NUORTEN TULEVAISUUSTYÖPAJAT

NUORTEN TULEVAISUUSTYÖPAJAT
Tulevaisuusselonteko 2030 ja nuorten kuuleminen
1
SISÄLLYSLUETTELO
1 Toimeksiannon taustat ja tavoitteet
2 Nostoja nuorten näkemyksistä
3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää”
4 ”Ajatuksia oikein lenteli”
Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian
ammattioppilaitoksessa 12.9.2013
Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan
lukiossa 17. ja 19.9.2013
5
”Tarvitaan sosiaalista kohtaamista”
Työpaja: kommunikointia ja suoria
kontakteja
Työpaja tukee haasteellisten teemojen
käsittelyä
Päivä vai kaksi puolta päivää?
Ryhmätyöt ja Learning cafe -menetelmä
Nuorten palaute
6 ”Näitä voisi olla jatkossa enemmän”
Liite 1: Osallistujat ja yhteysopettajat
2
1 Toimeksiannon taustat
ja tavoitteet
innovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin
Suomi, kimmoisa yhteiskunta sekä globaalit
työmarkkinat. Pohjoisen kautta mahdollisesti avautuvia kauppareittejä ja uusia avauksia
turismiin pidettiin kiinnostavina. Helsinki-Tallinna-junatunneli sai kannatusta. Niukkuusinnovaatioiden Suomessa hyvää olisi vastuullisen
kulutuksen kasvu, vihreät ideat ja cleantechmahdollisuudet. Toisaalta cleantech-retoriikkaan
suhtauduttiin myös kriittisesti.
Nuorten Akatemia on toteuttanut Tekesin toimeksiannosta projektin, jossa nuoria kuultiin ja
heidän kanssaan keskusteltiin valtioneuvoston
Tulevaisuusselonteko 2030 -valmisteluun liittyvästä ennakointiraportista. Projekti oli kokeilu,
jossa testattiin nuorten kuulemista niin, että
se voitaisiin toteuttaa helposti ja suhteellisen
nopeasti. Kokeilulla haettiin nuorten näkemyksiä
tulevaisuusselonteon ennakointiraportista ja testattiin valittujen menetelmien soveltuvuutta ja
toimivuutta. Tarkoituksena on hyödyntää kokeilun kokemuksia konseptin kehittämisessä nuorten kuulemiseksi muissa vastaavissa hankkeissa.
Kimmoisassa yhteiskunnassa miellyttivät kansainvälisyyspainotukset sekä suomalaisten
avautuvat asenteet. Työmarkkinavision hyvinä
puolina nähtiin muun muassa taidealojen merkityksen kasvu ja työn monimuotoistuminen.
Tässä raportissa kuvataan työpajojen toteutusta
ja tuloksia sekä esitetään muutamia kehittämisehdotuksia jatkoa varten. Otsikoissa käytetyt
sitaatit ovat nuorten esittämiä kommentteja työpajojen aikana ja raportin valokuvat työpajojen
aikana kuvattuja. Raporttia täydentää valokuvista ja nuorten haastatteluista koostettu digitarina.
Nuoret suhtautuivat kriittisesti muun muassa
seuraaviin visioissa esitettyihin tavoitteisiin ja
näkökulmiin: tuottavuuden lisääminen ja teknologian ujuttautuminen yhä uusille aloille, hoitotyön automatisointi sekä jatkuva lisärakentaminen. Kimmoisan yhteiskunnan visiossa pitäisi
käsitellä asumiseen liittyviä näkökulmia. Nuoret
olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä, millä
tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita esimerkiksi
kollektiivisen huolenpidon maista. Työttömyyttä
ja kodittomuutta ei nuorten mielestä ole käsitelty
riittävästi.
Nuorten Akatemiassa projektin toteutukseen
osallistuivat yhteyspäällikkö Sari Kuvaja ja
viestintäpäällikkö Minna Ahola. Työpajat ohjasi
kasvatustieteiden maisteri Annakaisa Oksava.
Valokuvauksesta ja digitarinoiden suunnittelusta
ja tuotannosta vastasi Kirmo Kivelä. Raportin on
taittanut Katerina Hodna.
Nuoret toivoivat lisää painotusta ympäristöasioille sekä keskustelua maatalouden ja lihantuotannon etiikasta. Kielitaidon merkitystä ei heidän
mielestään voi korostaa liikaa, ja valintamahdollisuutta venäjän ja ruotsin välillä kannatettiin.
Osa nuorista oli hyvin kriittisiä talousvaikeuksissa olevien EU-maiden tukemiselle. Päättäjiksi
pitäisi valita ihmisiä, jotka ”keskittyvät oikeisiin
asioihin” ja ovat ”aidosti kiinnostuneita nuorista”.
