1. No category

PORVOON ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1.1.2013
Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ovat voimassa
Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa
Sisältö
1 SOVELTAMISALA .......................................................................... 4
2 MÄÄRITELMÄT ............................................................................. 5
3 KUNNAN VASTUULLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN
JÄTEHUOLTO .................................................................................. 8
3.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä .............................................................. 8
3.1.1
Kompostointi .................................................................................................... 8
3.1.2
Jätteiden poltto ................................................................................................ 9
3.1.3
Muu käsittely .................................................................................................... 9
3.2 Liittyminen jätteenkuljetukseen ................................................................................ 10
3.3 Keräysvälineiden tyhjennys ..................................................................................... 12
3.4 Jätteen keräyspaikka ............................................................................................... 13
3.5 Jätteen keräyspaikan ylläpito ................................................................................... 14
3.6 Jätteiden keräysvälineet .......................................................................................... 15
3.7 Keräysvälineiden täyttö ........................................................................................... 16
3.8 Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus............................................................ 17
3.9 Poikkeukset jätteenkeräykseen ............................................................................... 18
3.9.1
Jätteenkeräyksen keskeytys tilapäisesti ......................................................... 18
3.9.2
Jätteenkeräyksen keskeytys toistaiseksi......................................................... 18
3.9.3
Kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto ......................................................... 18
3.10
Hyötyjätteiden erilliskeräys ................................................................................. 19
3.10.1 Asuinkiinteistöt .............................................................................................. 19
3.10.2 Muut kuin asuinkiinteistöt ............................................................................... 20
3.11
Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys ................................................... 21
3.12
Jätteiden kuljetus ................................................................................................ 22
3.13
Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat .................................................. 22
3.14
Muut määräykset ................................................................................................ 23
4 MUU KUIN KUNNAN VASTUULLA OLEVA JÄTEHUOLTO .... 24
4.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä ............................................................ 24
4.1.1
Kompostointi .................................................................................................. 24
4.1.2
Jätteiden poltto ............................................................................................... 24
4.1.3
Muu käsittely .................................................................................................. 24
4.2 Jätteiden keräyspaikka ja keräyspaikan ylläpito ....................................................... 25
4.3 Jätteiden keräysvälineet ......................................................................................... 25
4.4 Keräysvälineiden täyttö .......................................................................................... 26
4.5 Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus............................................................ 27
4.6 Keräysvälineiden tyhjennys ..................................................................................... 28
4.7 Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys......................................................... 29
4.8 Jätteiden kuljetus .................................................................................................... 29
4.9 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat ....................................................... 30
4.10
Muut määräykset ................................................................................................ 30
5 YLEISÖTILAISUUKSIEN JÄTEHUOLTO................................... 32
6 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY .................................................. 33
7 VOIMAANTULO ........................................................................... 34
8 PERUSTELUT .............................................................................. 35
1 SOVELTAMISALA
Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, noudatettava näitä jätelain 91§ perusteella annettuja yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
Nämä määräykset koskevat kunnan vastuulle ensisijaisesti ja toissijaisesti kuuluvien kohteiden
jätehuoltoa (jätelaki 32–33 §) sekä tuottajavastuunalaisia jätteitä (jätelaki 47 §) niiltä osin kuin kunta järjestää tuottajakeräystä täydentävää keräystä. Lisäksi näissä määräyksissä annetaan yleisluonteisia määräyksiä kunnan vastuun ulkopuolelle jäävien kohteiden jätehuollosta siltä osin kuin
se on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Näitä määräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen sekä viiltävän
ja pistävän jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin, kuin siitä on määrätty erikseen.
Näitä määräyksiä ei myöskään sovelleta eläinperäisten jätteiden eikä tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden jätehuollon järjestämiseen siltä osin, kuin siitä on säädetty niitä koskevilla säädöksillä erikseen.
4
2 MÄÄRITELMÄT
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:
asuinkiinteistöllä kiinteistöä, jolla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuva rakennus, kuten asuintalo, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu tai asuntolaiva;
biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvä vastaava jätettä sekä
biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä;
ekopisteellä alueellista jätteentuontipistettä, jossa kerättävänä ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji;
erityis- ja riskijätteellä kudos- ja eläinjätteitä sekä pölyäviä, viiltäviä ja pistäviä tai muita vastaavia
jätteitä, jotka eivät ole vaarallisia jätteitä, mutta vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana;
haja-asutusalueella kunnan tai kaupungin laatiman asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita sekä
ranta-asemakaava-alueita;
hyötyjätteellä sitä osaa jätteestä, joka jätelainsäädännön tai kunnan jätehuoltomääräysten nojalla
kerätään erikseen hyödyntämistä varten;
jätehuoltoviranomaisella kuntien jätehuollon yhteislautakuntaa, joka on perustettu kuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti;
jätelaitoksella Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:tä;
jätelaitoksen ekopisteellä miehittämätöntä hyötyjätteiden keräykseen tarkoitettua paikkaa, jonka
ylläpidosta vastaa jätelaitos ja jossa on asianmukaiset keräysvälineet yhdelle tai useammalle hyödynnettävälle jätemateriaalille;
jätteiden keräyspaikalla keräysvälineiden sijaintipaikkaa keräysvälineineen;
jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, lavoja, puristimia ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljetusta varten;
kartongilla kuitupohjaista nestepakkausjätettä kuten maito-, mehu- ym. tölkit sekä erilaisia pahvija kartonkipakkauksia kuten aaltopahvilaatikot, muro- ja keksipaketit, paperipussit, munakennot,
pizzalaatikot;
keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa, käytöstä poistettua paperia;
kiinteistön haltijalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, omistajan vertaista haltijaa tai kiinteistöä
hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa;
kompostoinnilla eloperäisen jätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla
edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa;
5
kompostorilla säiliötä, jonka sisällä kompostoidaan biojätettä tai kehikkoa tms. jossa kompostoidaan puutarhajätettä;
kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kuljetusjärjestelmää, jossa jätelaitos kilpailuttaa jätteenkuljetukset;
kunnan toissijaisella vastuulla olevalla jätehuollolla muun kuin kunnan vastuulla olevan jätehuollon
järjestämistä (jätelaki 33 §), jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää
ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kunnan jätehuoltojärjestelmän kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi;
kunnan täydentävällä keräyksellä jätelaitoksen järjestämää tuottajavastuunalaisen jätteen keräystä siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä esim. kiinteistökohtainen tai alueellinen keräys;
kunnan vastuulla olevalla jätehuollolla asumisjätteen jätehuollon järjestämistä sekä siihen rinnastettavan julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan sekä yksityisen sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelutoiminnan jätehuollon järjestämistä. Kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluu myös asumisessa ja
