Yhteenveto: Minna Kesti ja HeliVäätäjä Hormonien vaikutus koiran käyttäytymiseen - luentoyhteenveto 2/2 J LUENTO: TUULIA BURGHERR, AMIEDU 27.8.2012 "Sukupuolihormonit nostavat todennäköisyyden lisääntymiselle. Sekä fysiologia että käytös vaikuttavat lisääntymiseen: esimerkiksi nartun astutusajankohta voi olla hormonaalisesti kunnossa, mutta narftu ei annakaan astua. Mikäli nartun käytös ei muutu, ei lisääntyminenkään onnistu. Uroskaan ei välttämättä ole kiinnostunut naftusta.1 ELLTuulia Burgherr havainnollisti sukupuolihormonien ja käyttäytymisen suhdetta toisiinsa. Burgherr luennoi hormonien vaikutuksesta koirien käyttäytymiseen Amiedussa elokuun lopu lla 201 2 pidetyssä sem inaarissa. Tämä toinen osio luentoyhteenvedosta käsittelee sukupuolihormoneja ja käyttäytymistä. Ensimmäinen osio luentoyhteenvedosta käsitteli hormoneita yleisesti ja hormoneihin liittyviä sairauksia, sekä stressiä. Sukupuolihormoneista ja pentujen kehityksestä tuillaja uroksilla on siten eroa aivorakenteessa jo ennen syntymää. Kromosomit määräävät tuleeko yksilös- Pennun keskushermoston kehitykseen voi vaikuttaa nartun tiineyden aikana kokema stressi. Sen vuoksi turhaa.ja akuuttia voimakasta stressiä yritetään välttää raskausaikana.. Kohdunsisäiseen maskulinisoitumiseen vaikuttaa kohdunsisäinen testos(eroni. Se vaikuttaa myös nalttLrpentuihin, jotka ovat kohdussa. Urosten määrä pentueessa voi vaikuttaa nartt!rjen kehitykseen testosteronihl'ökkli1 ksel- tä narttu (XX) vai uros (XY). Klomosomit määrittelevät sukupuolirauhaset, eli kehittyykö yksilölle munasarjat vai kivekset. Naaraspuolisella sikiöllä ei ole testosteronia, joten se kehittyy nartuksi. Urospuolisella sikiöllä tapahtuu testoste- ronin vaikutuksesta kehittyminen urokAivot ovat herkät testosteronin vaikutukselle hiukan ennen syntymää. Narseksi. 's-* 51 li:' ..; [iä 5: :::._::Y.jF nejakavat istukan kautta veren\'1rkäli kohdussa on yksi narttu kiertoa. ja kolme urosta niin nartunkin verenkiertt-ron tulee testosteronia. Tämä voi vaikuttaa sirhen nriten narttu myöhemmin käyttrirtrr. eli se voi olla urosmaisempi käyt1ii. koska ttir trhrisessuän. Murrosiässä tapahtuu käyttäytym isen erilaistuminen Enner.i mLrrrosikää sukupuolirauhaset !r\.rt mclko toimettomat. Erot narttuien ja urosten välillä alkavat näk17ä nrurrosiässä. Virtsaamisasennot niikyr'ät kuitenkin jo tätä ennen. Uros seisoo sLlorassa no- jaaja narttu kyykistll. Nlurrosirissri alkal käyttäytymisen dimorfismi eli kiilttiiltrminen r.t.ruuttuu erilaiseksi. Ei tiedetii tarkasti rnikri lilukrLi:ec nr.ruttLlnri.ell ilr .iten r-nurrosilin. nrutti rrletetr,ln. r't t.r n.rrt uil l.l vksi laukaisera teki.i.i .n Lrir.. \.:::i.1.: tLrlee .,. ^-,., :: . : :.,.-, ::: - r- joka alk,r,t t,.r::,,,, C:-.RH :,, .,,:kuttaen ai\'tr1is.i k rr'r-::;-:--. .