Paperimassatyöt
Taso 1: Paperimassan valmistus ja sen käyttö
Tarvikeet:

revittyjä paperinpalasia, esim. munakennoja tai tavallista silputtua toimistopaperia,
pakkausten silkki- yms. paperit, puotipaperi... (Sanomalehti on hiukan ankeaa, koska siinä on
paljon painomustetta, mutta sekin toki käy. Sen sijaan kiiltäväpintaiset aikakauslehti- ja
mainospaperit pitää tässä yhteydessä unohtaa.) Värillisestä toimistopaperista saa valmiiksi
värillisen massan.

vettä

maun mukaan lisäaineita, kuten: liisterijauhetta, liimaa, pellavaöljyä, neilikkaöljyä, kipsijauhetta,
sahanpuruja. Mikään ei ole välttämätöntä, mutta ainakin tilkka pellavaöljyä ja hiukan liisteriä
lisää massan muovailtavuutta. Neilikkäöljyä taas käytetään säilyvyyden lisäämiseksi. (Sinänsä
massan pieni homehtuminen ei haittaa paperin tekoa, lisänä rikka rokassa.)

esim. karamelliväriä massan värjäämiseen

tarpeeksi suuri kattila ja keittomahdollisuus

tehosekoitin, sauvasekoitin tai porakone ja maalinsekoitin, pienten määrien hienontamiseen
riittävät toki omat kädet tai vaikka haarukka
Valmistus
Silppua paperi pieniksi paloiksi ja laita ne kattilaan. Jos käytät
silppurilla silputtua paperia,
säästyt repimiseltä. Lisää sen verran vettä, että silppu peittyy.
Keitä seosta hiljaisella tulella vähintään 20 minuuttia, mutta seosta
voi keittää jopa kolmisen
tuntia.
Lisää vettä ja hienonna. Vettä saa hienonnettaessa olla runsaasti
niin, että työ sujuu hyvin ja koneita rasittamatta. Sekoita, kunnes
paperimassa muuttuu mössöksi. Poista liika vesi. Voit siivilöidä massan sihdin läpi.
Muista, että vedessä oleva hienon hieno paperi tukkii helposti viemärin. Koeta suodattaa
kuidut mahdollisimman tarkoin talteen. Kaada vesi vaikka hiutuneen keittiöpyyhkeen tai
sideharsovaipan läpi ennen viemäriin laskemista. Näinkin talteen saadut kuidut
kannattaa palauttaa takaisin massaan, koska ne ne vasta hyvää tavaraa ovatkin.
Lisää seokseen tilkka öljyä ja tapettiliisterijauhetta varovasti ruokalusikallinen kerrallaan.
Vaivaa seosta kuin pullataikinaa, kunnes se muuttuu kiinteäksi ja pinta liisteristä liukkaaksi. Vaivaamisen
alussa paperimassa on murumaista, mutta muuttuu muovailuvahamaiseksi.
Paperimassasta tulee sen väristä, minkälaista materiaalia sinne on
revitty.
Paperimassaa voi värjätä esim. kangas- tai karamelliväreillä.
Pigmenttivärit ovat riittoisia,
joten käytä niitä varoen. Jos paperimassa on valmiiksi värjätty, ei
valmiita tuotteita enää tarvitse maalata. Sekoita väriä massaan,
kunnes saat haluamasi värisävyn. (Kuivuneessa
työssä väri on vaaleampi.)
Valmis paperimassa säilyy viileässä, ilmatiiviissä astiassa kuukausia.
Jos massaan ei laita liikaa liimaa, sen voi myös kuivata: puristele massasta pieniä palloja
ja jätä ne kuivumaan ilmavaan paikkaan. Kuivat massapallot säilyvät ikuisesti, ja muuttuvat
askartelumassaksi käden käänteessä: lisää vain vesi.
Paperimassaa voi muovailla. Siihen voi upottaa koristeeksi esineitä. Paperimassasta voi tehdä mitä vain
– myös isoja töitä joissa runkona on kanaverkkoa (laminoi verkkorungon
päälle 1 - 2 kerrosta sanomalehtiä ja kiinnitä paperimassa laminoidun pinnan päälle). Tai ihan pieniä töitä,
kuten koruja.
Kun paperimassasta valmistettu työ on kuivunut ainakin vuorokauden ajan, voidaan se maalata (vaikka
peiteväreillä).
Lähde: http://ohjehaku.fi/askartelu/ohjeet/paperimassa
Köyden käyttö
Taso 1: Uusien solmujen opettelu
Tavoite: Vartio opettelee uudet solmut vanhoihin käyttötarkoituksiin. Tarpoja oppii uusia solmuja
vanhoihin käyttötarkoituksiin.
Vartionjohtajan ohje: Harjoitelkaa solmut seuraaviin tilanteisiin:







