logistiikan toimihenkilöiden ammattilehti osaajaksi OPPIMALLA 2/2010 2 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Julkaisija: Logistiikan toimihenkilöt ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 09-613 231 Telefax 020 1130 201 Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n jäsen Päätoimittaja: Ritva Väyrynen Toimitusneuvosto: Ritva Väyrynen Marko Nurmi Seppo Virtanen Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi Mira Savola Karo-Petteri Kuusisto Leena Wickström Maria Kivelä Helena Siirtola Yhteystiedot: Ritva Väyrynen, pj. 050 4952 701 Karo-Petteri Kuusisto, toiminnanjohtaja 040 8342 473 Ilmestyminen ja levikki: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Levikki noin 5000 kpl 21. vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset: Lehti lähetetään veloituksetta Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille ilman eri tilausta Taitto: Aallonmurtaja Ky Jaakko Siika-aho PL 18, 66501 Vähäkyrö puh. 0400 704 392 sähköposti: [email protected] www.aallonmurtaja.fi ISSN 1797-6332 Logistiikan toimihenkilöiden hallitus ja varajäsenet 2010 Ritva Väyrynen, puheenjohtaja ritva.vayrynen(at)erto.ﬁ Marko Nurmi, varapuheenjohtaja marko.nurmi(at)erto.ﬁ Hallituksen varsinaiset jäsenet Harri Forsström harri.forsstrom(at)lassila-tikanoja.ﬁ Seppo Virtanen, sihteeri seppo.virtanen(at)dhl.com Tuula Virtanen tuula.virtanen(at)ﬁ.dsv.com Anne Kivelä anne.kivela(at)erto.ﬁ Väinö Alho vaino.alho(at)erto.ﬁ Tiina Ahola tiina.ahola(at)saimaalines.ﬁ Pekka Kortelainen kpo.kortelainen(at)luukku.com Mira Savola mira.savola(at)erto.ﬁ Johanna Daavittila johanna.daavittila(at)erto.ﬁ Maria Kivelä maria.kivela(at)erto.ﬁ Marjatta Saalokari marjatta.saalokari(at)dhl.com Hallituksen varajäsenet Tauno Siisiäinen tauno.siisiainen@helsinginktk.ﬁ Gunn-Britt Krogars-Ouaquif gunn-britt.krogars-ouaquif(at)erto.ﬁ Päivi Tyrvänen paivi.tyrvanen(at)dhl.com Kirsi Mansikka kirsi.mansikka(at)erto.ﬁ Helena Siirtola helena.siirtola(at)suomi24.ﬁ Tuula Parviainen tuula.parviainen(at)kabus.ﬁ Tarja Luostarinen tarja.luostarinen(at)elisanet.ﬁ Piritta Strömmer piritta.strommer(at)erto.ﬁ Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi marja-riitta.vavuli-kiviniemi(at)erto.ﬁ Pirjo Kuneinen pirjo.kuneinen(at)freja.ﬁ Jaana Parkkinen parjaana(at)gmail.com Barbro Eriksson barbro.eriksson(at)tallinksilja.com Painopaikka: KTMP, Mustasaari Kannen kuva: Tero Sivula Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2010 Sähköposti: [email protected] Kokouksia ja seminaareja 21.8. - 22.8. 27.8. - 29.8. 3.9. 18.9. - 19.9. Työttömyyskassan puhelinpäivystys: ma, ti, to 9.30-11.30 ja 12.00-14.00 [email protected] 09-613 23 224 Työsuhdeneuvonta: ma-pe 9.00-15.00 09-613 23 241 ERTO HALLITUS, SUUNNITTELUSEMINAARI LT TYÖVALIOKUNTA LOG ON 3/10 -LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ LT JÄSEN- JA NUORTENTAPAHTUMA 3 2/2010 pääkirjoitus Tulevaisuutta Tukemaan Lehden ilmestyessä meillä toivottavasti on uusi työehtosopimus allekirjoitettuna. Ehkei tulos tule olemaan mikään lottovoitto, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa varmasti paras mahdollinen. Olen itse ollut ensimmäistä kertaa mukana tes-neuvottelussa. Neuvottelukokemus oli hieman erilainen kuin olin odottanut. Työnantajapuolella on selkeä linja nostaa paikallisen sopimisen proﬁilia ylemmäksi. Paikallinen sopiminen on hieno asia kun sitä oikein toteutetaan; ”missä muualla voidaan työpaikan tarpeet tietää paremmin, kuin itse työpaikalla”. Ongelmaksi näissä tilanteissa muodostuu se että, paikallisella sopimisella voidaan sopia muutamia kohtia huonommin kuin työehtosopimuksessa tai laissa sanotaan. Oikeanlainen paikallinen sopiminen vaatii työpaikalle luottamusmiehen, jolla on kova työehtosopimus- ja työlainsäädäntötuntemus. Muistetaan, että sopiminen on aina sopimista, eikä kaikkiin työantajan esityksiin tarvitse suostua. Liiton työsuhdeneuvonta antaa näihin tilanteisiin tarvittaessa ohjeita ja neuvoja. Uuden sopimuksen tekemisen jälkeen voimme keskittyä havaittavissa olevan orastavan kasvun turvaamiseen. Toivottavasti myös työnantajapuoli pysyy maltillisena ja antaa kasvulle mahdollisuuden turvaamalla työrauhan sopimusaloillemme. Seuraavien vuosien aikana yksi isoista kehityskohteista on vahvistaa toimialamme vetävyyttä työmarkkinoilla. Näin saisimme varmistettua ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden myös jatkossa, suurten ikäryhmien siirryttyä eläkkeelle. Eläkeasiasta on puhuttu jo useita vuosia. Ensimmäinen suuri ikäluokka, 1946 syntyneet, tuli vanhuuseläkeikään viime vuonna. Silloin eläkkeelle siirtyi noin 80 000 ihmistä, mikä on Suomen historian korkein eläkkeellä siirtyneiden määrä. Kokonaistyövoima väheni vuosina 2008-2009 noin 22 000 henkilöllä, vaikka väestön kasvu samaan aikaan oli 0,6 %. Vuosina 2009-2010 vastaava luku oli myös 22 000 ja väestön kasvu 0,5%. Sama trendi tulee jatkumaan useita vuosia, arvioidaanhan työikäisten määrän vähenevän n. 150 000 henkilöllä 2010 luvulla. Näillä aatoksilla kohti Suomen suvea. Marko Nurmi, varapuheenjohtaja Tässä lehdessä 4 Kevätkokous ja luottamushenkilöiden seminaari oikeaan aikaan 6 Luottamushenkilöiden seminaarilta tunnustusta neuvottelijoille 11 Sukellus merimaailmaan 12 Kolumni: Oppia ikä kaikki 8 13 Logistiikan toimihenkilöiden organisaatiokaavio Ammattitutkinto osoittaa osaamisen 14 Lomailkaa