2 Nostoja nuorten
näkemyksistä
Tulevaisuuselonteon teemoista nuoria kiinnostivat eniten arktinen kestävä kehitys, niukkus-
Nuoret pitivät työpajamuotoisesta työskentelystä ja toivoivat lisää
samantyyppisiä projekteja. Visioiden kuvaukset
vaikuttivat ensin osittain
hankalilta omaksua: kieltä
pidettiin paikoitellen ”kikkailuna” ja kuvauksia turhan pitkinä. Ryhmillä oli
kuitenkin aikaa perehtyä
teksteihin rauhassa, ja loppujen lopuksi ne tuntuivat
avautuvan riittävästi. Eräs
nuorista kommentoikin
palautekeskustelussa: ”Aiheet olivat kiinnostavia,
vaikka etukäteen ajattelin,
että jotkut voisivat olla
puisevia.”
3
1. Arvioikaa tulevaisuuskuvan perusteella,
mitä hyvää teemaan liittyy.
2. Mikä teemassa on turhaa tai ei kuulu
joukkoon? Miksi?
3. Mitä haluaisitte lisätä visioon?
3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää”
Kokeilu toteutettiin ohjattuina työpajoina kahdessa toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaryhmässä, toinen ammattioppilaitoksessa, toinen
lukiossa.
- Pienryhmät esittelevät arvionsa ja näkemyksensä muille osallistujille.
Ennakointiraportin teemat ovat varsin haasteellisia, minkä vuoksi niiden käsittely toisen
asteen opiskelijoiden kanssa oli mielestämme
perusteltu valinta verrattuna siihen, että työpajat
olisi toteutettu yläkouluissa. Työpajatyöskentely valittiin menetelmäksi, koska uskomme, että
henkilökohtainen vuorovaikutus ja keskusteleva
työskentelyote tuottavat nuorten kanssa esimerkiksi verkkopohjaisia menetelmiä oivaltavampia
ja syvällisempiä tuloksia.
Työpajat ohjasi kasvatustieteiden maisteri
Annakaisa Oksava. Molempien pajojen alussa
käytettiin aikaa ryhmän lämmittelyyn ja tutustumiseen. Tämän jälkeen aiheeseen orientoiduttiin
pohtimalla nuorten omaa tulevaisuutta ensin viiden vuoden päähän ja sen jälkeen vuonna 2030.
Omnian työpajassa opiskelijat valitsivat kaksi
mielenkiintoisinta teemaa jatkokäsittelyyn. Tikkurilassa jatkoon valittiin kolme teemaa. Jatkokäsittelyssä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä:
Omniassa perinteistä ryhmätyöskentelyä, Tikkurilassa nk. Learning cafe -menetelmää.
Yhteistyöoppilaitokset olivat Omnian ammattiopisto Espoossa ja Tikkurilan lukio Vantaalla.
Omniassa työpaja järjestettiin yksipäiväisenä
12.9.2013, Tikkurilan lukion IB-linjalla
kahden iltapäivän pajana 17. ja
19.9.2013.
Asiakkaan eli Tekesin kanssa käytyjen keskustelujen
perusteella työpajojen työskentelyä
fokusoitiin seuraavasti:
- Nuorille esitellään
tulevaisuusselonteon ennakointivaiheen verkkoraportin
pääkohdat perustuen kuuden teeman
tulevaisuusvisioon.
Visiot on esitelty
verkkoraportissa
seuraavin otsikoin:
- Hallinto mahdollisuutena
avoimuuteen
- Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoinnin kasvu
- Työmarkkinat toimivat globaalisti
- Flexitaloudessa globaalia ja lokaalia yritystoimintaa
- Arkista kestävää kehitystä – luontoa, elantoa, yhteistyötä
- Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen
hyvinvoinnin Suomi
4 ”Ajatuksia oikein lenteli”
Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian ammattioppilaitoksessa 12.9.2013
Työpajaan osallistui viisitoista 16–19-vuotiasta
nuorta neljältä perustutkintoalalta: vaatetusalan
artesaani, media-assistentti, kiinteistöpalvelut
sekä hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Osallistumalla työpajaan opiskelijat pystyivät suorittamaan yhteiskunta- ja työelämätietojen (YTT)
opintoja. Yhteyshenkilönä Omniassa toimi lehtori
Juha Vettenniemi.
- Nuoret saavat valita kahdesta kolmeen mielenkiintoisimmalta vaikuttavaa teemaa, joihin he
paneutuvat tarkemmin pienryhmissä.
- Pienryhmät pohtivat vastauksia seuraaviin
kysymyksiin:
4
Mikä teemassa on
turhaa? Miksi?