pidäkesolmu (kahdeksikon tilalle isompi, esimerkiksi Ashleyn päätesolmu, löytyy sivulta 32)
kahden hyvin eripaksuisen köyden tai liinan kiinnittäminen (esimerkiksi sidoskytky, löytyy sivulta
42)
heittopaino (apinannyrkki s. 33)
telttakeppien yhteenköyttämiseen sopiva kytky (esimerkiksi aisakytky, s. 74)
köyden kiinnittäminen renkaaseen (esimerkiksi kalastajansorkka, s. 53)
kiinnityssolmu kytkyllä (esimerkiksi polvikytky s. 46, tukkikytky s.47)
kiinnityssolmu sorkalla (esimerkiksi sisäsorkka s. 51, vanttisolmu s.49)
Ohjeet liitteessä.
Kirjastosta solmutietoa (lähteenä):

Kaiken maailman solmut – Geoffrey Budworth. (Erittäin kattava tietopaketti ja todella selkeät ja
isot kuvat!)
Tarvikkeet: Solmunarua sekä solmunteko-ohjeet.
Liitteet:
Solmujen uudet versiot
Solmujen uudet versiot
Lähde: Kaiken maailma solmut – Geoffrey Budworth
Copy: Kaiken maailman solmut – Geoffrey Budworth
Köyden käyttö
Taso 2: Solmeilutyö narusta (esim. makrameetekniikalla avaimenperä)
Tasosolmuavaimenperä makrameetekniikalla:
1. Tee kaksi aloitussolmua metalliseen avaimenperään.
2. Pujota vasemman puoleinen (keltainen) lanka kahden keskimmäisen langan ali ja
oikeanpuoleisen (vihreän) yli.
3. Pujota oikeanpuoleinen (vihreä) lanka keltaisten lankojen väliin syntyneestä lenkistä läpi.
4. Kiristä solmu.
5. Jos jatkat solmeilua samaan tapaan toistaen kohtia 2-4, aloittaen aina vasemmasta
reunasta, syntyy kierteinen nauha (tasosolmu).
6. Tasapintaisen nauhan saat jos lähdet seuraavaksi oikeasta reunasta. Näin ollen aloitat aina
samalla langalla (keltaisella). Toista kohtia 2-4 ja 7-8.
7. Pujota oikeanpuoleinen lanka kahden keskimmäisen langan ali ja reunimmaisen yli. Pujota
vasemmanpuoleinen reunalanka syntyneestä lenkistä läpi.
8. Kiristä.
Lähde: http://teeitse.punomo.fi/home/helsinki/myweb4/index.htm
Köyden käyttö
Taso 3: Köysityö (esim. pannunalunen, köysitikkaat)
Köysitikkaat
Näiden valmistaminen on helppoa ja hauskaa – kukapa ei haluaisi kiivetä puuhun? Tarvitset vain puukon,
jonkin verran köyttä sekä pienat (askelmat).
Kuuden pienan köysitikkaisiin tarvitset noin 8 metriä köyttä, joka on vähintään 10mm paksua.
Hamppuköysi on parasta, muoviköydet ovat hyvin liukkaita. Hamppuköyden päät täytyy sitoa tai
päättää punomalla, muuten ne lähtevät purkautumaan. Muoviköyden päät (jos päätät sittenkin käyttää
sitä) sulatetaan kiinni ja sidotaan sitten ulkonäon vuoksi.
Pienat tehdään tasapaksuisesta lehtipuusta. Sopiva pituus on 40-50cm ja paksuus 40-60mm. Koivu,
pihlaja, paju ja saarni sopivat mainiosti tarkoitukseen. Kuori puu ja poista myös nilakerros. Jätä pienat
aurinkoon kuivumaan, jossa niistä kuivuu liukkaus pois.
Tee pienojen kumpaankin päähän ura 40-50mm etäisyydelle päistä. Mitota urien syvyys köyden
paksuuden mukaan. Älä kuitenkaan tee niin syviä uria, että ne heikentävät pienan kestävyyttä.
Köysitikkaat voi koota kahdella tavalla, joko neljällä erillisellä köydenpäällä tai yhtenäisellä köydellä.
Kiinnitä ensin köysi pienoihin. Sopiva etäisyys on enintään 50cm. Jos teet tikkaat kahdesta köydestä,
tarvitset kaksi noin neljä metriä pitkää köyttä. Suorista köydet maahan ja merkitse pienojen paikat
