tulosuunnilla. Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. /LMp 24 §/ Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä. /LMp 24 §/ Tekstillinen lisäkilpi 872. ”Huoltoajo sallittu” Katso oppaan kohta 6.3. Seuraavassa käsitellään niitä tapauksia, joissa tieliikenneasetuksen mukaiset lisäkilpien perustyypit eivät sellaisenaan ole riittäviä. Lisäksi käsitellään tapauksia, joissa päämerkin yhteyteen joudutaan asettamaan useampia lisäkilpiä. Lisäkilpien käyttötavoista on lisää esimerkkejä muun muassa luvuissa 6 “Ajorajoituksen merkitseminen” ja 7 “Pysäyttämis- ja pysäköintikieltojen sekä pysäköintialueiden merkitseminen”. 13.2 Ajoneuvoryhmien osoittaminen Lisäkilvet 831–836 ja 841–843 Lisäkilvellä osoitetaan, että kieltoa, rajoitusta tai ohjetta osoittava liikennemerkki tarkoittaa vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoryhmää. Lisäkilven 835 tarkoittamana matkailuajoneuvona pidetään matkailuautoa ja matkailuperävaunua. Lisäkilven 836 tarkoittamana invalidin ajoneuvona pidetään ajoneuvoa, joka on erityisesti varustettu invalidien käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on poliisin myöntämä liikuntavammaisen pysäköintilupa. Lisäkilpeä 836 voidaan käyttää merkin 151 ja 189 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia. /TLA 21 §/ Lisäkilvellä ilmoitetaan, mitä ajoneuvoja kielto, rajoitus, määräys, ohje tai opastus koskee, jollei tarkoitusta varten ole erityistä liikennemerkkiä. /LMp 24 §/ 831. Henkilöauto 832. Linja-auto 833. Kuorma-auto 834. Pakettiauto 835. Matkailuajoneuvo 836. Invalidin ajoneuvo 141 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 841. Moottoripyörä 842. Mopo 843. Polkupyörä Lisäkilvillä 831–843 osoitetaan, että liikennemerkki tarkoittaa vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoryhmää. Lisäkilpien 831–843 kuvioita ei saa yhdistää eikä niihin saa lisätä tekstejä (kuva 13.1). Jonkin tai joidenkin ajoneuvoryhmien vapauttaminen päämerkin osoittamasta kiellosta, määräyksestä tai ohjeesta on aina osoitettava tekstillisellä lisäkilvellä (kuva 13.2). Lisäkilven 831–843 ja tekstillisen lisäkilven välinen merkitysero on nähtävissä kuvassa 13.3. Kuva 13.1 Ajoneuvoryhmää osoittavien lisäkilpien käyttö. Kuva 13.2 Ajoneuvoryhmien vapauttaminen päämerkin vaikutuksesta on aina osoitettava tekstillisellä lisäkilvellä. Kuva 13.3 Esimerkki ajoneuvoryhmää osoittavan kuvallisen ja tekstillisen lisäkilven merkityserosta. Kuorma-autojen pysäköinti yli 30 minuutiksi on kielletty, muiden ajoneuvojen pysäköinti on rajoitukseton. Kuorma-autojen pysäköinti enintään 30 minuutiksi on sallittu, muiden ajoneuvojen pysäköinti on kielletty. 142 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 13.3 Voimassaoloaikojen ja aikarajoituksen osoittaminen Lisäkilvet 851–853 Voimassaoloaika merkitään lisäkilpeen mustin numeroin (lisäkilpi 851), jos se koskee arkipäivää maanantaista perjantaihin. Jos voimassaoloaika koskee arkilauantaita, ilmaistaan se mustin numeroin sulkuihin merkittynä (lisäkilpi 852). Sunnuntaita ja muuta pyhäpäivää koskeva voimassaoloaika merkitään punaisin numeroin (lisäkilpi 853). Pyhäpäiväksi katsotaan myös itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Sini- ja