pesisaapinen - Simon Kiri
SIMON KIRIN PESISAAPINEN SIMON KIRIN PESISAAPINEN LUKIJALLE……………………………………………………………….............. 3 PESÄPALLOJAOSTON TOIMINNAN ESITTELY 1.1 Seuran esittely ……………………………………………………... 1.2 Simon Kirin arvot ………………………………. ………………..... 1.3 Seuran tapahtumakalenteri ………………………………………... 1.4 Seuran valmennusfilosofia ………………………………………… Junioreitten harjoittelun ja pelaamisen ohjeelliset suositukset .... C- B-ikäisten sekä aikuisten harjoittelun ohjeelliset suositukset . 1.5 Junioritoiminnan linjat seurassa ………………………………….. 1.6 Seuran jäsenyys …………………………………………………….. 1.7 Uuden pelaajan vastaanotto seuraan ja joukkueeseen ………… 1.8 Tiedotus ……………………………………………………………… 1.9 Yhteystiedot …………………………………………………………. 1.10 Seuratoiminnan arviointi …………………………………………… 1.11 Ongelmatapausten käsittely ……………………………………….. 4 5 5 5 6 7 8 8 8 8 9 9 9 JOUKKUEKOHTAISET ASIAT 2.1 Toimivan joukkueen edellytykset ………………………………….. 2.2 Joukkueen pelisäännöt …………………………………………….. 2.3 Joukkueiden oikeudet ja velvollisuudet …………………………... 2.4 Pelaajan velvollisuudet …………………………………………...... 2.5 Yhteistyö vanhempien kanssa …………………………………….. 10 10 10 10 11 JOUKKUEENJOHTAJAN JA YHDYSHENKILÖN MUISTIO 3.1 Joukkueenjohtajan ja yhdyshenkilön tehtävät ………………….. 11 VALMENTAJAN MUISTIO 4.1 Valmentajan tehtävät ……………………………………………..... 4.2 Joukkuekohtaisen harjoittelun suunnittelu ……………………….. 4.3 Valmentajien koulutus …………………………………………….... 12 12 12 HUOLTAJAN MUISTO 5.1 Huoltajan tehtävät …………………………………………………... 13 6 TUOMARI- JA KIRJURITOIMINTA ………………………………….......... 13 7 TALOUS 7.1 Pesäpallojaoston ja joukkueiden talous ………………………….. 7.2 Talousvastaavan ja joukkueiden rahastonhoitajien tehtävät ….. 7.3 Junioreiden pelaajamaksu ja sen sisältö ………………………… 14 14 14 8 TALKOOTYÖ SEURASSA ……………………………………………........ 15 9 VANHEMPIEN MUISTIO 8.1 Vanhempien rooli …………………………………………………… 8.2 Vanhempien pelisäännöt …………………………………………... 15 15 KANNUSTAMINEN JA PALKITSEMINEN ………………………….......... 16 1 2 3 4 5 10 2 SIMON KIRIN PESISAAPINEN LUKIJALLE Tämä Simon Kirin Pesisaapinen kertoo seuramme tavasta suhtautua pesäpalloharrastukseen. Se kertoo Simon Kirin peruslinjoista, jotka ovat syntyneet halusta löytää yhteiset säännöt ja ohjeet lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevalle liikunta- ja urheilutoiminnalle. Nämä säännöt ja periaatteet ovat seurassamme toimivien henkilöiden työkaluina niin seuratyössä kuin kehittäessämme käytännön toimintatapoja entistä paremmiksi. muokata aapistamme ja toimintatapojamme entistä toimivammiksi. Pesisaapisesta ei löydy kuitenkaan yhteystietoja eikä muita vuosittain vaihtuvia tietoja. Nämä tiedot löydät pesäpallojaoston kotisivuilta osoitteesta: www.simonkiri.sporttisaitti.com/pesapallo. ! Tämän Pesisaapisen tarkoituksena on esitellä seuramme toimintatapoja ja kertoa kaikille toiminnassa mukana oleville sekä siitä kiinnostuneille pääkohtia toiminnastamme ja sen perusteista. Lapsille liikunta ja urheiluseuraan kuuluminen ovat arvokas elämysmaailma, jossa Simon Kiri toimii rinnakkaiskasvattajana vanhempien, koulun ja kavereiden ohella. Aapiseen on koottu Simon Kirin pesäpallojaoston toiminnan yleiset periaatteet. Kehitämme työtämme lasten liikuntakasvatuksen sekä seuratoiminnan parissa. Siksi olemme kiitollisia palautteesta, jonka avulla voimme 3 Simon Kirin Pesäpallojaosto SIMON KIRIN PESISAAPINEN 1. PESÄPALLOJAOSTON TOIMINNAN ESITTELY 1.1. Seuran esittely Voimistelu- ja Urheiluseura Simon Kiri perustettiin v.1926. Simon Kiri on yleisseura, jonka ohjelmassa ovat tällä hetkellä hiihto, pesäpallo ja yleisurheilu. Vuosien varrella lajeja on ollut monia muitakin. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä n. 450. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin pesäpalloa pelattiin Simossa ensi kerran, mutta ainakin sitä pelattiin jo 1930-luvun alussa. Simon Kirin ohjelmaan pesäpallo tuli heti sotien jälkeen eli vuonna 1946. Siitä lähtien pesäpallo on ollut Simon Kirin ohjelmassa keskeytyksittä. Pesäpallotoimintaa Simon Kirissä johtaa, ohjaa ja valvoo pesäpallojaosto. Seuran vuosikokous valitsee vuodeksi kerrallaan sekä jaoston puheenjohtajan että sen jäsenet, joita on yleensä 8 – 10. Jaosto valitsee itselleen varapuheenjohtajan ja sihteerin. Vuoden ensimmäisessä pesäpallojaoston kokouksessa jokaiselle jaoston jäsenelle määritellään oma vastuualue. Ainakin seuraaville osa-alueille