1 KYMENLAAKSON SISÄVESIEN KALASTUKSENVALVONTASUUNNITELMA 2013 -2018 Martti Puska Kymenlaakson kalatalouskeskus ry 2013 2 KYMENLAAKSON SISÄVESIEN KALASTUKSENVALVONTASUUNNITELMA 2013 - 2018 SISÄLTÖ: 2 1.0 YLEISKUVAUS KALASTUSALUEISTA 4 1.1 Kymijoen kalastusalue 5 1.2 Iitin-Jaalan kalastusalue 6 1.3 Vuohijärven kalastusalue 7 1.4 Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue 7 1.5 Valkealan kalastusalue 8 2.0 KALASTUSALUEIDEN SÄÄTELY- JA KIELTOPÄÄTÖKSET 10 2.1 Lohi- ja siikapitoiset vedet 10 3.0 KALASTUKSENVALVONTA 11 3.1 Arvio kalastuksenvalvonnan tarpeesta 11 4.0 MENETTELYTAVAT KALASTUKSENVALVONNASSA 13 4.1 Asiakkaan kohtaaminen 13 4.2 Huomauttaminen 14 4.3 Toimenpiteestä luopuminen 14 4.4 Talteenottomenettely 15 4.5 Näyttömääräys 16 4.6 Alamitat ja rauhoitusajat 16 5.0 KALASTUKSENVALVOJAT/ RESURSSIT 17 6.0 KALASTUKSENVALVOJAN VALTUUTUSMALLI 17 3 7.0 LIITTEET VIITTEET 19 20 4 1.0 YLEISKUVAUKSET KALASTUSALUEISTA Kymenlaakson sisävesialueella on viisi kalastusaluetta, jotka ovat Kymijoen - (510), Vuohijärven (502), Valkealan - (503), Iitin-Jaalan – (501) ja Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue (511). Kalastusalueiden pinta-ala on yhteensä n. 47424 ha. Kuva 1, Kalastusalueet. Kuva 1. Kymenlaakson kalastusalueet Kalastusalueilla kalastetaan ahkerasti. Pyyntipäivät (onginta, pilkintä, viehekalastus, muu kalastus) kalastusalueilla (5) variaatiokertoimin vuonna 2009 oli yhteensä 1028417 päivää (Riista- ja kalatalous tutkimuksia ja selvityksiä 1/2011). 1.1 Kymijoen kalastusalue Kymijoen kalastusalue (510) sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14) Kouvolan kaupungin ja Pyhtään kunnan alueella (kuva2). Kalastusalueen vesipinta-ala on 3407 ha. Kalastusalueen jäseninä on 20 osakaskuntaa ja 1 yksityisvesiyksikköä. Lisäksi jäseninä ovat virkistyskalastajien järjestö ja 2 ammattikalastajien järjestöä. Jäsenosakaskunnat ovat järjestäytyneitä. 5 Kuva2. Kymijoen kalastusalue (www.paikkatietoikkuna.fi) Kalastus kalastusalueella on vilkasta. Viimeisen Suomi kalastaa selvityksen mukaan Kymijoen kalastusalueen vedet ovat suosittuja vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Vuonna 2009 vapaaajankalastajat käyttivät pyydyspäiviä Kymijoen kalastusalueella yhteensä n. 97791 päivää (Rktl; Suomi kalastaa 2009 - vapaa-ajankalastus kalastusalueilla). Alueella toimii 3 yhtenäislupa-aluetta, jotka ovat Kymijoen Kuusankosken vapakalastusalue, Viialan Ummeljoen yhteislupa-alue ja Keskikymen erityislupa-alue. Kalastusalueella on 4 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, ja lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu ulkopuolisena suorittamaan valvontaa (alihankinta). 1.2 Iitin-Jaalan kalastusalue Iitin-Jaalan kalastusalue (501) sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14) Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin alueella (kuva 3). Kalastusalueen vesipinta-ala on 13620 ha. Yksityisvesien osuus on n. 3 %. Kalastusalueen jäseninä on 17 osakaskuntaa, 2 vesienhallintayksikköä ja 2 yksityisvesiyksikköä. Lisäksi jäseninä ovat virkistyskalastajien järjestö ja 2 ammattikalastajien järjestöä. Jäsenosakaskunnat ovat järjestäytyneitä. 6 Kuva 3. Iitin-Jaalan kalastusalue (www.paikkatietoikkuna,fi) Kalastus kalastusalueella on suosittua hyvien kuhakantojen takia. Viimeisen Suomi kalastaa selvityksen mukaan vuonna 2009 vapaa-ajankalastajat käyttivät pyydyspäiviä Iitin-Jaalan kalastusalueella yhteensä n. 256 348 päivää (Rktl; Suomi kalastaa 2009 - vapaa-ajankalastus kalastusalueilla). Alueella toimii 2 yhtenäislupa-aluetta, jotka ovat Iitin ja Pyhäjärven viehealueet. Kymijoella toimii Säyhteen viehekalastusalue. Urajärvellä on suoritettu hoitokalastuksia IitinKirkonkylän ja Niinimäen- Radansuun osakaskuntien toimesta. Kalastusalueella on 4 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, ja lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu suorittamaan ulkopuolisena valvontaa (alihankinta). 