ruskeapohjaisessa lisäkilvessä käytetään mustan värin sijasta valkoista. /TLA 21 §/ Lisäkilpeä voidaan käyttää kielto- ja rajoitusmerkkien sekä merkkien 520, 521, 521 a–521 c, 531–534, 541 a, 541 b, 543 a ja 543 b sekä lisäksi poikkeuksellisesti merkkien 772 a–772 f yhteydessä. Merkit 851–853 voidaan yhdistää yhdeksi lisäkilveksi. /LMp 24 §/ 851. Voimassaoloaika 852. Voimassaoloaika 853. Voimassaoloaika Lisäkilpi 854 Jos merkkiin 372 (pysäköinti kielletty) on liitetty minuuttimäärää (min) tai tuntimäärää (h) osoittava lisäkilpi, on ainoastaan osoitetun minuutti- tai tuntimäärän ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. /TLA 21 §/ 854. Aikarajoitus Jos päämerkin yhteydessä on tarpeen käyttää useampia voimassaoloaikoja, voidaan ne sijoittaa samaan lisäkilpeen. Voimassaoloaika voidaan myös yhdistää aikarajoitukseen tai tekstilliseen lisäkilpeen. Merkin 520 ja 521 yhteydessä on syytä aina yhdistää yhdeksi lisäkilveksi voimassaoloaika ja aikarajoitus tai voimassaoloaika ja tekstillinen lisäkilpi (oppaan luku 7). Kuvissa 13.4, 13.5 ja 13.6 on esimerkkejä voimassaoloajan merkitsemisen erityistapauksista. Kuva 13.4 Kaksi vaihtoehtoista tapaa merkitä yli vuorokaudenvaihteen ulottuva voimassaolo aika. 143 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 13.5 Pysäköintirajoituksen merkitseminen esimerkiksi viikkosiivousajan varaamiseksi. Kuva 13.6 Tilapäisen pysäyttämiskiellon voimassaolon rajoittaminen tiettyyn ajankohtaan. Merkki asetetaan ennakkoon riittävän ajoissa ennen voimassaoloajan alkua. 13.4 Lisäkilpien yhdistäminen Yleisperiaatteena suositellaan, että samaan asiaan liittyvät tekstilliset lisäkilvet ja lisäkilvet 851–854 yhdistetään keskenään yhdeksi lisäkilveksi. Tästä on esimerkkejä kuvissa 13.7– 13.9. Kuvien 13.7 ja 13.8 mukaiset lisäkilpiyhdistelmät saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Tämänkaltaisia liikennejärjestelyjä tulisi välttää ja pyrkiä yksinkertaisemmin merkittävissä oleviin ratkaisuihin. Kuva 13.7 Esimerkki tapauksesta, jossa samaan asiaan liittyvien lisäkilpien yhdistäminen on ymmärrettävyyden kannalta välttämätöntä. Pysäköinti on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 6–18. Arkilauantaisin kaikki ajoneuvot saavat kello 9–15 pysäköidä enintään 60 minuutiksi. Linja-autot saavat kuitenkin arkisin maanantaista perjantaihin kello 6–18 pysäköidä enintään 30 minuutiksi. Muina aikoina pysäköinti on kaikille ajoneuvoille rajoitukseton. 144 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuva 13.8 Esimerkkejä lisäkilpien yhdistämisestä. Ajoneuvolla ajo on kielletty arkisin maanantaista perjantaihin kello 18–6. Taksien ajo on kuitenkin aina sallittu. Taksien ajo on sallittu vain arkisin maa-nantaista perjantaihin kello 18 –6. Muiden ajoneuvojen ajo on aina kielletty. Vastaa edellistä merkintää, mutta on vaikeasti ymmärrettävissä. Kuva 13.9 Esimerkki tapauksesta, jossa lisäkilpien 851 ja 854 yhdessä tai erillään olo ei muuta merkinnän sisältöä. 