maa- ja metsätaloudessa syntyneen vaarallisen jätteen hyödyntäminen ja käsittely, jollei kysymys
ole kohtuuttomasta määrästä jätettä;
käsitellyllä lietteellä lietettä, joka on kompostoitu tai stabiloitu mädättämällä, lahottamalla, kuumentamalla tai kemiallisesti kalkitsemalla siten, että lietteen taudinaiheuttajat on tuhottu ja hajuhaittoja
vähennetty;
käymäläjätteellä kuivakäymälöistä peräisin olevaa jätettä;
lasilla tyhjiä, käytöstä poistettuja lasipakkauksia kuten pulloja, purkkeja ja astioita, joissa tai joiden
joukossa ei saa olla metallisia, muovisia tai keraamisia epäpuhtauksia tai esineitä;
lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, öljynerottimista kertyvää lietettä sekä kompostoimatonta puhdistamolietettä; ei kuitenkaan teollisuuden erikoislietteitä;
maatalouslietteellä maa- ja karjataloudessa syntyvää lanta-, virtsa- tai muuta lietettä sekä säilörehun puristenestettä;
metallilla tyhjiä, käytöstä poistettuja metallipakkauksia ja metallipurkkeja, kuten säilyketölkkejä ja
alumiinivuokia;
monilokerokeräyksellä kiinteistökohtaista jätteenkeräystä jossa sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja
metalli kerätään neljään lokeroon jaettuun jäteastiaan, joka tyhjennetään samanaikaisesti nelilokeroiseen jäteautoon;
muovilla kierrätykseen soveltuvia muovipakkauksia;
muulla kuin kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella (kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto)
kuljetusjärjestelmää, jossa jätteenhaltijat tekevät jätteen kuljetuksesta sopimuksen suoraan valitsemansa jätekuljetusyrittäjän kanssa, tällöin kyseessä on kunnan vastuun ulkopuolelle kuuluvien
yritys- ja toimipaikkakiinteistöjen jätteet tai kunnan vastuulla olevat sako- ja umpikaivojätteet;
muulla kuin kunnan vastuulla olevalla jätehuollolla yksityisen yritystoiminnan jätehuollon järjestämistä pois lukien ne yksityiset yritysjätteet, jotka kuuluvat kunnan vastuulle;
pakatulla biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää
biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketuotannossa syntyvää vastaava
6
jätettä, jota ei ole poistettu paperisesta, pahvisesta tai muovisesta kuluttajapakkauksesta ja jota
erilliskerätään omana jätelajinaan;
pienjäteasemalla jätelaitoksen ylläpitämää miehitettyä jätteiden vastaanottopaikkaa jätteille, jotka
eivät mahdu tai sovellu kiinteistökohtaiseen keräysastiaan;
pienvenesatamalla tahoa, joka tarjoaa venepaikkoja vapaa-ajan veneilijöille ja saarikiinteistöjen
asukkaille;
puulla käsiteltyä tai käsittelemätöntä puuta, puisia huonekaluja, levyjä, risuja ja oksia. Ei kuitenkaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua puuta, kuten esim. painekyllästettyä puuta;
puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan
hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä;
sekajätepisteellä miehittämätöntä sekajätteen keräykseen tarkoitettua paikkaa, jota ylläpitää jätelaitos ja jossa on yleensä keräysvälineet myös hyötyjätteille. Sekajätepisteen käyttö on maksullista;
sekajätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteen ja muiden sekajätteeseen kuulumattomien materiaalien, esim. vaarallisten jätteiden, lajittelun jälkeen;
suomalaisella kansallisella standardilla Suomen standardoimisliiton (SFS) jätteen keräysvälineille
asettamaan standardia (SFS-EN 840) jossa määritellään mm. jätteenkeräysvälineen mitat sekä
kestävyys- turvallisuus ja terveysvaatimukset;
taajamalla kunnan tai kaupungin laatiman asemakaava-alueen mukaisia alueita pois lukien rantaasemakaava-alueet;
tiehoitokunnalla tieosakkaiden muodostamaa tahoa, joka vastaa yksityistien tienpidosta;
tuottajavastuulla tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Tuottajavastuulle kuuluvia
jätteitä ovat mm. paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, energiansäästölamput, renkaat,
paperi ja pakkaukset.
vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuuden vuoksi voi aiheuttaa vaaraa
tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, esimerkiksi liuottimia, kylmälaitteita ja loisteputkia;
yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja
määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä; ei
kuitenkaan vaarallista jätettä, kuivakäymäläjätettä, jätevettä, jätevesilietettä tai näihin rinnastettavaa jätettä;
yhteisastialla (kimppa-astia) kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä
jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätekuljetuksessa;
yhteislaiturilla laituria, jota käyttää useampi vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö;
ylijäämämaalla rakennustoiminnan tai siihen rinnastettavan toiminnan yhteydessä syntyneitä ja
siinä käyttämättä jääneitä puhtaita maa-aineksia;
ympäristönsuojeluviranomaisella jätelain tarkoittamaa jätehuollon valvontaviranomaista.
7
3 KUNNAN VASTUULLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN
JÄTEHUOLTO
3.1
Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä
3.1.1
Kompostointi
1§
Kiinteistöllä syntyvän puutarhajätteen ja biojätteen omatoiminen kompostointi on
suositeltavaa seuraavin edellytyksin:
1.
Taajama-alueella lannan ja lietteiden kompostointi on kielletty.
2.
Kompostori tulee rakentaa, sijoittaa ja hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoriin
ei saa laittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä.
3.
Kompostoria ei saa ilman naapurin suostumusta sijoittaa kolmea (3)
metriä lähemmäs tontin rajaa.
4.
Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin erillistä suostumusta hyväksyttyyn rakennuslupaan merkittyyn, jätehuollolle varattuun
tilaan.
5.
Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs talousvesikaivoa.
6.
Biojäte on kompostoitava hyvin ilmastoidussa ja suljetussa kompostisäiliössä, jonka tulee estää haittaeläinten pääsy kompostoriin. Biojätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä tai
muuten jäätymiseltä suojatussa kompostorissa.
7.
Kompostorilla tulee olla määrätty hoitaja, joka on vastuussa kompostorin asianmukaisesta hoidosta.
8.
Puutarhajätettä saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria. Taajama-alueella kompostorin tai lautakehikon tms. käyttö on kuitenkin
suositeltavaa.
9.
Käymäläjätettä saa taajama-alueella kompostoida ainoastaan tähän
tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Käymäläjätteen
kompostoinnista ei saa aiheutua hajua eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
10.
Mikäli kompostori on useamman asuinhuoneiston yhteinen, tulee nimetä sen hoidosta vastaava henkilö.
8
3.1.2
Jätteiden poltto
2§
Jätteen poltto, lukuun ottamatta pykälissä 3-5 kuvattuja jätteitä, on kielletty ilman
ympäristönsuojelulain tai jätelain mukaista lupaa tai ilman eläintautilain nojalla annettua määräystä.
3§
Kiinteistön lämmityksen yhteydessä saa polttaa kuivia risuja, oksia ja käsittelemätöntä puutavaraa sekä vähäisiä määriä puhdasta paperia ja pahvia ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä tulipesässä.
4§
Taajama-alueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto
kiellettyä.
5§
Haja-asutusalueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto sallittua edellyttäen, ettei siitä aiheudu savuhaittoja tai palonvaaraa.
6§
Kyllästetyn tai pintakäsitellyn puutavaran polttaminen on kielletty.
3.1.3
Muu käsittely
7§
Maahan saa haudata ainoastaan vähäisiä määriä puutarhajätteitä. Eläinten hautaaminen maahan tulee tapahtua kunnan osoittamalla tavalla muualla annettuja määräyksiä noudattaen. Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty, mikäli ympäristönsuojelumääräyksissä tai laissa ei toisin määrätä.
8§
Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee kuljettaa asianmukaisesti
kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Haja-asutusalueen kiinteistöillä voidaan asumisen yhteydessä syntyviä kiinteistökohtaisia vähäisiä lietemääriä kompostoida tiiviissä, suljetussa kompostorissa. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle.
9§
Asuinkiinteistöjen käsittelemättömien saostus- ja umpikaivolietteiden levittäminen
pellolle tai muualle maastoon on kielletty, ellei voimassa olevassa ympäristöluvassa
toisin sallita.
10 §
Lannoitevalmistelain mukaisesti käsitellyn kiinteistöllä syntyvän lietteen levittäminen
pelloille on sallittua vain haja-asutusalueella, lukuun ottamatta pohjavesialueita. Levityksen tulee tapahtua sulan maan aikana ja liete ja suodatinhiekka tulee mullata
maahan välittömästi levityksen jälkeen valumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi.
Levitettäessä lietettä rehu- tai ruokakasvinviljelyyn käytettäville pelloille, tulee lietteen
käsittelijän varmistaa, että lietteen sisältämät taudinaiheuttajat ovat tuhoutuneet.
11 §
Ylijäämämaiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen ilman toiminnan vaatimaa lupaa on kielletty. Luvan tarve tulee selvittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
12 §
Biojätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.
9
3.2
Liittyminen jätteenkuljetukseen
13 §
Jätteen haltijan (kiinteistön) on liityttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen,
jos kiinteistön jätehuolto jätelain 32–33 § mukaan kuuluu kunnan ensisijaiselle vastuulle.
Kunnan järjestämään sekajätteenkuljetukseen liitytään ensisijaisesti kiinteistökohtaisella keräysastialla.
•
Kiinteistö voi hankkia oman keräysastian tai
•
vuokrata keräysastian jätelaitokselta tai muulta keräysvälineitä vuokraavalta taholta
•
Jätteenkeräysvälineen tyhjennystä, keräyspaikkaa ja sen ylläpitoa sekä
keräysvälineen täyttöä ja kunnossapitoa koskevat määräykset on kerrottu näiden jätehuoltomääräysten kohdissa 3.3–3.8.
Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi liittyä jätekuljetukseen seuraavilla tavoilla:
1.
