lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2010 - 2013 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Hyväksytty: Alavieskan kunnanvaltuusto 18.10.2010 § 27 Nivalan kaupunginvaltuusto 21.10.2010 § 45 Sievin kunnanvaltuusto 31.8.2010 § 38 Ylivieskan kaupunginvaltuusto 29.6.2010 § 39 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallitus 24.5.2010 § 41 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAUSTAA…….….....…………………….……4 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI…………….………………………………………...7 2.1 Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila…….……………………………..…………………….….7 Kallion alueen väestörakenne………………...………………………………………………………………….. …7 Asuminen ja kasvuympäristö…………………………………………………………………………………….….7 Työllisyys, työttömyys ja koulutustaso……………………………………………………………………………...8 Lapsiperheiden pienituloisuus………………………….……………………………………………………………8 Terveys…………………………………....…………………………………….……………………………………8 Päihteet ja häiriökäyttäytyminen…………..………………………………………………………………………..9 Lastensuojelun tilanne Kallion alueella…………………..………………………………………………...……..10 2.2 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ja ongelmia ehkäisevät toimet…………………….11 2.2.1 Perusterveydenhuollon palvelut…………………………………………………………………………11 Neuvolatoiminta……………………………………………………………………………………………..11 Äitiys- ja lastenneuvola…………………………………………………………………………………….. 12 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto………………..………………………………………………………..14 2.2.2 Erityispalvelut…………………………………………………………………………..…………………15 Terapiakeskus…………………………………………….………………………………………………….15 Erityistyöntekijät: terveyskeskuspsykologi, puheterapia, toimintaterapia………...………………………..16 Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut…….……………………………………..16 Perheneuvola……………….………………………………………………….…………………………….17 2.2.3 Päivähoito………………………….……………………...………………………………………………..19 Kasvatuskumppanuus ja varhainen tuki…….…………..…….…………………………………………….19 2.2.4 Koulu ja kouluttautuminen……………………………………...…………..……………………………21 Oppilashuolto……………………………………………………...…………………………………………21 Koulukuraattori ja koulupsykologi……………………………………….…………………………………..22 Kouluttautuminen alueella………….……………………………..…………………………………………22 2.2.5 Nuorisotyö……………………………………………………………..……………………………………23 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut………………………….……………………………………………………..23 Vapaa-ajantoiminta ja harrastusmahdollisuudet……………………………………………………………24 Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö…………………………….…………………………………………24 2.2.6 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö sekä vertaisryhmät………………………..25 Seurakunnat…………………………………………………………………………………………………..25 Paikalliset järjestöt ja yhdistykset………………………………………….…………………………………26 Vertaisryhmät…………………………………………………………………………………………………27 2.2.7 Aikuissosiaalityö…….……………………………………………………………………………………..28 Sosiaalipäivystys…………………………………..………………………………………………………….29 Kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajat………………………………………………………………..30 Sovittelutoiminta……………………………………………………………..………………………………30 2.2.8 Eroperheiden sosiaalityö (lastenvalvojat)...……………….….…………………………………………31 2.2.9 Perhetyö….……………………………..…………………………………………………………………….31 Ennaltaehkäisevä perhetyö……………………………………..……………………………………………..31 Lapsiperheiden kotipalvelu………………………………………..…………………………………………..32 2.3 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö kunnassa……………………………………………………….34 2.3.1 Lastensuojeluasiakkuuden vireilletulo…………………………………………………………………..34 Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys………………………….…………………………..34 Asiakassuunnitelma………….………………………………………..……………………………………..36 2.3.2 Lastensuojelun avohuolto…….…………………………………….……………………………………..36 Lastensuojelun avohuollon perusteet…………………………..…………………………………………….36 2 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Kalliossa…………….……………………………………………….36 2.3.3 Lasten sijais- ja jälkihuolto………….…………….……………………………………………………..38 Sijaishuolto………………………..…………………………………………………………………………..38 Jälkihuolto………………….…………………………………………………………………………………40 Lasten sijais- ja jälkihuolto Kalliossa……………………..…………………………………………………..40 2.4 Lastensuojelulain mukaisten tehtävien toteuttaminen lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä…….42 2.4.1 Neuvola………………………………..……………………………………………………………………..42 2.4.2 Päivähoito……………………………………………………..…………………………………………….42 2.4.3 Koulu……………………………………………………………..…………………………………………..43 2.4.4 Erityispalvelut………………………………………………………………………………………………44 Perheneuvola…………………………………………………………………………………………………..44 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTOIMET……………….……………………………………………………………………..45 3.1 Neuvola…………….……..……………………………………………………………………………………….45 3.2 Päivähoito…………….…..………………………………………………………………………………………45 3.3 Koulu ja kouluttautuminen………..…………….………………………………………………………………46 Perusopetus……………………….………………..………………………………………………………………46 Ammatillinen opetus……………….………………………………………………………………………………46 3.4 Nuorisotyö…………….…….……………………….……………………………………………………………47 3.5 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö ja yksityisen palveluntuottajat……..………....49 3.6 Ennaltaehkäisevä lastensuojelu………..…………..………….………………………………………………..49 Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu……...………………………………………………………..49 3.7 Lastensuojelun sosiaalityö….………………..…...……..…………………………...…………………………50 3.8 Erityispalvelut……………..………………..…………..………………………………………………………..50 Terapiakeskus……………………………..………….…………………………………………………………….50 Perheneuvola…………………………..…………………………………………………………………………..51 3.9 Kuntien palautetta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta………….……………………………..51 3.10 Asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia palveluista………………………………..…………………….52 4 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ…………………………………...……………..……………………………………………….53 5 LOPPUYHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET………………….……………………………………….54 5.1 Johtopäätökset ja yhteenveto………………………………………….………………………………………54 5.2 Suunnitelman toteutus, seuranta ja arviointi……………………………….……………………………….55 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET (taulukko)………………...……………...56 LIITTEET 3 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAUSTAA Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (L 417/2007, 12§). Uudistetun lain tavoitteena on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Tehtävä koskee koko lasten ja nuorten palvelujen kenttää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Lastensuojelu määritellään ko. laissa laajasti, kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi. LASTEN HYVINVOINTI ON KOKO KUNNAN LAAJA-ALAINEN TEHTÄVÄKOKONAISUUS …kasvuolot: kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta …kasvua ja kehitystä edistävät …kasvua tukevat Peruspalvelut: neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveysja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym. …kasvua korjaavat Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu suojelu Lapsuuden eri ikävaiheissa 4 Lastensuojelu on 1) lasten hyvinvoinnin edistämistä kehittämällä kasvuoloja ja tukemalla lapsia ja kasvattajia peruspalveluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa. 2) ehkäisevien palvelujen kehittämistä kasvatuksen tukemiseksi. Ehkäiseviä palveluita ovat peruspalveluissa annettava erityinen tuki, joka on jo kohdennettua, erityisiin tarpeisiin räätälöityä apua. 3) lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, huostaanoton, kiireellisen sijoituksen, sijaishuollon ja jälkihuollon. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisissa yhteistoiminta-alueissa mukana olevien kuntien on perusteltua laatia suunnitelma koko yhteistoiminta-alueelle. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista talousarvioita ja –suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta on eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma ja sen tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnissa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteutumisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: • antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista • toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. 5 Suunnitelmassa kunnan tulee osoittaa, kuinka palvelut järjestetään ja resursoidaan. Se on myös yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja yhteistyössä kehitetään. Suunnitelmalla tulisi myös kyetä ehkäisemään hyvinvoinnin eriarvoistumista toiminta-alueen sisällä ja siihen johtavia tekijöitä. Kallion peruspalvelukuntayhtymä on aloittanut toimintansa 1.1.2008. Kallio tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kallion lastensuojelun suunnitelman laatiminen on aloitettu keväällä 2009. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lastensuojelusuunnitelmaa on valmistanut työryhmä, jonka jäseninä on ollut lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä. Työryhmään on kuulunut terveydenhuollon, sosiaalialan, koulun, nuorisotyön, seurakuntien edustajia sekä kuntien edustajia ja luottamushenkilöitä sekä Kalliosta että Kallion alueen peruskunnista Alavieskasta, Nivalasta, Sievistä ja Ylivieskasta. Suunnitelmaa tehdessä on pyritty huomioimaan eri ammattikuntien, yhteisöjen, järjestöjen sekä asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta on keskusteltu Kallion sosiaalijaostossa ja kunnissa on järjestetty keskustelu/kuulemistilaisuudet suunnitelman osalta. Työryhmään ovat kuuluneet: Puheenjohtaja, palvelujohtaja Pirjo Matikainen, Kallio Sihteeri, sosiaalityöntekijä Pia Sipilä, Kallio Perhetyönohjaaja, vs. sosiaalityöntekijä Kaija Leppälä, Kallio Johtava sosiaalityöntekijä Iiris Ojanlatva, Kallio Sosiaalityöntekijä Mervi Salo, Kallio Sosiaalityöntekijä Kristiina Saarenpää, Kallio Varhaiskasvatuspalveluiden palvelupäällikkö Ulla-Maija Miettilä, Kallio Avoterveydenhuollon osastonhoitaja Pirjo Jääskelä, Kallio Perheneuvolan psykologi Talvikki Isomaa, Kallio Terapiakeskuksen osastonhoitaja Terhi Manni, Kallio Marja Isokääntä, Kallion Yhtymähallitus, Alavieskan kunta Eeva-Leena Ainasoja, Nivalan kaupunki Kulttuuri-(nuoriso) sihteeri Anita Ohtamaa, Nivalan kaupunki Nuoriso-ohjaaja Outi Santavuori, Sievin kunta Koulujen sosiaalityöntekijä Matti Strömmer, Ylivieskan kaupunki Lastenohjaaja Kaarina Jaatinen, Ylivieskan seurakunta Nuoriso-ohjaaja Leena Taka-Eilola, Alavieskan seurakunta Pastori Sanna Jukkola, Nivalan seurakunta Lastenohjaaja Anne Pöllä, Sievin seurakunta Sosionomi Sari Mannila, käsikirjoittaja 6 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 2.1 Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kallion alueen lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa on tarkastelu osin kunnittain sekä osin vertaamalla suunnilleen saman väestömäärän omaaviin seutukuntiin ja valtakunnalliseen tilanteeseen (liite 1). Tilastoja ja erilaisia tunnuslukuja tarkastelemalla on pyritty luomaan kokonaiskuva alueen lasten ja nuorten tämän hetkisestä tilanteesta sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten oloihin ja hyvinvointiin. Kallion alueen väestörakenne Vuoden 2010 alussa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion väestömäärä oli noin 32 900 asukasta. Asukkaista alle 18-vuotiaita vuonna 2008 oli 29,3 prosenttia. Kallion alue eroaa koko maan keskiarvosta lasten ja nuorten runsaalla osuudella aikuisväestöön suhteutettuna. 0 – 6 vuotiaita väestöstä oli 3 550 eli 10,75 prosenttia koko väestöstä. Alle 6 -vuotiaiden määrä on Kallion alueella ollut viime vuosina kasvussa. (liitteet 2. ja 3.). Vuonna 2008 nykyisissä Kallioon kuuluvissa kunnissa oli yhteensä 8 413 perhettä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alle -18 -vuotias lapsi oli noin 45 % perhetyypeistä. Tarkasteltuna suhteessa koko maan ja suunnilleen saman väestöpohjan omaaviin alueisiin, erottuu Kallio selkeästi lapsiperheiden runsaalla määrällä (liite 4). Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 12,6 prosenttia ja vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kallion alueen kuntien huoltosuhteen (demografinen) keskiarvo vuonna 2008 oli 64,95. Koko Suomen osalta vastaava luku oli 50,3. Kallion alueen huoltosuhteessa näkyy sekä lasten että myös vanhusten suuri määrä suhteessa työikäiseen (15 – 64 vuotta) väestöön. Asuminen ja kasvuympäristö Asuinympäristönä Kallion peruspalvelukuntayhtymän alue jakautuu kuntaryhmityksen mukaan Alavieskan ja Sievin osalta maaseutumaisiin kuntiin ja vastaavasti Nivala ja Ylivieska lukeutuvat taajaan asuttuihin kuntiin. Kallion alueen väkiluvun prosentuaalinen kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2008 on ollut Ylivieskan, Nivalan ja Sievin osalta yhteensä noin 0,5 prosenttia, Alavieskassa väkiluku on vähentynyt 0,3 prosenttia. Vuonna 2008 Kallion alueen lapsiperheistä lähes 40 prosenttia asui ahtaasti. Koko Suomen osalta vastaava luku oli noin 30 prosenttia. Asuntokuntia vuonna 2008 oli Kallion alueella yhteensä 13 277, asuntokunnan keskikoko Kallion alueella oli 2,51 asukasta, kun taas koko maassa vastaava luku oli 2,09 asukasta. 7 Turvallisuuden kokeminen asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin oli vuosien 2006 - 2009 välillä vähentynyt Kallion kunnista Nivalassa (alle 80 % tunsi olonsa turvalliseksi), muissa Kallion kunnissa olonsa turvalliseksi koki yli 80 %. Ylivieskassa vain 53 % koki olonsa turvalliseksi viikonloppuna asuinalueen keskustassa. (Jokilaaksojen poliisilaitoksen turvallisuustutkimus 2009) Työllisyys, työttömyys ja koulutustaso Työttömiä työnhakijoita vuoden 2009 aikana Kallion kunnissa oli keskimäärin yhteensä 1 638 henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna työttömiä työnhakijoita oli Alavieskassa vuonna 2009 keskimäärin 148, Nivalassa 561, Sievissä 201 ja Ylivieskassa 728. Työttömyysaste Kalliossa vuonna 2009 oli keskimäärin 11,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Kallion alueella oli 282 vuoden 2009 aikana. Lisäystä vuoden takaiseen oli 115 henkilöä. Kaikista työttömistä oli Kallion alueen kunnissa keskimäärin 282 henkilöä ollut työttömänä yli vuoden. Koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2008 jäi 17 – 24 vuotiaista Kallion alueella 10 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Kallion alueen kuntien työpaikkarakenne painottui vuoden 2007 tilaston mukaan Sievin osalta voimakkaasti teollisuuteen (lähes 60 prosenttia), muissa kunnissa palvelualan työpaikkojen osuus on suurin, ja etenkin Ylivieskassa huomattava (72 %). Lapsiperheiden pienituloisuus Lapsiperheistä pienituloisia Kallion alueella vuonna 2007 oli lähes 20 prosenttia. Vuonna 2006 lapsiperheistä pienituloisia oli 17,65 prosenttia. On selvää, että lapsiperheiden pienituloisuus ei ole vähentynyt nykyisenkään taloudellisen kehityksen valossa. Pienituloisuuden kasvu on ollut suurinta niissä lapsiperheissä, joiden nuorin lapsi oli alle 7-vuotias. Yksinhuoltajakotitalouksissa pienituloisten määrä on lähes nelinkertaistunut. Toimeentulotukea saaneita asiakasperheitä Kalliossa oli vuonna 2009 1 486 perhettä, lisäystä edellisvuodesta 248 perhettä. Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 raportissa todetaan asumiskustannusten ja velkaisuuden vaikuttavan perheiden toimeentuloon tulokehityksen ohella. Etenkin vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien nousu on suhteessa tulokehitykseen ollut nopeampaa. Lapsiperheiden velkaisuusaste on 2000-luvulla noussut raportin mukaan noin 40 prosenttia. Terveys Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille suunnattu THL:n kouluterveyskysely 2009 antaa suuntaviivoja Kallion alueen lasten hyvinvoinnista. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kertoi Kallion alueen kunnissa kokeneensa keskimäärin 15 prosenttia oppilaista; Alavieskassa ja Nivalassa 18 % , Sievissä ja Ylivieskassa 12 %. Terveydentilansa 8 keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 18,5 prosenttia kaikista alueen 8. ja 9. luokan oppilaista, Alavieskassa jopa 26 prosenttia. Liikunnan harrastaminen oppilailla oli kuitenkin lisääntynyt. (liite 5.) Myös ammatillisten oppilaitosten nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat osallistuivat Nivalassa ja Ylivieskassa kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 448 opiskelijaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koki Nivalassa 11 % opiskelijoista ja Ylivieskassa 18 % opiskelijoista. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Nivalassa 21 % opiskelijoista ja Ylivieskassa 19 % opiskelijoista. Nivalassa ammattiin opiskelevista 49 % ja Ylivieskassa ammattiin opiskelevista 45 % ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina, missä opiskelija vietti viikonloppuiltansa. Perheneuvolassa käyntejä tilastoitiin Kalliossa vuonna 2009 yhteensä 626 käyntiä. Yleisimpinä käyntisyinä kirjautuivat lasten psyykkiset oireet sekä lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvät ongelmat. Lasten ja nuortenpsykiatrian hoitopäiviä Kalliossa vuonna 2009 tilastoitiin yhteensä 691. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita 18 – 24 – vuotiaita on Nivalassa ja Sievissä keskimäärin enemmän kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. (liite 6.) Aikuisväestön terveystilastot kertovat, että mielenterveysperusteisesti työeläkkeellä ja sairauspäivärahalla oltiin alueen kunnissa vuosin 2007 2008 enemmän kuin valtakunnallisesti, sama koskee sairauspäivärahaa saaneita henkilöitä. (liite 7. ja 8.) Päihteet ja häiriökäyttäytyminen Vuoden 2009 kouluterveyskyselyssä (Kallion peruskunnat) ilmoitti 8. ja 9. luokan oppilaista olevansa tosihumalassa vähintään kerran kuussa 13,25 prosenttia. Alavieskassa vuoden 2009 kyselyn perusteella on tyttöjen humalajuominen poikia yleisempää (pojat 10 %, tytöt 13 %). Päivittäin ilmoitti tupakoivansa 14 % oppilaista, pojista Ylivieskassa jopa 26 prosenttia. (liitteet 9. ja 10.) Laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa ainakin kerran vajaa 2 prosenttia. Nivalan ammattiopiston opiskelijoista lähes puolet ilmoitti tupakoivansa päivittäin, vastaavasti lukiolaisista Kallion alueella tupakoi noin 11 %. Päihdesairauksien hoitojaksoja Kallion alueella 15 – 24 -vuotiailla 1000 vastaavanikäistä kohden oli vuoden 2008 tilaston mukaan 4,9 hoitojaksoa, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (=3,3). Päihdehuollon laitoskuntoutushoitopäivien määrä Kalliossa on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2009 313 hoitopäivää ollen vuonna 2009 1 978 päivää. Vuonna 2009 Kallion alueen kunnissa poliisi tilastoi 120 pahoinpitelyrikosta, päihtymyksen takia säilöön otettuja kertyi 432. Vuoden 2008 tilaston mukaan poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 1000 asukasta kohden tilastoitiin Kallion kunnista eniten Nivalassa (7,2), muiden Kallion kuntien yhteenlasketun keskiarvon jäädessä 3,3 9 rikokseen. Vuonna 2009 alaikäisiä rikoksesta epäiltyjä sovittelutoiminnan piirissä oli yhteensä 41 henkilöä, heistä alle 15 –vuotiaita oli 17 henkilöä (nivalaisia 12, ja ylivieskalaisia 5). Valtakunnallinen tutkimus (2008) peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta osoittaa lapsen perheen merkityksen väkivallan kasautumisessa. Vanhempien alkoholinkäytön tiheys lisää väkivallan riskiä perheessä. Vanhempien koulutuksella ei ollut selvää yhteyttä nuorten kokemaan väkivaltaan, sen sijaan vanhempien työttömyys ja etenkin perheen taloudellinen tilanne oli voimakkaasti yhteydessä lasten kasaantuneeseen väkivaltaan. Lastensuojelun tilanne Kallion alueella Vuoden 2009 kuluessa Kallion alueella tehtiin 430 lastensuojeluilmoitusta. (liite 11.) Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut uuden lastensuojelulain myötä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin Kalliossa yhteensä 246. Lastensuojelun asiakkaina on ollut peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2009 aikana yhteensä 726 lasta ja nuorta. Ylivieskassa asiakaslapsia on ollut 333, Nivalassa 248, Sievissä 80 ja Alavieskassa 65. Vuonna 2009 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 113 asiakasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä 20 494. Lisäystä edellisvuoteen oli yhteensä 2007 hoitopäivää. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden ja lasten ja nuorten hoitopäivien määrä on kokonaisuudessaan viime vuosina ollut kasvussa. (liite 12.) Kalliossa on kuitenkin vuoden 2008 tilaston perusteella koko maan keskiarvoon verrattuna vähemmän sijoitettuna tai avohuollollisten tukitoimien piirissä olevia 0 – 17 -vuotiaita kuin valtakunnallisesti (sotkanet). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin riskitekijöitä: työllisyys ja talous kehittyvät negatiiviseen suuntaan (vanhempien ongelmat heijastuvat lasten elämään). aikuisten lisääntynyt päihteidenkäyttö lisää lasten ongelmia (päihdebarometri 2009). turvattomuuden lisääntyminen (Jokilaaksojen poliisilaitoksen turvallisuustutkimus 2009). eriarvoisuuden lisääntyminen (asuinalue-erot, palveluiden saatavuus, perheiden syrjäytyminen, tulokehitys). kuntien niukat resurssit heijastuvat lasten ja nuorten palvelutarjontaan. Myönteisiä tekijöitä: päihteiden käyttö on keskimäärin vähentynyt (kouluterveyskysely 2009). masentuneisuuden kokeminen lievittynyt (kouluterveyskysely 2009). koulutustarjonta ammatillisissa oppilaitoksissa hyvä. maaseutumaisen asuinympäristön voidaan sinänsä ajatella olevan lasten hyvinvointia tukeva. 2.2 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ja ongelmia yhteisöllisyyden hyödyntäminen. ehkäisevät toimet 10 2.2.1 Perusterveydenhuollon palvelut Peruspalveluissa haasteena on etenkin erityistä tukea tarvitsevien perheiden löytäminen. Painopisteen tulisi olla kasvun ja kehityksen tukemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Lastensuojelulaki velvoittaa huomioimaan lapset myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (Lsl 2007/417 2 §) Neuvolatoiminta Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää asiakkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä ja syrjäytymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla yhteistyössä kuntien muiden peruspalvelujen kanssa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti kansanterveyslaki asetuksineen, uusimpana 1.7.2009 voimaan tullut asetus (2009/380) neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, jonka mukaisesti määräaikaistarkastukset ja muu ennalta ehkäisevä toiminta on järjestettävä 1.1.2011 mennessä. Toiminnassa Kallion eri kuntien välillä oli vielä vuonna 2009 eroja esimerkiksi määräaikaistarkastusten ajankohdissa ja määrissä sekä kotikäyntien toteuttamisessa ja ryhmätoiminnassa johtuen mm. henkilöstöresursseista. Vuoden 2010 aikana on tavoitteena yhtenäistää palvelutarjonta asetuksen mukaiseksi. Neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon työ perustuu koko ikäluokan kattaviin terveystarkastuksiin, joiden avulla tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat lapset/ nuoret ja heidän perheensä. Tavoitteena on varhaisen tuen järjestäminen erityistukea tarvitseville yhteistyössä asiakkaan/ perheen ja eri toimijoiden kanssa. (liite 13.) Kallion alueella neuvolatoiminta on lähipalvelua, toimipisteitä on neljä. Terveydenhoitajia on kuntayhtymässä määräaikaiset mukaan lukien neuvola, kouluja opiskeluterveydenhuollossa yhteensä 23,6. Asetuksen mukainen toiminta edellyttää 29,5 terveydenhoitajan tointa asiakastyöhön. (liite 14.) 11 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminnan tukirangan muodostavat edelleen määräaikaisseuranta, erilaiset seulonnat ja niihin liittyvä perheiden neuvonta ja tukeminen. Välineinä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen sekä lasten hyvinvoinnin edistämiseen edellytetään perhe- ja voimavarakeskeistä työotetta, laajaa vertaistukitoimintaa ja huomion kiinnittämistä parisuhteen vaalimiseen (kansalliset oppaat ja tuleva sähköinen neuvolatyön käsikirja). Näiden työtapojen lisäksi neuvoloissa on kehitettävä työtapoja perheiden erityistilanteita varten. Tämä edellyttää varhaisen puuttumisen ja tukemisen tehostamista; esimerkiksi lisäkäyntien, kotikäyntien, perhetyöntekijän työpanosta sekä moniammatillisista hoitopoluista sopimista. Äitiysneuvolan tehtävänä on, paitsi tukea vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä, kartoittaa vanhempien elintapoja, elämäntilannetta ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Tuen tarvetta tunnistetaan ensikäynnillä tehtävällä laaja-alaisella molemmille vanhemmille suunnatulla kyselyllä. Muita menetelmiä ovat päihdeseula (Audit), ja perheväkivaltakysely sekä synnytyksen jälkeinen mielialakysely. Huumetestejä tehdään tarvittaessa. Äitiysneuvolan tehtävänä on edellisten lisäksi synnytykseen valmentaminen, raskauteen liittyvien poikkeavuuksien tunnistaminen ja tarvittaessa jatkohoidon järjestäminen. Lakisääteiset sikiöseulat toteutetaan ostopalveluina Kokkolasta, Ylivieskan ja Sievin äitiysneuvoloissa käy gynekologi yhteensä neljänä päivänä kuukaudessa. Perhevalmennuksia järjestetään Sievissä, Nivalassa ja Ylivieskassa, alavieskalaiset voivat osallistua valmennukseen Ylivieskassa, jossa valmennusryhmät kokoontuvat myös synnytyksen jälkeen kerran. Raskauden aikana neuvolassa tehdään määräaikaistarkastuksia (noin 10 - 16), joista lääkärillä 2 - 3 sekä tarvittavat lisäkäynnit. Synnytyksen jälkeen tehdään kotikäynti ja jälkitarkastus neuvolassa. Ylivieskassa äideillä on myös mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään. Lastenneuvolan tehtävänä on mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi ja tukea vanhempia turvalliseen, lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan (Lastenneuvolaopas). Lisäksi tehtävänä on välittää ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa lapseen ja perheeseen liittyvistä terveyttä edistävistä tekijöistä (ravinto, liikunta, päihteet), seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tunnistaa mahdollisemman varhain lasta ja hänen perheensä terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät. Lastenneuvola antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja pitää yllä väestön rokotussuojaa. Asetuksen mukaan määräaikaistarkastuksia tulee tehdä 9 lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, joista laaja-alaisia, perheen hyvinvointia kartoittavia kaksi. Nykyisin tarkastuksia on kunnasta riippuen 8 - 9, mutta sisällöltään ne eivät täytä laaja-alaisen tarkastuksen 12 kriteereitä ja esimerkiksi kotikäynti lastenneuvolasta tehdään osassa kunnista vain ensisynnyttäjille. 1 – 6 -vuotiaille tehdään asetuksen mukainen määrä eli kuusi tarkastusta joka kunnassa, mutta ei asetuksen edellyttämässä laajuudessa kehitysseulojen ja perheen hyvinvoinnin kartoittamisen näkökulmasta. Määräaikaistarkastuksesta poisjääneet leikki-ikäiset kutsutaan kirjeitse tarkastukseen. Määräaikaistarkastusten pohjalta tehdään tarvittavat lisäkäynnit ja lapsi ohjataan kehitykseen liittyvissä ongelmissa erityistyöntekijöille (toiminta-, fysio- ja puheterapiaan tai psykologille) tai kuntayhtymän omalle lastenneurologiaan erikoistuneelle lastenlääkärille. Vanhemmuuteen ja perheen toimivuuteen liittyviin ongelmiin tarvitaan laajempaa moniammatillista tukea, jonka suhteen palvelutarjonta ei ole riittävää; esimerkiksi ennaltaehkäisevä perhetyö, kotiapu, unikoulu ja avoin päiväkotitoiminta. Moniammatillisen yhteistyön säännöllisyys ja määrä vaihtelevat vielä kunnittain. Osassa kunnissa toimii hyvin moniammatillinen ”erityislasten” työryhmä, jossa pohditaan eri tukimuotoja lasten/ perheiden tukemiseen. (liite 15.) Lastenneuvolan terveydenhoitajat pitävät perhevalmennuksen lastenhoitotunnin. Ylivieskassa tarjotaan vertaistukiryhmää vastasynnyttäneille äideille, ryhmä kokoontuu neljä kertaa ja jatkaa halutessaan itsenäisesti tapaamisiaan. Ryhmien vetäjinä toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat. (liite 16.) TOIMIVAA: kokenut ja motivoitunut henkilöstö. työnjako mahdollistaa pitkäaikaiset asiakkuudet. lasten kehitykseen liittyvien viiveiden tunnistaminen: tutkimukset ja terapiat pystytään hoitamaan pitkälti Kallion omana palveluna lukuun ottamatta vaikeimpia tapauksia. ajanvarausjärjestelmä mahdollistaa määräaikaistarkastuksessa käymättömien lasten kutsumisen tarkastukseen. KEHITETTÄVÄÄ asetuksen mukainen toiminta edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä. erityistä tukea tarvitsevien perheiden palvelut - neuvolan pitäisi pystyä paremmin vastaamaan perheiden yksilöllisiin tarpeisiin: lisäkäynnit, kotikäynnit, verkostopalaverit jne. Neuvolan oma ennaltaehkäisevä perhetyö (perhepalveluohjaaja) on kokeiltu aiemmin ja hyväksi tukimuodoksi havaittu. erityistä tukea tarvitsevien perheiden/lasten palvelutarjonta ja resurssit (tunnistaminen ei riitä, jos ei ole tarjota tukea). moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvä tiedonkulku ja hoitopolut. vertaistukiryhmät. 13 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää koko koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä tukea tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluterveydenhuollossa työmuotona ovat määräaikaistarkastukset, niiden pohjalta tai muusta syystä tarpeelliseksi katsottavat lisäkäynnit, oppilashuoltotyö, tuntien pito ja koulun terveydellisten olojen tarkastukset joka kolmas vuosi. Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Asetuksen mukaan määräaikaistarkastuksia tulee peruskoulussa tehdä vuosittain, joista laajoina kolme. Kallion kunnista alakoulussa määräaikaistarkastukset toteutuivat lukuvuonna 2008 - 2009 alakoulussa vaihdellen kuntakohtaisesti 69.5 – 100 % , yläkoulussa 75.9 – 100 %. Osasyynä isoilla yläkouluilla määräaikaistarkastusten toteutumatta jäämiseen on sairaanhoitokäyntien suuri osuus kaikista käynneistä. Osa näistä käynneistä hoituisi itsehoidolla, jota tulee jatkossa tukea. Vanhempia on kutsuttu mukaan ensimmäisen luokan tarkastukseen. Laaja-alaiset terveystarkastukset eivät toteudu asetuksen mukaisena. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa terveydenhoitajan tarkastus toteutetaan kerran opiskelun aikana. Terveydenhoitajat osallistuvat koulujen oppilashuoltoryhmiin ja tarvittaessa yksittäisten oppilaiden ongelmiin liittyviin verkostopalavereihin. Koulukuraattorinpalveluita on Ylivieskassa ja Nivalassa, koulupsykologi yhteisenä Sievissä ja Nivalassa (liite 17.). TOIMIVAA: kokenut henkilöstö. oppilashuoltoryhmien työskentely vakiintunut. pitkäkestoiset asiakassuhteet, sama terveydenhoitaja voi olla neuvola- ja alakouluiän. KEHITETTÄVÄÄ: henkilöstöresurssit eivät riitä asetuksen mukaiseen toimintaan. vastuulääkäreiden puuttuminen. koulupsykologin ja perheneuvolapalveluiden saatavuus. opiskeluterveydenhuollossa lääkäri-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus. opiskeluterveydenhuollossa vastaanottotilat oppilaitoksiin. terveydenhoitajien ajankäyttö isoilla kouluilla. 14 2.2.2 Erityispalvelut Terapiakeskus Terapiakeskus on psykiatrista avoerikoissairaanhoitoa. Terapiakeskuksen tehtävänä on järjestää mielenterveyslaissa säädetty mielenterveystyö, siltä osin kuin se ei ole muun organisaation tehtävänä ja päihdetyö. Toiminnassa keskitytään niihin, joiden työ- ja toimintakyky on uhattuna. Terapiakeskuksessa käy lasten vanhempia. Kun vanhemmilla on ongelmia, huomioidaan myös perheen lasten tuentarve. Vuonna 2009 kävi terapiakeskuksessa 2 183 asiakasta. Käyntejä oli 15 509. Asiakkaissa oli noin 400 lasten vanhempaa, joilla oli yhteensä noin 600 lasta. Kävijöistä 75 % kävi mielenterveysyksikössä, 25 % käytti A-klinikan palveluita. Kävijöiden iät vaihtelivat, mutta suurin osa oli työikäisiä. Terapiakeskuksessa käy vuosittain myös muutamia alle 18vuotiaita. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat oleellisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lasten vanhemmille tarkoitetuissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa tulee huomioida lapsen etu ja perheen lapset. Lasten vanhempien saamien psykiatristen- ja päihdepalveluiden riittävyys tulee turvata. Aikuisille suunnatuissa palveluissa tulee huomioida myös lapsen etu. Myös aikuisten välisissä lähisuhdeväkivaltatilanteiden selvittelyssä huomioidaan perheisiin kuuluvat lapset ja heidän avun tarpeensa. Kehittämishaasteena on systemaattinen asiakkaiden lasten huomioiminen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Yhteistyön kehittämisessä huomioidaan erityisesti lastensuojelu, perheneuvola sekä lasten- ja äitiysneuvola. TOIMIVAA: työryhmässä on tiedostettu aikuisten asiakkaiden lasten tuen tarve. kehityshanke menossa lasten systemaattisesta huomioimisesta – o Lapset puheeksi - koulutus kaikille työntekijöille. ammattitaitoinen henkilöstö mm. 5 perheterapeuttia ja 1 perheinterventiokliinikko. KEHITETTÄVÄÄ: sektorirajat ylittävä yhteistyö ontuu. lasten systemaattinen huomioiminen aikuisten hoitosuhteissa ei ole vielä rutiinisti käytössä. yhteistyötä haittaa perhepalveluohjaajan ja perhetyöntekijöiden puute. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa hankaloittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja niukkuus. 15 Erityistyöntekijät: terveyskeskuspsykologi, puheterapia, toimintaterapia Kallion terveyskeskuksien sosiaalityö, puheterapia, toimintaterapia ja psykologityö tarjoavat alueen väestölle tutkimus-, terapia-, neuvonta-, ja ohjauspalveluita. Erityistyöntekijöiden palveluihin ohjataan pääsääntöisesti terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Puheterapia on puheen, kielen ja kommunikaation sekä nielemisen ja äänen tutkimista, kuntoutusta ja ohjausta. Terveyskeskuksen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten varhaiskuntoutukseen ja työikäisten puheterapiaan sekä vuodeosastojen konsultointiin. Lasten puheterapeuttisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää lapsen kielellinen kehitystaso. Riittävän aikaisin aloitetulla hoidolla voidaan ehkäistä oppimisvaikeuksia ja lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Puheterapia on yhteistyötä perheen kanssa. Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Kehitysvammaisuus tarkoittaa vammaa käsityskyvyn ja ymmärtämisen alueella. Kehitysvammaisen ihmisen on muita vaikeampi oppia uusia asioita sekä hyödyntää ja käyttää uusissa tilanteissa aikaisemmin oppimaansa. Kehitysvammaiset henkilöt ovat oikeutettuja erityishuoltopalveluihin, kuten palveluohjaukseen, koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoon, näihin liittyviin kuljetuksiin, ympärivuorokautiseen tilapäishoitoon, asumispalveluihin sekä päivä- ja työtoimintoihin. Tutkimus- ja neuvolapalvelut järjestetään pääasiassa Tahkokankaan palvelukeskuksessa Oulussa. Palveluilla pyritään edistämään asiakkaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvaamaan hänen tarvitsemansa hoito, huolenpito ja ohjaus. Palveluilla tuetaan myös perheen arkea erityislapsen/ -nuoren kanssa sekä vanhempien jaksamista. Yhtenä tukimuotona perheille ovat vanhempien vertaistukiryhmät, kuten äitipiirit. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella työskentelee kaksi palveluohjaajaa kehitysvammaisten lasten ja nuorten palveluissa. Palveluiden piirissä on 96 alle 18vuotiasta kehitysvammaista, joista 21 on alle kouluikäistä. Palveluohjaajat työskentelevät yhteistyössä perheen ja muiden lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa. Asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma, johon kootaan lapsen ja perheen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Osana lapsen kuntoutusta voidaan käyttää Portaat varhaiskasvatusohjelmaa, jota palveluohjaajat toteuttavat yhdessä lapsen ja tämän lähipiirin kanssa. Vaikeavammaisille lapsille ja nuorille hoitoa järjestettäessä ovat peruspalvelut ensisijaisia; näitä ovat päivähoito, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito, kotipalvelu ja omaishoidontuki omaishoitajan vapaineen. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita voivat olla lapselle, 16 nuorelle tai hänen vanhemmilleen seuraavat palvelut: asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, henkilökohtainen apu. Määrärahaan sidottuja vammaispalveluja ovat sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, välineet, koneet ja laitteet sekä vaikeavammaisen päivätoiminta. Edellä mainitut palvelut arvioidaan yksilöllisesti vammaiselle henkilölle tehtävässä palvelusuunnitelmassa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella työskentelee yksi vammaispalvelun sosiaalityöntekijä järjestäen lähinnä vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kaikkiaan vammaispalvelussa oli vuonna 2009 yhteensä 331 asiakasta vauvasta vaariin, näistä alle 18vuotiaita oli noin 25 asiakasta. Perheneuvola Perheneuvola pyrkii auttamaan perheiden selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Perheneuvolan palveluihin hakeudutaan, kun on huolta lapsen tai nuoren kehityksestä, oppimisesta tai käyttäytymisestä, tai halutaan keskustella vanhemmuuteen tai kasvatukseen, tai perhe- ja parisuhdeasioihin liittyvistä asioista. Perheneuvolan työmuotoina ovat neuvonta tai ohjaus, erilaiset tutkimukset ja terapiat sekä verkostotyö. Lisäksi perheneuvolan tehtävänä on antaa asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Yhä enenevässä määrin perheneuvola tekee lastenpsykiatrista hoitotyötä, koska paikallista lastenpsykiatrian poliklinikka ei ole alueella. Työtä tehdään moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä ja konsultoiva lastenpsykiatri. Asiakas varaa ajan perheneuvolaan itse, mutta hyvin usein häntä on palveluihin ohjannut jokin muu taho, kuten lapsen opettaja. Yli 13-vuotiaiden nuorten osalta nuorisopsykiatrisia palveluita järjestetään myös PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, joka sijaitsee Ylivieskassa. Nuorten mielenterveysongelmien hoidon tarpeet ovat kasvussa eivätkä perheneuvolan resurssit riitä kaikkien niiden alaikäisten asiakkaiden, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista tai nuorisopsykiatrista apua, ja heidän perheidensä auttamiseen. Perheneuvolan asiakastyötä täytyisi pystyä suuntaamaan selkeästi entistä enemmän alle kouluikäisiin lasten ja heidän perheidensä auttamiseen, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että perheneuvolassa keskitytään alle kouluikäisten lasten lisäksi peruskouluikäisten asiakkaiden hoitamiseen. Peruskoulun päättäneiden asiakkaiden hoidon järjestäminen ei voi jäädä pelkästään sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikan vastuulle, vaan nuorten hoitoketjuun tarvitaan myös perustason toimija. Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Ylivieskassa ja Nivalassa. Sievissä käydään yhtenä päivänä viikossa. Ylivieskassa on 2 psykologin ja yksi sosiaalityöntekijän virka. Nivalassa on yksi sosiaalityöntekijän ja yksi psykologin virka. Lisäksi perheneuvoloissa käy kaksi konsultoivaa lastenpsykiatria. Suosituksen mukaan perheneuvolassa pitäisi olla yksi 17 psykologi – sosiaalityöntekijätyöpari 10 000 asukasta kohti. Tämä tarkoittaa yhden sosiaalityöntekijän lisäämistä Ylivieskan perheneuvolaan. Vuonna 2009 perheneuvolaan on saatu 2 koulupsykologin virkaa, joista toinen on saatu täytettyä. Koulupsykologin palveluita on voitu erikseen järjestää Nivalassa ja Sievissä. Koulupsykologin tehtäviin kuuluvat psykologiset tutkimukset oppimisedellytysten ja psyykkisen tuon arvioimiseksi sekä tarvittavien tukitoimien suunnittelu, opettajien ja muun henkilöstön konsultointi, vanhempien ohjaus ja neuvonta sekä moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö. Tehtäviin kuuluu myös osallistuminen kouluyhteisöjen toiminnan kehittämiseen ja oppilashuoltoon. Oppilasmäärä yhtä koulupsykologia kohti on nyt 2 444, mikä liian paljon. Psykologiliiton suosituksen mukaan koulupsykologeja pitäisi olla yksi psykologi 800 oppilasta kohti. Ongelmana psykologien osalta on se, että avoinna olleisiin virkoihin ei ole ollut hakijoita. Asiakkaita vuonna 2009 perheneuvolassa kävi 626, mikä jäi perheneuvolan arvioidusta toteutumasta 374 asiakasta. Tätä selittää kahden psykologin viran täyttämättä jääminen, koska virkoihin ei ollut hakijoita, sekä yhden sosiaalityöntekijän väheneminen henkilökunnassa. Vuonna 2008 asiakkaita oli 747. Lasten ja nuortenpsykiatrian avopalveluita ja sairaalahoitoa ostetaan sekä Keski-Pohjanmaan että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireiltä. (liite 18.) Perheneuvolatyö voi olla sekä ehkäisevää lastensuojelutyötä että varsinaista lastensuojelua tukevaa toimintaa. Usein ohjaus ja neuvonta, jossa vanhemmille annetaan keskusteltuapua ja tietoa perheenjäsenten keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä lasten ja nuoren eri ikävaiheista, on ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasta tai nuorta kohtaan esim. perheen muutostilanteissa ja auttaa vanhempia vastaamaan lapsen tai nuorten tarpeisiin. Lapsille ja nuorille järjestetään terapiaa, joilla voi olla myös lastensuojelua ehkäisevää merkitystä. Lasten ja nuorten terapioissa huomioidaan myös vanhempien ja muun perheen tuen ja hoidon tarpeet. Koska lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, hoidollinen ja pitkäkestoinen työ painottuu ja ennaltaehkäisevään työhön ei asiakastyön lisäksi jää resursseja. Lasten, nuorten ja perheiden asioissa korostuu yhteistyön tekeminen muiden saman perheen kanssa toimivien tahojen kanssa. TOIMIVAA: moniammatillinen työskentelytapa tuttua. KEHITETTÄVÄÄ: peruskoulunsa päättäneiden nuorten psykiatrisen hoitoketjun rakentaminen. alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palveluiden kehittäminen. työntekijöiden rekrytoinnin kehittäminen. osallistuminen perhepalvelukeskuksen ja perhepalveluverkoston toiminnan kehittämiseen. lisääntyvät avo- ja avioerot lisäävät perheasioiden sovittelun tarvetta. 18 2.2.3 Päivähoito Varhaiskasvatuspalveluiden toiminta-ajatuksena on järjestää perheiden tarpeiden mukaisia laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita riittävästi lakisääteisen ajan puitteissa joko kuntayhtymän järjestämänä tai yksityisten toimijoiden tuottamana. Alle kouluikäisen lapsen vanhemmat voivat vanhempainrahakauden päätyttyä järjestää lapsen hoidon kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen avulla tai hakea lapselle kunnallisen hoitopaikan. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen perustuu lakiin lasten päivähoidosta, perusopetuslakiin (esiopetus), sekä lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Lasten varhaiskasvatuspalveluita on varauduttu Kalliossa järjestämään vuonna 2010 seuraavasti: o Perhepäivähoito: 483 lasta. Perhepäivähoitajat (n. 115) työskentelevät omassa kodissaan, lasten kotona tai useamman perheen muodostamissa hoitorenkaissa. o Päiväkotihoito ja esiopetus 793 lasta: 15 päiväkotia, joissa on henkilökuntaa n. 150. Nivalassa ja Ylivieskassa esiopetusta järjestetään päivähoidon ja koulutoimen ryhmissä. Alavieskassa ja Sievissä esiopetusta järjestetään vain koulutoimen ryhmissä. o Ryhmäperhepäivähoito 119 lasta: 7 ryhmäperhepäivähoitokotia, joissa on henkilökuntaa n. 25. o Kotihoidon tuki 1 365 lasta. o Yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, palveluseteli) 114 lasta (liite 19.) Kasvatuskumppanuus ja varhainen tuki Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu, ja he tuntevat oman lapsensa parhaiten. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on koulutuksen antama ammatillinen osaaminen. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu yhteistyön edellytysten luomisesta. Käytännössä kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Yhteistyön lähtökohtana on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tasa-arvoinen vuorovaikutus. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan yksilöllinen ja lapsilähtöinen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muodostuu vanhempien ja kasvatushenkilöstön näkemysten sekä lapsen tarpeiden ja toiveiden pohjalta. 19 Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on kotikasvatuksen tukemisen ohella tunnistaa varhaisessa vaiheessa lapsen mahdollinen tuen tarve jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella ja luoda yhteistyössä vanhempien kanssa yhteinen toimintamalli lapsen tukemiseksi. Oheisessa kaaviossa on prosessikuvaus lapsen kehitykseen liittyvän huolen heräämisestä ja tuen tarjoamisesta (varhainen ja erityinen tuki). Prosessikuvaus lapsen kehitykseen liittyvän huolen heräämisestä ja tuen tarjoamisesta Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Huoli havaitaan - havainnointi - havaintojen kirjaaminen - kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa - vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - vanhemmat, päivähoito ja Kelto yhdessä - tarvittaessa kelto mukana -jatkosuunnitelmasta ja - toimenpiteistä sopiminen - jatkosuunnitelman kirjaaminen Yhteys muihin yhteistyötahoihin esim. - lastenneuvola - perheneuvola - psykologi - puhe-, toiminta-, fysioterapeutti -perhetyö -sosiaalityöntekijä -erikoissairaanhoito Huoli lievenee tai poistuu Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle suunnitelman mukaisesti - säännöllinen seuranta ja arviointi Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - vanhemmat, päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen ja tiedon-siirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla TOIMIVAA: varhaiskasvatuspalvelut järjestetään lakisääteisen ajan puitteissa. kasvatuskumppanuus ja huolen puheeksi ottaminen. pysyvä ja koulutettu henkilöstö varhaiskasvatuksen tehtävissä. henkilöstön koulutus- ja kehittämismyönteisyys. KEHITETTÄVÄÄ: kasvatuskumppanuus ja huolen puheeksi ottaminen. lasten ja perheiden nykyistä varhaisempi tukeminen. tarvittavan tuen järjestäminen yhteistyössä vanhempien ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa. varhaisen ja erityisen tuen saatavuus kotona hoidossa oleville lapsille sekä lapsille, jotka ovat yksityisten päivähoitopalveluiden piirissä. 20 2.2.4 Koulu ja kouluttautuminen Kallion alueen oppilaiden ja opiskelijoiden määrä syyskuussa 2009: - esiopetus: Ylivieska 208, Nivala 89, Sievi 93, Alavieska 45 - perusopetus: Ylivieska 2 171, Nivala 1 484, Sievi 862, Alavieska 372 - lukiokoulutus: Ylivieska 347, Nivala 162, Sievi 90, Alavieska - ammatillinen koulutus: Ylivieskassa ammatillista peruskoulutusta suorittaa 259 opiskelijaa ja Nivalassa 782 opiskelijaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin järjestämisestä perusopetuksessa ja lukioissa on luettavissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteissa sekä kuntakohtaisissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelman perusteissa on erillisesti ohjeistettu mm. oppilaskuntatoiminta, kodin ja koulun yhteistyö, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, tukioppilastoiminta sekä nuorten keskuudessa kouluilla tehtävä kriisityö. Ylivieskan, Nivalan, Sievin, Alavieskan sekä Kallion peruskuntayhtymän yhteistyönä on valmistumassa 2009 - 2010 oppilas- ja opiskelijahuollon yhtenevät toimintamallit. Kehittämishankkeena valmistuvat toimintamallit pienille ja isoille alakouluille, yläkouluille, yhtenäiskoululle (Alavieska) ja lukioille otetaan käyttöön syksyllä 2010. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä on meneillään hanke VEERA-Verkostoista voimaa opiskelijahuoltotyöhön. VEERA-hankkeen tavoitteena on vastata ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon akuutteihin alueellisiin kehittämistarpeisiin. Sen kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat ja opiskelijahuollon henkilöstö sekä ryhmänohjaajaopettajat. Välilliseen kohderyhmään kuuluu joukko erityistä tukea tarvitsevia, keskeyttämisriskissä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka opiskelevat KAM:n ammattiopistoissa. Projektin avulla pyritään lisäämään ohjaustoiminnan ja opiskelijahuoltotyön vaikuttavuutta ja moniammatista yhteistyötä siten, että se on osa opiskelijahuoltotyötä ja verkostotoimijat ovat mukana palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa oikea-aikaista ja riittävää tukea opintopolun eri vaiheissa. Hanke kestää 1.3.2011 asti. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Kysymys on siis moniammatillisesta yhteistyöstä kouluympäristössä. Myös erilaisissa 21 kurinpitorangaistusten yhteydessä on huolehdittava tarvittava oppilashuolto ja lasta ei voi jättää ilman valvontaa. Kouluissa tulee yhteistyössä huoltajien sekä koulun toimintaa tukevien asiantuntijoiden kanssa tehdä oppilashuollon ja opiskelijahuollon toimintamalleja. Toimintamalleilla turvataan lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja koulunkäynnin onnistumista. Oppilashuolto on ennakointia, tukemista ja varhaista auttamista. Varsinaiset ratkaisut eri tilanteissa syntyvät sitten lähityössä kouluissa. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Oppilas- ja opiskelijahuollossa on menossa alueellinen kehittämishanke 2009 - 2010. Kehittämishankkeen tarkoituksena on yhtenäistää toimintaperiaatteet perusopetuksessa ja lukioissa Ylivieskan, Nivalan, Sievin, Alavieskan sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymässä. Toimintamallit tulevat koekäyttöön syksyllä 2010. Kehittämishankkeen jälkeen toimintamallit tulevat kuntien koulutuspalvelujen nettisivuille kaikkien tavoitettavaksi. Koulukuraattori ja koulupsykologi Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhteistyössä vanhempien, lasten ja koulun henkilökunnan kanssa. Koulukuraattorin tehtävänä on yhtenä olla mukana varmistamassa, että koulutyö onnistuu. Hän on mukana etsimässä ratkaisuja mahdollisiin koulukäynnin esteisiin tai muihinkin huolen aiheisiin, joita lapsella tai lapsesta koulussa tai kotona on. Yksi menetelmätapa on yhteiset keskustelut huoltajien, lapsen opettajan ja lapsen kanssa. Vaikka keskusteluissa saattaa olla useitakin eri asiantuntijoita, niin vasta yhteinen keskustelu tuo esille aloitteita, miten lapsen asiassa voidaan edetä. Koulukuraattori on myös mukana koulun toiminnan kehittämisessä oppilashuollon asioissa. Koulukuraattoripalveluja on tällä hetkellä käytössä Nivalassa ja Ylivieskassa. Ammattiopistojen puolella kuraattori on käytössä vain Nivalan ammattiopistolla Vuoden 2009 alusta on Kalliossa ollut kaksi koulupsykologin Koulupsykologit kuuluvat perheneuvolan henkilökuntaan. virkaa. Kouluttautuminen alueella Kallion alue tarjoaa nuorille monipuoliset mahdollisuudet peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin sekä ammatilliseen kouluttautumiseen. Lukio-opetusta järjestetään 22 Nivalassa, Ylivieskassa, Sievissä sekä Raudaskylän opistolla. Opiskeluihin valmentavaa koulutusta tarjoavat KAM (Kalajokilaakson koulutuskuntyhtymä) mm. ammattistartti sekä Rauskin kymppi ja itsenäiseen elämään -erityislinja. Nivalan ammattiopistossa (NAO) sekä Ylivieskan ammattiopistossa (YSO) on tarjolla monipuolista ammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Ammattikorkeakouluopetusta alueella tarjoaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, jolla on toimipisteet Ylivieskassa ja Raudaskylässä. Lisäksi alueella toimivat aktiivisesti Nivalassa Jokilatvan kansalaisopisto sekä Ylivieskan kansalaisopisto Ylivieskan, Sievin ja Alavieskan alueella. KEHITETTÄVÄÄ: niiden lasten ja nuorten tukeminen, joilla oppimista estävät muut tekijät kuin oppimisen vaikeudet (esim. nuoren oma elämäntilanne, rajattomuus, mielenterveysongelmat tai perheen tilanne). koulupsykologien saaminen koulutyöhön lain edellyttämällä tavalla (1/800 lasta). 2.2.5 Nuorisotyö Nuorisolaki ohjaa kuntien järjestämää nuorisotyötä. Nuorisolain mukaisesti kohderyhmänä ovat kaikki alle 29-vuotiaat. Nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa Kallion kunnissa asuvien lasten ja nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaisvalmiuksille. Nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa toteutetaan Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa osana sivistystoimen palveluita, monialaisena yhteistyönä. Sievissä nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toteuttamisesta vastaa vapaa-aikalautakunta. Tavoitteena on nuorten kasvun sekä itsenäistymisen tukeminen sekä sosiaalinen vahvistaminen luomalla ja tukemalla päihteettömiä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kaikissa kunnissa on toimivat nuorisotilat sekä nuorisotyöstä vastaava nuorisotyöntekijä. Nuorisotoimet tarjoavat liikunnallista-, kulttuurista-, monikulttuurista- sekä kohdennettua nuorisotyötä. Kallion kunnista nuorisovaltuusto toimii Nivalassa. Nuorisovaltuusto on kanava, jonka avulla nuorten mielipiteitä ja kannanottoja viedään mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Ylivieskassa Lasten ja Nuorten Foorumin kautta kehitetään osallisuutta, keskeisinä toimijoina ovat oppilaitosten oppilaskunnat. Sievissä kehitetään nuorten kuulemisjärjestelmää muun muassa erityisiä kuulemistilaisuuksia järjestämällä. 23 Kulttuuri ja kirjastopalvelut Kallion kunnissa edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen poikkeavat toisistaan, mutta kaikissa kunnissa järjestetään lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa. Lapsille ja nuorille suunnattuja teatteri-, konsertti- ja taidenäyttelypalveluita tarjotaan resurssien mukaan. Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä nuorisotoimen sekä alueella toimivien musiikkiopistojen, kansalaisopistojen, oppilaitosten, koulujen sekä päivähoidon kanssa. Kulttuurialojen harrastusmahdollisuuksia kehitetään huomioimalla lasten ja nuorten toiveita. Kirjastopalvelut ovat merkittävin lasten ja nuorten kulttuuripalvelun tuottaja tavoitettavuutensa sekä monipuolisen aineisto- sekä verkkopalvelujensa ansiosta. Kirjastossa toteutuu tasavertaisuus, laaja-alaisuus sekä monikulttuurisuus. Kirjasto tasaa erilaisista kotitaustoista tulevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Sievissä, Ylivieskassa ja Nivalassa kirjastoautotoiminta takaa myös lasten ja nuorten alueellisen tasa-arvon. Kirjastosta löytyy luotettavaa tietoa vaikeista ja arkaluontoisista asioista; nuorten tiedotuspiste Settinetti sekä internet tarjoavat mahdollisuuden tiedonhakuun ja seurusteluun myös niille lapsille ja nuorille, joiden kotona ei tätä mahdollisuutta ole. Vapaa-ajan toiminta ja harrastusmahdollisuudet Kunnissa toimii useita nuoriso-, liikunta-, ja kulttuurijärjestöjä, jotka järjestävät ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille. Nuorisotaloilla on avointen ovien iltoja sekä ohjattua kerhotoimintaa. Retkiä, matkoja ja leiritoimintaa järjestetään sekä itsenäisesti että kuntien, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyönä. Harrastusmahdollisuudet Kallion kuntien alueella ovat vaihtelevat, mutta myös ylikunnallisia harrastusmahdollisuuksia tarjotaan alueen lapsille ja nuorille. Useat seurat ja yhdistykset toimivat yli kuntarajojen. Taiteen perusopetusta musiikissa tarjoaa Ylivieskan Seudun musiikkiopisto sekä Jokilaaksojen musiikkiopisto. Tanssissa taiteen perusopetusta tarjoaa Tanssiopisto Uusikuu. Ylivieskan kansalaisopisto sekä Jokilatvan opisto tarjoavat lukuisia nuorille suunnattuja taide-, taito-, ja liikuntaharrastusmahdollisuuksia sekä myös taiteen perusopetusta teatterin, käsityön ja kuvaamataidon ryhmissä. Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö Erityisnuorisotyö on kohdennettua työtä, jota tehdään kaikissa kunnissa yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat 10 - 19 vuotiaat lapset ja nuoret. Työ on sekä yksilötyötä että pienryhmätyötä, jota toteutetaan usein projektiluonteisesti. Työtä tehdään lasten ja nuorten vapaa-aikana yhteistyössä alueella toimivien nuorisoyhdistysten ja järjestöjen kanssa. 24 Alueellisesti toteutettu Etsivä nuorisotyön- hanke toimii kaikissa Kallion kunnissa. Jelppiverkko – nuorten aktivointipalvelun perustyötä tehdään kaikissa muissa Kallion kunnissa paitsi Nivalassa. Fyysiset työpajat sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Nuorten työpajatoimintaa organisoi Nivalassa peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Ylivieskassa yhdistyspohjaisena toimiva SYTYKE. TOIMIVAA: kaikissa Kallion alueen kunnissa on koulutuksen saaneita nuorisotyöntekijöitä. kuntien nuorisotyötä toteutetaan nuorisolain mukaisesti. Alavieskassa ja Ylivieskassa nuorisotilat ovat hyvässä kunnossa ja tarkoituksen mukaiset. nuorten aktivointi ja työpajatoiminta. monipuolinen harrastustoiminta. KEHITETTÄVÄÄ: Sievin ja Nivalan nuorisotilat. ohjaajaresurssit vähäiset. nuorten kuulemisjärjestelmä. Nivalan osalta aktivointi- ja työpajatoimintaa kehitettävä. yhteistyö 2. asteen oppilaitosten kanssa ja yritysyhteistyö. monialainen yhteistyö ja tiedotustoiminta. monipuolisen harrastustoiminnan laajentaminen koko alueelle. 2.2.6 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö sekä vertaisryhmät Seurakunnat Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella toimii neljä itsenäistä seurakuntaa (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska). Seurakunnat tekevät yhteistyötä Kalajoen rovastikunnan (= 11 seurakuntaa) tasolla, esimerkkeinä mainittakoon perheneuvonta, erityisnuorisotyö, diakoniatyö ja Palveleva Puhelin. Pääpaino seurakuntien tekemässä lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä on a) ennaltaehkäisevässä työssä (esim. perhe-, päivä-, varhaisnuortenkerhot, perheretket ja –leirit, rippikoulutyö, isostoiminta). b) vertaistoiminnassa (esim. yhden vanhemman olkkari-toiminta, mielenterveysja päihdetyö sekä muut ryhmät) ja c) tukea antavassa työssä (esim. diakoninen avustus- ja kotikäyntityö). Seurakuntatyön arvopohja on kristillisessä ihmiskäsityksessä. Toisin sanoen kaikessa työssä on läsnä hengellinen ulottuvuus ja lähimmäisen rakkaus. Yhteistyö kuntasektorin kanssa koetaan alueemme seurakunnissa tärkeänä, sillä kysymys on aina ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. 25 TOIMIVAA: seurakunnan toiminta koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi, kynnys osallistua matalalla. KEHITETTÄVÄÄ: tavoitetaanko niitä perheitä, jotka kaikkein eniten olisivat avun ja tuen tarpeessa? miten olemme aktiivisesti osana kehittämässä sitä verkostoa, joka on ottamassa väliinputoajat kiinni? Paikalliset järjestöt ja yhdistykset Kallion alueella lasten ja nuorten parissa toimivista järjestöistä näkyvimpiä ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa lapset ry. MLL :n kautta on perheiden mahdollista saada myös tilapäistä lastenhoitoapua. Nivalan MLL:n paikallisyhdistys järjestää lapsille satutunteja sekä pitää perhekahvilaa kerran viikossa ja Ylivieskan MLL:n paikallisyhdistys on myös aloittanut perhekahvilatoiminnan. Toiminta on riippuvaista aktiivisten vapaaehtoisten voimavaroista, joiden ohjaajajana MLL:llä on aloittanut vapaaehtoistoiminnan ohjaaja vuonna 2010. Pelastakaa lapset ry:n (Ylivieskan paikallisosasto) toiminnan keskeisin sisältö on lasten taloudellinen auttaminen, etenkin lasten harrastustoiminnan tukeminen, lisäksi aikaisempina vuosina on jaettu stipendejä nuorille, jotka suorittaneet opintonsa vaikeuksista huolimatta. Nivalan osasto tukee lapsia perheitä haasteellisissa ja äkillisissä kriisitilanteissa sekä tekee yhteistyötä eri järjestöjen kanssa ja avustaa mm. kouluja harrastustoiminnan toteuttamisessa. Alueen 4H -yhdistykset tarjoavat lapsille ja nuorille tärkeää vapaa-ajantoimintaa (mm. kerhot, kurssit, kilpailut, retket), jonka merkitys korostuu etenkin sivukylillä. Ylivieskan kerhoissa kävijöiden keski-ikä on 12 vuotta ja vuosittain käyntejä on 2800. 4H -järjestö pyrkii muuttamaan toimintatapojaan muuttuvassa yhteiskunnassa: jatkossa myös nuorten työelämävalmiuksien tukeminen on tärkeä osa-alue. Valtakunnallinen 4H-liitto on ohjeistanut yhdistyksiä tekemään yhteistyötä kuntien päättäjien kanssa lastensuojelun suunnittelussa. Tärkeä nuorisojärjestö alueellamme on myös partio, joka toimii aktiivisesti kaikkien Kallion kuntien alueella. Partiotoiminnassa lapsia ja nuoria kasvatetaan vastuulliseen kansalaisuuteen kansainvälisyys ja ympäristön hyvinvointi, luonnon-, eläinten-, ja kanssaihmisten kunnioittaminen huomioiden. 26 TOIMIVAA: yhteistyö koetaan pääosin toimivaksi seurakunnan, kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. KEHITETTÄVÄÄ: yhteyshenkilö kouluille, neuvolaan ja varhaiskasvatuksen puolelle, joka ottaisi yhteyttä järjestöön tai informoisi perheitä kääntymään järjestön puoleen asioissa, joissa Pela voi auttaa ja tehdä yhteistyötä. (Pela Nla) tilanpuute kokoontumisten suhteen, yhteistyön edelleen parantaminen. (Pela Yka) taloudelliset resurssit usein niukat ja toiminta vapaaehtoisten varassa. Vertaisryhmät Vertaisryhmä koostuu samassa elämäntilanteessa tai saman kokemuksen jakavista ihmisistä. Ryhmät perustuvat osallistujien vapaaehtoisuuteen. Ylivieskassa toimiville äitiryhmille osoitetun kyselyn (11/2009) tulosten perusteella vertaisryhmillä on huomattava merkitys sekä ryhmissä mukana oleville äideille että heidän lapsilleen, joko suoraan tai välillisesti äidin hyvinvoinnin kautta. Ryhmät ovat jatkaneet itseohjautuvasti toimintaansa neuvolan vetämän ryhmän päätyttyä. Tärkeimpiä lasten äideille nousseita merkityksiä olivat etenkin kokemusten ja neuvojen jakaminen, tuen saaminen sekä muiden aikuisten tapaaminen. ”ongelmat tuntuivat muistakin suurilta siihen asti, että ne sai jakaa samassa tilanteessa olevien kanssa!” Osalle äideistä vertaisryhmä tarjosi hengähdystauon arjessa ilman lapsia, osalla äideistä (etenkin jos kyseessä oli ensimmäinen lapsi) ryhmä tarjosi samanikäistä seuraa myös lapsille. ”arjen pyörityksestä hengähdystauko, jossa voi keskustella ja jakaa, välillä raskaitakin kotiasioita.” Kokoontumispaikan merkitys nousi esille lähes kaikissa vastauksissa: perhetukikeskus Apila on toiminut ryhmien tapaamispaikkana. Osa ryhmistä oli ystävystymisen myötä kokoontunut myös äitien kotona. Etenkin vasta paikkakunnalle muuttaneille äideille oli ryhmä tarjonnut tärkeän kanavan tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. ”ryhmiä ei saa supistaa eikä lakkauttaa näistä tärkeistä asioista” 27 TOIMIVAA: perhetukikeskus Apila on kodinomainen kokoontumispaikka. kokemusten ja arjen asioiden jakaminen, tuen saaminen. KEHITETTÄVÄÄ: vertaisryhmiä varten tulisi olla joka kunnassa kokoontumistilat. 2.2.7 Aikuissosiaalityö Sosiaalityön kokonaisuudella pyritään edesauttamaan kuntien asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmien syntyä tai vaikeutumista. Varsinaisen lastensuojelun sosiaalityön lisäksi aikuisväestölle tarkoitetuilla sosiaalityön palveluilla vaikutetaan lasten ja nuorten kasvuoloihin sekä hyvinvointiin. Perheen kohdatessa vaikeuksia esimerkiksi vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi, hän voi hakeutua aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vahvistaa yksilön ja perheen itsenäistä selviämistä. Toimeentulotuella vastataan perheiden taloudellisen tuen tarpeisiin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Ehkäisevällä toimeentulotuella pyritään vahvistamaan sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta, jonka lisäksi sen tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Sosiaalitoimen perheille myöntämä taloudellinen tuki on merkittävästi kasvanut laman ja työttömyyden lisääntymisen myötä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella on toimeentulotukea myönnetty vuonna 2009 yhteensä 2 239 981 euroa, mikä tekee asiakasperhettä kohden 1 507 euroa. Sosiaalityön asiakasperheitä oli huomattavasti ennakoitua enemmän (toteutuma lisääntyi 248 perheellä) tilaukseen nähden. Yhteiskunnan taloudellinen lama vaikeutti perheiden taloudellista tilannetta, joka näkyi sekä uusina toimeentulotukiasiakasperheinä että perhettä kohden myönnettyinä toimeentulotuen määrinä. (liite 20.) Ylivieskan syyttäjänviraston pyynnöstä aikuissosiaalityöntekijä tekee henkilötutkintoja vuosittain 10 - 20 kappaletta. Henkilötutkinnat koskevat yleensä pahoinpitely- ja rattijuopumusrikkeitä, joissa epäiltynä on nuori henkilö. 28 TOIMIVAA: työotteena toteutuu perheen kokonaisvaltainen huomiointi. asiakas huomioidaan myös yksilökohtaisesti. henkilökunta on motivoitunutta. KEHITETTÄVÄÄ: moniammatillinen työ kohti asiakasta tukevaa päämäärää vaatii edelleen kehittämistä. resurssien oikea mitoitus ja kohdentaminen. erikoistuminen tietylle aikuissosiaalityön osa-alueelle. Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys voidaan määritellä ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina järjestetyksi sosiaalihuollon auttamisjärjestelmäksi, jonka tarkoituksena on vastata välittömiin ja kiireellisiin sosiaalipalvelujen tarpeisiin erilaisissa hätätilanteissa. Palvelulla estetään usein perheen kriisin syventyminen. Viranomaisvaltuudet omaava sosiaalipäivystäjä arvioi sosiaalisen hätätilanteen kiireellisyyden ja arvioi tarvittavat toimenpiteet ja tarkoituksenmukaiset palvelut. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kunnat ovat osa Jokilaaksojen sosiaalipäivystysjärjestelmää, johon kuuluu 17 kuntaa Oulun läänin eteläosasta. Sosiaalityöntekijät päivystävät kukin vuorollaan varallaoloperiaatteella virka-ajan ulkopuolella. Jokilaaksojen sosiaalipäivystys toimii korkean kynnyksen toimintaperiaatteella, jolloin puhelut ohjautuvat sosiaalipäivystäjälle Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hälytyskeskuksien tai poliisin kautta. Sosiaalipäivystäjä tekee arvion avuntarpeesta puhelimitse ja usein puhelinkeskustelun kautta perhettä voidaan auttaa tilanteesta. Merkittävimmät syyt yhteydenottoihin ovat olleet lastensuojelun tarve, huoltoriidat ja perheväkivalta. Myös onnettomuudet, kuolemantapaukset, rikosasiat ja itsetuhoisuus ovat olleet syitä ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään. Sosiaalipäivystäjän tavoitteena on tehdä lapsen ja perheen kriisiä helpottavia toimenpiteitä, joiden tukemana kriisin kohdanneet selviävät yön ja viikonlopun yli. Vuonna 2009 yhteydenottoja sosiaalipäivystäjään tuli Kallion kunnista yhteensä 69, joista suurin osa on ajoittunut viikonlopun ajalla. (liite 21.) 29 Kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajat Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämänhallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Työvalmennuskeskus Sytykkeelle ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuoren sosiaalista kasvua ja vahvistaa nuoren elämäntaitoja, estää syrjäytymistä ja ohjata nuorta koulutukseen ja työmarkkinoille. Työpajat toimivat koulutusjärjestelmän, työelämän sekä hyvinvointipalvelujen välimaastossa. Työpajoissa nuoret työskentelevät yleisimmin kuuden kuukauden ajan esim. työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Nuorten työpajatoiminta on tarkoitettu alle 29-vuotiaille nuorille. Työpajan kohdetyhmänä ovat työmarkkinatuen, toimeentulotuen tai kuntoutustuen piirissä olevat asiakkaat. Toiminnan piiriin pyritään saamaan myös ne koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret, jotka ovat päättänet peruskoulun, mutta ovat vailla toisen asteen ammatillista koulutuspaikkaa tai ovat keskeyttäneet ammatillisen koulutuksen ja ovat näin vaarassa jäädä pysyvästi työttömäksi. Vuoden 2009 aikana Nivalan nuorten työpajalla työskenteli yhteensä 45 henkilöä, joista oli työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa 31 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 4 henkilöä. Ylivieskassa Työvalmennuskeskus Sytykkeellä oli työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa yhteensä 18 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 14 henkilöä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta. (liite 22.) Sovittelutoiminta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella rikos- ja riita-asioiden sovittelua tarjoaa Oulun läänin sovittelutoimisto. Toimintaa hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry. Sovittelutoiminta kohdentuu Oulun Eteläisen 14 kunnan alueelle. Sovittelutoimisto tarjoaa asiakkaalle maksutonta palvelua, jonka tarkoituksena on tarjota rikoksen molemmille osapuolille mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen ja vahinkojen korvaamiseen. Vuonna 2008 Kallion toiminta-alueella tehtiin 48 sovittelualoitetta. Alle 18-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä yhteensä oli 14 henkilöä. Alle 15-vuotiaista koskevia sovittelualoitteita ei ole ollut yhtään. Sovittelualoitteet koskivat yleensä väkivaltarikoksia eli lieviä pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjä. 30 Vuonna 2009 sovittelualoitteita tuli yhteensä 43 kappaletta. Alaikäisiä epäiltyjä oli yhteensä 41 henkilöä, heistä alle 15 –vuotiaita oli 17 henkilöä (nivalaisia 12 ja ylivieskalaisia 5). 15 – 17 –vuotiaita oli yhteensä 24 henkilöä (nivalaisia 8 ja ylivieskalaisia 16). Alaikäisiä epäiltyjä ei ollut Sievistä eikä Alavieskasta. 2.2.8 Eroperheiden sosiaalityö (lastenvalvojat) Lapsen hyvinvointi toteutuu ensisijaisesti vanhempien tai huoltajien kautta. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta on vanhempien ja vanhemmuuden tukeminen ensiarvoista, jonka merkitys korostuu perheessä tapahtuvan suuren muutoksen, avo- tai avioeron, hetkellä ja sen jälkeen. Biologisten vanhempien välistä yhteistyötä hankaloittaa se, että vanhempien väliset ristiriidat eivät useinkaan pääty eroon, vaan ne voivat lisääntyä eron jälkeen. Vanhempien katkeroituminen saattaa vaikeuttaa suhdetta lapseen ja tehdä lapsesta välikappaleen vanhempien välisiin riitoihin. Perheille pitäisi pystyä tarjoamaan erotilanteissa psykososiaalista tukea, jotta voidaan välttää vanhemmuussuhteen sekoittuminen parisuhderistiriitoihin. Lapsella on oikeus jatkuviin ihmissuhteisiin ja erotilanteessa lapsen ja etävanhemman tapaamisten järjestäminen on tärkeää. Kallion alueella vuonna 2009 lastenvalvojilla oli asiakkaana 335 perhettä (vuonna 2008 265 perhettä) ja huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia tehtiin 783 kappaletta (vuonna 2008 524 sopimusta). Eroperheiden kanssa tehtävä sosiaalityö on ennaltaehkäisevää työtä, jolla voidaan ehkäistä sekä lapsia että vanhempia kuormittavat huolto- ja tapaamisriidat, ja näiden tilanteiden kriisiytyminen. Tarve eroperheiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön näyttää koko ajan kasvavan. 2.2.9 Perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on toteutettu Kalliossa vuoden 2010 alusta. Aiempi perhetyön jako vain lastensuojelun perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun on vaikuttanut osaltaan lastensuojeluperheiden määrän kasvuun, koska ainoa mahdollisuus saada perheelle pitkäaikaista tukea perhetyön avulla on ollut perheen määritteleminen lastensuojeluperheeksi. Osassa tapauksista perhe on kieltäytynyt palvelusta tästä syystä. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Tavoitteena on toimivan arjen löytäminen ja perheen hyvinvoinnin lisääminen. Ennaltaehkäisevää perhetyötä tehdään aina perheen kanssa yhteistyössä. Perhetyö voi olla tarpeen esimerkiksi vanhemmuuden tai lasten kasvatuksen tukemisessa, arjen ongelmissa (käytännön asiat, 31 rahankäyttö, kodinhoito), perhettä kohdanneissa kriiseissä tai vanhemman uupumuksessa, jonka syy voi olla esimerkiksi lasten uniongelmat tai itkuinen vauva. Asiakkaaksi tullaan joko ottamalla itse yhteyttä perhetyönohjaajaan tai esimerkiksi neuvolan kautta. Perhe voidaan myös ohjata ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaaksi muista perhepalveluista. Perhetyön tarve selvitellään yhdessä ohjaavan tahon ja perhetyön ohjaajan kanssa palveluohjauksen keinoin, jolloin selvitellään myös muut olemassa olevat palvelut. Ennaltaehkäisevää perhetyötä voi saada 10 kertaa, ja se on perheelle maksutonta. Ennaltaehkäisevä perhetyö alkaa yhteisestä sopimuksesta ja suunnitelman laatimisesta ja päätyy aina arviointiin. Arvioinnin jälkeen perheelle tarjotaan mahdollisuutta 3 kuukautta kestävään seurantajaksoon, jonka sisältö suunnitellaan perheen kanssa yhdessä. Jakson jälkeen perheen tilanne vielä arvioidaan ja perhe palauttaa nimettömänä kyselylomakkeen, jonka avulla pyritään saamaan tietoa kehittämiskohteista sekä ennaltaehkäisen perhetyön vaikuttavuudesta pitemmällä aikavälillä. (liite 23.) Ennaltaehkäisevässä perhetyössä toimii kolme työntekijää (Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa kussakin yksi työntekijä) sekä Alavieskassa yksi työntekijä, joka tekee puolet työajastaan ennaltaehkäisevää ja puoliksi lastensuojelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevän perhetyön työntekijöille kuuluu myös lapsiperheiden kotipalvelu. Vuoden 2010 alusta maaliskuun loppuun mennessä ennaltaehkäisevän perhetyön perheitä koko Kallion alueella on 30, joista suurin osa Nivalassa ja Sievissä. Osalla perheistä perhetyö on alkanut jo vuoden 2009 puolella. Eniten yhteydenottoja perhetyönohjaajalle on tullut perheeltä itseltään ja lasten/- äitiysneuvolasta. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden lyhytaikaista, maksullista kotipalvelua voidaan antaa satunnaisesti. Käytännössä kotipalvelua on pystytty järjestämään vain niukasti johtuen resurssien painottumisesta ennaltaehkäisevään ja lastensuojelun perhetyöhön. Tilapäistä lastenhoitoapua on ohjattu kysymään yksityisiltä palveluntuottajilta, MLL:lta sekä paikallisilta 4 H-yhdistyksiltä. Kevään 2010 aikana selvitetään palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuutta lapsiperheiden kotipalveluissa Kalliossa. Palvelusetelin avulla voitaisiin turvata perheiden arjen sujuminen perhettä kohdanneissa äkillisissä kriisitilanteissa. 32 TOIMIVAA: ennaltaehkäisevän perhetyön eriyttäminen lastensuojelun perhetyöstä on lähtenyt hyvin käyntiin ja perheiden kynnys ottaa vastaan perhetyötä on madaltunut. uusi ennaltaehkäisevän perhetyön malli on suunniteltu ja otettu käyttöön. yhteistyötahot ovat ottaneet myönteisesti vastaan uuden työmuodon. Keväällä on tulossa yhteistyötahoille yhteistyöpalaverit joka kunnan alueella, jossa annetaan informaatiota ja suunnitellaan yhteisökuvioita. KEHITETTÄVÄÄ: lapsiperheiden kotipalvelun resurssit ovat niukat, joten palvelusetelin avulla palveluja perheelle voitaisiin lisätä. toimintaa yhteistyötahojen kanssa pyritään vielä parantamaan ja tiivistämään. ennaltaehkäisevä perhetyö on tällä hetkellä koko ajan kehittämisen kohteena uutena työmuotona. Asiakaspalautteista saadun tiedon pohjalta toimintaa pyritään ohjaamaan asiakkaiden toiveista ja tarpeista käsin. 33 2.3 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksista vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. (Lastensuojelulaki 417/2007, 4 §) 2.3.1 Lastensuojeluasiakkuuden vireilletulo Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun tulee usein esille lapsen, nuoren ja perheen kanssa työskentelevän työntekijän tekemänä lastensuojeluilmoituksena. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös muu kuin viranomainen. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 §:n. Vuonna 2009 Peruspalvelukuntayhtymä lastensuojeluilmoitusta: Ylivieskassa 192 Nivalassa 154 Sievissä 75 ja Alavieskassa 31 ilmoitusta. Kallion lastensuojelu vastaanotti 452 Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin 257 ilmoitusta. Lastensuojeluilmoituksen yhteydessä tehdään välitön tilannearvio siitä, onko lapsella kiireellistä lastensuojelutarvetta. Tällöin lapsen tilanne on turvattava ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus (LsL 39 §). Jos lapsen tilanne ei vaadi välittömiä toimia, sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvitys vai ei. Selvityksestä luopuminen on perusteltava. Lastensuojelun asiakkuus alkaa päätöksestä aloittaa lastensuojelutarpeen selvitys. Uusia lastensuojelutarpeen selvityksiä aloitettiin peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2009 aikana yhteensä 304 kappaletta: Ylivieskassa 113 Nivalassa 70 Alavieskassa 50 ja Sievissä 71 34 Vuoden 2009 aikana lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin valmiiksi yhteensä 122 kappaletta; Ylivieskassa 27, Nivalassa 42, Alavieskassa 45 ja Sievissä 8. Osa selvityksistä oli käynnistynyt vuoden 2008 puolella. Valmistuneiden selvitysten määrä on alhainen suhteessa aloitettujen selvitysten määrään. Selvitysten valmistumisen aikataulu ei täytä kaikilta osin lain vaatimuksia ja yli 3 kk:n määräaika ylittyy selkeästi. Lastensuojelun asiakkaina on ollut peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2009 aikana yhteensä 726 lasta ja nuorta: Ylivieskassa asiakaslapsia on ollut 333 Nivalassa 248 Sievissä 80 ja Alavieskassa 65 Asiakaslasten määrä suhteessa lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään on erittäin korkea, sillä jokaista lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on ollut vuoden aikana 111 avohuollon asiakaslasta. Talentian (sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö) suositusten mukaan lapsia/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi olla korkeintaan 40. Myös asiakasperheiden määrä suhteessa sosiaalityöntekijään on ollut Kalliossa hyvin korkea. Lastensuojelun asiakasperheitä on ollut vuoden 209 aikana yhteensä 310. Suhteutettuna jokaiseen työntekijään määrä on noin 47 perhettä/työntekijä. Talentian suositusten mukaan asiakasperheitä/sosiaalityöntekijä voi olla korkeintaan 30, mikäli perheessä on 1 - 2 lasta. Jos lapsia on enemmän, tulee perheiden määrää pienentää. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lastensuojeluperheissä on keskimäärin yli kaksi lasta/perhe. Kun lastensuojelun tarvetta aletaan selvittää, nimetään jokaiselle lapselle lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi lasta on tavattava henkilökohtaisesti. Lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden sisällä asian vireille tulosta. Huoltajalle ja lapselle on selvityksen valmistuttua ilmoitettava kirjallisesti lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin. (liite 24.) Lastensuojelutyö on dokumentoitava lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien. Dokumentointi koskee lastensuojelutoimenpiteitä sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeellisia tietoja (Lastensuojelulaki 33 §). Dokumentoinnin vaatimus on lisääntynyt uuden lastensuojelulain myötä ja vaatii työaikaa ja voimavaroja. Käytössä olevan lastensuojeluohjelman keskeneräisyys ja monimutkaisuus on hidastanut työtä. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä tulee olla mahdollisuus käyttää valmistelutyön ja sosiaalityön tukena lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa 35 asiantuntemusta. Tämä tarkoittaa moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamista. Kalliossa toimii tässä tarkoituksessa lastensuojelun tukiryhmä, johon kuuluvat lääkäri, terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, mielenterveysneuvolan psykologi sekä koulujen sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun tukiryhmässä asioita käsitellään joko asiakkaan antaman luvan mukaisesti tai asiakas voi tulla ryhmän kokoontumiseen itse mukaan. Asiakassuunnitelma Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus (LsL 30 §). Asiakassuunnitelma on laadittava yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmaa on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 2.3.2 Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohuollon perusteet Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä, 1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään (LsL 34 §). Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Lastensuojelun avohuollon palvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa käsittävät avohuollon sosiaalityön tukitoimineen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät hoitavat sekä avopalveluita että sijais- ja jälkihuollon palveluita. Tarvittaessa palveluita ostetaan maksusitoumuksilla yksityisiltä palveluntuottajilta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Kalliossa Kun lastensuojelun tarve oleellisesti johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun em. seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumisella, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto (LsL 35 §). 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimena lapselle voidaan myöntää taloudellista tukea koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankintaan, työhön sijoittumiseen, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen. Perheiden taloudelliseen tukemiseen on käytettävissä myös toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukainen toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Asiakassuunnitelman mukaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimina voidaan järjestää erilaisia palveluja lapsen ja perheen tukemiseksi. Sopivia tukimuotoja tulee tarvittaessa räätälöidä niin, että perhe todella kokee saavansa niistä apua ja ne turvaavat lapsen hyvinvointia. Lastensuojelun avohuollon tukitoimina Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa voidaan lastensuojelulain (36 §) mukaisesti järjestää: - - lasten päivähoito lastensuojelun perhetyö ohjaus ja neuvonta tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteiden selvittelyyn (Perheasiain neuvottelukeskus, Perheneuvolat, Ylivieskan Nuorisopoliklinikka, a-klinikat, mielenterveystoimistot, Visalan sairaala, Oys psykiatrian etäpoliklinikkatoiminta. tukihenkilö tai tukiperhe lapsen hoitopalvelut ja terapia koko perheen sijoitus perhekuntoutus/arviointijaksolle/laitoshoitoon järjestöjen vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta Läheisneuvonpidot, verkostoneuvottelut sosiaalipäivystys perhetukikeskus Apila Ylivieskassa lapsen harrastustoiminnan tukeminen perhekerhot, äiti-lapsi-piirit Jelppiverkko Lastensuojelun avopalvelurakenne ei ole riittävä. Käytännössä esim. murrosikäisille on erittäin vaikea löytää toimivia avohuollon tukitoimia. Lapselle voidaan järjestää asiakassuunnitelman mukaisesti avohuollon tukitoimena tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa (37 §). Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin, jos sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon 37 järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lastensuojelun perhetyö on yksi tärkeä lastensuojelun tukimuoto. Tukitoimena annettava perhetyö on määräaikaista ja sillä on selkeä tavoite. Perheen osallisuus on lähtökohtana työn tekemiselle. Perhetyöntekijä ohjaa ja auttaa perhettä arkielämän hallinnassa ja tukee vanhemmuutta, perheen omatoimisuutta ja jaksamista. Vanhempien ja koko perheen tulee sitoutua yhdessä tehtyyn suunnitelmaan ja tavoitteisiin. Sosiaalityöntekijä toimii työparina perhetyöntekijän kanssa. TOIMIVAA: perhetyön eriyttäminen lastensuojelun perhetyöksi ja ennaltaehkäiseväksi perhetyöksi on käynnistynyt hyvin. lastensuojelun perhetyössä ammattitaitoiset työntekijät. Kallion alueen henkilökunnalla on paljon erityisosaamista. KEHITETTÄVÄÄ: asiakasmäärään suhteutettuna Kallion lastensuojelun henkilöstöresurssi on riittämätön: asiakkaana olevien lasten ja perheiden lukumäärä työntekijää kohti on liian suuri. lastensuojelulaki asettaa tavoitteeksi käsittelylle määräajat, mutta lain asettamia määräaikoja ei pystytä noudattamaan. tavoitteena mahdollisuus erikoistua jollekin lastensuojelun sektorille. lain velvoittamaan parityöskentelyyn tarvittaessa mahdollisuus. ennaltaehkäisevään lastensuojeluun lisää voimavaroja. moniammatillisen työn kehittäminen: kuntiin yhteistoimintamallit lastensuojeluasioissa. sosiaalityön atk-ohjelman vaatiman työmäärän huomiointi henkilöstöresursseissa. 2.3.3 Lasten sijais- ja jälkihuolto Sijaishuolto Lastensuojelussa sijaishuollolla tarkoitetaan lastensuojelulain (417/2007) mukaisesti huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestään perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaanotettu lapsi voidaan myös 38 sijoittaa väliaikaisesti vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. (Lastensuojelulaki 49 §). Lapsen huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen on lastensuojelussa ns. viimesijainen toimenpide. Huostaanotto voi tapahtua joko asiakkaiden suostumukseen perustuvana vapaaehtoisena huostaanottona tai tahdonvastaisena huostaanottona. Päätöksen vapaaehtoisesta huostaanotosta voi tehdä kunnan johtava sosiaaliviranomainen. Tahdonvastaiset huostaanotot päätetään sen sijaan hallintooikeudessa. (Lastensuojelulaki 41 §.) Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja se lakkaa viimeistään lapsen tullessa täysi-ikäiseksi. Mikäli huostassapidolle ei ole enää lastensuojelulain mukaista tarvetta eikä huostassa pitämisen katsota olevan lapsen edun mukaista, voidaan huostaanotto purkaa myös aiemmin (Lastensuojelulaki 49-50 §). Velvollisuus lapsen huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen on kunnan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. Lastensuojelulain 40 §:n mukaisesti huostaanoton ja sijaishuollon järjestämiseen on ryhdyttävä, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsen oma toiminta, esimerkiksi lapsen päihteiden käyttö tai rikollisuus vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen. Huostaanoton kriteerinä on myös lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden riittämättömyys tai se, että tukitoimet eivät ole olleet sopivia tai mahdollisia. Sijaishuollon on oltava myös aina lapsen edun mukaista. Lapsi voidaan sijoittaa myös kiireellisesti (Lastensuojelulaki 38 §). Edellytyksenä kiireelliselle sijoitukselle on, että kodin olosuhteet tai puutteet huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi on muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kyse on yleensä akuuteista tilanteista, jolloin asiaa ei voida tilanne ja lapsen etu huomioiden enemmältä selvittää. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta (Lastensuojelulaki 45 §). Jokaiselle lapselle valitaan hänelle sopivin ja tarkoituksenmukaisin sijaishuollon muoto ja sijoituspaikka. Sijaishuoltopaikan valinnassa huomioidaan huostaanoton perusteet, lapsen tarpeet, lapsen mahdollisuus sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuus. Myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta huomioidaan. (Lastensuojelulaki 50 §). 39 Sijoituksen aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sekä sijaishuoltoyksikön edustaja tekevät yhteistyötä lapsen ja hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Lapsella on myös oikeus pitää sijoituksen aikana yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa sekä muihin läheisiinsä (Lastensuojelulaki 54 §). Jälkihuolto Lastensuojelulaissa jälkihuollolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren sekä hänen vanhempiensa tukemista sijaishuollon päätyttyä. Lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päättymisen jälkeen. Oikeus koskee myös vähintään puoli vuotta kestäneessä avohuollon tukitoimena tapahtuneessa sijoituksessa olleita lapsia, jos sijoitus on kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuoltovelvoite päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on ollut sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana (Lastensuojelulaki 75–76 §). Jälkihuollon palvelut järjestetään aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti. Jälkihuollonsuunnitelmassa kartoitetaan ja arvioidaan palvelujen ja tuen tarve. Psykososiaalisen tuen ja perhetyön avulla annetaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen ja itsenäisen elämän taitoihin. Tuki voi olla myös lapsen tai nuoren tukemista koulutuksessa, ammatin hankkimisessa, työhön sijoittumisessa ja itsenäisen asumisen järjestämisessä sekä taloudellista avustamista. Lasten sijais- ja jälkihuolto Kalliossa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta sijoitettujen lasten ja nuorten sijoituksen taustalla olevia syitä ei ole kartoitettu tilastoimalla niitä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan sijoituksen taustalla ovat kuitenkin useimmiten vanhempien päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat tai lapsen itsensä päihdeongelma, vakavat koulunkäyntiongelmat sekä eriasteiset psyykkiset tai sosiaaliset vaikeudet. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla ei ole omia lasten sijaishuollon toimintayksiköitä, vaan laitos- ja perhekotipalvelut hankitaan ostopalveluina. Lastensuojelun laitoshoidon palveluita on ostettu vuoden 2009 aikana 21 eri yksiköltä, joista suurin osa sijaitsee Kala- ja Pyhäjokilaakson alueella. Sijoitukset on pyritty järjestämään pääsääntöisesti lähialueelle (Pohjanmaa), koska pitkien etäisyyksien on katsottu tuovan mm. lisäkustannuksia sekä vaikeuksia perheenjäsenten, sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollosta vastaavien väliseen yhteydenpitoon. Perhehoitajalain mukaisia ns. perhehoidon toimeksiantosopimuksia, tehdään Kalliossa vuosittain muutamia. Perhehoitoon eli yksityiseen kotiin sijoitettujen lasten ja nuorten perhehoito, järjestetään tehtävään hyväksytyissä perheissä. Nämä perheet voivat olla myös Kallion toiminta-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2010 Kallio aloittaa yhteistyön 40 Pelastakaa Lapset ry:n kanssa perhehoidon kehittämiseksi. Tavoitteena on suunnata lastensuojelun sijaishuollon painopistettä nykyistä enemmän laitoshoidosta perhehoitoon. Tällä hetkellä noin kolmasosa Kallion alueelta sijoitetuista lapsista on perhehoidossa. Sijaishuollon yksiköiden valvonta kuuluu sijoituskunnalle ja lääninhallitukselle. Lisäksi lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. (Lastensuojelulaki 79 §). Kallion alueella on neljä ammatillista perhekotia. Kodin ulkopuolisessa sijoituksessa olevien 0 - 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on noussut Kallion alueen kunnissa vuosien 2007 - 2009 aikana. Kuitenkin valtakunnallisesti vuoden 2008 tilastoa tarkasteltaessa on 0 – 17 -vuotiaiden sijoitettujen prosentuaalinen osuus ikäluokasta Kalliossa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kunnissa vuonna 2009 seuraavasti: Ylivieska 7, Nivala 6, Sievi 2 ja Alavieska 0. TOIMIVAA: lasten sijoitukset on saatu pääsääntöisesti järjestymään lähialueelle, mikä edesauttaa yhteydenpitoa perheenjäsenten kesken sekä yhteistyötä viranomaisten välillä. alueen ammatillisten perhekotien lastensuojelun avohuollon palveluiden tarjonta on monipuolistunut. lastensuojelun sijoitusten kustannukset ovat pysyneet kohtuullisina. KEHITETTÄVÄÄ: sijaishuollon pääpainon muuttaminen laitoshoidosta perhehoitoon sekä lyhytettä pitkäkestoisissa sijoituksissa. perhehoidon yhtenäinen ohjeistus ja toimintamalli esim. hoitokustannusten osalta Pelastakaa Lapset ry:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneiden kanssa (Kallio, Selänne, Oulainen). sijaishuollon perhehoidon vahvistaminen (rekrytointi, valmennus, tuki) yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. tukiperhetoiminnan vahvistaminen (rekrytointi, valmennus, tuki) yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. lastensuojelun jälkihuoltoon Kalliossa yhdenmukaiset ja selkeät toimintaperiaatteet. 