-\ : . l.::.r i ilen etulohkt-r tuotl.r,r FSH-'., LH-horm..neisessa. ta. joiden t.rStr :rr..:r'i tii urtrk:c1llr. :3l:i nlirtulla et\.r::,::,,r horm(rnil varkut- tavat mun.ls.irjoihin. t!rtka alkavat tuot1r" s51;1.geeni:i ja pr(rgesteronia. Uroksilla putrlest.ran kirekset alkavat tuottaa test tr s t e rtr n i a. j a s i i t t i ci t tr I kavat kehi ttyä. Kii\ tiai\ t\ misen erilaistuessa nartuilla alkaa esiintyä vaeltamiskäyttäytymistii (karkailevat, lähtevät omille teilleen), ja pentujen hoivaamiskäyttäytymistä. Uroksilla puolestaan ilmenee jalan nostamista virtsatessa, aggressiivisuutta muita uroksia kohtaan, vaeltamiskäyttäytymistä, se- kä astumisliikkeitä. Uroksella esiintyvä aggressiivisuus, joka kohdistuu vain mui- ta ei-leikattuja uroksia kohtaan, johtuu todennäköisesti testosteronista. Lisäksi sekä uros että narttu n.rerkkailevat. Merkkaileminen johtuu osin hormoneista, osin se kana eI kuinka helposti ja voimakkaasti ktrira relgrri i trhtrnkin l.r rs1 kkeeseen. Urokset ja kastraatio K,r:ll,:.:it.r:>,:,.:!ikS3l r:.rktiirisuus rj3 t;illiiin en.irrrrrr.Li:'.r::.:.: r-.. Horttt.tltit,.itttil'.1., Testosteroni on tärkeä lisääntymisessä, se r"aikuttaa myös uroksen itseluottamukseen ia riskinottoon. Lisäksi reaktiir isLruden lirso nousee testosteronin mu- mutta on normaaliir kommunikointia. r'.: r":-.:l'. r ,:,{-{r3S:ll" lantti laitetaan, se tuottaa GnRH:ta, mi- kä lisää FSH/LH tasoa ja siten testosteronin tuotanto ensin nousee, kunnes järjes- telmä romahtaa. Mikäli uroksella on pelkoon liittyviä onselmia (pelkoaggressiota, arkuutta ja se on oppinut. että aggressiivinen käy- tiis ttrimii). kastraatiota ei kannata tehlrts- i:lile i.i) tiikselle .,r:r3r- .r :a-:\l:o .irsrkkeisiin ..n lierentpi .: ;r hr tir'stoisempi. Relktiir isuus ei kui- riri. krrskrr puolustautuminen voijopa pahentua. Krriran itseluottamus laskee testostL'r(rnitason alentuessa ja koirasta voi tulla entistri pelokkaampi. Syyt leikkaa- tenkaan prristu kLrkr)naan. Testostertrniin m1ös kemiallisella kastraatiolla ja siten m)'ös testata kastroinnin vaikutusta. Kemiallisessa kastraatiossa koiralle laitetaan ruiskulla ihon alle niskaan implantti, joka on mikrosirun kokoinen. Tässä toimenpiteessä ei tarvita nukutusta. Implantti sisältää GnRH:ta, jota hypotalamuskin tuottaa. Vaikutus riittää puoleksi vuodeksi eli kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Tilanne palautuu ennalleen. kun implantti poistetaan. Jos on vaikea arvioida miten kastraatio vaikuttaa urokseen ja sen käyttäytymiseen, niin sitä voidaan testata helposti kemiallisella kastraatiolla. Kokeilussa on omistajan kuitenkin huomioitava voimassa olevat antidoping-säännöt. Kastroinnin vaikutusta ei voida aina ennustaa. Pe- miselle tai leikkairmatta jiittämiselle on ttimiin takia harkittara tarkkaan: Onko koira itsevarmir. arka ja miksi koira rähjää remmissä - jos koira on vain turhautunut ja sillä siksi esiintll aggressiivista riaatteessa kynnys aggressiiviselle käytökselle laskee, mutta ensimmäiset kaksi viikkoa tilanne voi jopa pahentua. Kun imp- vat testosteronist0. rtri raikuttaa käytöstä, kastraatio on ok, mutta jos koira on pelokas, kastraatiota on syytä har- kita tarkkaan. Ongelmakäytöksiä, tai ongelmaksi koettuja käytöksiä, jotka johtavat leikkaamiseen ovat esimerkiksi merkkaaminen sisätiloissa, aggressio muita uroksia kohtaan, karkailu ja astumisliikkeet. Käytösongelmat ovat yleisin syy kastraatioon. Lääketieteellisiä syitä ovat eturauhasen liikakasvu ja eturauhaskasvaimet. Lisääntymisen ehkäiseminen on kolmanneksi yleisin syy kastraatioon. Kastraatio auttaa vain niihin ongelmiin, jotka johtuKastraation vaikutus astumisliikkeisiin on vähäistä ja siksi kastraatio ei ole ensi- :'I r-.t:-:::-: Iå r_ B -å i:i 1 