Liittymällä jätelaitoksen järjestämän miehittämättömän sekajätepisteen
käyttäjäksi alueella, jolla jätelaitos tämän palvelun järjestää.
Sekajätepisteen käyttäjäksi voi liittyä seuraavin ehdoin:
2.
•
asuinkiinteistölle ei ole tietä tai tieyhteys on huono
•
asuinkiinteistön jäteastiaa ei voida sijoittaa siten, että jäteautolla on esteetön pääsy 5 m etäisyydelle astiasta ja
siirtomatka on kohtuuton tai
•
muu syy, jos sekajätepisteen käyttö soveltuu asuinkiinteistölle kiinteistökohtaista keräystä paremmin.
Liittymällä yhteisastiaan (kimppa-astia) tai perustamalla uuden yhteisastian.
Yhteisastian voi muodostaa seuraavat tahot:
•
yksittäiset kiinteistöt
•
taajamassa, mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähinaapureina.
•
haja-asutusalueella, mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähinaapureina tai saman tien varrella
•
tiehoitokuntaan kuuluvat tahot
•
pienvenesatama
•
yhteislaituri.
10
Yhteisastiaa koskevat seuraavat ehdot:
•
yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava
jätelaitokselle
•
yhteisastiaa koskevasta ilmoituksesta on käytävä ilmi astian sijainti ja koko, yhteisastiaa käyttävien kiinteistöjen
nimet, osoitteet ja laskutusosoitteet sekä yhteisastian
kunnossapidosta, huollosta ja puhdistamisesta vastaava
henkilö
•
mikäli sekajätteen yhteisastiaa käyttää yli 5 kiinteistöä, tulee keräysvälineen olla tilavuudeltaan vähintään 660 litraa
•
mikäli pienvenesatama vastaanottaa asuinkiinteistöistä
syntyvää jätettä, tulee sen liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Tällöin venesataman ylläpitäjää koskevat
edellä mainitut yhteisastiaa koskevat ehdot.
•
saman kiinteistönhaltijan vakituinen ja vapaa-ajan asunto
voivat muodostaa yhteisastian, mikäli asunnot sijaitsevat
enintään 5 km päässä toisistaan. Lisäksi jommankumman
seuraavista ehdoista tulee täyttyä: lähin jätelaitoksen ylläpitämä miehittämätön sekajätepiste sijaitsee yli 5 km
päässä vakituisen ja vapaa-ajan asunnon väliseltä reitiltä
tai vakituisen ja vapaa-ajan asunnon välinen matka on lyhyempi kuin matka lähimmälle sekajätepisteelle.
14 §
Jätehuoltoviranomainen voi kieltää yhteisastian perustelluista syistä.
15 §
Kiinteistö voi halutessaan liittyä sekajätekeräyksen sijaan jätelaitoksen järjestämään
monilokerokeräykseen, jossa sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli kerätään neljään lokeroon jaettuun jäteastiaan, joka tyhjennetään ne nelilokeroiseen jäteautoon.
Monilokerokeräystä koskevat samat määräykset kuin sekajätekeräystä.
16 §
Ainoastaan kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajan asunnon on liityttävä jollakin 13
§:ssä esitetyllä tavalla sekajätteen keräykseen vähintään ajalla 1.5–30.9.
17 §
Mikäli jäteauto ei pysty kiinteistön olosuhteista johtuen suorittamaan jätteenkeräystä
kiinteistön alueelta esim. kapea pihatie, voi jätehuoltoviranomainen osoittaa jätteenkeräyspaikaksi alueen kiinteistön ulkopuolelta.
18 §
Mikäli kiinteistö on liittynyt kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen, mutta keräysväline on jätehuoltomääräysten 29–36 §:n vastainen tai kiinteistöllä ei ole keräysvälinettä, voi jätehuoltoviranomainen määrätä kiinteistön liitettäväksi sekajätepisteen käyttäjäksi. Kiinteistöltä veloitetaan tällöin, jätetaksan 18 § maksuluokka 1 mukainen sekajätepistemaksu
19 §
Mikäli kiinteistölle ei olosuhteista johtuen pystytä järjestämään sekajätteen kiinteistökohtaista keräystä millään edellä mainituista tavoista, liitetään kiinteistö automaattisesti sekajätepisteen käyttäjäksi.
11
20 §
Mikäli kiinteistö kieltäytyy liittymästä tai ei ole liittynyt kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jollakin aiemmin esitetyistä tavoista, katsotaan kiinteistön liittyneen
pienjäteaseman käyttäjäksi. Kiinteistöltä laskutetaan tällöin jätetaksan 19 §:n mukaista pienjäteasemamaksua, jota vastaan kiinteistön haltija voi käyttää jätelaitoksen
pienjäteasemia jätehuoltonsa hoitamiseen. Pienjäteasemamaksun lisäksi jätteen
tuomisesta veloitetaan jäteasemien hinnaston mukainen vastaanottomaksu.
21 §
Jätteen välikuormaus on kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kuuluvilla kiinteistöillä kielletty.
3.3
Keräysvälineiden tyhjennys
22 §
Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea.
Eri keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti:
Vakituinen asunto
Liittymistapa, sekajäte
Taajama
Haja-asutusalue
Tyhjennysväli viikoissa
min.*
max.
min.*
max.
oma jäteastia
1
2
2
4
kimppa-astia
1
2
2
4
Kunnan vastuulla olevat muut kiinteistöt
kuin asuinkiinteistöt
Liittymistapa, sekajäte
Taajama
Haja-asutusalue
Tyhjennysväli viikoissa
min.*
max.
min.*
max.
oma jäteastia
1
2
2
4
kimppa-astia
1
2
2
4
Vapaa-ajan asunto
käytössä ympäri vuoden tai kesäaikana,
jolloin jätteen keräys järjestettävä ajalle
1.5.-30.9.
Liittymistapa, sekajäte
Taajama
min.*
Haja-asutusalue
Tyhjennysväli viikoissa
max.
min.*
max.
oma jäteastia
1
2
2
4
kimppa-astia
1
2
2
4
Jätelaji
Taajama
Haja-asutusalue
Tyhjennysväli viikoissa
min.*
max.
min.*
max.
Biojäte
1
1
1
1
Biojäte syväkeräysastiat
1
2
1
2
Kartonki
1
6
2
12
4
26
4
26
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
Lasi ja metalli
Hiekan- ja rasvanerotuskaivot
12
Öljynerotuskaivot
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
Umpisäiliöt ja saostuskaivot, joihin
johdetaan jätevesiä
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
*Tiheämmästä tyhjennysvälistä voi sopia jätelaitoksen kanssa.
23 §
Mikäli pakkaavaan jäteautoon tyhjennettävän jäteastian tyhjennysväli on yli viikon,
tulee tyhjennysvälin olla parillinen viikkomäärä (2 viikkoa, 4 viikkoa jne.).
24 §
Mikäli jätteen määrän tai laadun tai toiminnassa havaittujen ympäristö- tai muiden
haittojen vuoksi on tarpeen, voi kunnan jätehuoltoviranomainen tai sen määräämä viranhaltija määrätä yksittäistapauksessa edellä mainitusta poikkeavan tiheämmän
tyhjennysvälin.
25 §
Sekajätteen tyhjennysväliä on mahdollista pidentää, mikäli alle viiden huoneiston
kiinteistöllä biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan ja yli viiden huoneiston kiinteistöllä, mikäli sekajäte kerätään syväkeräyssäiliöön, biojäte erilliskerätään, eikä sekajätteen tyhjennysvälin pidennys aiheuta hajuhaittaa. Lisäksi kiinteistön tulee lajitella
hyöty- ja vaaralliset jätteet ja hoitaa jätehuolto kokonaisuudessa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennysvälin pidennykselle tulee hakea kirjallinen lupa kunnan jätehuoltoviranomaiselta. Kompostoinnin tulee tapahtua jätehuoltomääräysten 1 § mukaisesti. Pisin mahdollinen sekajäteastian tyhjennysväli on sekä vakituisesti asutuilla
että vapaa-ajan kiinteistöillä taajamissa 6 viikkoa ja haja-asutusalueilla 12 viikkoa.
26 §
Keräysvälineen tyhjennys pyritään suorittamaan kiinteistölle ilmoitettuna tyhjennyspäivänä. Poikkeustilanteissa tyhjennyspäivä voi muuttua ilmoitetusta.