nimetään vastuuhenkilö: kioskitoiminta,kirjuritoiminta, kotisivujen päivitys, lipunmyynti ja järjestyksen valvonta, pesiskoulut, talous, tiedotus, tuomaritoiminta, valmennus sekä yhteydenpito kouluihin ja vanhempiin. Pesäpallojaoston tavoitteena on tarjota kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa pesäpalloa Simossa. Jaoston tehtävänä on järjestää lapsille ja nuorille mukavaa liikunnallista toimintaa, joka luo monipuolisen pohjan elinikäisen liikunnan harrastamiselle. Tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta mukana olevasta lapsesta huippupesäpalloilijaa, mutta taata sellaiseksi haluavalle riittävän kehittävää ja haastavaa toimintaa. Lisäksi seurassa kannustetaan nuoria ohjaaja- ja toimitsijatehtäviin. Tavoitteena on myös saada aikaan monipuolista ja mukavaa toimintaa niin pelaajien perheen- kuin seuran jäsenillekin. Simon Kiri on - Suomen Liikunta ja Urheilun, - Suomen Pesäpalloliiton, - Pohjois-Suomen Pesiksen ja - Länsi-Pohjan Urheilu-seurat ry:n jäsenseura, jolla on maineikas historia ! ja oma seurakulttuuri. 4 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 1.2.! Simon Kirin arvot Urheiluseurassa yhteisesti sovitut arvot on hyväksi havaittu keino luoda yhteishenkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta seuran sisällä. Arvojen avulla voidaan määritellä seuran tapa toimia ja kertoa tärkeät asiat tai ohjeet, joita kaikkien seuran jäsenten odotetaan noudattavan. Hyväksyttyjen arvojen pitäisi myös kertoa seuran velvollisuuksista ja vastuista ulkopuolisia kohtaan. Nämä tavoitteet mielessä olemme vahvistaneet Simon Kirin pesäpalloväelle seuraavat arvot: - Kotiseutuylpeys - Kasvun tukeminen - Yhdessä tekeminen - Toisten kunnioittaminen - Reippaus ja iloisuus 1.4.! Seuran valmennusfilosofia ja ! ! valmennustiimi Simon Kirin pesäpallotoiminnan kasvatuksellisena ideana on, että harrastaessaan pesäpalloa nuori oppii tekemään itsenäisiä ja vastuullisia valintoja, jotka auttavat häntä kohtaamaan haasteita myös oikeassa elämässä. - Kun pesäpallo ei ole pelkästään fyysinen laji, vaan se on myös monipuolinen taito- ja älypeli, tarjoaa se erinomaisen välineen nuorelle oppia tekemään itsenäisiä ja vastuullisia valintoja. Fyysisten harjoitusten tavoitteena on lapsen ja nuoren motoriikan ja perusliikuntataitojen, kuten ketteryyden, notkeuden, tasapainon, liikkuvuuden ja koordinaation kehittäminen sekä fyysisen kunnon parantaminen. Lajiharjoittelun tavoitteena on lajitaitojen ja suoritustekniikoiden sekä pelikäsityksen kehittäminen. 1.3.! Seuran tapahtumakalenteri Simon Kirissäkin on tiedostettu, että hyvin hoidettu sisäinen tiedottaminen parantaa ja selkeyttää toimintaa. Siksi kaikista tulevista tapahtumista tiedotetaan hyvissä ajoin kaikille niille, joita asia koskee, tai jotka halutaan johonkin tapahtumaan tai toimeen mukaan. Jaostolla on viestintäsuunnitelma, johon tärkeimmät vuoden aikana tiedotettavat asiat on kerätty ja aikataulutettu. Asiat, kuten harjoitusvuorot, sarjaohjelmat, ottelutulokset, leirit ja muut tapahtumat julkaistaan aihealueittain seuran kotisivuilla. Myös seuran julkaisemassa Simon Kiri-lehdessä ja pesäpallojaoston julkaisemassa Pesäpallolehdessä kerrotaan tulevista tapahtumista. Pesäpallojaosto huolehtii siitä, että jokaisella joukkueella on tarpeellinen määrä koulutettuja valmentajia, jotka osaavat ottaa huomioon lapsen ja nuoren sen hetkisen kehitysvaiheen ja osaavat toimia sen mukaisesti pyrkiessään kehittämään näiden taitoja. Jokaisella valmentajilla on sekä pitkän että lyhyen aikavälin valmennussuunnitelma, jonka mukaan hän toimii. Seurassa on valmentajatiimi, jonka tavoitteena on valmennuksen yhtenäistäminen, erilaisten toimintamallien luominen ja kehittäminen sekä valmennuksellisen tiedon jakaminen. Valmennustiimi koostuu kaikkien joukkueiden valmentajista. Sen toimintaa johtaa ja organisoi valmennusvastaava. Sivuilla 6 ja 7 olevissa TAULUKOISSA 1. ja 2. kerrotaan eri ikäryhmien ohjeellisista harjoittelumääristä ja –muodoista. 