Yksi arktista kestävää
kehitystä käsitellyt
ryhmä epäili Lapin
mahdollisuuksia
nousta kestävän
kehityksen mallialueeksi alueen
ilmasto-olosuhteiden
ja etäisyyden vuoksi.
Toinen ryhmä kritisoi jatkuvaa uuden
rakentamista sekä
viheralueiden ja
puistojen sirpaloitumista ja häviämistä.
Rakennustyömaat
häiritsevät ihmisten
arjen sujuvuutta.
Globaaleista työmarkkinoista keskustellut ryhmä suhtautui kriittisesti ehdotuksiin
tuottavuuden lisäämisestä ja teknologian käyttöönotosta uusilla elämänalueilla. Jos tuottavuutta lisätään loputtomasti, elämällä ei ryhmän
jäsenten mielestä pian olisi mitään muuta arvoa
kuin raataminen. Hoitotyön ja lääkärin töiden
automatisointia arvosteltiin: ihmisten pitää hoitaa ihmisiä. Yleisesti pidettiin arveluttavana, että
tietokoneet yleistyvät alalla kuin alalla.
Mikä kiinnosti eniten?
Omnian nuoret valitsivat kiinnostavimmiksi tulevaisuusteemoiksi arktisen kestävän kehityksen
ja globaalit työmarkkinat.
Arktisen kestävän kehityksen osalta kiinnostavia
heidän mielestään olivat erityisesti
- Kaivosteollisuus ja logistiikka: uusia mahdollisuuksia Suomelle
- Helsinki-Tallinna-junatunneli Eurooppaan:
voisi olla hyödyllinen
- Maaperän rikkaudet, kuten malmivarat:
eivät karkaa minnekään
- Ilmastonmuutos helpottaa mineraalien
hyödyntämistä
- Venäjän ja muiden naapurimaiden tarjoamat yhteistyömahdollisuudet ja markkinat
- Kestävä teknologia kuulostaa järkevältä
Puuttuvia näkökulmia
Yksi arktista kestävää kehitystä käsitellyt ryhmä
nosti tässä yhteydessä esiin vaatimuksen erilaisten EU-tukipakettien lopettamisesta. Heidän
mielestään EU:sta pitäisi erottaa ne maat, jotka
eivät pärjää taloudellisesti tai muilla kriteereillä.
Ylipäätään EU:n jäsenyyskriteereitä pitäisi tarkistaa. Suomalaisten asiat pitää saada kuntoon
ennen kuin aletaan tukea muita maita ja niiden
kansalaisia.
Uhkakuvista nostettiin esiin vallan mahdollinen
siirtyminen kansainvälisille suuryrityksille ja se,
että rahaa kaivosteollisuuden kehittämiseen ei
löydy.
Toisessa arkista kestävää kehitystä pohtineessa
ryhmässä vaadittiin enemmän luonnon suojelua ja pidettiin liiallista rakentamista uhkana
luonnon kestokyvylle. Nuorille pitäisi olla tarjolla
enemmän virikkeitä: esimerkiksi liikunnan harrastaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa.
Globaaleja työmarkkinoita käsittelevä ryhmä
suhtautui kriittisesti yli 80-vuotiaiden työntekoon. Ryhmä piti kiinnostavina ja kannatettavina
erityisesti seuraavia tavoitteita:
Ryhmä halusi tuoda esiin myös näkemyksensä
siitä, että päihteiden käyttäjille ja alkoholisteille
tarkoitetut tukiasunnot pitää rakentaa syrjään
keskuksista. Niitä ei pidä sijoittaa lapsiperheiden
asuinalueille.
- Kaiken työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömyys. Mutta miten se saavutetaan: lopetetaanko tuet vai nostetaanko
palkkoja?
- Työ on entistä monimuotoisempaa ja monilla ihmisillä useita uria
- Taidealojen merkitys kasvaa
Globaaleja työmarkkinoita käsitellyt ryhmä
toivoi, että yhteiskunnassa kannustettaisiin
yrittäjyyteen ja omavaraisuuteen. Ryhmän mielestä olisi hienoa, jos osa-aikainen työskentely
5
Mikä oli parasta?
ja sivutoiminen yrittäjyys olisivat mahdollisia ja
taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Suomalaista osaamista pitäisi suosia. Yhteiskunnassa
olisi hyvä korostaa enemmän ekologisuutta ja
vähemmän kuluttajuutta.
