1. EGLAS TUOTTEET
EGLAS tuoteperhe koostuu erillaisista sähkölämmitteisistä tasolasituotteista kuten eristyslaseista ja
lasilaminaateista.
Perinteiset ikkunat ja valokatteet toimivat passiivisina ulkovaipan osina – niiden ensisijainen
tehtävä on mahdollistaa näkymä ulos, luonnonvalon pääsy sisätiloihin sekä tietysti lämmön- ja
vedeneristäminen. Perinteisten ikkunoiden mahdollisuudet reagoida sisä- ja ulko-olosuhteiden
muutoksiin ovat vähäiset.
EGLAS tuotteet toimivat aktiivisena rakenteena: ne ovat osa rakennuksen lämmitysjärjestelmää
estäen kylmien sisälasipintojen aiheuttaman kondenssin ja vedon tai/ja sulattaen lumen ja jään
valokatteilta.
Älykkään ohjausjärjestelmänsä ansioista sähkölämmitteiset lasit menevät päälle vain kun sisä- tai
ulko-olosuhteet sitä vaativat.
Kun ohjausjärjestelmä kytkee lasit pois päältä, EGLAS lasit toimivat kuten perinteiset ikkunat.
EGLAS tuotteissa hyödynnetään Saint-Gobainin uusimpia innovaatioita ja niiden monipuolisia
ominaisuuksia. Tälläisiä ovat esimerkiksi erillaisten pinnoitteiden, sähkötoimisten kalvojen ja
tasolasin yhdistelmät kuten erillaiset EGLAS auringonsuojalasit (joko passiivisella auringonsuoja
pinnoitteella tai yhdistettynä sähköisesti tummuvaan ELECTROCHROME lasiin), EGLAS
yhdistettynä sähköisesti himmennettävään PRIVA-LITE laminaattiin tai CONTRAFLAM
palonsuojalasiin.
EGLAS tuotteiden käyttö lasirakenteissa antaa suunnittelijoille erittäin laajat mahdollisuudet
perinteisistä rakenteista poikkeaviin ratkaisuihin.
EGLAS eristyslaseja käytetään lähinnä rakennusteollisuudessa, ikkunoissa ja valokatteissa.
EGLAS laminaatteja käytetään esimerkiksi kylmien tilojen valokatteissa sekä laivojen ja junien
lasituksissa.
Kaikkiin EGLAS toimituksiin kuuluu sähkösuunnittelijamme tekemät laskelmat lasien tehoista ja
kytkentäjännitteistä sekä tilattaessa lasiryhmien kytkentäkaaviot sekä mahdollisesti tarvittavat
muuntajat.
Toimitamme EGLAS laseille myös kokonaisia sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmiä joihin kuuluu
kytkentävalmiit ryhmäkeskukset ja lämpötilanohjausjärjestelmät termostaateineen sekä
lumitunnistimet ja suurien järjestelmien lämmitettävien alueiden ohjelmoitava vuorottelulogiikka.
2. EGLAS CLIMAPLUS eristyslasielementti
Sähkölämmitteinen lasi sisätilan puolella
EGLAS eristyslasit ovat tyypillisesti kaksi- tai kolmilasisia eristyslasielementtejä, joihin voidaan
yhdistää erilaisia ominaisuuksia (auringonsuojaus, ääneneristys, häiriösuojaus, jne.).
Sisätilanpuoleisella sähkölämmitteisellä lasilla varustettujen EGLAS eristyslasien neliöteho riippuu
käyttötarkoituksesta:
Lämpömukavuuskäytössä ja kondenssin poistossa sisälasi pidetään huoneilman lämpötilassa,
lämmitysteho 50–150 W/m2.
Lämmityskäytössä ikkunan lämpötila on 25–35 °C ja teho 150–250 W/m2.
Sähkölämmitteisen lasin lämpötilaa ohjataan termostaatilla.
1
EGLAS eristyslasien hyötysuhde on hyvä, yli 90 % lasiin syötetystä energiasta saadaan
hyödynnettyä sisätilan lämmitykseen eristyslasin hyvän U-arvon ansiosta.
