Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE • • • • 5/2014 Syyskokous pidetään Helsingissä 21.–22.11.2014 Uusia jäseniä hyväksyttiin 28 Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla Kevätkokous järjestetään Rovaniemellä maaliskuussa 2015 Frankfurtin kirjamessut keräsivät kustantajat ja kirja-alan toimijat Saksaan M Toimitus ja kuvat Linda Lappalainen • 22.10.2014 aailman suurimmat kirjamessut houkuttelivat 8.–12. lokakuuta Saksaan kustantajia ja kirja-alan ammattilaisia yli sadasta maasta. Frankfurtin kirjamessut ovat ensisijaisesti ammattilaistapahtuma, jossa neuvotellaan kirjojen käännösoikeuksista. Muulle yleisölle messut ovat auki vain kaksi viimeistä päivää. Minkälaisia huomioita tietokirjailijat tekivät paikan päällä? Juttu jatkuu sivuilla 2 ja 4–5. Suomalaista kirjallisuutta, kirjailijoita ja kirjastojärjestelmää esiteltiin Suomen yhteisosastoilla ja paviljongissa sekä messuaukiolla. Syyskokous Helsingissä 21.-22.11.2014 UUDET JÄSENET PÄÄKIRJOITUS Terveisiä Frankfurtista! O sallistuin 8.–10. lokakuuta Suomen tietokirjailijat ry:n delegaatiossa Frankfurtin kirjamessuille. Kokemus oli monella tavalla mieliin jäävä, ei vähiten tapahtuman valtavan mittakaavan takia. Frankfurtin kirjamessut ovat lähes 300 000 kävijällään maailman suurimmat kirjamessut, ja niitä pidetään maailman tärkeimpänä kirja-alan vuosittain toistuvana tapahtumana. Suomalaisten mielenkiintoa messuja kohtaan tietenkin lisäsi tänä vuonna se, että Suomi oli tapahtuman kunniavieras ja esillä tavallisten riviosastojen lisäksi erillisen teemapaviljongin kautta. Itse päätin käyttää messupäiväni oppimateriaaleihin ja niiden kehitysnäkymiin perehtymiseen. Päällimmäiseksi kokemukseksi jäi, että tilanne maailmalla muistuttaa monella tavalla sitä, mikä Suomessakin vallitsee: valtaosa oppimateriaaleista ilmestyy edelleen painetussa muodossa, mutta niiden kehitystyön painopiste on jo sähköisellä puolella. Toisaalta Pohjoismaita yhdistää se, että koulujen kehittämiseen suunnatut varat riittävät kyllä laitehankintoihin mutta eivät välttämättä enää uusien oppimateriaalien ostamiseen. Toinen merkittävä havainto oli se, että suomalaiset sähköiset oppimateriaalit ovat monella tavalla edistyksen eturintamassa. Kun sattumanvaraisesti valittu ulkomainen e-oppikirja muistuttaa hyvin todennäköisesti perinteistä kirjaa, jota on vain rikastettu linkeillä, ääni- ja videomateriaalilla sekä teknisesti yksinkertaisilla harjoitustehtävillä ja tilastotietojen keräämisen mahdollisuuksilla, suomalaisissa e-oppimateriaaleissa saatetaan puhua jo sisällön yksilöllistämisestä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti sekä varsin laaja-alaisista oppimisen seurannan työkaluista. 2 2 Toki edistyksellisiä ominaisuuksia löytyi ulkomaisistakin e-oppikirjoissa, mutta kaiken kaikkiaan vuorovaikutteisten elementtien kuten käyttäjän muokattavissa olevien dynaamisten kuvioiden tai virtuaalilaboratorioiden osuus eoppimateriaaleissa oli yllättävän vähäinen. Poikkeuksen tähän muodostivat oppimispelit. Näyttää olevan nouseva trendi, että suomalaisen Rovion lisäksi muutkin tietokonepelien ammattilaiset ovat löytämässä itselleen mission oppimateriaalien parista. Vaikka tähän kehitykseen liittyy myös ristiriitaisia tuntemuksia, on uusi aluevaltaus hyvin perusteltavissa: jotta oppimispeli toimisi pedagogisesti, on sen oltava kiinnostava ja laadukas myös pelillisesti. Tunnustan kokeneeni messuilla myös hienoista kateutta. Vaikka suomalaiset oppimateriaalit vaikuttavat olevan laadultaan kansainvälistä huippua, monet keskieurooppalaiset toimijat ovat silti meitä edellä teostensa kansainvälisessä myynnissä. Eräs seikka, joka saattaa selittää, miksi oppikirjojemme maailmanvalloitus antaa odottaa itseään, on monia maita vaivaava pula pätevistä aineenopettajista. Tällöin omaan paikalliseen opetustraditioon perustuva vanhanaikainenkin oppikirja on turvallisempi valinta opettajalle kuin itsenäiseen ajatteluun haastava käännösteos edelleen varsin tuntemattomasta pohjoisesta maasta. Mutta italialaisen Luccan kaupungin opettaja Patrizia Piccinini oppilaineen näyttää jo mallia muille. He opiskelevat matematiikkaa Toscanan auringon alla jo toista vuotta suomalaisista oppikirjoista – italialaista käännöstä odotellessaan suomeksi! Timo Tossavainen Hallituksen jäsen, Etelä-Savon aluevastaava Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 Uusien jäsenten hakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa helmikuussa 2015. Ilkka Enkenberg, toimittaja, copywriter (Espoo) Juha Forsberg, FL (väit.), historianopettaja (Kouvola) Sanni Heinzmann, FM, lehtori (Helsinki) Ilmo Häkkinen, kouluttaja (eläk.) (Hyvinkää) Pauli Jokinen, toimittaja (Helsinki) Jouni Jäppinen, fil. yo, kultaseppä (Loviisa) Matti Karvinen, KTM (Helsinki) Arto Kojo, kirjailija (Kemiönsaari) Arno Kotro, kirjailija, opettaja (Helsinki) Tuula Kukkonen, YTT, yliopettaja (Joensuu) Erkki Laitila, FT, systeemianalyytikko, tutkija (Turku) Pekka Lassila, kuvajournalisti (Nurmijärvi) Katri Mannermaa, FT, työhyvinvointipäällikkö (Pori) Tero Matkaniemi, FT, rehtori (Järvenpää) Katja Myllyviita, PsM, kognitiivinen psykoterapeutti (YET) (Hyvinkää) Aino Niskanen, TkT, arkkitehtuurin historian professori (Helsinki) Ulla-Maija Paavilainen, kirjailija, toimittaja (Helsinki) Kaija Perho, FT, lehtori (eläk.) (Joensuu) Ina Ruokolainen, toimittaja, kouluttaja (Lahti) Kai Sadinmaa, TM (Helsinki) Panu Savolainen, FM, arkkitehti (Turku) Liisa Seppänen, FT, tutkija (Turku) Sanna Suomalainen, uskonnon ja psykologian lehtori (Helsinki) Kati Tiirikainen, VTM, viestintäsuunnittelija (Espoo) Erkki Valtamäki, toimittaja (Seinäjoki) Mari Vepsäläinen, KM, lehtori, luokanopettaja (Lohja) Riitta Viittala, lehtori (Hyvinkää) Tommi Virtanen, journalisti, dokumenttiohjaaja (Helsinki) P.S. Kun sähköpostiosoitteesi vaihtuu tai muutat, muista ilmoittaa uudet yhteystietosi toimistolle ja päivittää tiedot myös Asiantuntija-profiiliisi yhdistyksen verkkosivuille. Syyskokous järjestetään 21.-22. marraskuuta Helsingissä Syyskokouksessa käydään puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaali S uomen tietokirjailijat ry:n jäsenille lähetettiin kokouskutsu yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen jäsentiedotteessa 4/2014, joka löytyy myös yhdistyksen verkkosivuilta. Syyskokous järjestetään 21.-22. marraskuuta Helsingissä. Syyskokouksen ohjelma alkaa perjantaina 21. marraskuuta klo 18.00 cocktail-tilaisuudella yhdistyksen toimistolla (os. Mariankatu 5, kolmas kerros). Varsinainen syyskokous alkaa lauantaina 22. marraskuuta klo 10.00 Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen salissa P II (os. Yliopistonkatu 3, 1. krs). Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. pykälässä mainitut asiat. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, vahvistetaan uusi toimintasuunnitelma ja vuoden 2015 jäsenmaksujen suuruus sekä päätetään tulo- ja menoarviosta. Vuosi- kokousesitelmän pitää opetusministeri Krista Kiuru. Tilaisuudessa jaetaan myös Tietopöllöpalkinto. Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut pitkään ja ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Kokouksen päätteeksi noin klo 13.00 alkaen tarjolla on lounas ravintola Pianossa (os. Rauhankatu 15). Kokouspäivien ohjelma ja tarjoilut ovat jäsenille ilmaisia. Kokouspaperit lähetetään kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille viikolla 46. Ilmoittaudu 10.11. mennessä! Syyskokoukseen ilmoittaudutaan maanantaihin 10. marraskuuta mennessä yhdistyksen verkkosivujen (www.suomentietokirjailijat.fi) kautta tai puhelimitse (p. 09 4542 250). Huomioithan, että sähköpostitse kokouspäiville ei voi ilmoittautua. Syyskokoukseen lauantaina 22. marraskuuta osallistuvien jäsenten kotimaan matkakuluja tuetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan 15 euron omavastuun ylittävältä osalta. Matkalaskulomakkeen voi tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta tai tilata toimistosta. Puheenjohtajan ja hallituksen vaali Syyskokouksessa käydään hallituksen vaali. Erovuorossa ovat puheenjohtaja Markku Löytönen ja hallituksen jäsenet Markku Heikkilä, Jari Koskinen ja Terhi Pietiläinen. Ehdokkaat hallitukseen esitellään yhdistyksen verkkosivuilla 7. marraskuuta alkaen sekä kokousaineistossa, joka postitetaan syyskokoukseen ilmoittautuneille. Kevätkokous järjestetään 20.–21.3.2015 Rovaniemellä S uomen tietokirjailijat ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 21. maaliskuuta Rovaniemellä. Kevätkokouspäivien ohjelma alkaa jo perjantaina 20. marraskuuta paneelikeskustelulla, jossa poliitikot keskustelevat tietokirjallisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Majoitus- ja matkustusjärjestelyiden vuoksi yhdistys suosittelee hotelli- ja matkavarauksen tekemistä ajoissa. Yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus varata majoitus omakustanteisesti esimerkiksi Hotelli Scandic Rovaniemestä (puh. 016 4606000) hintaan 109 e/1hh ja 124 e/2hh tai Hotelli Cumuluksesta (p. 016 333 600) hintaan 108 e/1hh ja 130 euroa/2 hh. Yhdistys on tehnyt molempiin hotelleihin kokouksen ajaksi kiintiövarauksen (mainitse jäsenyys ja kevätkokous varatessasi), joka raukeaa 20. helmikuuta 2015. Huoneita on tarjolla rajoitetusti. Kevätkokoukseen osallistuvien jäsenten kotimaan matkakuluja tuetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan 15 euron omavastuun ylittävältä osalta. Kirjan vuosi -hankkeen verkkosivusto avautui K irja-ala viettää vuonna 2015 Kirjan vuotta. Kirjan vuonna kampanjoidaan kirjan ja lukemisen puolesta; vuosi yhdistää kirja-alan toimijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lokakuussa avautui www.kirjanvuosi.fisivusto, jonne kootaan uudet ja kaikki jo olemassa olevat kirjallisuustapahtumat, jotta yleisö löytäisi ne ensi vuonna entistä paremmin. Kirjan vuosi -hanketta koordinoi Kirjan vuosi ry. Suomen tietokirjailijat ry:n