Arktinen kestävä kehitys
Positiivista oli nuorten mielestä erityisesti se,
että hyödynnetään niitä resursseja, joita Suomella on: arvostetaan perinteisiä elinkeinoja, kuten
poronhoitoa, sekä luontoa. Pohjoisen kautta
mahdollisesti avautuvia kauppareittejä pidettiin
kiinnostavina, samoin uusia avauksia turismin
kehittämiseen: esimerkkinä mainittiin risteilyt
Jäämerellä. Hyviin naapurisuhteisiin kannattaa
panostaa, ja visiossa kuvattu yhteistyö Venäjän
ja Norjan kanssa on arvokasta. Helsinki-Tallinnajunatunneli sai kannatusta. Suomen kannattaa
investoida jäähän ja kylmään liittyvään osaamiseen. Nuorten mielestä pohjoisen opiskelupaikkoja on syytä hyödyntää.
Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan
lukiossa 17. ja 19.9.2013
Työpajaan osallistui 12 Tikkurilan lukion IB- eli
kansainvälisen linjan opiskelijaa. Opiskelijat
pystyvät hyödyntämään työpajaa osana CASopintojaan ( (Creativity, Action and Service). Yhteyshenkilönä toimi uskonnon ja historian lehtori
Ulla Lehtonen.
Teemaesittelyjen jälkeen nuoret äänestivät
jatkoon kimmoisaa yhteiskuntaa ja niukkuusinnovaatiota käsittelevät visiot. Arktinen, kestävä
kehitys ja hallinnon rooli kiinnostivat seuraavaksi
eniten, ja näistä kahdesta jatkoon valittiin arktinen, kestävä kehitys. Nuoret kiinnittivät huomiota muun muassa arktisen luonnon avaamiin
matkailumahdollisuuksiin ja uusin kulkureitteihin. Kimmoisasta yhteiskunnasta mieleen jäivät
erityisesti panostukset terveyden ylläpitoon ja
sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi
Visiossa kuvatut heikkoudet, mahdollisuudet,
vahvuudet ja uhat ovat nuorten mielestä selkeitä
ja realistisia. Niissä ei vain kuvata, mikä on vikana ja minkä olisi muututtava, vaan ehdotetaan
myös ratkaisuja ongelmille. Näkökulma ei ole
vain Suomen hyvinvoinnin parantamisessa, vaan
asioita tarkastellaan maailmanlaajuisesti.
Tikkurilan lukiossa ohjaaja hyödynsi suunniteltua haastavampaa työskentelytapaa. Ohjaaja
päätyi valintaansa työpajan ensimmäisen vaiheen jälkeen, koska ryhmä oli motivoitunut ja
työskenteli hyvin yhdessä. Ohjaajan valitseman
Learning cafe -menetelmän avulla osallistujilta
saatiin kerättyä näkemyksiä perusteellisemmin
kuin perinteisessä ryhmätyöskentelyssä.
Ympäristötietoisen ja vastuullisen kulutuksen
kasvu olisi myönteistä, ja nuoret kannattavat
julkisen ohjauksen luomia kannustimia: valtion
kannattaa tukea ympäristön kannalta edullisia
vaihtoehtoja. Vihreät ideat ja cleantech-mahdollisuudet pitäisi kaupallistaa ja kiinnostusta niitä
kohtaan lisätä.
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, ja kukin
ryhmä työskenteli vuorollaan tietyn ajan yhden
teeman parissa. Teemoihin perehdyttiin lukemalla ensin kunkin teeman
tulevaisuusvisio. Lukemiseen varattiin aikaa
kymmenisen minuuttia
teemaa kohden niin, että
jokainen ehti perehtyä
aiheeseen. Tämän jälkeen
ryhmä kirjasi ylös yhteisiä
näkemyksiä pohtien teemaan liittyviä positiivisia
ja kielteisiä visioita sekä
mahdollisesti puuttuvia
näkökulmia.
6
Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoinnin
kasvu
Yksi nuorten ryhmistä ihmetteli ilmastonmuutoksen näkemistä hyvänä asiana, vaikka ymmärtävätkin, että ilmastonmuutokseen pitää
varautua ja sopeutua ja että on hyödyksi miettiä
ennalta tapoja hyödyntää ilmastonmuutoksen
vaikutuksia.
Nuorten mielestä vision kuvaus on tasapuolista
ja huomioi sekä vahvuudet että uhat. Teksti oli
kiinnostava, jopa hauska. Kansainvälisyyspainotus miellytti, samoin se, että suomalaisten asenteet avautuisivat ja että töitä olisi sekä nuorille
että vanhoille ikäpolville. Nuorista myönteistä
olisi vapaaehtoistoiminnan lisääminen niin, että
esimerkiksi pitkäaikaissairaille löytyisi tukihenkilöitä ja -toimintaa.
Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi
Visiosta saa nuorten mielestä sen kuvan, että
ympäristötehtävät jäisivät vajaakuntoisten ja
syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hartioille.