Himoksella 9 Tuttu ala ja työ kannustavat opintoihin 10 Ammattipätevyys oppisopimuksella 15 Puheenjohtajalta: Neuvotteluissa yhteiset tavoitteet Osaajaksi oppimalla 4 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Tessit tarkassa syynissä. Edessä vas. Marjatta Saalokari ja Anne Kivelä. Takana mukana juonessa Jouko Halme. Kevätkokous ja luottamushenkilöiden seminaari oikeaan aikaan Riihimäen kevätkokous tarjosi foorumin juuri kokouksen alla jumiutuneiden tesneuvottelujen puimiselle. Työtaisteluvaroituksena annettu työnseisaus sai varauksettoman hyväksynnän. Ongelmat ovat samoja molemmilla sopimusaloilla. Aukeaman kuvat: Tauno Siisiäinen, Seppo Virtanen Logistiikan Toimihenkilöt ry:n kevätkokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 22.5.2010 Scandic Hotel Linneassa. Paikalle saapuneet vajaat 50 kokousedustajaa toivotti tervetulleeksi puheenjohtaja Ritva Väyrynen. Kevätkokous sai mukavan startin, kun aivan alkajaisiksi puheenjohtaja kukitettiin ”pyöreiden vuosien” kunniaksi, Sä kasvoit neito kaunoinen -lauluakaan unohtamatta. >> Sihteeri Seppo Virtasen sai mieluisen kunnian puheenjohtaja Ritva Väyrysen kukittajana. 5 2/2010 kevätkokous Kokouksen puheenjohtajaksi valitun Roger Sneitzin vetämänä asiat käsiteltiin ripeästi. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2009 kuultiin ja vahvistettiin. Samoin tehtiin tilinpäätöksen kohdalla. Hallitukselle ja muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. viisivuotiskaudelle eli vuosille 2010-2015. Se hyväksyttiin saatesanoin, että strategian toteutumista on tarkkaan seurattava vuosittain. Yhdistyksen äänestys- ja vaalisääntö hyväksyttiin, joskin yksi kokousedustaja jätti eriävän mielipiteen hallituksen jäsenten ehdollepanotavasta. Varajäsenten kausi kolmevuotiseksi Tes-neuvottelut tukossa Hallitus oli tuonut kokoukseen sääntömuutosesityksen, jossa esitettiin hallituksen varajäsenten valitsemista myös kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuten varsinaiset jäsenetkin. Tätä perusteltiin sillä, että toimintaan saadaan enemmän pitkäjänteisyyttä. Kokous hyväksyi muutosesityksen. Toiminnanjohtaja Karo-Petteri Kuusisto esitteli yhdistyksen strategian seuraavalle Kokouksen kohdassa muut asiat, ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula kertoi käydyistä työehtosopimusneuvotteluista, niiden kulusta ja neuvottelujen keskeytymisestä 12.5.2010. Pahiten hiertäneet asiat olivat huolinta-alalla lomautusilmoitusajoista sopiminen paikallisesti, työsopimuslain mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta sopi- minen paikallisesti (tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla irtisanottaessa) sekä mahdollisuus tarjota korvaavaa työtä sairausajalla. Autoliikennealalla paljolti samat asiat esillä. Neuvottelujen vauhdittamiseksi oli Erton hallitus, Logistiikan Toimihenkilöiden hallituksen esityksestä, jättänyt 18.5.2010 työtaisteluvaroituksen Autoliikenne- ja Huolinta-aloille. Työtaisteluvaroituksen mukaan työnseisaus alkoi perjantaina 4.6. klo 00.00 ja päättyi maanantaina 7.6. klo 24.00. Annetun työnseisauksen peruminen edellyttää neuvotteluratkaisun syntymistä ennen seisauksen alkua. Annetun varoituksen mukaan työnseisaus koski kaikkia autoliikenne- ja huolinta-alojen työehtosopimusten soveltamispiirissä olevia toimihenkilöitä. Tauno Siisiäinen Neuvottelutilanne veti vakavaksi.Gunn-Britt Krogars-Ouaquif, Barbro Eriksson. Takana vas. Väinö Alho, Päivi Tyrvänen ja Kyösti Korhonen. Sihteeri Seppo Virtanen (oik.), liiton uusi juristi Maritta Jalo, aktiivijäsen Kaarlo Merilaita sekä hallituksen jäsen Anne Kivelä mietteliäinä. HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT LIITOSSA ASIOITASI HOITAVAT Jäsenenä saat tukea ja turvaa myös paikallisilta henkilöstön edustajiltamme. Oman työpaikkasi luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta saat tukea ja tietoa kaikkiin työsuhteeseesi ja työympäristöösi liittyvissä tilanteissa. Henkilöstön edustajamme toimivat liiton ja jäsenten edustajina työnantajan suuntaan ja valvovat työehtosopimusten ja lakien noudattamista. Meillä on kattava henkilöstön edustajien verkosto, luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on tällä hetkellä noin 200. Onhan sinunkin työpaikallesi valittu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu? Ohjeistusta ja tukea valintoihin saat kätevästi yhdistyksen toimijoilta. Logistiikan asiantuntija Karo-Petteri Kuusisto, karo-petteri.kuusisto@erto.ﬁ, (09) 6132 3269 Työsuhdeneuvonta, (09) 6132 3241, 28.6.-1.8.2010 ma-pe klo 9.00 – 14.00 Jäsenpalvelu, jasenpalvelu@erto.ﬁ, (09) 6132 3204, ma-pe 9.00 – 15.00 Työttömyyskassa, erto.tk@erto.