1.3 Vuohijärven kalastusalue Vuohijärven kalastusalue (502) sijaitsee Kymijoen päävesistöalueen (14) Mäntyharjunreitin vesistöalueella Kouvolan kaupungin alueella. Kalastusalueen vesipinta-ala on 20364 ha (kuva 4). Yksityisvesien osuus on n. 3 %. Kalastusalueen jäseninä on 23 osakaskuntaa, 1 vesienhallintayksikkö ja 1 valtion vesienhallintayksikkö. Lisäksi jäseninä ovat virkistyskalastajien järjestö ja 2 ammattikalastajien järjestöä. Jäsenosakaskunnat ovat järjestäytyneitä. 7 Kuva 4. Vuohijärven kalastusalue (www.paikkatietoikkuna.fi) Vuohijärvellä esiintyy taimenta, järvilohta ja nieriää, jotka kiinnostavat kalamiehiä. Viimeisen Suomi kalastaa selvityksen mukaan vuonna 2009 vapaa-ajankalastajat käyttivät pyydyspäiviä Vuohijärven kalastusalueella yhteensä n. 148544 päivää (Rktl; Suomi kalastaa 2009 - vapaaajankalastus kalastusalueilla). Alueella toimii 3 yhtenäislupa-aluetta, jotka ovat Karijärven, Vuohijärven ja Niska-Suolajärven viehealueet. Lintukymellä toimii Puolakankosken erityislupa-alue. Kalastusalueella on 5 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, ja lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu ulkopuolisena suorittamaan valvontaa (alihankinta). 1.4 Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue (511) sijaitsee Summa, Vehka ja Virojoen vesistöalueilla (13, 12, 11) sijoittuen Miehikkälän-, Luumäen-, Virolahden kunnan, sekä Haminan- ja Kouvolan kaupungin alueille (kuva 5). Kalastusalueen vesipinta-ala on 5146,3 ha. Yksityisvesien osuus on n. 3,5 %. Kalastusalueen jäseninä on 20 osakaskuntaa ja 1 yksityisvesiyksikköä. Lisäksi jäseninä ovat virkistyskalastajien järjestö ja 2 ammattikalastajien järjestöä. Jäsenosakaskunnat ovat järjestäytyneitä. 8 Kuva 5. Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue (www.paikkatietoikkuna.fi) Kalastus kalastusalueella on maltillista ja levittäytyy laajoille alueille jokivarsiin ja järville. Viimeisen Suomi kalastaa selvityksen mukaan Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen vedet ovat suosittuja rauhallisia kalapaikkoja kaipaavien vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Vuonna 2009 vapaa-ajankalastajat käyttivät pyydyspäiviä SVV:n kalastusalueella yhteensä n. 59646 päivää (Rktl; Suomi kalastaa 2009 - vapaa-ajankalastus kalastusalueilla). Alueella toimii 1 yhtenäislupa-alue, jotka on Summajoen viehelupa-alue. Lupia myytiin vuonna 2012 33 kpl. Kalastusalueella on 1 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, ja lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu ulkopuolisena suorittamaan valvontaa (alihankinta). 1.5 Valkealan kalastusalue Valkealan kalastusalue (503) sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Harjunjoen-LappalanRapojärven valuma-alueella (14.18) (kuva 6). Alue sijoittuu Kouvolan kaupungin alueelle. 9 Kalastusalueen vesipinta-ala on 4886,7 ha. Yksityisvesien osuus on n. 1 %. Kalastusalueen jäseninä on 21 osakaskuntaa. Lisäksi jäseninä ovat virkistyskalastajien järjestö ja 2 ammattikalastajien järjestöä. Jäsenosakaskunnat ovat järjestäytyneitä. Kuva 6. Valkealan kalastusalue (www.paikkatietoikkuna.fi) Kalastusalueen hyvät kuhakannat kiinnostavat kalastajia. Viimeisen Suomi kalastaa selvityksen mukaan vuonna 2009 vapaa-ajankalastajat käyttivät pyydyspäiviä Valkealan kalastusalueella yhteensä n. 61916 päivää (Rktl; Suomi kalastaa 2009 - vapaa-ajankalastus kalastusalueilla). Alueella toimii 2 yhtenäislupa-aluetta, jotka ovat Kyykosken viehealue ja Valkealan Utin viehealueet. Kalastusalueella on 6 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, ja lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu suorittamaan ulkopuolisena valvontaa (alihankinta). 