145 Liikennemerkkien käyttö kaduilla 13.5 Lisäkilpien keskinäinen järjestys Ankarampi päämerkki lisäkilpineen sijoitetaan ylimmäksi. Lisäkilpi koskee vain sitä merkkiä, jonka alle se on asetettu. Lisäkilvissä olevat asiat esitetään seuraavassa järjestyksessä (kuva 13.10): 1. Ajoneuvoryhmät, joita merkki koskee 2. Aikarajoitus 3. Voimassaoloaika 4. Vaikutusalueen pituus ja suunta 5. Ajoneuvoryhmät, joita merkki ei koske Kuva 13.10 Lisäkilpien keskinäinen järjestys. 146 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Liite 1. Lyhenteet ja piirustusmerkinnät Oppaan lähdeviitteissä on käytetty seuraavia lyhenteitä: TLL = Tieliikennelaki 267/ 1981, viimeisin säädösmuutos 864/2011. TLA = Tieliikenneasetus 182/ 1982, viimeisin säädösmuutos 625/2010. LMp = Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista 203/ 1982, viimeisin säädösmuutos 618/2010. Suorat lainaukset lainsäädännöstä on kursivoitu. Oppaan kuvitus on laadittu ilman mittakaavaa, joten esimerkiksi ajokaistojen leveyksien perusteella ei pidä tehdä päätelmiä muista kuvissa esiintyvistä mitoista. Liikennemerkkien sijaintiin liittyvät mitat on esitetty tieliikenneasetuksessa ja liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteista antamassa päätöksessä. Mittojen soveltamisohjeita on oppaan luvussa 2. Liikennemerkin sijoitus on esitetty oheisilla symboleilla: 147 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Liite 2. Liikenteen ohjauksen suunnittelua koskevia ohjeita Liikenneviraston ohjeet Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (N) TIEH 2000006-03, 2003 Vaihtuvien opasteiden käyttö (N) Tiemerkinnät (N) TIEH 2100065-09, 2009 Viitoitus Terminaaliviitoituksen periaatteet (N) TIEL 2130006-96, 1996 TIEL 3200617, 2000 Nopeusrajoitukset (N) Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelu (N) Palvelukohteiden viitoitus (N) TIEH 2100063-09, 2009 Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen Liikennemerkkien rakenne ja pystytys (N) TIEH 2100051-07, 2007 LIVASU Liikennevalot (N) TIEH 2100040-05, 2005 LIVASU Liikennevalot (N) Muutokset 2005 Liikenne tietyömailla (N) Liikennemerkkipiirustukset, kansiot 1 ja 2 (N) TIEH, useita julkaisuja TIEH 2131908, 2009 Uusi ohje valmistuu 2012 TIEL 2130017, 2000 TIEH 2000021-07, 2007 TIEH 2000004-04, 2004 Uusi ohje valmistuu 2012 Tyyppipiirustukset (N) Tiemerkintöjen laatuvaatimukset (vain N) TIEH 2200014-08, 2008 Kevyen liikenteen suunnittelu (N) TIEL 2130016, 1998 Tasoliittymät (N) TIEH 2100001-01 Linja-autopysäkit. Suunnitteluvaiheen ohjaus (N) TIEH 2100015-02, 2003 (N) = julkaistu myös netissä Liikenneviraston ohjeiden nettiversiot löytyvät osoitteesta: http://www.liikennevirasto.fi/ thohje 148 Liikennemerkkien käyttö kaduilla Kuntaliiton ohjeet Liikenteen ohjauslaitteiden rakenne, asentaminen ja kunnossapito C39, 1981 Suomen kuntatekniikan yhdistys Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella julkaisu 19/99 Katuympäristön suunnitteluopas julkaisu 21/2001 Katu 2002 Katusuunnittelun ja –rakentamisen ohjeet julkaisu 11/2003 Helsingin kaupungin tietokeskus Liikenne Helsingissä 2002 tilastoja 2003:3 Muut Liikenteen rauhoittaminen - ohjeita ja esimerkkejä - tyyppipiirustukset LYYLI-raporttisarja 28, 2001 RT-kortisto osa 98, liikenne ja pysäköinti Suomen standardisoimisliitto SFS - Ulkoilun ja urheilun merkit SFS 4424 Infrakortit Suomen Paikallisliikenneliitto ry InfraRYL Rakennustieto 149
© Copyright 2024