27 §
Mikäli biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai umpinaiseen, koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön, jossa biojätteen lämpötila pysyy kauttaaltaan jatkuvasti
alle +5°C, voidaan tyhjennysväli pidentää kahdeksi viikoksi.
28 §
Jätteiden kuormaaminen kiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22.00–6.00 välisenä aikana. Jätteen kuormaaminen on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. Jätteenkuormausta voidaan suorittaa poikkeustilanteissa näiden aikojen ulkopuolella
esim. hankalissa keliolosuhteissa tai onnettomuustilanteissa.
3.4
Jätteen keräyspaikka
29 §
Kiinteistön on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön
muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä jäteastian tyhjentäjälle. Keräyspaikka
tulee sijoittaa siten, että keräysajoneuvo pääsee kääntymään keräyspisteen läheisyydessä, eikä keräysajoneuvon peruutusmatka ylitä 50 metriä.
30 §
Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla
keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän
13
kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista,
alle 1:10. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä.
31 §
Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 5 metrin päähän käsin siirrettävistä
jäteastioista. Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jätelaitoksen kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään
jätetaksan mukainen lisämaksu.
32 §
Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan keräysvälineen sijaintipaikalta.
33 §
Mikäli keräysvälineet sijoitetaan erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä
muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto, valaistus, viemäri ja mahdollisuuksien
mukaan vesijohto. Jätehuoneeseen tulee olla sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman
kynnystä, porrasta tai muuta jäteastioiden siirtoa haittaavaa estettä. Jätehuoneen
ovissa tulee olla laitteet, joilla ovet pysyvät auki.
3.5
Jätteen keräyspaikan ylläpito
34 §
Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta, liukkauden torjunnasta ja kulkuväyliä haittaavien oksien poistosta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä
siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä.
34 §
Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Tienpitäjän tulee pitää tieväylä riittävältä leveydeltä avoimena (suositus 3,5 m), jotta raskaan kaluston liikennöinti on mahdollista ilman
kuljetuskalustolle aiheutuvia vaurioita. Jos tie on painorajoitettu, mutta tienpitäjä haluaa, että keräysajoneuvo ajaa keräyspisteelle, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti jätelaitokselle. Tällöin vastuu mahdollisista tievaurioista on tienpitäjällä. Jäteautoa ei ajeta
kiinteistön alueelle tai yksityiselle tielle, mikäli se ei kiinteistön tai tien rakenteiden
vuoksi ole mahdollista. Yksityistien käytön rajoitusten tulee olla merkitty liikennemerkein esim. painorajoitus.
35 §
Jos jätekatos tai jätehuone lukitaan, on kiinteistöillä lukituksessa käytettävä kaksoispesällistä lukkoa niin, että toiseen pesään sopii jätelaitoksen jätehuoltoavain. Mikäli
kaksoispesälukon käyttö on asennusteknisesti mahdotonta, voidaan käyttää seinään
upotettavaa avainsäilöä, jonka sisälle sijoitetaan keräyspaikan tyhjennykseen tarvittavat avaimet. Avainsäilö tulee sijoittaa keräyspaikan välittömään läheisyyteen ja siihen tulee sopia jätelaitoksen jätehuoltoavain. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää numerokoodilukitusta. Kiinteistön on ilmoitettava koodi jätelaitoksella. Kiinteistön haltija
vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.
37 §
Mikäli jätteenkeräyspaikka tai sen ylläpito poikkeaa 29–36 §:ssä esitetystä, voidaan
tyhjennyksestä veloittaa jätemaksutaksan 23 § mukainen lisämaksu tai jätehuoltovi-
14
ranomaisen määräyksestä keskeyttää tyhjennykset ja liittää kiinteistö sekajätepisteen käyttäjäksi.
3.6
Jätteiden keräysvälineet
38 §
Kiinteistön haltijan tulee hankkia käyttöönsä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä.
39 §
Jätteen keräysvälineenä saa vaihtoehtoisesti käyttää:
1.
käsin siirrettävissä olevia enintään 1000 litran kannellisia, pyörin ja tarvittaessa tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen takalastauskuormaukseen;
2.
kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen takalastauskuormaukseen;
3.
maahan upotettavia säiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;
4.
kannellisia jätesäiliöitä, joissa jäte kuljetetaan käsittelypaikalle;
5.
kartonginkeräyksessä rullakkoa katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan sijoitettuna.
Jätelaitos voi hyväksyä käytettäväksi myös muita kuin edellä kohdissa 1-5 esitettyjä
keräysvälineitä.
Kaikkien keräysvälineiden tulee täyttää voimassa olevan jätteenkeräysvälineille asetetun suomalaisen kansallisen standardin (SFS-EN-840) vaatimukset.
40 §
Säkkitelineen käyttö keräysvälineenä on kielletty, lukuun ottamatta ekopisteiden
muovipusseille tarkoitettuja roska-astioita. Jätesäkkejä max. 200 l voidaan käyttää
vain tilapäisesti lisäjätteen pakkaamiseen.
41 §
Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat:
sekajäte
keräyspaperi
biojäte
kartonki
pienmetalli
lasi
42 §
harmaa
vihreä
ruskea
sininen
musta
valkoinen
Keräysvälineiden merkitsemiseen voidaan käyttää myös riittävän suurta tarraa, jonka
väristä ja/tai tekstistä käy ilmi ko. astiaan kerättävän jätteen laatu. Lisäksi keräysastiat tulee varustaa tarralla, josta ilmenee kunkin jätejakeen kuljetusten organisoinnista vastaava taho.
15
3.7
Keräysvälineiden täyttö
43 §
Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu.
44 §
Pilaantuvat, likaantuvat ja pölyävät jätteet on pakattava niin, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä keräysvälineen likaantumista.
45 §
Seka- tai hyötyjätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa
1.
2.
3.
Ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttavia vaarallisia jätteitä, kuten:
•
vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia kodinkoneita tai elektroniikkaa, esim. tv, video, tietokone, mikroaaltouuni
•
loisteputkia tai akkuja
•
öljyä, kemikaaleja, maalia, lääkkeitä yms.
•
painekyllästettyä puuta.
Palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten:
•
räjähteitä
•
käyttämättömiä ilotulitusraketteja
•
polttoainetta tai liuotetta.
Renkaita
•
4.
5.
auton, työkoneen tai muun ajoneuvon renkaita (ei koske
polkupyöränrenkaita).
Vähäistä suurempia määriä sekajätteeseen kuulumattomia muita jätteitä, kuten:
•
hiekkaa
•
betonia, tiiltä tai kipsilevyä
•
lietettä tai nestemäisiä jätteitä
•
käymäläjätettä, eläinten lantaa tai riskijätettä esim. terveyshuollon pistävät jätteet, teurasjäte
•
aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille.
Pakkaavaan jäteautoon kuormattavien sekajätteen keräysvälineiden
kohdalla jätteitä, jotka ovat kooltaan suurempia kuin 60 x 60 x 80 cm.
Näitä voivat olla mm. kokonaiset matot, patjat ja huonekalut.
16
6.
Esineitä tai aineita, jotka kokonsa, painonsa, muotonsa, lujuutensa tai
muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä, kuljetuskalustoa
tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.
46 §
Sekajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa edellä mainittujen lisäksi keräyspaperia. Sekajätteen keräysvälineeseen ei myöskään saa laittaa sellaista hyötyjätettä, joka jätehuoltomääräysten 64 ja 65 § nojalla tulee ko. kiinteistöllä lajitella erilleen sekajätteestä.
47 §
Edellä 45 §:n kohdissa 1-6 mainitut jätteet on kiinteistön haltijan joko omatoimisesti,
tilaamalla jätelaitoksen noutopalvelu tai erikseen kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä
sopimuksella toimitettava niille varattuun jätteenkäsittely- tai vastaanottopaikkaan.
48 §
Jos jätettä ei voida sijoittaa keräysvälineeseen siten, että kansi sulkeutuu tiiviisti,
voidaan se tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen. Kiinteistön
haltijan on tällöin huolehdittava, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle.
49 §
Keräysvälineen ulkopuolelle ei saa kuitenkaan jättää eloperäistä jätettä eikä keräysvälineen välittömään läheisyyteen sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu
vietävän jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikkaan.