Lämmittävät EGLAS eristyslasit soveltuvat lähes kaikentyyppisiin rakennuksiin; asuin- ja
toimistorakennuksiin, julkisiin rakennuksiin, uimahalleihin ja kylpylöihin, pieniin ja suuriin lasiseiniin
ja valokatteisiin.
Lämmittävillä eristyslaseilla varustetun huoneen lämpöviihtyvyys on parempi kuin kylmillä
eristyslaseilla varustetun huoneen. Kylmien lasipintojen aiheuttama, sisäilmaston laatua haittaava
veto poistuu kun lasien sisäpinnat ovat samassa lämpötilassa huoneilman kanssa. Tästä hyötyvät
erityisesti astmaa sairastavat ja pölyallergikot.
Hyvän U-arvon (U<1 W/m2K) sähkölämmitteinen EGLAS eristyslasi, jonka sisälasin lämmitysteho
on 50 W/m2, pysyy +20 Celsius asteen lämpöisenä ja kuivana kondenssivedestä jopa silloin kun
ulkona on pakkasta -35 Celsius astetta.
Kun ikkunalasitukset toteutetaan EGLAS eristyslaseilla, ikkunan alle sijoitettuja pattereita ei tarvita
jolloin lattiapinta-alaa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja sisälle pääsevää luonnonvaloa voidaan
lisätä suuremmilla ikkunoilla. Tästä syystä moniin ravintoloihin on valittu EGLAS eristyslasit, jolloin
ikkunapöytien määrää on voitu kasvattaa viihtyvyyden kärsimättä talvisaikaan.
Toteutetun kohteen case study:
Vuonna 1989 rakennetussa Imatran Voiman (nyk. Fortum Oyj) konttorissa Vantaalla havaittiin
korkeiden kolmilasisten eristyslasien läheisyydessä työskentelevien työntekijöiden sairastuvan
huomattavasti muita työntekijöitä useammin hengityselin infektioihin ja heidän sairauspoissaolojen
määrä oli korkealla. Työntekijät valittivat kylmien lasipintojen aiheuttaman vedon haittaavan
työntekoa ja heikentävän sisäilmasto-olosuhteita.
Vuonna 1998 suuret ulkoseinän eristyslasit, yhteensä 280 m2 muutettiin sähkölämmitteisiksi
kolmilasisiksi EGLAS eristyslaseiksi, joiden sisälasit lämmitettiin samaan lämpötilaan sisäilman
kanssa. Alakerran tiloissa työskentelevien ihmisten tekemät valitukset vetoisasta sisäilmastosta
loppuivat ja sairauspoissaolojen määrä laski huomattavasti. Hyvien kokemusten pohjalta Fortum
vaihdatti sähkölämmitteiset eristyslasit myös moniin muihin toimipisteisiin.
2
Sähkölämmitteinen lasi ulkolasissa
Kun sähkölämmitteinen lasi on lasielementin ulkopinnassa, voidaan sillä sulattaa lasille satava lumi
esimerkiksi valokatteilla. Tehokkaaseen lumensulatukseen tarvittava neliöteho on n. 350 W/m2.
Lumensulatusta ohjataan lumianturin avulla, joka kytkee sulatuksen päälle vain silloin kun lasille
alkaa sataa lunta, vastaavasti sulatustoiminto kytkeytyy pois päältä heti, kun lumi on sulanut lasilta.
Valokatteen koosta ja muodosta riippuen kerrallaan päällä oleva alue jaetaan sopiviin ryhmiin, jotta
sulatus on tehokasta ja kerrallaan päällä oleva sähköteho säilyy halutulla tasolla. Kun lumi on
sulatettu yhdeltä osalta, ohjausjärjestelmä kytkee sulatuksen seuraavaan katon osaan. Vaikka
lumisade olisi runsasta ja jatkuisi pidempään, järjestelmä vuorottelee alueita siten, että lumi sulaa
tasaisesti koko katon alueelta.