edustaja on Kirjan vuoden yhteistyöryhmän puheenjohtaja. www.kirjanvuosi.fi Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 33 Kuvissa: Suomen yhteisosasto hallissa 5. Vierailulla Suomen osastolla ovat puheenjohtaja Markku Löytönen (vas.) ja aluevastaavat Marja Simola, Timo Tossavainen ja Markku Monni. Kustantajat saivat vuokrata esittelypaikan kirjoilleen suomalaiskustantajien yhteisosastolta. Visiitillä varapuheenjohtaja Helena Ruuska, toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja hallituksen jäsen Anne Mäntynen. Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta! F rankfurtin kirjamessut 8.-12. lokakuuta kokosivat messualueelle lähes 300 000 kävijää. Kahdeksaan halliin levittäytyvillä messuilla on näyttelytilaa yli 170 000 neliömetriä. Suomi oli messujen kunniavieras: suomalaista kirjallisuutta, koulutusta ja kirjastojärjestelmää esiteltiin lavaesiintymisien lisäksi yleisissä tiloissa Finnland. Cool -sloganeilla sekä suomalaiskustantajien yhteisosastoilla halleissa 4 ja 5. Suomen paviljonki hallissa 1 oli Suomen messueleganssin keskus: lukupenkkejä 4 kiertävässä kirjastossa oli esillä satoja kirjoja, kahdella lavalla järjestettiin ohjelmaa aamusta iltaan ja joka iltapäivä klo 17 suomalaiset isännöivät paviljongissa cocktail-kutsuja. Paviljonkiin oli sijoitettu myös oma alue lasten ja nuorten kirjallisuudelle ja kuvituksella. Messuaukiolle parkkeerattu kirjastoauto puolestaan oli osa Helsingin kaupungin tempausta, ja aukiolla tallusteli myös Muumipeikko. Suomen Frankfurt-hanketta koordinoivan Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio FILIn messujen tavoitteena oli Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 edistää uusien käännösoikeuksien myyntiä ja lukemisen kulttuurin ja koulutusosaamisen vientiä. Suomi on lukemisen erityisosaaja Medianäkyvyydessä Suomi on tehnyt vuoden aikana ennätyksen. Saksalaisen mediatoimisto WBCO:n toimitusjohtajan Frank Wöllsteinin mukaan Suomen kunniavierasesiintyminen on kaikkien aikojen onnistunein, ja se näkyy Suomesta kirjoitettujen juttujen määrässä. Erityisesti Saksassa Suomea on tuotu Suomen 2 300 neliön kokoisen paviljongin olivat suunnitelleet Aaltoyliopiston maisteriopiskelijat. Suomen paviljongin Brain Poetry -pisteessä aivokäyränsä sai tulostaa kassakuitille saksan- tai englanninkielisenä runona. Osmo Pekonen ja Joel Kuortti ottivat osaa FILIn isännöimille cocktailkutsuille. Pekonen löysi myös oman teoksensa paviljonkia kiertävästä käsikirjastosta. Näkymä hallista 4. Messualue jakautuu kahdeksaan halliin, joiden välillä kulkemista helpottavat minibussit. Monet vitsailivat askelmittareista ja kilometrikorvauksista. Suomalainen kirjastojärjestelmä kiinnosti saksalaismedioita, ja messuaukiolle tuotu kirjastoauto Skidi veti paikalle toimittajia. Paviljongin Suomi-kahvilassa oli englanniksi käännetyn kotimaisen kirjallisuuden lisäksi tarjolla kesäkeittoa, pieniä korvapuusteja ja ruisleipää. esiin nuorten naiskirjailijoiden kautta sekä lukemisen erityisosaajana ja toimivan kirjastojärjestelmän maana. Kirjallisuus koskettaa sekä kulttuuria että taloutta Ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessuilla vierailleeseen Timo Tossavaiseen messujen koko teki suuren vaikutuksen: "Kirjallisuus näyttää Suomessa kenties pieneltä asialta moneen