Tämä vähättelee ympäristötehtävien merkitystä
ja luokittelee ihmisiä.
Nuoret pohtivat visiossa kuvattua ”ketteryyttä
muuttua ja herkkyyttä tarttua uusiin innovaatioihin” ja sen kääntöpuolta, ”pientä ja jähmeää”
Suomea, jossa sulkeutuminen näivettäisi kehityksen. Kumpi voittaa?
Osa nuorista suhtautui kriittisesti cleantechretoriikkaan: cleantechiin liittyvien kuvausten
yhteydessä käytetyt termit, kuten ”regulaatio” ja
”referenssit” vaikuttivat keinotekoisilta. Mitä tarkoittaa heikkouksissa mainittu ”ristiriita kovan
liiketoiminnan ja pehmeiden ratkaisujen välillä”?
Mikä on turhaa? Mitä poistaisitte?
Arktinen kestävä kehitys
Kimmoisa yhteiskunta
Nuoret pohtivat, mikä olisi lappilaisten reaktio,
jos pakolaiset ja kaikki uudet asukkaat muuttaisivat Lappiin. Vaikka nuoret pitävät ulkomaalaisten opiskelijoiden saapumista Suomeen hyvänä
asiana, yhden ryhmän jäseniä huolestutti oman
maan kansalaisten opiskelumahdollisuuksien
säilyminen. Toisen ryhmä jäsenet kommentoivat
heidän huoltaan ”ei kauhean avarakatseiseksi”.
Nuorten mielestä heikkouksiin on nostettu asioita, jotka eivät ole uusia: tällaisia ovat esimerkiksi
mielenterveysongelmat ja sokeus uusille riskeille.
Identiteettiin liittyvä pohdinta ei kaikilta osin
auennut nuorille.
Puuttuvia näkökulmia
Arktinen kestävä kehitys
Nuoret korostivat, että kielitaidon merkitys
kasvaa jatkuvasti. Hyvätasoiseen venäjän kielen opiskeluun pitää heidän mielestään tarjota
mahdollisuuksia. Valintamahdollisuus ruotsin ja
venäjän välillä lisäisi motivaatiota ja lopettaisi
väittelyt ”pakkoruotsista”. Nuoret näkivät tässä
myös mahdollisuuden edesauttaa Suomen ja Venäjän suhteita ja yhteistyötä. Nuorten mielestä
myös saamen kielen asemaa olisi parannettava
nykyiseen verrattuna.
Pohjois-Suomesta voitaisiin rakentaa nykyistä
haluttavampi asumiskohde uusien palvelujen,
kuten koulutuksen, kautta, jolloin Suomen väestö
levittäytyisi laajemmin eikä keskittyisi EteläSuomeen.
Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi
Nuoret toivoivat pohdintaa siitä, miten Suomi
voisi vaikuttaa globaalisti kuluttajavalintoihin ja
teollisuuden tekemiin päätöksiin. Heidän mielestään teeman yhteydessä olisi pitänyt käsitellä
lihantuotantoon ja maatalouteen liittyviä eettisiä
ja ympäristöongelmia. Hiilidioksidipäästöistä ei
puhuta eikä bensiininkäytölle esitetä vaihtoehtoja.
7
Yhteiskunta
- Suvaitsevainen
ja kansainvälinen
maa
- Luonnolle enemmän arvostusta
- Ei liian riippuvainen teknologiasta
- Median pitäisi
tukea nuorten
itsetunnon vahvistumista; nyt
media luo paineita nuorille
- Kehitetään sitä,
mitä on, ei rakenneta koko ajan
uutta
- Liikaa tavaraa,
liikaa betonia –
luovuus katoaa
Visiossa muistutetaan, että kaksi kolmasosaa
maailman väestöstä elää alle viidellä eurolla
päivässä. Joidenkin nuorten mielestä tässä yhteydessä olisi pitänyt tuoda esiin myös eräs keskeinen syy: länsimaat riistävät köyhempiä maita.
Nuoret olisivat toivoneet, että visioon olisi liitetty
myös näkemyksiä eettisen tuotannon ja viljelijöiden oikeuksien huomioimisesta. He haluavat
lisää sähköautoja ja panostuksia julkiseen liikenteeseen koko maassa.
Työ ja työelämä
- Enemmän kesätyöpaikkoja nuorille
- Lisää töitä
- Yrittäjät mahdollistavat töitä myös niille
nuorille, joilla ei ole koulutusta
Koti
- Kasvatuksen merkitys: arvot ja suvaitsevaisuus
- Uhkana väkivalta ja päihteet
Kimmoisa yhteiskunta
Asumiseen liittyviä näkökulmia ei käsitellä.
