Turku vaati helsinkiläisnaiselta maksusitoumusta

6
Torstai 26. heinäkuuta 2012
Uusia asukkeja Särkänniemeen
Särkänniemen Lasten eläintarhassa Tampereella on syntynyt
alpakkavasa ja kyyttövasikka. Molemmat poikaset ja emot
voivat hyvin. Ruskea Sandra-vasa syntyi viime lauantaina ja
ruskea-valkoinen vasikka Jalo-Iivari 9. heinäkuuta.
Lääkintöneuvoksen mukaan raskaana olevaa naista kohdeltiin väärin
Turku vaati helsinkiläisnaiselta
maksusitoumusta neuvolakäyntiin
Turun Sanomat
JOHANNA NYKOPP
Kesä tarkoittaa monelle työskentelyä tai lomailua ulkopaikkakunnalla. Kun raskaana oleva helsinkiläisnainen saapui
Turkuun kesäksi töihin, hän
kuvitteli voivansa mennä paikalliseen äitiysneuvolaan ilman
maksusitoumusta – näin hänelle ainakin luvattiin Helsingissä.
Turun Kirkkotien neuvolassa
naiselta kuitenkin yllättäen
vaadittiin hoitosuunnitelma tai
sitoumus.
Nainen väitti vastaan ja sai
hoitoa, mutta häntä pyydettiin
lähettämään maksusitoumus
jälkikäteen.
Nainen kertoi Turun Sanomille, että hoitaja oli jopa soittanut tilanteesta ylilääkärille,
jonka mukaan maksusitoumus
vaaditaan kaikilta muilta paitsi
opiskelijoilta.
Sosiaali ja terveysministeriön
lääkintöneuvoksen Jukka Mattilan mukaan naista kohdeltiin
väärin. Hän sanoo, että neuvolakäynti kuuluu valinnanmahdollisuuksien piiriin.
– Jos raskauden aikana tarvitsee toisella paikkakunnalla tutkimuksia tai kontrollikäyntejä,
niihin ei tarvitse kuin ilmoittautua. Kunnat hoitavat terveyskeskusmaksut keskenään, hän
sanoo.
Poikkeus olikin
oikeasti sääntö
Turun perusterveydenhuollon
vt. tulosaluejohtaja ja ylilääkäri
Harri Huhtanen ei aluksi
Helsingissä ja Oulussa
erilainen tulkinta
Minne hoitoon?
Lask
u
KOTIKUNTA
KUNTA,
KIIREELLINEN
TAPAUS
jossa asuu
väliaikaisesti
Hoitoon
RASKAANA
Ilmoitus
Ilmoitus ja hoitoon
PITKÄAIKAISSAIRAS
Ilmoitus
Ilmoitus ja hoitoon
Maks
u
■ Henkilö on oikeutettu kiireellisessä sairaanhoito-
■ Raskaana oleva voi käydä tarpeellisissa neuvola-
tapauksessa saamaan hoitoa asuinpaikasta riippumatta.
Tähän lasketaan myös kiireellinen suun terveydenhuolto,
mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen
tuki.
tarkastuksissa kesäpaikkakunnallaan.
■ Henkilö voidaan ohjata tarvittaessa omaan kuntaan
jatkohoitoon hänen terveydentilastaan ja vaaditusta
jatkohoidosta riippuen.
■ Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen
ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää
että sille, jonka hän valitsee.
■ Henkilö saa hoitoa kesäpaikkakunnaltaan myös
pitkaäikaissairauteensa, mikäli hoito perustuu kotipaikkakunnalla laadittuun kirjalliseen hoitosuunnitelmaan.
■ Hoitosuunnitelmaksi kelpaa esimerkiksi kopio
viimeisellä hoitokäynnillä tehdyistä merkinnöistä, mikäli
niistä ilmenee tarpeellisen hoidon sisältö ja toteuttamisajankohta. Hoitosuunnitelma voi olla myös erikseen
laadittu yhteenveto sairauksista ja niiden vaatimista
toimenpiteistä.
TS/JV, lähde: Terveydenhoitolaki
myönnä virhettä.