41 2.4 Lastensuojelulain mukaisten tehtävien toteuttaminen lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä 2.4.1 Neuvola Neuvoloilla ei ole omaa erityistä palvelujärjestelmää lastensuojelulain mukaisten tehtävien järjestämiseksi, koska neuvolan toiminta painottuu ennaltaehkäisyyn ja erityistukeen, mutta myös mahdollisen lastensuojelutarpeen tunnistamiseen. Työntekijöiden valmiutta tunnistaa lastensuojelutarve on lisätty erilaisilla koulutuksilla, esimerkiksi ”Huolen puheeksiotto” -koulutus. Kallion lastensuojelun tukiryhmässä on neuvolasta mukana sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Neuvolasta annetaan terveydentilaa koskevia lausuntoja lastensuojeluviranomaisten pyynnöstä. Lastensuojeluviranomaisia koskeva tiukka salassapitovelvollisuus ei mahdollista sitä, että neuvolassa oltaisiin aina tietoisia lastensuojeluasiakkuudesta, jos vanhemmat eivät sitä itse kerro. Palautetta neuvolasta/ koulusta lähteneestä lastensuojelun tarpeesta kaivattaisiin ja mahdollisesti myös tietoa, mikäli lastensuojelusta toivotaan esimerkiksi tiheämpää neuvolakontaktia perheeseen tai jos perhe saa jo lastensuojelullista tukea. Yhteistyötä on tehty tarvittaessa yhteisten kotikäyntien muodossa, kun neuvolassa on herännyt huoli perheestä. Kouluterveydenhuollossa koulukuraattori on ollut linkkinä lastensuojeluun, mutta suoria yhteydenottoja on myös tehty. TOIMIVAA ennaltaehkäisevä perhetyö on eriytetty lastensuojelun perhetyöstä - madaltaa perheen kynnystä hakea apua. KEHITETTÄVÄÄ lastensuojelulakiin liittyvä käytännön koulutus ja yhteistyöstä sopiminen, esimerkiksi: mikä on neuvolan rooli lastensuojeluperheen asiakkuudessa? 2.4.2 Päivähoito Jos lapsi on päivähoidossa lastensuojelullisista syistä, päivähoidon tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä lapsen vanhempien, lastensuojelun ja tarvittaessa muun moniammatillisen verkoston kanssa. Keskeistä on myös sopia yhteistyökäytännöistä lapsen kasvun ja vanhemmuuden tukemiseksi. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lastensuojelun tukitoimena järjestetty päivähoito on perheelle maksutonta. 42 TOIMIVAA: lapsen varhaiskasvatus toteutuu vertaisryhmissä. KEHITETTÄVÄÄ: yhteistyötahojen tiedottaminen toimialan ajankohtaisista asioista (esim. työntekijöiden vaihtuminen). lastensuojelullisissa tilanteissa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä lapsen ja perheen tukemiseksi (vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja päivähoidon väliset yhteistyöpalaverit). 2.4.3 Koulu Oppilashuolto on osa perusopetuksen ja lukion työtä. Lastensuojelu on yksi osa oppilashuoltoa. Oppilashuollon perusteissa koulutyön tukitoimijoiksi mainitaan erityisesti kouluterveydenhuolto ja lastensuojelu. Ennaltaehkäisevää lasten ja nuorten lastensuojelua tehdään monin eri tukitoimin koulutyön rinnalla, esimerkiksi ryhmäjärjestelyillä tukiopetuksella ja erityisopetusjärjestelyillä. Koulunkäyntiavustajia käytetään myös tarpeen mukaan. Nivalla ja Ylivieskassa on lisäksi käytettävissä koulukuraattori tukitoimien selvittämisessä. Lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeminen on kokonaisvaltaista yhteistyötä perheiden, koulun työntekijöiden ja koulutyötä tukevien toimijoiden kanssa. Mikäli koulun ja perheen yhteiset järjestelyt eivät riittävästi auta jonkin lapsen tai nuoren koulunkäynnissä selviämisessä, pyydetään lisätukea useimmiten terveydenhuollosta, perheneuvolan palveluista tai sosiaalityön lastensuojelusta. Sosiaalityön lastensuojeluun turvaudutaan, kun tarvitaan lisäselvyyttä lapsen tai nuoren koulunkäyntiä estäviin tekijöihin, huoltajien kanssa yhteistyö ei onnistu tai lapsen/nuoren oma käytös ei ole enää koulun omin keinoin hallittavissa. Useimmiten kysymys on silloin siitä, että lapsen/ nuoren kasvu ja kehitys eivät toteudu riittävästi ikäänsä nähden. Lapsen ja nuoren huolen asioissa edetään asteittain siten, että vasta viimeisenä keinona tukeudutaan sosiaalityön lastensuojeluun lastensuojeluilmoituksella. Kyseessä on silloin lisätuen tarve. Ylivieskan, Nivalan, Sievin ja Alavieskan perusopetuskouluissa, lukioissa ja peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa kehitetään vuosien 2009 - 2010 aikana oppilas- ja opiskelijahuoltoon yhtenäistä toimintamallia, jossa myös ohjeistus yhteistyömenettelystä lastensuojelun kanssa, mikäli koulun omat tukitoimet ovat riittämättömiä. (liite 25.) 43 KEHITETTÄVÄÄ: lastensuojelun koordinointi verkostossa; lastensuojelun prosessointi koulun ja lastensuojelun yhteistyössä. perhekotikoulun edelleen kehittäminen ; lapsen oikeus saada ensin eheyttävää hoitoa ja sitten vasta siirtyminen yleisopetukseen. lapsen ja perheen huomioiminen kokonaisvaltaisesti koulutyön rinnalla: lasta/nuorta hoivaavan luokan perustaminen alakoululle (malli Siilinjärveltä, jossa hyviä kokemuksia laitoshoidon tarpeen vähenemisestä). Henkilökunta luokassa: erityisopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, avustaja ja perhetyöntekijä. 2.4.4 Erityispalvelut Perheneuvola Lastensuojelun asiakasperhe voi olla perheneuvolan asiakkaana, jolloin perheneuvolassa voidaan arvioida lasten tilannetta ja arvioida vanhemmuutta. Lasten terapiaa, johon liittyy myös vanhempien kanssa työskentely, voidaan toteuttaa myös lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. Perheneuvolassa järjestetään myös sijoitettujen lasten ja nuorten terapioita, joihin liittyy sijaisvanhempien tukeminen. KEHITETTÄVÄÄ: lastensuojelun kanssa yhteisten asiakasperheiden osalta tehtävää yhteistyötä on kehitettävä. perheneuvolan psykologiresurssi on riittämätön ja rekrytointiongelmat johtavat avohuollon tukitoimenpiteiden toteuttamisen vaikeuksiin, jotka saattavat lisätä sijoitusten tarvetta. 44 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTOIMET 3.1 Neuvola Varhainen tuki mahdollistuu, mikäli neuvolatyöhön on riittävät henkilöstöresurssit ja käytetään tutkittuun tietoon perustuvia työmenetelmiä, joilla tuen tarve pystytään tunnistamaan. tukimuodot ovat riittävän kattavat ja oikea-aikaiset: tärkeimpinä neuvolan perhetyö, kotipalvelu, unikoulut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä päivähoidon tuottamat palvelut. Neuvolaan tarvittaisiin oma perhetyöntekijä, vastaavalla toimenkuvalla kuin aiemmin Varpu-hankkeeseen liittyen. Neuvolan näkökulmasta tärkeintä on palveluketjujen toimivuus huomioiden perheiden osallisuus heitä koskevissa asioissa. Perhepalvelukeskus ei välttämättä vaadi fyysistä yhteistä rakennusta vaan sujuvaa, yhteisiin sopimuksiin perustuvaa toimintatapaa, jossa jokainen osapuoli tietää tehtävänsä ja vastuunsa. Perheille tarjottavista tukimuodoista olisi oltava ajantasainen palvelutiedote asiakkaiden käyttöön. Lisäksi eri toimijoiden tulisi sopia käytännöt, miten keskinäinen yhteydenpito toimisi nykyistä tehokkaammin. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien erottaminen fyysisesti toisistaan hankaloittaisi työjärjestelyitä (äkilliset sairastumiset, vuosilomat) ja heikentäisi sisäistä tiedonkulkua. 3.2 Päivähoito Varhainen tuki pohjautuu lasten vanhempien ja päivähoitohenkilöstön väliseen kasvatuskumppanuuteen. Henkilöstön täydennyskoulutuksen teemoina vuosina 2010 2012 ovat kasvatuskumppanuus sekä varhainen ja erityinen tuki. Kiertävät erityislastentarhanopettajat (2 hlöä) tukevat vanhempia ja henkilöstöä lapsen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat mukana kehittämässä verkostomaisesti toimivaa perhepalvelukeskusta yhteistyössä lapsiperheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. 1.8.2009 käynnistynyt Lapsen hyvä arki- hanke tukee osaltaan uuden toimintamallin luomista. Koska varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on vain noin puolet Kallion alueen 0 – 5 vuotiaista lapsista (esiopetuksen piirissä lapset ovat noin 100 %:sti), kotona alle kouluikäisiä lapsia hoitavien perheiden tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhtenä mahdollisuutena tuen tarjoamiseen on kehittää Kallion alueella avoimia 45 varhaiskasvatuspalveluita (kerhotoiminta, avoin päiväkoti, perhepuisto, perhekahvilat) mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. perhepalvelukeskus toimintamallin kehittäminen Kallion strategisena hankkeena. perhepalveluohjaajia lastenneuvolaan Kallion kuntien alueelle. vertaistuen mahdollistaminen. 3.3 Koulu ja kouluttautuminen Perusopetus Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden havainnoinnissa, vanhempien kanssa puheeksi ottamisessa ja eteenpäin ohjaamisessa tarvittavaa ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään erilaisilla hankkeilla (Kelpo –hanke) ja saamalla koulutusta erityisopettajien ja koordinaattorin kautta. psykologitarve ja koulukuraattori tarve on huomattava, tarvitaan riittävästi ammattihenkilöitä havainnointiin, testaukseen ja eteenpäin ohjaamiseen. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja opetusryhmien rakenteiden koolla on merkitystä lastensuojelutarpeiden ehkäisemisessä ryhmäkoot pienemmiksi, kun ryhmässä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kouluavustajien käyttö isoissa ryhmissä. tarvittaessa pienryhmäopetusta tai samanaikaisopetusta (kaksi opettajaa samassa opetusryhmässä), henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat. lastensuojelutarpeiden ehkäisemisessä ajoissa aloitetulla ja säännöllisellä erityisopetuksella on merkitystä, kuten myös kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä ammattihenkilöiden kanssa (kuraattori, psykologi). Ammatillinen opetus 1. Nuorten asuminen ja vapaa-aika: Ammatillisissa oppilaitoksissa opintonsa aloittavat ovat pääsääntöisesti 15–16 -vuotiaita nuoria. Siirtymävaihe perusopetuksesta ammatilliseen oppilaitokseen on iso muutos nuoren elämässä. Vastuu opiskelusta ja opintojen etenemisestä on pääsääntöisesti nuorella itsellään. Tähän muutokseen tuo merkittävän painolastin myös elämänhallintataidot, kun opiskelija muuttaa ensimmäistä kertaa pois kotoaan asumaan vieraalle paikkakunnalle. Nuorisotyötä tehostetaan joltain osin nimenomaan yksin asuviin, muualta Kallion alueelle opiskelemaan tulleisiin nuoriin. Monet näistä nuorista asuvat ensi kertaa yksin ja ovat muuttaneet kokonaan pois perheen turvaverkon piiristä. 46 2. Kuraattoripalvelut: Kuraattorin tehtävänä on tukea oppilaita koulunaikaisessa elämäntilanteessa. Kuraattorin työn tavoitteena on opiskelijan sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kokonaiskehityksen tukeminen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimet eivät ole pystyneet järjestämään riittäviä psykososiaalisia palveluita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille. Koulutuksen järjestäjät ovat palkanneet itse joissain oppilaitoksissa kuraattoreita, mutta aina kuntien palveluiden paikkaaminen ei onnistu, koska koulutuksen järjestäjillä ei ole rahoitusta. Koulutuksen järjestäjälle kuraattoripalveluiden järjestäminen ei kuulu lain mukaan, eikä siihen saa valtion rahoitusta. Ylivieskan ammattiopistolla ei ole lainkaan kuraattoripalveluita käytettävissä ja näin ollen koulun sosiaalityö jää opinto-ohjaajien harteille. Opinto-ohjaajien opintojen ohjaus nyt jää paljon vähemmälle, sillä aikaa kuluu yhä enemmän kuratiiviseen työhön. 3. Monialainen yhteistyö: Psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien hoitaminen edellyttää hyvää moniammatillista yhteistyötä koulutuksen järjestäjän ja kunnan toimijoiden välillä. Opiskeluterveydenhuollosta vastaavan tahon tulisi muodostaa omaan toimiympäristöönsä moniammatillinen yhteistyöelin käytettävissä olevista toimijoista. Olisi tärkeää luoda yhteistyöverkko ja yhteiset toimintamallit, joissa määritellään eri toimijoiden tehtävät ja vastuut suunnitelmallisesti etukäteen. Tiivistetään monialaista yhteistyötä nuorten parhaaksi ja tehostetaan nuorisotyön sekä oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä luomalla toimivat mallit esim. varhaisen puuttumisen mallit, matalan kynnyksen yhteydenotto, koulujen tukihenkilöt yms. 3.4 Nuorisotyö Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi on tiivistettävä. Tarvitaan sosiaalista ja ohjauksellista osaamista sekä avointa vuorovaikutusta. Huolehditaan siitä, että lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät henkilöt ovat tehtäviinsä perehtyneitä ammattinsa osaavia ja motivoituneita. Vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisesta jakautuu perheen sekä kaikkien lasten- ja nuorten palveluita tuottavien toimijoiden kesken. 1. Monialainen yhteistyö a. tiedottaminen Alueella toimii Settinetti –nuorisotiedotuspisteet, joita nuoret voivat ilmaiseksi käyttää. Verkkopalvelut ovat myös kaikkien nuorten saavutettavissa. Settinetin toimintaa kehittämällä voitaisiin tiedottamista nuorille parantaa. Viranomaisten välisen tiedotustoiminnan kehittäminen on tärkeää. 47 Monialaisten ryhmien toimintaa on jatkettava ja kehitettävä. Sosiaalisten medioiden käyttö työvälineenä ja työkohteena. b. kuntien sisäisesti ja alueellisesti Lastensuojelutarpeen syntymistä ehkäistään avoimemmalla keskustelulla esiin nousevista ongelmista, aidolla välittämisellä sekä lapsen ja lapsen perheen tukemisella riittävän varhaisessa vaiheessa. c. ennaltaehkäisevä työote Nuorisotoiminnassa on nollatoleranssi kiusaamisessa, rasismissa ja päihteissä. Jokaisessa kunnassa toimii ehkäpä -ryhmät, joiden tarkoituksena on monialaisen yhteistyön keinoin vähentää nuorten päihteiden käyttöä. Ennaltaehkäisevään työotteeseen kuuluu myös jo syrjäytymiskierteessä olevan nuoren tukeminen siten ettei seuraavaa ”repsahdusta” pääsisi syntymään. Ylivieskan päihteetön porukka -toimintamallin laajentaminen myös muualle. - sosiaalisesti rajoittuneet nuoret - masentuneet - päihteiden käyttäjät - passiiviset 2. Harrastustoiminnan lisääminen a. yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa on kehitettävä siten, että harrastustiloja sekä ohjaajia voidaan järjestää myös ns. kilpailuvapaaseen toimintaan, urheiluseuroissa lisenssittömiä pelivuoroja jne. Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken luodaan uusia toimintamuotoja tarpeen mukaan. b. toimitilojen kehittäminen Nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritiloja sekä koulujen tiloja kehitetään ennaltaehkäisevän työn keskuksina. c. ohjaajaresurssit Haetaan malleja ohjaajien tukemiseen ja uusien kouluttamiseen. Vapaaehtoiset aikuisohjaajat ovat perusta laadukkaan ja monipuolisen harrastustoiminnan turvaamiseksi. d. oppilaitosten ryhmätoiminta Tarvetta vertaisryhmätoiminnalle on esimerkiksi erityistä tukea tarvitseville. 3. Sosiaalinen vahvistaminen a. osallistaminen Nuorten kuulemisjärjestelmät tarvitsevat kehittämistä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret huomioidaan suunnittelemalla voimaannuttavaa ja eheyttävää toimintaa. Vertaisryhmätoimintaa kehitetään. 48 b. Jelppiverkko ja työpajat Toimintamuotoina Jelppiverkko –nuorten aktivointipalvelussa ja työpajoilla on yksilö- ja työvalmennus, ryhmätoiminta ja verkostotyö. Toiminnalla ohjataan nuoria yksilöllisten tarpeiden mukaan ja tavoitteena on koulutukseen tai työelämään siirtyminen. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat nuoret ammattikouluttamattomat / työttömät (15)-17 - 29 -vuotiaat. Kehittämiskohteina ovat 2. asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö (pajakoulumalli). Jelppiverkolla yritysten kanssa tehtävä yhteistyö (kummiyritys -malli) sekä ryhmätoiminta. Ryhmätoiminnan osalta elämäntaidollisten ryhmien kehittämisessä on suurin haaste. c. etsivä nuorisotyö Etsivä työpari etsii sellaisia nuoria, jotka eivät ole yhteiskunnan palveluiden piirissä ja ohjaavat asiakkaansa tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin ja tarvittaessa ohjattuihin toimenpiteisiin. 3.5 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi-, nuoriso- ja perhetyö ja yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunnat ja järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kehitettäessä laaja-alaista verkostoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Monipuolinen tukiverkosto mahdollistaa myös niiden tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten huomioimisen, jotka eivät jostain syystä huolimatta tule tavoitetuksi viranomaisverkostossa. Järjestöjen ja seurakuntien lasten, nuorten ja perheiden parissa tekemä työ on merkittävää etenkin ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Mahdollinen palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalvelussa mahdollistaisi myös yksityisten palveluntuottajien tarjoamien palveluiden mukaantulon ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. 3.6 Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Ennaltaehkäisevän perhetyön ja lastensuojelun perhetyön eriyttäminen toisistaan vastaa paremmin perheiden tarpeisiin sekä mahdollistaa suunnitelmallisen tuen ja perhelähtöisen työskentelyn. Kevään 2010 aikana selvitetään palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuutta lapsiperheiden kotipalvelussa Kalliossa, jolloin perheet voisivat joustavasti hankkia palveluita myös yksityisiltä palveluntuottajilta. 