ﬁ, (09) 6132 3224, ma, ti, to 9.30 – 11.30 ja 12.00 - 14.00 6 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Luottamushenkilöiden seminaarilta tunnustusta neuvottelijoille Työtä ja perhe-elämää on helpompi sovittaa yhteen, kun lähdetään ajatuksesta, että molemmilla osa-alueilla on toisilleen annettavaa. Kevätkokouksen jälkeen luottamusmiehet jäivät paikalle pitämään omaa seminaariaan. Tes-neuvottelujen kannalta kriittiseen aikaan sijoittuneen seminaarin keskeisenä asiana oli luonnollisesti työehtosopimusneuvottelutilanne ja työtaisteluvaroitus. Kummankin sopimusalan neuvottelijat kertoivat seikkaperäisesti siihen asti käydyistä neuvotteluista ja arvioitaan vastapuolten tarkoitusperistä. listoja ja asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Neuvotteluissa mukana olleet luottamushenkilöt arvioivat saaneensa luottamusmiesseminaarista hyvää taustatukea jatkoneuvotteluja ajatellen. ERTOn työtaisteluaineisto sekä lakkoavustusten maksatus käytiin myös läpi työtaistelutilanteeseen joutumisen varalta. Näistä kerrotaan tarkemmin aluetoimikuntien järjestämissä tilaisuuksissa. Yt-laki kehottaa yhteistoimintaan Tiiviimpiä asialistoja Seminaariväki keskusteli vilkkaasti asioista ja sen jälkeen käytiin ruotimaan yksityiskohtaisesti omia neuvotteluesityslistojamme ja niihin saatuja vastapuolen kannanottoja. Vastapuolen tes-neuvotteluissa tekemät esitykset eivät luottamusmiehiltä juuri ymmärrystä saaneet. Neuvottelijoiden ratkaisu työtaisteluvaroituksen antamisesta sai täyden luottamuksen ja tuen päänpyöritysten saattelemana. Jatkoa ajatellen pyrittiin tiivistämään neuvotteluesitys- Seminaarin lopuksi kuultiin ERTOn lakimiehen Mariitta Jalon esitelmä: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä. -Yhteistoimintalaki ei ole irtisanomislaki. Irtisanomismenettelyä koskee laissa yksi luku. Lain tarkoitus on edistää yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa yrityksen ja henkilöstön välillä, totesi Maritta Jalo. Aika monelle kuulijalle Yt-neuvottelut olivat tuttuja, useimmille kuitenkin siltä nurjalta puolelta. Tauno Siisiäinen Edullinen yösija Helsingissä Logistiikan toimihenkilöiden vuokra-asunto Helsingin Pasilassa Jarrumiehenkadulla. Vapaita päiviä voi tiedustella ja varata Leena Wickströmiltä p. (09) 6132 3221. Vuorokausivuokra 60:- / huoneisto, Petipaikka 30:- Tuoreimmat tiedot mm. Yt-tilanteesta löydät Logistiikan toimihenkilöiden verkkosivuilta www.logistiikantoimihenkilot.fi 7 2/2010 seminaari Yhteystiedot ajan tasalle Marja-Liisa Nurminen ja Mia Konttila Schenkeriltä olivat tyytyväisiä luotamushenkilöseminaariin. Ajankohtaisten tes-asioiden lisäksi naiset toivovat huomiota työssäjaksamiseen. Kuva: TS Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet, voit käydä päivittämässä yhteystietosi ERTOn sivuilla www.erto.ﬁ näppärästi Weblyytin kautta. Yhdistys ja liitto tiedottavat ajankohtaisista asioista pitkälti sähköpostilla, joten pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat viestien saannin. Weblyytin kirjautumisohjeet löytyvät sisäänkirjautumissivulta. Weblyytissä voit korjata tietojasi jäsenrekisterissä, tulostaa rekisteriotteen, maksaa jäsenmaksujasi, tehdä ilmoituksen palkattomasta ajanjaksosta ja tulostaa jäsenmaksutodistuksesi. Ajankohtaista täsmätietoa Eri puolilla maata toimivat luottamusmiehet toivovat työtaisteluuhan väistymistä. Henkilöstön edustajien HED-koulutuksesta saaduille eväille on ollut käyttöä. Luottamusmiesseminaariin osallistuneet Marja-Liisa Nurminen Schenker Cargo Oy: stä ja Mia Konttila Schenker Oy:stä olivat tyytyväisiä oikeaan aikaan tulleeseen täsmätietoon ja samassa asemassa eri työpaikoilla olevilta luottamusmiehiltä saamansa vertaistukeen. Lakkovaroitus veti ilmeet vakavaksi. - Toivotaan viimeiseen asti, ettei lakkoa tulisi. Ristiriitainen tunnelma, kun tämä tuntuu olevan ainoa keino pitää puoliaan. Toivoisi. että asiat selviäisivät keskustelemalla. Työssäjaksaminen puhuttaa Vaikka tes-neuvottelut ovat päällimmäisenä pinnalla, riittää työpaikoilla painimista myös muiden, tavallisen tuttujen asioiden kanssa. Sekä yhdistykselle että liitolle riittää valvomista. - Yleensä työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat varmasti pinnalla lähes jokaisella työpaikalla. Henkilöstön edustajien (HED) lisäkoulutusta tarvitaan kipeästi ja sitä on lisättävä paljon. Tähän mennessä on järjestetty yksi hyvä kurssi, mikä oli hieno juttu. Lisää kuitenkin tarvitaan ja jatkoa odotellaan. Tiesitkö, että eläkeläisenä 5€:n kuukausimaksulla (60€/vuosi) saat - matkavakuutuksen - kalenterin - lehden Ja pääset mukaan kaikkiin yhdistyksen tilaisuuksiin, kuten kevät- ja syyskokouksiin ja erilaisille jäsenhintaisille jäsenmatkoille. Muistathan, että Antoisa seminaari Marja-Liisa ja Mia olivat tyytyväisiä tämänkertaisen luottamushenkilöseminaarin antiin. - Tes-tilanteesta johtuen päivä painottui tietenkin sopimusneuvotteluihin. Saimme mielestämme riittävästi ohjeita ja neuvoja mahdollisen lakon alkaessa. Tauno Siisiäinen liitto ja jäsenyhdistys järjestää alueellisia tapahtumia. Osallistumalla eri tapahtumiin, hyödynnät maksamaasi jäsenmaksua. 8 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Ammattitutkinto osoittaa osaamisen Erikoisammattitutkintoon päättyvä liikenne-esimiehen koulutus kestää noin puolitoista vuotta. Monimuoto-opetuksena toteutettava koulutus vie kaksi lähiopetuspäivää kuukaudesta, joten se sopii hyvin työssä oleville. Useimmiten koulutus järjestetäänkin oppisopimuskoulutuksena joko oman tai koulutusta järjestävän oppilaitoksen hankkiman työnantajan kanssa. Koulutukseen voi hakeutua, vaikka oppisopimuspaikkaa ei olisi tiedossa, kuitenkin oppisopimuksen aloittamisen ehtona on työssäoppimispaikka. Monimuoto-opetus jakaantuu oppilaitoksessa pidettäviin teoriapainotteisiin lähipäiviin, internetin välityksellä eri oppimisympäristöissä tehtäviin yksilöllisiin etätehtäviin, omaan kehittämishankkeeseen ja työpaikalla tapahtuvaan käytännön oppimiseen. Eri nimikkeillä sama sisältö Erikoisammattitutkintoperusteiden muuttumisen myötä koulutuksesta