– Kiireettömässä hoidossa
yleinen suositus on, että potilas
pyytää maksusitoumuksen kotipaikkakuntansa terveyskeskuksesta kolme viikkoa ennen
käyntiä toisen paikkakunnan
terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa potilaalla oli mukanaan
vain Helsingin laskutusosoite.
Hoito kuitenkin annettiin. Pahoittelen, jos potilaan Turusta
ja Helsingistä saama informaa-
tio on ollut ristiriitaista, ylilääkäri Huhtanen sanoo.
Nainen kertoo, että hänellä
ei ollut hoitosuunnitelmaa,
koska kyseessä oli ensimmäinen käynti ja neuvolakortti piti
tehdä Turussa.
– Helsingistä sanottiin, ettei
sen kuitenkaan pitäisi vaikuttaa
mitenkään asiaan, nainen kertoo.
Huhtasen mukaan naisen
tiedot tullaan poikkeuksellises-
ti toimittamaan hallinnon puolelle. Lasku lähetetään hallinnosta potilaan kotipaikkakunnalle. Naisen ei siis tarvitse
toimittaa maksusitoumusta
edes jälkikäteen.
Naisen mielestä on outoa,
että terveyskeskuksilla on omia
mielipiteitä siitä, miten lakia
pitää noudattaa ja että hänen
kohdallaan tehdään toimittajan
yhteydenoton jälkeen poikkeus.
Oulun hallinnollisen apulaisylilääkäri Eila Erkkilä sanoo, että
jos potilaalla on tila, kuten raskaus, tai sairaus, joka vaatii
hoitoa myös toisella paikkakunnalla oleskelun aikana, ja
potilaalla on hoitosuunnitelma,
jossa hoidon tarve todetaan,
hoito järjestetään hoitosuunnitelman mukaisesti ja laskutetaan kotikuntaan.
Helsingin terveyskeskuksen
johtava ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Kuopion
avohoidon vastaanottopalveluiden ylilääkäri Kalevi Savolainen ovat samaa mieltä. Raskaana olevan pitäisi voida käydä tarpeellisissa neuvolatarkastuksissa kesäpaikkakunnallaan.
– Hoitosuunnitelmana on
raskauden alussa annettu neuvolakortti. Tarvittaessa voidaan
kotipaikkakunnalta pyytää lisätietoja, Nissinen-Paatsamala
sanoo.
– Tarvittaessa potilaan luvalla
tilataan kopiot kotipaikkakunnan neuvolan terveyskortin tiedoista, Savolainen lisää.
Myöhemmin Turun perusterveydenhuollon ylilääkäri Harri
Huhtanen kertoo ottaneensa
tilanteesta tarkemmin selvää:
– Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin, että heidän
näkemyksensä mukaan raskauden seurannassa esimerkiksi
neuvolakortti riittää hoitopassiksi. Asiasta on tulossa tarkemmat ohjeet sosiaali- ja terveysministeriön sivuille lähiaikoina, hän sanoo.
Kuntien välinen
laskutus tökkii
Turun Sanomat
Oulun terveydenhuollon
erikoislääkäri ja hallinnollinen apulaisylilääkäri Eila
Erkkilä kertoo, että maksusitoumuksia tarvitaan
uuden lainsäädännön myötä paljon vähemmän kuin
ennen.
– Ongelmana ovat muutamat kunnat, jotka vaativat vanhaan tapaan sitoumuksia, vaikka esimerkiksi
hoitosuunnitelmaehto täyttyisi, siis turhaan, hän sanoo.
Kuntaliiton sosiaali- ja
terveysyksikön erityisasiantuntija Tero Tyni kertoo,
että terveydenhuollon valintaoikeuspykälään on
liittynyt monia epäselvyyksiä.
– Tämä näyttäisi olevan
vaikea pykälä soveltaa käytännön toimintaan, hän
tulkitsee ongelmia.
Esimerkiksi laskutus ei
ole sujunut ongelmitta.
– Kunnat eivät aina suostu maksamaan toisen paikkakunnan lähettämää terveyskeskusmaksua. Hoitoon menosta pitäisi ilmoittaa aina sekä kotikunnalle
että sille paikkakunnalle,
jonne menee hoitoon. Jos
kunta ei ole saanut ilmoitusta kuntalaisensa hoitoon menosta, ei laskuja
aina suostuta maksamaan,
hän sanoo.