Hyvän sulatustehonsa ja älykkään ohjausjärjestelmänsä ansioista lumen sulatukseen käytettävä
sähkönkulutus on vain parin euron luokkaa/m2/talvi.
Jos valokatteen U-arvo on energiatehokkaalla tasolla (U < 1 W/m2K), ei sille satava lumi sula
lasirakenteen vuotolämmöstä vaan kerääntyy lasirakenteelle. Jos valokatteen päällä on muutama
sentti lunta, näyttää kate umpikatteelta koska lumi ei läpäise hyvin valoa. Lasirakenteelle
kerääntyvä lumi ja jää vauriottavat myös usein lasituksen saumoja lyhentäen lasirakenteen
käyttöikää huomattavasti.
Lumen mekaaninen poistaminen valokatteelta on vaikeaa ja kallista. Lumen pudotus valokatteelta
+ poisvienti maksaa Suomessa ostopalveluna noin 8-10 EUR/m2/pudotuskerta. Sijainnista ja talven
lumisuudesta riippuen lunta joudutaan yleensä poistamaan katoilta 2 – 4 kertaa talvessa.
Laskettaessa lumen sulatukseen keskimäärin kulutettavan sähkön hinta/talvi ja sähkölämmitteisten
eristyslasien hintaero vastaaviin kylmiin eristyslaseihin nähden, saadaan sähkölämmitteisyyden
aiheuttamalle lisähinnalle takaisinmaksuajaksi keskimäärin viisi vuotta kun vertailukohtana on
kylmältä katteelta tehtävän lumen pudotuksen ja poiskuljetuksen hinta runsaslumisina talvina. Kun
otetaan huomioon vielä sähkölämmitteisen valokatteen pidempi elinkaari kylmään rakenteeseen
verrattuna, syntyy säästöä vielä merkittävästi enemmän.
Toteutetun kohteen case study:
Verkatehdas, Hämeenlinna, valokate rakennettu 2007
Sähkölämmitteinen eristyslasikate, 550 m2, lumensulatuksen neliöteho keskimäärin 310 W/m2,
koko katon teho yhteensä 171 kW.
Valokatto on jaettu viiteen sulatusalueeseen, yhden sulautusalueen teho on 34,2 kW.
Sulatuksen kytkee päälle ohjausjärjestelmä, joka saa tiedon lumesta Ensto ECO 900 lumianturilta.
Jotta lumi saadaan sulatettua tasaisesti koko valokaton alalta, lumensulatusjärjestelmässä on
sulatusalueiden vuorotteluohjaus, Zelio järjestelmä.
3
Lumensulatusjärjestelmän sähkönkulutusta on seurattu järjestelmän käyttöönotosta alkaen
kuukausi- ja vuositasolla.
Vuosittaiset vaihtelut lumen määrässä voivat olla suuria, joka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka
paljon sulatusjärjestelmä on päällä / talvi.
Vuoden
2011–2012
talvi
oli
eteläsuomessa
runsasluminen
ja
Verkatehtaan
lumensulatusjärjestelmä oli päällä yhteensä 203 tuntia.
Kun tiedetään kerrallaan päällä olevan alueen teho 34,2 kW:a, saadaan laskettua talven aikana
kulutetun sähköenergian määrä 203 h x 34,2 kW = 6942,6 kWh.
Riippuen sähkön hinnasta/kWh saadaan laskettua lumensulatusjärjestelmän kuluttaman sähkön
hinta. Suomessa vuonna 2013 sähkön kuluttajahinta vaihtelee 0,1 – 0,2 EUR / kWh välillä.
Verkatehtaan valokatteen viitenä talvena 2007–2012 lumensulatukseen kuluttaman sähkön
keskihinta on noin 1,50 euroa / m2.
3. EGLAS lasilaminaatti
EGLAS laminaatti muodostuu sähkölämmitteisestä karkaistusta lasista ja siihen laminoidusta
karkaistusta tai lämpölujitetusta suojalasista.