10 2.0 KALASTUSALUEIDEN SÄÄTELY JA KIELTOPÄÄTÖKSET Kalastusalueet ovat tehneet useita kalastuslain 32 §:n mukaisia kalastusta koskevia säätelytoimenpiteitä kuten verkon solmuvälin alimman mitan määräämistä tietyn kalalajin suotuisan kannan turvaamiseksi. Samoin perustein on tehty myös kalastuslain 35§:n mukaisia kalalajien alamittapäätöksiä. Oheisessa taulukossa on voimassaolevat säätely ja kieltopäätökset (taulukko 1) Alamitat Taimen Kymijoen kalastusalue 60 cm Iitin-Jaalan kalastusalue Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue Valkealan kalastusalue Järvilohi Harjus 40 cm Solmuvälit Taimen Kymijoen kalastusalue Kymijoen kalastusalue Iitin-Jaalan kalastusalue Vuohijärven kalastusalue Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue Valkealan kalastusalue Järvilohi Harjus Päätökset padon alla KL 26 § Kymijoen kalastusalue Iitin-Jaalan kalastusalue Iitin-Jaalan kalastusalue Vuohijärven kalastusalue Valkealan kalastusalue Kuha 45 cm 45 cm Hauki 50 cm Voimassa Huom. 2013 - 2018 2014 - 2017 2014 - 2018 Vehkajoki 2010 - 2015 Kuha Hauki Muikku 55 mm Kuhan kuturauhoitus 15.5 - 30.6 55 mm > 23 mm Voimassa Huom. 2012 - 2017 Muhjärvellä 2012 - 2017 Muhjärvellä 2014 - 2017 55 - 65 mm 2010 - 2015 40 cm > 23 mm Päätöksen sisältö Padon alapuolisen 100 m kalastuskiellon poisto Anjalan voimalaitos Kalastuskiellon pidentäminen padon alla 500 m Vuolenkosken voimalaitos Kalastuskiellon pidentäminen padon alla 400 m Mankalan voimalaitos Padon alapuolisen 100 m kalastuskiellon poisto Puolakankosken säännöstelypato Padon alapuolisen 100 m kalastuskiellon poisto Ruokokosken voimalaitos Voimassa Huom. 2010 - 2014 2001 2010 - 2015 1995 1996 - Taulukko 1. Kalastusalueiden säätely- ja kieltopäätökset Tarkempia tietoja päätösten sisällöstä ja rajauksista saa www-osoitteesta: http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/kalastusalueet.html 2.1 Lohi- ja siikapitoiset vedet Lohi- ja siikapitoisissa vesissä on omat kalastusta koskevat rajoituksensa. Näitä ovat kalastuslain 8 §:n yleiskalastusoikeuksien rajaaminen lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski ja virtapaikoilta. Kalastusasetuksen 12 §:ssä mainittujen pyyntivälineiden (atrain, harppuuna ym.) käyttö on kiellettyä muutenkin lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski ja virtapaikoissa. Lisäksi kalojen tartuttaminen ulkopuolelta ”rokastaminen” on kielletty, kuten myös koukkukalastus matosyöttiä käyttäen tai harri-laudalla (kalastusasetus 12§ 2 mom). Kalastusasetuksen 17 §:n nojalla on määrätty lohikalojen kuturauhoituksista joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa. Tässä on huomioitava, että vesimuodostuman ei tarvitse olla lohi- ja siikapitoiseksi määritetty, jotta 11 lohikalojen kuturauhoituksen edellytykset täyttyvät. Ely-Keskus kalatalousviranomaisena määrittelee lohi- ja siikapitoiset koski- ja virtapaikat. Lisäksi Ely-Keskus voi myöntää lupia poiketa kuturauhoituksista jos erityiset syyt antavat tähän mahdollisuuden. Lohi- ja siikapitoiset alueet Kaakkois-Suomessa on esitelty liitteessä 1. 3.0 KALASTUKSENVALVONTA Kymenlaakson maakunnassa kalastuksenvalvontaa on tehty osakaskuntien, kalastusalueiden ja Kymenlaakson kalatalouskeskuksen toimesta (alihankintana). Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämien kalatalouden edistämisvarojen turvin kalastusalueet ovat lisänneet ”ulkopuolista” kalastuksenvalvontaa vesialueillaan. Kalastuksenvalvontaa toteuttaneet kalastusalueet ovat olleet: Summa-, Vehka – ja Virojoen -, Kymijoen-, Valkealan-, Iitin-Jaalan – ja Vuohijärven kalastusalue. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry on toteuttanut kalastuksenvalvontaa viiden kalastusalueen vesillä. Kymenlaakson kalatalouskeskuksella on käytössä valvontavene ja kaksi kalastuksenvalvojaa. Valvontaveneeseen on saatu rahoitusta kalatalouden edistämisrahoista vuonna 2007, jolloin kalastuksenvalvontaa on aloitettu suorittamaan tehostetusti. Kalatalouskeskuksen valvonnoissa aloitusvuonna 2007 kiinni jääneiden luvattomien kalastajien määrä oli Kymenlaakson vesialueella n. 12 %. Näyttömääräyksiä jaettiin n. 21%:lle asiakkaista. Vuonna 2012 vastaavasti luvattomia kalastajia ei tavattu tavanomaisen valvonnan yhteydessä, valvonnan keskittyessä pyydysten merkintään. Erityiskohteiden valvontojen yhteydessä tavattiin luvattomia kalastajia säännöllisesti. Pyydysten merkintää koskeva lakimuutos astui voimaan 1.4.2012. Kauden 2012 aikana tarkistettiin 278 kpl, joista 88 kpl sai huomautuksen ohjauslipukkeilla. Huomautettujen osuus oli 31,6 %. Vuonna 2014 tarkistettuja pyydyksiä oli 496 kpl, joista 73 kpl sai huomautuksen ohjauslipukkeella pikku puutteista. Huomautettujen osuus oli 14,7% (vuonna 2013 23,8 %). Pyydysten oikeassa merkinnässä on tapahtunut kehitystä. Pyydysten merkinnässä havaittuja puutteita ovat epätäydelliset nimi ja yhteystiedot, epäselvät yhteystiedot, pyydysten merkintä ei ole kalastuslain 33 §:n mukaan vesiliikenteen selvästi havaittavissa. Kalastuksenvalvontaa on suoritettu opastavalla linjalla ohjausmerkeillä ohjeistaen. Tietoon tulleita talteenottoja oli 29 kpl. Talteenottoon johtaa nimi- ja yhteystietojen puuttuminen, kalastusoikeuden osoittavan merkistön (lommi) puuttuminen sekä piittaamattomuus ravustus- ja kalastusajoista (Kymenlaakson kalatalouskeskus, Kalastuksenvalvontaraportti 2013 ja 2014). 3.1 Arvio kalastuksenvalvonnan tarpeesta 12 Kymijoen kalastusalueella kalastuksenvalvonnan painopistealueet ovat Voikkaan pato, jossa on säännöllistä salakalastusta. Keltin voimalaitoksen alapuoli, jossa kalastajat unohtavat 100 m padon alapuolisen rauhoitusalueen. Voikkaa – Keltti alue kuuluu Kymijoen Kuusankosken vapakalastusalueeseen, mutta valvonta on vähäistä. Kymijoki välillä Keltti – Inkeroinen on kalastettavissa lääninluvalla. Täällä liikkuu myös kalastajia ja olisi hyvä suorittaa valvontaa aina välillä. Myllykosken pato on mahdollinen valvonnan kohde, mutta vaatii veneen. Anjalan voimalaitospadon alapuolelta alkaa Keski-Kymen erityiskalastusalue, joka jatkuu Ahvionkoskille asti. Alueella on aktiivista valvontaa, joten valvonnan tarve on vähäinen. Hirvivuolteen säännöstelypato on salakalastajien suosiossa, eli tärkeä valvontakohde. Muhjärvi on merkittävä kuhan lisääntymisalue Kymijoella. Muhjärvellä on voimassa kuhan kuturauhoitus 15.5 – 30.6, joten valvonta on erittäin tarpeellista. Myös alimpien patojen alue kuten Koivukosken kalatien (myös tulevan Korkeakosken kalatien) yläpuolella on tärkeää valvonta-aluetta. Länsihaarassa Hirvikoski, Klåsarön- ja Ediskosken padot on pidettävä silmällä. Tammijärvellä voisi myös valvontaa tehostaa. Lohen nousun parantuminen Kymijoen yläosille tulee lisäämään valvonnan tarvetta. Verkkokalastus lohen kutuaikaan, alamitat ja kielletyillä alueilla pyynti pitää kalastuksenvalvojat kiireisinä. Valvontatarve on tulevaisuudessa lohien nousun parantuessa ainakin 1 henkilötyökuukautta. Iitin-Jaalan kalastusalueella mahdollisesti eniten salakalastettu alue on Mankalan voimalaitoksen alakanava. Vaikka alueella on ollut valvontaa, asiakkaita riittää. Alue on hyvin kalaisaa aluetta, ja monet velvoiteistutukset pudotetaan täällä vesiin. Järvialtailla kuten Konnivesi, Pyhäjärvi, Urajärvi ym. tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta valvonnalla on ehkäisevä vaikutus salakalastukseen. Omat valvojat tekivät 96 käyntiä Mankalaan kaudella 2012. Kalatalouskeskus teki 9 valvontamatkaa järvialtaille. Pyydysten merkinnän valvominen, Mankalan voimalan alue ja kuhan alamittamuutos 2014 alusta työllistävät valvontaa. Valvontatarve on 0,5 - 1 henkilötyökuukautta. Vuohijärven kalastusalueella Voikosken voimanlaitoksen alla ei juuri salakalastajia ole, koska asutusta on aivan lähituntumassa ja Woikosken tehtaat ovat vieressä. Siikakosken voimalaitos syrjäisen sijainnin vuoksi on otollinen salakalastuskohde. Järvialtailla on tilanne kohtuullisen hyvä näkyvän kalastuksenvalvonnan ansiosta. Aina välillä kuuluu tietoja salakalastajista Verlan voimalaitoksen alueelta. Vuohijärvellä, Karijärvella ja Iso-Ruhmasjärvellä on valvonnan tarve vähäisempi. Puolakankoskella asuu valvoja lähellä ja salakalastus ei siksi ole yleistä. Sonnanjoella on tarve valvoa, koska alue on laaja ja paikallisella osakaskunnalla ei ole omaa valvojaa. Valvonnan tarve on 0,5 henkilötyökuukautta. Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen vedet ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Kalastajat levittäytyvät harvakseltaan ja kontaktit ovat harvassa. Paikalliset valvojat olisivat ensiarvoisen tärkeitä. Suuremmilla järvialtailla pyydystenmerkintää tulisi valvoa. Vaelluskalojen nousun parantuessa tulevaisuudessa Summajoella valvonnan tarve tulee kasvamaan. Metsäkylän padon alue ja myöhemmin mahdollisen kalatien alueen valvonta olisi prioriteettilistalla tärkein. Vehkajoella ja Virojoella valvontaa tulisi tehdä myös paikallisin voimin. Kalastusalueella ei ole nyt 13 kuin 1 valvoja. Kalojen alamitat ja pyydysten merkintä työllistävät valvojia. Valvonnan tarve on 0,25 henkilötyökuukautta. Valkealan kalastusalueen järvialtailla Lappalanjärvellä on kovin kalastuspaine. Kuhan alamitta on kaikissa kuhapitoisissa vesissä 50 cm. Rapojärvellä, Karhulanjärvellä ja muilla järvillä kalastus on maltillisempaa. Kalastuksensäätely ja alamitta työllistävät alueen valvontaa. Väliväylällä on Jyräänjoen erityislupa-alue, jossa on omat valvojat. Samoin Kyykosken erityislupa-alue on valtuuttanut valvojan alueelleen. Näkyvä valvonta on tarpeellisella alueella. Valvonnan tarve on 0,5 henkilötyökuukautta. 4.0 MENETTELYTAVAT KALASTUKSENVALVONNASSA Kalastuksenvalvonnassa on hyvä noudattaa yhteisiä menettelytapoja. Tähän liittyen pidettiin kalastuksenvalvonnan ja viranomaisten (rajavartiolaitos/ merivartiolaitos, poliisi, kalatalousviranomaiset, metsähallitus) kanssa kalastuksenvalvontaa kehittävä yhteistyökokous 16.4.2013 Kotkassa. Tilaisuudessa käytiin läpi eri tahojen valvontatyötä ja vertailtiin tuloksia. Samalla voitiin neuvotella hyvistä menettelytavoista kalastuksenvalvontaprosessin eri vaiheissa. 4.1 Asiakkaan kohtaaminen Kun kohdataan asiakas valvontatilanteessa, tervehtimisen jälkeen esittäydytään nimeltä ja kerrotaan millä asioilla ollaan. Esitetään valvojankortti, tunnus ja tarvittaessa valtuutus tähän tehtävään alueella. Pyritään toimimaan rauhallisesti ja asiakaspalveluhenkisesti niin että asiakas olisi tyytyväinen tilanteessa. Tarvittaessa pyydetään henkilötodistus iän selvittämiseksi. Kalastuksenvalvontaan kuuluvasta tehtävästä tai toimenpiteestä ei saa aiheutua suurempaa haittaa tai vahinkoa kuin kalastuksenvalvonnan toteuttamiseksi on välttämätöntä (KL 96 a §). Kalastuksenvalvoja toimii tehtävässään virkavastuulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kalastuksenvalvojan tunnukset päällä ollaan vain tehtävällä. Kalastuksenvalvojan kortista ja tunnuksesta on säädetty kalastuslain 97b §:ssä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin kortista ja tunnuksesta (liite 3, MMM:n asetus kalastuksenvalvojan kortista ja tunnuksesta). Asiakkaalla on pysähtymisvelvollisuus valvontatilanteessa (KL 104 §). Valvojalla voi olla käytössään pysäytysmerkki tai nostetaan käsi pystyyn merkiksi. Pysäytysmerkin käyttöä tulee tarkkaan harkita. Jos asiakas näyttää haluttomalta pysähtyä tarkastettavaksi, voidaan pysäyttämistä tehostaa näyttämällä pysäytysmerkkiä. Ei käytetä pysäytysmerkkiä paikallaan olevien asiakkaiden kanssa, jotta ei provosoida tilanteessa tarpeettomasti. 14 Vetouistelijan pysäyttäminen tarkastettavaksi ei ole aivan välttämätöntä. Pyydetään asiakasta säilyttämään veto, valvontavene voidaan ajaa veneen keulapuolelle ja ”kiinnittyä” ajon aikana. Tämä onnistuu jos valvojia on kaksi. Jos lupa-asiat eivät ole kunnossa, vene täytyy pysäyttää selvittelyn ja lomakkeiden täytön ajaksi. 