Tynin mukaan kuntien
on hyvin hankala ottaa selvää, onko hoitoon tullut
henkilö todella ilmoittanut
ajoissa kotikunnalleen
hankkivansa hoitoa toiselta paikkakunnalta.
Maksusitoumuksia ei
lain vastaisesti kuitenkaan
voi vaatia, vaikka laskutuksen kanssa olisikin ongelmia.
Tynin mukaan Kuntaliitto saa yhä aiheeseen liittyviä kysymyksiä, vaikka laki
tuli voimaan viime vuoden
toukokuussa.
– Kuntia on informoitu
laista ja sen seurauksista.
Tällaista valinnan vapauttahan ei ole aikaisemmin
ollut. Aikaisemmin kunnissa on hoidettu vieraskuntalaisia asiakkaita vain kiireelliseen hoidon tarpeeseen liittyen tai sitten asiasta on tehty sopimus, esimerkiksi annettu maksusitoumus, erityisasiantuntija
kertoo.
20 000 yksilöä matkusti farmarin takaluukussa Varsinais-Suomeen
Ankeriaat pääsivät vihdoin kotiin
TS/Lennart Holmberg
Turun Sanomat, Salo
SANNE-MARI LAAKSONEN
Kokkilan lossirannalla oli uimareilla ihmettelemistä, kun
L-S kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Chris Karppinen laski tuhansia mustia ankeriaanpoikasia veteen aivan
rannan tuntumassa.
– Mitäs käärmeitä tänne oikein tuodaan? Ovatko nämä
nyt niitä ankeriaanpoikasia,
jotka jäivät jumiin Kööpenhaminaan, yksi rantaleijonista
kysyy.
No niitäpä juuri.
Ruotsin ja Tanskan väliä viime viikolla matkustaneet Englannin Severnjoesta pyydetyt
ankeriaat saapuivat vihdoin
keskiviikkona Suomeen. Kahdeksan viikkoa Helsingborgin
karanteenissa viettäneet miltei
200 000 lieroa laskeutuivat iltapäivällä neljältä lentorahtina
Helsinki–Vantaan lentokentälle. Karppinen toimi kuljettajana
noin 20 000 yksilölle, jotka hän
kyyditsi turvallisesti VarsinaisSuomeen farmari-mallisen henkilöauton takaluukussa.
Lierot laskettiin Kokkilan
rannasta Halikonlahteen ja Karunan Rantolasta Paimionselkään.
– Yhteen laatikkoon mahtuu
3 000 ankeriasta. Ne ovat 10
sentin pituisia ja gramman painoisia. Ankeriaiden kuolleisuus
on käytännössä nolla. Jokunen
voi liiskaantua kuljetuslaatikon
kannen väliin, tai vaikka tässä
rannalla uimareiden jalkoihin.
Mutta huomisaamuun mennessä ne ovat jo syvemmissä vesissä, Karppinen lupaa.
Viihtyvät Suomen
vesissä pitkään
Euroopan ankeriaskannat ovat
vähentyneet rajusti, ja istutus
kuuluu Suomessa ankeriaan
kannanhoitosuunnitelmaan.
Karppisen mukaan kalan pyytäminen Englannista on lajin
edustajille muutenkin jalo teko.
– Nämä pienet ovat siellä
suurta herkkua, joten niiden
tuominen tänne on myös luonnonsuojelua.
Halikonlahdelta löytyy ennestään pieniä määriä ankeriasta, joten elinympäristö on
poikasille suotuisa.
– Tähän lahteen on aiemminkin istutettu ankeriasta. Se voi
elää 70–80-vuotta. Joku, joka
kalastaa, saa nauttia näistä siis
vielä monen vuoden päästä. Itse asiassa täältä voi edelleen
saada 1960-luvun loppupuolella syntyneitä yksilöitä, Karppinen kertoo.
Keskiviikkona
istutetut
1–3-vuotiaat ankeriaat pyörivät
siis Halikonlahdella ja Paimionselällä vielä pitkään.