50 §
Jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen keräysvälineeseen sijoittamista. Pakkaamisella vähennetään keräysvälineen likaantumista ja jätteen pilaantumisesta aiheutuvia
haittoja.
51 §
Kotitalouksissa syntynyttä tuhkaa ja nokea saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen
ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan vain jäähtyneenä ja kytemättömänä. Lisäksi tuhka tulee pakata tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen.
52 §
Käsin siirrettäviin keräysvälineisiin saa sijoittaa jätettä enintään 60 kg. Suurempaan
puristamattomaan jätesäiliöön jätettä saa sijoittaa korkeintaan 100 kg jätettä astiakuutiometriä (m3) kohti.
3.8
Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus
53 §
Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineiden huollosta, kunnossapidosta ja
puhdistamisesta. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että
ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Erityisesti jäteastian kannen kiinnitys tulee varmistaa, jotta se ei irtoa konekuormauksen yhteydessä. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä työturvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.
54 §
Sekajäteastiat tulee taajama-alueella pestä vähintään kerran vuodessa, biojäteastiat
vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tai terveydensuojeluviranomaisen niin vaatiessa useammin. Jäteastian pesuvedet on johdettava paikkaan, jossa ne eivät aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Biojäte
tulee pakata paperipussiin, sanomalehteen tai biohajoavaan muovipussiin ennen keräysvälineeseen laittamista.
17
3.9
Poikkeukset jätteenkeräykseen
3.9.1
Jätteenkeräyksen keskeytys tilapäisesti
55 §
Jätelaitos voi myöntää kiinteistön jätteenkuljetukseen keskeytyksen vähintään 2 viikoksi ja enintään 12 kuukaudeksi esim. lomamatkan tai muun poissaolon ajaksi.
56 §
Keskeytys tulee hakea jätehuoltoviranomaiselta seuraavissa tapauksissa:
•
jos keskeytys kestää yli 12 kuukautta
•
kiinteistössä ei asuta tai oleskella esim. laitoshoidon, väliaikaisen muuton tai myynnin vuoksi
•
kiinteistöä remontoidaan eikä kiinteistössä pystytä asumaan remontin
aikana
57 §
Jätteenkuljetuksen keskeytystä tulee hakea 2 viikkoa ennen keskeytyksen aloitusajankohtaa ja keskeytykselle tulee asettaa loppumisaika.
3.9.2
Jätteenkeräyksen keskeytys toistaiseksi
58 §
Kiinteistö on asuinkelvoton
Käyttökelvottomuudesta on toimitettava jätelaitokselle luotettava selvitys esim. rakennusvalvonnan lausunto tai vauriokohtien valokuvin täydennetty kirjallinen selvitys.
Tällöin kiinteistöltä ei peritä ekomaksua.
3.9.3
Kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto
59 §
Jätteen haltija voi hakea kunnalta lupaa järjestää jätehuolto kiinteistön haltijan järjestämänä jätehuoltona jätelain 28–31 § mukaisesti
60 §
Poikkeus voidaan myöntää, mikäli jätteenhaltija hakemuksessaan luotettavasti osoittaa, että:
1.
jäte syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa tai koulutustoiminnassa tai
valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhdistysten
hallinto- ja palvelutoiminnassa
2.
kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun
jätehuollon järjestämiseksi esim. yhdyskuntajäte muodostaa vain vähäisen osuuden toiminnassa syntyvästä jätteestä ja siitä huolehditaan
osana kiinteistön muuta jätehuoltoa
18
3.
4.
kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto johtaa jätelain 8 § etusijajärjestyksen kannalta parempaan lopputulokseen, kuin kunnan järjestämänä
•
jätettä syntyy kiinteistöllä vähemmän
•
jätettä voidaan käyttää uudelleen
•
jätteen kierrättäminen on tehokkaampaa
•
jätteen hyödyntäminen energiaksi on tehokkaampaa
jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle.
61 §
Jätteen haltijan on osoitettava, että jäte toimitetaan luotettaviin ja viranomaisten hyväksymiin jätteenkäsittelypaikkoihin.
62 §
Jätteenkuljettajan on oltava hyväksytty alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätehuoltorekisteriin.
63 §
Jätteen haltijan on huomioitava olevansa vastuussa jätteestä kunnes jätteenkäsittelijä on sen vastaanottanut. Mikäli jätteenkäsittelijä kieltäytyy vastaanottamasta jätettä,
on jätteenhaltijan otettava palautuva jäte takaisin ja järjestettävä jätteelle uusi käsittelypaikka.
3.10
Hyötyjätteiden erilliskeräys
3.10.1
Asuinkiinteistöt
64 §
Seuraavat hyötyjätteet tulee pitää asuinkiinteistöillä erillään muista jätteistä ja ne on
sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin:
1.
biojäte, mikäli kiinteistössä on vähintään viisi (5) asuinhuoneistoa. Erillistä keräysvälinettä ei tarvita, jos biojätettä kompostoidaan kiinteistöllä
ympärivuotisesti. Alle viiden asunnon kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään.
2.
kartonki, mikäli kiinteistössä on vähintään kaksikymmentä (20) asuinhuoneistoa. Alle kahdenkymmenen asunnon kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään.
3.
lasi, mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen. Kiinteistöt voivat liittyä
järjestelmään yhteisastialla tai yksinään.
4.
metalli, mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen. Kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään.
5.
muovi, 1.5.2014 alkaen mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen
6.
mahdollinen muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji sen mukaan, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä.
19
65 §
Kaikkien asuinkiinteistöjen on mahdollisuuksien mukaan toimitettava lasi, metalli ja
keräyskartonki ekopisteisiin tai jätelaitoksen ekopisteisiin.
66 §
Käytöstä poistettujen pakkausten erilliskeräysastiaan ei saa sijoittaa jätteitä, jotka
haittaavat kierrätystä tai hyötykäyttöä.
67 §
Kiinteistön on sovittava jätelaitoksen kanssa hyötyjätteiden erilliskeräyksestä. Tämä
ei koske pakkausmateriaalien keräystä jos tuottaja järjestää veloituksetta keräyksen.
Tällöinkin keräyksestä on ilmoitettava jätelaitokselle.
3.10.2
Muut kuin asuinkiinteistöt
68 §
Seuraavien toimijoiden tulee säilyttää jätteet erillään muista jätteistä ja toimittaa ne
hyötykäyttöön, mikäli toimiva keräysjärjestelmä on olemassa:
•
yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuspalvelun kiinteistöt
•
valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen
sosiaali-, terveyspalvelu- tai koulutustoiminnan kiinteistöt
•
julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt
sekä
•
liikehuoneistot, jotka keräävät jätteensä joko asuinkiinteistön tai edellä
mainittujen toimintojen kanssa samoihin astioihin
Jätteet on sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin.
Kiinteistönhaltijan on huolehdittava näiden jätteiden hyötykäyttöön toimittamisesta.
69 §
1.
biojäte, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa
2.
kartonki, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa
3.
metalli, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa
4.
lasi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 50 kg viikossa
5.
puu, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 50 kg viikossa
6.
muovi, 1.5.2014 alkaen mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen
7.
mahdollinen muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji sen mukaan, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä.
Kiinteistö voi halutessaan liittyä biojätteenkeräyksen sijaan pakatun biojätteen keräykseen, jossa biojäte voidaan sijoittaa keräysvälineeseen esim. myynti- tai suojapakkauksessaan. Pakatun biojätteen keräystä koskevat samat määräykset kuin biojätteen keräystä.
20
70 §
Jätelaitoksen ylläpitämät ekopisteet on tarkoitettu ainoastaan asuinkiinteistöjen käyttöön. Muut kiinteistöt voivat tehdä sopimuksen jätelaitoksen ekopisteiden käytöstä
erikseen jätelaitoksen kanssa. Ilman sopimusta jätelaitoksen ekopisteiden käyttö on
kielletty.
71 §
Kartongin, lasin, metallin, muovin tai muun pakkausjätteen keräyksestä on sovittava
jätelaitoksen kanssa, ellei pakkausten tuottaja järjestä pakkausten erilliskeräystä veloituksetta. Tällöin keräyksestä on ilmoitettava jätelaitokselle.
3.11
Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys
72 §
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Kerätyt vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa,
asianmukaisesti hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi.