tussilla tai rajausteipillä. Laske kuinka paljon köyttä kuluu joka solmuun ja lisäksi myös tikkaiden
solmimiseen ylä- ja alapäästä.
Tarkoitukseen sopii ohessa olevan piirroksen kaltainen juoksusolmu.
Tee silmukka, pujota piena silmukan läpi ja kiristä. Solmu kiristyy
entisestään kuormittaessa eikä avaudu tikkaita käytettäessä. Kiinnitä
pienat tarkasti päällekkäin köyteen.
Lopuksi kiinnität köysitikkaat huolellisesti yläpäästä esimerkiksi
kaksinkertaisella puolisolmulla tai muulla pitävällä solmulla. Kiinnitä
tikkaat myös lattiaan tai maahan, niin käyttö on helpompaa.
Jos teet köysitikkaat yhdestä pitkästä köydestä, menettelet suurin
piirtein samalla tavalla. Aseta köysi maahan, päät tasan ja sopiva
silmukka yläpäässä. Kiinnitä silmukka, jotta se
pysyisi paikallaan. Kokoa tikkaat kuten edellä
ja päätä lopuksi köydenpäät.
Kiinnitä tikkaat yläpäästä paalusolmulla tai
muulla varmalla solmulla. Ota huomioon, että
yhdestä köydestä kootut tikkaat ovat
kiikkerämmät kuin kahdesta erillisestä
köydestä kootut. Tikkaiden tukevuus riippuu
tosin paljon siitä, miten kiinnitys ja kiristys on
tehty.
Lähteet:
http://www.4h.fi/@Bin/2312490/tikkaat.pdf
Kaiken maailma solmut – Geoffrey Budworth
Köyden käyttö
Taso 4: Rihmaaminen
Köysien päät rihmataan purkaantumisen estämiseksi. Muoviköysissä sulatetaan päät.
Kuvassa näkyy kaksi erilaista rihmaustapaa.
Lähteet:
http://fi.scoutwiki.org/Rihmaus
Kaiken maailma solmut – Geoffrey Budworth
Tarvikkeet: Köysi, lankaa sekä tarvittaessa päättelemiseen neuloja.
Köyden käyttö
Taso 5: Pujoksen teko
Pujomalla eli pleissauksella voi köysiä yhdistää toisiinsa, tehdä köyden päähän kiinteän silmukan tai
päätellä köyden.
Lähde: Kaiken maailma solmut – Geoffrey Budworth
Köyden käyttö
Taso 6: Pukki-, risti- ja yhdysköytökset
Pukkiköytös:
Riu’uista toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa. Kierrä köysi vuoroin alimmaisen riu’un alta,
vuoroin ylimmäisen päältä. Muista kiristää joka kierroksen jälkeen. Varmista köytös kiristyskierroksilla.
Ristiköytös:
Riu’ut ovat vaakatasoon nähden vinossa. Kierrä köysi riukujen ympäri ensin pystysuorassa ja sitten
vaakasuorassa. Muista kiristää joka kierroksen jälkeen. Varmista köytös kiristyskierroksilla.
Yhdysköytös:
Yhdysköytöstä käytetään jatkamaan riukua toisella. Se tehdään kiertämällä köysi riukujen ympäri,
mielellään kahdesta eri kohdasta ja pitkältä matkalta. Yhdysköytös ei ole kovin vahva, joten on
suositeltavaa, että pyrit löytämään tarvittavan pituiset riu’ut sellaisenaan.
Lähde: Kaiken maailma solmut –
Geoffrey Budworth
Köyden käyttö
Taso 7: Köytösten opettaminen seikkailija- tai sudenpenturyhmälle
Vartio opettaa tasossa 6 esitellyt köytökset seikkailija- tai sudenpenturyhmälle. Tämä voi tapahtua joko
leirillä tai kokouksessa. Tarpoja oppii tehtävästä mm. selkeiden ohjeiden tärkeyden, kärsivällisyyttä sekä
vastuunkantoa.
Ruoka
Taso 1: Teemme pizzaa
Hyvän pizzan lähtökohtana on onnistunut pohja sekä reilu määrä juustoa. Näiden väliin
täytteeksi voi laittaa melkein mitä vaan. Alla esimerkkejä:
Pizzatäyte-esimerkkejä:

latva-artisokkapizza

makkara-paprikapizza

kinkku-oliivipizza

munakoiso-tomaattipizza

pähkinä-vihannespizza

pesto-sienipizza

kermainen lohipizza

juusto-äyriäispizza

tomaatti-minttupizza

broileripizza
Pizzapohja
1 l raikasta vettä
0,2 dl sokeria
0,3 dl suolaa
25 g hiivaa
1 dl maitoa
1 dl oliiviöljyä
2,5 kg puolikarkeita vehnäjauhoja (noin)
Tämä on Turussa pitkään vaikuttaneen (vuodesta 1975) pizzaguru, Dennis Rafkinin ohje, mottona: Hyvän
pizzan salaisuus on pohjataikina ja erittäin tulinen uuni. Nyttemmin Dennis pizerioita on Turun lisäksi
ainakin Helsingissä ja Tampereella.
Sekoita aineet ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna taikinan huilata tunnin verran (tämä on tärkeää).
Kaulitse ohuiksi pohjiksi. Pohjalle levitetään kauttaaltaan, ihan reunoille saakka, tomaattimurska, johon
on sekoitettu hiukan suolaa, oreganoa, pippuria ja valkosipulijauhetta. Seuraavaksi tulee juusto ja sitten
maltillisesti täytteitä oman maun mukaan. Pohjalta täytteen läpi kuohuva juusto ottaa itseensä
täytteistä makua. Uuni kuumennetaan 300 asteeseen (pizzeriassa uunin lämpötila on 400). Paistetaan
alatasolla n. 5 min. Hyvä pizza ei saa olla ahdettu kukkuroilleen juustoa ja täytettä sanoo Dennis ! Nyt ei
tehdä piirakkaa. Lähde: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/42423/Pizza%20Denniksen%20tapaan/
Ruoka
Taso 2: Perkaamme kalan ja valmistamme siitä aterian
Suomustus, suolistus, huuhtelu ja kuivaus. Kalan perkaus kannattaa tehdä heti kalstuksen jälkeen, jolloin
sen liha ja maku säilyvät parhaimpina. Katso myös kuvalliset ohjeet perkaamiseen.
Tavallisten suomukalojen, kuten ahvenen, hauen, kuhan, siian ja lahnan käsittelyn tulisi alkaa heti saaliin
saamisen jälkeen.
Jotta kala ei kärsi, se on tainnutettava nopeasti napauttamalla sitä kevyesti puukalikalla päähän.
Kidusvaltimo katkaistaan terävällä puukolla tai saksilla.
Kala kannattaa laittaa 5–10 minuutiksi kylmällä vedellä täytettyyn astiaan. Näin saaliiseen jäänyt veri
poistuu lihan makuun vaikuttamatta.
Kala ei kestä kovakouraista käsittelyä, joten saalista ei tulisi siirrellä astiasta toiseen tai pitää lämpimällä
ilmalla muovikassissa. Kuollutta kalaa ei saa laittaa veneen pohjalle tai jättää rantaveteen aurinkoon.
Kalan suomustus

Aloita suomustaminen pyrstöpuolelta.

Varo murjomasta rikki kalan lihaa suomustimella tai puukolla.

Kalaa on parasta pitää toisella kädellä päästä kiinni.

Paistiahventa suomustettaessa evät kannattaa leikata pois. Se helpottaa työskentelyä ja
vähentää pistohaavoja, joita voi saada ahvenen selkäevästä.

Moni käyttää ahvenen suomustamisessa suomustinta. Hetken harjoittelun jälkeen sillä onnistuu
myös pienten kalojen käsittely.
Kalan suolistus

Kalan vatsa avataan saksilla tai terävällä puukolla.