valmistuu siirtymävaiheen ajan entisen ajojärjestelijän tutkintonimikkeen sekä uudemman ” Henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus ja persoona vaikuttavat suuresti ammattiidentiteettiin. liikenne-esimiehen nimikkeen saavia ammattilaisia. Koulutuksen sisältö on yhtenäinen. -Suuri osa meillä ammattitutkintoa suorittavista ihmisistä on taustaltaan raskaan liikenteen kuljettajia, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä esimiestehtäviin. Opiskelijoita on noin 50 vuodessa ja ikähaitari liik- kuu 30-55 vuoden välillä, kertoo liikenneesimiehiä Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla kouluttavan JAKK:n koulutussuunnittelija Juha Säippä. Opiskelijoiden taustalla on kansallisesti toimivia isoja yrityksiä polttoaineyhtiöistä jätekuljetuksiin. Yrityksen koko ei ratkaise. Ammattitutkinnon hankkineiden joukossa on ollut myös yrittäjiä, joille tehdään henkilökohtaistamalla oma henkilökohtainen opiskeluohjelma. Painoa taloushallintaan Jatkuvan haun periaatteella toimivasta koulutuksesta JAKK on saanut hyvää palautetta. Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta osasta. Pakollisia ovat henkilöstöjohtamisen ja yhteistyötaitojen, talouden ja kannattavuuden sekä markkinointi ja asiakaspalvelun opinnot. Lisäksi kahdesta valinnaisesta osasta on suoritettava joko henkilö- tai tavaraliikenteen tuotannonsuunnitteluopinnot. -Asiakaspalvelu ja esimieskoulutus on pysynyt ennallaan. Talouslukujen sijaan opinnot suuntautuvat nyt enemmän kannattavuuteen ja kustannuslaskentaan. Opiskelijat ja työnantajat pitävät suuntausta hyvänä. Henkilöliikenteen tuotannonsuunnittelun olemme keskittäneet Vantaalle. Tulevat liikenne-esimiehet saavat lähiopetuspäivien aikana tuntumaa myös työehtosopimuksiin ja työsuojeluun. Näyttöinä annettava osoitus ammattitaidon hankkimisesta on monelle aikuisopiskelijalle tiukka paikka. Kaksipäiväisessä tutkinnossa näyttö otetaan vastaan kolmikantaperiaatteella. Oppisopimukseen kirjattu työpaikkaohjaaja ei näyttöjä voi ottaa vastaan, joten mukana on yleensä joku toinen työelämän edustaja. Käytännössä molempina päivinä näyttöjä ottavat vastaan myös oppilaitoksesta eri edustajat. Näytön vastaanottajia on riittänyt. Työnantajat kannustavat koulutukseen ja työntekijät haluavat todistuksen osaamisestaan. -Jännittäminen osoittautuu tutkintopäivinä turhaksi. Monet luonnehtivat päiviä lähinnä opettavaiseksi tilaisuudeksi. Parasta on, että koulutuksessa hankitun tiedon ja opitut taidot voi siirtää käytännön työhön. Opiskelujen kannattavuudesta kertoo myös, että alalla riittää uskoa tulevaisuuteen. -Meille koulutusjärjestäjänä on tärkeää onnistua työtehtävien ja soveltuvuuden arvioinnissa. Jokaisen kanssa tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen jatkaa sellaisissa tehtävissä, joihin koulutus antaa valmiudet, kertoo Juha Säippä. Persoona ja osaaminen yhtä Teknikkokoulutuksen loppuminen 1990luvulla jätti alemmat toimihenkilöt lähes kokonaan kouluttautumisjärjestelmän ulkopuolelle. Juitsarien (ajojärjestelijä)mielellään ylläpitämä legenda alasta, jolle tullaan persoonallisuuden ja työssä opittujen taitojen kautta, pitää osin paikkansa. -Ammattiin voi oppia ja tutkintonimike antaa siihen myös valmiuksia. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus ja persoona vaikuttavat suuresti ammatti-identiteettiin. Kiinnostus ajojärjestelijän ja liikenneesimiehen koulutusta kohtaan kertoo halusta oppia uutta ja kehittää itseään sekä omaa osaamistaan, iloitsee koulutussuunnittelija Juha Säippä. Teksti: JS-a 9 2/2010 Tuttu ala ja työ kannustavat opintoihin Tehokkaasti hoidettu logistiikka säästää rahaa. Mitä nopeammin tuote on perillä, sitä tyytyväisempi on asiakas. Logistiikkainsinöörikoulutusta on käynnistetty Hämeessä myös työllisyyskoulutuksena. Perinteisen ammattikorkeakouluopiskelun (240 op.) rinnalla on käynnistetty myös työvoimapoliittisin perustein järjestettävää koulutusta. Hämeen ammattikorkeakoulu aloitti (työvoimapoliittisen) logistiikkainsinöörien koulutuksen Forssassa viime maaliskuussa. -Ajatusta oli jo aikaisemmin, puolitoista vuotta sitten TE-toimisto yritti saada opinnot työvoimapoliittisena koulutuksena. Silloinen työvoimatoimisto, nykyinen ELY puolsi, mutta ministeriössä ei asialle lämmetty. Koulutusta pidettiin liian pitkänä. Kevättalvella noin kahden vuoden koulutus kuitenkin saatiin käyntiin, kertoo koulutusohjelmajohtaja Veli-Jukka Kara. Koulutuksen aikana tulevat logistiikkainsinöörit oppivat toimittamaan oikeaa tavaraa oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja vielä oikeilla kustannuksilla. Opiskeluihin kuuluu ammattiaineiden lisäksi muiden muassa tietotekniikkaa, matematiikkaa, fysiikkaa, vieraita kieliä ja viestintää. Osa opinnoista toteutetaan työpaikkaopintoina. Kiinnostus yhdistää Koulutuksessa on mukana reilut 20 opiskelijaa. Noin yksi kolmannes on naisia ja ikähaarukka 30- 50-vuotta. Taustoiltaan ryhmän voi jakaa kahtia. Opiskelijoilla on joko kaupallinen tai tekninen opiskelu- ja työhistoria. Yhteistä kaikille on työskentely logistiikan parissa ja kiinnostus siihen. -Työ- ja koulutushistoria on monimuotoinen. Kaupallisen taustan omaavat ovat kouluttautuneet kirjanpidon ja markkinoinnin ammatteihin. Teknisen taustan omaavilla on monenlaista koulutusta, esimerkiksi konetekniikkaa, automaatio- ja puualaa. Kaikilla opiskelijoilla on