6 Torstai 26. heinäkuuta 2012 Uusia asukkeja Särkänniemeen Särkänniemen Lasten eläintarhassa Tampereella on syntynyt alpakkavasa ja kyyttövasikka. Molemmat poikaset ja emot voivat hyvin. Ruskea Sandra-vasa syntyi viime lauantaina ja ruskea-valkoinen vasikka Jalo-Iivari 9. heinäkuuta. Lääkintöneuvoksen mukaan raskaana olevaa naista kohdeltiin väärin Turku vaati helsinkiläisnaiselta maksusitoumusta neuvolakäyntiin Turun Sanomat JOHANNA NYKOPP Kesä tarkoittaa monelle työskentelyä tai lomailua ulkopaikkakunnalla. Kun raskaana oleva helsinkiläisnainen saapui Turkuun kesäksi töihin, hän kuvitteli voivansa mennä paikalliseen äitiysneuvolaan ilman maksusitoumusta – näin hänelle ainakin luvattiin Helsingissä. Turun Kirkkotien neuvolassa naiselta kuitenkin yllättäen vaadittiin hoitosuunnitelma tai sitoumus. Nainen väitti vastaan ja sai hoitoa, mutta häntä pyydettiin lähettämään maksusitoumus jälkikäteen. Nainen kertoi Turun Sanomille, että hoitaja oli jopa soittanut tilanteesta ylilääkärille, jonka mukaan maksusitoumus vaaditaan kaikilta muilta paitsi opiskelijoilta. Sosiaali ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Jukka Mattilan mukaan naista kohdeltiin väärin. Hän sanoo, että neuvolakäynti kuuluu valinnanmahdollisuuksien piiriin. – Jos raskauden aikana tarvitsee toisella paikkakunnalla tutkimuksia tai kontrollikäyntejä, niihin ei tarvitse kuin ilmoittautua. Kunnat hoitavat terveyskeskusmaksut keskenään, hän sanoo. Poikkeus olikin oikeasti sääntö Turun perusterveydenhuollon vt. tulosaluejohtaja ja ylilääkäri Harri Huhtanen ei aluksi Helsingissä ja Oulussa erilainen tulkinta Minne hoitoon? Lask u KOTIKUNTA KUNTA, KIIREELLINEN TAPAUS jossa asuu väliaikaisesti Hoitoon RASKAANA Ilmoitus Ilmoitus ja hoitoon PITKÄAIKAISSAIRAS Ilmoitus Ilmoitus ja hoitoon Maks u ■ Henkilö on oikeutettu kiireellisessä sairaanhoito- ■ Raskaana oleva voi käydä tarpeellisissa neuvola- tapauksessa saamaan hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Tähän lasketaan myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. tarkastuksissa kesäpaikkakunnallaan. ■ Henkilö voidaan ohjata tarvittaessa omaan kuntaan jatkohoitoon hänen terveydentilastaan ja vaaditusta jatkohoidosta riippuen. ■ Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää että sille, jonka hän valitsee. ■ Henkilö saa hoitoa kesäpaikkakunnaltaan myös pitkaäikaissairauteensa, mikäli hoito perustuu kotipaikkakunnalla laadittuun kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. ■ Hoitosuunnitelmaksi kelpaa esimerkiksi kopio viimeisellä hoitokäynnillä tehdyistä merkinnöistä, mikäli niistä ilmenee tarpeellisen hoidon sisältö ja toteuttamisajankohta. Hoitosuunnitelma voi olla myös erikseen laadittu yhteenveto sairauksista ja niiden vaatimista toimenpiteistä. TS/JV, lähde: Terveydenhoitolaki myönnä virhettä. – Kiireettömässä hoidossa yleinen suositus on, että potilas pyytää maksusitoumuksen kotipaikkakuntansa terveyskeskuksesta kolme viikkoa ennen käyntiä toisen paikkakunnan terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa potilaalla oli mukanaan vain Helsingin laskutusosoite. Hoito kuitenkin annettiin. Pahoittelen, jos potilaan Turusta ja Helsingistä saama informaa- tio on ollut ristiriitaista, ylilääkäri Huhtanen sanoo. Nainen kertoo, että hänellä ei ollut hoitosuunnitelmaa, koska kyseessä oli ensimmäinen käynti ja neuvolakortti piti tehdä Turussa. – Helsingistä sanottiin, ettei sen kuitenkaan pitäisi vaikuttaa mitenkään asiaan, nainen kertoo. Huhtasen mukaan naisen tiedot tullaan poikkeuksellises- ti toimittamaan hallinnon puolelle. Lasku lähetetään hallinnosta potilaan kotipaikkakunnalle. Naisen ei siis tarvitse toimittaa maksusitoumusta edes jälkikäteen. Naisen mielestä on outoa, että terveyskeskuksilla on omia mielipiteitä siitä, miten lakia pitää noudattaa ja että hänen kohdallaan tehdään toimittajan yhteydenoton jälkeen poikkeus. Oulun hallinnollisen apulaisylilääkäri Eila Erkkilä sanoo, että jos potilaalla on tila, kuten raskaus, tai sairaus, joka