5 SIMON KIRIN PESISAAPINEN TAULUKKO 1.! Junioreitten harjoittelun ja pelaamisen ohjeelliset suositukset IKÄLUOKKA PESISKOULU JA G-IKÄISET F-IKÄISET E-IKÄISET D-IKÄISET JOHTAVA PERIAATE leikki monipuolisuus leikki monipuolisuus yleistaito monipuolisuus lajitaidot monipuolisuus PELIFILOSOFIA kaikki pelaa kaikki pelaa kaikki pelaa kaikki pelaa KASVATUKSELLISET TAVOITTEET ravinnon ja levon merkitys, puhtaus, hyvät tavat, omista tavaroista huoleh-timinen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, reilu peli ja tuomareiden kunnioittaminen ravinnon ja levon merkitys, puhtaus, hyvät tavat, omista tavaroista huoleh-timinen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, reilu peli ja tuomareiden kunnioittaminen ravinnon ja levon merkitys, puhtaus, hyvät tavat, omista tavaroista huolehtiminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, reilu peli ja tuomareiden kunnioittaminen ravinnon ja levon merkitys, puhtaus, päihteettömyys hyvät tavat, omista tavaroista huoleh-timinen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, reilu peli ja tuomareiden kunnioittaminen OSALLISTUMISMÄÄRIIN LIITTYVÄT SUOSITUKSET 1 x vko omaehtoinen liikunta 2-3 x vko 1-2 x vko omaehtoinen liikunta 2-3 x vko 1-3 x vko itsenäinen harjoittelu 2 x vko 2-4 x vko itsenäinen harjoittelu 2-3 x vko VALMENNUKSELLISET TAVOITTEET tutustuminen lajiin ihastuminen lajiin rakastuminen lajiin kiinnittyminen lajiin OPITTAVAT LAJITAIDOT pesäpallon perustaidot; lyönti, heitto ja kiinniotto viitepelit ja pienpelit ja pelin peruskäsitteet pesäpallon perustaidot; lyönti, heitto ja kiinniotto ja syöttäminen, peli-idea sisä- ja ulkopelissä, väärien ottaminen, pelin peruskäsitteet ja perussäännöt pelitilanneheitot, erilaisiin pelitilanteisiin sopivien lyöntien oppiminen, eteneminen ja kärkkyminen, pelaami-nen eri ulkopelipaikoilla, kaaripeli sekä perussääntöjen syventäminen pelitilanneheitot, erilaisiin pelitilanteisiin sopivien lyöntien oppiminen, eteneminen ja kärkkyminen, pelaami-nen eri ulkopelipaikoilla, kaaripeli sekä perussääntöjen syventäminen TUKIHARJOITTELU leikit/ muut lajit, yleistaitavuuden ja oman kehon hallintaa kehittävät motoriset harjoitteet leikit /muut lajit, yleistaitavuuden ja oman kehon hallintaa kehittävät motoriset harjoitteet leikit/ pelit /muut lajit, yleistaitavuuden ja oman kehon hallintaa kehittävät motoriset harjoitteet leikit/ pelit/ muut lajit, voimaharjoittelu-tekniikka, yleistaitavuuden ja oman kehon hallintaa kehittävät motoriset harjoitteet TESTIT/ SEURANTA pesäpalloilija testit/ pelaajakortit pesäpalloilija testit/ pelaajakortit pesäpalloilija testit/ pelaajakortit pesäpalloilija testit/ pelaajakortit VALMENTAJIEN KOULUTUS JA VALMENNUSTIIMIN KOKOONPANO PML tai JPVT- koulutus, kaksi valmentajaa, huoltaja ja yhdyshenkilö PML tai JPVT- koulutus, kaksi valmentajaa, huoltaja ja yhdyshenkilö tai joukkueenjohtaja JPVT- koulutus, kaksi valmentajaa, huoltaja ja yhdyshenkilö tai joukkueenjohtaja JPVT tai NPVT- koulutus, kaksi valmentajaa, huoltaja ja yhdyshenkilö tai joukkueenjohtaja TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMI-NEN palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi MUUT LAJIT hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms. hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms. hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms. hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms. 6 SIMON KIRIN PESISAAPINEN TAULUKKO 2. ! ! ! ! C-ikäisten ja sitä vanhempien pelaajien harjoittelun ja pelaamisen ohjeelliset suositukset IKÄLUOKKA C-IKÄISET B-IKÄISET AIKUISET JOHTAVA PERIAATE lajiroolitus taitojen soveltaminen roolipeli taitojen hallinta – huippuosaaminen PELIFILOSOFIA kaikki osallistuu kaikki osallistuu kaikki osallistuu KASVATUKSELLISET TAVOITTEET ravinnon ja levon merkitys, puhtaus, päihteettömyys, hyvät tavat, vastuullisuus, yhteisöllisyys, reilu peli, tuomareiden kunnioittaminen, esimerkillisyys ravinnon ja levon merkitys, esimerkillisyys, päihteettömyys ravinnon ja levon merkitys, esimerkillisyys, päihteettömyys OSALLISTUMISMÄÄRIIN LIITTYVÄT SUOSITUKSET lajiharjoittelu 2 – 3 x vko yksilöharjoittelu ohjelman mukaan 2- 3 x vko lajiharjoittelu 2– 3 x vko yksilö- ja pienryhmäharjoittelu ohjelman mukaan 2- 4 x vko lajiharjoittelu 2– 3 x vko yksilö- ja pienryhmäharjoittelu ohjelman mukaan 2- 4 x vko VALMENNUKSELLISET TAVOITTEET sitoutuminen lajiin lajissa pysyminen huippuosaaminen OPITTAVAT LAJITAIDOT heittovoima ja nopeus, erilaiset lyönnit, pelin taktinen lukeminen, henkilökohtaiset lajitaidot, lyöntiparit, pelitilanteen vaikutus perussuoritukseen ulkopelikuviot, uudet lyönnit, lyöntiparit taitojen jalostuminen edelleen TUKIHARJOITTELU voimaharjoittelu, kuntopallo, loikat, kuntosali, venyttely, ravintohuolto