sijainen hoito tähän kä1'tökseen. Toisten urosten astuminen r'ähenee 1li puolella, mutta narttujen ja ihmisten kohdalla kastraatior.r laikutus astumiskä1tökseen on vähäistä. Nallen polkemisessa puolestaan on k,vse jostain muusta kuin yliseksuaalisuudesta (esimerkiksi muusta syystä johtuva stlessi t. Mikäli uros juoksee narttujen pe- rässä. kastraatiosta on selkeästi hyötyä. Se ei kuitenkaan tehoa siihen, että koira ei karkaisi pihalta muuten. Aggressiivisuus muita uroksia kohtaan vähenee yli puolella, mutta on myös riski. että se pahenee. Kastraation vaikutus aggressiivisuuteen narttuja, perhettä tai vieraita kohtaan on olematon. Ulkona ilmenevään aggressioon leikkaus vaikuttaa noin puolella koirista. Mutta mahdollisuus aggressiivisuuden pahenemisesta on myös olemassa. Aggressioon, joka ilmenee sisätiloissa, vaikutusta ei juuri ole. Sisätiloissa merkkailua leikkaus helpottaa, mutta ulkona merkkailua ei. Pitää muistaa, että koirat myös kommunikoivat toistensa kanssa merkkailemalla. Narttujen hormonitasojen vaihtelut Urosten lisäksi myös nartuilla hypotalamus tuottaa GnRH:ta. Lisäksi nartuilla aivolisäke tuottaa FSH:ta ja LH:ta, jotka vaikuttavat munasarjoihin. Munasarjat tuottavat mm. estrogeeniä ja progesteronia sekä jonkun verran testosteronia. Prolaktiini vaikuttaa moniin paikkoihin, kuten aivoihin. mutta paremmin se tunnetaan maitorauhaseen liittyvästä vaikutuksesta, liittyen maidon tuotantoon. Noin kuukautta ennen juoksua FSHhormoni nousee. Yleensä omistaja huomaa nartun käytöksen muuttumisen mui:-- { r -a ti I ) I I F k !\ '.' j I 5 ta narttuja kohtaan aggressiiviseksi ja ylipäätään reaktiiviseksi, levottomaksi ja helposti ärtyväksi. Urokset ovat tärkeä resurssi. ja niistii täytyy taistella. Kun FSH laskee. alkaa estrogeenihormonin taso nousta. eikä koira edelleenkään ole hyvällä tuulella. r'aan levoton ja merkkaaminen lisääntr r. Kun estrogeerripitoisuus laskee. vuoroon tulee LH- hormoni. joka mahdollistaa vuodon alkamisen. Vaeltaminen lisääntyy tässä vaiheessa. Or.ulaation jälkeen progesteroni arvot uousevat. kun LH laskee. Narttu yleensä seisoo tässä vaiheessa urokselle, mutta se voi seisoa väärälläkin hetkellä. Mittaamalla progesteronin verestä voi tietää paremmin oikean astutushetken. 10 Gotden Rins Kr"ur progesteronitaso puolestaan laskee. prolaktiinin taso nousee. Progesteroni on siis koholla n. 2 kk riippumatta onko narttu tiineenä tai ei. Vaikka narttu ei ole tiineenä plolaktiinitaso nousee.iir on koholla n. I kk ja tällöin nartulta roi rrrr'ös tulla maitoa. Prolaktiinin noustessir narttu ei enää seiso urokselle. Kun ploeesteronitaso nousee. nart- tu ou raLrh.rlliir::: Prolaktiinin noustessa koira tulc.' .irrr-ir:iir isemmaksi, se hoivaa ju pLr,'1rr.r..., p.'ntu.irr. Enrren synnytystä on hctkr k.rn estrtrgeeni nousee, todennäkiirse:tr liittr en sr nnl"tykseen valmentautLlnrl:.en. Trinrrin huomaa siitä, että urok- :!'r o\ at r htrikkiii kiinnostuneita synnyttärristi.i nartusta. Oksitosiinihormoni puolestaan thdistetäiin synnytykseen, supis- tuksiin, maidon tuotantoon. ystävälliseen Nartun sterilointi ja hormonit sosiaaliseen käyttäyttmiseen ja emon ja pentujen sosiaaliseen sidokseen. Oksito- Sterilointi pitäisi suunnitella tarkkaan ottaen huomioon hormonituotanto. Nyrkkisääntö