vaatii hoitoa myös toisella paikkakunnalla oleskelun aikana, ja potilaalla on hoitosuunnitelma, jossa hoidon tarve todetaan, hoito järjestetään hoitosuunnitelman mukaisesti ja laskutetaan kotikuntaan. Helsingin terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Kuopion avohoidon vastaanottopalveluiden ylilääkäri Kalevi Savolainen ovat samaa mieltä. Raskaana olevan pitäisi voida käydä tarpeellisissa neuvolatarkastuksissa kesäpaikkakunnallaan. – Hoitosuunnitelmana on raskauden alussa annettu neuvolakortti. Tarvittaessa voidaan kotipaikkakunnalta pyytää lisätietoja, Nissinen-Paatsamala sanoo. – Tarvittaessa potilaan luvalla tilataan kopiot kotipaikkakunnan neuvolan terveyskortin tiedoista, Savolainen lisää. Myöhemmin Turun perusterveydenhuollon ylilääkäri Harri Huhtanen kertoo ottaneensa tilanteesta tarkemmin selvää: – Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin, että heidän näkemyksensä mukaan raskauden seurannassa esimerkiksi neuvolakortti riittää hoitopassiksi. Asiasta on tulossa tarkemmat ohjeet sosiaali- ja terveysministeriön sivuille lähiaikoina, hän sanoo. Kuntien välinen laskutus tökkii Turun Sanomat Oulun terveydenhuollon erikoislääkäri ja hallinnollinen apulaisylilääkäri Eila Erkkilä kertoo, että maksusitoumuksia tarvitaan uuden lainsäädännön myötä paljon vähemmän kuin ennen. – Ongelmana ovat muutamat kunnat, jotka vaativat vanhaan tapaan sitoumuksia, vaikka esimerkiksi hoitosuunnitelmaehto täyttyisi, siis turhaan, hän sanoo. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön erityisasiantuntija Tero Tyni kertoo, että terveydenhuollon valintaoikeuspykälään on liittynyt monia epäselvyyksiä. – Tämä näyttäisi olevan vaikea pykälä soveltaa käytännön toimintaan, hän tulkitsee ongelmia. Esimerkiksi laskutus ei ole sujunut ongelmitta. – Kunnat eivät aina suostu maksamaan toisen paikkakunnan lähettämää terveyskeskusmaksua. Hoitoon menosta pitäisi ilmoittaa aina sekä kotikunnalle että sille paikkakunnalle, jonne menee hoitoon. Jos kunta ei ole saanut ilmoitusta kuntalaisensa hoitoon menosta, ei laskuja aina suostuta maksamaan, hän sanoo. Tynin mukaan kuntien on hyvin hankala ottaa selvää, onko hoitoon tullut henkilö todella ilmoittanut ajoissa kotikunnalleen hankkivansa hoitoa toiselta paikkakunnalta. Maksusitoumuksia ei lain vastaisesti kuitenkaan voi vaatia, vaikka laskutuksen kanssa olisikin ongelmia. Tynin mukaan Kuntaliitto saa yhä aiheeseen liittyviä kysymyksiä, vaikka laki tuli voimaan viime vuoden toukokuussa. – Kuntia on informoitu laista ja sen seurauksista. Tällaista valinnan vapauttahan ei ole aikaisemmin ollut. Aikaisemmin kunnissa on hoidettu vieraskuntalaisia asiakkaita vain kiireelliseen hoidon tarpeeseen liittyen tai sitten asiasta on tehty sopimus, esimerkiksi annettu maksusitoumus, erityisasiantuntija kertoo. 20 000 yksilöä matkusti farmarin takaluukussa Varsinais-Suomeen Ankeriaat pääsivät vihdoin kotiin TS/Lennart Holmberg Turun Sanomat, Salo SANNE-MARI LAAKSONEN Kokkilan lossirannalla oli uimareilla ihmettelemistä, kun L-S kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Chris Karppinen laski tuhansia mustia ankeriaanpoikasia veteen aivan rannan tuntumassa. – Mitäs käärmeitä tänne oikein tuodaan? Ovatko nämä nyt niitä ankeriaanpoikasia, jotka jäivät jumiin Kööpenhaminaan, yksi rantaleijonista kysyy. No niitäpä juuri. Ruotsin ja Tanskan väliä viime viikolla matkustaneet Englannin Severnjoesta pyydetyt ankeriaat saapuivat vihdoin keskiviikkona Suomeen. Kahdeksan viikkoa Helsingborgin karanteenissa viettäneet miltei 200 000 lieroa laskeutuivat iltapäivällä neljältä lentorahtina Helsinki–Vantaan lentokentälle. Karppinen toimi kuljettajana noin 20 000 yksilölle, jotka hän kyyditsi turvallisesti VarsinaisSuomeen farmari-mallisen henkilöauton takaluukussa. Lierot laskettiin Kokkilan rannasta Halikonlahteen ja Karunan Rantolasta Paimionselkään. – Yhteen laatikkoon mahtuu 3 000 ankeriasta. Ne ovat 10 sentin pituisia ja gramman painoisia. Ankeriaiden kuolleisuus on käytännössä