kuntosali, loikat, venyttely, ravintohuolto, kestävyys, liikkuvuus, lihashuolto, lihastasapaino, nesteet kuntosali, loikat, venyttely, ravintohuolto, kestävyys, liikkuvuus, lihashuolto, lihastasapaino, nesteet TESTIT/SEURANTA pesäpalloilija testit/ pelaajakortit pesäpalloilija testit/ pelaajakortit pesäpalloilija testit/ pelaajakortit VALMENTAJIEN KOULUTUS JA VALMENNUSTIIMIN KOKOONPANO NPVT -koulutus kaksi valmentajaa, huoltaja ja yhdyshenkilö tai joukkueenjohtaja PLVT(tai vastaava) ja NPVT, fysiikkavalmentaja, pelinjohtaja, joukkueenjohtaja PLVT (tai vastaava) x 2, fysiikkavalmentaja, pelinjohtaja, joukkueenjohtaja, TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi palaajapalaute vanhempien palaute valmennustiimin palaute dokumentointi MUUT LAJIT hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms hiihto, jääkiekko, yleisurheilu yms 7 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 1.5. Junioritoiminnan linjat seurassa Simon Kiri, joka on lähtökohtaisesti kasvattajaseura, pyrkii saamaan jokaiseen C-ikäisten ja sitä nuorempien ikäluokkaan sekä tyttö- että poikajoukkueen. Ellei se pelaajien vähäisyyden vuoksi joka vuosi onnistu, Kiri pyrkii tekemään yhteistyötä lähiseurojen kanssa niin, että jokaisella tytöllä ja pojalla on mahdollisuus pelata oman ikäistensä joukkueessa. Jokaiselle juniorille, joka haluaa edetä pelaajaurallaan, pyritään luomaan siihen mahdollisuus. Lisäksi pesäpallojaosto järjestää joka kesä pesiskoulun niin, että myös sellaisilla lapsilla, jotka eivät ole sarjatoiminnassa mukana, on mahdollisuus harrastaa pesäpalloa. Pesiskoulua voidaan pitää myös naapurikunnissa, kuten Kemissä ja Kuivaniemellä ja saada näin lisää harrastajia lajin pariin. 1.6. Seuran jäsenyys Jokaisen pelaajan, joka edustaa Simon Kiriä, tulee olla seuran jäsen. Seuran jäsen on jokainen, joka on maksanut seuran vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun. 1.7. Uuden pelaajan vastaanotto seuraan ja joukkueeseen Uusi pelaaja otetaan vastaan niin, että hän tuntee itsensä tervetulleeksi ja joukkueelle tarpeelliseksi. Joukkueen vastuuhenkilöt perehdyttävät hänet jo sisääntulovaiheessa joukkueen sääntöihin sekä tutustuttavat hänet joukkuetovereihin. 1.8. Tiedotus Pesäpallojaoston tiedottaminen jäsenistölle tapahtuu pääsääntöisesti kotisivujen ja sähköpostin välityksellä. Myös seuran julkaisemissa omissa lehdissä tiedotetaan pesäpalloon liittyvistä asioista. Joukkueen sisäisessä tiedottamisessa käytetään myös tekstiviestejä. Kauden päättäjäisistä ja muista suuremmista tapahtumista ilmoitetaan myös sanomalehdissä sekä alueradiossa. Ulkopuolista tiedottamista varten jaosto nimeää erityisen vastuuhenkilön. 8 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 1.9. Yhteystiedot 1.11. Ongelmatapausten käsittely Jaosto huolehtii siitä, että pesäpallojaoston jäsenten ja joukkueiden johtajien, yhdyshenkilöiden, valmentajien ja pelinjohtajien yhteystiedot ovat ajan tasalla seuran kotisivuilla. Jaosto pitää rekisteriä koulutetuista valmentajista sekä toimivista tuomareista ja kirjureista sekä heidän yhteystiedoistaan. Tiedot ovat päivitettyinä nähtävillä seuran kotisivuilla. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ratkaisuun pyritään ensisijaisesti oman joukkueen sisällä. Ongelmatilannetta käsittelee joukkueen johto kuunnellen kaikkia osapuolia. Mikäli ongelman ratkaisuun ei päästä joukkueen sisällä, on siitä ilmoitettava jaoston puheenjohtajalle, joka päättää miten ongelmatilanne pyritään ratkaisemaan, ja ketkä sen ratkaisemiseen osallistuvat. Joukkueen johto voi ojentaa pelaajaa, mikäli tämä ei noudata jaoston antamia ohjeita tai joukkueen sopimia sääntöjä. Ojentamisesta ilmoitetaan viipymättä pelaajan vanhemmille, mikäli tämä on alaikäinen. Pelaajaa ei voida erottaa joukkueesta kuin erittäin painavista syistä ja hyvien tapojen vastaisesta käytöksestä. Erottamisen suorittaa joukkueen johto keskusteltuaan asiasta sitä ennen jaoston puheenjohtajan kanssa. 1.10. Seuratoiminnan arviointi Toiminnan kehittämiseksi jaosto suorittaa vuosittain seurantaa ja kyselyjä, joiden avulla kerätään palautetta pelaajilta, heidän vanhemmiltaan, seuran toimijoilta ja myös muilta tahoilta. Saadut tulokset arvioidaan pesäpallojaostossa, joka tekee tarvittavat korjaukset ja parannukset tai ehdotukset niistä joukkueille. 