49 3.7 Lastensuojelun sosiaalityö Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on pitkäjänteinen kehittämisohjelma, jonka avulla kehittämistoiminta tulee osaksi lastensuojelun työtä. Tavoitteena on palvelukokonaisuus, jota rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uuden lastensuojelulain myötä perheiden lastensuojelun tuen ja palvelujen tarve tulee esiin aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevän työn avulla voidaan tukea perheitä arjen hallinnassa ja vanhemmuudessa. Tätä kautta vähennetään lastensuojelun tukea tarvitsevien perheiden määrää. Nykyisellään toiminta painottuu kiireelliseen ja korjaavaan työhön, joka johtaa vaikeisiin ja kalliisiin ratkaisuihin. Toiminnan painopisteen siirtäminen avohuoltoon ja ennaltaehkäisyyn mahdollistuu riittävillä lastensuojelun resursseilla. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa toteutettavan perhesijoitus- ja tukiperhepalveluyhteistyön kautta ehkäistään kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvua. Selvitys lastensuojelun sosiaalityön kokonaistilanteesta toteutetaan vuonna 2010 (organisointi, resurssit, toimintamallit ja prosessit). Sosiaalityön ja perhetyön tehtävärakenteen kehitystyötä jatketaan asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta. Sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän työparityöskentely lastensuojelun asiakasprosessissa mallinnetaan. Tarvittavan asiantuntemuksen turvaamiseksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käytettävissä on moniammatillinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Yhteisesti sovitulla työn mitoituksella ja työolojen kehittämisellä turvataan pätevän henkilöstön saatavuus ja ammatillinen osaaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Henkilöstön oman osaamisen kehittämistä tuetaan työohjauksella, suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella ja osallistamalla työntekijät kehittämistyöhön. 3.8 Erityispalvelut Terapiakeskus Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat oleellisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lasten vanhemmille tarkoitetuissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa tulee huomioida lapsen etu ja perheen lapset. Lasten vanhempien saamien psykiatristen palveluiden riittävyys tulee turvata. 50 Aikuisille suunnatuissa palveluissa tulee huomioida myös lapsen etu. Myös aikuisten välisissä lähisuhdeväkivaltatilanteiden selvittelyssä huomioidaan perheisiin kuuluvat lapset ja heidän avun tarpeensa. Kehittämishaasteena on systemaattinen asiakkaiden lasten huomioiminen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Yhteistyön kehittämisessä huomioidaan erityisesti lastensuojelu, perheneuvola ja lasten ja äitiysneuvola. Perheneuvola Perheneuvolapalvelut voivat olla sekä ehkäisevää lastensuojelutyötä että varsinaista lastensuojelua tukevaa palvelua. Nykyisin perheneuvolatyö painottuu lastenpsykiatriseen ja nuorisopsykiatriseen hoitotyöhön. Toisaalta eroperheiden oikeaaikainen auttaminen on tärkeä ennaltaehkäisevä työmuoto, jonka merkitys näyttää korostuvan. Perheneuvolan asiakkaat ovat yleensä asiakkaana muissakin toimipisteissä (neuvola, päivähoito, koulu), joten yhteistyön ja moniammatillisen työskentelyn merkitys on suuri. Asiakkaiden auttamisessa tärkeää on palveluketjujen toimivuus. perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen. riittävä henkilöstöresurssi (yksi psykologi/sosiaalityöntekijä –työpari/10 000 asukasta) koulupsykologien osalta riittävä resurssointi perheneuvolan asiakkaiden rajaaminen iän mukaisesti (peruskoululaiset tai sitä nuoremmat ja heidän perheensä) voimavarojen yhdistäminen yhteisissä toimintamuodoissa, esimerkiksi moniammatillinen perhevalmennus, perhekoulut eri-ikäisten lasten vanhemmille. vertaistuen ja ryhmätoiminnan mahdollistaminen, johon tarvitaan kokoontumistila joka kunnassa. 3.9 Kuntien palautetta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kävi esikierroksella kunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa 2010. Aihetta käsiteltiin Kallion sosiaalijaostossa, Alavieskan kunnanhallituksessa, Nivalan kaupunginhallituksessa, Ylivieskan sivistyslautakunnassa ja Sievissä samaan tilaisuuteen oli kutsuttu kunnanhallituksen, koulu- ja vapaaaikalautakunnan jäsenet. Tarkoituksena oli kerätä tietoa luottamushenkilöiltä; minkälaisia painotuksia tai huomioita he haluaisivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta nostaa esille, ja toisaalta tuoda luottamushenkilöiden tietoon ennaltaehkäisevän työn, lastensuojelun ja sosiaalityön nykytilan näkymiä. Keskustelu sinänsä oli osa yhteistä prosessia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat saivat keskustelua aikaan ja ilmeni, että osalla luottamushenkilöistä kunnissa ei ollut tietoa esimerkiksi sosiaalityön kustannuksista. 51 Luottamushenkilöt korostivat ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja nimenomaan siihen halutaan panostaa. 3.10 Asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia palveluista Asiakaspalautetta Kallion perhepalveluiden peruspalveluista (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, perhepäivähoito ja neuvolat) sekä sosiaalityön palveluista (aikuissosiaalityö ja lastensuojelu) on koottu opiskelijatyönä vuoden 2009 syksyllä. Päivähoidon palveluihin oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Erityisesti lapsen perustarpeista huolehtiminen ja lapsen mielipiteen kuuleminen toteutuivat useimpien asiakkaiden mielestä erittäin hyvin tai hyvin. Perhepäivähoidon asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin nousi vastauksista vahvasti esille. Verrattuna päiväkodin asiakkaisiin olivat perhepäivähoidon asiakkaat tyytyväisempiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa päivähoitopaikan toimintaan. Lisäksi tyytyväisempiä oltiin siihen miten lapsen yksilölliset tarpeet tulevat huomioitua (lapsiryhmien pieni koko ja hoitajan pysyvyys). Kehittämisehdotuksina nousi esiin etenkin varahoitojärjestelmän parantaminen, pienemmät lapsiryhmät ja henkilökunnan määrän lisääminen päiväkodeissa sekä perhepäivähoidon kehittäminen. Neuvolan palveluihin oltiin myös melko tyytyväisiä. Etenkin lapsen terveyden seurantaan oltiin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Äitiysneuvolasta ja lastenneuvolasta saatavaan ohjaukseen, neuvontaan ja tiedonsaantiin oltiin myös tyytyväisiä. Parisuhteen ja isän tukemista pidettiin useimmiten kuitenkin vain kohtalaisena. Vertaisryhmätoiminnan merkitys nousi vastauksissa erittäin tärkeänä esille. Äitiryhmien lisäksi toivottiin jonkin verran myös muita vertaisryhmiä kuten isäryhmiä sekä keskenmenon kokeneiden ryhmää. Neuvolapalveluihin toivottiin yleisesti monipuolisuutta. Useat vastaajat toivoivat, että kotikäyntejä lisättäisiin. Kyselyyn vastanneiden mielestä neuvolassa pitäisi kiinnittää huomiota koko perheen jaksamiseen, ei pelkästään äidin ja lapsen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Sosiaalityön palautteista nousivat esiin muun muassa huoli työntekijöiden vaihtuvuudesta sekä työntekijäresurssien vähyys esimerkiksi sairaslomien ja vuosilomien aikana. Vastaajista osa oli kokenut, ettei tullut kuulluksi tai luottamuksellista suhdetta työntekijään ei ollut rakentunut, myös palvelut koettiin riittämättömiksi. Toisaalta vastauksissa tuli esille tyytyväisyys palveluihin ja tuen saaminen omaan jaksamiseen. Yhteistyön tiivistäminen eri viranomaistahojen välillä koettiin tärkeäksi, jotta samoja asioita ei tarvitsisi aina toistaa eri työntekijöille. Tukihenkilötoimintaan lapsille ja nuorille toivottiin panostusta. 52 4 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ Ehkäisevä lastensuojelu ei noudata sektori- tai hallintokuntarajoja. Lapsen, nuoren ja heidän perheidensä ongelmat voivat nousta esiin missä tahansa palvelussa. Toisaalta ongelmien kasautuessa saman lapsen tai perheen kanssa saattaa työskennellä useita työntekijöitä. Lasten nuorten ja perheiden tukeminen edellyttää sekä omaa vastuunottoa ja toimimista sen mukaisesti että yhteistyötaitoja. Työntekijän on kyettävä arvioimaan, milloin hänen taitonsa riittävät ongelman ratkaisuun, milloin on toimittava yhteistyössä lapsen vanhempien ja muun kasvuyhteisön kanssa, milloin on toimittava muiden asiantuntijoiden kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen peruskuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää useita kehittämistoimenpiteitä, joista pääosa edellyttää yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken. Tilanteessa, jos lapsi tai perhe tarvitsee samanaikaisesti useiden palvelujen tukea, toiminnan on oltava asiakkaan kannalta sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä tiedon ja vastuiden kuljettamiseen palvelujärjestelmän nivelkohdissa lapsen tai nuoren siirtyessä palvelun piiristä toiseen. Lasten ja perheiden palveluiden järjestämistä on pohdittu Kallion työryhmässä, joka suunnitellut Kallion perhepalveluverkoston toimintamallia. Mallin taustalla on elämänkaari -malli. Tavoitteena on, että lasten ja perheiden palvelut muodostavat eheän palvelukokonaisuuden ja toiminnassa keskeistä on ennaltaehkäisevyys, varhainen tuki, yhteisöllisyys ja lapsiperheiden osallisuus. Tavoitteena on myös edistää lapsiperheiden mahdollisuuksia vertaistukeen, kumppanuuteen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden vastavuoroiseen oppimiseen. Perhepalveluverkostossa toteutuu hyvinvointipalvelujen ja terveyspalvelujen tulosyksikköjen välinen ja toimialojen rajat ylittävät yhteistyö. Toimijat rakentavat yhdessä moniammatillista, monitoimijaista, asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja kumppanuutta, jonka päämääränä on lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin edistäminen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Lisäksi halutaan varmistaa kolmannen sektorin mukaantulo kumppaniksi. Tähän työhön tarvitaan myös kuntien sivistystoimen palvelut. Moniammatillinen yhteistyö on esillä myös Lapsen hyvä arki –hankkeessa, jonka osaksi perhepalveluverkoston mallin kehittäminen on siirtynyt. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteistä vastuuta palveluiden järjestämisessä. Tästä hyvä esimerkki on moniammatillisesti toteutettu perhevalmennus. 53 5 LOPPUYHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Johtopäätökset ja yhteenveto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen aloitettiin keväällä 2009 ja kokonaisuudessaan suunnitelma valmistui maaliskuussa 2010. Suunnitelma toteutui yhteistyöprosessina. Työryhmä kokoontui 6 yhteensä kertaa. Eri toimijat valmistelivat oman työkenttänsä osuuden itsenäisesti. Tavoitteena oli yhdistää tilastollinen ja kokemuksellinen tieto sekä tuoda keskeisimpiä kehittämiskohteita esiin. Suunnitelman johtoajatuksena on, että valtaosa alueella asuvista perheistä voi hyvin, ja heidän hyvinvointinsa taataan toimivilla peruspalveluilla. Tärkeä periaate lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on korostaa vanhempien omaa kasvatusvastuuta omassa perheessään. Tärkeää on myös korostaa lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta ja kuulemista sekä omissa asioissaan että palveluiden järjestämisessä. Palvelujärjestelmän tarkoituksena on tukea lasta, nuorta ja lapsiperheitä niin, että perhe sekä lapsi ja nuori itse ovat ensisijaisia toimijoita kaikissa tilanteissa. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisy ja varhainen tuki koetaan tärkeäksi jokaisen toimijan taholta. Käytännössä kuitenkin ennaltaehkäisevä työ jää usein toteuttamatta resurssien suuntauduttua enemmän korjaavaan työhön tai perustehtävän ylläpitoon. Kuntien päättäjien tulisi osoittaa resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja ymmärtää sen painoarvo lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Usein vaarana on, että ennaltaehkäisevä työ jää yksinomaan hankkeiden ja kolmannen sektorin toimijoiden varaan. Lastensuojelussa on näkyvissä lastensuojeluilmoitusten määrän lisääntyminen, mikä tarkoittaa lastensuojelussa asiakkaana olevien perheiden määrän lisääntymistä ja edelleen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän lisääntymistä noin 2000 hoitovuorokaudella vuodessa. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa ennaltaehkäisevään työhön on panostettava, koska muuten korjaavaan työhön joudutaan satsaamaan koko ajan enemmän. Kuntien taloudellinen tilanne tuo oman haasteensa palveluiden järjestämiseen, koska talouden tasapainottamisen edellyttämiä toimenpiteitä täytyy arvioida kokonaisvaltaisesti, ettei yksittäisillä toimenpiteillä kumota tai pahimmassa tapauksessa lisätä talouden kannalta negatiivisia vaikutuksia toisaalla. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa yhteistyön merkitys korostuu etenkin palveluiden rajapinnoilla. Organisaationa Kallio kokoaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat saman katona alle, mutta erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen sekä kunta- että yksikkötasolla asettaa yhteistyölle haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimijoina ovat myös peruskunnat, jotka järjestävät sivistystoimen palvelut, sekä kolmas sektori. Yhteistyö kuuluu kaikille toimijoille. Lapsia, nuoria ja heidän perheitään kohtaavien ja heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden täytyy tiedostaa oma vastuunsa palvelujen sujuvasta toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Arkipäivän 54 työskentelyssä tämä tarkoittaa. että työntekijät ovat tietoisia palvelujärjestelmästä ja sen käyttömahdollisuuksista. Tämä toteutuu asianmukaisella tiedottamisella. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta nousee selkeästi esiin kolme strategista päämäärää, joita ovat: Hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen; turvataan lapsiperheille riittävät ja laadukkaat palvelut, lapsilähtöinen työskentelytapa toteutuu jokaisella palvelusektorilla. Palvelujen järjestäminen yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kallioon kuuluvien peruskuntien sekä kolmannen sektorin kesken; yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä painottuvat ennaltaehkäisy ja varhainen tuki. Suunnitelman toteutus, seuranta ja arviointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallituksessa ja peruskuntien valtuustoissa. Suunnitelma on ohjelma, joka vuosittain konkretisoituu eri hallinnonalojen talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa. Suunnitelmaa toteutetaan osana jokaisen hallinnonalan virkatyötä ja tavoitteisiin pääseminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista. Suunnitelman toimeenpano kuuluu kaikille esimiehille ja työntekijöille ja sisältää arjen yhteistyötä käytännön tasolla. Lastensuojelulaki edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää ehdotukset siitä, miten suunnitelman toteuttamista seurataan ja arvioidaan. Tätä tehtävää varten on tarve nimetä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seuranta- ja arviointiryhmä, joka toimisi lapsiasiainneuvostona Kallion alueella. Lapsiasianneuvostoon nimetään edustajat Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta, Alavieskasta, Nivalasta, Sievistä ja Ylivieskasta, kolmannelta sektorilta (seurakunta sekä järjestöt) ja asiakkaiden edustajia. Lapsiasiainneuvostolle laaditaan toimintaohje ja seurannan tueksi mittarit, joiden valinnassa voidaan käyttää Kuntaliiton LapsiARVI-hankkeessa kehitettyä Lapsitiedon mittaristo kunnille –työkalua. Mittaristoon on valittu laajahko määrä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen toimivuuden arvioinnin näkökulmasta tarpeellista tietoa, josta voidaan valita seurattavat mittarit. Lapsitiedon mittaristo kunnille –työkalu sisältää kokemustietoa (laadullista, määrällistä), tilastotietoa (erityisesti tarkasteltavaksi trenditietona aikasarjoina) ja asiakas- ja potilastyön yhteydessä jo syntynyttä tietoa, ja tällaisen tiedon hyödyntämistä oman toiminnan kehittämiseen. Lapsiasiainneuvosto antaa vuosittain valittujen mittareiden avulla laaditun raportin lasten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta Kallion yhtymähallitukselle ja kuntien valtuustoille. Suunnitelma uusitaan kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. 55 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET TOIMI- KEHITTÄMISALA HAASTEET Päivähoito Lastensuojelu KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA -kasvatuskumppanuus -huolen puheeksi ottaminen ja tuen tarjoaminen -lasten ja perheiden nykyistä varhaisempi tukeminen -koko henkilöstön -varhaiskasvatuskouluttaminen (huoli palveluiden puheeksi- koulutus ja esimiehet prosessinomainen kasvatuskumppanuuskoulut us). - kasvatuskumppanuuden vahvistaminen vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välillä. - huolen puheeksiottaminen mahdollisimman varhain. - Lapsen hyvä arki –hanke. -kotona ja yksityisten päivähoitopalveluiden piirissä olevien lasten huomioiminen. -avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen ja nykyisistä palveluista tehokas tiedottaminen yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. (kerhotoiminta, avoin päiväkoti, perhepuisto, perhekahvilat) -varhaiskasvatuspalvelut , seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat -jatkuva prosessi / varhaiskasvatus-palvelut , seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat. - yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä sopiminen lastensuojelullisissa tilanteissa. - vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja tiedonkulku eri yhteistyötahojen välillä. -verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskustoiminta -mallin vahvistaminen. -Lapsen hyvä arki -hanke. -perheitä osallistavat yhteistyöpalaverit. -varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - jatkuva prosessi / varhaiskasvatus-palvelut yhteistyössä eri toimijoiden. - selvitys koko lastensuojelun tilanteesta - selvityksen tekeminen (organisointi, resurssit, toimintamallit) - lastensuojelun esimiehet - kevät 2010 - kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen - Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehtävä yhteistyö tukiperhe- ja perhehoidon osalta - lastensuojelun esimiehet - jatkuva prosessi - moniammatillisen - lastensuojelun tukiryhmän asiantuntijuuden käyttö säännöllinen lastensuojeluasioissa kokoontuminen - johtava sosiaalityöntekijä - jatkuva prosessi - yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - kaikki perhepalveluverk ostossa toimivat. - jatkuva prosessi. - verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen. 56 -koulutukset vuoden 2011 loppuun mennessä /vastuuhenkilöinä esimiehet. -perheiltä saadut palautteet / vastuuhenkilöinä päivähoidon henkilöstö. TOIMI- KEHITTÄMISALA HAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA Nuoriso -yhteistyön tiivistäminen kuntien työ - Setti-netti – nuorisotiedotuspisteet, tiedottamisen kehittäminen, monialaiset yhteistyöryhmät. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi. -harrastustoiminnan lisääminen. -yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, toimitilojen kehittäminen, ohjaajaresurssien vahvistaminen, vertaisryhmätoiminta. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi. -sosiaalinen vahvistaminen. -osallistamisen kehittäminen, Jelppiverkon ja työpajatoiminnan kehittäminen, etsivä nuorisotyö. -ao. hallintokunnat. -jatkuva prosessi. -systemaattinen asiakkaiden lasten huomioiminen. -koulutuksen järjestäminen. -esimiehet. -vuosi 2010. -sektorirajat ylittävä yhteistyö. -osallistuminen yhteistyöverkostoihin. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi. - peruskoulunsa päättäneiden nuorten mielenterveyspalveluiden vastuutahosta sopiminen. - perheneuvolan ja terapiakeskuksen esimiehet. - vuoden 2010 aikana. -perheasioiden sovittelun tarve kasvaa. - perheneuvolan sosiaalityöntekijöiden työn kehittäminen perheasioiden sovittelussa, yhteistyö lastenvalvojien kanssa. - perheneuvolan ja lastensuojelun esimiehet. - vuoden 2010 aikana. - riittävä henkilöstöresurssi ( 1 psykologisosiaalityöntekijä – työpari/ 10 000), henkilöstön saaminen avoimiin virkoihin (psykologit ja sos.tt:t). - yhden sosiaalityöntekijän viran lisääminen, työntekijöiden rekrytoinnin kehittäminen. - perheneuvolan esimies - vuoden 2010 aikana. - yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen. - kaikki - jatkuva prosessi. perhepalveluverkost ossa toimijat. sivistys-, nuoriso- ,ja vapaa-aikatoimen sekä Kallion sosiaalitoimen välillä. Mielenterveysja päihdetyö -asiakastyön Perheneuvola suuntaaminen entistä enemmän alle kouluikäisiin ja peruskouluikäisten asiakkaiden hoitamiseen. 57 TOIMI ALA Perhetyö KEHITTÄMISEHDOTUKSET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU - lapsiperheiden kotipalvelun niukat resurssit. - palvelusetelin käyttöönottaminen. -esimiehet. - vuoden 2010 aikana. - ennaltaehkäisevän perhetyön niukat resurssit. - palvelusetelin käyttöönotto - esimiehet. lapsiperheiden kotipalvelussa vapauttaa resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. - vuoden 2010 aikana. Seurakunta -eniten apua tarvitsevien - osallistuminen aktiivisesti perheiden tukiverkoston tavoittaminen. kehittämiseen. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi. Koulu - lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen. -toimiminen yhteistyöverkostoissa. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi -oppilashuollon kehittäminen. -oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa ja Veerahanke ammattiopistolla. -kaikki toimijat. -syksy 2010 ja 3/2011. -haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen. - perhekotikoulu-toiminnan kehittäminen. - Siilinjärven mallin käyttöönottaminen. -kaikki toimijat. -jatkuva prosessi. 58 Lähteet: Ellonen Noora, Kääriäinen Juha, Salmi Venla, Sariola Heikki. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki 2008. www.kalliopp.fi Kinnunen Laura, Paavola Annu. Asiakasnäkökulma Kallion alueen perhepalveluiden peruspalveluista. Opinnäytetyön tulososio. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. 2009. Kouluterveyskysely 2009 (THL) www.kunnat.net Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sari, Ahlström Salme. Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Saatavissa: http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/0e6f5676-9ccf-4490-8496-45c7b3acce5f Paavola Auli, Rousu Sirkka, Laiho Kristiina. Lasten hyvinvointi kunnan yhteiseksi asiaksi lapsipolitiikan kuntakyselyn 1.4.2005 tuloksia. Suomen kuntaliitto 2006. www.poliisi.jokilaaksojenpoliisi http://www.pslastensuojelu.fi/lastensuojelun_suunnitelma/ls-suunnitelmapohja.rtf Räty, Tapio. Uusi lastensuojelulaki. Edita 2007. www.sotkanet.fi Taskinen, Sirpa. Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas. Vaajakoski 2007. www.te-keskus.fi www.tilastokeskus.fi 59 liite 1. 60 liite 2. 0 - 18 -vuotiaat, % väes tös tä 2008 vertailu 35 30 25 20 15 29,3 20,4 20,8 Vakka-S uomi S aarijärvi-Viitas aari 10 21,8 5 0 manner-S uomi K allio liite 3. 0 - 6 -vuotiaat % väestöstä 2007 - 2008 2007 2008 14 12 10 8 6 4 2 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 61 Koko maa SaarijärviViitasaaren seutukunta Vakka-Suomen seutukunta liite 4. L aps iperheet, % perheis tä 2008 vertailu 50 45 40 35 30 25 45,13 40,5 20 36,8 35,1 15 10 5 0 Vakka-S uomi S aarijärvi-Viitas aari manner-S uomi liite 5. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevat / liian vähän liikuntaa harrastavat 8. ja 9. lk oppilaat % 60 54 53 50 48 41 40 terveydentila 30 liikunta 26 19 20 16 13 10 0 Alavieska Nivala Sievi Ylvieska 62 K allio liite 6. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18 - 24 -vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä kohden 2007 - 2008 18 16,6 16 14 12,7 11,5 12 10,5 10 8,4 2007 8,7 8 2008 8 6,8 6 4 2 0 Koko maa Nivala Sievi Ylivieska liite 7. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat % 16 - 64 -vuotiaista 2007 - 2008 63 liite 8. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64 -vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä kohden 2007 - 2008 64 liite 9. Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaat 30 26 25 18 20 15 16 14 13 13 2007 14 11 2009 10 5 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska liite 10. Tosihumalassa vähintään kerran/kk % 8. ja 9. luokan oppilaat 30 26 25 20 17 16 15 14 12 17 2007 2009 13 10 10 5 0 Alavieska Nivala Sievi lähde: Kouluterveyskysely 2007 ja 2009 65 Ylivieska liite 11. LASTENSUOJELUILMOITUKSET KUNNITTAIN 2008 – 2009 2008 25 88 51 93 257 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska YHTEENSÄ 2009 31 154 75 192 452 *samasta lapsesta on voitu tehdä useampia ilmoituksia. liite 12. KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT ASIAKKAAT 2007 – 2009 Kunnat yhteensä 2007 2008 2009 48 95 113 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hoitopäivät 2007 - 2009 25000 20494 20000 18487 16520 15000 2007 2008 11 209 10 754 10000 2009 9 117 4 328 5000 4 964 4 669 3 945 2 920 2 769 155 0 671 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska yhteensä Huom. luku sisältää myös lyhytaikaiset sijoitukset, tukiviikonloput perhekodeissa, ja perhekuntoutukset laitoksissa. 66 liite 13. NEUVOLATOIMINTA Asiakkaat 2009 Alavieska 83 248 303 0 67 1 069 59 1 829 1 335 494 Sievi 329 761 671 39 50 2 261 77 4 188 2 930 1 258 Nivala 393 1 300 1 253 815 377 2 782 241 7 161 4 930 2 231 Ylivieska yhteensä 612 1 417 1711 4 020 1 684 3 910 798 1 652 615 1 109 2 327 8 429 82 459 7 829 21 007 6 632 15 827 1 197 5 170 äitiysneuvola lastenneuvola kouluth opiskelijath perhesuunnittelu avoterveydenh. avosairaanh. yhteensä asiakkuudet* erotus * sama asiakas/henkilötunnus laskettu neuvolassa vain kerran, vaikka olisi kirjautunut asiakkaaksi useammalla sektorilla. Syntyneitä vuonna 2009 yhteensä 526 (Aka 29, Sievi 91, Nivala 197 ja Yka 209) Käynnit 2009 äitiysneuvola lastenneuvola alakoulu yläkoulu perhesuunnittelu lukio muu opisk. avoterveydenh. avosairaanh. yhteensä Alavieska 419 637 351 375 74 0 0 1 172 88 3 116 Sievi 1 489 1898 766 438 57 52 0 2 497 91 7 288 67 Nivala 2 595 3 120 1 235 1 680 474 50 2 598 3 025 297 15074 Ylivieska yhteensä 3 571 8 074 5 079 10 734 2 532 4 884 2 356 4 849 765 1 370 358 460 880 3 478 2 777 9 471 90 566 18 408 43 886 liite 14. VALTAKUNNALLISET SUOSITUKSET ASIAKASMÄÄRISTÄ/ TERVEYDENHOITAJA Äitiysneuvolatyö: 80 synnyttäjää/ kokoaikainen terveydenhoitaja. Lastenneuvolatyö: 390 lasta/ terveydenhoitaja, jos vuosiloman ajaksi on sijainen. 340 lasta/ terveydenhoitaja, jos ei ole sijaista. Kouluterv.huolto: 600 lasta/ terveydenhoitaja ;vähempi, jos useita kouluja tai koulussa mukautettua opetusta (EMU) tai harjaantumisluokka (EHA) Opiskeluterveydenhuolto: Lukio AMK II-asteen koulut 600 - 800 opiskelijaa 800 - 1000 opiskelijaa 600 - 800 opiskelijaa 68 liite 15. Määräaikaistarkastusten %-osuus kaikista käynneistä 2009 äitiysneuvola lastenneuvola kouluterv.h. opisk. terv.h. perhesuunn. Alavieska 57.2 72.7 46,3 0 0 Sievi 65.9 69.1 55,7 75 87.7 Nivala 86.5 74.5 36 9,5 69.8 Ylivieska 60.3 53.7 31,2 25.5 25.5 liite 16. Ryhmätoiminta neuvolat ja opiskelijaterveydenhuolto oppilashuolto perhevanhempien koululais- terveys- verkostovalmennus ryhmä opetus neuvonta palaveri muu Alavieska 4 0 1 9 1 0 Sievi 15 3 1 9 0 1 29 Nivala 89 8 0 13 18 3 131 Ylivieska 44 19 14 14 0 1 92 yhteensä 152 30 16 45 19 5 69 1 yht. 1 16 268 liite 17. Lukuvuonna 2008 - 2009 määräaikaistarkastus tehty oppilaat Nivala % Alavieska % Sievi % Ylivieska % a-aste 677/984 69.5 242 100 578/477 82.5% 1123 100 % y-koulu 374/493 75.9 144 100 159/290 55.2% 484/544 89% lukio 10/182 33.3 89 100 % 350 100 % opisk. 802 100 1540 98 % Sairaanhoitokäyntien %-osuus kaikista kouluterveydenhuollon käynneistä Nivala Alavieska terv. hoit. lääkäri terv.hoit. Sievi lääkäri terv.hoit. Ylivieska lääkäri terv.hoit. lääkäri alakoulu 31 % 13 % 14.9% 0% 12.7% 0 13.7% 0 yläkoulu 77.3% 26 % 38.5% 9.5% 33 % 0 77 % 10 % 70 liite 18. PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION KUNTIEN AVOHOITOKÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT PPSHP:N LASTEN- JA NUORTENPSYKIATRIAN YKSIKÖISSÄ VUONNA 2009 Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Lastenpsykiatria 4 24 9 28 Nuorisopsykiatria 102 131 26 230 YHTEENSÄ 65 489 Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Lastenpsykiatria 39 145 0 11 Nuorisopsykiatria 72 43 96 88 YHTEENSÄ 195 299 Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitopäivät Lastenpsykiatriaan on laskettu mukaan koko lastenpsykiatrian vastuualueen poliklinikoiden ja osastojen tiedot. Nuorisopsykiatriaan on laskettu mukaan nuorisopsykiatrian yksiköiksi luokiteltujen poliklinikoiden ja osastojen tiedot. LASTEN- JA NUORTENPSYKIATRIAN HOITOPÄIVÄT KPKS:SSA VUONNA 2009 Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Lastenpsykiatria 0 138 0 0 Nuorisopsykiatria 0 0 59 0 YHTEENSÄ 138 59 71 liite 19. VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN PIIRISSÄ OLLEET LAPSET KESKIMÄÄRIN/KK VUONNA 2009 400 352 350 303 300 293 250 200 174 150 100 50 0 40 75 65 Alavieska Nivala lapsia päiväkodeissa 40 lapsia perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa 65 101 Sievi Ylivieska 303 75 352 174 101 293 liite 20. Sosiaalityö, asiakasperheet kunnittain 2007 - 2009 800 700 669 603 595 600 513 503 500 2007 414 2008 400 2009 300 256 216 207 200 100 88 64 63 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska liite 21. Sosiaalipäivystyksen yhteydenotot Kallion kunnissa 2008 ja 2009 60 49 50 40 31 30 2008 2009 24 20 17 16 8 10 6 2 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska liite 22. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat kunnittain v. 2009 Alle 25-vuotiaat Yli 25-vuotiaat Yhteensä Ylivieska 11 14 25 Nivala 7 20 27 74 Sievi 4 4 Alavieska Yhteensä 18 38 56 liite 23. ENNALTAEHKÄISEVÄN PERHETYÖN MALLI HUOLI - asiakkaalta itseltä lasten-/äitiysneuvolasta perheneuvolasta terapiakeskuksesta koulusta päiväkodista/ perhepäivähoidosta muulta taholta YHTEYDENOTTO PERHETYÖNOHJAAJAAN TILANTEEN ARVIOINTI/ PERHETYÖ - perhe - perhetyönohjaaja - perhetyöntekijä - mahdollinen perhetyön suunnitelma EI PERHETYÖTÄ - mahdollinen muu palvelu TILANTEEN ARVIOINTI/YHTEISTYÖTAHO JA PERHETYÖ - perhe - yhteistyötaho - perhetyönohjaaja - perhetyöntekijä - mahdollinen perhetyön suunnitelma EI TILANTEEN ARVIOINTIA PERHEEN KANSSA ENNALTAEHKÄISEVÄ PERHETYÖ - suunnitelma pohjana - max. 10 kertaa - mahdolliset lisäkäynnit LOPPUARVIOINTI - perhe/perhetyö - mahdollinen perheen verkosto - mahdollinen yhteistyötaho - mahdollinen aikuis-/lastensuojelun sosiaalityöntekijä - palaute perheestä/perheeltä - mahdollinen verkostopalaveri LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS 3 KK SEURANTA -sisältö sovitaan perheen kanssa UUSI ENNALTAEHKÄISEVÄN PERHETYÖN SOPIMUS/ PERHETYÖ - max. 10 kertaa LOPPUARVIOINTI/ PALAUTE PERHEELTÄ - kyselylomake: palautetaan nimettömänä 75 PERHETYÖ PÄÄTTYY P A L V E L U O H J A U S liite 24. LASTENSUOJELUN ASIAKASPROSESSI (Stakes 2007) Asia tulee vireille (oma yhteydenotto, lastensuojeluilmoitus, tieto muun etuuden tai palvelun yhteydessä) Selvitys lastensuojelun tarpeesta Yhteenveto todetaan lastensuojelun tarve ei lastensuojelun tarvetta Ehdotus jatkotoimenpiteistä Asiakassuunnitelma (asiakirjat säilytettävä) Asiakkuus päättyy Kiireellinen sijoitus Avohuollon tukitoimet (tehdään erillinen päätös) Huostaanotto ja sijaishuolto Jälkihuolto (myös yli puoli vuotta Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päättyy kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen) 76 liite 25. Yläkoulun toimintatapa (malli on vielä valmisteilla) 1. Oppilashuoltoryhmä Läsnä: rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori/erityisopettaja Ryhmä täydentyy asiakohtaisesti: luokanvalvoja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, muu tarvittava asiantuntija Oppilashuoltoryhmä voi toimia myös koulun kriisityöryhmänä. 2. Oppilashuoltotyö ja vastuut koulussa Tehtävät: 1) Yleiset tehtävät Oppilashuoltoryhmä valmistaa lukuvuoden alussa koulun oppilashuoltotyölle työsuunnitelman, jossa on huomioitava erityisesti: - rehtori tai apulaisrehtori johtaa ryhmää ja apulaisrehtori tai opinto-ohjaaja toimii oppilashuoltoryhmän muistion kirjoittajana - ryhmä sopii oppilashuoltoryhmän kokoontumisajat ja läsnäolijat - ryhmä tarkistaa ja päivittää oppilashuoltotyön ohjeistuksen - ryhmä tarkistaa ja päivittää koulun psyko- sosiaalisen turvasuunnitelman. Konsultaatio asiantuntijoilta. - oppilashuollosta vastaa koko koulun henkilökunta siten kuin se liittyy omaan työtehtävään - huolehtii alakoulusta siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämiseen liittyvien tietojen tarpeen mukaisista toimenpiteistä - huolehtii yläkoulusta jatko-opintoihin liittyvien siirtotietojen järjestelyistä; luvat siirtoon kysyttävä huoltajilta 2) Yksittäisen nuoren huolen asioiden tukitoimet: a. yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja ottaa yhteyttä suoraan nuoreen ja huoltajiin ja kertoo heille huolensa. -> jos ei muutosta -> b. luokanvalvoja seuraa ryhmänsä nuorten koulunkäyntiä ja pitää tarpeen mukaan yhteyttä huoltajiin. Jos luokanvalvojalle välittyy nuoresta huolta enemmän kuin yhden oppiaineen kohdalla (poissaolot, käytös, opiskelumotivaation puute tmv.), luokanvalvoja kirjaa ja erittelee esille tulleet huolen aiheet. Luokanvalvoja pyytää esille tulleisiin huoliin tukea ensin huoltajilta. Luokanvalvojan kirjaa ylös myös toimenpiteet, joilla on yritetty tukea nuorta koulunkäynnissä -> jos ei muutosta -> c. Luokanvalvoja kysyy huoltajilta kirjallisesti tai s-postilla lupaa ottaa tuekseen oppilashuoltoryhmän. Huoltajilta luvan saatuaan luokanvalvoja on yhteydessä, huolen aiheesta riippuen, oppilashuoltoryhmän jäseniin. He voivat yhdessä sopia jatkotoimista. Oppilashuoltoryhmän jäsen kirjaa ylös oppilashuoltotyöryhmän muistioon asioiden hoidon. -> jos ei muutosta -> d. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa sovitaan kuka ryhmän jäsenistä aloittaa yhteistyön nuoren, luokanvalvojan ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltoryhmä arvioi lisäavun tarpeen pyytämistä Kallion terveydenhuollosta tai lastensuojelusta. Oppilashuoltoryhmässä kirjataan huoltajien lupa, ketkä on sovittu hoitamaan nuoren asiaa. Kirjataan yksilöidysti mitä huolenasiaa hoidetaan. Myös toimenpiteet ja seuranta kirjataan oppilashuollon muistioon. e. Tiedottamisessa nuoren asiassa pidetään huolta siitä, että nuoren asiasta saavat tietoa vain ne henkilöt, joita nuoren opetuksen järjestäminen koskee. Mikäli asian todetaan koskevan kaikkia henkilöitä kouluyhteisössä, niin siitä tiedottamiseen rehtori pyytää luvan huoltajilta. Luvan saatuaan rehtori tiedottaa asiasta henkilökunnalle. Esim. vakavan sairauden yhteydessä, johon tilanteessa olevan aikuisen pitää pystyä reagoimaan heti. f. Jos koulun omat tukitoimet eivät auta -> Perheneuvolasta tai lastensuojelusta pyydetään lisäapua. Koulun opettajat saattavat tarvita lisätietoa lapsen oppimiskyvystä tai sen olennaisesta muuttumisesta. Silloin pyydetään perheneuvolan tai koulupsykologin tukea. Koulun oppilashuoltoryhmässä on voitu todeta iso huoli lapsen koulunkäynnin estymisestä lapsen tai perheen elämäntilanteesta johtuen. Silloin rehtorilla on velvollisuus pyytää lisätukea lastensuojelusta lastensuojeluilmoituksella. 77 Lastensuojeluilmoituksessa tulee eritellä huolen aiheet; mitkä tekijät estävät lapsen koulunkäyntiä tai lapsen turvallista kehitystä. Ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa ilmoituksen tekijän on oltava yhteydessä lapsen huoltajiin. Erittäin kiireellisissä ja ison huolen asioissa, esim. perheväkivalta, itsetuhoisuuden uhka, rehtori voi olla yhteydessä lastensuojeluun ilman huoltajilta saatua lupaa. Äkillisissä kriisitilanteissa rehtorin tulee pyytää avukseen oppilashuoltoryhmää. 78
© Copyright 2024