SFS 60002 kolmas painos - Sähkösuunnittelijat NSS ry

SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
1(62)
SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus
3
Johdanto
4
1 Soveltamisala
4
2 Velvoittavat viittaukset
5
02
Esipuhe
3 Määritelmät
3.2 Henkilöstö, organisaatio ja yhteydenpito
3.3 Työalueet
3.4 Työskentely
SF
S
3.5 Suojalaitteet
3.6 Nimellisjännitteet
4 Perusperiaatteet
4.1 Turvallinen toiminta
4.2 Henkilöstö
6
7
8
9
11
12
12
12
13
13
tu
4.4 Yhteydenpito (tiedonkulku)
s
4.3 Organisaatio
4.5 Työalue
60
3.1 Yleistä
6
14
14
15
4.7 Piirustukset ja asiakirjat
16
4.8 Kilvet
16
do
4.6 Työkalut, varusteet ja laitteet
Eh
4.9 Hätätoimenpiteet
5 Käyttöön liittyvät toimenpiteet
16
16
5.1 Yleistä
16
5.2 Käyttötoimenpiteet
16
5.3 Toiminnan tarkistukset
17
6 Työskentelykäytännöt
19
6.1 Yleistä
19
6.2 Työskentely jännitteettömänä
20
6.3 Jännitetyö
25
6.4 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
28
7 Kunnossapitokäytännöt
30
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
2(62)
7.1 Yleistä
30
7.2 Henkilöstö
30
7.3 Korjaustyö
30
7.4 Vaihtotyö
31
7.5 Kunnossapitotyön tilapäinen keskeytys
32
7.6 Kunnossapitotyön lopetus
32
Liite A (opastava) Ohjeita eri työskentelykäytännöissä sovellettavista etäisyyksistä
35
Yleistä
35
A.2
Jännitetyö
35
A.3
Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
35
02
A.1
Liite B (opastava) Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn
37
Esimerkki tehtävien jaosta
B.2
Esimerkki jännitetyön soveltamisesta
B.3
Ilmastolliset olosuhteet osana arvioitavia ympäristön olosuhteita
38
B.4
Palosuojelu – palon torjunta
39
B.5
Työalue, jossa on räjähdysvaara
B.6
Valokaarivaara
B.7
Hätätoimenpiteet
SF
S
Kirjallisuusluettelo
60
B.1
U.1 Yleistä
U.2 Kilvet ja ohjeet
tu
s
Liite U (kansallinen opastava) Sähköajoneuvoja koskevat vaatimukset
do
U.3 Henkilöstön koulutus
Liite V (kansallinen opastava) Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä
37
38
39
40
40
42
44
44
44
44
45
Eh
Liite X (kansallinen velvoittava) Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden organisointia koskevat vaatimukset 48
X.1 Yleiset vaatimukset
48
X.2 Sähkötöiden johtajan tehtävät
48
X.3 Sähkölaitteiston haltijan ja käytönjohtajan tehtävät
49
X.5 Sähköalan ammattihenkilö, itsenäisesti sähkötöitä tekevä tai valvova henkilö
49
X.7 Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja
50
X.8 Työntekijän tehtävät
50
X.9 Sähkötyön tekemistä koskeva opastus
51
X.10 Sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus
51
X.11 Ensiapukoulutus
52
Liite Y (kansallinen velvoittava) Jännitetyön tekeminen
53
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
3(62)
53
Y.2 Koulutus ja pätevyys (6.3.2)
54
Y.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen (6.3.3)
54
Y.4Jännitetyön ehdot (6.3.5)
54
Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet
54
Y.5 Työkalut, laitteet ja välineet (6.3.6)
55
Y.6 Työn organisointi (6.3.8)
56
Y.7 Pienoisjännitelaitteistot (6.3.9)
56
Y.8 Pienjännitelaitteistot (6.3.10)
56
Y.9 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille (6.3.11)
57
Liite Z (kansallinen velvoittava) Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
Z.1 Yleistä (6.4.1)
60
Z.2 Rakennustyö ja muu työ (6.4.4)
02
Y.1 Yleistä (6.3.1)
60
60
SF
S
Esipuhe
60
Tämän eurooppalaisen standardin (EN 50110-1: 2013) on valmistellut CENELECin työryhmä BTTF 62-3
”Operation of electrical installations”.
Seuraavia päivämääriä sovelletaan:
 uuden harmonisoidun standardin viimeinen julkaisupäivämäärä: (dop) 2014-02-11
 ristiriitaisten kansallisten standardien viimeinen kumoamispäivämäärä: (dow) 2016-02-11.
s
Tämä standardi korvaa standardin EN 50110-1:2004.
tu
Standardi EN 50110-1: 2013 sisältää seuraavat merkittävät tekniset muutokset verrattuna standardiin EN
50110-1: 2004:
 vastuuhenkilöitä ja vastuutasoja koskevien määritelmien kehittäminen
do
 hätätoimenpiteitä koskevan kohdan lisääminen
 vastuita koskevan esimerkin lisääminen liitteeseen B
 valokaarivaaroja koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B
Eh
 hätätoimenpiteitä koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B
 velvoittavien viittausten ja kirjallisuusluettelon päivittäminen.
On huomattava, että jotkin tämän asiakirjan yksityiskohdat saattavat olla patenttioikeuksin suojattuja.
CENELEC (ja/tai CEN) ei vastaa tällaisten patenttioikeuksien yksilöimisestä.
Kansallinen esipuhe
Tämä suomalainen standardi SFS 6002 sisältää eurooppalaisen standardin EN 50110-1 suomenkielisen
käännöksen ja Suomen kansalliset lisäykset, jotka perustuvat standardissa EN 50110-2 Suomessa
käytettäväksi määriteltyihin dokumentteihin.
Suomessa noudatettavat eurooppalaista standardia EN 50110-1 täydentävät kansalliset lisäykset on esitetty
tässä standardissa kussakin kohdassa merkittynä sivuviivauksella tai kansallisina liitteinä. Suomen kansalliset
lisäykset ovat kahden tyyppisiä: kansallisia lisävaatimuksia ja velvoittavia liitteitä, jotka ovat velvoittava osa
standardia ja opastavia tietoja ja opastavia liitteitä, jotka antavat lisätietoja standardin soveltamiseen.
Kansalliset lisävaatimukset ja velvoittavat liitteet ovat osa standardin varsinaista sisältöä, ja ne perustuvat
suomalaiseen lainsäädäntöön, tai niissä annetaan Suomessa noudatettavat vaatimukset sellaisissa standardin
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
4(62)
kohdissa, joissa EN 50110-1 jättää vaatimusten antamisen kansalliselle tasolle. Suomessa standardia EN
50110-1 voidaan soveltaa vain ottamalla huomioon sekä EN-standardin perusvaatimukset että tässä
standardissa esitetyt kansalliset vaatimukset. Jos vaatimukset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kansallisia
vaatimuksia.
Standardin opastavat tiedot ja opastavat liitteet antavat lisäohjeita standardin soveltamisesta suomalaiseen
käytäntöön, ja ne perustuvat pääasiassa Suomessa aikaisemmin noudatettuihin käytäntöihin. Opastavissa
osissa kerrotaan myös Suomessa käytössä olevista muista säädöksistä, joilla on merkitystä
sähkötyöturvallisuuden kannalta. Opastavat tiedot ja opastavat liitteet eivät ole osa standardin varsinaista
sisältöä, eikä niitä ole tarkoitettu käytettäväksi esim. arvioitaessa standardinmukaisuutta.
Standardin käytön helpottamiseksi julkaisussa SFS 6002 on esitetty sekä eurooppalaisen standardin
vaatimukset että kansalliset vaatimukset.
02
Sitovat määräykset sähkötyöturvallisuudesta on lainsäädännössä ja sen perusteella annetuissa säädöksissä.
Tämä standardi on säädösten mukainen vahvistettu standardi, jota noudattamalla katsotaan
turvallisuusvaatimusten täyttyvän.
60
Tässä esitetty suomenkielinen teksti standardista EN 50110-1 on käännös ja ristiriitatapauksissa pätee
englanninkielinen teksti.
Johdanto
Standardi EN 50110 sisältää kaksi osaa:
SF
S
Tämän standardin valmistelutyön perustana ovat olleet useat tämän standardin EN 50110-1 soveltamisalaa
käsittelevät kansalliset lait, standardit ja sisäiset säännöt.
 EN 50110-1 sisältää kaikissa CENELEC-maissa noudatettavat sähkölaitteistossa tai sen lähellä tehtävää
työtä koskevat minimivaatimukset ja joitakin turvallista työskentelyä käsitteleviä opastavia liitteitä.
 EN 50110-2 sisältää velvoittavia liitteitä (yhden kullekin maalle), joissa joko määritellään nykyisiä
turvallisuusvaatimuksia tai annetaan maakohtaisia täydennyksiä minimivaatimuksiin.
s
Tämän uskotaan edelleen olevan ratkaiseva askel Euroopassa noudatettavan sähkölaitteistojen käytön ja
sähkölaitteistoissa tai niiden lähellä työskentelyn turvallisuustason asteittaiselle lähentämiselle. Tässä
julkaisussa tunnustetaan tällä hetkellä voimassa olevat erilaiset kansalliset turvallisuusvaatimukset.
Tarkoituksena on ajan kuluessa määritellä yhtenäinen turvallisuustaso.
do
tu
Parhaillakaan säännöillä ja toimintatavoilla ei ole merkitystä, elleivät kaikki sähkölaitteistoissa tai niiden
läheisyydessä työskentelevät henkilöt ole perusteellisesti perehtyneet niihin ja kaikkiin lakisääteisiin
vaatimuksiin sekä noudata niitä ehdottomasti.
1 Soveltamisala
Eh
Tätä eurooppalaista standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn
sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Nämä sähkölaitteistot toimivat kaikilla jännitealueilla
pienoisjännitteistä suurjännitteisiin.
Suurjännitteillä tarkoitetaan jännitetasoja, joita nimitetään keski- ja suurjännitteiksi.
Nämä sähkölaitteistot on suunniteltu sähkön tuottamiseen, siirtämiseen, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön.
Sähkölaitteistot ovat joko pysyviä ja kiinteitä kuten rakennusten sähköasennukset tai tilapäisiä kuten
rakennustyömaiden sähköasennukset. Sähkölaitteistot voivat olla myös liikkuvia tai siirrettäviä joko
jännitteisinä tai jännitteettöminä ja varauksettomina. Esimerkkejä tällaisista ovat avolouhoksissa käytettävät
sähkökäyttöiset kaivinkoneet.
Tämä standardi asettaa vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja sähkölaitteistoissa tai niiden
läheisyydessä työskentelyyn. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa. Ne
koskevat kaikkea sähkötyötä sekä muuta sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuvaa työtä kuten rakennustöitä
lähellä ilmajohtoja tai maakaapeleita silloin, kun on sähköisen vaaran riski.
Tämä standardi ei koske maallikoita, jotka käyttävät sähkölaitteistoja ja laitteita, jotka täyttävät niitä koskevien
standardien vaatimukset, ja jotka on rakennettu ja asennettu maallikoiden käytettäväksi.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
5(62)
Tätä standardia ei ole erityisesti laadittu sovellettavaksi alla lueteltuihin kohteisiin. Jos ei ole olemassa muita
sääntöjä tai menettelyjä, tämän standardin menettelyjä voidaan soveltaa niihin.
 lentokoneet ja ilmatyynyalukset, jotka liikkuvat omalla voimallaan (näitä koskevat kansainväliset ilmailulait,
jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön)
 merellä omalla voimallaan tai ulkopuolisessa ohjauksessa kulkevat alukset (näitä koskevat kansainväliset
merilait, jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön)
 elektroniset televiestintä- ja tietojärjestelmät
 elektroniset instrumentointi-, säätö- ja automaatiojärjestelmät
 hiilikaivokset ja muut kaivokset
 kansainvälisen merilain alaiset meritekniset asennukset
 ajoneuvojen sähkölaitteet
02
 sähköratajärjestelmät
 kokeelliset sähköiset tutkimustyöt.
60
Kansallinen lisävaatimus
SF
S
Tätä standardia sovelletaan Suomessa myös edellä lueteltuihin kohteisiin. Laivoihin ja lentokoneisiin tätä
standardia sovelletaan silloin, kun niitä rakennetaan tai huolletaan ja sähkö syötetään normaalista
maasähköverkosta. Tätä standardia noudatetaan myös suomalaisilla laivoilla, ellei ole määrätty muuta
sähkötyöturvallisuuden takaavaa menettelyä. Tämän standardin soveltamisesta sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin
ja työkoneisiin annetaan lisätietoja liitteessä U.
Tätä standardia sovelletaan myös sähköllä toimiviin hisseihin. Lisäohjeita hissityöturvallisuudesta annetaan
standardissa SFS 5880 Hissityöturvallisuus.
2 Velvoittavat viittaukset
s
Seuraavassa esitetyt julkaisut ovat tarpeellisia tämän standardin soveltamisessa. Jos standardin yhteydessä
on esitetty vuosiluku, käytetään vain kyseistä päivättyä standardia. Jos viitattu standardi on päiväämätön,
käytetään asianomaisen julkaisun viimeistä painosta mahdollisine lisäyksineen.
tu
EN 50191, Erection and operation of electrical test equipment
EN 61219, Live working – Earthing or earthing and short-circuiting equipment using lances as short-circuiting
device – Lance earthing (IEC 61219)
do
EN 61230, Live working – Portable equipment for earthing or earthing and short-circuiting (IEC 61230)
EN 61243 (kaikki osat), Live working – Voltage detectors (IEC 61243, kaikki osat)
Eh
EN 61472, Live working - Minimum approach distances for a.c. systems in the voltage range 72,5 kV to
800 kV – A method of calculation (IEC 61472)
EN 62271-1, High-voltage switchgear and controlgear – Part 1: Common specifications (IEC 62271-1)
EN 62271-102, High-voltage switchgear and controlgear – Part 102: Alternating current disconnectors and
earthing switches (IEC 62271-102)
IEC 60050 (all parts), International Electrotechnical Vocabulary (available at www.electropedia.org).
Opastavia tietoja
Seuraavat standardit on julkaistu suomeksi:
SFS-EN 50191, Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö
SFS-EN 61230, Jännitetyöt. Siirrettävät työmaadoitusvälineet tai työmaadoitus- ja oikosulkuvälineet
Standardin kansallisissa lisävaatimuksissa ja opastavissa tiedoissa viitataan lisäksi seuraaviin standardeihin
SFS 3742
1985
Siirrettävät työmaadoitusvälineet. Pallotapit
SFS 5880
2013
Hissityöturvallisuus
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
SFS-EN ISO 11612
2009
6(62)
Suojavaatetus. Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus
EN 166
Henkilökohtainen silmiensuojaus. Vaatimukset
EN 60900
Live working - Hand tools for use up to 1 000 V a.c. and 1 500 V d.c.
EN 60903
Specification for gloves and mitts of insulating material for live working
EN 61482-1-2
Live working. Protective clothing against the thermal hazards of an electric
arc. Part 1: Test methods. Method 2: Determination of arc protection class
of material and clothing by using a constrained and directed arc (box test)
3 Määritelmät
Tässä standardissa käytettävät termit ja määritelmät on annettu IEC 60050-sarjan standardeissa ja
seuraavassa.
02
HUOM. IEC 60050 sarjan termit ja määritelmät on saatavilla verkosta osoitteessa www.electropedia.org. Katso myös
”Electropedia” tai ”Glossary” verkkosivulla www.iec.ch.
Opastavia tietoja
60
IEC 60050-sarjan sanastostandardit on julkaistu Suomessa tunnuksella SFS-IEC 60050.
3.1 Yleistä
SF
S
3.1.1
fi sähkölaitteisto
en electrical installation
Sähkölaitteista rakennettu kokonaisuus, jota käytetään sähköenergian tuottamiseen, siirtoon, muuttamiseen,
jakeluun ja käyttöön.
HUOM.
Termi käsittää myös energialähteet kuten paristot, kondensaattorit ja muut varastoidun sähköenergian lähteet.
s
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEC 651-01-05 muutettu]
tu
Opastavia tietoja
3.1.2
do
Säädösten mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista
ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. Käytännössä määritelmiä voidaan pitää toisiaan
vastaavina, koska standardien mukaan myös muut sähkölaitteistojen osat ovat sähkölaitteita.
fi toimenpide
Eh
en operation
Kaikki toiminnat työskentely mukaan luettuna, joilla sähkölaitteisto saatetaan toimimaan. Tällaisia ovat
kytkentä, ohjaus, valvonta ja kunnossapito. Tähän kuuluvat sekä sähkötyö että muu kuin sähkötyö.
HUOM. Nämä toiminnat sisältävät kytkennän, ohjauksen, sähkölaitteistojen valvonnan, tarkastuksen ja kunnossapidon. Nämä
toiminnat sisältävät sekä sähkötyön että muun kuin sähkötyön.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-05 muutettu]
3.1.3
fi riski
en risk
Yhdistelmä vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisista henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-31 muutettu]
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
7(62)
3.1.4
fi sähköinen vaaratekijä
en electrical hazard
Mahdollisen vahingoittumisen tai terveyteen kohdistuvan vahingon aiheuttaja, joka johtuu sähkölaitteistossa
olevasta sähköenergiasta.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-30 muutettu]
3.1.5
fi sähköinen vaara
en electrical danger
02
Sähköstä aiheutuva vahingoittumisen riski.
3.1.6
en electrical injury
60
fi sähköinen vamma
Kuolema tai henkilövahinko, joka aiheutuu sähköiskusta, sähköpalosta, valokaaresta tai sähkölaitteiston
käytöstä johtuvasta sähköenergian sytyttämästä tulipalosta tai räjähdyksestä.
SF
S
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-32 muutettu]
3.2 Henkilöstö, organisaatio ja yhteydenpito
3.2.1
fi sähkölaitteiston vastuuhenkilö
en person responsible for an electrical installation
tu
s
Nimetty henkilö, jolla on yleinen vastuu sähkölaitteistossa tehtävien toimenpiteiden turvallisuuden
varmistamisesta sääntöjen, organisaation tai puitteiden avulla.
HUOM. 1 Tämä henkilö voi olla omistaja, työnantaja tai valtuutettu henkilö.
do
HUOM. 2 Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille. Suurissa tai monimutkaisissa sähkölaitteistoissa tai verkoissa tehtävät voidaan jakaa laitteiston tai verkon osien mukaan (ks. 4.3).
HUOM. 3 Katso kuvan B.1 luokka a).
FI lisäys
Eh
Sähköturvallisuussäädösten mukaan sähkölaitteiston turvallisuudesta vastaa laitteiston haltija. Haltijan on
tietyissä tapauksissa nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja.
3.2.2
fi käytöstä vastaava henkilö
en nominated person in control of an electrical installation during work activities
Nimetty henkilö, joka vastaa sähkötyön aikana sähkölaitteistossa tehtävien toimenpiteiden turvallisuuden
varmistamisesta.
HUOM. 1 Tämän henkilön pitää arvioida työn mahdolliset vaikutukset sähkölaitteistoon tai laitteiston niihin osiin, jotka ovat hänen
vastuullaan, ja sähkölaitteiston vaikutukset työtä tekeviin henkilöihin. Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille
henkilöille (ks. 4.3).
HUOM. 2 Katso kuvan B.1 luokka b).
3.2.3
fi työstä vastaava henkilö
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
8(62)
en nominated person in control of a work activity
Nimetty henkilö, joka vastaa toiminnallisesti työstä työkohteessa.
HUOM. 1 Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille henkilöille (ks. 4.3).
HUOM. 2 Katso kuvan B.1 luokka c).
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-36 muutettu]
FI lisäys
Eri henkilöiden tehtävät suomalaisen käytännön mukaan on määritelty tarkemmin liitteessä X.
3.2.4
fi (sähköalan) ammattihenkilö
02
en skilled person (electrically)
Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään
sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.
60
[lähde: IEC 60050-826: 2004, IEV 826-18-01 muutettu]
3.2.5
fi opastettu henkilö
SF
S
en instructed person
Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön
aiheuttamat vaarat.
[lähde: IEC 60050-826: 2004, IEV 826-18-02 muutettu]
3.2.6
fi maallikko
s
en ordinary person
tu
Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu henkilö.
[lähde: IEC 60050-826: 2004, IEV 826-18-03 muutettu]
do
FI Lisäys
Eh
Jos maallikko tekee säädöksissä määriteltyjä sähköalan töitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai
häiriötä, hänen pitää olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.
Tämän perehtymisen voi saavuttaa joko toisen henkilön opastamana tai perehtymällä itse asiaa koskeviin
ohjeisiin.
3.2.7
fi opastus ja ohjeistus
en notification
Sähkölaitteistossa työskentelyyn liittyvät suulliset tai kirjalliset ohjeet.
3.3 Työalueet
3.3.1
fi työalue
en work location
Työkohde (-kohteet) tai alue (alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
9(62)
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-08 muutettu]
3.3.2
fi jännitetyöalue
en live working zone
Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa tai tunkeuduttaessa eristystaso sähköiskun
välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä (ks. kuvat 1 ja 2).
HUOM.
Jännitetyöalueen ulkoraja ilmaistaan etäisyydellä DL (ks. kuvat 1 ja 2).
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-06 muutettu]
3.3.3
02
fi lähialue
en vicinity zone
HUOM.
Lähialueen ulkoraja ilmaistaan etäisyydellä DV (ks. kuvat 1 ja 2).
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-06 muutettu]
SF
S
3.4 Työskentely
60
Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta.
3.4.1
fi työ
en work activity
Sähkötyö tai muu työ, jossa on sähköisen vaaratekijän mahdollisuus.
s
3.4.2
en electrical work
tu
fi sähkötyö
do
Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen,
laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-12 muutettu]
Eh
3.4.3
fi muu kuin sähkötyö
en non-electrical work
Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva työ kuten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen, maalaaminen jne.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-13 muutettu]
3.4.4
fi jännitetyö
en live working
Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa, tai ulottuu jännitetyöalueelle joko
kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
HUOM. Pienjännitteellä työn tekijä tekee jännitetyötä koskettaessaan paljaita jännitteisiä osia. Suurjännitteellä työn tekijä ulottuu
jännitetyöalueelle riippumatta siitä, kosketetaanko paljaita jännitteisiä osia.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
10(62)
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-01 muutettu]
Opastavia tietoja
Lisäohjeita jännitetyön tekemiseen on annettu liitteessä Y.
3.4.5
fi työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
en working in the vicinity of live parts
Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei
kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle.
02
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-02 muutettu]
3.4.6
en isolate
60
fi erottaa
Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka
kestää odotettavissa olevat jännitteet laitteen tai piirin ja muiden piirien välillä.
SF
S
[lähde: IEC 60050-151: 2001, IEV 151-15-37 muutettu]
3.4.7
fi jännitteetön
en dead
Jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta.
3.4.8
en dead working
tu
fi työskentely jännitteettömänä
s
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-15 muutettu]
Eh
3.4.9
do
Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty kaikki tarpeelliset
toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi.
fi valtuutus
en authorisation
Muodollinen kirjallinen tai pysyväisohjeena annettu hyväksyntä.
3.4.10
fi työn aloituslupa
en permission to start work
Työalueella suoraan työn tekijöille annettu lupa aloittaa työ sen jälkeen, kun kaikki turvallisuustoimenpiteet on
tehty.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
11(62)
3.5 Suojalaitteet
3.5.1
fi suoja
en screen
Mikä tahansa eristetty tai eristämätön suojarakenne tai -väline, jota käytetään estämään pääsy sähköisen
vaaran aiheuttavaan laitteeseen tai sähkölaitteiston osaan.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-01-29 muutettu]
3.5.2
en barrier
Osa, joka suojaa suoralta koskettamiselta tavanomaisilta suunnilta.
60
[lähde: IEC 60050-826: 2004, IEV 826-03-13]
02
fi suojus
3.5.3
fi eristysaineinen suoja
SF
S
en insulating covering
Jäykkä tai taipuisa eristävästä materiaalista tehty peite, jota käytetään peittämään jännitteiset ja/tai
jännitteettömät osat ja/tai viereiset osat tahattoman kosketuksen ehkäisemiseksi.
3.5.4
fi kotelo; kotelointi
en enclosure
3.5.5
do
fi jännitteenkoetin
tu
s
Osa tai rakenne, joka suojaa laitetta tietyiltä ulkoisten tekijöiden vaikutuksilta ja suojaa vaarallisten osien
koskettamiselta kaikista suunnista.
en voltage detector
Eh
Siirrettävä laite, jota käytetään tunnistamaan luotettavasti käyttöjännitteen läsnäolo tai poissaolo, ja jota
käytetään varmistamaan asennuksen olevan valmiina työmaadoitettavaksi.
HUOM.
Nämä laitteet ovat normaalisti joko kapasitiivista tai resistiivistä tyyppiä.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-10-04]
3.5.6
fi siirrettävä työmaadoitusväline
en portable equipment for earthing and short-circuiting
Siirrettävä laite, joka kiinnitetään käsin eristävillä välineillä sähköjärjestelmän osiin maadoittamista ja
oikosulkemista varten.
HUOM. Tähän laitteeseen kuuluvat osat maadoittamiseen ja oikosulkemiseen ja yksi tai useampi eristävä osa, esim.
työmaadoitussauva.
[lähde: IEC 60050-651: 1999, IEV 651-14-01]
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
12(62)
Opastavia tietoja
Kosketussuojauksella tarkoitetaan tässä standardissa toimenpiteitä, jotka estävät henkilöitä koskettamasta
tai joutumasta kehon osien tai esineiden välityksellä vaarallisen lähelle jännitteisiä osia tai sellaisia osia, joissa
voi esiintyä vaarallinen jännite (ks. standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset). Pienjännitteellä
kosketussuojausta nimitetään SFS 6000-4-41 mukaan perussuojaukseksi.
02
Suojauksella tahattomalta koskettamiselta tarkoitetaan tässä standardissa toimenpiteitä, joilla estetään
tahaton vaarallisten jännitteisten osien koskettaminen tai joutuminen vaarallisen lähelle jännitteisiä osia tai
sellaisia osia, joissa voi esiintyä vaarallinen jännite, mutta tarkoituksellinen koskettaminen tai jännitteisen osan
lähelle joutuminen on mahdollista. Suojaamiseen voidaan käyttää kotelointia, joka ei täytä IPXXB tai IP2X
vaatimuksia tai esteitä kuten suojapuomeja. Käyttötoimenpiteinä käsiteltäville keskuksen sisällä oleville
käyttöelimille esim. ohjaus- ja kuittauskytkimillä voidaan tahattomalta koskettamiselta suojaukseen käyttää ns.
osittaista kosketussuojausta, jossa vaaralliset jännitteiset osat on suojattu sormien ulottumisalueella
(sivusuunnassa 100 mm ja syvyyssuunnassa 80 mm etäisyydellä käyttöelimestä). Osittainen kosketussuojaus
on tarkemmin määritelty jakokeskusten rakennetta käsittelevissä SFS-käsikirjoissa.
60
Paljaalla jännitteisellä osalla tarkoitetaan tässä standardissa johtavaa osaa, jossa on vaarallinen jännite ja
jota ei ole kosketussuojattu. Vaarallinen jännite tarkoittaa sellaista jännitettä, joka voi aiheuttaa vaarallisen
sähköiskun. Vaarallinen jännite voi olla paljaassa jännitteisessä osassa, mutta suurjännitteellä myös osassa,
jossa on pelkkä toiminnallinen eristys. Maadoitettu nollajohdin ja pienoisjännitteiset osat ovat jännitteisiä osia,
mutta niitä ei pidetä vaarallisesti jännitteisenä.
3.6 Nimellisjännitteet
SF
S
3.6.1
fi pienoisjännite
en extra-low voltage (ELV)
Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitettä tai 120 V
sykkeetöntä tasajännitettä.
HUOM.
Tämä sisältää SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät (ks. SFS 6000-4-41)
s
[lähde: IEC 60050-826: 2004, IEV 836-12-30]
fi pienjännite
en low voltage (LV)
tu
3.6.2
do
Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä.
Eh
[lähde: IEC 60050-151: 2001, IEV 836-12-30]
3.6.3
fi suurjännite
en high voltage (HV)
Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä.
4 Perusperiaatteet
4.1 Turvallinen toiminta
Ennen kuin sähkölaitteistossa tehdään käyttötoimenpiteitä tai töitä, on arvioitava sähköiset riskit. Tässä
arviossa määritellään, miten käyttötoimenpiteet tai työt tehdään, ja mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä
turvallisuuden varmistamiseksi.
Kansallinen lisävaatimus
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
13(62)
Suurjännitelaitteistojen kytkennöistä tehdään häiriötilanne- ja hätäkytkentöjä lukuun ottamatta aina kirjallinen
kytkentäohjelma, jonka tarkistaa tarvittaessa kytkentäohjelman laatijan lisäksi toinen asiantunteva henkilö.
4.2 Henkilöstö
Kansallinen lisävaatimus
Henkilöstön ja organisaation osalta on noudatettava ensisijaisesti Suomessa käytössä olevia vaatimuksia.
Näitä vaatimuksia on esitetty velvoittavassa liitteessä X ja siinä viitatuissa säädöksissä. Jos EN-standardin
vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia
vaatimuksia.
Henkilöiden, jotka osallistuvat työhön tai joihin työ voi vaikuttaa, turvallisuusvastuut määräytyvät kansallisen
lainsäädännön mukaan.
02
Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, on oltava opastettuja
työtä koskeviin säädöksiin, vaatimuksiin ja yrityksen ohjeisiin. Nämä ohjeet on kerrattava työn kuluessa, jos
työsuoritus on pitkäaikainen tai muuten vaativa. Henkilöiltä pitää vaatia näiden säädösten, vaatimusten ja
ohjeiden noudattamista.
60
Henkilöstön vaatteiden pitää olla kuhunkin työhön sopivia. Tämä voi sisältää vartalonmukaisen vaatetuksen tai
lisähenkilönsuojaimien käytön.
Ennen kuin työ aloitetaan ja työn aikana työstä vastaavan henkilön on varmistettava, että työssä noudatetaan
asiaankuuluvia säädöksiä, vaatimuksia ja ohjeita.
SF
S
Työstä vastaavan henkilön on opastettava kaikkia työhön osallistuvia henkilöitä myös niistä vaaroista, joita
henkilöt eivät voi välittömästi havaita.
Työtä, johon tarvitaan sähköisen vaaran tai vammojen välttämiseksi teknistä tietoa tai kokemusta, saa tehdä
vain henkilö, jolla on riittävästi tietoa ja kokemusta, tai työ on tehtävä tarvittavalla tavalla valvottuna.
Kansallisessa lainsäädännössä voi olla vaatimuksia henkilöiden iälle tai kelpoisuusehdoille.
Mikäli ammattitaitovaatimuksia ei kansallisesti ole määritelty, voidaan pätevyyden arvioinnissa käyttää
seuraavia perusteita:
s
 sähköalan perustiedot
 kokemus sähkötöistä
tu
 tiedot laitteistosta, jossa työskennellään ja käytännön kokemus tästä työstä
 käsitys sellaisista vaaratekijöistä, joita voi työn aikana ilmetä ja toimenpiteistä, joita pitää noudattaa
do
 kyky tunnistaa kaikissa tilanteissa, onko työn jatkaminen turvallista.
Eh
Työn vaativuus on arvioitava ennen työn aloittamista niin, että työhön valitaan sopivat ammattihenkilöt tai
opastetut henkilöt tai maallikot.
4.3 Organisaatio
4.3.1 Jokaisen sähkölaitteiston käytöstä on vastuussa sähkölaitteiston vastuuhenkilö.
Jos käytössä ei ole kansallisia säädöksiä, sovelletaan seuraavaa:
Sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi olla luonnollinen henkilö omasta organisaatiosta tai kolmannen osapuolen
organisaatiosta. Jos henkilö on muusta organisaatiosta, on suositeltavaa dokumentoida kirjallisesti nimitys,
henkilön vastuulle kuuluva laitteiston osa ja nimityksen aikajakso.
Sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi siirtää osan tehtävistään muille henkilöille. Suositellaan että tämä
dokumentoidaan.
Jos toimenpiteitä tehdään samaan aikaan useassa laitteistossa, kaikkien sähkölaitteiston käytöstä vastaavien
henkilöiden pitää valvoa omaa osaansa sähkölaitteistosta antamalla valtuutuksen työstä vastaavalle henkilölle.
Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö voi tarvittaessa siirtää osan tehtävistään muille henkilöille.
Sähkölaitteiston vastuuhenkilön, sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön
tehtävät voidaan yhdistää yhden henkilön tehtäväksi.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
14(62)
Jos kaksi tai useampia laitteistoja on yhteydessä toisiinsa, on tärkeää, että laitteiston vastuuhenkilöiden välillä
on sopimukset turvallisuuden varmistavasta yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta.
Pääsy paikkoihin, joissa maallikot voivat joutua alttiiksi sähköstä johtuville vaaroille, on oltava rajoitettu. Tilojen
lukinnasta ja valvonnan menettelyistä on vastuussa sähkölaitteiston vastuuhenkilö. Kansallisia vaatimuksia on
noudatettava.
Kustakin työsuorituksesta vastaa työstä vastaava henkilö. Jos työ on jaettu osa-alueisiin, voi olla tarpeen
nimetä henkilö, joka on vastuussa osa-alueen turvallisuudesta. Kokonaisuudesta vastaa yksi koordinoiva
henkilö.
Ennen kuin sähkölaitteistossa aloitetaan työskentely työstä vastaavan henkilön ja sähkölaitteiston käytöstä
vastaavan henkilön pitää sopia sekä työn tekemisen mahdollistavista sähköjärjestelmän järjestelyistä ja niiden
muutoksista että sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävästä työstä.
Silloin kun työn suoritus on vaativa, suunnittelu on tehtävä kirjallisesti.
a) silloin kun tehdään helposti hallittavia töitä,
60
b) tai kunnossapitotöissä, jotka tehdään noudattaen sovittuja menettelyjä.
02
4.3.2 Ammattihenkilö voi määritellä, miten työ voidaan tehdä turvallisesti helposti hallittavissa laitteistoissa tai
laitteiston osissa ja selkeästi ymmärrettävissä tai helposti hallittavissa olosuhteissa
FI Lisäys
Sähkötöiden johtaja määrittelee tilanteet, joissa ammattihenkilö voi suorittaa edellä mainitut tehtävät yksin.
SF
S
4.3.3 Työntekijän, joka turvallisuussyistä vastustaa ohjetta tai työn tekemistä, on voitava esittää
vastustuksensa välittömästi työstä vastaavalle henkilölle. Työstä vastaavan henkilön on tutkittava asiat ja
tarvittaessa neuvoteltava päätöksestä ylemmän esimiehen kanssa.
4.4 Yhteydenpito (tiedonkulku)
Yhteydenpitotavoiksi luetaan kaikki ne tavat, joilla tietoja siirretään tai vaihdetaan ihmisten välillä esim.
suullisesti (mukaan luettuna puhelin, radiopuhelin ja henkilöiden välinen viestintä), kirjallisesti (mukaan
luettuna esim. faksi tai sähköposti) ja visuaalisesti (mukaan luettuna näyttötaulut, varoitustaulut, valot jne.).
tu
s
Sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle on annettava ennen työn aloittamista tiedot sähkölaitteistoon
kohdistuvista töistä.
do
Kaiken sähkölaitteiston turvalliseen käyttöön liittyvän tiedonvälityksen pitää tapahtua täsmällisinä ilmoituksina.
Tällaisia tietoja ovat esim. verkon järjestelyt, kytkinlaitteiden tila (auki, kiinni, maadoitettu) ja turvalaitteiden
sijainti.
Jos tiedon välittämiseen on tarpeen käyttää muita välineitä, esimerkiksi radiosignaaleja, tietokoneita, valoja
jne., niitä saa käyttää vain kun on varmistettu, että tiedonsiirto on luotettava eikä voi syntyä väärinkäsityksiä
eikä anneta vääriä signaaleja.
Eh
Kaikista ilmoituksista pitää selvitä ilmoituksen antajan nimi ja tarvittaessa sijaintipaikka.
Jotta vältetään suullisessa tiedonvälityksessä esiintyvät virheet, pitää vastaanottajan toistaa tiedot takaisin
lähettäjälle, jonka pitää vahvistaa tietojen olevan oikein vastaanotettu ja ymmärretty.
Työtä ei saa aloittaa eikä sähkölaitteistoa tehdä jälleen jännitteiseksi työn päätyttyä pelkästään merkkien tai
ennalta sovitun kellonajan perusteella.
Jos työkohteessa olevat henkilöt puhuvat eri kieliä, on ymmärtämisen varmistamiseksi sovittava etukäteen
kieli, jota asianomaiset osapuolet ymmärtävät.
4.5 Työalue
Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävälle työlle
on oltava riittävä työskentelytila sekä kulkureitit ja valaistus. Tarvittaessa turvallinen pääsy työalueelle on
merkittävä selkeästi.
On ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään henkilöiden vammat, joita aiheuttavat työkohteessa
esiintyvät muut vaaratekijät, kuten mekaaniset laitteet, painejärjestelmät tai putoaminen.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
15(62)
Sähköisten kytkin- tai ohjauslaitteiden käyttöpaikoille tai niiden kulku- tai poistumisreiteille tai niiden lähelle ei
saa sijoittaa kulkua estäviä esineitä eikä palavia materiaaleja. Palavat materiaalit, joita varastoidaan
sähkölaitteiston vieressä tai lähellä on pidettävä etäällä kaikista syttymislähteistä.
Opastavia tietoja
Korjaus-, asennus- ja huoltotöiden turvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja sen
perusteella annetuissa muissa säädöksissä kuten esim. valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön
turvallisuudesta (205/2009).
4.6 Työkalut, varusteet ja laitteet
Työkalujen, varusteiden ja laitteiden on täytettävä soveltuvien eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten
standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on olemassa.
Esimerkkejä työkaluista, varusteista ja laitteista ovat:
02
- eristävät saappaat, käsineet ja suojakengät
- silmien tai kasvojen suojaimet
- sopivat suojavaatteet
- eristävät matot, työtasot ja telineet
- eristävät joustavat ja jäykät suojamateriaalit
- käyttö- ja ohjaussauvat
- lukot, varoituskilvet ja merkit
SF
S
- eristetyt ja eristävät työkalut
60
- päänsuojaimet
- jännitteen koettimet ja jännitteen ilmaisujärjestelmät
- kaapelien paikantamisvälineet
- työmaadoitusvälineet
- suojukset, liput, tuet.
tu
s
Työkaluja, varusteita ja laitteita pitää käyttää valmistajan tai toimittajan antamien ohjeiden ja/tai opastuksen
mukaan. Ohjeiden ja/tai opastuksen pitää olla sillä kielellä tai niillä kielillä, joita maassa käytetään.
do
Työkalujen, varusteiden ja laitteiden, jotka on tarkoitettu tekemään turvalliseksi sähkölaitteiston käyttö ja
työskentely sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, on oltava sopivia tähän käyttöön. Ne on pidettävä
käyttökunnossa ja niitä on käytettävä oikein.
HUOM. 1 "Pidettävä käyttökunnossa" tarkoittaa määrävälein tehtäviä silmämääräisiä tarkastuksia ja tarvittavia sähköisiä testejä.
Näihin kuuluvat myös korjauksen tai muutoksen jälkeen tehtävät työkalujen, varusteiden ja laitteiden sähköisen eheyden ja
mekaaniset ominaisuudet varmentavat tarkastukset ja testit.
Eh
HUOM. 2 Varusteet sisältävät henkilökohtaiset suojavälineet.
Kaikki erikoistyökalut, varusteet ja laitteet, joita tarvitaan sähkölaitteiston käytössä tai työssä
sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, on säilytettävä oikein.
Kansallinen lisävaatimus
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) edellyttää, että
työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista
erikseen säädetään, tai jos tällaisia säädöksiä ei ole, kyseisen päätöksen vaatimukset. Työväline on pidettävä
koko sen käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sitä koskevien vaatimusten mukaisena.
Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) edellyttää, että kaikki sähkötöissä käytettävät
henkilönsuojaimet, mukaan luettuna suojavaatetus ja niiden lisävarusteet ovat tyyppitarkastettuja. Suojaimet
on varustettava CE-merkillä ja muilla tarvittavilla merkinnöillä mm. merkinnällä vastaavasta käyttöjännitteestä.
Työnantajan on valittava tarvittavat suojaimet arvioimalla etukäteen työssä esiintyvät vaarat valtioneuvoston
päätöksen henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) mukaisesti. Esimerkiksi
työskentelyolosuhteissa, joissa lähellä olevien jännitteisten osien ja oikosulkuvirran takia valokaari voi
aiheuttaa vaatteiden syttymisen, on käytettävä henkilönsuojaimena tulelta ja kuumuudelta suojaavaa
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
16(62)
suojavaatetusta. Suojavaatetuksen pitää olla standardin SFS-EN ISO 11612 Suojavaatetus. Kuumuudelta ja
tulelta suojaava vaatetus tai standardin EN 61482-1-2 Live working. Protective clothing against the thermal
hazards of an electric arc. Part 1: Test methods. Method 2: Determination of arc protection class of material
and clothing by using a constrained and directed arc (box test) mukainen. Suojauksen parantamiseksi
suositellaan suojavaatteiden alla ihoa vasten käytettäväksi vaatetusta, joka ei ole helposti sulavaa synteettistä
materiaalia.
Suojaimissa tulee olla suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Suojaimien huolto ja kunnossapito sekä
tarvittavat testaukset on tehtävä suojaimen mukana tulevan käyttöohjeen mukaisesti. Käyttöohjeiden vastainen
käyttö ja huolto voi aiheuttaa suojaimien tehon heikkenemisen.
Jännitetöissä ja jännitteiseen osaan kohdistuvissa toimenpiteissä käytettävien työvälineiden vaatimukset ovat
kohdassa 6.3.6 ja liitteessä Y.
4.7 Piirustukset ja asiakirjat
02
Sähkölaitteistoista on oltava käytettävissä ajan tasalla olevat piirustukset ja asiakirjat.
4.8 Kilvet
60
Työn tai käytön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava tarvittaessa kilvillä. Kilpien pitää täyttää
eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on
olemassa.
Kansallinen lisävaatimus
SF
S
Kielto- ja varoituskilpien on oltava standardin SFS-EN ISO 7010 periaatteiden mukaisia. Esimerkkejä
sähkölaitteistojen käyttöön ja sähkölaitteistoissa tehtävään työhön liittyvistä kielto- ja varoituskilvistä on esitetty
liitteessä V.
4.9 Hätätoimenpiteet
s
Sähkölaitteistosta ja sähkötyön turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevan henkilön pitää kehittää ja ottaa
käyttöön sopivat hätätoimenpiteet sähkötapaturmien ja onnettomuuksien varalta. Joitain ohjeita on annettu
kohdassa B.7.
do
Opastavia tietoja
tu
Riittävällä määrällä henkilöitä, jotka työskentelevät sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä pitää olla
sopiva koulutus ja tiedot, jotta he osaavat antaa ensiapua sähköiskuissa ja/tai palovammojen hoidossa.
Suositellaan, että työpaikoilla on olosuhteisiin nähden sopivasti ensiapuohjeita ja -tauluja tai työntekijöille
annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita.
Yksityiskohtaiset vaatimukset ensiapukoulutuksesta on annettu liitteen X kohdassa X.3.
Eh
5 Käyttöön liittyvät toimenpiteet
5.1 Yleistä
Kohdissa 5.2 ja 5.3 määritellyissä toiminnoissa pitää tarvittaessa käyttää sopivia työkaluja ja varusteita, joilla
estetään henkilöihin kohdistuva sähköinen vaara. Näistä toiminnoista on sovittava sähkölaitteiston
vastuuhenkilön tai tarvittaessa käytöstä vastaavan henkilön kanssa. Sähkölaitteiston vastuuhenkilölle ja
tarvittaessa käytöstä vastaavalle henkilölle pitää tiedottaa, kun sovitut käyttötoimenpiteet on tehty.
5.2 Käyttötoimenpiteet
5.2.1 Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa.
Käyttötoimenpiteitä on kahdenlaisia:
 Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa sähkölaitteiston sähköistä tilaa, käyttää laitetta, kytkeä,
erottaa, käynnistää tai pysäyttää laite. Nämä toimenpiteet on tarkoitettu tehtäväksi ilman riskiä niin pitkälle
kuin mahdollista.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
17(62)
 Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten.
Käyttötoimenpiteet voidaan tehdä paikallisesti tai kauko-ohjauksella.
Kansallinen lisävaatimus
Maallikko voi ilman erillistä opastusta tehdä pienoisjännite ja pienjännitelaitteistoissa sellaiset
käyttötoimenpiteet, jotka voidaan tehdä laitteiston ollessa kosketussuojattu vähintään standardin SFS-EN
60529 mukaisen kotelointiluokan IPXXB (suojattu sormella koskettamiselta) tai IP2X (suojattu 12,5 mm
halkaisijaltaan olevan vieraan esineen sisään tunkeutumiselta) mukaisesti. Tällaisia käyttötoimenpiteitä ovat
mm. keskuksen erottaminen jännitteettömäksi pääkytkimellä, käyttökytkimen ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja
vikavirtasuojan palauttaminen toimintakuntoon sekä vikavirtasuojan testaus käyttäen testipainiketta.
Sulakkeiden ja lamppujen vaihtoa käsitellään kohdassa7.4.
02
Opastettu henkilö voi lisäksi tehdä käyttötoimenpiteitä pienjännitelaitteistossa esim. suojareleen palauttamisen
toimintakuntoon, jos lähellä olevat jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta esim. seuraavilla
tavoilla:
 jännitteiset osat kosketussuojataan sormien ulottumisalueella ja muiden kehonosien mahdollisella
kosketusalueella sivusuunnassa vähintään 100 mm etäisyydelle ja syvyyssuunnassa vähintään 80 mm
etäisyydelle, tai
 käyttämällä edellisten vaihtoehtojen yhdistelmää.
60
 jännitteinen osa sijoitetaan laitteeseen niin kapeaan syvennykseen, ettei osaa voi helposti koskettaa
tahattomasti, tai
SF
S
Ammattihenkilö saa tehdä käyttötoimenpiteitä myös rakenteissa, joissa käsittelykohteen lähellä olevia
jännitteisiä osia ei ole suojattu koskettamiselta, ks. liite X.