4.2 Huomauttaminen Jos kalastusta koskevien määräysten rikkominen on olosuhteet huomioiden vähäinen, voidaan tekoon syyllistyneelle antaa huomautus (KL 104 b §). Pyydykseen voidaan laittaa ohjausmerkki (kiinnitys nippusiteellä on nopeaa) jos pyydysten merkintä ei ole aivan kalastuslain 33 § mukaista. Tällöin puutteita on esim. yhteystiedoissa yms. (kuva 7.). Kuva 7. Huomaustusmerkki Jos kyseinen pyydys on seuraavallakin tarkistuksella puutteellisesti merkitty, on ryhdyttävä talteenottomenettelyyn. Asiakkaalle jolla on vähäinen määräysten rikkominen kyseessä, voidaan antaa kirjallinen huomautus, josta on tehtävä tapahtumailmoitus. Poliisin neuvo on ollut, että suullinen huomautus on monesti ollut parempi kuin paperilla annettu. Kalastuksenvalvojan on hyvä jättää kunnossa oleviin pyydyksiin merkintä (ohjausmerkki) pyydyksen tarkastuksesta, vaikka kaikki on ollut kunnossa. Tämä helpottaa myös valvojaa seuraavalla valvontareissulla kun tarkistettu pyydys erottuu kauempaa kiikaroitaessa. Tällä on myös positiivinen vaikutus valvontaan ja kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa (kuva 8.). Kuva 8. Tarkistusmerkki 4.3 Toimenpiteestä luopuminen 15 Toimenpiteestä luopuminen tarkoittaa sitä, että jos toimenpiteen loppuun saattaminen aiheuttaa kohtuuttomia seuraamuksia rikkomuksen laatu ja toimenpiteellä tavoiteltava tulos huomioiden (KL 104 c §). Esimerkiksi jos asiakas lähtee pysäytettäessä yllättäen karkuun ja asiakkaan seuraaminen on vaarallista suhteessa epäiltyyn rikkomukseen, tällöin luovutaan takaa-ajosta. Merkitään tarpeelliset tiedot tilanteesta, epäilty rikkomus, kuten veneen merkki, malli, moottori, veneen rekisterinumero ja henkilön tuntomerkit. Nämä tiedot ilmoitetaan poliisille, joka jatkaa myöhemmin toimenpidettä. Tilanteessa voidaan epäillä luvatonta kalastusta, pysähtymismerkin noudattamatta jättämistä ja henkilötietojen salaamista. 4.4 Talteenottomenettely Talteenottomenettelystä säädetään kalastuslain 102 §:ssä. Kun pyydyksessä ei ole nimi- ja yhteystietoja, ei kalastusoikeuden osoittavia merkkejä, jos yksikin kalastuslain 100 § 2 momentin 1,2 ja 3 kohdat eivät täyty, voidaan aloittaa talteenottomenettely. Talteenotosta on ilmoitettava alueen poliisille, tämä voidaan tehdä hätäkeskuksen (112) kautta. Kouvolan ja Kotkan poliisit ovat ohjeistaneet ottamaan poliisiin yhteyttä hätäkeskuksen kautta. Esittäydytään nimellä ja kerrotaan millä asioilla ollaan. Ilmoitetaan kalastuksenvalvojan tunnuskortin numero. Pyydetään ilmoittamaan pyydyksen talteenotosta alueen poliisille. Ilmoitetaan talteenoton laatu, talteenottopaikka (esim. gps-tiedot) ja kerrotaan minkä ajan kuluessa talteenotto toimitetaan poliisilaitokselle. Lisäksi ilmoitetaan pyydyksissä oleva saalis. Tarvittaessa pyydetään poliisia ottamaan yhteyttä esimerkiksi pyydyksen hävittämiseksi ja saaliin kohtalon selvittämiseksi. Valokuvan otto hävitettävästä pyydyksestä ja mahdollisesta saaliista on eduksi ottaa. Talteenotto toimitetaan sovitusti poliisin haltuun. Talteenottopaikalle pyritään jättämään tieto talteenotosta esim. ohjausmerkillä, ja missä talteenotto on säilytyksessä (kuva 9). Kuva 9. Talteenottoilmoitus Kouvolan poliisilaitokselle toimitettava näyttömääräys/ tapahtumailmoitus viedään poliisin ilmoitusten vastaanottoon. Kouvolan poliisilla on hyvät varastotilat, joihin talteenotot varastoidaan. Poliisi huolehtii asioiden jatkoselvittelystä ja arvioi epäillyt tapaukset. Talteenotot 6 kuukauden säilytyksen jälkeen (jos niitä ei kysellä, ja asian selvittely ei käynnisty) myydään pakkohuutokaupalla tai hävitetään. Vähäarvoiset talteenotot (alle 20 €) voidaan hävittää poliisin luvalla. Talteenoton yhteydessä saadun kalansaaliin jatkokäsittelystä (vapauttaminen, säilyttäminen, hävittäminen) päättää poliisi. 