73 §
Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt vaarallisille jätteille tai joillekin niistä keräyksen,
tulee näin kerättäviä vaarallisia jätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai
sellaiset kaapit ja astiat, joista vaarallisia jätteitä ei voi vapaasti poistaa. Kullekin
erikseen kerättävälle vaaralliselle jätteelle tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Vaaralliset jätteet tulee pakata ja merkitä sisällön osoittavalla tekstillä myös
ennen keräyspaikkaan toimittamista.
74 §
Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen
paikkaan, jossa ne ovat selvästi kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden
keräys kiinteistöllä ja niiden kuljetus vastaanottopaikkoihin on järjestetty.
75 §
Asuinkiinteistöjen vaaralliset jätteet on toimitettava tuottajavastuulla olevien jätteiden
osalta tuottajan osoittamiin paikkoihin ja muiden vaarallisten jätteiden osalta jätelaitoksen järjestämiin keräyspaikkoihin. Mikäli jätelaitos on tehnyt tuottajan kanssa sopimuksen tuottajavastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta, voidaan jätteet tältä
osin toimittaa myös jätelaitoksen järjestämiin keräyspaikkoihin.
76 §
Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, tulee säilyttää suljetuissa astioissa,
jotka on sijoitettu tiivispohjaiselle, viemäröimättömälle ja riittävin reunakorokkein varustetulle alustalle.
77 §
Erityis- ja riskijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä lujia, tiiviisti suljettuja
pakkauksia tai säiliöitä, joiden merkinnöistä käy selvästi ilmi jätteen laatu, sen mahdollinen vaarallisuus ja tästä aiheutuvat varotoimenpiteet.
78 §
Asuinkiinteistöissä syntyvä lääkejäte on toimitettava apteekkeihin, jotka ovat tehneet
sopimuksen lääkejätteen keräyksestä jätelaitoksen kanssa tai vaarallisen jätteen keräyspaikkoihin.
21
3.12
Jätteiden kuljetus
79 §
Jätteen ammattimaista kuljetusta saa suorittaa ainoastaan jätteenkuljettaja, joka on
hyväksytty alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätehuoltorekisteriin.
80 §
Jätteitä saa kuljettaa seuraavilla tavoilla:
1.
puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä;
2.
umpikorisessa kuljetusvälineessä;
3.
keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä; mikäli jätesäiliössä kuljetetaan valuvia jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiviydestä;
4.
avolavalla, jolloin jätteet tulee tarvittaessa peittää tai muuten suojata.
81 §
Pölyävää tai kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisissa tai kannellisissa säiliöissä
tai muulla tavoin peitettynä siten, ettei pölyä tai jätettä leviä ympäristöön.
82 §
Jätteen kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse leviämään kuormauksen
tai kuljetuksen aikana ympäristöön.
83 §
Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.
84 §
Isokokoisten jäteesineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse silloin, kun kysymyksessä olevat
jätteet eivät sovellu kerättäviksi tai kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa.
3.13
Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat
85 §
Jätteet tulee toimittaa jätelaitoksen järjestämiin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Jätteet tulee toimittaa paikan pitäjän ilmoittamina aukioloaikoina ja jätteet on sijoitettava
siististi ja ohjeiden mukaisesti henkilökunnan tai muun ohjeistuksen osoittamaan
paikkaan.
86 §
Jätteiden vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, joka ei
vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä tai muita lainsäädännön määräyksiä.
87 §
Liikuttaessa yleisellä jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikalla on noudatettava paikan käyttöä koskevia määräyksiä, siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden riittävää varovaisuutta.
88 §
Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla on kiellettyä ilman paikan pitäjän lupaa.
22
889 §
Jätteen haltijan on toimitettava tarvittaessa jätteen vastaanottajalle kaatopaikkakelpoisuuslausunto ennen jätteen toimittamista käsittely- tai vastaanottopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuuslausunto toimitetaan erityiskäsittelyä vaativasta jätteestä sekä tavanomaisesta jätteestä poikkeavista jätteistä, kuten teollisuus- ja sairaalajätteistä
sekä lietteestä. Mahdollisesti tarvittavista analyysikustannuksista vastaa jätteen haltija.
3.14
Muut määräykset
90 §
Jätelaitoksen on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, annettava tiedot kunnan
jätehuoltoviranomaiselle niistä kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, mukaan lukien
tiedot jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain pois lukien sakoja umpikaivo lietteet. Lisäksi on vuosittain annettava jätelajikohtainen tiivistelmä kiinteistöiltä kerättyjen jätteiden määristä ja niiden vastaanottopaikoista. Tiedot on annettava sähköisesti viranomaisen ilmoittamassa muodossa.
91 §
Jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa saostus- ja umpikaivojen samoin kuin öljynerottimien ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyspaikoista, tyhjentämisajoista
ja -määristä sekä paikoista, jonne niistä kerätyt jätteet on kuljetettu. Tiedot on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, toimitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Tiedot on annettava sähköisesti viranomaisen ilmoittamassa muodossa
92 §
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville
jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.
93 §
Kunnan jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä.
94 §
Kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja
määräyksiä
23
4 MUU KUIN KUNNAN VASTUULLA OLEVA JÄTEHUOLTO
4.1
Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä
4.1.1
Kompostointi
95 §
Yrityksen biojätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa antaa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista.
4.1.2
Jätteiden poltto
96 §
Jätteen poltto, lukuun ottamatta 97–98 §:ssä kuvattuja jätteitä, on kielletty ilman ympäristönsuojelulain tai jätelain mukaista lupaa tai ilman eläintautilain nojalla annettua
määräystä.
97 §
Taajama-alueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto
kiellettyä.
98 §
Haja-asutusalueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto sallittua edellyttäen, ettei siitä aiheudu savuhaittoja tai palonvaaraa.
99 §
Kyllästetyn tai pintakäsitellyn puutavaran polttaminen on kielletty.
4.1.3
Muu käsittely
100 §
Eläinten hautaamisen tulee tapahtua kunnan osoittamalla tavalla muualla annettuja
määräyksiä noudattaen. Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty, mikäli ympäristönsuojelumääräyksissä tai laissa ei toisin määrätä.
101 §
Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee kuljettaa asianmukaisesti
kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.
102 §
Käsittelemättömien saostus- ja umpikaivolietteiden levittäminen pellolle tai muualle
maastoon on kielletty, ellei voimassa olevassa ympäristöluvassa toisin sallita.
103 §
Lannoitevalmistelain mukaisesti käsitellyn lietteen levittäminen pelloille on sallittua
vain haja-asutusalueella lukuun ottamatta pohjavesialueita. Levityksen tulee tapahtua sulan maan aikana ja liete ja suodatinhiekka tulee mullata maahan välittömästi
24
levityksen jälkeen valumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Levitettäessä lietettä
rehu- tai ruokakasvinviljelyyn käytettäville pelloille, tulee lietteen käsittelijän varmistaa, että lietteen sisältämät taudinaiheuttajat ovat tuhoutuneet.
104 §
Ylijäämämaiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen ilman toiminnan vaatimaa lupaa on kielletty. Luvan tarve tulee selvittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
105 §
Biojätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.
4.2
Jätteiden keräyspaikka ja keräyspaikan ylläpito
106 §
Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka siten, ettei
keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön
muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä jäteastian tyhjentäjälle.
107 §
Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla
keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän
kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista,
alle 1:10. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä.
108 §
Keräyspaikan sijainnista tulee sopia suoraan jätteen haltijan ja kuljetusyrityksen välillä.
109 §
Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta.
110 §
Mikäli keräysvälineet sijoitetaan erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä
muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto, valaistus, viemäri ja mahdollisuuksien
mukaan vesijohto. Jätehuoneeseen tulee olla sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman
kynnystä, porrasta tai muuta jäteastioiden siirtoa haittaavaa estettä. Jätehuoneen
ovissa tulee olla laitteet, joilla ovet pysyvät auki.
111 §
Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta, liukkauden torjunnasta ja kulkuväyliä haittaavien oksien poistosta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä
siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä.
4.3
Jätteiden keräysvälineet
112 §
Jätteen haltijan tulee hankkia käyttöönsä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä.
113 §
Kiinteistöillä keräysvälineen tulee täyttää seuraavat määräykset:
25
1.
käsin siirrettävissä oleva jäteastia tulee olla varustettu pyörin ja tarvittaessa tartuntakahvoin ja soveltua puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;
2.
keräysvälineen tulee olla kannellinen tai umpinainen siten että jätteitä ei
pääse valumaan tai putoamaan maahan;
3.
keräysväline ei saa aiheuttaa työturvallisuusriskiä kuljettajalle eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
114 §
Säkkitelineen käyttö keräysvälineenä on kielletty.