5.2.2 Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn jälkeen kohdan 6.2
mukaisesti saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt.
5.2.3 Laitteiston sähkönsyötön hätätilanteessa tapahtuvaa katkaisua varten on oltava kansallisten tai
paikallisten vaatimusten mukaiset laitteet.
5.2.4 Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen hätäkytkentöjä saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt.
Sopivat varotoimenpiteet riippuvat laitteiston rakenteesta ja käytetystä tekniikasta.
tu
HUOM.
s
5.2.5 Jos mitoitusjännitteeltään yli 1 kV laitteistossa maasulkua ei kytketä pois, on ryhdyttävä toimenpiteisiin
vikakohdan paikantamiseksi ja henkilöstön suojaamiseksi sopivalla tavalla.
do
5.3 Toiminnan tarkistukset
5.3.1 Mittaus
Eh
5.3.1.1 Tässä eurooppalaisessa standardissa mittaus on määritelty kaikiksi toimenpiteiksi, joilla mitataan
sähkölaitteistoihin liittyviä fysikaalisia suureita. Mittauksia saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut
henkilöt tai maallikot ammattihenkilön välittömästi ohjaamana ja valvomana.
5.3.1.2 Kun sähkölaitteistoissa tehdään mittauksia, pitää käyttää sopivia ja turvallisia mittalaitteita. Mittalaitteet
pitää tarkistaa ennen käyttöä ja tarvittaessa käytön jälkeen.
5.3.1.3 Jos on vaara koskettaa paljaita jännitteisiä osia, mittausta tekevien henkilöiden on käytettävä
henkilökohtaisia suojavälineitä sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin sähköiskun välttämiseksi ja oikosulkuvirran ja
valokaaren vaikutuksia vastaan.
5.3.1.4 Tarvittaessa mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn (6.2), jännitetyön (6.3) tai
jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn (6.4) sääntöjä.
5.3.2 Testaus
5.3.2.1 Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä,
mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esimerkiksi sähköisten suojaja turvapiirien toimiminen. Jos testaus sisältää mittauksia, ne pitää tehdä kohdan 5.3.1 mukaisesti. Testauksen
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
18(62)
tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä. Maallikot saavat tehdä testauksia vain
ammattihenkilön valvomana ja ohjaamana.
Kansallinen lisävaatimus
Maallikko saa tehdä vain sellaisia testauksia, joissa tehdään maallikoille sallittuja toimenpiteitä ks. 5.2.1.
Opastettu henkilö saa tehdä vastaavia testauksia kuin maallikko ja muita testauksia ammattihenkilön
valvomana. Lisäksi tähän työhön opastettu henkilö saa tehdä esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyviä
testauksia, joiden tekotapa on suunniteltu etukäteen.
5.3.2.2 Jännitteettömäksi tehdyn sähkölaitteiston testaus pitää tehdä noudattaen jännitteettömän laitteiston
sääntöjä. Jos on välttämätöntä avata tai poistaa työmaadoituslaitteita, on ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin,
joilla ehkäistään laitteiston tuleminen uudelleen jännitteiseksi mistään syötöstä ja ehkäistään henkilöstölle
aiheutuva sähköisku.
02
5.3.2.3 Kun testaus tehdään käyttäen normaalia sähkönsyöttöä, sovelletaan kohtien 6.1, 6.3 ja 6.4 soveltuvia
vaatimuksia.
5.3.2.4 Kun testaus tehdään käyttämällä erityistä ulkopuolista sähkönsyöttöä, on varmistettava, että
 laitteisto on erotettu kaikista normaaleista sähkönsyötöistä (ks. 6.2.1)
60
 laitteisto ei voi tulla uudelleen jännitteiseksi mistään muualta kuin erityisestä ulkopuolisesta sähkönsyötöstä
 testin aikana noudatetaan kaikkia varotoimia henkilöihin kohdistuvan sähköisen vaaran välttämiseksi
 erotuskohdissa on riittävät eristysominaisuudet, jotka kestävät samanaikaisesti testijännitteen ja
erotuskohdan toisella puolella olevan käyttöjännitteen.
SF
S
5.3.2.5 Vain erikoiskoulutettu ammattitaitoinen henkilökunta saa tehdä tiettyjä esimerkiksi
suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia. Tarvittaessa
pitää käyttää standardin SFS-EN 50191 ja tämän standardin luvun 6 mukaisia lisäsuojaustoimenpiteitä.
5.3.3 Tarkastus
tu
s
5.3.3.1 Tarkastuksen tarkoitus on varmistaa, että sähkölaitteisto on soveltuvissa standardeissa esitettyjen
turvallisuussääntöjen ja teknisten vaatimusten mukainen. Tarkastuksessa voidaan todeta myös laitteiston
normaali toiminta. Uudet sähkölaitteistot kuten myös olemassa olevien asennusten muutokset ja laajennukset
on tarkastettava ennen kuin ne otetaan käyttöön. Sähkölaitteistot pitää tarkastaa sopivin määrävälein.
Määrävälein tehtävien tarkastusten tarkoitus on löytää käyttöönoton jälkeen ilmaantuneet viat, jotka voivat
häiritä laitteiston käyttöä tai aiheuttaa vaaraa.
5.3.3.2 Tarkastus voi sisältää:
do
 silmämääräisen tarkastuksen
 mittauksen ja/tai testauksen kohtien 5.3.1 ja 5.3.2 vaatimusten mukaan.
Eh
5.3.3.3 Tarkastus pitää tehdä käyttäen vertailukohtana vaadittuja sähköpiirustuksia (ks. 4.7) ja määrittelyjä.
5.3.3.4 Jos vialliset osat aiheuttavat välittömän vaaran, ne pitää korjata viivytyksettä tai vialliset osat pitää
erottaa ja estää jännitteen uudelleenkytkentä.
5.3.3.5 Tarkastuksia saavat tehdä ammattihenkilöt, joilla on kokemusta vastaavien asennusten
tarkastamisesta. Tarkastuksissa pitää käyttää sopivia välineitä siten, että ehkäistään vaara ja samalla
tarvittaessa otetaan huomioon paljaista jännitteisistä osista johtuvat rajoitukset.
5.3.3.6 Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Tarvittavat korjaukset pitää tehdä ja tulokset kirjata kansallisten
tai paikallisten vaatimusten mukaisesti.
Opastavia tietoja
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) on
esitetty suomalaiset sähkölaitteistojen tarkastusta koskevat vaatimukset.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
19(62)
6 Työskentelykäytännöt
6.1 Yleistä
6.1.1 Yleiset vaatimukset
Ennen minkään työn aloittamista on tehtävä sopiva riskiarviointi ja työhön on sovellettava tarvittavia
suojaustoimenpiteitä (ks. myös 4.1).
Valtuutuksen työn tekemiseen voi antaa vain käytöstä vastaava henkilö. Valtuutuksen olemassaolo pitää
tarkistaa työn keskeytymisen jälkeen lukuun ottamatta lyhyitä taukoja, jolloin ei poistuta työalueelta.
02
Käytöstä vastaavan henkilön riittävien tietojen varmistamiseksi on tärkeää, että työstä vastaava henkilö kertoo
hänelle aiotun työn luonteen, tekopaikan ja seuraukset sähkölaitteistolle. Nämä tiedot on hyvä antaa erityisesti
vaativissa töissä kirjallisena.
Perusperiaatteiden mukaan joko sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tai työstä vastaavan henkilön on
varmistettava, että työtä tekeville henkilöille annetaan täsmälliset ja yksityiskohtaiset ohjeet ennen kuin työ
aloitetaan ja työn valmistuttua.
60
Kansallinen lisävaatimus
Ennen kuin sähköalan työ tai muu työ sähkölaitteiston läheisyydessä aloitetaan, on selvitettävä luotettavasti
sähkölaitteiston rakenne, arvioitava työhön liittyvät vaaratekijät ja ryhdyttävä sähkötyöturvallisuuden kannalta
tarvittaviin toimenpiteisiin.
SF
S
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja voi antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja
lopettamiseen helposti hallittavissa töissä, helposti hallittavissa laitteistoissa tehtävissä töissä tai sovittuja
menettelyjä noudattaen tehtävissä kunnossapitotöissä tai töissä, joissa laitteiston turvallinen tila on
havaittavissa esim. työmaadoituksien olemassaolosta, ks. kohdat 4.3.2, 6.2.5 ja liite X. Tällaisissa töissä
sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja voi määritellä toimintatavan esim. kirjallisella pysyväisohjeella.
Jännitetöissä noudatetaan kuitenkin liitteen Y mukaisia menettelyjä.
s
Työmenetelmät jaetaan kolmeen erilaiseen käytäntöön: työ jännitteettömänä (ks. 6.2), jännitetyö (ks. 6.3) ja työ
jännitteisten osien läheisyydessä (ks. 6.4). Kaikki nämä työmenetelmät perustuvat siihen, että suojaudutaan
sähköiskulta ja/tai oikosulun ja valokaaren vaikutuksilta. Lisätietoja valokaaren vaaroista on annettu kohdassa
B.6.
tu
Jos kohdan 6.2 jännitteettömänä työskentelyn tai kohdan 6.4 jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn
vaatimuksia ei voida kokonaisuudessaan täyttää, pitää noudattaa kohdan 6.3 jännitetyötä koskevia
vaatimuksia.
do
Työskentelyä varten tarvittava eristystaso pitää varmistaa esimerkiksi käyttämällä yhtenäistä eristysmateriaalia
tai säilyttämällä riittävä etäisyys (ks. 6.3 ja 6.4). Taulukko A.1 antaa ohjeita pienimmistä hyväksytyistä
etäisyyksistä ilmassa.
Eh
6.1.2 Induktiosta johtuvat erityisvaatimukset
Jännitteiset johtimet voivat aiheuttaa varauksia läheisyydessä oleviin johtimiin tai johtaviin osiin. Kun
työskennellään sähköjärjestelmissä, jotka voivat varautua induktion vaikutuksesta, pitää kohtien 6.2 ja 6.4
vaatimusten lisäksi ryhtyä erityistoimenpiteisiin (tämä koskee erityisesti työskentelyä ilmajohdoilla):
 maadoittaminen sopivin välein, jotta voidaan pienentää johtimien ja maan välinen jännite turvalliselle tasolle
 potentiaalintasauksen käyttö työkohteessa, jolloin voidaan ehkäistä työntekijöiden itsensä kytkeytyminen
induktiovirtapiirin osaksi.
6.1.3 Sääoloja koskeva erityisvaatimukset
Työn aloittamista on siirrettävä ja/tai jatkamista rajoitettava, jos esiintyy haitallisia ympäristöoloja esim.
salamointia, rankkaa sadetta, sumua, kovaa tuulta jne.
Kun nähdään salamointia tai kuullaan ukkosen jyrinää tai havaitaan ukkosen lähestyvän, sähkölaitteiston
ukkoselle alttiisiin johtimiin tai suoraan niihin liitettyihin laitteisiin kohdistuva työ pitää lopettaa välittömästi, jos
se on vaaran välttämiseksi tarpeellista. Asiasta pitää ilmoittaa käytöstä vastaavalle henkilölle.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
20(62)
Jos työkohteessa on säästä johtuva huono näkyvyys, mitään työtä ei saa aloittaa ja käynnissä olevat työt pitää
keskeyttää ja saattaa työkohde turvalliseksi.
6.2 Työskentely jännitteettömänä
6.2.1 Yleistä
Tässä kohdassa on lueteltu tärkeimmät toimenpiteet ”viisi turvallisuussääntöä”, joilla varmistetaan, että
työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Tämä edellyttää työkohteen tarkkaa määrittelemistä. Kun
sähkölaitteisto on määritelty, pitää tehdä seuraavat viisi tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä
järjestyksessä, ellei ole perusteltuja syitä toimia muulla tavalla:
 täydellinen erottaminen
 jännitteen kytkemisen estäminen
02
 laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
 työmaadoittaminen
60
 suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta.
Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö työstä vastaavalle henkilölle.
Jokaisen työhön osallistuvan henkilön pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön valvoma.
6.2.2 Täydellinen erottaminen
SF
S
Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään, on erotettava kaikista syötöistä. Erottaminen pitää tehdä
käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa eristystä, jolla varmistetaan, ettei erotuskohta petä sähköisesti.
Kansallinen lisävaatimus
Jos työkohde on jännitteetön vian tai muun syyn kuin erottamisen seurauksena, työkohdetta ei voida pitää
tämän kohdan mukaan jännitteettömänä, vaan kohteeseen pitää suhtautua kuten jännitteiseen osaan.
tu
s
Jos jännitteen kytkeminen voi tapahtua useammasta kuin yhdestä suunnasta, tai jos laitteistossa muuten on
monia kytkentämahdollisuuksia, on työkohde tehtävä jännitteettömäksi erityisen huolellisesti erehdysten
välttämiseksi. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule työkohteeseen takatietä rinnankäyvien
muuntajien kautta eikä esim. varavoimalaitteiston, aurinkosähköjärjestelmän, UPS-laitteiston,
kestomagneettimoottorien pyörimisestä johtuvan jännitteen, syötönvaihtoautomatiikan tai omakäyttökeskuksen
tilapäissyötön eikä ohjaus-, mittaus- tms. apuvirtapiirien välityksellä.
do
Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai muulla
luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen asennonosoitus tai
sen toimiminen on todettava muulla tavoin luotettavasti.
Eh
Erottamiseen käytettävän kytkinlaitteen avausvälin suuruus ja asennonosoituksen luotettavuus riippuvat
kytkinlaitteen rakenteesta. Erottamiseen voidaan käyttää kytkinlaitetta, jossa on näkyvä avausväli tai jonka
mekaaninen asennonosoitus on laitestandardin mukaan luotettava. Vanhojen rakennestandardien mukaisten
johdonsuojakatkaisijoiden ja vikavirtasuojien soveltuvuutta erottamiseen ei ole testattu, mutta
johdonsuojakatkaisijoita ja vikavirtasuojia voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon erottamiseen, jos ennen
erottamista tarkastetaan silmämääräisesti ja kokeilemalla johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan kunto, ja
ryhmän jännitteettömyys varmistetaan kohdan 6.2.3 mukaisesti ennen työn aloittamista.
6.2.3 Jännitteen kytkemisen estäminen
Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen jännitteettömänä työskentelyä varten käytetyt kytkinlaitteet pitää
varmistaa uudelleenkytkennän estämiseksi mieluimmin lukitsemalla käyttömekanismi. Jos lukituslaitteita ei ole
käytettävissä, pitää käyttää vastaavia vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän
estämiseksi. Jos kytkinlaitteen käyttö vaatii ulkoista teholähdettä, teholähteen toimiminen pitää estää.
Uudelleenkytkentä pitää kieltää sopivilla kilvillä. Kun käytetään kauko-ohjauslaitteita estämään
uudelleenkytkentä, laitteiden paikalliskäyttö pitää estää. Kaikkien tähän tarkoitukseen käytettyjen merkinantoja lukitusjärjestelmien pitää olla luotettavia.
Sähkölaitteiston osista, joihin jää varaus täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkeytymisen estämisen jälkeen
esimerkiksi kondensaattorit ja kaapelit, niiden varaus on purettava käyttäen sopivia välineitä.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
21(62)
Kansallinen lisävaatimus
Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila siten, ettei lukitusta
voida avata ilman avainta tai työkalua.
Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään
kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Esimerkki tällaisesta kilvestä on esitetty liitteessä V. Kilpi on
kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana. Kilvessä on oltava kilven asettajan nimi ja
puhelinnumero tai muu yhteystieto sekä asettamispäivämäärä. Sähkön siirto- ja jakeluverkossa virhekytkennät
voidaan estää fyysisen lukituksen sijasta käyttämällä suunniteltuja kytkentäohjelmia, joissa annetaan erilliset
luvat kuhunkin kytkentätoimenpiteeseen.
02
Kohdan menettelytavat eivät sovellu käytettäväksi pitkäaikaisessa käytössä asennustyömaiden keskeneräisiin
sähköasennuksiin ja purkutöihin, joissa kosketussuojaus jää puutteelliseksi. Keskeneräisen asennuksen
turvallisuus on varmistettava jättämällä se kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteillä jännitteisiksi
kytkettävissä olevaan sähkökeskukseen. Purettavien asennusten syöttö irrotetaan syöttävästä keskuksesta.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luotettavaa kosketussuojaa kuten rasiointia tai muuta vastaavaa.
6.2.4 Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen
60
6.2.4.1 Yleistä
SF
S
Käyttöjännitteen poissaolo pitää todeta sähkölaitteiston kaikista vaiheista tai navoista työalueella tai niin
lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Erotettujen osien tila on varmistettava paikallisissa
ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi jännitteenkoettimien tai
laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien ja/tai erillisten jännitteenilmaisujärjestelmien
käytön. Erillisten jännitteenkoettimien ja jännitteenilmaisujärjestelmien toiminta pitää kokeilla välittömästi
ennen käyttöä ja jos mahdollista myös käytön jälkeen.
Jos kyseessä on kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot, ja jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa
työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden
varmistamiseksi. Nämä voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden käytön.
s
Käyttöjännitteen poissaolo pitää aina todeta ennen työn aloittamista. Jos käytetään jännitteenkoettimia tai
jännitteenilmaisujärjestelmiä, niiden pitää olla standardien EN 61243-1, EN 61243-2, EN 61243-3 tai EN
61243-5 mukaisia.
tu
Opastavia tietoja
do
Pienjännitteellä luotettavana tapana todeta jännitteettömyys pidetään sopivan kaksinapaisen
jännitteenkoettimen tai jännitemittarin (yleismittarin) käyttöä. Jännitteettömyys pitää varmistaa vaiheiden väliltä,
vaiheiden ja maan väliltä ja myös nollan ja maan väliltä.
Eh
Suurjännitteellä voidaan käyttää standardin mukaisten jännitteisen osan kosketukseen perustuvien
jännitteenkoettimien lisäksi sähkötöiden johtajan hyväksymän ohjeistuksen mukaan myös luotettavaksi
todettuja ilman kosketusta toimivia jännitteenkoettimia.
On huomattava, että suurjännitteellä jännitteenkoetin ilmaisee käyttöjännitteen (järjestelmän normaalitilassa
esiintyvän jännitteen) olemassaolon ja on tarkoitettu käytettäväksi sen varmistamiseen, että kohde voidaan
työmaadoittaa. Jännitteenkoetin ei yleensä ilmaise varausjännitteitä eikä takaa täyttä jännitteettömyyttä.
Suurjännitelaitteistoissa pitää aina tehdä työmaadoitus laitteiston jännitteettömyyden varmistamiseksi ennen
kuin asennukseen kosketetaan.
Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida valvoa itse tai työtä tekevän
työryhmän toimesta, jännitteettömyys on todettava uudelleen ennen kuin työ aloitetaan. Jännitteettömyyden
toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että työkohde on työmaadoitettu.
6.2.4.2 Erityissovellus
Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kauko-ohjattuja oikosulkemiseen soveltuvia
maadoituskytkimiä, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituskytkimen
kytkentäasennosta.
Jos tätä maadoituskytkintä käytetään paikallisesti ja jos maadoituskytkimen toiminta voidaan havaita
silmämääräisesti, on varmistettava kytkimen kaikkien johtimien maadoittuminen.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
22(62)
Suurjänniteasennusten maadoituskytkimien on täytettävä standardien EN 62271-1 ja EN 62271-102
vaatimukset.
6.2.5 Työmaadoittaminen
6.2.5.1 Yleistä
Suurjännitelaitteistoissa ja eräissä pienjännitelaitteistoissa (ks. 6.2.5.2) pitää työmaadoittaa (maadoittaa ja
oikosulkea) kaikki osat, joissa työskennellään. Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja
sen jälkeen maadoitettaviin osiin. Laitteet poistetaan päinvastaisessa järjestyksessä.
Työmaadoituslaitteiden pitää olla aina kun mahdollista nähtävissä työpisteestä. Muulloin työmaadoitus pitää
asentaa niin lähelle työkohdetta kuin kohtuudella on mahdollista. Jos työn aikana joudutaan johtimia
erottamaan (katkaisemaan) tai liittämään ja syntyy vaarallisia potentiaalieroja, potentiaalierot tulee estää
ennen johtimien katkaisua tai liittämistä yhdistämällä ja/tai työmaadoittamalla johtimet työkohteessa.
02
Työmaadoituslaitteiden ja -välineiden pitää täyttää standardin EN 61219 tai EN 61230 vaatimukset.
Kaikissa tapauksissa on varmistettava että työmaadoituslaitteet tai -välineet ja yhdistämiseen käytettävät
kaapelit ja liittimet ovat tarkoituksenmukaisia ja sopivia käyttökohteen vikavirtojen arvoihin.
60
Työmaadoitusvälineiden luotettava kiinnipysyminen työn aikana on varmistettava. Jos mittauksen tai
testauksen aikana maadoitukset irrotetaan, on ryhdyttävä lisä- tai vaihtoehtoisiin erikoistoimenpiteisiin vaaran
välttämiseksi.
SF
S
Kun sähkölaitteiston työmaadoittamiseen käytetään kauko-ohjattuja oikosulkemiseen soveltuvia
maadoituskytkimiä, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen
kytkentäasennosta.
Jos tätä maadoituskytkintä käytetään paikallisesti ja jos maadoituskytkimen toiminta voidaan havaita
silmämääräisesti, on varmistettava kytkimen kaikkien johtimien maadoittuminen.
Kansallinen lisävaatimus
tu
s
Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn
kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia.
Vaarallisen jännitteen voi aiheuttaa normaalin kytkentätilanteen lisäksi mm. laitteistoon liittyvät generaattorit ja
ohjausjännitteet sekä rinnakkaiset ja risteävät johdot. Näissä erikoistilanteissa työmaadoituksien tarpeellisuus
on selvitettävä erikseen sekä suur- että pienjännitteellä.
do
Ennen työmaadoittamista on työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava kohdan 6.2.4.1
mukaisesti. Jos työmaadoittaminen tehdään suljettua rakennetta olevan kojeiston maadoituskytkimellä tai
muulla tavalla, jonka käyttäminen on vaaratonta silloinkin kun laitteistossa on käyttöjännite, ei
jännitteettömyyttä tarvitse todeta jännitteenkoettimella. Tässäkin tapauksessa jännitteettömyys pitää todeta
esim. kojeiston jännitteenilmaisimilla.
Eh
Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen avautuminen tee
työmaadoitusta tehottomaksi.
Opastavia tietoja
Työmaadoittaminen tehdään kiinteästi asennetuilla työmaadoituslaitteilla (maadoituskytkimillä) silloin, kun ne
ovat käytettävissä. Jos kiinteitä laitteita ei ole käytettävissä työmaadoittaminen voidaan tehdä siirrettävillä
työmaadoitusvälineillä, joita koskee standardi SFS-EN 61230.
Siirrettävät työmaadoitusvälineet on kiinnitettävä kojeistossa standardin SFS 3742 mukaisiin
maadoituskiinnikkeisiin tai muihin sopiviin kiinnityskohtiin ja koko asennuksen on kestettävä esiintyvät
vikavirrat.
Jos virrankestävyyden takia kaksi siirrettävää työmaadoitusvälinettä joudutaan kytkemään rinnan, on otettava
huomioon seuraavat vaatimukset:

johtimien poikkipinnan, pituuden ja liitäntäosien on oltava samanlaisia molemmissa välineissä

samaan johtimeen tulevat maadoituskiinnikkeet tai kiinnityskohdat saavat olla enintään 100 mm
etäisyydellä toisistaan

sallittu virta on enintään 1,6 kertaa yhden välineen kestävyys.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
23(62)
Työmaadoittamiseen käytetään ensisijaisesti kiinteää maadoituselektrodia, suoja- tai PEN-johdinta, maan
sisällä olevaa harustankoa tai vastaavaa. Jos kiinteää elektrodia ei voida käyttää, on käytettävä maahan
vähintään 0,8 m syvyydelle ulottuvaa putken tai tangon muodostamaa tai muuta vähintään samanarvoista
työmaadoituselektrodia. Tilapäiselektrodin välittömässä läheisyydessä oleskelua tulee välttää.
6.2.5.2 Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksia koskevat vaatimukset
Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksissa työmaadoittaminen on tarpeen silloin kun on vaara laitteiston
tulosta jännitteiseksi, esimerkiksi:
 ilmajohdoilla, joita muut johdot risteävät tai joihin nämä sähköisesti vaikuttavat
 varavoimageneraattoreista.
Työskenneltäessä pienjänniteavojohdoilla, kaikki johtimet mukaan luettuna nollajohdin ja esim. tievalaistuksen
kytkentä- ja ohjausjohtimet pitää työmaadoittaa mahdollisimman lähellä työaluetta.
02
Kansallinen lisävaatimus
Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus tehdä
 avojohdoilla

60
 jakeluverkoissa joihin liittyy generaattorilaitteistoja, joita jakeluverkon haltija ei voi luotettavasti erottaa (ks.
SFS 6000-8-801: 2012 kohta 801.551)
suurivirtaisissa kuten mitoitusvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksissa.
SF
S
Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua
maadoituskytkintä. Pienjännitelaitteistoissa riittää yleensä yksi työkohteessa tai sen välittömässä
läheisyydessä tehty työmaadoitus.
Pienjännitelaitteistoissa työmaadoittaminen tehdään yhdistämällä äärijohtimet toisiinsa ja PEN-johtimeen (TNC-järjestelmä) tai suojajohtimeen (TN-S-järjestelmä tai IT-järjestelmä). Käytettäessä TN-S-järjestelmän
keskuksen syötössä nelinapaisia myös nollajohtimen kytkeviä kytkinlaitteita on myös nollajohdin yhdistettävä
työmaadoitukseen (suojajohtimeen).
s
Pienoisjännitteillä (ELV) ei tarvitse tehdä työmaadoitusta, ellei järjestelmän oikosulkuvirta ole niin suuri, että
siitä aiheutuu vaaraa.
tu
6.2.5.3 Suurjänniteasennusten vaatimukset
do
Paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää tehdä työalueeseen nähden kaikilla
suunnilla kaikissa tulevissa johtimissa. Vähintään yhden työmaadoituslaitteen tai välineen pitää olla nähtävissä
työalueelta. Näihin sääntöihin on seuraavat poikkeukset:
 töissä, joissa johtimia ei katkaista työn aikana, hyväksytään yhden työmaadoitusvälineen tai -laitteen käyttö
työalueella
Eh
 mikäli työmaadoitusvälineitä tai -laitteita ei voi nähdä työalueelta, työkohteeseen pitää asentaa paikallinen
työmaadoituslaite tai -väline tai merkitä työmaadoitettu kohde tai muulla tavalla ilmaista työmaadoitettu
kohde.
Kansallinen lisävaatimus
Työmaadoituksen näkymistä työalueelle ei kuitenkaan edellytetä, kun kyseessä on yhdestä suunnasta syötetty
haarajohto. Tässä tapauksessa riittää, että oikosulun kestävä työmaadoitus tehdään erotuskohdan
läheisyydessä.
Kun työ kohdistuu vain yhteen ilmajohdon johtimeen, työalueella ei vaadita kaikkien vaiheiden oikosulkemista
edellyttäen, että seuraavat vaatimukset täytetään:
 kaikki erotuskohdat on työmaadoitettu kohdan 6.2.5.1 mukaisesti
 työn kohteena oleva johdin ja kaikki johtavat osat työalueella on yhdistetty ja maadoitettu sopivilla laitteilla
tai välineillä
 maadoitettu johdin, työalue ja työn tekijä ovat vähintään etäisyyden DL (ks. kuvat 1 ja 2) päässä saman
virtapiirin muista johtimista.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
24(62)
Eristetyillä ilmajohdoilla, kaapeleilla ja muilla eristetyillä johtimilla työmaadoitus tehdään paljaisiin osiin
laitteiston erotuskohdissa tai mahdollisimman lähellä näitä pisteitä työalueen kaikilla syöttösuunnilla.
Kansallinen lisävaatimus
Työmaadoituksen suorittaminen verkossa pitää määritellä etukäteen tehdyn riskienarvioinnin perusteella.
Työmaadoitus tarvitaan myös johdon rakentamisen aikana silloin, kun sähkö- tai magneettikentän välityksellä
siirtyvä jännite voi aiheuttaa vaaran. Jos työkohteena oleva johto on lähellä vähintään 110 kV
suurjänniteilmajohtoa pitkän matkaa, työmaadoituksen etäisyys työkohteesta saa tämän takia olla korkeintaan
1 km.
6.2.6 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta
02
Jos työalueen lähellä on sähkölaitteiston osia, joita ei voi tehdä jännitteettömäksi, on ryhdyttävä erityisiin
toimenpiteisiin sähköstä aiheutuvan vaaran välttämiseksi. Toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisesti
kohdassa "työskentely jännitteisten osien läheisyydessä" (ks. kohta 6.4).
6.2.7 Lupa työn aloittamiseen
60
Välttämätön edellytys työn aloittamiselle on sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilö antama valtuutus.
Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa vain työstä vastaava henkilö vasta sen jälkeen, kun kohdissa 6.2.2 - 6.2.6
yksityiskohtaisesti esitetyt toimenpiteet on tehty.
Suurjännitetyössä tulisi normaalisti käyttää väärinymmärrysten välttämiseksi määrätyn muotoisia
yksityiskohtaisia kirjallisia ohjeita erottamisesta ja tarvittaessa maadoittamisesta (ns. kytkentäohjelma).
SF
S
Kansallinen lisävaatimus
Luvan yksittäisen työn aloittamiseen voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja.
Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella työtä tekemässä on useita työryhmiä, valtuutuksen työn
aloittamiseen kunkin työryhmän työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalle voi antaa vain yksi koko työaluetta
valvova käytöstä vastaava henkilö.
s
6.2.8 Kytkentä jännitteiseksi työn jälkeen
tu
Kun työ on saatu valmiiksi ja tarkastettu, henkilöille joita ei enää tarvita työkohteessa, on ilmoitettava työn
olevan valmis eikä työn tekeminen ole enää sallittua ja ylimääräisten henkilöiden on poistuttava. Kaikki työn
aikana käytetyt työkalut, varusteet ja kojeet pitää poistaa. Vasta tämän jälkeen voidaan käynnistää
toimenpiteet jännitteen kytkemiseksi uudelleen.
do
Kaikki työalueella olevat maadoitus- ja suojalaitteet tai -välineet pitää poistaa. Aloittaen työalueesta ja edeten
ulospäin, kaikki sähkölaitteistossa käytetyt maadoituslaitteet ja -välineet pitää poistaa ja kaikki lukot tai muut
uudelleenkytkentää estävät laitteet pitää myös poistaa. Kaikki kilvet, joita käytettiin työn aikana pitää poistaa.
Eh
Kansallinen lisävaatimus
Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvoja.
Jos työtä suorittamassa on useita työryhmiä, työmaadoitukset saa poistaa vain yhden koko työaluetta valvovan
käytöstä vastaavan henkilön luvalla.
Sen jälkeen, kun on poistettu joku toimenpiteistä, joilla sähkölaitteisto on tehty turvalliseksi, tätä
sähkölaitteiston osaa pidetään jännitteisenä.
Kun työstä vastaava henkilö on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä
jännite, hänen tulee tehdä tästä ilmoitus käytöstä vastaavalle henkilölle. Ilmoitus sisältää tiedon työn
valmistumisesta ja siitä, että sähkölaitteistoon voidaan kytkeä jännite.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
25(62)
6.3 Jännitetyö
6.3.1 Yleistä
6.3.1.1 Jännitetyötä saa tehdä kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisesti. Kohdan 6.3 vaatimukset
eivät välttämättä sovellu eräisiin toimintoihin kuten jännitteettömyyden toteamiseen, työmaadoitusvälineiden
käyttöön jne.
Kansallinen lisävaatimus
Jännitetyössä noudatetaan Suomessa EN standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia
vaatimuksia, joita on esitetty velvoittavassa liitteessä Y. Jos EN-standardin vaatimukset ja kansalliset
vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia.
02
6.3.1.2 Jännitetyön tekemisen aikana työntekijät ovat kosketuksessa paljaiden jännitteisten osien kanssa tai
ulottuvat jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
Suositellut minimietäisyyden ilmassa arvot, jotka määrittelevät jännitetyöalueen DL ulkoreunan, on esitetty
liitteen A taulukossa A.
60
Kansallinen lisävaatimus
Suomessa käytettävät etäisyyden arvot on esitetty liitteen Y taulukossa Y.1.
6.3.1.3Jännitetyö voidaan toteuttaa vasta kun on poistettu palo- ja räjähdysvaara (ks. B.4 ja B.5).
SF
S
6.3.1.4 On huolehdittava siitä, että työn tekijällä on vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet
vapaiksi.
6.3.1.5 Henkilöiden pitää käyttää riittäviä ja sopivan kokoisia henkilönsuojaimia, eikä heillä saa olla metallisia
esineitä kuten koruja, jos tästä voi aiheutua vaaraa.
6.3.1.6 Jännitetyössä pitää käyttää suojausmenetelmiä, joilla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki eri
potentiaalit (jännitteet) työalueen ympäristössä pitää ottaa huomioon.
Työn laadusta riippuen tällaisissa oloissa työskentelevien henkilöiden pitää olla opastettuja tai ammattitaitoisia
ja lisäksi heillä pitää olla erikoiskoulutus tehtäviinsä.
s
Jännitetyö vaatii kohdan 6.3.4 mukaisesti erityismenettelyjen soveltamista. Työkalujen, kojeiden ja laitteiden
pitämisestä hyvässä toimintakunnossa ja tarkastamista ennen jännitetyötä on oltava ohjeet (ks. 6.3.6).
tu
Ympäristön olosuhteet (ks. 6.3.7) kuten kosteus ja ilmanpaine voivat vaikuttaa jännitetyön tekemiseen. Näistä
johtuvat rajoitukset on määriteltävä.
do
6.3.2 Koulutus ja pätevyys
Eh
Ammattihenkilöille tai opastetuille henkilöille on järjestettävä erityinen koulutusohjelma, jonka avulla he
saavuttavat ja pystyvät säilyttämään valmiuden tehdä jännitetyötä. Tämän ohjelman pitää sisältää jännitetyön
erikoisvaatimusten opettamisen ja sen pitää perustua teoreettiseen koulutukseen ja käytännön harjoitteluun.
Koulutuksen ja harjoittelun pitää vastata töitä, joita koulutuksen jälkeen tehdään, tai jos itse työ on erilaista,
koulutuksen pitää perustua samoihin periaatteisiin.
Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta tulee antaa osallistujalle todistus, jossa vahvistetaan koulutuksen
sisältö ja taso.
Valmius tehdä eritasoisia jännitetöitä voidaan osoittaa jännitetyötodistuksella.
6.3.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen
Valmius tehdä jännitetöitä turvallisesti pitää säilyttää tekemällä käytännössä jännitetöitä tai uudella
koulutuksella tai kertauskoulutuksella.
Jännitetyötodistus suositellaan tarkistettavaksi tarvittaessa henkilön kykyjä vastaavaksi (ks. B.2.1).
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
26(62)
6.3.4 Työmenetelmät
6.3.4.1 Yleistä
Nykyisin on olemassa kolme yleisesti hyväksyttyä jännitetyömenetelmää riippuen työskentelyetäisyydestä ja
toimenpiteistä, joilla estetään sähköiskun ja oikosulun syntyminen.
6.3.4.2 Sauvamenetelmä – Työskentely turvallisella etäisyydellä
Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijä pysyy määrätyllä etäisyydellä jännitteisistä osista ja tekee työnsä
käyttäen eristäviä sauvoja.
6.3.4.3 Eristävien käsineiden käytön menetelmä
02
Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijän kädet on suojattu sähköisesti eristävillä käsineillä ja mahdollisesti
eristävillä hihoilla. Työntekijä tekee työn suorassa mekaanisessa kosketuksessa jännitteisiin osiin.
Pienjännitelaitteistoissa tehtävissä jännitetöissä eristävien käsineiden käyttö ei poista tarvetta käyttää eristäviä
tai eristettyjä käsityökaluja sekä sopivaa eristystä maasta.
60
6.3.4.4 Jännitetyö kohteen potentiaalissa
Jännitetyömenetelmä, jossa henkilö tekee työn sähköisessä kosketuksessa jännitteisiin osiin niin, että hänet
on siirretty eristävin välinein kohteen potentiaaliin ja hänet on riittävästi eristetty ympäristöstä.
SF
S
6.3.5 Jännitetyön ehdot
Jännitetyön ehdoilla määritellään työn vaativuudesta riippuvat menettelyt, joita noudatetaan kohdan 6.3.4
mukaisesti. Työn ehdot vahvistavat noudatettavat työn menettelytavat ottaen huomioon valmistelun,
käytettävät erityiset työkalut ja varusteet.
Jännitetyön ehdot voivat sisältää yhden tai useampia seuraavista tekijöistä:
 henkilöiden kuten sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön, työstä vastaavan henkilön ja työntekijöiden
tehtävien ja vastuiden kuvaus
tu
s
 toimenpiteet kuten katkaisijoiden automaattisen jälleenkytkennän estäminen, joihin pitää ryhtyä työalueella
esiintyvien kytkentäylijännitteiden rajoittamiseksi
do
 määritellyt työskentelyetäisyydet henkilöille ja työn aikana käytetyille johtaville työvälineille. Etäisyydet
perustuvat vaihejännitteeseen, mutta ne pitää antaa myös kahden vaiheen väliselle jännitteelle ja vaaditun
eristystason mukaisesti (ks. B.2.2).
6.3.6 Työkalut, laitteet ja välineet
Eh
Kohdan 4.6 vaatimusten lisäksi pitää määritellä työkalujen, laitteiden ja välineiden ominaisuudet, käyttö,
säilytys, huolto, kuljetus ja tarkastukset.
Työkalujen, laitteiden ja välineiden pitää olla selvästi tunnistettavia. Niistä on oltava valmistajan antamat
käyttöohjeet.
Joissain tapauksissa kansalliset säädökset vaativat työkalujen, laitteiden ja välineiden määrittelyt tehtäväksi
kirjallisessa muodossa, ”teknisessä tietolomakkeessa”. Näitä käytetään varmistamaan määritelty laatutaso.
Vaikka kansallisesti ei vaadita jännitetyövälineistä teknistä tietolomaketta, sellainen suositellaan tehtäväksi
kaikille suurjännitteellä käytettäville työkaluille, laitteille ja välineille.
6.3.7 Ympäristöolosuhteet
Epäedullisissa ympäristöolosuhteissa jännitetyön tekoa pitää rajoittaa. Rajoitukset perustuvat
eristysominaisuuksien huononemiseen sekä alentuneeseen näkyvyyteen ja työntekijän heikentyneisiin
liikkumismahdollisuuksiin.
Ulkona tehtävissä töissä on vaaran välttämiseksi tarvittaessa otettava huomioon säätilat kuten sade, tiheä
sumu, ukkonen, myrskyinen tuuli, suolamyrsky ja erittäin alhainen lämpötila (ks. B.3). Jännitetyö on kielletty tai
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
27(62)
se pitää keskeyttää, jos on kova sade, huono näkyvyys tai jos työntekijät eivät voi helposti liikuttaa työkaluja.
Ukkosen esiintyessä jännitetyötä ei saa aloittaa tai se pitää keskeyttää.
Sisällä tehtävissä töissä säätiloja ei tarvitse ottaa huomioon edellyttäen, että liittyvistä ulkoasennuksista
todennäköisesti ei tule ylijännitteitä ja näkyvyys työalueella on riittävä.
Muut tekijät kuten korkeus merenpinnasta, epäsuotuisa ympäristö ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa tai
niiden lähellä tehtävien töiden osalta likaantuminen pitää ottaa huomioon, jos ne huonontavat työkalujen ja
laitteiden eristyksen tasoa.
Kun ympäristöolosuhteet vaativat työn keskeyttämistä, henkilöiden pitää poistua sähkölaitteiston luota sekä
jättää asennus ja kaikki asennetut eristävät ja eristetyt välineet turvalliseen tilaan. Heidän pitää myös poistua
työalueelta turvallisella tavalla. Ennen kuin keskeytetty työ aloitetaan uudelleen, heidän on varmistettava, että
eristävät osat ovat puhtaita ja vahingoittumattomia. Jos eristävät osat pitää puhdistaa, käytettävä
puhdistustapa pitää määritellä ja toteuttaa.
02
6.3.8 Työn organisointi
6.3.8.1 Työhön valmistautuminen
60
Mikäli käytettävän jännitetyömenetelmän turvallisuudesta ei olla täysin varmoja, tulee turvallisuus varmistaa
etukäteen tehtävillä kokeilla. Työn turvallista valmistelua varten pitää selvittää kaikki sähkön aiheuttamat ja
muut vaarat.
Vaativissa jännitetöissä tämä valmistelu pitää tehdä ennakolta kirjallisesti.
SF
S
6.3.8.2 Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tehtävät
Valmistelun tuloksena sähkölaitteisto tai se laitteiston osa, jossa työ tehdään, on saatettava ja pidettävä
määritellyssä tilassa. Tämä voi edellyttää automaattisten jälleenkytkentöjen estämisen ja/tai relesuojauksen
asettelujen muuttamisen.
Kohde, jossa automaattinen jälleenkytkentä on estetty, pitäisi tunnistaa ja suositellaan lisättäväksi varoitus
käynnissä olevasta jännitetyöstä.
s
Työn vaativuuden mukaan pitää käyttää suoria tiedonsiirtoyhteyksiä työalueen ja vastaavan valvontapaikan
välillä.
tu
6.3.8.3 Työstä vastaavan henkilön tehtävät
do
Työstä vastaavan henkilön pitää selvittää sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle tiedot työstä ja
työkohteen sijainnista, jossa työ tehdään.
Ennen töiden aloittamista työntekijöille on selvitettävä työn sisältö, turvallisuustoimenpiteet, jokaisen henkilön
tehtävät sekä käytettävät työkalut ja laitteet.
Eh
Valvonnan tason pitää vastata työn vaativuutta ja/tai jännitetasoa.
Työstä vastaava henkilö harkitsee työn aikana työalueen ympäristöolosuhteiden vaikutukset ja ottaa ne
huomioon.
Luvan työn aloittamiseen työntekijöille saa antaa vain työstä vastaava henkilö.
Työn lopussa työstä vastaava henkilö tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle vaaditulla
tavalla.
Jos työ on keskeytetty, on ryhdyttävä sopiviin turvatoimenpiteisiin ja tehtävä ilmoitus sähkölaitteiston käytöstä
vastaavalle henkilölle.
6.3.9 Erityisvaatimukset pienoisjännitelaitteistoille
SELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa on sallittua ilman kosketussuojausta, mutta on ryhdyttävä
toimenpiteisiin oikosuluilta suojaamiseksi. PELV- ja FELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa pitää tehdä
kansallisten vaatimusten mukaisesti, tai niiden puuttuessa kohdan 6.3.10 mukaisesti.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
28(62)
6.3.10 Erityisvaatimukset pienjännitelaitteistoille
Oikosulku- ja ylikuormitussuojatuissa pienjänniteasennuksissa (normaalisti korkeintaan 1000 V
vaihtojännitteellä tai 1500 V tasajännitteellä) ainoat vaatimukset ovat läheisyydessä olevien jännitteisten osien
suojaaminen eristävillä suojilla, eristävien tai eristettyjen työkalujen käyttö ja työntekijöiden riittävä
henkilökohtainen suojavarustus.
Työalueen laajuudesta riippuen valvontaa ei aina tarvita, mutta työskennellessään yksin työntekijän pitää
pystyä arvioimaan ja hallitsemaan työn riskejä.
Kun oikosulkuvirta voi olla vaarallisen suuri, noudatetaan jännitetyön yleisiä vaatimuksia (6.3.1 - 6.3.8).
6.3.11 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille
Työmenetelmien ja työkalujen sopivuudesta työkohteen laitteistoon tulee varmistua.
02
Työkalujen ja välineiden sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet tulee varmistaa laitetiedoista ja standardeista
ottaen huomioon työkohteen olosuhteet ja ominaisuudet.
6.3.12 Erityiset työt jännitteisissä osissa
60
Jos työalueen laajuudesta johtuen työstä vastaava henkilö ei voi itse valvoa koko työtä, hänen pitää valtuuttaa
toinen henkilö avustamaan. Riskianalyysistä riippuen tämän henkilön pitää olla ammattihenkilö tai avustamaan
opastettu henkilö.
SF
S
Eristimien puhdistamiseen, ruiskuttamiseen, huurrekerrosten poistoon ja vastaaviin töihin on oltava erityiset
työohjeet. Työtä tekevien henkilöiden pitää olla ammattitaitoisia tai opastettuja.
6.4 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
6.4.1 Yleistä
6.4.1.1 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä pitää tehdä kansallisten säädösten mukaisesti (katso
myös liite A).
s
Kansallinen lisävaatimus
do
tu
Jännitteisten osien lähellä työskentelyssä noudatetaan Suomessa EN standardin vaatimusten lisäksi
Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, jotka on esitetty velvoittavassa liitteessä Z. Jos EN-standardin
vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia
vaatimuksia.
6.4.1.2 Työskentely nimellisjännitteeltään yli 50 V vaihtojännitteisen tai yli 120 V tasajännitteisten osien
läheisyydessä on mahdollista vasta, kun on varmistuttu turvallisuustoimenpitein siitä, että jännitteisiä osia ei
voida koskea tai joutua jännitetyöalueelle.
Eh
6.4.1.3 Jännitteisistä osista johtuvan vaaran torjumiseksi, ne voidaan suojata suojilla, suojuksilla, koteloilla tai
eristävillä päällyksillä (ks. 6.4.2).
Jos näin ei voida menetellä, turvallisuus pitää aikaansaada säilyttämällä paljaisiin jännitteisiin osiin riittävä
työskentelyetäisyys, joka on suurempi kuin DL (ks. taulukko A.1), ja tarvittaessa valvomalla työn tekemistä.
6.4.1.4 On huolehdittava siitä, että työn tekijällä on vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet
vapaiksi.
6.4.1.5 Ennen työn aloittamista, työstä vastaavan henkilön tulee antaa opastusta henkilöstölle, erityisesti
sellaisille henkilöille, jotka eivät ole tottuneet työskentelyyn jännitteisten osien läheisyydessä. Opastusta
annetaan siitä millaisia turvaetäisyyksiä jännitteisistä osista käytetään ja miten ne säilytetään työn aikana ja
tarpeesta jatkuvasti tiedostaa turvallisuus. Työalueen rajat pitää määritellä tarkasti ja selkeästi (ks. 6.4.1.6) ja
on kiinnitettävä huomiota myös epätavallisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Opastus tulee uusia sopivin väliajoin
tai silloin, kun työn turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat.
6.4.1.6 Työalue suositellaan merkittäväksi sopivilla suojuksilla, lipuilla, köysillä, valoilla ja kilvillä jne. Viereiset
jännitteiset kentät tai kennot pitää myös erottaa selkeästi näkyvillä lisämerkeillä, esimerkiksi oviin kiinnitetyillä
varoituskilvillä.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
29(62)
6.4.1.7 Työntekijän tulee varmistua siitä, ettei hän itse tai työkalut, -välineet tai tarvikkeet ulotu
jännitetyöalueelle. Erityisesti tästä on pidettävä huolta silloin, kun käsitellään pitkiä esineitä, kuten esimerkiksi
työkaluja, kaapelipäätteitä, putkia, tikkaita jne.
6.4.2 Suojaus suojilla, suojuksilla, koteloilla tai eristävillä päällyksillä
6.4.2.1 Nämä suojalaitteet pitää valita ja asentaa siten, että ne kestävät riittävän hyvin odotettavissa olevat
sähköiset ja mekaaniset rasitukset.
6.4.2.2 Kun suojalaitteita asennetaan jännitetyöalueelle, noudatetaan joko jännitteettömänä työskentelyn tai
jännitetyön menettelyjä.
6.4.2.3 Kun suojalaitteita asennetaan jännitetyöalueen ulkopuolelle, ne on asennettava joko noudattamalla
jännitteettömänä työskentelyn menettelyjä tai käyttämällä välineitä, jotka estävät henkilöitä ulottumasta
jännitetyöalueelle. Työ on tarvittaessa tehtävä jännitetyönä.
6.4.3 Suojaus käyttäen turvallista etäisyyttä ja valvontaa
60
02
6.4.2.4 Kun edellä esitetyt vaatimukset on täytetty, ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot voivat
työskennellä alueella, joka suojattu suojalaitteilla (alue, joka ilman suojausta oli lähialue) noudattaen
normaaleja työskentelykäytäntöjä eikä lisävaatimuksia tarvita. Suojina, suojuksina, koteloina tai eristävinä
päällyksinä käytetyt välineet on pidettävä kunnossa ja ne on kiinnitettävä luotettavasti työn ajaksi. Jos näillä
välineillä ei saavuteta jännitteisten osien suojausta (pienjännitteellä suojaus jännitteisen osan koskettamiselta
vähintään IP2X... tai IPXXB/vastaava suojaus suurjännitteellä on IP3X tai IPXXC), näiden osien läheisyydessä
työskenteleviä maallikoita pitää valvoa.
SF
S
Käytettäessä suojausmenetelmänä riittävää työskentelyetäisyyttä jännitteisistä osista ja valvontaa, tämän
menetelmän tulee sisältää ainakin:
 vähintään mitan DL suuruisen turvallisen työskentelyetäisyyden säilyttäminen ottaen huomioon tehtävä työ
ja laitteiston nimellisjännite
 työtä tekeviä nimettyjä henkilöitä koskevat vaatimukset
6.4.4 Rakennustyö ja muu työ
s
 työssä käytettävät työmenetelmät, joilla työn aikana estetään joutuminen jännitetyöalueelle.
 telinetöissä
tu
Vaadittu etäisyys pitää säilyttää koko ajan rakennustyössä ja muussa työssä, kuten
do
 nostolaitteilla, rakennuskoneilla ja kuljettimilla tehtävässä työssä
 asennustyössä
 kuljetuksissa
Eh
 maalaus- ja saneeraustöissä
 muitten laitteiden ja rakennuslaitteiden sijoittamisessa.
Vaadittu etäisyys pitää säilyttää myös silloin, kun taakkaa käännetään, laitteita kuljetetaan ja nostetaan. Tämä
etäisyys mitataan lähimmistä johtimista tai paljaista jännitteisistä osista.
Vaadittu etäisyys johdetaan etäisyydestä DV (taulukko A.1) ja lisäetäisyydestä, jolla otetaan huomioon:
 järjestelmän jännite
 työn luonne
 käytettävät laitteet
 se, että työhön osallistuvat henkilöt ovat maallikoita.
Vaadittu etäisyys on oltava vähintään DV ja on vahvasti suositeltavaa, että se on suurempi.
Ilmajohdoilla pitää ottaa huomioon johtimien kaikki mahdolliset liikkeet ja työssä käytettävien välineiden
liikkeet, paikaltaan siirtymiset, heilahtelut, kiertymiset ja putoamiset.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
30(62)
Töiden ja rakenteiden moninaisuudesta ja erilaisuudesta johtuen tässä eurooppalaisessa standardissa ei
anneta suosituksia näistä etäisyyksistä (ks. paikalliset säädökset).
FI Lisäys
Suomalaiset vaatimukset ja vaaditut etäisyydet on annettu liitteen Z taulukossa Z.2
7 Kunnossapitokäytännöt
7.1 Yleistä
02
7.1.1 Kunnossapidon tarkoitus on pitää sähkölaitteisto vaaditussa kunnossa. Kunnossapito voi koostua
"ennakoivasta kunnossapidosta”, jota tehdään tavanomaisen käytännön mukaisesti laitteiden rikkoutumisen
ehkäisemiseksi ja laitteiden pitämiseksi hyvässä kunnossa tai "korjaavasta kunnossapidosta", joka tehdään
rikkoutuneen osan korjaamiseksi tai vaihtamiseksi.
7.1.2 Kunnossapitotöitä on kahden tyyppisiä:
 työ, jossa on sähköiskun, oikosulun tai valokaaren vaara, ja johon pitää soveltaa sopivaa työmenetelmää
(ks. luku 6)
60
 työ, jossa laitteen rakenne tekee mahdolliseksi määrätyn kunnossapidon tekemisen (esim. sulakkeiden tai
lamppujen vaihdon) turvallisesti, pitää noudattaa kohdan 7.4 mukaisia menettelyjä, joissa ei tarvitse
noudattaa täysin työmenetelmiä.
SF
S
7.1.3 Tarvittaessa sovelletaan jännitteettömänä työskentelyn (6.2), jännitetyön (6.3) tai jännitteisten osien
lähellä työskentelyn (6.4) vaatimuksia.
7.2 Henkilöstö
7.2.1 Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää hyväksyä kaikki sovellettavat kunnossapitokäytännöt.
Kansallisia opastavia tietoja
s
Töissä, jotka toistuvat samankaltaisina, voi työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja antaa luvan työn
aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen, ks. myös kohdat 4.3.2 ja 6.1 sekä liite X.
7.2.2 Kun sähkölaitteiston kunnossapitotoimenpiteitä tehdään:
tu
 kyseessä oleva laitteiston osa pitää määritellä selkeästi
 kunnossapitotoimenpiteelle pitää nimetä siitä vastaava henkilö. Tämä henkilö on työstä vastaava henkilö.
do
7.2.3 Työtä tekevien henkilöiden pitää olla riittävästi opastettuja tai ammattitaitoisia ts. heidän pitää olla
päteviä kyseiseen työhön. Työtä tekevillä henkilöillä pitää olla käytettävissään ja heidän pitää käyttää sopivia
työkaluja, mittaus- ja testauslaitteita ja henkilösuojaimia, jotka on pidettävä hyvässä kunnossa.
Eh
7.2.4 Turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla estetään muihin
henkilöihin, kotieläimiin ja omaisuuteen kohdistuva vaara.
7.3 Korjaustyö
7.3.1 Korjaustyössä voi olla seuraavia vaiheita:
 vian paikantaminen
 vian korjaaminen ja/tai komponenttien vaihto
 laitteiston korjatun osan ottaminen uudelleen käyttöön.
Työn eri vaiheissa voi olla tarpeen käyttää erilaisia työmenetelmiä.
7.3.2 Turvalliset työmenetelmät on määritettävä erityisesti silloin, kun etsitään ja rajataan vikoja jännitteisenä
olevasta laitteistosta tai käytetään luvun 5 mukaisia tai lukuun 6 perustuvia testijännitteitä.
7.3.3 Vikoja poistettaessa tulee noudattaa tämän standardin työmenetelmiä (ks. luku 6).
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
31(62)
7.3.4 Ennen jännitteen uudelleen kytkemistä laitteiston korjattuihin osiin, on tehtävä tarvittavat toiminnalliset
kokeet, testaukset sekä asettelut.
7.4 Vaihtotyö
7.4.1 Sulakkeiden vaihto
Sulakkeiden vaihto pitää tehdä yleensä jännitteettömänä, ellei ole sellaista turvallista menettelyä, jonka
mukaisesti vaihto voidaan tehdä jännitteellisenä.
Maallikko voi vaihtaa sulakkeen pienjännitelaitteistoissa tarkastamatta piirin jännitteettömyyttä, jos sulake on
asennettu siten, että kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei aiheudu vaaraa.
Suurjännitelaitteistoissa sulakkeen vaihdon saa tehdä ammattihenkilö tai opastettu henkilö käyttäen sopivia
työmenetelmiä (ks. luku 6).
02
Kansallinen lisävaatimus
Sulakkeen vaihtamista pidetään suomalaisten säädösten mukaisena käyttötyönä.
60
Sulakkeen vaihtavan henkilön perehtyneisyysvaatimukset
a) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa maallikko, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu
Henkilö, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu (ks. myös kohta 3.2.6 kansallinen lisäys) voi tehdä
seuraavia sulakkeen vaihtotöitä:
SF
S
 tulppasulakkeen vaihto virrattomana (kuormitus pois kytkettynä) keskuksessa, jossa jännitteisten osien
koskettaminen on estetty
 sähkölaitteiden sisäiseen suojaukseen käytettävät sulakkeet ja pienoisjännitteiset sulakkeet, jotka
vaihdetaan laitteen käyttöohjeiden mukaisesti.
b) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa henkilö, joka on erityisesti opastettu sulakkeiden vaihtamiseen tietyssä
käyttöpaikassa
s
Maallikoille sallittujen töiden lisäksi opastettu henkilö saa vaihtaa sulakkeet seuraavantyyppisissä tilanteissa,
joissa sähköalan ammattihenkilö on opastanut sulakkeen vaihtamiseen tietyssä paikassa ja tietyissä
olosuhteissa
tu
 kahvasulakkeen vaihto, kun sulake voidaan vaihtaa jännitteettömänä kytkinvarokkeessa tai avaamalla
syötön puolella oleva erotuskytkin
do
 kahvasulakkeen vaihto jännitteisenä, mutta virrattomana silloin, kun varokkeessa on riittävän korkeat
välilevyt varokkeiden välillä sekä varokkeiden ja maadoitettujen osien välillä tai eri vaiheissa olevien
varokkeiden etäisyys toisistaan ja maadoitetuista osista on riittävän suuri niin, että sulakkeen aiheuttaman
oikosulun vaara on pieni.
Eh
 tulppasulakkeen vaihtaminen luotettavasti (esim. turvakytkimen tai pistokytkimen avulla) virrattomaksi
erotetussa moottorilähdössä. Pelkkä kontaktorin, taajuusmuuttajan tai vastaavan avulla tehty virrattomuus
ei riitä.
Jännitteisen kahvasulakkeen vaihdossa on käytettävä suojahihalla varustettua sulakkeenvaihtokahvaa tai
normaalia sulakkeenvaihtokahvaa ja riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä.
c) Sulakkeiden vaihdot, jotka voi tehdä vain sähköalan ammattihenkilö
Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Tällaisia
riskejä on mm. seuraavissa tilanteissa:
 suurjännitesulakkeen vaihto
 kahvasulakkeen vaihtaminen paikassa, jossa varokkeen rakenne ei täytä kohdan b) vaatimuksia
 muut sulakkeen vaihdot, joihin sisältyy erityinen riski. Tällainen on esim. sulakkeen vaihto sellaisessa
vanhan rakenteen mukaisessa varokekytkimessä (ns. uuninluukkukytkin), josta kokemuksen mukaan voi
aiheutua valokaarivaara. Varokekytkin avataan ja suljetaan noudattaen erityistä työohjetta ja käyttäen
riittäviä suojaimia, valokaarelta suojaavaa vaatetusta ja kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta
kestävää käsinettä.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
32(62)
 sulakkeen vaihtaminen, joka joudutaan tekemään poikkeuksellisesti virrallisena tilanteissa, joissa virtapiirin
saattaminen virrattomaksi on kohtuuttoman vaikeaa, esim. tarvittavilla kytkinlaitteilla on eri haltija kuin
vaihdettavilla sulakkeilla. Tällainen tilanne voi olla esim. yleisissä jakeluverkoissa, joissa varokkeen
yhteydessä ei ole kytkinlaitteita. Lisäksi on täytettävä seuraavat edellytykset:



työtä suorittavan sähköalan ammattihenkilön on oltava erityisesti opastettu tähän työhön
kahvasulaketta vaihdettaessa käytetään suojahihalla varustettua vaihtokahvaa sekä kohdan 4.6
mukaista valokaarelta suojaavaa suojavaatetusta ja kasvojensuojainta
työhön pitää olla työstä vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväismääräyksenä annettu lupa.
7.4.2 Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto
Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden kuten sytyttimien vaihto pitäisi tehdä jännitteettömänä – kuitenkin
tarvittaessa se voidaan riskiarviointiin perustuen tehdä jännitteisenä.
02
Pienjänniteasennuksissa maallikko voi tehdä nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat kosketussuojattuja
(minimi IP2X tai IPXXB).
Opastavia tietoja
60
Normaalit lamppujen ja sytyttimien vaihdot voidaan tehdä jännitteisenä vaikka lamppujen vaihdon yhteydessä
normaalissa E-tyypin lampunkannassa IPXXB tai IP2X kotelointiluokka ei toteudu. Käyttöolosuhteet esim.
tilassa esiintyvä räjähdysvaara voivat kuitenkin edellyttää lamppujen ja sytyttimien vaihtoa vain
jännitteettömänä.
SF
S
Muissa tapauksissa ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa, vaihto pitää tehdä korjausmenettelyjen mukaisesti
(ks. 7.3).
Tarvikkeiden, jotka eivät ole ulosvedettäviä, vaihto pitää tehdä luvussa 6 esitettyjen työmenetelmien
mukaisesti.
Vaihdettavien osien pitää sopia kunnossapidettävään laitteistoon.
7.5 Kunnossapitotyön tilapäinen keskeytys
s
Kunnossapitotyön tilapäisesti keskeytyessä työstä vastaavan henkilön on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin
toimenpiteisiin, joilla estetään pääsy paljaisiin jännitteisiin osiin ja sähkölaitteiston luvaton käyttö.
Opastavia tietoja
tu
Tarvittaessa jokaisesta keskeytyksestä on tiedotettava sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle.
do
Yksittäisessä työkohteessa työn keskeyttämisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitukset voi tehdä myös
työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Kun kunnossapitotyötä jatketaan, on ennen työn aloittamista
varmistettava, että turvallisen työn tekemisen edellytykset ovat edelleen voimassa.
Eh
7.6 Kunnossapitotyön lopetus
Kunnossapitotyön lopussa työstä vastaavan henkilön pitää luovuttaa vastuu laitteiston käytöstä
sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Kunnossapidetyn laitteiston tila luovutushetkellä pitää
tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle.
Opastavia tietoja
Yksittäisessä työkohteessa työn lopettamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitukset voi tehdä myös
työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
33(62)
.
DV
DL
02
Paljas jännitteinen osa
Jännitetyöalue
DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan
SF
S
DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan
60
Lähialue
Eh
DV
do
DL
tu
s
Kuva 1 – Työskentelymenettelyihin liittyvät alueet ja etäisyydet
Jännitetyöalue
Paljas jännitteinen
osa
Eristävän suojuksen
ulkoreuna
Lähialue
DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan
DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan
Kuva 2 Jännitetyöalueen ja lähialueen rajoitus käyttämällä eristävää suojusta
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
Eh
do
tu
s
SF
S
60
02
34(62)
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
35(62)
Liite A (opastava) Ohjeita eri työskentelykäytännöissä sovellettavista
etäisyyksistä
A.1
Yleistä
Tämän liitteen A tarkoituksena on antaa tämän eurooppalaisen standardin niille käyttäjille, joilla ei ole
kansallisia vaatimuksia, ohjeita suositeltavista minimietäisyyksistä sekä jännitetyölle että jännitteisten osien
läheisyydessä työskentelylle. Lisäksi opastetaan taulukossa A.1 annettujen tietojen käyttöä.
A.2
Jännitetyö
Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
60
A.3
02
Jännitetyöalue on jännitteisiä osia ympäröivä alue. Jännitetyöalueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä
osasta. Etäisyys DL ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Jännitetyötä on kaikki työ, jossa työntekijä
tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla,
varusteilla tai laitteilla tälle alueelle (ks. B.2.2).
Eh
do
tu
s
SF
S
Lähialue on jännitetyöaluetta ympäröivä alue. Lähialueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä osasta. Etäisyys
DV ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Etäisyys jännitetyöalueen ulkoreunasta lähialueen ulkoreunaan DL
riippuu jännitteisten osien jännitetasosta. Läheisyydessä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekijä joko on
tämän alueen sisällä, tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla tälle
alueelle muttei ulotu jännitetyöalueelle.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
36(62)
Taulukko A.1: Ohjeita etäisyyksille DL ja DV
Kansallinen lisävaatimus
Suomessa ei noudateta tätä taulukkoa vaan liitteen Y taulukkoa Y.1 ja liitteen Z taulukkoa Z.1.
Järjestelmän nimellisjännite
Pienin hyväksyttävä etäisyys
ilmassa, joka määrittelee
jännitetyöalueen ulkorajan
UN kV (tehollisarvo)
Etäisyys ilmassa, joka
määrittelee lähialueen ulkorajan
DV mm
DL mm
ei kosketusta
3
60
6
90
10
120
15
160
20
220
30
320
300
02
<1
1120
SF
S
60
1120
36
1150
1160
1220
1320
380
1380
480
1480
630
1630
750
1750
1000
2000
1100
3000
1200
3000
1600
3000
1900
4000
380
2500
4000
480
4200
6100
5300
8400
45
60
70
s
110
150
220
Eh
do
275
tu
132
700
Arvoja DL ja DV kuvaavat lukuarvot on julkaistu esittämään hallinnollisia minimiarvoja, ottaen huomioon
Euroopan maissa käytössä olevat arvot.
Jännitteeseen 70 kV saakka: DL:n arvojen vaihteluväli on laaja, koska ergonomiset seikat ovat määrääviä
sähköiseen tekijään verrattuna.
Tähän taulukkoon on valittu pienimpiä Euroopassa käytössä olevia etäisyyksiä.
Yli 70 kV jännitteillä: Sähköinen tekijä on määräävä.
Taulukon A.1 mukaiset DL:n arvot on varmistettu IEC 61472 mukaisella laskentamenetelmällä.
Tasajännitejärjestelmien laskentamenetelmien puuttuessa etäisyyksien DL ja DV arvoja voidaan käyttää myös
tasajännitteellä.
HUOM. 1 Muille kuin taulukossa oleville jännitteille etäisyydet DL ja DV määritetään lineaarisesti interpoloimalla.
HUOM. 2 Taulukon A arvojen tarkoitus on antaa opastusta tulevalle eri maitten väliselle harmonisoinnille. Pienempiä arvoja
voidaan kaikesta huolimatta soveltaa tilapäisesti.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
37(62)
Liite B (opastava) Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn
B.1
Esimerkki tehtävien jaosta
Merkinnät
do
tu
s
SF
S
60
02
B.1.1 Yleinen kaavio
Eh
a) sähkölaitteiston vastuuhenkilö
b) sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö
c) työstä vastaava henkilö
d) työryhmän jäsen
Kuva B.1 – Tehtävien jako
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
38(62)
B.1.2 Kotitalous
Luokittelu a):
omistaja
Luokittelut b), c) ja d):
sähköalan ammattihenkilö
B.1.3 Pieni yritys tai yrittäjä
Luokittelu a):
omistaja (esim. leipuri tai leipomon omistaja)
Luokittelut b), c) ja d):
sähköalan ammattihenkilö
B.1.4 Suuri tai teollisuusyritys
työnantaja, johtokunta tai henkilö, jolla on sovittu olevan yleinen vastuu
sähkölaitteistosta
Luokittelu b):
henkilö, jolle on annettu tehtäväksi toimia sähkölaitteiston käytöstä vastaavana
henkilönä
Luokittelu c):
oman yrityksen tai ulkopuolisen yrityksen työryhmän vetäjä
Luokittelu d):
työryhmän jäsen
60
Esimerkki jännitetyön soveltamisesta
SF
S
B.2
02
Luokittelu a):
B.2.1 Jännitetyötodistusten tarkistaminen
Jos säädösten takia tai osaamisen varmistamiseksi vaaditaan jännitetyötodistuksia, ne pitäisi tarkistaa
uudelleen seuraavissa tapauksissa
 henkilöstön siirtyminen tai johtohenkilöstön vaihtuminen
 toimintojen muuttuminen
tu
 terveydelliset rajoitukset
s
 pitkä keskeytys jännitetöitten teossa
 on tullut tietoon ohjeiden vastaista toimintaa tai ohjeet eivät ole sopivia
 laitteistossa tehdyt merkittävät muutokset (laitteiden tai rakenteen muutos)
do
 työskentely- tai kunnossapitokäytäntöjen muutokset.
Nämä todistukset suositellaan tarkistettavaksi vähintään kerran vuodessa.
Eh
B.2.2 Työskentelyetäisyyden laskeminen
Laskentaperusteet on esitetty standardissa IEC 61472.
B.3
Ilmastolliset olosuhteet osana arvioitavia ympäristön olosuhteita
Seuraavat ilmastolliset tekijät ovat esimerkkejä arvioitavista ympäristöolosuhteista
B.3.1 Sade
Sade tarkoittaa vesi-, lumi-, räntä- , rae- tai tihkusadetta tai huurretta.
Sadetta pidetään merkityksettömänä, jos se ei vaikeuta työntekijöiden näkyvyyttä. Jos näkyvyys huononee,
sadetta pidetään tässä suhteessa merkittävänä. Kun sade on merkittävää ottaen huomioon jännitetaso,
laitteistotyyppi ja käytettävä menetelmä, työ pitää keskeyttää.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
39(62)
B.3.2 Tiheä sumu
Sumua pidetään tiheänä, jos se pienentää näkyvyyttä niin paljon, että turvallisuus vaarantuu. Erityisesti tällä
on vaikutusta silloin, jos työstä vastaava henkilö ei voi nähdä työryhmän jäseniä ja jännitteisiä osia, joissa tai
joiden läheisyydessä työskennellään. Tällaisissa olosuhteissa työ pitää keskeyttää.
B.3.3 Ukkonen
Ukkosella esiintyy salamointia ja jyrinää. Jos joku työmaan henkilöistä näkee salamoita ja kuulee ukkosen
jyrinää, paljaissa johtimissa, ilmajohdoissa ja tällaisiin johtoihin liitetyillä asemien laitteilla tehtävä työ pitää
keskeyttää.
B.3.4 Vaarallisen voimakas tuuli
02
Tuulta pidetään vaarallisen voimakkaana, jos se estää työntekijää käyttämästä työkalujaan riittävän tarkasti,
tällaisessa tapauksessa työ pitää keskeyttää.
60
B.3.5 Suolamyrsky
Suolamyrskyllä tarkoitetaan voimakkaita tuulia, jotka tuovat suolapitoista kosteutta mereltä maalle.
Eristystasot pienenevät tai syntyy ylilyöntejä, kun myrskyä seuraa sumu tai tihkusade tai kosteustaso lisääntyy
huomattavasti.
B.3.6 Erittäin alhainen lämpötila
SF
S
Työ pitää keskeyttää tällaisten tuulten aikana.
Lämpötilaa pidetään erittäin alhaisena, kun se tekee työkalujen liikuttamisen vaikeaksi ja pienentää
materiaalien kestävyyttä. Tällaisissa tapauksissa työ pitää keskeyttää.
B.4
Palosuojelu – palon torjunta
s
Sähkölaitteiston käytön aikana on otettava huomioon palon syttymisen mahdollisuus.
tu
Jos tulipalo syttyy, vaaralliset tai vaarassa olevat sähkölaitteiston osat pitää kytkeä jännitteettömäksi, ellei
niiden tarvitse olla jännitteisiä palon sammuttamista varten tai ellei kytkentä jännitteettömäksi aiheuta muita
vaaroja.
do
Sähkölaitteistoissa tapahtuvien palojen sammuttamista varten suositellaan, että saatavilla on käyttökunnossa
olevia, laitteiston kokoon ja tyyppiin sekä palotyyppiin sopivia sammuttimia tai sammutuslaitteistoja.
Eh
Sopivia henkilöitä suositellaan opastettavaksi palon sammuttamisessa tarvittavien sammuttimien käyttöön
erityisesti jännitteisissä laitteistoissa. Nämä opastukset tulisi toistaa sopivin väliajoin.
Turvaetäisyydet tulee ottaa huomioon kun käytetään sähkölaitteistossa sammuttimia ja sammutuslaitteistoja.
Henkilöiden pitää tietää, että kuumista ja palavista materiaaleista voi irrota myrkyllisiä aineita.
Helposti syttyvät materiaalit ja esineet suositellaan sijoitettavaksi tai varastoitavaksi siten, etteivät ne syty
helposti.
B.5
Työalue, jossa on räjähdysvaara
Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla räjähdysvaara, suositellaan että:
a) joko kielletään tai keskeytetään kaikki työt, kunnes on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin räjähdysvaaran
poistamiseksi, esimerkiksi palavien kaasujen päästöjen lopettaminen, tuuletus jne.
b) tai ryhdytään sopiviin toimenpiteisiin, räjähdysriskin tyypin mukaan, räjähdysvaaran hallitsemiseksi, kuten
1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti sytyttävät
räjähdyskelpoisen seoksen
2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
40(62)
3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään luonnostaan vaarattomia sähkölaitteita.
B.6
Valokaarivaara
B.6.1 Yleistä
Sähkölaitteistojen lähellä työskentelevät henkilöt ovat alttiina sähkövalokaaren aiheuttamille vaaroille.
Sähkövalokaaret ovat harvinainen ilmiö. tästä huolimatta edellytetään luotettavaa suojausta, koska valokaaren
esiintymistä ei voida sulkea pois erityisesti siksi, että ne voivat aiheutua työn aikana tehdyistä toimenpiteistä.
Sähkövalokaaret eivät johdu vain oikosuluista vaan myös kuormitettujen jännitteisten osien (johdot,
kaapeliliittimet, kytkinlaitteet jne.) erottamisesta ilman erityistoimenpiteitä.
B.6.2 Vaaratekijät
60
02
Sähkövalokaaren lämpövaikutus riippuu tapahtuman sähköisestä energiasta (oikosulkukapasiteetti), joka
määrittelee valokaareksi muuttuneen (valokaaren jännitteestä, virrasta ja kestoajasta riippuvan) energian ja
lämpövuon siirtymisominaisuuksista sekä valokaaren etäisyydestä. Lämmön siirtymisen muoto ja
vahingollisuus eivät pohjimmiltaan ole tyypillistä tietylle jännitetasolle (pien- tai suurjännite).
Lämpövaikutuksen lisäksi on olemassa muita vaaratekijöitä, jotka pitää arvioida:
 sähkövalokaaren aiheuttama iskuaalto ja valokaaren mukana räjähdysmäisesti leviävät hiukkaset
SF
S
 suuritehoinen sähkömagneettinen säteily erityisesti ultravioletti(UV)- ja infrapuna(IR)-alueilla, mutta myös
näkyvän valon alueella, joka voi johtaa pysyviin iho- ja silmävaurioihin
 äänishokki (pamahdus)
 sähkövalokaaren ympäristössä tapahtuvasta materiaalien sulamisesta ja höyrystymisestä johtuva
myrkyllisten kaasujen ja partikkelien vapautuminen.
B.6.3 Riskiarviointi
s
Sopivilla henkilösuojaimilla pienennetään valokaaren lämpövaikutuksia ja parannetaan henkilökunnan
suojaamista. On huomattava, että mikään henkilösuojain ei anna 100 % suojausta valokaarelta. Kuitenkin
valokaaren aiheuttamia vaaratekijöitä voidaan pienentää huomattavasti ja usein kokonaan välttää.
tu
Jos on tarpeen tehdä töitä lähellä jännitteisiä osia tai jännitteisenä, pitäisi tehdä riskiarviointi.
do
Suunnitellun työn toteuttamiseksi normaalit tekniset suojatoimet kuten ovet tai kannet voi olla tarpeen avata tai
jopa poistaa tietyksi ajaksi.
Koska nämä toimenpiteet ovat osa huolto- ja korjaustoimenpiteitä, sähkövalokaaresta johtuvia vaaroja ei voida
kokonaan poistaa edes tulevaisuudessa ja pitäisi toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä.
Eh
Lisäksi muut työntekijät kuten käyttöhenkilökunta voivat olla valokaaren ulottuvilla. Nämä riskit pitäisi ottaa
huomioon riskiarvioinnissa.
Suosituksia suojaimien käytöstä on annettu esim. kirjallisuusluettelossa.
B.7
Hätätoimenpiteet
Suositellaan, että sähkölaitteiston vastuuhenkilö tekee sähkölaitteiston käyttöä koskevan riskiarvion ja
tarvittaessa kehittää ja ottaa käyttöön tarpeelliset menettelyt miten hätätilanteissa toimitaan. Riippuen
sähkölaitteiston ja organisaation laajuudesta, hätätoimenpiteet voivat sisältää jotain tai kaikki seuraavassa
esitetyistä menettelyistä (luettelo ei ole tyhjentävä).
 Luodaan raportointimenettely, jossa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö tai työstä vastaava henkilö
raportoivat kaikki sähkötapaturmat ja/tai -vaaratilanteet. Tämän pitäisi sisältää myös tarvittaessa
raportoinnin sähkölaitteiston vastuuhenkilölle.
 Sähkölaitteiston käyttöön liittyviä toimenpiteitä suoritettaessa työaikana ja työajan ulkopuolella sattuneet
läheltä piti-tilanteet, pitäisi raportoida
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
41(62)
 Ulkopuolisten yritysten työntekijöillä voi lisäksi olla tarve tehdä ilmoitus omien yritystensä
raportointijärjestelmien kautta.
 Asennuksen koosta riippuen sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi etukäteen valmistella läheistä yhteistyötä
pelastustoimen kanssa.
 Varmistetaan, että asennuksen kaaviot ovat saatavilla ja ajan tasalla.
 Jos sähkölaitteiston vastuuhenkilö käyttää valvomoa, voi olla tarpeen muodostaa sopivia järjestelyjä
käytöstä vastaavan henkilön, työstä vastaa valvovan henkilön ja pelastuslaitoksen sekä valvomon
henkilökunnan kanssa.
 Kuolemantapauksesta on ilmoitettava välittömästi sähkölaitteiston vastuuhenkilölle ja pelastuslaitokselle.
Onnettomuuspaikka pitäisi jättää ennalleen, ellei siitä aiheudu lisävaaraa henkilökunnalle, urakoitsijoille tai
kolmansille osapuolille.
02
 Hätätoimenpiteisiin voi kuulua nopeasti toimivien työryhmien suorittama alueen tekeminen sähköisesti
turvalliseksi ja yhteistyö muiden osapuolien kanssa, jotta varmistetaan, että ulkopuoliset eivät mene vaaraalueelle pelastamisen aikana ja/tai sinä aikana, kun alue saatetaan sähköisesti turvalliseksi.
 Varataan ensiapuvälineet ja palonsammutusvälineet.
 Varataan sopivat henkilösuojaimet.
SF
S
Kansallinen lisävaatimus
60
 Onnettomuuden jälkeen käytöstä vastaava henkilö ryhtyy sopiviin toimenpiteisiin, paikan turvallisuuden
varmistamiseksi ja tapahtumapaikan säilyttämiseksi koskemattomana. Tämä tehdään, jotta voidaan
toteuttaa perusteellinen tutkinta sisäisesti tai äärimmäisissä tapauksissa ulkopuolisten viranomaisten esim.,
poliisin tai turvallisuusviranomaisten toimesta.
Eh
do
tu
s
Vakavasta sähkötapaturmasta pitää ilmoittaa hätäkeskukseen ja varmistaa tarvittaessa, että ilmoitus tehdään
myös työsuojeluviranomaiselle ja sähköturvallisuusviranomaiselle.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
42(62)
Kirjallisuusluettelo
CLC/TR 50488:2006, Railway applications – Safety measures for the personnel working on or near
overhead contact lines
EN 50340:2010, Hydraulic cable cutting devices – Devices to be used on electrical installations with
nominal voltage up to AC 30 kV
EN 50522:2010, Earthing of power installations exceeding 1 kV a.c.
EN 60071-1:2006 + A1:2010, Insulation co-ordination – Part 1: Definitions, principles and rules
(IEC 60071-1:2006 + A1:2010)
02
EN 60071-2:1997, Insulation co-ordination – Part 2: Application guide (IEC 60071-2:1996)
EN 60529:1991, Degree of protection provided by enclosures (IP Code) (IEC 60529:1989)
working
–
Terminology
for
tools,
equipment
60
EN 60743:2001 + A1:2008, Live
(IEC 60743:2001 + A1:2008)
and
devices
SF
S
EN 60832-1:2010, Live working – Insulating sticks and attachable devices – Part 1: Insulating sticks
(IEC 60832-1:2010)
EN 60832-2:2010, Live working – Insulating sticks and attachable devices – Part 2: Attachable devices
(IEC 60832-2:2010)
EN 60855:1996, Insulating foam-filled tubes and solid rods for live working (IEC 60855:1985, mod.)
s
EN 60895:2003, Live working – Conductive clothing for use at nominal voltage up to 800 kV a.c. and
± 600 kV d.c. (IEC 60895:2002, mod. + corrigendum Feb. 2003)
tu
EN 60900:2004, Live working – Hand tools for use up to 1 000 V a.c. and 1 500 V d.c. (IEC 60900:2004)
do
EN 60903:2003, Live working – Gloves of insulating material (IEC 60903:2002, mod. + corrigendum
Feb. 2003)
EN 60984:1992 + A11:1997 + A1:2002, Sleeves of insulating material for live working (IEC 60984:1990,
mod. + A1:2002)
Eh
EN 61057:1993 + corrigendum Oct. 2005, Aerial devices with insulating boom used for live working
exceeding 1 kV a.c. (IEC 61057:1991, mod.)
EN 61111:2009, Live working – Electrical insulating matting (IEC 61111:2009)
EN 61112:2009, Live working – Electrical insulating blankets (IEC 61112:2009)
EN 61229:1995 + A1:1998 + A2:2002, Rigid protective covers for live working on a.c. installations
(IEC 61229:1993, mod. + A1:1998 + A2:2002)
EN 61235:1995, Live working – Insulating hollow tubes for electrical purposes (IEC 61235:1993, mod.)
EN 61236:1995, Saddles,
(IEC 61236:1993, mod.)
pole
clamps
(stick
clamps)
and
accessories
for
live
working
EN 61477:2009 + corrigendum March 2010, Live working – Minimum requirements for the utilisation of
tools, devices and equipment (IEC 61477:2009 + corrigendum Apr. 2009)
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
43(62)
EN 61482-1-1:2009, Live working – Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc –
Part 1-1: Test methods – Method 1: Determination of the arc rating (ATPV or EBT50) of flame resistant
materials for clothing (IEC 61482-1-1:2009)
EN 61482-1-2:2007, Live working – Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc –
Part 1-2: Test methods – Method 2: Determination of arc protection class of material and clothing by
using a constrained and directed arc (box test) (IEC 61482-1-2:2007)
EN 61936-1:2011 + AC:2011 + AC:2012, Power installations exceeding 1 kV a.c. – Part 1: Common rules
(IEC 61936-1:2010, mod.)
1)
EN ISO 12100-1:2003 , Safety of machinery – Basic concepts, general principles for design – Part 1:
Basic terminology, methodology (ISO 12100-1:2003)
02
HD 384/HD 60364 (all parts), Electrical installations of buildings / Low-voltage electrical installations
(IEC 60364, all parts)
60
International Social Security Association (ISSA) Section for Electricity, Gas and Water, Guidelines for the
selection of personal protective equipment when exposed to the thermal effects of an electric fault arc,
nd
2 edition 2011, ISBN: 978-3-937824-08-6 (More information is given on internet website: www.ISSA.int)
Eh
do
tu
s
SF
S
Guidelines on Basic Life Support Skills can be found at www.erc.edu, The European Resuscitation
council
1) EN ISO 12100-1:2003 on korvattu standardilla EN ISO 12100:2010, Safety of machinery – General principles for
design – Risk assessment and risk reduction (ISO 12100:2010).
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
44(62)
Liite U (kansallinen opastava) Sähköajoneuvoja koskevat vaatimukset
U.1 Yleistä
Tässä liitteessä tarkoitetaan sähköajoneuvolla sähkö- tai hybridiajoneuvoa tai työkonetta, jossa on akusta tai
vastaavasta energialähteestä syötettävä korkeajännitteinen sähköinen ajovoimajärjestelmä, jonka
nimellisjännite on yli 120 V tasajännitettä tai 50 volttia vaihtojännitettä.
Sähköajoneuvoissa käytetään yleisesti termiä matalajännite (en low voltage) tarkoittamaan alle 60 V
tasajännitettä ja 30 V vaihtojännitettä eli tavallisesti ajoneuvojen 12 V ja 24 V akkujännitteitä.
Ajovoimajärjestelmissä käytettäviä suurempia jännitteitä kutsutaan ajoneuvotekniikassa korkeajännitteiksi (en
high voltage). Raja on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro
100 (versio 2, elokuu 2013) kohdassa 2.17.
60
02
Tämä liite sisältää sähköajoneuvokorjaamoja koskevia erityispiirteitä. Sähköajoneuvokorjaamot poikkeavat
tavallisista sähkölaitekorjaamoista mm. siten, että ajoneuvokorjaamolla korjattavista autoista vain pieni osa on