Varo, ettei puukko osu sappeen. Jos osuu, huuhtele keltainen sappineste nopeasti lihasta.

Poista sisälmykset ja kidukset.

Poista lisäksi munuaiset tarkasti esimerkiksi kynnellä.

Lopuksi huuhtele kala nopeasti ja kuivaa talouspaperilla.
Pese ja säilytä oikein
Kalaan jääneet veri, lima ja irtonaiset suomut lähtevät pesemällä. Samalla bakteereille jää
mahdollisimman vähän kasvumahdollisuuksia. Saalis kannattaa suolata kalapaikalla ja säilyttää
auringolta suojassa.
Mökillä tai kotona kalat on pidettävä mieluiten suureen pakastepussiin laitettuina jääkaapissa tai
pakastimessa, koska kärpäset ja bakteerit iskevät lämpimässä nopeasti saaliiseen.
Lähde: http://www.ahven.net/kalankasittely
Ruoka
Taso 3: Valmistamme kotipaikkakuntamme / -maamme perinneruokaa
Tässä ohjeessa esittelemme suomalaisen herkun – karjalanpaistin. Sen tarina on pitkälti samankaltainen
kuin toisen tunnetun karjalaisen perinneruoan karjalanpiirakan. Karjala-etuliite on tullut molempien
nimiin vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat levinneet muualle Suomeen. Yhteistä karjalanpiirakoille ja paistille on myös se, että molempien ”maailmanvalloitus” alkoi vasta talvi- ja jatkosodan jälkeen.
Karjalanpaistin alkuperäisiä nimiä ovat mm. ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha.
Voitte myös valita jonkin toisen suomalaisen tai turkulaisen perinneruoan. Joka tapauksessa: tehkää
riittävä määrä ruokaa ja kutsukaa ystävävartionne maistelemaan makuja!
Kirjastosta (lähteenä):

Petäjäisestä pestoon – Aikamatka suomalaisiin makuihin. Tero Kallio & Kimmo Saira, 2007
Karjalanpaisti

400g naudan sisä- tai ulkopaistia

400g porsaan lapaa tai ulkofileetä

10 maustepippuria

3 laakerinlehteä

1 tl suolaa

vettä
Huuhtele lihat ja poista kalvot. Paloittele isohkoiksi kuutioiksi. Laita lihat ja mausteet pataan. Lisää vettä
niin, että päällimmäiset lihapalat lähes peittyvät. Laita pata uuniin 225 asteeseen ilman kantta. Kun
päällimmäiset lihat alkavat ruskistua, pienennä lämpöä n. 160 asteeseen. Hauduta paistia uunissa vielä
noin kolme tuntia. Kääntele välillä päällimmäisiä lihoja, jotta ne eivät kuivu. Tarjoile keitettyjen
perunoiden tai uunijuuresten kera.
Ruoka
Taso 4: Kokkisota
Kokkisodan ideana on kehittää pienissä ryhmissä edullisista raaka-aineista jotain uutta ja yllättävää.
Vartionjohtaja jakaa vartionsa (kutsukaa mukaan myös ystävävartio!) joukkueisiin ja selittää säännöt.
Vartionjohtajat ovat ostaneet kaupasta edullisia raaka-aineita (perunaa, kananmunaa, herneet,
kasvikset, pavut, tonnikala…) ja jakavat kullekin ryhmälle omat, erilaiset ruoka-aineensa. Näistä
aineksista ryhmän on tehtävä ateria, jonka kriitikkoina toimivat johtajat.
Ennen kisan alkamista, käykää läpi ruokabudjettia ja millaisia ovat järkevän kuluttajan ostokset. Tuleeko
sittenkään lopulta halvemmaksi (ja terveellisemmäksi?) syödä nuudelipaketti vai valmistaa itse
pinaattikeittoa? Miksi kilohintoja kannattaa seurata? Miten halvemmat merkit eroavat kalliimmista
ruokamerkeistä ja millaisia taustoja raaka-aineiden takana on?
Luotsi: Luotsi koordinoi ja hankkii materiaalit, työohjeet ja pyytää asiantuntijoita opettajiksi esimerkiksi
harrastuspiireistä tai partiolaisten vanhemmista.