16 4.5 Näyttömääräys/ tapahtumailmoitus Näyttömääräyksestä säädetään kalastuslain 104 a §:ssä. Pääsääntöisesti kalastuslupien puuttuminen antaa mahdollisuuden näyttömääräyksen antamiseen asiakkaalle. Näyttömääräyksen sisällöstä on säädetty Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa, jossa sisällöstä sanotaan seuraavaa: Kalastuslain 104 a §:ssä tarkoitettuun näyttömääräykseen tulee merkitä seuraavat tiedot: 1) toimenpiteiden kohteena olevan henkilötunnus ja muut tunnistetiedot sekä yhteystiedot; 2) tapahtuma-aika ja tapahtumapaikka; 3) selvitys tapahtumasta tai epäilty rikkomus, jonka selvittämiseksi toimenpiteeseen on ryhdytty; 4) toimenpide, joka näyttömääräyksen saajan tulee suorittaa; 5) poliisilaitos tai paikka, jossa näyttö on suoritettava; 6) toimenpiteen kohteena olevan henkilön allekirjoitus; 7) näyttömääräyksen antajan allekirjoitus; sekä 8) näyttämisen yhteydessä saadut tiedot sekä se, mihin toimenpiteeseen näyttö on johtanut (poliisin merkinnät) Kouvolan ja Kotkan poliisin ohjeistuksen mukaan näyttömääräys voidaan kirjata poliisin internetsivuilla olevan sähköisen rikosilmoituksen kautta (www.poliisi.fi). Tai jos on aikaa, voi sen jättää poliisilaitoksen ilmoitusten vastaanottoon. Asetuksen mukaisia näyttömääräyslomakkeita/ tapahtumailmoituksia on saatavilla kalatalouden neuvontajärjestöiltä (lomake, liite 2). Tapahtumailmoituksesta säädetään kalastuslain 104 d §:ssä. Nykyisissä näyttämääräys/tapahtumailmoitus lomakkeissa on huomioitu tarvittavien tietojen kirjaukset. Tapahtumailmoitus voidaan jättää talteenoton yhteydessä poliisille. Kalastuksenvalvojan on jätettävä vuoden tapahtumailmoitukset vuosittain ELY-Keskukselle toimintavuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. 4.6 Alamitat ja rauhoitusajat Kalastuslain pääperiaate on että alamittainen kala on laskettava vapaaksi elävänä tai kuolleena. Pyydykseen jäänyt alamittainen kala on laskettava vapaaksi välittömästi. Rauhoitettua kalaa ei saa pyytää sellaisella pyydyksellä, joka soveltuu siihen erityisen hyvin. Rauhoitusaikana pyydyksestä saatu kala tai rapu on viipymättä palautettava veteen takaisin. Poliisin tehtäväksi jää harkita toteutuuko rikkomus tai rikos. Jos asiakkaalla on alamittaisia kaloja tai rauhoitusaikana 17 pyydyksissä on rauhoitettuja kaloja tai rapuja, ei huomautuksella enää selviä. Poliisi päättää mitä luvattomalla pyynnillä saadulla saaliilla tehdään. Toimenpiteinä tapahtumailmoitus ja mahdolliset talteenotot tehdään noudattaen edellä kappaleessa mainittuja toimia. 5.0 KALASTUKSENVALVOJAT/ RESURSSIT Kymenlaakson sisävesialueen vaikutuspiirissä on kalastuksenvalvontaa koskevan lain mukaisia kalastuksenvalvojia 50 henkilöä. Näistä noin 20 henkilöä on kalastusalueen valtuuttamia. Kymijoen kalastusalueella on 4 valtuutettua valvojaa, Iitin-Jaalan kalastusalueella on 4 kalastuksenvalvojaa, Vuohijärven kalastusalueella on 5 kalastuksenvalvojaa, Valkealan kalastusalueella 6 kalastuksenvalvojaa ja Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueella 1 kalastuksenvalvoja. Lisäksi kalatalouskeskuksen toimihenkilö on valtuutettu toimimaan kalastusalueilla kalastuksenvalvojana. Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueella olisi tarve lisätä kalastuksenvalvojia, muiden kalastusalueiden osalta voidaan pitää resursseja tyydyttävällä tasolla. Kalastuksenvalvojien tiedotus on järjestetty kalatalouskeskuksen kautta sähköpostiryhminä. 6.0 KALASTUKSENVALVOJAN VALTUUTUS kalastuksenvalvojan valtuutuksesta ja toimialueesta on säädetty kalastuslain 98 §:ssä. Kalastuksenvalvojan valtuutuksen voi antaa kalastusalueen hallitus kokouksessaan ja osakaskunnan kyseessä ollessa osakaskunnan vuosikokous. Valtuuttajat ovat velvollisia ilmoittamaan valtuutuksen sisällöstä ja voimassaolosta 2 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta Ely-Keskukselle. On huomattava valtuutusta annettaessa, että kalastuksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa 10 vuotta. Kalastuksenvalvojan valtuutusmalli voi olla seuraavanlainen: __________________KALASTUSALUE/ OSAKASKUNTA __________________ELY-keskus Kalatalous Salpausselänkatu 22 45101 KOUVOLA Viite: 11.04.2012 Viitaten kalastuslain 98§ mukaiseen valtuutukseen. Asia: _________________Kalastusalue/ osakaskunta on antanut seuraaville henkilöille valtuutuksen valvoa kalastusta alueellaan. Osakaskunnan kiinteistörekisteritunnus:_________ 18 1) Kalastusalue/osakaskunta on kokouksessaan ____________ päättänyt valtuuttaa kalastuksenvalvojiksi seuraavat: Kalle Kalamies (101077-100K) Kouvolasta ja Ville Uistelijan (202077-101K) Kouvolasta. Valtuutukset ovat voimassa 10 vuotta päättyen vuoden 20__ loppuun. Valtuutettujen on suoritettava hyväksytysti 97a koulutus ja tultava ELY-keskuksen hyväksymäksi kalastuksenvalvojaksi viimeistään laissa säädetyn siirtymäajan puitteissa. 