sähköajoneuvoja ja samoissa korjaamotiloissa työskentelee mekaanikkoja, joilla ei ole sähköalan koulutusta
tai kokemusta.
Jokaiseen työkohteeseen on nimettävä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Työkohteena
voidaan pitää yhtä korjaamohallia. Jokaisessa toimipisteessä suositellaan olevan oma sähkötöiden johtaja.
U.2 Kilvet ja ohjeet
SF
S
Mikäli sähköajoneuvossa tehdään sähkötyötä, on ajoneuvo merkittävä selkeästi esimerkiksi lippusiimalla ja
vaarallisesta jännitteestä kertovalla varoituskilvellä, joka sijoitetaan näkyvään paikkaan esimerkiksi ajoneuvon
katolle.
Korjaamotila ja työntekijöiden sosiaalitila on varustettava ensiapuohjetaululla. Korjaamotilan kaikki
henkilökulkutiet on varustettava vaarallisesta jännitteestä varoittavilla kilvillä sekä pääsy asiattomilta kielletty maininnalla.
tu
U.3 Henkilöstön koulutus
s
Sähkö- tai hybridiajoneuvoja huollettaessa ja korjattaessa on työntekijällä aina oltava käytettävissä
ajoneuvomallikohtaiset huolto/korjausohjeet, jotka sisältävät ohjeet ajoneuvon jännitteettömäksi tekemiseksi.
do
Hybridi- ja sähköajoneuvoja korjattaessa tämän standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus soveltuvin
osin ja tarvittava ajoneuvomallia koskeva koulutus, on annettava kaikille ajoneuvon huolto- ja
korjaustoimenpiteitä tekeville.
Eh
Ne korjaamohallissa työskentelevät, jotka eivät osallistu sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustöihin, eivät
tarvitse varsinaista sähkötyöturvallisuuskoulutusta. Heille riittää perehdytys sähkön vaaroihin ja toimintaan
onnettomuustilanteessa.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
45(62)
Liite V (kansallinen opastava) Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä
Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kilvet perustuvat periaatteille, jotka on annettu standardissa SFS-EN ISO 7010
Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit. Kieltoja varoitusmerkkejä voidaan täydentää selventävällä tekstillä esim. kuvien V.4 – V.7 mukaisesti. Pelkkiä
merkkejä voidaan käyttää, jos merkkiä täydentää ohjekirja, ohjeet tai koulutus.
SF
S
60
02
Alla esitetään esimerkkejä yleisimmin käytetyistä kielto- ja varoituskilvistä. Eri tilanteissa esim. sähkölaitteiston
käyttöönoton tai erilaisten syöttötilanteiden aikana on tarpeellista käyttää myös muunlaisia merkintöjä ja kilpiä.
Muut kilvet eivät saa olla perusvaatimuksiin verrattuna harhaanjohtavia.
Eh
do
tu
s
Kuva V.1 Varoitusmerkki: vaarallinen jännite (ISO 7010-W012)
Kuva V.2 Kieltomerkki: Läpikulku kielletty (ISO 7010-P004)
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
46(62)
SF
S
60
02
Kuva V.3 Kieltomerkki: Kytkimen asennon muuttaminen kielletty (ISO 7010-P031)
Eh
do
tu
s
Kuva V.4 Varoituskilpiä, joissa on kilven ja tekstin yhdistelmä: Hengenvaara-tekstillä varustettua kilpeä
voidaan käyttää esim. pylväissä, sähköalueen aidoissa ja sellaisten tilojen ovissa, joissa on
kosketussuojaamattomia osia. Jännitteinen tekstillä varustettua kilpeä voidaan käyttää esim. käyttöön
otetuissa keskuksissa, joissa on vaarallinen jännite.
Kuva V 5 Kilven ja tekstin yhdistelmä, joita voidaan käyttää esim. sähkötilojen ja sähkökorjaamoiden ovissa.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
02
47(62)
Kuva V.6 Kaksipuolinen kilpi, jota voidaan käyttää varoittamaan käynnissä olevasta työstä
Eh
do
tu
s
SF
S
60
Standardin SFS-EN ISO 7010 mukaan kieltomerkit ovat pyöreitä ja varoitusmerkit kolmioita. Standardissa on
esitetty kuvan V.3 mukainen kieltomerkki, jota käytetään ”Älä kytke Työ käynnissä” kilvessä. Aikaisemmin
tällaista kieltomerkkiä ei ole ollut standardisoitu ja tilalla käytettiin sähköiskusta varoittavaa varoitusmerkkiä.
Kieltomerkki ei kuitenkaan kiellä kytkimen käyttöä hätätilanteessa. Vanhojen käytäntöjen mukaisia kilpiä saa
edelleen käyttää, ellei niiden käyttöä ole kielletty jollain sitovalla määräyksellä.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
48(62)
Liite X (kansallinen velvoittava) Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden organisointia
koskevat vaatimukset
X.1 Yleiset vaatimukset
Kaikissa töissä pitää noudattaa työturvallisuuslakia ja sen perusteella annettuja säädöksiä. Sähköalan töissä
pitää lisäksi noudattaa sähkötyöturvallisuutta koskevia säädöksiä, joita on annettu
sähköturvallisuuslainsäädännössä.
Suomalaisten säädösten noudattaminen on ensisijaista ja sen takia tässä käsitellään sähkötyöturvallisuuden
valvontaa ensisijaisesti säädösten ja toissijaisesti eurooppalaisen standardin kannalta.
02
Standardissa käytetyt tehtävänimikkeet poikkeavat suomalaisessa lainsäädännössä käytetyistä nimikkeistä.
Eroavuuksia ja nimikkeiden soveltamista on selvitetty standarditekstin opastavissa tiedoissa sekä tässä
liitteessä X.
Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on annettu mm. seuraavissa Suomessa
vuonna 2014 voimassa olevissa säädöksissä:
60
 työturvallisuuslaki (738/2002)
 työsopimuslaki (55/2001)
 valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
SF
S
 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)
 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta
(188/2012)
 valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta
(576/2003).
Erityisesti sähköalan töiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia on annettu seuraavissa säädöksissä.
 sähköturvallisuuslaki (410/1996)
s
 sähköturvallisuusasetus (498/1996)
tu
 kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996).
do
Edellä olevassa luettelossa säädöksistä on ilmoitettu vain alkuperäinen säädösnumero. Useimpia säädöksiä
on myöhemmin muutettu ja myös muutokset on otettava huomioon. Sähköturvallisuutta koskevien säädösten
muuttaminen on valmisteilla tätä standardia tehtäessä ja säädösten nimet ja säädösnumerot muuttuvat.
Säädökset ovat sitovia ja voimassa olevat säädökset on otettava huomioon, kun sovelletaan tätä standardia.
Eh
Erityisesti vastuukysymyksissä on tärkeää ymmärtää lainsäädännön vaatimukset.
X.2 Sähkötöiden johtajan tehtävät
Sähkölaitteiston rakentajan (toiminnanharjoittajan) on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja.
Sähkötöissä sähkötöiden johtaja huolehtii siitä, että
1.
2.
3.
sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä
sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä ja
määräyksissä edellytetyssä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista sekä
sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.
Sähkötöiden johtajalle pitää antaa riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä.
Sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että sähkötyössä noudatetaan standardin ohjeita tai
sähkötyöturvallisuusvaatimusten noudattamisesta huolehditaan muulla tavalla.
Sähkötöiden johtaja voi tehdä sähkötyöturvallisuuteen liittyviä tehtäviä itse tai käyttää töissä kyseisiin töihin
riittävän ammattitaitoisia ja/tai opastettuja henkilöitä.
Sähkötöiden johtajalla on kokonaisvastuu sähkötöiden tekemisestä ja sähköturvallisuuden varmistamisesta.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
49(62)
Standardin perustekstissä on käytetty nimikettä työstä vastaava henkilö, jonka tehtävät vastaavat monilta
osin suomalaisen lainsäädännön mukaisen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtäviä.
X.3 Sähkölaitteiston haltijan ja käytönjohtajan tehtävät
Suomalaisen lainsäädännön mukaan sähkölaitteiston haltija vastaa sähkölaitteiston turvallisuudesta ja sen
turvallisesta käytöstä. Sähkölaitteiston haltija ei yleensä ole sähköalan ammattihenkilö, mutta hän voi huolehtia
vastuustaan teettämällä ammattitaitoa vaativat sähkötyöt alan ammattihenkilöillä.
Lainsäädännön mukaan tietyn tyyppisille isoille ja vaativille sähkölaitteistoille on sähkölaitteiston haltijan
erikseen nimettävä määrätyn pätevyyden omaava käytön johtaja.
Sähkölaitteiston käyttötöissä käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkötöissä ja sähkölaitteiston käytössä ja
huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä ja käyttötöitä
tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.
02
Sähkölaitteiston haltijan pitää antaa käytön johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä ja
käyttötöitä.
60
Käytön johtajan on huolehdittava siitä, että käyttötöissä noudatetaan standardin ohjeita tai
sähkötyöturvallisuusvaatimusten noudattamisesta huolehditaan muulla tavalla. Käytön johtaja voi hoitaa
sähkötyöturvallisuuteen liittyviä tehtäviä itse tai huolehtia siitä, että on olemassa järjestelmä, jonka mukaan
toimittuna vaatimukset täyttyvät.
Sähkölaitteiston haltija on yleensä tämän standardin tarkoittama sähkölaitteiston vastuuhenkilö.
SF
S
Jos sähkölaitteistolle on säädösten nojalla nimetty käytön johtaja, on käytön johtaja standardissa tarkoitettu
sähkölaitteiston vastuuhenkilö ja/tai käytöstä vastaava henkilö, jollei hän ole erikseen nimennyt toista
ammattitaitoista henkilöä huolehtimaan käytöstä vastaavalle henkilölle kuuluvista tehtävistä.
Sähkölaitteiston haltija tai käytön johtaja nimeävät tarvittaessa erikseen standardin tekstissä mainitun
käytöstä vastaavan henkilön ja erityisesti silloin kun työalueella on samaan aikaan useita työryhmiä.
Esimerkiksi verkkoyhtiöiden tai voimalaitosten valvomoiden laitteistojen käyttöä valvovat henkilöt voivat toimia
käytöstä vastaavina henkilöinä käytön johtajan nimeäminä.
Sähkölaitteiston vastuuhenkilön tehtäviä on lueteltu standardin kohdissa 4.3.1, 5.1, 6.2.7 ja B.7.
tu
s
Jos käytöstä vastaavaa henkilöä ei ole nimetty, sähkötöiden johtaja tai hänen nimeämänsä työaikaisen
sähköturvallisuuden valvoja (ks. kohta X.7) voi tehdä myös standardin tekstissä mainitut sähkölaitteiston
käytöstä vastaavan henkilön tehtävät.
do
X.5 Sähköalan ammattihenkilö, itsenäisesti sähkötöitä tekevä tai valvova henkilö
Suomessa on voimassa säädökset, joiden nojalla asianmukaisesti töihin opastettu sähköalan ammattihenkilö
henkilö voidaan katsoa riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja
työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä.
Eh
Tällaisella henkilöllä pitää olla sopiva sähköalan peruskoulutus ja riittävän laaja-alainen kyseisiin töihin
perehdyttävä työkokemus.
Tämän standardin mukaisella sähköalan ammattihenkilöllä (ks. 3.2.4) tarkoitetaan tätä säädösten mukaista
henkilöä.
X.6 Sähköalan töihin osallistuvat henkilöt
Kaikkien sähköalan töitä tekevien henkilöiden tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin
vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Tämä yleisvaatimus koskee sekä ammattihenkilöitä, opastettuja
henkilöitä että maallikoita.
Työharjoittelija tai juuri tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta, mutta
joka ei vielä täytä itsenäiseen työhön kykenevän ammattihenkilön vaatimuksia, saa sähkötöiden johtajan
harkinnan mukaan tehdä sähköalan ammattihenkilön riittävästi valvomana sähkö- ja käyttötöitä.
Säädöksissä määriteltyjä sähköalan töitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä saa tehdä
tehtävään perehtynyt tai opastettu henkilö. Tällaiset työt voi tehdä myös tämän standardin mukaisesti
opastettu maallikko (ks. 3.2.6).
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
50(62)
Standardin mukaisella opastetulla henkilöllä (ks. 3.2.5) tarkoitetaan henkilöä, jolla ei tarvitse olla sähköalan
koulutusta tai työkokemusta, mutta jonka sähköalan ammattihenkilö on opastanut tekemään tietyntyyppisessä
laitteistossa määrätyn toimenpiteen esim. sulakkeen vaihdon, suojareleen kuittauksen tai laitevalmistukseen
liittyvän testauksen. Opastaminen pitää tehdä sillä paikalla ja niillä laitteilla tai vastaavissa olosuhteissa, joissa
toimenpide on tarkoitus tehdä. Opastuksessa on kerrottava turvallisen toiminnan perusperiaatteet, miksi
toimenpide on tehtävä neuvotulla tavalla ja mitä vaaroja ohjeiden noudattamatta jättämiseen liittyy sekä miten
pitää toimia poikkeavissa tilanteissa. Opastukseen on liitettävä myös riittävä harjoittelu.
X.7 Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja
Jokaiseen työkohteeseen, jossa työstä voi aiheutua sähköiskun tai valokaaren vaara, on nimettävä oman
alansa sähkötöitä itsenäisesti tekemään kykenevä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta.
Hän voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse.
Sähkötöiden johtaja nimeää työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan.
02
Myös kohdan 4.3.2 mukaisissa töissä, joissa ammattihenkilö tekee oman alansa töitä, joissa riskit on helppo
tunnistaa ja hallita, pitää nimetä työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja.
SF
S
60
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen voidaan tehdä työkohtaisesti tai pysyvällä esim.
työtehtävään liittyvällä määräyksellä. Jos työkohteessa on useita henkilöitä, pitää joka tilanteessa olla
määritelty, kenelle työnaikaisen sähköturvallisuuden valvonta kuuluu. Erityisen tärkeä valvonnan määrittely on
työkohteissa, joissa samanaikaisesti työskentelee usean työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Tällöin
työnaikaisen sähköturvallisuuden valvonta on määriteltävä yleensä kirjallisesti ks. kohdat 4.3.1 ja 6.2.7. Jos
työn organisointi ja tehtävät työt ovat riittävän selväpiirteisiä niin, että valvonta voidaan määritellä suullisesti tai
ennalta sovitun käytännön mukaisesti, ei tarvita kirjallista määrittelyä.
Sähkölaitteistoa rakennettaessa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja pitää nimetä viimeistään silloin, kun
laitteisto on sellaisessa tilassa, että siihen voidaan kytkeä jännite. Jos laitteistossa voi esiintyä sähköstä
aiheutuvaa vaaraa jo aikaisemmassa vaiheessa esim. rakennettaessa ilmajohtoa toisen ilmajohdon lähelle tai
rakennettaessa laitteistojen osia, jotka liittyvät olemassa oleviin jännitteisiin laitteistoihin, työnaikaisen
sähköturvallisuuden valvoja on nimettävä jo työtä aloitettaessa.
tu
s
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan on oltava työkohteessa. Hän huolehtii mm. siitä, että noudatetaan
esim. kohdan 6.2 mukaisen jännitteettömänä työskentelyn vaatimuksia sekä huolehtii kohdan 6.3 mukaisen
jännitetyön ja kohdan 6.4 mukaisen jännitteisten osien lähellä työskentelyn turvallisuuden valvonnasta.
do
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalta edellytetään muodollisen ammattitaidon lisäksi tietoa ja
kokemusta käytettävistä asennusmenetelmistä, -tarvikkeista ja työvälineistä. Tärkeitä ovat myös henkilön
asenne turvallisuuteen, luotettavuus, huolellisuus ja vastuuntunto. Olennaista on, että työnaikaisen
sähkötyöturvallisuudenvalvoja itse on työkohteessa ja pystyy valvomaan työn turvallisuutta.
Eh
Tämän standardin perustekstissä käytetään nimikettä työstä vastaava henkilö, jolle osoitetut tehtävät usein
vastaavat suomalaisissa vaatimuksissa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtäviä.
Sähköalan töissä, joissa ei tarvita sähkötöiden johtajaa tai käytön johtajaa, esim. sähköalan oppilaitoksissa,
sähkölaitteiden valmistukseen liittyvissä testauksissa ja testauslaboratorioissa, työnantaja tai sähkölaitteiston
haltija nimeää työstä vastaavan henkilön. Tämän henkilön pitää olla sähköalan ammattihenkilö, joka tuntee
toimintaan liittyvät vaarat.
X.8 Työntekijän tehtävät
Työntekijän on työturvallisuuslain 18 § mukaan mm. noudatettava työnantajan ohjeita ja määräyksiä,
turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muutoinkin huolellisuutta ja
varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava
käytettävissään olevin keinoin myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle,
työtekijällä on työturvallisuuslain 23 § mukaisesti oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä
pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
51(62)
Työturvallisuuslain 19 §:n mukaan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä työnantajalle tai tämän
edustajalle käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa tai työvälineissä ilmenevistä vioista tai
puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.
X.9 Sähkötyön tekemistä koskeva opastus
Työturvallisuuslain 14 §:n mukaan työnantaja vastaa työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta.
Sähkötöiden johtajan on huolehdittava, että sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi
opastetut tehtäviinsä. Käytön johtajan on huolehdittava, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia
ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.
02
Standardin kohdan 4.2 mukainen koulutusta ja opastusta koskeva vastuu kuuluu suomalaisen lainsäädännön
mukaan yleisesti työnantajalle. Sähköalan töiden osalta vastuu kuuluu myös sähkötöiden johtajalle ja käytön
johtajalle. Työturvallisuuslain 16 § mukaan työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan
sijainen) hoitamaan työnantajan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä.
X.10 Sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus
 sähkön aiheuttamat vaarat ja niiltä suojautuminen
60
Kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaan luettuna työjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä
toimivat henkilöt, on annettava sähkötyöturvallisuuskoulutus, joka sisältää vähintään seuraavat asiat:
 sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten säädösten periaatteet, säädösten mukaisten
vastuuhenkilöiden tehtävät ja standardin SFS 6002 asema
SF
S
 standardin SFS 6002 sisältö soveltuvin osin.
Koulutuksen sisällössä pitää ottaa huomioon ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat.
Esim. suurjännitelaitteistoissa työskenteleville henkilöille suositellaan koulutukseen sisältyvän alalla yleisesti
käytössä olevat käyttötoiminnan yhteiset turvallisuusperiaatteet ja sähköajoneuvojen kanssa työskenteleville
henkilöille annettavassa koulutuksessa korostetaan tämän standardin liitettä U.
tu
s
Koulutuksen sisältö ja pituus riippuvat koulutettavan henkilön sähköturvallisuutta koskevan tiedon tasosta.
Sähköalan peruskoulutuksessa tulee sähkötyöturvallisuutta käsitellä laajasti opinnoissa, ja niiden tulee
sisältää myös käytännön harjoituksia. Ammattitaitoisten henkilöiden koulutus voi olla lyhyempi esim. yhden
työpäivän mittainen tai muuten vastaavan laajuinen ja keskittyä varsinkin kertauskursseilla erityisesti
havaittuihin ongelmakohtiin ja asenteisiin vaikuttamiseen. Tietojen ymmärtäminen on varmistettava kokeella tai
muulla soveliaalla tavalla. Koulutuksesta on annettava todistus tai vastaava dokumentti. Todistus voidaan
antaa esimerkiksi korttimuodossa.
do
Erilliset koulutustilaisuudet voidaan korvata dokumentoidulla järjestelmällä, jossa jatkuvasti ylläpidetään
henkilöstön sähkötyöturvallisuuden osaamista.
Eh
Tietojen pitää jatkuvasti vastata työn vaatimuksia. Jos käytetään määrävälein tapahtuvaa koulutusta,
sähkötyöturvallisuuskoulutus uusitaan siten, että koulutusten väli on enintään viisi vuotta. Koulutus
suositellaan uusittavaksi lyhemmällä aikavälillä silloin kun työntekijän tehtävissä, yrityksen työjärjestelyissä tai
sähkötyöturvallisuuteen liittyvissä vaatimuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia tai on havaittu
sähkötyöturvallisuuden tason heikkenemistä. Standardin SFS 6002 on oltava työntekijöiden käytettävissä
myös koulutusten välisenä aikana. Suositellaan, että työnantaja pitää yllä tiedostoa, jossa on tiedot
työntekijöiden saamasta sähkötyöturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta.
Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen lisäksi työntekijöille on tarpeen antaa opastusta erityisesti silloin kun otetaan
käyttöön uusia työmenetelmiä tai tehdään poikkeavia töitä.
Yleisessä sähkötyöturvallisuuskoulutuksessa voidaan käsitellä jännitetöitä koskevia asioita vain niiltä osin kuin
tarvitaan jännitetöiden erityisluonteen ymmärtämiseksi. Varsinainen jännitetyön tekemistä koskeva koulutus
annetaan erikseen kohdan 6.3.2 ja liitteen Y mukaisesti.
Kun tehdään muita töitä sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä esim. siivousta, kuljetuksia, nosto- tai
metsätöitä, tulee myös näiden töitten tekijöille antaa soveltuva sähköturvallisuutta koskeva opastus.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
52(62)
X.11 Ensiapukoulutus
Ensiapuvalmiutta koskeva yleissäädös on työturvallisuuslain 46 §:ssä. Sähköalan töissä on erityisesti
huolehdittava ensiapuvalmiudesta sähkön aiheuttamien tapaturmien varalta. Sähkötöitä tehdään usein
vaihtuvissa työpaikoissa yksin tai pienessä työryhmässä. Tämän takia kaikille sähkötöihin osallistuville
sähköalan ammattihenkilöille työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan luettuna sekä näissä töissä
avustamaan opastetuille henkilöille pitää antaa ensiapukoulutus, joka voidaan järjestää esim. seuraavasti:
 Suomen Punaisen Ristin hätäensiapukurssi, joka sovelletaan erityisesti sähkötapaturmien ensiapuun
 Suomen Punaisen Ristin laajempi ensiapukurssi, esim. ensiavun peruskurssi EA 1
 muu ensiapukoulutus, joka käsittää ainakin palovammoihin sekä ruhje- ja viiltohaavoihin annettavan
ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen opettamisen ja niitten käytännön harjoittelemisen.
02
Ensiapuvalmiuksia on tarpeen pitää yllä jatkuvasti. Tämän takia elvytystoimenpiteitä on syytä harjoitella
vähintään kolmen vuoden välein.
Eh
do
tu
s
SF
S
60
Ensiapuohjeita antavia tauluja on sijoitettava sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin (ks. SFS 6000-8803) ja näitä tauluja suositellaan lisäksi sijoitettavaksi kojeistotiloihin ja sähköalan henkilökunnan
oleskelutiloihin.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
53(62)
Liite Y (kansallinen velvoittava) Jännitetyön tekeminen
Y.1 Yleistä (6.3.1)
Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu
jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Jännitetyössä
noudatetaan kohdan 6.3 mukaisia jännitetyömenettelyjä ja tässä liitteessä annettuja täsmennyksiä. Tyypillisiä
jännitetöitä ovat esim. komponentin vaihto, liitännän teko ja irrotus sekä laitteistojen puhdistus ja voitelu.
Jännitetyönä ei kuitenkaan pidetä seuraavia toimenpiteitä, joissa voidaan koskettaa jännitteistä osaa
asianmukaisella välineellä tai joutua jännitetyöalueelle
käyttötoimenpiteet (ks. 5.2) ja toiminnan tarkistukset (ks. 5.3)

