TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI n50

SIVU 1/6
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Insinööritoimisto Realtest
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila
n50-luku 1,2 1/h
Insinööritoimisto Realtest
Sidetie 11 D
00730 Helsinki
Puh. 0400 728733
[email protected]
SIVU 2/6
Insinööritoimisto Realtest
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
1.KOHTEEN YLEISTIEDOT
1.1 Rakennuksen tunniste- ja laajuustiedot
Talo Suomalainen
Osoite:
Mittaripolku 8
01230 Mallila
Valmistumisvuosi: 2012
Rakennuksen tilavuus: 401 m3
Bruttoala: 102 brm2
Kerrosala: 102 brm2
Huoneistoala: 90 m2
Ilmatilavuus: 268 m3
1.2 Tutkimuksen tilaaja
Kalle Suomalainen
Kelokuja 5
01230 Mallila
1.3 Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudisrakennuksen ilmanvuotoluku ja mahdolliset
vuotokohdat. Rakennuslupaa haettaessa kohteen ilmavuotoluvun suunnitteluarvona on
käytetty arvoa 2,0 1/h. Mittausta edellyttävän ilmanvuotoluvun raja-arvo on vuoden 2010
rakentamismääräyksissä 4,0 1/h.
1.4 Tutkimuksen tekijä
Insinööritoimisto Realtest
Matti Pirkola
Insinööri
Erillisen energiatodistuksen antaja (FISE)
Sertifioitu lämpökuvaaja VTT-C-4965-25-10
Sidetie 11 D
00730 Helsinki
[email protected]
SIVU 3/6
Insinööritoimisto Realtest
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
2. LÄHTÖARVOT
2.1 Ulkoilman ja sisäilman olosuhteet 9.10.2012
Ulko- ja sisäilman lämpötilat sekä ilmanpaine on mainittu mittausraporteissa ”Building
Leakage Test”. Painekokeet suoritettiin kohteessa 9.10.2012 klo 08.30-09.30.
Tuulen voimakkuutta tarkkailtiin ennen ja jälkeen mittauksen sekä mittausten välillä, koska
Ilmatieteen laitos ennusti mittauspäivälle myrskyä ja tuulen voimakkuus oli nousussa jo
aamulla. Kohteessa tehtyjen mittausten mukaan tuulen voimakkuus oli keskimäärin n. 3
m/s. Puuskissa tuulen nopeus oli enimmillään n 5 m/s.
Säätila Helsinki-Vantaan lentoasemalla 9.10.2012 klo 12:00 sekä edeltävän 48 tunnin
aikana:
Lämpötila:
Tuuliolosuhteet:
Ilmanpaine:
Lähde: Ilmatieteen laitos
SIVU 4/6
Insinööritoimisto Realtest
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus
Tiiviysmittaus kattoi rakennuksen ulkovaipan rajaamat lämpimät tilat (ks. pohjakuva sivulla
8).
Periaatteet ilmavuotoluvun mittauksen toteuttamiseksi pientaloissa on esitetty RT-kortissa
80-10974 (Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmanpitävyyden
laadunvarmistusohje). Kortin ohjeet täydentävät standardissa SFS-EN 13829 annettuja
ohjeita rakennuksen ilmavuotoluvun mittauksesta. Mittaus suoritettiin edellä mainittujen
ohjeiden mukaisesti.
2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt
Painekokeessa käytettiin Minneapolis Blower Door –laitteistoa. Kokoonpanossa käytetty
digitaalinen painemittauslaite on mallia DG–700.
Laitteisto on kalibroitu tehtaalla ja RT 80-10974 mukainen laitteiston seuraava
kalibrointiajankohta on tammikuussa 2013.
Lämpötilojen mittauksessa käytettiin Fluke 971- lämpömittaria ja huoneiston painesuhteita
havainnoitiin lisäksi Fluke 922- mikromanometrillä. Vuotokohtien etsinnässä käytettiin Flir
B200 - lämpökameraa sekä Airflow TA410 – ilman virtausnopeuden mittaria.
Pinta-alojen sekä tilavuuksien mittauksessa käytettiin Disto A5 - laseretäisyysmittaria.
Valokuvat: Painekoe (ylipaine) meneillään kohteessa
Painekokeessa määritetään ilman tilavuusvirta, joka täytyy puhaltaa rakennukseen
(ylipainekoe) tai sieltä pois (alipainekoe), jotta rakennuksen ulkovaipan yli saadaan haluttu
paine-ero. Ilman tilavuusvirrat määritetään portaittain eri paine-eroilla vähintään 50 Pa
paine-eroon asti.