– Itse asiassa ne voivat nousta jokiin ja ojiinkin, Karppinen
sanoo.
Pyydysikäisiä poikasista tulee vasta 6–7-vuotiaina.
– Pitkäsiima on yleisin tapa
pyytää ankeriasta. Suomen ennätyskala on 4,5 kiloinen ja
melkein 1,5 metriä pitkä, Karppinen tietää.
Kalatalouden Keskusliitto
toi keskiviikkona maahan
177 000 ankeriaanpoikasta istutettaviksi eri puolille eteläistä
Suomea. Muutaman kymmenen vuoden päästä vaelluskalat
saavuttavat sukukypsyyden ja
aloittavat kutuvaelluksensa Atlantin Sargassomerelle.
L-S kalatalouskeskuksen
toiminnanjohtaja Chris
Karppinen laski ankeriaanpoikaset Halikonlahteen
aivan rannan tuntumassa.
Mario Monti
Suomeen
ensi viikolla
Helsinki (STT)
Italian pääministeri Mario
Monti on tulossa Suomeen ensi viikolla, uutisoi
MTV3. MTV3 Uutisten
saamien tietojen mukaan
Monti tulisi Suomeen keskiviikkona tapaamaan
presidentti Sauli Niinistöä, pääministeri Jyrki
Kataista ja eduskunnan
puhemies Eero Heinäluomaa.
Valtioneuvoston kanslian erityisavustaja Pasi
Rajala vahvisti STT:lle, että valmistelut Montin vierailua varten on aloitettu.
Tarkkaa päivää tai ohjelmaa ei ole lyöty lukkoon.
Ohjeiden
unohtamisesta
tulipaloja
Helsinki (STT)
Sähkölaitteiden huolimaton käsittely on tänä kesänä johtanut useisiin tulipaloihin ja vaaratilanteisiin, kertoo Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes.
Käyttöohjeisiin tutustuminen ja niiden noudattaminen ennaltaehkäisisi vuosittain useita tulipaloja,
Tukes arvioi.
Tulipaloja aiheuttavat
esimerkiksi väärin asennetut laitteet. Jääkaappeja
tai pakastimia ei Tukesin
mukaan tulisi lainkaan
asentaa paikkoihin, joissa
lämpötila tai kosteus vaihtelee paljon. Vaaratilanteita aiheuttavat myös hiustenkuivaajien ja partakoneiden kaltaiset liikuteltavat sähkölaitteet, joiden
virtajohtoa ei ole käytön
jälkeen irrotettu pistorasiasta.
Sähkölaitteista eniten
vaaratilanteita ja rakennuspaloja aiheuttivat viime vuonna hellat ja liedet.
Vahinkoja kirjattiin 1 020.
Merirokot
aika pestä
veneistä
Helsinki (STT)
Veneilijöillä on edessään
vuotuinen siivousurakka,
sillä merirokon toukat
ovat alkaneet kiinnittyä
veneiden pohjiin. Merirokko eli näkki on pieni
siimajalkainen vieraslajiäyriäinen.
Heinäkuun loppu ja
elokuun alku ovat otollisinta aikaa puhdistaa veneiden pohjat, ennen kuin
toukat ehtivät varttua aikuisiksi merirokoiksi,
opastaa Suomen ympäristökeskus. Toukat kannattaa poistaa painepesurilla
tai harjaamalla. Kiinnittyneet toukat tuntuvat epätasaisuuksina veneen pinnoilla.
Poistamattomat merirokot hidastavat veneitä ja
lisäävät polttoaineen kulutusta.
Miniplaneetta
kylmensi
uimavedet
Helsinki (STT)
Jaakonpäivän kylmä kivi
molskautettiin keskiviikkona Helsingin Kolera-altaaseen. Tänä vuonna uimavedet hyytänyt kivi oli
juhlallisuuksia isännöivän
Suomen Epätieteellisen
seuran mukaan ulkoavaruudesta. Viskaajat epäilivät pyöreän kiven olevan
kääpiöplaneetta ja Pluton
karannut kiertolainen.
Seura on viskonut Jaakonpäivän kylmiä kiviä
toistakymmentä kertaa.