2) Valtuutus on voimassa liitteenä olevan vesialuekartan mukaisella alueella. 3) Toimintaohjeena on Kymenlaakson sisävesien kalastuksenvalvontasuunnitelma 2013. Allekirjoitus ja päiväys 19 7.0 VIITTEET Kalastussäädöksiä 2013, Kalatalouden keskusliitto n:o 137, 16 uudistettu painos, 88 s. Kurkilahti, M., Moilanen, P., Seppänen, E. & Toivonen, A-L. 2011. Suomi kalastaa 2009, vapaa-ajan kalastus kalastusalueilla. Riista ja kalatalous, tutkimuksia ja selvityksiä 1/2011, 47 s. Puska, M. 2013. Kalastuksenvalvontaraportti 2013. Kymenlaakson kalatalouskeskus 2013, moniste 2s. www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/kalastusalueet.html www.paikkatietoikkuna.fi 20 LIITE1. Kalastusasetuksen (1116/82) 51 b §:n mukainen määritys Päivämäärä Dnro 29.6.2007 2108/5719-2002 T y ö v o ima - j a e l i n k e i n o k e s k u s Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella sijaitsevat lohi ja siikapitoiset vesistöt, joiden koski- ja virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekortin nojalla tapahtuva kalastaminen on kielletty (KL 8 §). Vesistö Kunta Peruskartta Hiitolanjoki Rautjärvi 4123 02 Kelkanjoki Anjalankoski 3131 04 Suomenniemi 3132 05,09 Savitaipale 3132 12 Iitti 3111 11,12 3112 10 3113 02 Valkeala Kuusankoski Elimäki 3113 05,06,08 Anjalankosken voimalaitospato - Suomenlahti Anjalankoski Kotka Pyhtää 3023 06,12 3024 04,05,07-12 Lohijoki Rautjärvi 4123 02 Mustajoki Lappeenranta 3133 11,12 Myllyjoen reitti Jaala 3114 05 Voikosken voimalaitospato - Lintukymen silta Valkeala Jaala 3113 06,09 3114 04,07,09 Rautjoki Jaala 3114 02 Saaramaanjärvi – Summanjoki Korpijärven reitti Kukasjärvi – Kuolimo Kuolimon reitti Ahvenkoski, Kärnänkoski, Partakoski, Siikakoski Kymijoki Vuolenkosken voimalaitos - Mankalan voimalaitos Kymijoki Pyhäjärvi - Keltin voimalaitospato Kymijoki Karijärvi – Niskajärvi Mäntyharjun reitti Ruokojärvi – Karijärvi Kaakkois-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö, Salpausselänkatu 22, 45100 KOUVOLA, puh. 05 211 71, telefax 05 211 7299 21 TyövoIma-jaelinkeinokeskus Vesistö Kunta Peruskartta Saarasjärvenoja Virolahti 3042 10,11 Sarajoki Rautjärvi 4121 11 Silamusjoki Rautjärvi 4123 02 Sippolan-, Humal-, Silmun- ja Saveronjoki Anjalankoski 3042 02,03 3024 12 3113 10 3131 01 Mölöjärvi - Suomenlahti Anjalankoski Hamina 3042 01,02,03 3131 01,04,05 Torsanjoki Rautjärvi 4123 02 Miehikkälä 3044 02,05 Virolahti 3044 01,02 Kannuskoski - Virranniemi Luumäki Valkeala 3113 08,11 3131 02,03,06 Vehkajoki Hamina 3042 01,04,05 Ylämaa 3133 04 Miehikkälä 3131 07 3042 09,12 Virolahti 3042 10,11 Imatra 4112 05,06 Saittaranjärvi - Summanjoki Summanjoki Pieni-Torsa – Silamus Urpalanjoki Salajärvi – valtakunnanraja Vaalimaanjoki Mattilan Myllykoski - valtakunnanraja Miehikkälä Valkealan reitti Ihamaanjärvi – Suomenlahti Vilajoki Korppinen - Pukalus Sotkalampi - Pukalus Virojoki Virojärvi - Pitkäkoski Virojoki Kantturakosken voimalaitospato – Suomenlahti Vuoksi Saimaa – valtakunnanraja Tällä määrityksellä kumotaan Kaakkois-Suomen TE-keskuksen 22.7.2002 antama määritys dnro 2108-57192002 Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari Kalastusmestari Vesa Vanninen Kaakkois-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö, Salpausselänkatu 22, 45100 KOUVOLA, puh. 05 211 71, telefax 05 211 7299 TyövoIma-jaelinkeinokeskus 22 LIITE 2. 23 24 25 LIITE 3. 26 27