Nuoret olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä,
millä tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita muilta
mailta, esimerkiksi sellaisilta, joissa vaikuttaa
kollektiivisen huolenpidon kulttuuri. Jos ihmiset
huolehtisivat läheisistään enemmän, valtion ei
tarvitsisi.
Koulu
- Jokaisella nuorella oikeus opintotukeen
vanhempien varallisuudesta huolimatta
- Nykyistä monipuolisempia ja -muotoisempia koulutusmahdollisuuksia
- Koulussa pitäisi kannustaa omaan ajatteluun sen sijaan, että istutetaan valmiita
ajatuksia ja pyritään kasvattamaan yhteiskuntakelpoisia aikuisia
Työttömyydestä ja kodittomuudesta ei puhuta,
vaikka niille pitää löytyä ratkaisuja. Terveydenhoidossa pitää ensin etsiä syitä ja tähdätä elämäntapamuutoksiin sen sijaan, että lääkkeitä
määrätään ”purkkikaupalla”.
Elämäntavat ja harrastukset
- Matkustaminen avartaa
- Enemmän harrastusmahdollisuuksia
- Puistoihin virikkeitä ja tekemisen mahdol
lisuuksia
Miten Suomesta hyvä maa nuorille?
Molempien työpajojen lopuksi ohjaaja pyysi
nuoria pohtimaan, mitä Suomessa pitäisi alkaa
tapahtua heti, jotta maa olisi nuorille hyvä maa
asua ja elää vuonna 2030. Nuoret esittivät seuraavia näkökulmia ja ehdotuksia:
Muita näkökulmia
- Ihmisten asenteisiin muutos: nuorilta
odotetaan aikuismaista käytöstä, silti kohdellaan kuin ”kakaroita”
8
- Kiusaaminen pitää lopettaa ja syrjäytyneitä
nuoria auttaa
- Nykyhallituksen edustajien tilalle sellaisia,
joita nuorten asiat oikeasti kiinnostavat
Nuoret toivoivat raporttiin mukaan valokuvia ja
videoita: visuaalisuus auttaisi heidän mielestään
ihmisiä – ei vain nuoria – hahmottamaan asioita
paremmin kuin pelkkä teksti. Nuoret olivat sitä
mieltä, että ”ihmiset eivät riittävän hyvin ymmärrä, miten huonosti asiat ovat ja miten haastavista asioista on kysymys”. Visualisointi auttaisi
ymmärtämään.
5 ”Tarvitaan sosiaalista
kohtaamista”
Päivä vai kaksi puolta päivää?
Työpaja: kommunikointia ja suoria kontakteja
Omniassa työpaja kesti noin viisi tuntia lounastaukoineen. Tikkurilassa työskentely tapahtui
kahdessa iltapäiväpajassa niin, että yhteiskesto
oli samoin noin viisi tuntia. Kokopäiväpajassa
osallistujat saivat pohtia asioita yhtäjaksoisesti,
joten prosessi saattoi olla osallistujien kannalta
yhtenäisempi. Toisaalta koko päivän kestävä
paja oli fyysisesti ja henkisesti rankka ja aiheutti
osalle nuorista keskittymisvaikeuksia.
Valitsimme tässä projektissa työpajamuotoisen
työskentelyn erityisesti siitä syystä, että työpajat
tarjosivat mahdollisuuden suoriin kontakteihin nuorten kanssa ja antoivat tilaa ohjaajan ja
nuorten keskinäiselle kommunikoinnille. Uskomme, että nuorten lisäksi myös asiakas, tässä
tapauksessa, Tekes hyötyy siitä, että projektissa
on kuultu nuoria suoraan. Projekti avaa mahdollisuuksia myös jatkoyhteistyölle Omnian ammattiopiston ja Tikkurilan lukion kanssa.
Kaksi puolipäiväistä pajaa antavat ohjaajalle
mahdollisuuden tutustua ryhmään ensimmäisen
tapaamisen aikana ja tarpeen mukaan mukauttaa työpajamenetelmiä seuraavaa kertaa varten
– niin kuin tässä projektissa tapahtui. Kokopäiväisessäkin työskentelyssä muokkaaminen on
mahdollista, mutta reaktioaika huomattavasti
lyhyempi. Puolen päivän pajat ovat kevyempi
vaihtoehto sekä ohjaajalle että osallistujille: keskittymistä ei vaadita yhtä paljon ja aiheet jäävät
ensimmäisen tapaamisen jälkeen muhimaan ja
jalostumaan.
Onnistunut vaikuttamisen ja osallisuuden kokemus syntyy vasta, kun vaikuttamisen tulokset on
tehty näkyviksi. Siksi Tekesin kannattaa vastata
nuorten heittämään haasteeseen: nuoret haluavat tietoa siitä, missä heidän työpanoksensa
näkyy ja mihin heidän esittämänsä näkemykset
vaikuttavat.