nolla. Jokunen voi liiskaantua kuljetuslaatikon kannen väliin, tai vaikka tässä rannalla uimareiden jalkoihin. Mutta huomisaamuun mennessä ne ovat jo syvemmissä vesissä, Karppinen lupaa. Viihtyvät Suomen vesissä pitkään Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti, ja istutus kuuluu Suomessa ankeriaan kannanhoitosuunnitelmaan. Karppisen mukaan kalan pyytäminen Englannista on lajin edustajille muutenkin jalo teko. – Nämä pienet ovat siellä suurta herkkua, joten niiden tuominen tänne on myös luonnonsuojelua. Halikonlahdelta löytyy ennestään pieniä määriä ankeriasta, joten elinympäristö on poikasille suotuisa. – Tähän lahteen on aiemminkin istutettu ankeriasta. Se voi elää 70–80-vuotta. Joku, joka kalastaa, saa nauttia näistä siis vielä monen vuoden päästä. Itse asiassa täältä voi edelleen saada 1960-luvun loppupuolella syntyneitä yksilöitä, Karppinen kertoo. Keskiviikkona istutetut 1–3-vuotiaat ankeriaat pyörivät siis Halikonlahdella ja Paimionselällä vielä pitkään. – Itse asiassa ne voivat nousta jokiin ja ojiinkin, Karppinen sanoo. Pyydysikäisiä poikasista tulee vasta 6–7-vuotiaina. – Pitkäsiima on yleisin tapa pyytää ankeriasta. Suomen ennätyskala on 4,5 kiloinen ja melkein 1,5 metriä pitkä, Karppinen tietää. Kalatalouden Keskusliitto toi keskiviikkona maahan 177 000 ankeriaanpoikasta istutettaviksi eri puolille eteläistä Suomea. Muutaman kymmenen vuoden päästä vaelluskalat saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat kutuvaelluksensa Atlantin Sargassomerelle. L-S kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Chris Karppinen laski ankeriaanpoikaset Halikonlahteen aivan rannan tuntumassa. Mario Monti Suomeen ensi viikolla Helsinki (STT) Italian pääministeri Mario Monti on tulossa Suomeen ensi viikolla, uutisoi MTV3. MTV3 Uutisten saamien tietojen mukaan Monti tulisi Suomeen keskiviikkona tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä, pääministeri Jyrki Kataista ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa. Valtioneuvoston kanslian erityisavustaja Pasi Rajala vahvisti STT:lle, että valmistelut Montin vierailua varten on aloitettu. Tarkkaa päivää tai ohjelmaa ei ole lyöty lukkoon. Ohjeiden unohtamisesta tulipaloja Helsinki (STT) Sähkölaitteiden huolimaton käsittely on tänä kesänä johtanut useisiin tulipaloihin ja vaaratilanteisiin, kertoo Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Käyttöohjeisiin tutustuminen ja niiden noudattaminen ennaltaehkäisisi vuosittain useita tulipaloja, Tukes arvioi. Tulipaloja aiheuttavat esimerkiksi väärin asennetut laitteet. Jääkaappeja tai pakastimia ei Tukesin mukaan tulisi lainkaan asentaa paikkoihin, joissa lämpötila tai kosteus vaihtelee paljon. Vaaratilanteita aiheuttavat myös hiustenkuivaajien ja partakoneiden kaltaiset liikuteltavat sähkölaitteet, joiden virtajohtoa ei ole käytön jälkeen irrotettu pistorasiasta. Sähkölaitteista eniten vaaratilanteita ja rakennuspaloja aiheuttivat viime vuonna hellat ja liedet. Vahinkoja kirjattiin 1 020. Merirokot aika pestä veneistä Helsinki (STT) Veneilijöillä on edessään vuotuinen siivousurakka, sillä merirokon toukat ovat alkaneet kiinnittyä veneiden pohjiin. Merirokko eli näkki on pieni siimajalkainen vieraslajiäyriäinen. Heinäkuun loppu ja elokuun alku ovat otollisinta aikaa puhdistaa veneiden pohjat, ennen kuin toukat ehtivät varttua aikuisiksi merirokoiksi, opastaa Suomen ympäristökeskus. Toukat kannattaa poistaa painepesurilla tai harjaamalla. Kiinnittyneet toukat tuntuvat epätasaisuuksina veneen pinnoilla. Poistamattomat merirokot hidastavat veneitä ja lisäävät polttoaineen kulutusta. Miniplaneetta kylmensi uimavedet Helsinki (STT) Jaakonpäivän kylmä kivi molskautettiin keskiviikkona Helsingin Kolera-altaaseen. Tänä vuonna uimavedet hyytänyt kivi oli juhlallisuuksia isännöivän Suomen Epätieteellisen seuran mukaan ulkoavaruudesta. Viskaajat epäilivät pyöreän kiven olevan kääpiöplaneetta ja Pluton karannut kiertolainen. Seura on viskonut Jaakonpäivän kylmiä kiviä toistakymmentä kertaa.