työskentely jännitteettömänä (ks. 6.2),

työskentely jännitteisten osien läheisyydessä (ks. 6.4)

sulakkeiden, lamppujen ja tarvikkeiden vaihto (ks. 7.4)

kojeiston ovien tai luukkujen avaaminen sekä työskentelysuojien asentaminen

riviliitintyyppisten liittimen jälkikiristys jännitetyöruuvitaltalla, jos liitin täyttää IPXXB vaatimukset.
60
02

Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina jännitetöinä, eikä niihin tarvitse soveltaa
jännitetyöalueen rajoja, ellei niitä ole erikseen ko. kohdissa määritelty jännitetyöksi.
SF
S
Suomessa käytettävät jännitetyöalueen ulkorajan mitat on annettu taulukossa Y.1. Vaadittuun jännitetyöalueen
ulkorajan mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä työskentelytavoista, työkohteen
sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva ergonominen osatekijä.
Ilmajohdoilla käytetään jännitetyöetäisyytenä mittaa DL2. Pienjänniteriippukierrekaapelilla, esim. AMKA, ei
tarvitse noudattaa jännitetyöalueen ulkorajan mittaa. Riippukierrekaapelia saa käsitellä jännitteisenä vain
noudattaen erityisiä jännitetyömenetelmiä, koska käytössä olevan kaapelin eristys voi olla vaurioitunut tai
eristämättömässä PEN-johtimessa voi olla joissain tapauksissa vaarallinen jännite.
Jännitetyöalueen ulkorajan
mitta
DL1 m
tu
Jännitetyöalueen ulkorajan
mitta ilmajohdoilla1
DL2 m
ei kosketusta
0,5
0,22
1,5 (1,0)
Eh
s
Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat
0,25
1,5 (1,0)
10
0,35
1,5 (1,0)
20
0,4
1,5 (1,0)
30
0,56
1,5 (1,0)
45
0,63
1,5 (1,0)
110
1,0
1,5 (1,2)
220
1,6
2,0
400
2,5
3,5
1
3
6
1
do
Nimellisjännite
UN kV
Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan
alapuolella.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
54(62)
Y.2 Koulutus ja pätevyys (6.3.2)
Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on erikoiskoulutus
jännitetyöhön. Myös työohjeiden hyväksyjien ja työluvan antajien tulee suorittaa ainakin jännitetyön
teoriakoulutus.
Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään tämän standardin perusperiaatteet ja kysymykseen
tulevat yksityiskohtaiset työohjeet riittävässä määrin. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan määritellä
ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen
sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta.
Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu, jossa perehdytään niihin työkaluihin,
suojavälineisiin ja työmenetelmiin joihin on tarkoitus pätevöityä.
02
Harjoituksissa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien eristämiseen tai
peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä niin, ettei esim. jännitetyövälineiden
eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse aiheuttamaan oikosulkua tai
maasulkua.