9 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 2. JOUKKUEKOHTAISET ASIAT Pelisääntökeskustelussa on hyvä sopia ainakin seuraavista asioista: 2.1.Toimivan joukkueen edellytykset Hyvin toimivaan joukkueeseen kuuluu, että siinä on riittävästi pelaajia, ja sillä on toimiva johtotiimi eli vähintään yhdyshenkilö, valmentaja, pelinjohtaja ja huoltaja sekä vanhempien tuki. Muita asioita ovat mm. että, •! ! •! •! ! •! ! •! ! •! ! •! ! ! •! ! •! ! joukkueella on sovittu päämäärä ja tavoite joukkue luo omat pelisääntönsä joukkue toimii seuran yhteisten arvojen, päämäärien ja pelisääntöjen mukaisesti joukkue harjoittelee monipuolisesti ikätasonsa mukaisia asioita joukkueen jokaista jäsentä arvostetaan ja kunnioitetaan joukkueessa korostetaan onnistumista ja myönteistä ajattelua kaikilla on selkeä käsitys omasta roolistaan ja tehtävästään joukkueen sisällä pelaajien vanhemmille järjestetään yhteisiä tapaamisia joukkue suunnittelee taloutensa pääosin itse •! •! ! ! ! ! •! ! •! ! •! ! •! mikä on joukkueen tavoite miten varmistetaan, että kaikki joukkueeseen kuuluvat pääsevät tasavertaisesti osallistumaan toimintaan niin harjoituksissa kuin peleissäkin miten varmistetaan lasten toiminnan leikinomaisuus miten edistetään terveitä elämäntapoja ja hyvää käytöstä miten toimitaan, jos pelisääntöjä ei noudateta muut joukkueen kannalta tärkeät asiat Toisessa vaiheessa otetaan mukaan myös pelaajien vanhemmat, jolloin he ja joukkueen johtotiimi sopivat omista pelisäännöistään. Myös näistä säännöistä toimitetaan kopio pesäpallojaostolle. 2.3. Joukkueiden oikeudet ja velvollisuudet Joukkue voi päättää sitä koskevista asioista keskuudessaan seurassa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Joukkueen velvollisuutena on: 2.2. Joukkueen pelisäännöt Jokainen ikäluokkiin G - C kuuluva joukkue laatii itselleen omat sisäiset pelisäännöt vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisessä vaiheessa pelisäännöt joukkueelle laatii yhdyshenkilö ja valmentaja yhdessä joukkueen pelaajien kanssa. Pelisäännöt tehdään kirjalliseen muotoon. Pelisääntöjä laadittaessa apuna käytetään Nuori Suomi ry:n malleja, jotka löytyvät netistä osoitteesta http://www.nuorisuomi.fi/ urheilunmateriaalit . Jokainen pelaaja ja joukkueen johtotiimin jäsen allekirjoittaa pelisäännöt ja saa niistä kopion. Lisäksi kopio toimitetaan Kirin pesäpallojaostolle. •! •! ! •! •! •! •! ! ! laatia omat pelisäännöt noudattaa sekä joukkueen että yhteisesti sovittuja pelisääntöjä osallistua yhteisten varojen hankintaan osallistua otteluihin seuran pelipuvuissa järjestää tarvittavat vanhempainillat toimia tarvittaessa toimitsijoina, kuten apuvalvojina, kirjureina, pallopoikina tai tyttöinä yms. 2.4. Pelaajan velvollisuudet •! •! •! •! •! 10 harjoituksiin osallistuminen poissaoloista ilmoittamien joukkueen pelisääntöjen noudattaminen pelivälineistä huolehtiminen hyvien käytöstapojen noudattaminen SIMON KIRIN PESISAAPINEN 2.5. Yhteistyö vanhempien kanssa Junioripelaajien vanhemmille kerrotaan ja tiedotetaan joukkuetta koskevista asioista aina kun tarvetta ilmenee. Vanhemmat kutsutaan vähintään kerran vuodessa joko joukkueittain tai kaikki yhdessä pohtimaan vanhempien roolia, joukkueen tai joukkueiden pelisääntöjä ja muita toimintatapoja. Tilaisuuksissa kerrotaan tulevista tapahtumista ja kartoitetaan vanhempien mielipiteitä niistä ja seuran toiminnasta sekä otetaan vastaan kehittämisajatuksia. Kerrottavia tai tiedotettavia asioita ovat mm. joukkueen vuosisuunnitelma, johtotiimin kokoonpano, harjoitusvuorot, sarjaohjelmat, leireille lähdöt sekä kausi- ja leirimaksut. 3.! ! JOUKKUEENJOHTAJAN JA !! YHDYSHENKILÖN MUISTIO 3.1. Joukkueenjohtajan ja yhdyshenkilön ! ! ! tehtävät Joukkueenjohtajan ja yhdyshenkilön tehtävänä tai velvollisuutena on •! toimia yhdyshenkilönä a) seuran ja ! Pohjois-Suomen Pesiksen, b) joukkueen ! ! •! ! •! ! ! •! •! ! ! ! ! •! ! •! ! ! •! ! •! ! •! ! •! ! ! ! •! ! ! 