kuitenkin vähintään opistoasteen koulutustausta. -Logistiikkaa tarvitaan jokaisella alalla. Kustannustehokkuutta opiskellaan muun muassa talouden ja yrittäjyyden opintojaksoilla. Talous liittyy myös kuljetusjärjestelyjen opintoihin, missä lasketaan, hinnoitellaan ja järjestellään kuljetuksia kannattavaksi kokonaisuudeksi. Opintojen pääaine on toiminnanohjaus, jossa keskitytään koko toimitusketjun hallintaan, kertoo Veli-Jukka Kara. Halu oppia Koulutuksen tavoitteena on, että tulevat insinöörit oppivat ymmärtämään toimintoja kokonaisuutena, erottelemaan siitä yksittäiset toiminnot ja ajattelemaan niitä logistiikan näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelmalla on Forssassa perinteitä. Nuorille, usein suoraan peruskoulusta tuleville opiskelijoille suunnattu koulutus vaihdettiin muutama vuosi sitten englanninkieliseksi. Suomella oli kuitenkin kysyntää, joten tällä hetkellä nuorisopuolen 50 koulutuspaikkaa on jaettu tasan suomen- ja englanninkielisten opintojen kesken. -Sekä nuorista että näistä vanhemmista logistiikan opiskelijoista löytyy yksi yhteinen piirre; aktiivisuus. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa opiskelevat saavat kyllä suunsa auki ja keskustelu on hyvin hedelmällistä myös meille opettajille. Koulutuksen työelämälähtöisyys näkyy muun muassa siinä, että kesäkuun alusta opiskelijat lähtivät työpaikkaopintojaksolle. Takaisin meillä he ovat elokuun loppupuolella. Kesän aikana he työskentelevät oikeissa töissä tai hankkeissa. Hankkeissa palkka tulee rahana tai opintopisteinä, töissä opintopisteinä ja rahana. Paikka työpaikkaopintojaksolle löytyi kaikille opiskelijoille entisen työhistorian ansiosta. Työpaikalla opiskelua ja harjoittelua ohjaa työnantaja. Työpaikkaohjaajana toimii opettaja, joka pitää yhteyttä opiskelijaan ja työnantajaan säännöllisesti koko työpaikkaopintojakson ajan. -Keräämme työnantajalta suhteutetun arvion työpaikkaopintojakson ajalta. Tehtyjen töiden sijaan siihen listataan opintojaksot, joita töihin on sisältynyt. Kaavakkeessa on opintojakson nimi, tavoitteet ja arviointi niiden toteutumisesta. -Jos esimerkiksi varastoinnin opintojaksolta jää siihen olennaisesti kuuluvaa pois, annamme kirjan käteen ja tentimme asiat kirjallisesti. Teoria ja tekeminen paikkaavat toisiaan. -Vaikka kaikille löytyi harjoittelupaikka, ei niitä ollut helppo löytää. Yritykset lomauttavat ja irtisanovat, toimintoja ajetaan alas. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevan opiskelijan voi ottaa yritykseen työpaikkaopintojaksolle, vaikka takana olisikin irtisanomisia tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Nykyaikainen työnantaja kuuntelee ja kunnioittaa lomautettuna olevien työntekijöidensä näkemystä asiasta. Työpaikkaopintojaksojen tarkoituksena ei ole ristiriitojen aiheuttaminen. Tavoitteena työllistyminen Opiskeltavien asioiden lista on pitkä; hankintojen suorittaminen, varastointi, tuotanto, tiedotus, kuljettaminen, laskutus, tilaus sekä asiakaspalveluun ja laatuun kuuluvat tapahtumat. -Opiskelijat ovat ehkä yllättävänkin kiinnostuneita teoriaopinnoista. Esimerkiksi matematiikan opinnoissa on mukana jo kertaalleen siihen hyväksiluvun saaneita opiskelijoita. -Työmarkkinoille sijoittumiseen suhtaudun positiivisesti. Ihmisillä on vahvat taustat ja hyvä työhistoria. Kaikki se näillä opinnoilla lisättynä antaa varsin hyvät mahdollisuudet. Perinteisesti meiltä HAMK:n logistiikan koulutusohjelmasta on sijoituttu työelämään hyvin, sanoo Veli-Jukka Kara. Teksti: JS-a 10 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Ammattipätevyys Oppisopimuksella Oppisopimus sopii hyvin uuteen ammattiin kouluttautuville, laajempiin työtehtäviin siirtyneille ja itsensä kehittäjille. Turun oppisopimustoimiston kautta ammatti- tai erikoisammattitutkintoa tavoitteli oppisopimuskoulutuksessa viime vuonna yli 2200 ihmistä. Tutkintonimikkeitä kertyi 169. Kaukana suosikkilistan kärkipäähän kuuluvista tekniikan-, sosiaali- ja terveysalan, lähihoitajan ja myynnin tutkinnoista oman erikoisammattitutkintonsa suoritti pieni liikenne-esimiesten joukko. Oppisopimus sopii hyvin uuteen ammattiin kouluttautuville, laajempiin työtehtäviin siirtyneille ja itsensä kehittäjille. Talouden taantuessa myös entistä useampi työssä oleva on hankkinut tutkinnon muodollisen pätevyyden osoittamiseksi. -Suurimpana motiivina kouluttautumiseen arvioin olevan pätevöitymistavoite. Työpaikkakouluttajana on yleensä toiminut oma lähiesimies, kertoo koulutustarkastaja Vesa Laakso Turun oppisopimustoimistosta. Motivaatio kohdallaan Käytännönläheisessä oppisopimuskoulutuksessa opiskelija ja työnantaja tekevät koulutus- ja työsopimuksen. Oppisopimustyöpaikan hankkii opiskelija, työnantaja ja opiskelija solmivat oppisopimuksen, joka on määräaikainen työsopimus. Turun seudulla kaksi kolmasosaa oppisopimuksista tehdään vakinaiselle henkilöstölle. Näin tapahtuu pääosin myös liikenne-esimiehen tutkinnossa. Oppiminen tapahtuu pääosin käytännössä työpaikalla. Tarvittavat teoriatunnit suoritetaan koulutusta järjestävässä oppi- laitoksessa. Yleensä oppisopimukseen kuuluvat tehtävät suoritetaan verkkoympäristössä. Tärkeää on, että oppilaitoksen opit jalkautetaan arkipäivän toimintaan, mikä on oppisopimuksen perusajatus. EAT-tasoisessa koulutuksessa motivaatio on yleensä kohdallaan. Joskus odotukset koulutusta kohtaan voivat poiketa