muuhun verrattuna, mutta Frankfurtissa näki, että ala koskettaa valtavaa ihmisjoukkoa ja että se on aidosti merkittävä osa kulttuuria ja myös elinkeinoelämää." Toinen Frankfurtin messujen ensikävijä Markku Monni kiitteli messujen monipuolisuutta: "Messut olivat todellinen näyttö kirjan voimasta maailmassa. Lännestä itään, katolisesta kulttuurista islamilaiseen, länsimaista arabeihin, kaikilta näiltä omia kirjoja esillä. Ja koko ajan neuvoteltiin uusista käännöksistä toisille kielille ja kulttuurialueille". Monni oli erityisen ilahtunut siitä, että suomalaiset oppimateriaalien kustantajat esittelivät kaikki materiaalejaan samalla osastolla. Hallissa 4 oli oppimateriaalikustantajien kansallinen yhteisosasto. "Huhut siitä, että kirja on kuolemassa, eivät ainakaan näiden messujen valossa näyttäneet lähiaikoina toteutuvilta", summaa Monni messujen jälkitunnelmia. Mieleenpainuvia esityksiä Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen on vieraillut messuilla jo 19 kertaa. Mieleen jäivät tältä kertaa etenkin lukuisat esiintymiset: "Yhdistyksemme jäsen Roman Schatz on taivaan lahja! Hän teki hienon esiintymisen ARD-televisiokanavan ohjelmassa. Myös Kjell Westön esiintyminen kapulanvaihtotilaisuudessa jäi mieleen. Ensi vuonna messujen kunniavieras on Indonesia", Pietiäinen kertoo. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 5 1. Marjut Anttonen ja Leena Rossi päivystämässä yhdistyksen messuosastolla. 2. Tietokirjaraadissa tuomaroivat Keijo Virtanen (vas.), Hannu Salmi, Anu Hopia ja Paula Havaste. 4. Annika Lapintie, Ilkka Kantola, Ville Niinistö ja Ritva Elomaa pohtivat tietokirjallisuuden tilaa. 3. Kirjaformaatit murroksessa -keskustelussa Mikko Aarne pohti, että tulevaisuudessa eri kirjaformaattien sekakäyttäjiä on entistä enemmän. Keskustelemassa olivat myös Jukka-Pekka Pietiäinen (vas.). Essi Manner, Pasi Vainio ja Jarmo Heikkilä. Keskustelua veti Tuomo Karhu. Terveisiä Turun Kirjamessuilta! Y hdistyksellä oli Turun kirjamessuilla 3.-5.10. oma osasto (A43), jossa oli esillä yhdistyksen jäsenten teoksista koottu näyttely. Osaston ja näyttelyn olivat toteuttaneet Lounais-Suomen alueen tietokirjailijat aluevastaava Tarja Kajalan johdolla. Ranska-teema näkyi osastolla erityisesti Ranskasta tai ranskaksi kirjoitettujen teosten kirjossa. Osastolla järjestettiin myös Ranska-aiheinen tietokilpailu. Oikein vastanneiden kesken arvottiin tietokirjapalkintoja. "Lainauskorvaus on lapsen kengissä" Lauantain jäsentilaisuudessa tietokirjan tulevaisuudesta keskustelivat poliitikot Ritva "Kike" Elomaa, Ilkka Kantola, Annika Lapintie ja Ville Niinistö. Lainauskorvauksen tason nostaminen ja tietokirjailijoiden huomioiminen tulonjaossa olivat asioita, joista kansanedustajat olivat paneelikeskustelun 6 aikana täysin yksimielisiä. Elomaan ja mukaan tilanne on tällä hetkellä suorastaan häpeällinen: "Lainauskorvaus on vielä meillä lapsen kengissä. Se pitää ottaa esiin seuraavassa hallituksessa". Tiukassa taloustilanteessa toimet ovat Niinistön mukaan tähän asti vaikuttaneet vain siihen, ettei kirja-alan tukijärjestelmien budjetteihin ole tehty leikkauksia. Niinistön mukaan nyt pitää turvata tietokirjailijoiden perustulo, jonka päälle apurahat voivat tuoda lisää. Paneelikeskustelun aikana kansanedustajat paljastivat myös tietokirjallisia