11 ja jaoston sekä c) vanhempien ja pelaajien välillä laatia joukkueelle vuosisuunnitelma yhdessä valmentajan kanssa osallistua joukkueen johtotiimin jäsenenä oman joukkueen pelisääntöjen laadintaan huolehtia joukkueen varustehankinnoista huolehtia kotiotteluiden järjestelyistä, kuten kenttävarauksista, tiedottamisesta vierasjoukkueelle, tuomareille, kirjurille ja kioskivastaavalle ja kotisivujen pitäjälle sekä kuljetuksista vieraspeleihin huolehtia siitä, että kotiotteluihin on nimetty kentän vanhin huolehtia, että ottelun lopputulos ilmoitetaan ohjeiden mukaisesti järjestävälle elimelle tukea joukkueiden valmentajia ja pelinjohtajia näiden tehtävissä osallistua kauden päätteeksi johtotiimin jäsenenä joukkueen toiminnan arvioitiin huolehtia joukkueen osallistumisesta seuran yhteisiin talkoisiin huolehtia muista seuran antamien tehtävien suorittamisesta yhteistyössä muiden joukkueeseen kuuluvien ja vanhempien kanssa osallistua seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä, joukkueen ja seuran toiminnan kehittämiseksi SIMON KIRIN PESISAAPINEN 4. VALMENTAJAN MUISTIO 4.1. Valmentajan tehtävät Valmentaja vastaa joukkueen valmennuksen vuosisuunnitelman laadinnasta ja sen toteuttamisesta. Valmentaja vastaa myös joukkueen peluuttamisesta niin, että hän pyrkii jakamaan peliajan oikeudenmukaisesti niiden kesken, jotka ovat osallistuneet joukkueen harjoituksiin. Lisäksi hän johtaa pelejä ja harjoituksia sekä kehittää itseään nuorten ohjaajana, valmentajana ja kasvattajana. Lisäksi valmentajan tulee olla kaikessa toiminnassaan esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti. Joukkueen valmentajana ja pelinjohtajana voi olla myös eri henkilö. Joukkueen valmentajan tehtäviä ovat mm. seuraavat asiat: •! ! ! •! ! ! •! ! ! •! ! ! •! •! ! ! •! ! ! •! ! ! •! ! ! ! suunnittelee ja laatii joukkueen valmennussuunnitelman ja vastaa sen toteutumisesta laatii harjoitussuunnitelman koko kaudeksi sekä tarvittavat kuukausi- tai viikkosuunnitelmat on läsnä kaikissa joukkueen harjoituksissa ja otteluissa tai mikäli on itse estynyt, huolehtii sijaisen vastaa harjoitusten ja otteluiden käytännön toteuttamisesta, johtamisesta sekä niiden kirjaamisesta pitää harjoituspäiväkirjaa sitoutuu ohjaamaan ja peluuttamaan joukkuettaan seuran yhteisten tavoitteiden mukaisesti huolehtii siitä, että joukkueen pelaajat käyttävät asianmukaisia ja sääntöjen edellyttämiä varusteita osallistuu joukkueen vanhempainiltoihin sekä seuran tai valmennustiimin järjestämiin valmentajatilaisuuksiin käy läpi pelisääntökeskustelut pelaajien ja vanhempien kanssa ja toimittaa joukkueen pelisäännöt pyydettyyn ajankohtaan mennessä jaostolle •! ! •! ! ! suorittaa pelaaja- ja seura-arvioinnit kauden päätteeksi osallistuu seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä ja seuran toiminnan kehittämiseksi 4.2. Joukkuekohtaisen harjoittelun !! ! ! ! ! ! ! suunnittelu Joukkueen valmentaja tekee joukkueelleen sekä harjoitus- että pelikauden kattavan harjoittelusuunnitelman. Suunnitelman tulee ottaa huomioon jokaisen pelaajan ikä sekä lähtötilanteen osaaminen ja taidot. Harjoitussuunnitelma tulee laatia ja toteuttaa niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee sekä jokaisen pelaajan että koko joukkueen kehittymistä. 4.3. Valmentajien koulutus Jaosto järjestää vuosittain uusille valmentajille tarvittavan koulutuksen sekä tarjoaa nykyisille valmentajille mahdollisuuden lisäkoulutukseen. Koulutus järjestetään Pesäpalloliiton suunnitteleman mallin ja ohjeiden mukaisesti. Kouluttajina toimivat Pohjois-Suomen Pesiksen hyväksymät kouluttajat. Koulutuksen voi aloittaa PML- (Pesäpallo Monipuolinen Liikunta-) tutkinnosta, joka on vähimmäisvaatimus Naperoleirien (F-ikäiset) huoltajille. Yleensä aloitus tapahtuu JPVT- (Junioripesisvalmentaja-) tutkinnolla, joka vaaditaan kaikilta D- ja E-ikäisten leirien huoltajilta. Seuraava aste on NPVT- (Nuorten pesisvalmentaja-) tutkinto, joka on tarkoitettu Cikäisten ja sitä vanhempien junioreiden sekä maakunta- ja suomensarjajoukkueiden valmentajille. Jaosto pitää rekisteriä koulutetuista valmentajistaan, jossa on henkilötietojen lisäksi koulutuksiin osallistumiset sekä suoritetut valmentajatutkinnot sekä henkilön valmennushistoria. 