Suojalasiksi soveltuu lähes kaikki karkaistavissa olevat tasolasit.
EGLAS lasilaminaatti lämpenee yhtä paljon kumpaankin suuntaan.
EGLAS laminaatteja käytetään mm. kylmien tilojen valokatteissa sekä laivojen ja junien
lasituksissa.
Saarisen pihan EGLAS lasilaminaattivalokate, City Center, Helsinki, rakennusvuosi 2012.
4
4. EGLAS - rakenne ja toimintaperiaate
EGLAS tuotteet koostuvat aina vähintään kahdesta lasista: yhdestä karkaistusta lämmitettävästä
matalaemissiviteetti pinnoitetusta (Low-E) lasista sekä suojalasista. Suojalasi voi olla lähes mikä
tahansa tasolasi: kirkas float lasi, auringonsuojalasi, Low-E lasi tai lasilaminaatti.
Sähköturvallisuuden vuoksi suojalasina tulee käyttää riittävän paksua karkaistua tai
lämpölujitettua yksinäistä tai laminoitua lasia tai karkaisematonta lasilaminaattia joka on
vähintään tyyppiä 44.1 tai karkaisematonta 8 mm paksua tasolasia.
Laseista kootaan kaksi- tai kolmilasinen eristyslasielementti, lasilaminaatti tai niiden yhdistelmä.
electrode
low-e coating
tempered low-e glass
tempered glass
heat radiation
electrode
Kun lämmitettävän Low-E lasin reunoihin kiinnitettyihin elektrodeihin kytketään sähkövirta, alkaa
lasin Low-E pinnoite johtaa sähköä ja lämpenee koska Low-E pinnoite toimii sähkövastuksena.
Lämpömukavuus tai lämmityskäytössä toimivan EGLAS eristyslasin hyötysuhde on lämpövuon
suuntaavan matalaemissiviteetti pinnoitetun lasin ansiosta erinomainen (> 90 %). Hyötysuhteella
tarkoitetaan tässä sitä osuutta lasiin syötetystä tehosta, joka saadaan hyödynnettyä huonetilan
lämmityksessä. Kun lasiin ei syötetä sähköä, ikkuna toimii hyvin lämpöä eristävänä ikkunana.
Eristyslasin kaasutila täytetään yleisimmin kuivalla ilmalla tai argonkaasulla, joskus myös
kryptonkaasulla.
Sähkölämmitteisiä EGLAS eristyslaseja voidaan käyttää lähes kaikissa karmirakenteissa; puu-,
muovi-, alumiini- tai teräsrakenteissa, avattavissa ja kiinteissä karmirakenteissa.
EGLAS eristyslasien kyntekorkeus on sähköturvallisuussyistä vähintään 17 mm, eikä n. 12 mm
kuten kylmissä eristyslaseissa.
5
5. Turvallisuus
Henkilöturvallisuus:
EGLAS tuotteen rakenteesta riippuen EGLAS lasit saadaan vastaamaan kaikkia lasirakenteille
tyypillisiä turva- ja suojalasiluokituksia, myös murron-, luodin-, tai räjähdyksensuojaluokituksia.
Rakenteen suojaluokitukseen vaikuttaa lasien tyypin lisäksi lasien tuenta ja ruutukoko.
Sähköturvallisuus:
Lämmittävän lasielementin sähköä johtava pinnoite on aina lasien välisen tilan puolella, joten
siihen ei missään tilanteissa pääse koskemaan. Lasit ovat karkaistua lasia, jonka lujuus on
huomattavasti suurempi kuin karkaisemattoman lasin. Mikäli karkaistu lasi rikkoutuu, se pirstoutuu pieniksi pyöreäreunaisiksi palasiksi jolloin sähköä johtava pinnoite hajoaa ja virtapiiri katkeaa
varmasti. Sähkölasielementin elektrodit ovat elementin suojatussa kyntetilassa, joten niihin ei
rikkoutumistilanteessa pääse koskemaan.