todellisuudesta, mutta harvemmin kyse on motivaation loppumisesta. Ajojärjestelijöiden joukko on pieni erikoisalansa, joten oppisopimukseen tulijoita sieltä on muutamia aina silloin tällöin. Ikähaitari on liikkunut noin 30-40 vuoden välillä. -Meidän tavoitteemme on vastata oman alueemme yritysten ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen, tämä on hyvä peruste sopimuksille. Etuna palkka ja lomat Oppisopimusaikana opiskelijalla on määräaikaisen kokopäivätyösuhteen lisäksi vähintään harjoittelijan palkka. Palkkaa voidaan maksaa sovittaessa myös oppilaitospäiviltä. Oppisopimuksen aikana opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin. Opiskelija ja työnantaja sopivat myös alan työehtosopimuksen noudattamisesta. Erikoisammattitutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen voi osallistua myös yrittäjä. -Alakohtaisten koulutusmahdollisuuksien markkinoinnista päävastuun yleensä kantavat alan koulutusta järjestävät oppilaitokset. Työpaikkakouluttajille tarjoamme neljän tunnin infopakettia helpottamaan käytännön toimia työpaikoilla tulevan op- pisopimuksen aikana. TEPA -ohjaajatapaamisessa avataan oppisopimuskoulutuksen eteneminen eri alojen työpaikkaohjaajille. Turun oppisopimustoimiston järjestämässä TEPA- ohjaajatapaamisessa on käynyt jo yli 500-ohjaajaa. -Oppisopimuksen avulla hankittu tutkinto on hyvä paperi tulevaisuuden varalle. Toiset hankkivat koulutusta koska haluavat kehittää itseään ja ovat kiinnostuneita opiskelusta, kertoo Vesa Laakso. Muutamat perinteiset oppisopimusalat pitävät pintansa vielä tänäkin päivänä. Suutareista ja lukkosepistä iso osa ” Tavoitteemme on vastata oman alueemme yritysten ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen, mikä on hyvä peruste sopimuksille. on pätevöitynyt oppisopimuksella. Vahvoja oppisopimusaloja ovat myös kylmäja sähköasennusalat sekä koko rakennusala. Mitä säädellympi ala, sen tärkeämpi tutkinto on. -Ajojärjestelijät nousevat ammattiinsa paljon kokemuksen ja ajan kanssa. Ammatissa toimimiseen ei välttämättä vaadita tutkintoa. Oppisopimus yleensä on joustava tapa oppia ja pätevöityä työn kautta, sanoo koulutustarkastaja Vesa Laakso. Teksti: JS-a 11 2/2010 Sukellus merimaailmaan Merimaailma Sea Life’n lähes 3000 eläimessä riittää katseltavaa. Merenelävien lisäksi ihmetystä herättää kerran kuukaudessa syövä boakäärme. Helsinki-Uusimaan paikallistoimikunta järjesti huhtikuun puolivälissä jäsenilleen perheretken Merimaailma Sea Life’n. Paikalla oli parisenkymmentä jäsentä lapsineen. Meille tarjoutui upea mahdollisuus tutustua vedenalaiseen elämään ilman snorklaustarvikkeita. Merimaailma Sea Life sijaitsee Helsingissä Linnanmäen huvipuiston yhteydessä. Sen omistaa Merlin Entertainment ja Lasten Päivän Säätiö yhdessä ﬁfty-ﬁfty pohjalta. Suomessa toiminta aloitettiin vuonna 2002. Ennen opastettua kiertokäyntiä oppaat kertoivat meille taustatietoja tästä maailman suurimmasta, Euroopan laajuisesta yleisöakvaarioketjusta. Saimme muun muassa kuulla, että pohjoisin Sea Life sijaitsee juuri Helsingissä ja eteläisin löytyy Espanjasta. Lisäksi Sea Lifet löytyvät Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Englannista, Irlannista sekä Hollannista. Ennen kiertokäynnin alkua meille esiteltiin vielä Jaska, joka on n. 1,5 m. pitkä kuningasboa. Jaska osoittautui hyvin sosiaaliseksi käärmeeksi, joka antoi halukkaiden koskettaa itseään, seuraten samalla kaikkea ympärillä olevaa tarkoilla käärmeensilmillään. Jaska syö aterioillaan yhden rotan ja saa sillä täytettyä mahansa kolmeksi-neljäksi viikoksi kerrallaan. Kalan perspektiivistä Sitten alkoi tutustuminen lähes 50 akvaarioon. Niiden koko vaihtelee sadan litran suuruisista aina suuriin 250 000 litran valtamerialtaisiin. Suurimmat altaat on tarkoitettu seeprahaiden kodiksi. Valtamerialtaan alitse kulkee kymmenmetrinen lasitunneli, jonka yläpuolella uivat kalat näkyivät aivan uudessa perspektiivissä. Toinen suurista altaista oli rauskujen ja turskien asuttama kylmävesiallas. Yhteensä Sea Lifessä on toista sataa eläinlajia ja lähes kolme tuhatta eri yksilöä. Noin kahden tunnin mittaisen kiertokäynnin jälkeen nautimme yhdessä pullakahvit ja limut. Saimme myös kuulla alkavista työehtosopimusneuvotteluista sekä niiden tavoitteista. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä käyntiin ja moni jatkoi vielä tutustumista tähän satumaiseen maailmaan. Suuri kiitos järjestäjille hyvin onnistuneesta retkestä! Roger Sneitz 12 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla kolumni oppia ikä kaikki – tai sitten ei Oppia ikä kaikki on jo vähän kulunut fraasi. Mielestäni se kuitenkin kuvaa varsin hyvin tätä päivää. Pysyäkseen ajan tasalla on oltava jatkuva valmius oppia uutta. Näin erityisesti työelämässä. Kerran hankittu ammatti ja ammattitaito ei välttämättä enää riitä. Työelämä on tänä päivänä monella tavalla arvioituna varsin nopeatempoista. Se ei ole sitä vain työn määrällä tai päivittäisellä kiireellä mitattuna. Tällainen kiire ja nopeat muutokset koskevat työelämää laajemminkin. Työtehtävät muuttuvat, ammatit – jos eivät nyt kokonaan katoa – muuttuvat ainakin sisällöltään. Tällainen kehitys asettaa suuria vaatimuksia työelämässä pärjäämiselle. Takavuosina oli varsin yleistä se, että etenkin työnantajapuolelta esitettiin suureen ääneen vaatimuksia koulutuspolitiikalle. Nämä vaatimukset olivat usein luokkaa, että koulutus piti suunnata erityisesti joihinkin tehtäviin. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että haluttiin mahdollisimman nopeasti uutta väkeä johonkin määrättyyn tehtävään jopa koulutuksen laajuudesta tinkien. Tällainen toimintamalli olisi varmasti ollut omalla tavallaan tehokas. Se olisi kuitenkin tuonut ongelmia jatkoa ajatellen. Jos koulutus on kovin kapea-alaista, se ei anna kovin hyviä lähtökohtia ammatin vaihtoa ajatellen. Tällaista ”putkinäköajattelua” ei pitäisi tuoda työelämään. Tämä aika osoittaa, että ammatin vaihtoon on oltava valmiutta. Ne työntekijät, joilla sitä valmiutta löytyy, ovat vahvoilla. Yksi vastaus tähän ammatin vaihtoon ja ammatissa kehittymiseen yleensäkin on jo vuosia käytössä ollut ammattitutkintojärjestelmä. Sen erityinen hyvä puoli on siinä, että se antaa jo työelämässä olevalle mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. ERTO lähti omalta osaltaan mukaan tähän ammattitutkintojärjestelmään jo vuosia sitten. Sen edustajia on ja on ollut mukana varsin monen alan tutkintotoimikunnissa. ERTOn edustajat ovat olleet mukana luomassa myös kokonaan uusia ammattitutkintoja. Ei kuitenkaan riitä, että on olemassa järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden päivittää tietonsa ja myös ammattitaitonsa. Sen lisäksi on luotava käytännön mahdollisuudet käyttää tätä järjestelmää. Tämä tarkoittaa erityisesti taloudellisten mahdollisuuksien tekemistä sellaisiksi, että työelämässä mukana olevat voivat käyttää tätä koulutusmuotoa. Siinäpä sitä haastetta riittääkin. Uhki Alle 18-vuotiaiden työehdot Alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä aivan samanlaisia töitä ja samanlaisin ehdoin kuin aikuiset. Nuorista työntekijöistä annetussa laissa on säännökset mm. nuorten työhön pääsyn edellytyksistä, nuorten työntekijöiden säännöllisestä työajasta, enimmäistyöajasta, työajan sijoittelusta, lepoajoista, työturvallisuudesta ja työnantajan ohjaus- ja opastusvelvollisuudesta. 15–17-vuotiaat työntekijät • Säännöllinen työaika: 8 h/vrk, 40 h/vko • Ylityö: Enintään 80 h/vuosi, poikkeusluvalla lisäksi 40 h/ vuosi 15–17-vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h /vko • Työajan sijoittelu: Klo 6–22 (kotitaloustyössä klo 23 asti), 15 vuotta täyttänyt 2-vuorotyössä ammattikoulutuksen saamiseksi enintään klo 24 asti • Keskeytymätön vuorokausilepo: 12 h/vrk • Viikkolepo: 38 h/vko • Oppivelvollisen työaika kouluaikana: vapaapäivinä 7 h/vrk, koulupäivinä 2 h/vrk, viikoittainen työaika yhteensä 12 h/ vko, koulupäivän ja työajan yhteispituus saa olla enintään 8 h/vrk! Alkoholin ja tupakan myynti: alle 18-vuotias saa myydä alkoholia ja tupakkaa vain valvonnan alla. JÄSENYYS JA JÄSENEDUT Liittymällä Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liityt samalla myös Toimihenkilöliitto ERTOon. Jäsenenä saat tukea ja turvaa työelämääsi. Jäsenmaksu on siis pieni hinta turvallisuudestasi. Jäsenmaksu on vain 1,35 % /kk bruttopalkastasi, kuitenkin enintään 37 €/kk. Sen lisäksi, että jäsenmaksulla saat liiton ja yhdistyksen palvelut käyttöösi, voit myös vähentää sen verotuksessasi. Aloillemme opiskelevalle jäsenyys on ilmainen. Jäseneksi liittyminen on helppoa. Täytät vain jäsenhakemuskaavakkeen netissä, osoitteessa: www.erto.ﬁ/liittyminen/liittymislomake/ Merkitse kalenteriisi Logistiikan toimihenkilöiden jäsenja nuortentapahtuma 18.-19.9.2010. Lisätietoja: www.logistiikantoimihenkilot.fi 13 Näin jäsenyytesi, palvelusi ja edunvalvontasi on järjestetty JÄSENYYS JÄSENYYS PALVELUT EDUNVALVONTA TYÖPAIKALLASI ALUEELLASI VALTAKUNNALLISESTI Luottamusmiehet Paikallistoiminta Jäsenkokoukset Työsuojeluvaltuutetut 12 aluetta 2 paikallisosastoa Jäsentapahtumat Koulutus ja virkistys Koulutukset Työpaikkaosastot Himoksen mökki ja Helsingin vuokrahuoneisto Lakimiespalvelut Työsuhdeneuvonta Työpaikkatason toimijoiden tuki Aluetoiminta 16 aluejärjestöä Koulutus ja virkistys 2/2010 TYÖEHTOSOPIMUKSET Huolinta-ala Kuljetusala Jäsentapahtumat Jäsenkoulutukset Hedkoulutukset TYÖTTÖMYYSTURVA Uravalmennus, Life Coach -elämänohjaus, pätkätyön neuvontapalvelu, kodinhoitopalvelut, Elixir-ﬁ -palvelut Matkaedut, pankki- ja vakuutusedut yms. Tutkimustoiminta Aluetoiminta 16 aluetta Plusmiinus 30 Julkaisut Edunvalvonnalliset tapahtumat STTK opiskelijat Yhteiskunnallinen edunvalvonta Kansainvälinen edunvalvonta 14 2 / 2 0 1 0 Osaajaksi oppimalla Lomailkaa Himoksella! Logistiikan toimihenkilöillä on jäsentensä käytössä mökki Jämsän Himoksella. Kalustettu 46 neliön kahden huoneen huoneisto saunalla ja parvella on toinen puoli paritalotyyppisestä hirsimökistä. Lomamökkiä vuokrataan ensisijaisesti Logistiikan toimihenkilöiden jäsenille. Työttömät ja eläkkeellä olevat jäsenemme saavat 20 % alennuksen halvemmasta viikkovuokrasta. Hakemukset oheisella tai kotisivuillamme www.logistiikantoimihenkilot.