Ilmavuotoluku mitataan standardissa esitetyllä menetelmällä siten, että rakennukseen
tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja
poistoilmakanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti teippaamalla tai
muulla luotettavalla tavalla. Myös ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni mittauksen aikana.
SIVU 5/6
Insinööritoimisto Realtest
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
Kohteessa painekoelaitteisto asennettiin rakennuksen ulko-oveen. Ilmanvaihtokanavat
tiivistettiin tiivistyspalloilla ilmanvaihtokoneelta käsin. Liesituulettimen hormi tiivistettiin
tiivistyspalloilla. Lattiakaivoihin ja muihin vesilukkoihin lisättiin vettä.
Ikkunoiden tiiviys tarkistettiin ja väliovet jätettiin auki mittauksen ajaksi.
Kohteessa suoritettiin mittaukset sekä ali- että ylipaineessa.
Kuvassa (vasen) rakennuksen ilmanvaihtokone: Kone avattiin ja kanavat tiivistettiin tiivistyspalloin mittauksen ajaksi. Kuvassa (oikea)
lattiakaivo. Lattiakaivoihin lisättiin vettä ilmavuotojen estämiseksi.
2.4 Rakennuksen pinta-alojen ja tilavuuksien mittaus ja laskenta
RT-10974:n mukaisesti rakennuksen ilmatilavuuden laskenta poikkeaa standardissa SFSEN 13829/14/ esitetyistä ohjeista siltä osin, että ilmatilavuuteen otetaan mukaan myös alle
160 cm korkeiden tilojen sekä väliseinien ilmatilavuus. Alle 160 cm korkeiden tilojen
mukaanotto kuvaa paremmin tutkittavan rakennuksen todellista ilmatilavuutta. Väliseinien
mukaanotto puolestaan helpottaa ilmatilavuuden laskentaa merkittävästi, mutta aiheutuva
virhe lopputuloksessa on yleensä vähäinen.
Ilmatilavuus laskettiin laseretäisyysmittarilla tehtyjen mittausten ja piirustusten avulla.
3. TULOKSET
3.1 Mittaustulokset
Mittaustulokset on tarkemmin eritelty liitteenä olevissa raporteissa (Building Leakage
Test). RT 80-10974:n mukaisesti mitattaessa sekä alipaine- että ylipainetilanteessa ja
ilmavuotolukujen erotuksen ollessa enintään 0,5 1/h, käytetään rakennuksen
ilmavuotolukuna mittauksien keskiarvoa. Muussa tapauksessa valitaan suurempi
mittaustulos.
Ilmavuotoluvuksi saatiin ylipainetilanteessa 1,21 1/h ja alipainetilanteessa 1,19 1/h.
Lukujen keskiarvo on 1,20 ja ilmavuotoluku n50 siten 1,2 1/h. Vastaavat vuotoilmavirrat
olivat 280 m3/h sekä 2259 m3/h.
SIVU 6/6
Insinööritoimisto Realtest
TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
Raportointipäivämäärä 27.9.2012
3.2 Tulos ja sen arviointi
Rakennuksen ilmanvuotoluku eli n50-luku 1,0 1/h on pienempi kuin energiaselvityksessä
käytetty ilmavuotoluvun suunnitteluarvo. Ilmavuotoluku ≤ 1,00 1/h on pientalossa
erinomainen. Suomalaisten rakennusten ilmavuotoluku on tyypillisesti 1,5 – 5 1/h.
Ilmanpitävyys vaikuttaa sekä lämmityksen energiantarpeeseen että rakenteiden
kosteustekniseen toimivuuteen. Kun ilmavuotoluku on pieni, ei rakennuksen sijainnilla ja
tuuliolosuhteilla rakennuksen ympäristössä ole suurta vaikutusta rakennuksen
lämmityksen energiantarpeeseen.
Vedottomuus ja lämpimät sisäpinnat ovat energiatehokkaan talon perusominaisuuksia.
Rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys perustuu kunnolliseen ja ehyeen ilmansulkuun.
Tuulensuojalla puolestaan estetään kylmien ilmavirtausten pääsy eristyskerrokseen.
Rakenteita tutkittiin mittauksen yhteydessä 50 Pa alipaineessa pääasiassa
lämpökameralla. Alla olevissa kuvissa havaintoja tutkitusta rakennuksesta:
Tutkimukseen liittyvä lämpökuva-aineisto (lämpökuva/valokuva selityksineen)
3.3 Pohjapiirustus
Helsingissä 09.10.2012
Allekirjoitus
Insinööritoimisto Realtest
Matti Pirkola