Työpaja tukee haasteellisten teemojen
käsittelyä
Toiminnallinen tapa käsitellä tulevaisuusteemoja
oli nuorten mieleen. Nuoret kokivat oppineensa aiheesta työskentelyn aikana eli he olivat
myös vastaanottavaisena osapuolena, eivät vain
antajina. Jälleen kerran kävi hyvin ilmi, että kun
nuorille annetaan tilaa, heillä on paljon sanottavaa ja annettavaa.
Ennakointiraportin teemat ovat suhteellisen
haasteellisia. Työpajassa teemojen käsittelyä
pohjustettiin lämmittelyharjoituksilla ja yleisellä
tulevaisuusorientaatiolla. Nuoret olisivat tuskin
jaksaneet perehtyä samalla tavalla raporttiin, jos
se olisi pitänyt tehdä yksin tai ilman ohjausta.
Opiskelijaryhmiä olisi voinut olla enemmän laajemman ja monipuolisemman aineiston keräämiseksi. Samalla olisi päästy testaamaan useampia
työpajatyöskentelyn menetelmiä.
Työpajoja suunnitellessamme pohdimme, miten
hyvin ennakointiraportin visiot aukeavat nuorille,
koska kaikkia visioita ei olisi mahdollista käsitellä yhdessä ja yksityiskohtaisesti. Raportin kieli
on paikoitellen monimutkaista ja asiaa on paljon. Ohjaaja laati nuorille ”sananselityspaperin”
tulevaisuuskuvien omaksumista helpottamaan.
Paperissa avataan joitakin outoja termejä ja vierasperäisiä sanoja.
9
Noin viiden tunnin mittainen työpaja
on arviomme mukaan riittävä tällaisen
teeman käsittelylle, jos käsiteltävä kokonaisuus on selkeästi rajattu. Jos nuorten
näkemyksiä olisi haluttu kerätä koko
raportista ja kaikista sen osa-alueista, aikaa olisi pitänyt varata vähintään kaksi
kokonaista työpäivää.
Ryhmätyöt ja Learning cafe -menetelmä
Omnian ammattiopiston ja Tikkurilan
lukion ryhmät olivat dynamiikaltaan
erilaisia, mikä piti huomioida työskentelymenetelmien valinnassa. Ohjaajan
menetelmäpankin pitää olla riittävän
laaja ja monipuolinen, jotta hän voi vaihtaa menetelmiä tarkoituksenmukaisella
tavalla.
Omnian kokopäiväpajassa hyödynnettiin perinteistä ryhmätyömenetelmää,
mikä on osallistujille suhteellisen kevyt
ja vaivaton. Kukin ryhmä käsitteli vain
yhden teeman, ja kysymykset purettiin yksi
kerrallaan. Työpajan tuloksia analysoidessamme
pohdimme, että pajassa olisi kannattanut kokeilla myös jotakin toiminnallisempaa menetelmää:
se olisi palvellut erityisesti heitä, joilla oli keskittymisvaikeuksia.
Nuorten palaute
Omnian ammattiopiston nuorten ryhmä
- Hyvä päivä, muistutti, mitä asioita kannattaisi välillä miettiä – ilman tätä työpajaa en
olisi miettinyt.
- Mielenkiintoinen päivä, joka on antanut
paljon ajateltavaa.
- Olisi kiva tietää, onko tästä mitään hyötyä
ja vaikuttaako tämä mihinkään.
- Ajatuksia herättävä päivä: mukavia ihmisiä, kiva kuulla ja keskustella.
Tikkurilan lukiossa työskentely toteutettiin kahtena puolen päivän pajana. Menetelmä – Learning cafe – oli ryhmätyöskentelyä vaativampi,
koska jokainen ryhmä tutustui kolmeen eri visiokuvaukseen. Toisaalta menetelmä tuotti monipuolisempia näkemyksiä ja antoi nuorille enemmän uutta tietoa kuin ryhmätyöt, joissa jokainen
ryhmä perehtyi vain yhteen visioon. Learning
cafe –menetelmä tarjosi nuorille mahdollisuuden
keskinäiseen kommentointiin, koska he saivat
lukea toisten näkemyksiä omiaan pohtiessaan.
Nuorten mielestä oli helpompi lähestyä aihetta,
kun valmiina oli jo muutama ajatus, joihin tarttua.
Tikkurilan lukion nuorten ryhmä
Learning cafe –menetelmästä pidettiin paljon.
Työpaja yllätti nuoret positiivisella tavalla:
- Aiheet avautuivat ja niitä pystyi ymmärtämään.