12 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 5. HUOLTAJAN MUISTIO 6. TUOMARI- JA KIRJURITOIMINTA 5.1. Huoltajan tehtävät Pesäpallojaostossa on nimettynä tuomarivastaava, joka huolehtii keväisin tapahtuvasta tuomarikoulutuksen järjestämisestä. Junioripelaajia ja lasten vanhempia kannustetaan osallistumaan tuomarikoulutukseen. Tavoitteena on, että jokaista joukkuetta kohden on vähintään kaksi koulutettua tuomaria. Halukkaita kannustetaan myös alue- ja valtakunnan leirien yhteydessä järjestettäville tuomarileireille. Tuomarivastaava nimeää pää- ja syöttötuomarin nuorten otteluihin sekä PPL:n sarjojen otteluihin kaikki ne tuomarit, joita Pohjois-Suomen Pesis ei nimeä. •! ! ! ! •! ! ! ! •! ! •! ! ! •! ! ! •! ! ! ! •! ! •! ! ! ! •! ! ! vastaa omalta osaltaan joukkueen urheilullisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden noudattamisesta ja toteutumisesta on velvollinen olemaan läsnä joukkueen harjoituksissa ja otteluissa valmentajien ja joukkueenjohtajan kanssa sovitulla tavalla huolehtii yhdessä muun valmennustiimin kanssa joukkueen välineistöstä huolehtii sitä, että joukkueen pelaajat käyttävät asianmukaisia ja sääntöjen edellyttämiä varusteita huolehtii joukkueen varusteiden kunnosta, täydennyksistä ja kierrättämisestä huolehtii joukkueen ensiapulaukun valmiudesta ja saatavilla olosta sekä mahdollisesta ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa vastaa joukkueen nestehuollosta harjoituksissa ja otteluissa edellyttää pelaajilta huolellisuutta ja siisteyttä sekä seuran että omien varusteiden käytössä, huollossa ja säilytyksessä osallistuu seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin itsensä ja seuran toiminnan kehittämiseksi Pesäpallojaosto nimeää myös henkilön, joka vastaa vuosittain toteuttavasta kirjurikoulutuksesta niin, että seurassa on joukkueiden määrään ja tasoon nähden riittävä määrä osaavia kirjureita. Myös lasten vanhempia opastetaan ja kannustetaan kirjurin tehtäviin. 13 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 7. TALOUS 7.1. Pesäpallojaoston ja joukkueiden ! ! ! talous Pesäpallojaosto tekee jokaiselle kalenterivuodelle toiminta- ja taloussuunnitelman, joka käsitellään ja hyväksytetään seuran vuosikokouksessa. Pesäpallojaosto hankkii tarvitsemansa varat pääosin itse. Myös joukkueilla voi olla omaa varojen hankintaa ja omia pankkitilejä, joiden avaamisesta ja tilinkäyttöoikeuksista päättää seuran johtokunta. Kaikkien joukkueiden omat tulot ja menot ovat mukana koko pesäpallojaoston tuloslaskelmassa sekä varat taseessa. Pesäpallojaoston tuloslaskelma ja tase ovat puolestaan mukana koko seuran tilinpäätöksessä. Joukkue tekee oman budjetin, jos se arvioi omien tulojen tai menojen ylittävän tilikauden aikana 5.000 euroa. Joukkueen budjetti laaditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin jaoston budjettikin, koska siitä tulee osa jaoston budjettia. Joukkueen budjetin laadinnasta vastaa joukkueen johtaja tai yhdyshenkilö. 7.2. Talousvastaavan ja joukkueiden ! ! ! rahastonhoitajien tehtävät Jaoston nimeämän talousvastaavan ja joukkueiden rahastonhoitajien tehtävänä on hoitaa jaoston tai joukkueen maksuliikennettä, seurata varojen riittävyyttä, huolehtia tositteiden asianmukaisesta säilyttämisestä sekä toimittaa kaikki tilien hoitoon ja maksuliikenteeseen kuuluva aineisto seuran kirjanpitäjälle. Jaoston ja joukkueiden rahan käyttöä seuraa ja valvoo jaoston puheenjohtaja sekä seuran johtokunta ja tilintarkastajat. 7.3. Junioreiden pelaajamaksut ja niiden ! ! ! sisältö Jokainen junioripelaaja suorittaa pesäpallojaostolle ennen kauden alkua jaoston kunakin vuonna erikseen määräämän kausimaksun, josta jaosto maksaa Pesäpal- loliitolle pelaajan iän ja sarjatason mukaisen pelaajalisenssin, joka on samalla pakollinen kilpailulupa. Pelaajalisenssien maksu suoritetaan Simon Kirissä keskitetysti siten, että jaostolla on nk. lisenssivastaava, joka suorittaa lisenssien maksun Pesäpalloliitolle sitä mukaa kun pelaajat ovat maksaneet kausimaksunsa jaostolle. Kausimaksu voidaan periä erikseen harjoittelu- ja kilpailukaudelta. Pelaajalisenssiin sisältyy Pesäpalloliiton ja Pohjolan välillä tehty urheiluvakuutus. Ilman vakuutusta ei voi pelata. Jos pelaajalla on jo pelaamisen kattava vakuutus, hän voi vähentää vakuutuksen osuuden kausimaksusta. Jos pelaaja lopettaa harrastuksensa kesken kauden, kausimaksua tai sen osaa ei palauteta hänelle. Loppuosa kausimaksusta jää jaostolle käytettäväksi pelaajan joukkueesta aiheutuviin kuluihin, kuten sarjamaksuihin, leirimatkoihin, huoltajien leiripasseihin, välineisiin, tuomarikuluihin, vetäjien koulutukseen yms. Seura hankkii juniorijoukkueille mailat ja pallot. Lisäksi seura kustantaa joukkueen matkan joko valtakunnalliselle tai alueleirille sekä maksaa 2- 3 huoltajan leiripassin. Pelaaja maksaa oman leiripassinsa itse sekä hankkii muut varusteet, kuten verryttelypuvun, kypärän, räpylän ja piikkarit. Jos joukkue on hankkinut omia varoja, se voi käyttää niitä kausimaksun tai leiripassin maksuun niin, että se maksaa niistä saman suuruisen osan kustakin pelaajasta tai leirille lähtijästä. Joukkueen varoja voidaan käyttää myös kaikille joukkueen jäsenille hankittavien samanlaisten varusteiden tai palveluiden, kuten verryttelypukujen hankintaan ja virkistykseen. Jaosto tai joukkue järjestää pelaajille peliasut, jotka jokainen pelaaja kuittaa itselleen kaudeksi kerrallaan. Peliasut ovat aina seuran omaisuutta. 