lukumieltymyksiään: Lapintien lukulistalla oli parasta aikaa opas- ja keittokirjoja sekä työtä tukevaa tutkimuskirjallisuutta. Kantolan mieleen ovat olleet etenkin Herman Linqvistin historiateos När Finland var Sverige: historien om de 700 åren innan riket sprängdes ja Arto Hiltusen kirjoittama Johtamisen taito. Elomaa kertoi lukevansa mieluiten liikuntaa ja terveyttä käsitteleviä kirjoja, Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 paikallishistorioita ja elämäkertoja, joista hänen suosikkinsa on Audrey Hepburnin. Niinistön tietokirjoihin suuntautunut lukuharrastus alkoi jo nuorena äidin kirjahyllystä löytyneestä Kansojen historia -sarjasta. Sen jälkeen vaikutuksen on tehnyt mm. Pasi Toiviaisen teos Ilmastonmuutos. Nyt. "Tietokirja on hyvä tapa havannoida maailman muutoksia", Ville Niinistö päätti puheenvuoronsa. Tietokirjallisuus puntaroitavana Lauantaina järjestetyn Tietokirjaraadin viidestä arvioitavasta kirjasta voiton vei Jussi Jäppisen visuaalisesti vetoava Kaupunki siipien alla - Jyväskylä vanhoissa valokuvissa. Inspiroivan tekstin ja toteutuksen lisäksi tuomaristoa miellytti kirjan kauneus. Sunnuntaina järjestetyssä Tietokirjallisuus. Nyt. -tilaisuudessa tietokirjan tulevaisuudesta keskustelua herättelivät Pirjo Hiidenmaa, Risto Nieminen ja Jukka-Pekka Pietiäinen. Keskustelua johti Reetta Kettunen. ILMOITUSASIAT Toimistossa aloitti lakimiesharjoittelija Y hdistyksen lakimiesharjoittelijaksi on nimitetty 1. lokakuuta alkaen oikeusnotaari Jussi Ilvonen. Ilvonen on työskennellyt aiemmin tutkimusavustajana Helsingin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutissa ja tekijänoikeuden täytäntöönpanoa tutkivana harjoittelijana Cupore ry:ssä. Hänen yhteystietonsa ovat jussi. [email protected], p. 09 4542 2571. Yhdistys hakee tiedottajan sijaista Y hdistys hakee 1.1.2015 lukien tiedottajaa noin vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen Linda Lappalaisen siirtyessä vs. viestintäpäälliköksi Anne Rutasen äitiysloman ajaksi. Tiedottaja toteuttaa yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää yhdessä viestintäpäällikön kanssa, vastaa mm. yhdistyksen verkkosivuista ja toimittaa ja taittaa yhdistyksen tiedotteita. Hän osallistuu messujen, näyttelyiden ja yhdistyksen muiden tilaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen. Tehtävissä tarvitaan hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa ja yhteistyökykyä. Lisäksi työssä tarvitaan taitto-ohjelma InDesignin hallintaa. Kirja-alan ja mediakentän tuntemus lasketaan eduksi. Hakemukset, joihin on liitettävä ansioluettelo ja palkkatoivomus, lähetetään maanantaihin 10.11.2014 klo 16.00 mennessä toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäiselle osoitteeseen [email protected]. Tiedusteluja voi tehdä puhelimitse (p. 050 543 9891) keskiviikkona 5.11. klo 15–17 ja perjantaina 7.11. klo 14–16 tai sähköpostitse. PALKINNOT Helsingin Kirjamessuilla myönnettiin Tietokirjailijapalkinnot viidelle jäsenelle S uomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Tietokirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle tietokirjailijalle Helsingin Kirjamessuilla 25. lokakuuta pidetyssä palkintojen jakotilaisuudessa. Palkinnon saivat kotimaisen kirjallisuuden professori Pirjo Lyytikäinen, dosentti Olli