EGLAS tuotteiden IP-luokitus on tavallisesti IP 34, myös IP 67 on mahdollinen.
EGLAS tuotteet ovat CE-merkittyjä ja niillä on mm. seuraavat viranomaishyväksynnät: FI, S, N ja
D. Viranomaiset tarkkailevat EGLAS tuotteiden laatua tehdastarkastusten avulla, niin eristyslasin,
turvalasin kuin sähköturvallisuusominaisuuksien osalta.
6
6. EGLAS mitoitustehot
Ikkunalämmityksen ensisijainen tavoite on asumisviihtyvyyden parantaminen. Ikkunalämmitys
korvaa yleensä ikkunan alle sijoitetut lämpöpatterit. Kun ikkunapinta-alat ovat suuria, voidaan
laseja käyttää myös päälämmönlähteenä.
Sopiva mitoitusteho määräytyy käyttötarkoituksen mukaan:
- Lämpömukavuuskäytössä ikkunan sisälasi pidetään huoneilman lämpötilassa (21 °C),
lämmitysteho 50–150 W/m2.
- Lämmityskäytössä ikkunan lämpötila on 25–35 °C ja lämmitysteho 150–250 W/m2.
EGLAS valokatteissa
Eristyslasien hyvän eristävyyden ”haittapuolena” on, että valokatteiden eristyslasit keräävät
päälleen lunta ja jäätä joka ei sula sisätilan lämpövuodosta kuten huonon U-arvon laseilta.
Valokatteen merkitys valon tuottajana sisätiloihin katoaa kun valokatteen päällä on muutama
sentti lunta, koska lumi läpäisee valoa huonosti.
Lasien päälle kerääntyvän lumen ja jään mekaaninen poistaminen lasirakenteelta on vaikeaa ja
kallista.
EGLAS on kustannustehokas pysyväisratkaisu lumen ja jään poistamiselle valokatteelta.
Lumen ja jään tehokas sulattaminen valokatteilta vaatii n. 350 W/m2 lämmitystehon.
Lumensulatuksessa käytetään ohjausjärjestelmää, joka kytkee lumensulatuksen päälle
ainoastaan kun lunta sataa. Ohjausjärjestelmä kytkee sulatuksen vastaavasti pois heti kun lumi
on sulanut laseilta.
Gostiny Dvor valokatto 12500 m2, Moskova.
7
7. EGLAS lasien sähköistys
Sähkölämmitteisten EGLAS lasien virran syöttö tapahtuu lasin reunasta ulos tulevan
kaksoiseristetyn 2 x 1,5 mm2 kaapelin kautta.
Noin 7 mm paksun kaapelin ulostulopaikka sovitaan lasien tilaajan kanssa ennen lasien
valmistusta.
Lasien tyypillinen syöttöjännite on 230 VAC ja ryhmiä syötetään tavallisimmin 10 A sulakkeen
kautta.
Lasien elektrodien sijoituksella (esim. suorakaiteen muotoisissa laseissa pitkillä tai lyhyillä
sivuilla) sekä ryhmille valittavalla syöttöjännitteellä ja kytkentätavalla määrätään lasien neliöteho.
Pienten ja yksittäin syötettävien lasien sekä kolmion muotoisten tai pyöreiden lasien sähkösyöttö
voidaan toteuttaa sähköä johtavan pinnoitteen raidoitustekniikalla jolla taataan lasien tasainen
lämpeneminen ja laseja voidaan syöttää suoraan verkkovirralla. Pieniä ja yksittäisiä laseja
voidaan syöttää myös muuntajan kautta.
Sähkölämmitteisten lasien pintalämpötilaa ohjataan termostaatilla, jonka anturi liimataan yleensä
yhden lasin pinnalle / ohjattava ryhmä.
Suosittelemme A-tyypin 30 mA vikavirtasuojien käyttöä kaikissa EGLAS sähkönsyöttö
järjestelmissä.
Esimerkki EGLAS lasien kytkennästä
8