on. ertä narttu leikataan viinreistiiiin kuukautta ennen juoksu a ja aikaisintaan ktrlnte kuukautta juoksun jäl- siini antaa turvallisen vaikutuksen ja raikuttaa positiivisesti suhteisiin mrrls rhmisten ja koirien riilillii. Eriirin rurkimustuloksen nrukrun pli11,r.lipi1;1.,' rirt:u:sa nousi 11 hmällä. jtrkir .rli r ierrr.inr r aikaa koiran kanssa. ja naisilla nousu oli sLrurempi kuin miehillä. Toisilla nartuilla raleraskaus tulee kun progesterrrni trn lielä koholla ja toisilla mr'öhemntin. kun prolaktiini nousee. pro- keen. Kun lurrksu rrn alkanut. niin niieluitir'r r.JrrlitrJn. ettJ hOrnt(rnitJ\\)t o\Al tulleet alas. Leikkaus rulee suunnitella ajoitukseltaan siren. eriä krriralle ei aiheuteta laleraskautta. eikä sen "täämisrä päälle" koholla oleiien hormonirasojen (pro-eesteroni tai prolaktiini) takia. Leikkaus on m1,ös paljon helpompi. jos koiralla ei ole juoksua. Juoksun aikana on laktiinin mittaus loi osoittaa valeraskauden. mutta on mr'ös narttuja. jotka tuottavat maitoa vaikka prolaktiini ei ole ko- enemmän verenvuotoa, jolloin riskit ovat holla. Tämä tapahtuma on todennäköisesti monimutkaisempi kuin ymmärräm- isompia. Jos koiralla on välitöntä leikkausta vaativa kohtutulehdus, leikkaus on me. Koholla olevan prolaktiinin mahdollistama imetys on todennäköisesti jäänne muinaishistoriasta, jolloin laumassa yhdellä ollessa pennut muut pystyvät myös osallistumaan hoitoon. Sen takia meillä on koiria, jotka tuottavat maitoa vaikka eivät odota pentuja. tehtävä ajankohdasta riippumatta. Mikäli koiralle tulee valeraskaus leikkauksen ajoituksesta johtuen, on se lääkittävä. Normaali valeraskaus menee leikkaamattomalla nartulla itsestään ohi. Nartuilla juoksut ovat noin kuuden kuukauden r'älein. tosin yksilöllisiä eroja löytyyr Pro_uesteroni on koholla kaksi kuukautta juoksun jälkeen eli raskauden aikana. Prosesteroni on koholla myös vaikka narttu ei olisi tiineenä. Valeraskaus ilmeneekin koirilla horn.ronitoiminnan jäädessä koholle. \'aleraskaus ilmenee 6-8 viikkoa kiiman jälkeen. Valeraskauden oireita ovat: pesän teko. srömättömyys, narttu puolustaa ja kantaa leluja, apaattisuus, ja nisistä r'oi tulla niaitoa. Valeraskaudesta on eri asteita ja on rnahdollista, että ruokinnalla voisi olla vaikutusta valeraskauksiin. Joissakin tapauksissa nartulle voi myös tulla valeraskaus siitäkin huolimatta. että se olisi sreriloitu. Mikäli leikkaus on suunnirehu oikealle ajankohdalle, valeraskaus r tri kuitenkin jäädä pois. Ei ole ntrrmaalia. jos nartulle tulee juoksu mrrnra kertaa vuodessa. Silloin voi krsee:sii trlla esimerkiksi jokin kysta Maitorauhaskasvaimen ennaltaehkäisyn kannalta on suositeltu steriloinnin tekemistä ennen ensimmäistä juoksua. Kolr an nta ltdo l li s t a a ggre ss i it' i suu t t ct p i t ä (i ho i- tao ennen sterilointileikkousto terapiassa. Haittapuolena leikkauksella voivat olla emätintulehdukset, virtsankarkailu, turkin muuttuminen ja painon nousu. Hyviä puolia on raportoitu eri sairauksien välttäminen: munasarjasairaus. kohtutulehdus, emätinkasvaimen ja maitorauhaskasvaimen riski pienenee. Steriloinnin vaikutuksesta käytökseen on kuitenkin vähän ja puutteellisia tutkimuksia. Viitteitä on siitä, että aggressiivisuus. reaktiivisuus ja pelko voivat lisääntyä, mutta tutkimustulokset