Löytty, OTT, varatuomari Matti Myrsky, MMK, puutarhakirjoitta- ja Rea Peltola ja kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Tietokirjailijapalkinnot ovat jokainen arvoltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jaettiin nyt 14. kertaa. Palkinnon saajat esitellään seuraavassa jäsentiedotteessa. Palkintoperustelut löytyvät myös yhdistyksen verkkosivuilta. Panu Rajala palkittiin WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnolla W SOY:n kirjallisuussäätiö jakoi vuosittaiset tunnustuspalkintonsa kuudelle ansioituneelle suomalaisen kansalliskirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistäjälle. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Panu Rajala palkittiin elämäkerroista, jotka saavat lukijan tarttumaan kirjaan. Palkintoraadin mukaan Rajala kuuluu suomalaisen elämäkertakirjallisuuden mestarien joukkoon. Raadin mukaan Rajalalla on verraton taito nivoa kohteensa elämä ja tuotanto samojen kansien väliin. Rajalan elämäkerroissa yhdistyvät kirjallisuudentutkijan ammattitaito ja kirjailijan elävä ja värikäs kerronta tavalla, joka saa lukijat paitsi lukemaan myös keskustelemaan kirjallisuudesta. Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto Heikki Ylikankaalle O petus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot kahdeksalle yksityishenkilölle tai ryhmälle. Elämäntyöpalkinnon sai yhdistyksen jäsen, professori emeritus Heikki Ylikangas historian alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Elämäntyöpalkinto on 20 000 euroa. Yhdistyksen jäsenistä palkittiin myös professorit Tapio Markkanen ja Heikki Oja, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig ja toimittaja Sami Sillanpää. Markkanen ja Oja palkittiin yhdessä professori Per-Edvin Perssonin kanssa Tiedekeskus Heurekan toiminnan perustamisesta ja vakiinnuttamisesta kansalliseksi instituutioksi ja kansainvälisesti merkittäväksi tiedekeskukseksi. Hurtig palkittiin teoksesta Taivaan taimet - Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta ja Sillanpää teoksesta Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa. Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa. Palkintoperustelut löytyvät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan verkkosivuilta osoitteesta www.tjnk.fi. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014 7 KOVA LAKI TUUMANTUPA Käännösoikeuksien myynti S uomalaisen tietokirjakustantamisen painopiste on ensisijaisesti kotimaisilla markkinoilla, mutta kiinnostus suomalaista kirjallisuutta ja oppimateriaaleja kohtaan Frankfurtin kirjamessuilla antoi makua siitä, että suomalaisen kirjallisuuden vienti on nosteessa. Sopimus käännösoikeuksien luovuttamisesta Tekijä voi luovuttaa kustantajalle oikeuden käännättää teos toiselle kielelle sekä oikeuden välittää teoksen käännösoikeudet ulkomaiselle kustantajalle. Käännösoikeudet voidaan luovuttaa myös useassa osassa, esimerkiksi useampaan maahan ja monelle kielelle. Luovutuksista on suositeltavaa sopia kirjallisesti. Jos käännösoikeudet luovutetaan kustannussopimuksella, kannattaa sopia samalla siitä, mikä on tekijän osuus myytyjen käännösoikeuksien tuotosta. Yhdistys suosittelee, että tekijä saisi 75 % ja käännösoikeuksia välittävä kustantaja saisi 25 % myytyjen käännösoikeuksien tuotosta. Kustantaja neuvottelee kolmannen