14 SIMON KIRIN PESISAAPINEN 8. TALKOOTYÖ SEURASSA 9. VANHEMPIEN MUISTIO Pesäpallojaosto järjestää vuosittain erilaisia talkoita. Jaosto toivoo, että talkoisiin osallistuisivat ainakin jaoston jäsenet, yhdyshenkilöt, valmentajat, pelinjohtajat ja huoltajat sekä pelaajat ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän vanhempansa. Talkoilla järjestetään mm. arpojen myyntiä, aurausviittojen pystytystä, inventointeja, kahvituksia, liikenteen ohjausta, romun keräystä, siivousta, turnauksia yms. Talkoilla kerätyt varat tulevat jaostolle. Ne käytetään tasapuolisesti eri joukkueiden hyväksi jaoston päättämällä tai yhteisesti sovittavalla tavalla. 9.1. Vanhempien rooli Joukkueet voivat tehdä pienimuotoisia talkoita myös omaan lukuunsa. Omaan lukuun tehtävistä talkoista on ilmoitettava jaoston puheenjohtajalle, jolla on oikeus päättää tehdäänkö talkoot jaoston vai jonkin joukkueen hyväksi. Otteluiden aikana pidetään kentällä kioskia, jonka toiminnasta vastaa vuosittain tehtävään valittava kioskivastaava. Hän huolehtii tavaroiden hankinnasta kioskille, niiden ohjeiden mukaisesta säilyttämisestä, kioskin työvuorojen jakamisesta ja työntekijöiden asianmukaisesta ohjeistamisesta sekä rahojen tilittämisestä pankkiin. Juniorijoukkueet voivat pitää omien otteluidensa aikana kioskia tai kanttiinia omaan lukuunsa. Jaosto julkaisee keväisin oman Pesäpallolehden, jonka aineiston valmistuksen ja ilmoitusten hankinnan suorittavat siihen erikseen nimetyt henkilöt. Simon Kirin toiveena on, että jokainen lapsi ja hänen joukkueensa saisi pesäpalloharrastukselleen vanhemmiltaan kaiken sen tuen, mitä lapsi ja joukkue tarvitsee. Yksi arvoistamme on kasvun tukeminen ja toinen yhdessä tekeminen. Juuri näiden arvojen toivomme toteutuvan kaikessa tekemisessä lasten vanhempien ja joukkueen välillä. Vanhempien rooli painottuukin juuri joukkueen auttamiseen, yhdessä tekemiseen sekä hyvän yhteishengen luomiseen ja säilyttämiseen. 9.2. Vanhempien pelisäännöt Vanhempana yritän parhaani mukaan muistaa seuraavat asiat: •! ! •! ! •! ! •! ! •! ! ! •! ! •! ! •! ! •! ! ! •! ! ! •! ! ! 15 Olen aidosti kiinnostunut lapseni harrastuksesta. Lapseni pelaa pesäpalloa, koska hän haluaa pelata, ja se on hänestä hauskaa. Ohjaan lastani pelaamaan sääntöjen mukaisesti ja sopimaan riidat puhumalla. Opetan lapselleni, ettei tärkeintä ole voittaminen, vaan parhaansa tekeminen. Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hänen hyviä suorituksiaan. En nöyryytä lastani huutamalla hänelle tai moittimalla häntä epäonnistumisista. En huuda kentälle taktisia ohjeita harjoituksissa enkä peleissä. En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään. Ymmärrän, että ottelut ovat kilpailullisesta luonteestaan huolimatta tärkeä osa oppimista. Ymmärrän valmentajan ja pelinjohtajan tärkeän merkityksen lapseni kasvatuksessa. Pyrin tukemaan valmentajaa ja pelinjohtajaa hänen omalla ajallaan tekemässään arvokkaassa työssä. SIMON KIRIN PESISAAPINEN 10. KANNUSTAMINEN JA PALKITSEMINEN Palkitsemiset, jotka sisältävät sekä kiitokset että kannustuksen, keskitetään pesäpallokauden päättäjäisiin. Päättäjäisissä jaosto huomioi ja palkitsee jokaisen tyttö- ja poikajoukkueen pelaajan henkilökohtaisella palkinnolla. Jokaisesta juniorijoukkueesta palkitaan vuoden pesistyttö- tai pesispoika -palkinnolla yksi pelaaja. Lisäksi jaosto palkitsee vuoden nais- ja miespelaajan. Päättäjäisissä jaetaan myös joukkueiden voittamat mitalit ja muut palkinnot sekä erikoispalkinnot pelaajille ja toimitsijoille. Päättäjäisissä jaosto huomioi ja palkitsee harkintansa mukaan myös seuran pesäpallotoiminnassa kauden aikana kunnostautuneita tai menestystä tuoneita jaoston jäseniä, joukkueen johtajia, yhdyshenkilöitä, valmentajia, pelinjohtajia, kioskin henkilökuntaa, talkoolaisia tai muita toiminnassa mukana olleita sekä tukijoita tai yhteistyökumppaneita. Kannustamalla autamme toisiamme parempiin tuloksiin. 16
© Copyright 2024