115 §
Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat:
sekajäte
keräyspaperi ja -pahvi
biojäte
kartonki
116 §
4.4
harmaa
vihreä
ruskea
sininen
Keräysvälineiden merkitsemiseen voidaan käyttää myös riittävän suurta tarraa, jonka
väristä ja/tai tekstistä käy ilmi ko. astiaan kerättävän jätteen laatu. Lisäksi keräysastiat tulee varustaa tarralla, josta ilmenee kunkin jätejakeen kuljetusten organisoinnista vastaava taho.
Keräysvälineiden täyttö
117 §
Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu.
118 §
Pilaantuvat, likaantuvat ja pölyävät jätteet on pakattava niin, että niistä ei aiheudu
ympäristö- tai terveyshaittaa eikä keräysvälineen likaantumista.
119 §
Seka- tai hyötyjätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa:
1.
2.
Ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttavia vaarallisia jätteitä, kuten:
•
vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia kodinkoneita tai elektroniikkaa, esim. tv, video, tietokone, mikroaaltouuni
•
loisteputkia tai akkuja
•
öljyä, kemikaaleja, maalia, lääkkeitä yms.
•
painekyllästettyä puuta
Palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten:
•
räjähteitä
•
käyttämättömiä ilotulitusraketteja
•
polttoainetta tai liuotetta
26
3.
Renkaita
•
4.
5.
auton, työkoneen tai muun ajoneuvon renkaita (ei koske
polkupyöränrenkaita)
Vähäistä suurempia määriä sekajätteeseen kuulumattomia muita jätteitä, kuten:
•
hiekkaa
•
betonia, tiiltä tai kipsilevyä
•
lietettä tai nestemäisiä jätteitä
•
käymäläjätettä, eläinten lantaa tai riskijätettä esim. terveyshuollon pistävät jätteet, teurasjäte
•
aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille.
Esineitä tai aineita, jotka kokonsa, painonsa, muotonsa, lujuutensa tai
muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä, kuljetuskalustoa
tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.
120 §
Edellä kohdissa 1-5 mainitut jätteet on kiinteistön haltijan joko omatoimisesti tai erikseen kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella toimitettava niille varattuun jätteenkäsittely- tai vastaanottopaikkaan.
121 §
Jos jätettä ei voida sijoittaa keräysvälineeseen siten, että kansi sulkeutuu tiiviisti,
voidaan se tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen. Kiinteistön
haltijan on tällöin huolehdittava, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle.
122 §
Keräysvälineen ulkopuolelle ei saa kuitenkaan jättää eloperäistä jätettä eikä keräysvälineen välittömään läheisyyteen sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu
vietävän yleiseen jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikkaan.
123 §
Jätteet tulee tarvittaessa keräysvälineen likaantumisen ja jätteen pilaantumisesta
aiheutuvien haittojen vähentämiseksi pakata ennen keräysvälineeseen sijoittamista.
124 §
Käsin siirrettäviin keräysvälineisiin saa sijoittaa jätettä enintään 60 kg. Suurempaan
puristamattomaan jätesäiliöön jätettä saa sijoittaa korkeintaan 100 kg jätettä astiakuutiometriä (m3) kohti.
4.5
Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus
125 §
Jätteen haltijan on huolehdittava keräysvälineiden huollosta, kunnossapidosta ja
puhdistamisesta. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että
ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä työturvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.
27
126 §
Sekajäteastiat tulee taajama-alueella pestä vähintään kerran vuodessa, biojäteastiat
vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tai terveydensuojeluviranomaisen niin vaatiessa useammin. Jäteastian pesuvedet on johdettava paikkaan, jossa ne eivät aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Keräysvälineen likaantumisen ehkäisemiseksi biojäte suositellaan pakattavaksi paperipussiin, sanomalehteen tai biohajoavaan muovipussiin ennen keräysvälineeseen laittamista.
4.6
Keräysvälineiden tyhjennys
127 §
Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri keräysvälineet on tyhjennettävä
seuraavasti:
Taajama
Jätelaji
Haja-asutusalue
Tyhjennysväli viikoissa
min
max
min
max
4
1
Sekajäte
Biojäte
tarvittaessa
tarvittaessa
2
1
tarvittaessa
tarvittaessa
Biojäte syväkeräysastiat
tarvittaessa
2
tarvittaessa
2
Kartonki
tarvittaessa
6
tarvittaessa
12
Lasi ja metalli
tarvittaessa
26
tarvittaessa
26
Hiekan- ja rasvanerotuskaivot
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
Öljynerotuskaivot
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
Umpisäiliöt ja saostuskaivot, joihin johdetaan jätevesiä
tarvittaessa
52
tarvittaessa
52
128 §
Mikäli jätteen määrän tai laadun tai toiminnassa havaittujen ympäristö- tai muiden
haittojen vuoksi on tarpeen, voi kunnan jätehuoltoviranomainen tai sen määräämä viranhaltija yksittäistapauksessa määrätä edellä mainitusta poikkeavan tiheämmän
tyhjennysvälin.
129 §
Mikäli biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai umpinaiseen, koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön, jossa biojätteen lämpötila pysyy kauttaaltaan jatkuvasti
alle +5oC, voidaan tyhjennysväli pidentää kahdeksi viikoksi.
130 §
Jätteiden kuormaaminen kiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22.00–6.00 välisenä aikana. Jätteen kuormaaminen on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. Jätteenkuormausta voidaan tehdä poikkeustilanteissa näiden aikojen ulkopuolella esim.
hankalissa keliolosuhteissa tai onnettomuustilanteissa.
131 §
Ravintoloiden, myymälöiden ja muiden vastaavien kiinteistöjen sekajäteastiat tulee
tyhjentää vähintään kerran viikossa ja terveydensuojeluviranomaisen niin vaatiessa
useammin.
28
4.7
Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys
132 §
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Kerätyt vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa,
asianmukaisesti hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi.
133 §
Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt vaarallisille jätteille tai joillekin niistä keräyksen,
tulee näin kerättäviä vaarallisia jätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai
sellaiset kaapit ja astiat, joista vaarallisia jätteitä ei voi vapaasti poistaa. Kullekin
erikseen kerättävälle vaaralliselle jätteelle tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Vaaralliset jätteet tulee pakata ja merkitä sisällön osoittavalla tekstillä myös
ennen keräyspaikkaan toimittamista.
134 §
Jätteen haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat selvästi kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Jätteen haltijan on
lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys
kiinteistöllä ja niiden kuljetus vastaanottopaikkoihin on järjestetty.
135 §
Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan saaneeseen tarkoitukseen
soveltuvaan keräyspaikkaan. Jätteen haltijan on pidettävä vaarallisista jätteistä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja jätteen kuljettaja sekä se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
136 §
Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, tulee säilyttää suljetuissa astioissa,
jotka on sijoitettu tiivispohjaiselle, viemäröimättömälle ja riittävin reunakorokkein varustetulle alustalle.
137 §
Erityis- ja riskijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä lujia, tiiviisti suljettuja
pakkauksia tai säiliöitä, joiden merkinnöistä käy selvästi ilmi jätteen laatu, sen mahdollinen vaarallisuus ja tästä aiheutuvat varotoimenpiteet.
4.8
Jätteiden kuljetus
138 §
Jätteen ammattimaista kuljetusta saa suorittaa ainoastaan jätteenkuljettaja joka on
hyväksytty alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätehuoltorekisteriin.
139 §
Mikäli kiinteistön jätteen kuljetus ei jätelain mukaan kuulu kunnan vastuulle, on jätteen haltijan järjestettävä jätteen kuljetus ja käsittely asianmukaisesti.
140 §
Jätteitä saa kuljettaa seuraavilla tavoilla:
1.
puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä;
2.
umpikorisessa kuljetusvälineessä;
29
3.
keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä; mikäli jätesäiliössä kuljetetaan valuvia jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiviydestä;
4.
avolavalla, jolloin jätteet tulee tarvittaessa peittää tai muuten suojata.
141 §
Pölyävää tai kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisissa tai kannellisissa säiliöissä
tai muulla tavoin peitettynä siten, ettei pölyä tai jätettä leviä ympäristöön.