eivät ole selkeitä ja 1'ksiselitteisiä. Uutta tutkimustietoa aikaisen steriloinnin ja kastroinnin vaikutuksesta terveyteen Steriloinnilla ja kastroinnilla on myös tai suuriktrkrrinen kvsta eli rakkula. Hormonit eirnt ole tasapainossa. Sekään ei vaikutuksia koiran terveyteen, käyttäytymiseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin aikaisen steriloinnin ja kastroinnin ole ntrrntaalia. ettri juoksut loppuvat. On vaikutusta kultaistennoutajien mr'ös trlenrassa ktrrria joilla on niin sanottu "hrliainen juerksu". jossa ei tule veris- teen nivelsairauksien (lonkkaniveldyspla- tä r'uotoa. \likrili trillaiselta koiralta mitataan hormoniprrr.risuudet. niin kaikki hormonitoiminta tapahtuu. mutta ulospäin ei vain näi ntiråän. tervey- sia, polven eturistisiteen repeämä) ja syöpien (lymfosarkooma, hemangiosarkoo- ma, mastsolukasvaimet) osalta (Torres et al.2013, HETI ry, 412013). Aineistona oli 759 l-8 vuotiasta kultaistanoutajaa. Sukupuolihormoneilla tiedetään olevan vai- kutusta kasvuun ja kehitykseen. Yhdysvalloissa suuri osa koirista steriloidaanja kastroidaan ennen vuoden ikää, poiketen suomalaisesta käytännöstä. Riski lonkkaniveldysplasiaan kaksinkertaistui alle vuoden iässä leikatuilla uroksilla verrattuna leikkaamattomiin tai yli vuoden iässä leikattuihin uroksiin. Leikkaamattomilla uroksilla ja nartuilla sekä vli vuoden iässä leikatuilla nartuilla ei havaittu eturistisiteen repeämiä. .\lle r uoden ikäisinä leikatuilla uroksilla eturistisiteen repeämän ilmeneminen oli 5 Ja nartuilla 8",i,. Aikaisin leikatuissa uroksissa ilmeni kolme kertaa enemmän llmtosarkoomaa kuin leikkaamattomissa uroksissa. \11iihään leikatuilla nartuilla ilmeni 10" ,, hemangiosarkoomaa (neljä kertaa enemmän kuin leikkaamattomilla ja alle vuoden iässä leikatuilla). Mastsolukasvaimia oli yli vuoden iässä leikatuista 6%:lla (leikkaamattomilla ei tar.attu). Kultainennoutajaurokset kannattai- si tulosten mukaan leikata vasta sukukypsyysiän saavuttamisen jälkeen yli vuo- den ikäisenä terveydellisistä syistä edellä mainittujen sairauksien osalta. Narttujen gsalta tulos ei ole yhtä selkeä suosituksen antamiseksi - eturistisiteen repeämän välttämiseksi yli vuoden iässä sterilointi on suositeltavampi vaihtoehto, mut- ta toisaalta yli vuoden iässä steriloiduilla oli enemmän hemangiosarkoomaa (pahalaatuinen verisuonikasvain) ja mastsolukasvaimia (yleisin koirien ihokasvain, toiseksi yleisin koirien pahalaatuisista kasvaimista, Yli-Rantala. S.2010). O Lähteet: Luentomaterilali Koiran kärrtäyryminen ja hormonit luennolta Wwweläinlääkäriin.fi,/ addisonin - tauti Pystykorva lehri 6/100-i Pohjanpystykorvan perinnöllisistä sairauksista Cushin_e tauti. Eva Einola Koponen Koira, kissaklinikka Koiran sukupuolielimet ja - elämä 03-884030, Ilkka Kvist HETI ry. Aikaisen sreriloinnin ja kastroinnin vaikutukset tervevteen kultaisillanoutajilla, 4/20 I 3. http:/Alu ri. koiranjalostus.fi/ uutiset20l3il39 Torres de la Riva G. Hart BL, Farver TB. Oberbauer AM. Messam LLM, et al. (2013) Neutering Dogs: Effects on Joint Disorders and Cancers in Golden Retrievers. PLoS ONE 8(2): e55937. doi: I 0. I 37 I /journal.pone.0055937, saatavilla: http://www.plosone.org/article/ info'\,3 Adot'%,2F 10. I 37 l%r2Fjournal. pone.0055937 Golden Ring 11