- Aiheet olivat kiinnostavia, vaikka etukäteen ajattelin, että jotkut voisivat olla puisevia. Tekstit olivat mielenkiintoisia.
- Yllätti, miten paljon opin. Mielenkiintoisempia teemoja ja kysymyksiä kuin olin
ajatellut.
- Visiot oli yllättävän helppo ymmärtää: näki,
että asioita oli pohdittu.
- Valistava työpaja: ryhmä toimi ja ilmapiiri
oli hyvä.
- Käsittelytapa oli hyvä tämäntapaisten teemojen äärellä.
- Yllätyin, ettei ollut tylsää.
Omniassa oli neljän eri perustutkinnon opiskelijoita, joten kaikki ryhmän jäsenet eivät tunteneet toisiaan ennestään. Tikkurilassa sen sijaan
opiskelijat olivat keskenään tuttuja. Osittain
tästä syystä ryhmäytyminen tapahtui Tikkurilan
ryhmässä helposti, ja tulevaisuustyöskentelyyn
päästiin nopeammin kuin Omniassa.
Lämmittelyyn ja ryhmäytymiseen varattu aika
osoittautui pajoissa riittäväksi: ohjaaja sai tunnustella ryhmän ominaisuuksia ja testata, minkä
tyyppisistä menetelmistä ryhmä innostuu.
10
Työpajatyöskentelyn aikana osa nuorista esitti
kritiikkiä visiokuvausten tyyliä kohtaan. Jotkut
sanavalinnat vaikuttivat oudoilta, jopa ”kikkailulta”, ja ilmaisut olivat monimutkaisia. Ohjaajan
valmistama ”suomennos” eli vaikeimpia termejä
avaava paperi tuki osaltaan työskentelyä.
6 ”Näitä voisi olla jatkossa
enemmän”
Työpajatyöskentely soveltuu haasteellisten,
moniulotteisten teemojen käsittelyyn ja purkamiseen hyvin, jos aihe rajataan selkeästi. Toiminnallisuus tukee nuorten kanssa työskentelyä.
Tässä projektissa oli mahdollisuus testata menetelmiä vain kahden ryhmän kanssa; jos resursseja ja aikaa olisi ollut enemmän, tuloksetkin
olisivat todennäköisesti monipuolisempia.
Työpajat pitää suunnitella ja pohjustaa hyvin,
mikä vaatii aikaa. Toisaalta aikaa ja taloudellista
panostusta vaatisivat myös esimerkiksi verkkopohjaiset menetelmät ja laajat foorumit. Henkilökohtaiseen kohtaamiseen perustuva työskentely
vaikutti ainakin tässä projektissa motivoivan ja
miellyttävän nuoria.
Tulevia kuulemisia varten kannattaa pohtia seuraavia mahdollisuuksia:
- Luodaan pysyvä nuorten pooli tai verkosto, jotta työpajojen käytännön organisointi tapahtuisi
nopeasti. Verkosto rakentuisi opettajakontakteihin ja jonkinlaiseen kevyeen yhteistyösopimukseen oppilaitosten kanssa. Miltä kuulostaisivat
Tekesin kummikoulut?
- Verkkofoorumi tai muu vastaava laajan joukon
näkemyksiä kartoittava menetelmä voisi joissakin projekteissa toimia työpajojen täydentäjänä
joko niin, että työpajoissa kerätyt näkemykset
alistetaan foorumille tai foorumin löydöt työpajoille.
- Nuoret otetaan mukaan työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen.
- Jos kyseessä on esimerkiksi jonkin hankkeen
arviointi, nuorille voisi antaa erilaisia datankeruutehtäviä, kuten valo- ja videokuvausta, haastattelujen tekemistä tai dokumentointia kuvataiteen keinoin.
11
Liite 1: Osallistujat ja yhteysopettajat
Omnian ammattiopisto, yhteysopettajana
lehtori Juha Vettenniemi
Tikkurilan lukio, yhteysopettajana
lehtori Ulla Lehtonen
Osallistujat:
Ahmed Farhan
Amir Garban
Annika Strandberg
Anssi Muhonen
Elisa Karvonen
Henri Lehtinen
Isa Salminen
Janica Järvinen
Johanna Manner
Jontte Paananen
Karoliina Myöhänen
Magdalena Stenius
Minea Kuosmanen
Riikka Satomaa
Samuli Ekman
Osallistujat:
Ada Holm
Antti Nieminen
Erkki Mahrberg
Hanna Kolehmainen
Hanna Vaaja
Henrietta Sykäri
Imran Qureshi
Julia Saari
Kati Vinnikainen
Linus Saviranta
Pinja Venäläinen
Veronica Lee
12