142 §
Jätteen kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse leviämään kuormauksen
tai kuljetuksen aikana ympäristöön.
143 §
Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.
4.9
Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat
144 §
Jätteet tulee toimittaa yleisille, jätelaitoksen järjestämille tai viranomaisen hyväksymille jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikoille. Hyötyjätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyödyntämispaikkaan. Jätteet tulee toimittaa paikan pitäjän ilmoittamina aukioloaikoina ja jätteet on sijoitettava ohjeiden mukaisesti, siististi ja asianmukaisesti
henkilökunnan tai muun ohjeistuksen osoittamaan paikkaan.
145 §
Jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, joka ei vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä tai muita lainsäädännön määräyksiä.
146 §
Liikuttaessa yleisellä jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikalla on noudatettava paikan käyttöä koskevia määräyksiä, siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta.
147 §
Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla sekä niiden poiskuljettaminen on kielletty ilman paikan pitäjän lupaa.
148 §
Ennen erityiskäsittelyä vaativien tai tavanomaisesta jätteestä poikkeavien jätteiden,
kuten teollisuus- ja sairaalajätteiden sekä lietteiden toimittamista käsittely- tai vastaanottopaikalle tulee jätteen haltijan toimittaa tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuuslausunto jätteen vastaanottajalle. Mahdollisesti tarvittavista analyysikustannuksista
vastaa jätteen haltija.
4.10
Muut määräykset
149 §
Jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa saostus- ja umpikaivojen samoin kuin öljynerottimien ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyspaikoista, tyhjentämisajoista ja määristä sekä paikoista, jonne niistä kerätyt jätteet on kuljetettu.
150 §
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville
jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.
30
151 §
Kunnan jätehuoltoviranomainen tai sen nimeämä viranhaltija voi yksittäistapauksissa
myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä.
152 §
Kunnan jätehuoltoviranomainen tai sen nimeämä viranhaltija voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.
31
5 YLEISÖTILAISUUKSIEN JÄTEHUOLTO
153 §
Yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava tilaisuuden jätehuollon järjestämisestä
ja hyötyjätteiden lajittelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Muusta yhdyskuntajätteestä tulee erotella hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, mikäli niitä syntyy merkittäviä määriä.
154 §
Ulkona pidettävissä tapahtumissa on alueen siivous ja keräysvälineiden tyhjennys
suoritettava mahdollisimman pian tilaisuuden päätyttyä ja tarvittaessa aina keräysvälineiden täyttyessä.
155 §
Ympäristönsuojeluviranomainen voi lisäksi antaa tapahtumakohtaisia määräyksiä.
32
6 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY
156 §
Jätteiden hylkääminen luontoon on kielletty.
Myös risujen ja puutarhajätteiden vienti yleisille alueille kuten metsiin, puistoihin ja
muille yleisille paikoille on kielletty.
Jätteenkeräyspaikoille, kuten eko- ja sekajätepisteille, ei saa viedä muuta kuin keräyspaikalla kerättävää jätettä. Jätteiden jättäminen jätteenkeräyspaikkojen astioiden
ulkopuolelle on kielletty.
33
7 VOIMAANTULO
Nämä jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 5.6.2013 ja niillä kumotaan 1.1.2013 voimaantulleet
jätehuoltomääräykset. Määräykset astuvat voimaan valituksesta huolimatta.
Käytettyjen pakkausten kiinteistökohtainen keräys järjestetään kunnan järjestämänä keräyksenä
muovia lukuun ottamatta. Käytettyjen pakkausten keräys siirtyy lain mukaisesti tuottajien vastuulle
1.5.2014. Mikäli tuottajat eivät järjestä pakkausten kiinteistökohtaista keräystä, jatkaa kunta pakkausmateriaalien kiinteistökohtaista keräystä kunnan täydentävänä keräyksenä. Muovin keräys
kiinteistöiltä järjestetään jätelaitoksen toimesta kunnan täydentävänä keräyksenä 1.5.2014 alkaen.
Yksityisten terveys- ja sosiaalitoimi- sekä koulutustoimipaikkojen jätehuollon järjestäminen siirtyy
kunnan vastuulle 1.6.2014.
Jos toimivaltaista jätelautakuntaa ei ole, jätehuoltoviranomaisen toimivaltaa voivat käyttää toimivaltaiset kunnan viranomaiset kunnes yhteinen jätelautakunta aloittaa toimintansa.
34
8 PERUSTELUT
Jätehuoltomääräysten pykälä
1 §, 3 §
8–12 §
47 §
93 §
100–104 §
64 §
89 §
148 §
2 §, 4–6 §
9–10 §, 12 §
22–26 §
29–35 §, 39–40 §
43–45 §, 48 §
49–51 §, 52–54 §
81–82 §
96–99 §, 103–104 §
105–129 §, 131 §
141–142 §
65–78 §
132–137 §
8§
13–21 §, 29 §
85 §
101 §
144 §
7§
100 §
13–21 §
65–71 §
60–63 §
Perustelu
Jätelain 8 § mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava
etusijajärjestystä, jossa ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta,
toissijaisesti valmistettava jäte uudelleenkäyttöön, kolmanneksi pyrittävä kierrättämään jäte, neljänneksi hyödyntämään jäte esim. energiana ja viimeisenä vaihtoehtona loppusijoittamaan jäte.
Jätelain 12 § mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä,
lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa
annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. VNa 202/2006 mukaan
jätteen haltijan on annettava jätteestä riittävät tiedot jätteen vastaanottajalle jätteen
asianmukaista käsittelyä varten.
Jätelain 13 § 1 ja 2 momentin mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai
ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa, rakentamisessa,
käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan
lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä.
Jätelain 15–17 § mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi Jätelain 8 §:n 1 momentissa
säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vaarallinen jäte
on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa
vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Jätelain 19 § mukaan jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että kunnan vastuulle
kuuluva sekalainen yhdyskuntajäte sekä muu jäte toimitetaan käsiteltäväksi johonkin
lähimmistä tarkoitukseen soveltuvista laitoksista (läheisyysperiaate).
Ympäristönsuojelulain 19 § mukaan kunta voi antaa tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa täten
mm. eläinten hautaamista koskevia määräyksiä. Lisäksi eläinten hautaamisessa on
noudatettava mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004 on säädetty.
Jätelain 32–33§ mukaan kunnan tulee järjestää asumisessa syntyvien muiden kuin
vaarallisten jätteiden jätehuolto kunnan vastuulle kuuluvissa kiinteistöissä.
Jätelain 37 § mukaan Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan
kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:
1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset;
2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon
35
alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti
huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan
tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä.
90–91 §
149 §
29 §
85 §
65–71 §
156 §
153–155 §
26 §, 28 §
36–42 §
48–51 §
53–54 §
54–60 §
81 §, 84 §
86–88 §
93–94 §
131 §
139–140 §
144–147 §
150–152 §
62 §
79 §
138 §
Kunnan on seurattava ja valvottava 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta
koskeva asia uudelleen.
Jätelain 39 § mukaan jätteen kuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista.
Jätelain 41 § mukaan kunnan vastuulle kuuluva jäte tulee luovuttaa alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.
Jätelain 47 § mukaan kunta voi täydentää käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetusta
ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä.
Jätelain 72 § mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua
epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).
Jätelain 76 § mukaan maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pitäjän, virkistykseen yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilu- tai moottorikelkkareitin
pitäjän taikka yleisötilaisuuden järjestäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut.
Jätelain 91 § mukaan kunta voi antaa paikallisista oloista johtuvia yleisiä määräyksiä,
jotka koskevat kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen määrän vähentämistä,
lajittelua, säilyttämistä, keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppusijoittamista sekä
näitä koskevia teknisiä vaatimuksia.
Jätelain 91 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla voidaan antaa määräyksiä muun kuin
kunnan vastuulla olevan jätehuollon osalta jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä
koskevista teknisistä vaatimuksista.
Jätelain 94–100 § mukaan jätteiden ammattimaista kuljettamista saa tehdä vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt kuljetusurakoitsijat. Ennen ammattimaisen jätteenkuljetustoiminnan aloittamista toiminnasta tulee jättää hakemus toiminta-alueen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka tekee hakemuksen perusteella hyväksymispäätöksen.
36