jännitetaso, jolla jännitetyökoulutus on annettu

työkohteet, joihin koulutus on kohdistettu

kouluttajan yhteystiedot.
60
Koulutuksesta on annettava jännitetyötodistus, jossa kerrotaan minkä tyyppisiin jännitetöihin koulutus antaa
pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä ainakin seuraavat asiat:
SF
S
Todistus voidaan antaa esim. korttimuodossa.
Opastettu henkilö voi tehdä jännitetöitä SELV- tai PELV-pienoisjännitteellä ja muuten erityistä muuta kuin
sähköalan ammattitaitoa vaativissa töissä, kuten ajoneuvoihin tai elektrolyysilaitteistoihin kohdistuvissa töissä.
Tällaisia töitä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava hänen tehtäviinsä kohdennettu
sähkötyöturvallisuuskoulutus ja kyseisiä töitä koskeva jännitetyökoulutus, katso myös kohta Y.8.
Y.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen (6.3.3)
tu
s
Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen soveltamisalasta.
Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan
tarkistettavaksi vuosittain. Katso myös kohta B.1.1.
do
Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta. Kertauksessa
voidaan ottaa huomioon henkilöiden kokemus jännitetöistä.
Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata ennen kuin
jännitetöiden tekeminen aloitetaan.
Eh
Y.4Jännitetyön ehdot (6.3.5)
Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on yleensä oltava kirjallisia, ja
ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää hyväksyä
käyttöön otettavat työohjeet.
Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja annetaan ohjeet
yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja vaativat jännitetyöt myös harjoitella etukäteen,
esim. kohdan Y.2 mukaisen jännitetyökoulutuksen yhteydessä.
Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet
1.
2.
3.
Jännitetyön tarpeellisuuden ja tarvittavien lupien tarkistus ja tarvittaessa riskiarvioinnin
tekeminen.
Sää- tai muiden ympäristötekijöiden jännitetyön tekemiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi.
Laitteiston rakenteen aiheuttamien rajoitusten selvittäminen, esim.
– nollajohdinta ei voi irrottaa
– kojeet on ketjutettu
– lukitus katkeaa
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
02
5.
6.
7.
8.
9.
– virtapiirissä on virtamuuntaja
– kojeen irrotus jännitetyönä ei onnistu
– on olemassa valokaarivaara
– työkohteen sijainti on hankala
Työn tekemisen suunnittelu .
työryhmän kokoonpano ja koulutus
muut kuin sähkön aiheuttamat vaarat
työkohteen merkitseminen
tarvittavien osien jännitteettömäksi tekeminen
kytkimien lukinta ja varoituskilvet
jännitteettömyyden toteaminen
työmaadoitus tarvittaessa
lisäsuojuksien asentaminen tarvittaessa
oikeat työ- ja suojavälineet käytettävissä
Johdossa tai kojeessa olevien kuormitusten poissaolon varmistaminen
Varautuminen tarvittaessa jännitteettömäksi tekemiseen.
Työvaihekohtainen ohje itse työn tekemiseen
Vähintään aistinvaraisen käyttöönottotarkastuksen tekeminen.
Työkohteen saattaminen jännitetyön päätyttyä normaaliin käyttötilaan ja tarvittavien ilmoitusten
tekeminen.
60
4.
55(62)
Y.5 Työkalut, laitteet ja välineet (6.3.6)
SF
S
Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja kohdan 4.6 mukaisia henkilönsuojaimia.
Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee määritellä työmenetelmäkohtaisissa
jännitetyöohjeissa.
Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä koskee standardi SFS-EN 60900 ja jännitetyökäsineitä koskee
standardi SFS-EN 60903.
Eh
do
tu
s
Standardin mukaisissa jännitetyövälineissä on kuvan Y.1 mukainen kaksoiskolmiosymboli ja jännite tai
jänniteluokka. Komposiittirakenteisissa jännitetyökäsineissä, joissa on sähköisen suojauksen lisäksi
mekaaninen suojaus, pitää olla lisäksi kuvan Y.2 mukainen vasarasymboli.
Kuva Y.1 Jännitetyövälineen merkintä.
Kuva Y.2 Vasarasymboli jännitetyökäsineissä, joissa on sähköisen suojauksen lisäksi mekaaninen suojaus
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
56(62)
Kasvojensuojaimien pitää olla standardi EN 166 mukaan valokaarenkestäviä ja suojata koko kasvot.
Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen) käytettävien
eristysaineisten lisäsuojien on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia.
Jännitetyövälineet on pidettävä puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on käsiteltävä oikein työn,
kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon
määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Työ- ja suojavälineiden hyvä
kunto on varmistettava aina ennen jännitetyön aloittamista.
Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle jännitteisiä
osia, käytetään jännitetyövälineitä. Varsinaisissa jännitetöissä pitää käyttää erikseen jännitetyöhön tarkoitettuja
työkaluja, joita ei käytetä normaaleihin töihin.
Y.6 Työn organisointi (6.3.8)
60
02
Jännitetöitä voidaan tehdä yksin tai ryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta
sähköalan ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi. Tämän
valvojan on seurattava tarkoin työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn
tekijää/tekijöitä vain turvallisuuteen liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Kaikkien työkohteessa olevien on
käytettävä työmenetelmän mukaisia suojaimia.
Y.7 Pienoisjännitelaitteistot (6.3.9)
SF
S
Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana tai työnantajan
sijaisena tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti
pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä (ks. taulukko Y.1) sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja
päättää jännitetyön tekemisen yleisistä edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen
sähköturvallisuuden valvoja päättää yksittäisen työn suorittamisesta.
SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään jännitetyövälineitä,
ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret
akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan ammattihenkilö tai työtä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava
yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva jännitetyökoulutus, katso kohta Y.2.
s
FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitelaitteistoja koskevia vaatimuksia, katso kohta Y.9.
tu
Y.8 Pienjännitelaitteistot (6.3.10)
do
Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yhden hengen työryhmää
voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että työn voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot
täyttyvät:
 jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt tekemään vastaavia töitä jännitteettömässä laitteistossa
Eh
 työohjeella on riittävästi varmistettu turvallinen työskentely.
Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue johon työ kohdistuu, sijaitsee laitteistossa
helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella on seuraavia
ominaisuuksia:
 työaluetta suojaavan ylivirtasuojan mitoitusvirta on enintään 25 A, tai
 työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa ryhmäkeskuksissa, tai
 työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X tai IPXXB
mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A. Tällainen kohde voi olla esim.
jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset johtimet ja kiskot
ovat eristettyjä, tai
 työt, jotka tehdään erityisesti jännitetyöhön tarkoitetuilla komponenteilla, esim. kaapelijakokaapissa tai
tehdään riippukierrekaapelin liitos eristyksen läpäisevillä liittimillä.
Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista joutua
hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla järjestetty.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
57(62)
Y.9 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille (6.3.11)
Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden käyttämistä.
Näissä erityisohjeissa voidaan poiketa kohdan 6.3.6 henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta,
jos suojavälineillä ei ole käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä.
Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on vähintään kaksi
jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä.
Eh
do
tu
s
SF
S
60
02
Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot, voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
58(62)
02
Taulukko Y.1 Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä
Tunnuspiirteitä
Vaatimukset työn tekijälle
Työryhmä
Työkohde
Perustason
jännitetyö
Jännitteinen osa
voidaan kiinnittää tai
irrottaa.
Pienjännitteellä sähköalan
ammattihenkilöillä
jännitetyökoulutus, jossa
työvaihekohtainen harjoittelu
Yleensä kaksi
henkilöä,
joissain
tapauksissa
yksi henkilö, ks.
kohta Y.9
Pienoisjännite,
jossa on suuren
oikosulun vaara tai
pienjännite tai
pienivirtainen
erikoissuurjännite
Kyseessä on
suurjännite
Sähköalan ammattihenkilö, jolla
on yksityiskohtainen
työmenetelmäkohtainen
jännitetyökoulutus
do
Oikosulkuvirta on
suuri
S
SF
Jännitteisen osa
voidaan kiinnittää tai
irrottaa
Eh
Vaativa
jännitetyö
Pienoisjännitteellä myös
opastettu henkilö, jolla on
työmenetelmää koskeva
yksityiskohtainen
jännitetyökoulutus ks. kohta Y.2
Kaksi henkilöä
tu
s
Oikosulkuvirta on
rajoitettu tai on
käytössä suojaus
koskettamiselta
Työvälineet ja suojaimet
Työohje ja työlupa
Jännitetyövälineet ja kyseiselle
jännitteelle tarkoitetut
jännitteenkoettimet ja mittapäät
Työmenetelmäkohtainen ohje ja
kirjallinen
pysyväislupa tai
tapauskohtainen
lupa
60
Jännitetyön
taso
Pienjännite, jossa
oikosulkuvirta on
suuri tai suurjännite
Tarvittaessa
työmenetelmäkohtaiset
erikoistyökalut
Suojaimet työohjeen mukaan.
Yleensä jännitetyökäsineet,
valokaarelta suojaava vaatetus
ja kasvosuojain silloin kun on
voimakkaan valokaaren vaara
Kuten perustason jännitetyössä
Suurjännitteellä kyseiselle
jännitteelle tarkoitetut
jännitetyövälineet
Työmenetelmäkohtainen ohje ja
tapauskohtainen
lupa
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
59(62)
Esimerkkejä perustason jännitetöistä ovat

työt akustoissa tms., joissa on iso oikosulkuvirta

ohjauspiirien ja enintään 25 A ylivirtasuojalla suojattujen ryhmäjohtojen muutostyöt, esim. johtimien
kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle

liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäväksi jännitteisenä, esim. eristyksen läpäisevät
liittimet

helposti tehtävä komponentin lisäys tai poisto esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se on
suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä.
Perustason jännitetöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Opastetut henkilöt, joilla on
sähköalan koulutusta ja/tai kokemusta saavat tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heillä on annettu
työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus.
02
Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan jännitetyön
vaatimusten mukaisesti.
Esimerkkejä vaativista jännitetöistä ovat:
suurjännitteellä tehtävät työt

vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys

korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa

avojohdoilla tehtävät työt

muut työt, joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä.
SF
S
60

Eh
do
tu
s
Vaativia jännitetöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on työmenetelmäkohtainen koulutus
kyseiseen jännitetyöhön.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
60(62)
Liite Z (kansallinen velvoittava) Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
Z.1 Yleistä (6.4.1)
Jännitteisten osien lähellä voidaan tehdä kahden tyyppistä työtä.
 Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön tekemä sähkötyö, jossa ollaan
jännitetyöalueen ulkopuolella mutta korkeintaan taulukon Z.1 mukaisen lähialueen ulkomitan D V
etäisyydellä jännitteisestä osasta. Tällaista työtä voidaan kutsua myös lähityöksi.
02
 Rakennustyö tai muu työ, esim. kuljetus- ja nostotyöt, siivous yms., jota tehdään lähellä jännitteisiä osia.
Työn tekijät ovat tällöin yleensä muita kuin sähköalan ammattihenkilöitä ja tämä pitää ottaa huomioon
käyttämällä tilapäisiä suojia tai riittävää etäisyyttä jännitteisistä osista, perehdyttämällä työntekijöitä ja
valvomalla työtä tarvittaessa. Vaadittavat etäisyydet on annettu taulukossa Z.2.
Työskenneltäessä jännitteisten osien lähellä, työalue pitää määritellä etukäteen jokaista työtä varten ja se on
tarvittaessa rajattava. Jos koko laitteistoa ei ole tehty jännitteettömäksi, on kojeistossa tai vastaavissa
merkittävä selvästi mitkä osat tai kennot on tehty jännitteettömäksi ja/tai mitkä ovat jännitteisiä.
60
Tarvittaessa suojaamiseen käytetään siirrettäviä suojalevyjä tai työskentelysuojia, joilla estetään jännitteisten
osien koskettaminen tai jännitetyöalueelle ulottuminen. Jos näillä siirrettävillä suojilla saavutetaan IPXXB
mukainen suojaus, voidaan työ tehdä normaaleja jännitteettömänä työskentelyn menettelyillä.
Nimellisjännite
UN kV
1
3
Lähialueen ulkomitta
DV m
0,7
1,2
6
10
20
30
45
110
220
400
1,2
1,4
1,4
1,6
1,6
2,0
3,6
4,5
s
Z.2 Rakennustyö ja muu työ (6.4.4)
SF
S
Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla
do
tu
Jännitteisten osien lähellä tapahtuva muu työ on yleensä työtä lähellä ilmajohtoja tai työtä sellaisessa
sähkötilassa, jossa on mahdollista koskettaa paljaita jännitteisiä osia. Jos sähkötilassa on käytössä vähintään
IP2X kotelointi, ei muille töille aseteta sähköturvallisuuteen liittyviä erityisvaatimuksia, kuitenkin on
noudatettava normaaleja lukitus yms. vaatimuksia.
Z.2.1 Työ ilmajohtojen läheisyydessä
Eh
Työskenneltäessä ilmajohdon tai vastaavan paljaan jännitteisen osan lähellä sellaisella liikkuvalla tai
siirrettävällä koneella, jonka ulottuma on käyttäjän toimenpiteistä riippuva, esim. kaivinkone, puominosturi tai
henkilönostin, ei koneen minkään osan työalue, mahdollinen taakka mukaan luettuna, saa ulottua taulukossa
Z.2 annettua etäisyyttä lähemmäksi. Samaa etäisyyttä noudatetaan myös silloin kun käytetään käsin
liikuteltavaa pitkää johtavaa työvälinettä, esim. tikkaita, pitkällä varrella varustettuja työkaluja, onkivapoja tms.
Mikäli työtä ei voida tehdä noudattaen taulukon Z.2 etäisyyksiä, voi johdon haltija lyhytaikaisessa työssä antaa
luvan taulukon Y.1 mukaisen ilmajohdon jännitetyöalueen etäisyyden DL2 noudattamiseen, jos sähköalan
ammattihenkilö valvoo turvallisuutta ja ryhtyy työkohteessa mahdollisesti tarvittaviin varotoimiin. Etäisyyden
määrittelyssä voidaan ottaa huomioon myös avojohdon rakenne, esimerkiksi vain rajoitetusti liikkuvilla
sähköratojen ajojohtimilla voidaan käyttää pienempää etäisyyttä kuin normaaleilla ilmajohdoilla.
Liikkuvalla tai siirrettävällä koneella käsiteltävien tavaroiden varastoimista avojohdon alle tai sen läheisyyteen
on vältettävä, jotta taulukossa Z.2 annettua vähimmäisetäisyyttä ei vahingossa alitettaisi. Jos tällainen
varastointi kuitenkin on tarpeellista, pitää siihen saada johdon haltijan suostumus.
Työskentely jännitteisenä olevan ilmajohdon yläpuolella liikkuvalla tai siirrettävällä koneella on yleensä
kielletty. Lyhytaikaiseen, taulukossa Z.2 annettua etäisyyttä noudattaen tehtävään työhön voi johdon haltija
kuitenkin antaa poikkeustapauksissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla luvan. Jos kyseessä on avojohto, on
turvallisuutta valvomaan asetettava sähköalan ammattihenkilö.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
61(62)
Sähkölaitteistoon kohdistuvissa töissä liikkuvalla tai siirrettävällä koneella voidaan noudattaa taulukon Y.1
etäisyyttä DL2 tämän laitteiston jännitteisenä olevista osista edellyttäen, että ennakkoon suunnitellun työn
tekevät ammattitaitoiset, kokeneet henkilöt sähköalan ammattihenkilön valvonnassa. Turvallisuus edellyttää
tällöin yleensä työkoneen maadoittamista.
Taulukko Z.2 Liikkuvan tai siirrettävän koneen ja liikuteltavan työvälineen työalueen vähimmäisetäisyys
avojohdosta tai muusta paljaasta jännitteisestä osasta ja riippukaapelista. Suluissa oleva arvo tarkoittaa
pienintä työskentelyetäisyyttä avojohdon jännitteisen osan alapuolella
Nimellisjännite
Vähimmäisetäisyys
kV
m
2(2)
>1 - 45
3(2)
110
5(3)
220
5(4)
400
5(5)
0,5
1,5
60
1
riippukaapeli
02
avojohto tai muu paljas
jännitteinen osa
SF
S
Z.2.2 Kuljetukset ilmajohtojen läheisyydessä
s
Kuljetuksissa sekä työskenneltäessä koneella, jonka ulottuma ei ole käyttäjän toimenpiteistä riippuva, saa
johtimien alapuolella työskenneltäessä soveltaa taulukon Y.1 etäisyyttä D L2 jännitteisenä olevista osista, ei
kuitenkaan suluissa olevaa. Tarvittaessa on paikalla tällöin oltava sähköalan ammattihenkilö. Edellisestä
poiketen saa tiekuljetuksissa soveltaa myös taulukon Y.1 etäisyyttä DL2 suluissa olevaa etäisyyttä ilmajohdon
jännitteisenä olevista osista. Jos ylikorkeiden kuormien tiekuljetusten mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet
kohdistuvat itse johtoon, esim. sen johtimien nostaminen on tarpeen, on ilmajohdon haltijan huolehdittava
niiden tekemisestä. Muiden toimenpiteiden osalta on tarvittaessa käytettävä sähköalan ammattihenkilön
valvontaa.
tu
Z.2.3 Muut työt sähkötiloissa jännitteisten osien läheisyydessä
do
Muita jännitteisten osien läheisyydessä tehtäviä töitä ovat rakennus-, maalaus-, siivous- yms. työt sellaisissa
sähkötiloissa, joissa laitteiden kosketussuojaus ei täytä kotelointiluokan IP2X (IPXXB) vaatimuksia tai
kotelointeja on avattu tilapäisesti huollon, korjauksen tms. takia. Tällaisissa tiloissa rakennus, maalaus-,
siivous- yms. töitä voivat tehdä sähköalan ammattihenkilöt tai muut henkilöt sähköalan ammattihenkilön
valvomana tai kohdan Z.2.4 mukaisesti tehtävään opastettu henkilö.
Eh
Tehtävään opastettu henkilö saa tehdä yksin seuraavia tehtäviä:
 rakennus-, maalaus-, siivous- yms. töitä kosketussuojaisia sähkölaitteita (kotelointiluokka vähintään IP2X
tai IPXXB) sisältävässä sähkötilassa, jossa kojeistoihin tehdään vain ulkopuolista puhdistusta. Näihin töihin
ei tarvita myöskään erillistä opastusta, jos tilassa sijaitsee pelkästään pienjännite- tai pienoisjännitelaitteita
 relehuoneiden, valvomoiden ja niihin verrattavien tilojen lattian puhdistuksen, jos vaara pienen
oikosulkutehon ja kosketeltavien jännitteisten osien pienuuden ja sijainnin vuoksi tällaisissa tiloissa on
vähäinen
 yhtenäisellä metallilevyllä tai -verkolla suojatun kojeistotilan hoitokäytävän lattian puhdistuksen.
Kokonaan kosketussuojaamattomia, puomilla suojattuja tai osittaisella verkkoaitauksella suojattuja kojeistoja
sisältävässä sähkötilassa rakennus-, maalaus-, siivous- yms. töitä saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilön
jatkuvasti valvomana. Tämä vaatimus koskee myös muita sähkötiloja, joissa on kosketussuojaamattomia
laitteita, esimerkiksi akustoa, jos sen mitoitusjännite on yli 60 V. Vaatimus ei kuitenkaan koske ulkona olevia
sähkötiloja, joissa jännitteiset osat on sijoitettu kosketusetäisyyden ulkopuolelle.
SESKO RY
Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos
SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus
2014-09-10
62(62)
Kojeistojen sisäisessä puhdistuksessa, muuntajien eristimien puhdistuksessa ja vastaavissa töissä pitää
noudattaa kunnossapidon menettelyjä. Näitä töitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut
henkilöt sähköalan ammattihenkilön valvomana.
Z.2.4 Työtä tekevän henkilön valinta ja opastaminen
Sähkötiloissa tehtävistä muista töistä yleisimpiä ovat siivous- ja puhdistustyöt, joita tehdään jatkuvasti
määrävälein. Seuraavassa annetaan ohjeita siivoojien valintaan ja opastamiseen. Samoja periaatteita
käytetään myös muiden töiden esim. rakennus- tai maalaustöiden tekijöihin, jotka työskentelevät sähkötiloissa
ilman valvontaa.
02
Henkilöä valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, kuten
huolellisuuteen ja annettujen ohjeiden noudattamiseen. Henkilön, joka opastetaan tekemään sähkötilojen
siivous tai muu työt ilman valvontaa, tulee olla sähkötilan haltijan vakituisesti käyttämä. Hänellä on oltava
kyseisten sähkötilojen hyvä paikallistuntemus sekä riittäväksi katsottava, valvonnan alaisena saatu kokemus
sähkötiloissa työskentelemisestä. Työstä vastaavan henkilön tai käytöstä vastaavan henkilön on hyväksyttävä
siivousta tai muuta työtä tekevien henkilöiden nimeämiset ja mahdolliset nimeämisten muuttamiset.
Opastamiseen pitää kuulua mm. seuraavat asiat:
60
Tehtävään opastettavalle siivoojalle pitää antaa tietopuolinen ja käytännön opastus ottaen huomioon
työpaikalla vallitsevat olosuhteet ja sähköstä aiheutuva vaara. Opastuksen jälkeen on kuulustelulla tai muulla
sopivalla tavalla varmistettava, että hän ymmärtää annetut ohjeet ja on oppinut työn turvallisen tekemisen
edellyttämän varovaisuuden ja ammattitaidon.
SF
S
 sähkön vaarallisuus: jännitteisen osan koskettamisesta aiheutuva vaara, valokaaren aiheuttama palovaara
ja veden käyttämiseen liittyvä vaara
 toimenpiteet sähkötapaturman sattuessa: avun hankkiminen, uhriksi joutuneen irrottaminen,
elvytystoimenpiteet puhallus- ja painantaelvytyksen avulla
 sähkötilaan pääsyä ja laitteiden käyttöä koskevat kiellot: ovien pitäminen lukittuina ja sivullisten henkilöiden
pääsyn estäminen, kielto avaimen luovuttamisesta sivullisille, kojeisto-ovien ja suojusten pitäminen kiinni,
kytkimien ja erottimien, esim. ohjauspainikkeiden ja vipujen käytön kieltäminen
tu
s
 sähkötiloissa liikkuminen ja työskentely: turvallisten kulkuteiden neuvominen, tikkaiden käytön rajoitukset,
kennojen päälle nousemisen kieltäminen, vaarallisten osien sijainnin ja vaaran laadun selostaminen
jokaisessa tilassa, jossa joudutaan työskentelemään, kojeiden normaalien (esim. ilmakatkaisijan)
toimintaäänien sekä hälytysäänien selvittäminen.
Z.2.3 Työvälineet ja työssä käytettävät aineet
Eh
do
Työvälineiden on oltava tehtävään erityisesti sopivia, yleensä eristysaineisia ja sähkölaitteiston käytöstä
vastaavan henkilön hyväksymiä. Puhdistusaineiden on oltava sellaisia, etteivät ne vahingoita sähkölaitteita.