osapuolen eli toisen kotimaisen tai ulkomaisen kustantajan kanssa siitä, minkälaisin ehdoin ja millä hinnalla käännösoikeudet myydään. Tekijän olisi perusteltua saada tietää, millaisilla ehdoilla käännösoikeudet on luovutettu, jotta hän voi varmistua saamansa palkkio-osuuden oikeellisuudesta. Kolmas osapuoli tilittää sopimukseen perustuvan myynnin mukaan kertyneen tuoton kustantajalle, joka tilittää tekijälle kuuluvan palkkion. Käännösoikeuksien tuottona tekijälle kuuluva palkkio-osuus tulee tilittää muutaman kuukauden kuluessa siitä, kun kustantaja on saanut maksun käännösoikeuksista. Käännösoikeustilityksen yhdistämistä muuhun vuosittaiseen tekijänpalkkiotilitykseen ei suositella maksuajankohdan turhan venymisen vuoksi. Luovuta oikeudet harkiten Käännösoikeuksien myynnissä verkostot ovat tärkeitä. Tekijän on hyvä harkita, kenellä olisi kontaktiensa puolesta parhaat edellytykset edistää teoksen kansainvälistä myyntiä. Kustantajilla on usein omien kontaktiensa avulla parempi mahdollisuus markkinoida teosta ulkomaille ja onnistua käännösoikeuksien edelleen välittämisessä. Alalla toimii myös agentteja, jotka ovat erikoistuneet käännösoikeuksien myyntiin. Kustannussopimuksessa voidaan sopia rinnakkaisista oikeuksista silloin, kun sekä kustantaja että tekijä pystyvät edistämään teoksen käännösoikeuksien myyntiä omien verkostojensa kautta. Tällöin molemmat voivat neuvotella ulkomaisen kustantajan kanssa. Rinnakkaisten oikeuksien tapauksessa on tärkeää, että tekijä ja kustantaja huolehtivat siitä, että kummallakin on ajantasaiset tiedot toistensa käännösoikeuksien myyntiä koskevista neuvotteluista. Ilmoitusvelvollisuuksista on hyvä sopia yksityiskohtaisesti. Kun tekijällä on omia kontakteja ulkomaisiin kustantajiin, voi olla parasta säilyttää käännösoikeudet itsellään. Kun tekijä ei ole luovuttanut käännösoikeuksia, hän on vapaa neuvottelemaan niistä itse. Tällöin myös käännösoikeuksien myynnistä kertynyt voitto kuuluu kokonaisuudessaan tekijälle. Suomen tietokirjailijat ry Tee varaustoive Tuumantuvan kevätviikoista 21.11. mennessä! L apinmaja Tuumantuvan varaustoiveet kevään 2015 suosituimmille lomaviikoille eli ajalle 31.1.–2.5.2015 voi tehdä 21.11.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Varaustoiveen voi jättää yhdellekolmelle vaihtoehtoiselle viikolle. Varausviikko alkaa ja päättyy lauantaina. Mikäli näille niin sanotuille sesonkiviikolle on useita varaustoiveita, vuokraaja ratkaistaan arvalla. Ratkaisusta ilmoitetaan kaikille toiveen jättäneille viikolla 48. Tuumantupa sijaitsee Jerisrannan loma-asuntoalueella 20 kilometriä itään Muonion kirkolta. Mökkiä voivat vuokrata vain yhdistyksen jäsenet omaan käyttöönsä. Sesonkiviikon vuokra on 250 euroa, ja siihen sisältyvät vuodevaatteet sekä loppusiivous. Lisätiedot mökistä löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi (Jäsenyys > Lapinmaja ja residenssit > Tuumantupa Lapissa). Villa Kiven Tietokirjailijailta 12.11. Helsingissä Syyskokous Helsingissä 21.-22.11. Tietokirjakritiikki-seminaari 29.11. Helsingissä Hallituksen kokoukset 11.12., 12.2., 9.4. ja 3.6. Educa-messut 23.-24.1. Helsingissä Seuraava jäsentiedote 6/2014 ilmestyy joulukuun puolivälissä. Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 [email protected] | www.suomentietokirjailijat.fi