ﬁ olevalla varauslomakkeella. Kotisivuilla on näkyvissä myös mökin varaustilanne. Viikot täytetään sitä mukaan kun hakemuksia tulee. Aina voi myös tiedustella mahdollisia varaamatta jääneitä tai peruutusviikkoja suoraan mökkivastaavaltamme Matti Kopralta, puh. 040 5914 174. nuntaihin klo 12. Viikonloppuhinta on 80 euroa. Viikonloppuhinnasta ei saa alennusta. Mikäli joutuu perumaan varaamansa viikon, niin peruutuksesta on ilmoitettava mökkivastaavalle vähintään 14 vrk aikaisemmin. Muuten peritään 35 euron peruutusmaksu. Jos samalle viikolle on useita hakijoita, valintaan vaikuttaa, onko aikaisemmin vuokrannut mökkiämme sekä jäsenyyden kesto. Niille, jotka eivät saa haluamaansa lomaviikkoa, pyrimme tarjoamaan jotain muuta vapaana olevaa viikkoa. Mökkivuoron saaneelle ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Mukana seuraa vuokranmaksulomake ja toi- mintaohjeet. Laaja valinnan kirjo Himoksella voi vapaa-aikaa viettää vaikkapa pelaamalla golﬁa tai tennistä kesällä ja talvisin lasketellen. Hotelliin ja ravintolaan on mökiltä matkaa vain 300 metriä. Jämsään pääset kätevästi junalla tai linja-autolla. Omalla autolla pääsee aivan mökin pihalle saakka. Lisätietoja Himoksen laskettelukeskuksesta osoitteesta; www.himos.ﬁ ja Himoksen alueesta muuten; www.himoslomat. ﬁ. Tästä osoitteesta löytyy myös Himoksen alueen kartta. Myös viikonloppulomia Varaamatta jääneitä viikkoja ja peruutusviikkoja vuokrataan hakemuksesta kaikille ERTO:laisille. Lomaviikko alkaa lauantaina klo 12.00 ja päättyy lauantaina klo 12.00. Jos ei ole varauksia koko viikoksi, niin mökkiä voi myös vuokrata viikonlopuksi. Vuokra-aika on tällöin perjantaista klo 12 sun- Mökkivaraus Himoksen mökki remontoitiin kesällä -08. Varustukseen kuuluvat muun muassa pesukone, kuivauskaappi ja astianpesukone. Yöpyjien on tuotava mukanaan omat liinavaatteet. kirjemerkki Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Tiedustelut vapaana olevista tai peruutusviikoista; Matti Kopra, puh. 040 5914 174 puh. Työpaikka Logistiikan toimihenkilöt ry Matti Kopra Työtön (viim. työpaikka) Jäsenenä vuodesta Olin Himoksessa viimeksi Toivottu lomaviikko (ensisijainen ja vaihtoehdot) 1. 2. 3. Ruolankatu 20 as 24 15150 Lahti Vuokra vaihtelee sesongin mukaan: viikonloppu 80 € Viikot 22-39: 195 € 40-48: 165 € 15 2/2010 puheenjohtajalta Neuvotteluissa yhteiset tavoitteet Kevät on hellinyt mitä ihanimmilla ilmoillaan koko Suomea. Onni heille, joille on sattunut loma tai vapaapäiviä osumaan kohdalle! Ilmat ovat kuitenkin jo viilentyneet, mutta pakkasen puolelle ei ole mennyt ainakaan toistaiseksi. Samoin näyttää menevän työehtosopimusrintamalla: alku näytti ihan lupaavalta, mutta viileän puolella ollaan tällä hetkellä. Toivottavasti pääsemme tulokseen ilman kesähalloja. Tähän kierrokseen on valmistauduttu todella hyvin ja pitkän kaavan mukaan. Jäsenistö on ollut mukana luomassa tavoitteita, joita on käsitelty useammassa luot- tamusmiesseminaarissa ja edunvalvontavaliokunnan kokouksessa. Karsintaa on jouduttu tekemään matkan varrella paljon, silti jäljelle jäi ihan kiitettävän pituinen lista vietäväksi työnantajapuolen nähtäville. Heidän sanavarastonsa on ollut tällä kertaa varsin suppea vastausten osalta. Heikennyksiä he kyllä ovat osanneet esittää vuolassanaisesti. Jos tulosta ei synny valtakunnansovittelijan toimistolla - jonne autoliikenteen sopimuksen osalta ollaan menossa jo tänään, kun tätä kirjoittelen, lakko alkaa heti kesäkuun ensimmäisenä perjantaina jatkuen maanantaihin puoleen yöhön saak- ka. Aikaahan tässä siis vielä on, jos vastapuoli suostuu ymmärtämään, että me haluamme tosissaan neuvotella. Siitä olen iloinen, että yhdistyksen sisällä olemme entistäkin yhtenäisempiä; samaa jalkaa kuljetaan vaikka hamaan hautaan asti, kuten eräs entinen yhdistyksen puheenjohtajistoon kuuluva asian ilmaisi. Kenttäkin näyttää tällä kertaa olevan varsin valmiina seisomaan asioiden takana, ainakin yhteydenotoista päätellen. Tässä vaiheessa kaunis kiitos kaikille neuvottelujen valmisteluissa mukana olleille, siis Teille jäsenet! Lämmintä kesää toivotellen Ritva Väyrynen, puheenjohtaja Osaajaksi oppimallla Mielenkiinto oppimista kohtaan ei katoa ikävuosien karttumisen myötä. Kouluttautumalla meistä tulee oman alamme vahvoja osaajia. Erton toimistolla käy kerran kuussa tukkuliikkeen naisedustaja, joka tarkistaa keittiö- ja toimistotarvikkeiden puutteet ja tekee toimiston puolesta tilauksen tarvitsemistamme tuotteista. Viime käynnillä tämä mukava henkilö iloisena kertoi, kuinka hän on aloittanut iltaopiskelun. Työssään hän on vuosien mittaan tekemällä oppinut mutta haluaa nyt syventää taitojaan ja oppia uutta. Koulutuksen kautta hän voi saada vaativampia töitä omalta työantajaltaan tai jopa hankkia ihan uuden haastavamman työpaikan. Tämä innostunut opiskelija on iältään lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä. Onnittelin häntä tietysti, koska koskaan ei ole liian vanha oppimaan. Itselläni on kolmeen eri ammattiin koulutus, joista viimeisimmän suoritin 43-vuotiaana. Edelleen vähän väliä huomaan ajattelevani jotain kiinnostavaa uutta koulutusta, mielenkiinto oppimista kohtaan ei siis katoa minnekään, vaikka ikävuosia tuleekin lisää. Vaikka ihmiset ovatkin omassa työssään oppineita täysammattilaisia, ei koulutus koskaan ole pahasta. Aina voi löytää uusia näkökulmia ja toimintatapoja, joita voi hyödyntää omassa työssään ja kyllä kirjallinen todistus osaamisestaan merkitsee mahdolliselle uudelle työnantajalle paljon enemmän kuin pelkkä sanallinen vakuuttelu ” Hei, mä olen tosi hyvä ja osaava työntekijä”! Kaikista meistä ei tarvitse tulla professoreja mutta oman työmme huippuosaajia kyllä, oppimalla ja koulutuksella. Ai, ne koulutukseni? Hotellin vastaanottopäällikkö, laskentatoimen merkonomi ja radiojuontaja. Teksti: Leena Wickström, Logistiikan toimihenkilöt ry:n taloudenhoitaja Hauskaa kesää!