1. No category

Suomen Seksologisen Seuran kevätseminaari ”Seksi”
Kino Andorra
29.4.2011
Suhteellisen yleinen ja parisuhdetta haavoittava ilmiö, jolla
on yhteyksiä myös laajempaan perhekontekstiin sekä
emotionaaliseen systeemiin
 Tarkoitetaan salattua, sopimuksen vastaista seksuaalista
suhdetta, joka ihmisellä on kolmanteen henkilöön
samanaikaisesti vakituisen parisuhteen kanssa

 ”Seksuaalinen kanssakäyminen muun kuin aviopuolison kanssa”;
Emily Brown (1991)
 ”Avioliiton ulkopuolinen suhde, jolla on vaikutusta läheisyyden tasoon,
emotionaaliseen etäisyyteen ja tasapainoon avioliiton dynamiikassa”;
David J. Moultrup (1990)

Sukupuolielämään liittyvistä käsityksistä, kokemuksista ja
odotuksista muodostuva yksilön käsikirjoitus
sukupuolielämää varten määrittelee kumppanusten roolin
seksuaalisuhteessa
 Näitä rooleja pyritään soveltamaan omaan parisuhteeseen ja
kumppanilta odotetaan roolin mukaista käyttäytymistä



Seksuaalinen vallankumous
Sosiobiologinen näkökulma
Yhteiskunnallinen muutos ja vallitsevan seksuaalimoraalin
höllentyminen
• Yksilöllisyyden korostaminen: yksilö saa päättää omasta
seksuaalisuudestaan
• Oman identiteetin etsintä

Länsimainen rakkauskäsitys
• Uskollisuus rakastetulle (sitoutuminen yhteen kumppaniin)
• Uskollisuus romanttiselle rakkauskäsitykselle (romanttisen rakkauden
kohde, joka voi vaihtua)

Avioliittoinstituution ja avioliittoa koskevan lainsäädännön
muuttuminen
 Yhteisö ei kontrolloi käyttäytymistä kuin ennen vs. yksilön vaikeus
ohjata omaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan

Muuttuva arkielämän rakenne
 Työelämän asettamat paineet, erilliset urat, lisääntynyt matkustelu
 Vähäinen yhteinen vapaa-aika
 Perhekeskeisyyden vähentyminen









Puolisoiden erilaisuus
Puuttuva keskusteluyhteys
Yhteisen ajan vähyys
Sukupuolielämän ongelmat
Katkeruus tai kostonhalu
Ahdistava tilanne parisuhteessa
Henkinen tai fyysinen väkivalta
Muut erilaiset kriisit
Muutoksen tarve (kumppani, siviilisääty)
 Lähde: Buchert, M. (2003) Pettäjän tie. Pro Gradu.


Uskottomuus on aina emotionaalisen ongelman
emotionaalinen ratkaisuyritys
 Vaikka väitetään, että ”se vain tapahtui”, ulkopuolinen ei
ole koskaan sattuma
Kolmioiminen kuvataan kahdenvälisen suhteen
laajentamista ottamalla suhteeseen mukaan kolmas
osapuoli kahdenvälisen ristiriidan peittämiseksi.
 Systeemin ollessa jännitteinen osapuolten eriytymättömyyden
vuoksi, on tavallista, että suhteeseen vedetään kolmas osapuoli, joka
hajaannuttaa ahdistusta, välttää konflikteja ja tasapainottaa siten
suhdetta.

Kyllästyminen, rauhattomuuden tunteet ja
muutoksenhalu (itse, puoliso, parisuhde) liittyvät
myös uskottomuudelle otollisen ilmapiirin
syntymiseen
 Tyytymättömyys omaan elämään heijastuu
parisuhteeseen
 Tutkimusten mukaan nuorilla naisilla on usein
epärealistiset odotukset parisuhteesta


Henkilökohtaisen hyödyn, taloudellisen edun tavoittelu ja
uralla eteneminen seksuaalisuhteen kautta
Motiivina voi olla joskus kosto tai puolison
mustasukkaisuuden herättäminen


Yritys irtautua, eriytyä onnettomasta
parisuhteesta
Kyvyttömyys selviytyä eteen tulleista
haasteista tai kriiseistä (puolison krooninen
sairaus tai vanhemmuus)

Bi- tai homoseksuaalisen tai muun
seksuaalisen mieltymyksen tarpeen tai
toiveen täyttäminen, joka ei ole mahdollista
primaarisuhteessa

Kaikki ulkopuoliset suhteet pitävät sisällään
fantasian unelman toteutumisesta
 Kolmanteen osapuoleen sijoitetaan erilaisia primaariparisuhteessa
toteutumattomia asioita, ominaisuuksia, odotuksia

Kulttuuri luo kontekstin, mutta merkityksiä opitaan
jo lapsuuden perheessä
 Uskottomuus yleisempää jos vanhemmilla ilmennyt
uskottomuutta
 Opitut tai opetetut uskomukset, ongelmanratkaisumallit

Kulttuuri luo kontekstin, mutta merkityksiä opitaan
jo lapsuuden perheessä
 Uskottomuus yleisempää jos vanhemmilla ilmennyt
uskottomuutta
 Opitut tai opetetut uskomukset, ongelmanratkaisumallit
 Ratkaisemattomat lojaliteettiristiriidat suhteessa omiin
vanhempiin tai idealisoituun vanhempaan ovat nk.
näkymättömiä voimia taustalla
 Välttelyn, viettelyn, salaisuuksien ja pettämisen mallit
lapsuudenperheissä luovat perustan suhteeseen
ajautumiselle ongelmien yllättäessä
 Uskottomuus ei sinänsä toimi mallina, vaan välttely

Rinnakkaissuhteiden tarkoitus vaihtelee suuresti ja
tämä on otettava huomioon neuvonnassa ja
terapiassa



Uskottomuudella on lopulta vain vähän
tekemistä seksin kanssa
Uskottomuus liittyy pelon, pettymyksen,
surun, vihan ja tyhjyyden tunteisiin
Se liittyy myös toiveeseen rakkaudesta ja
hyväksytyksi tulemisesta

Sukupuolten välillä on havaittu eroja
motiiveissa suhteen aloittamiselle

MIEHET
 Motiivi enemmän seksuaalinen
 Seksi on tie läheisyyteen
 Tyytymättömyys parisuhteeseen kohdistuu seksin puutteeseen ja
naisten tunne-elämään
 Suhteet alkavat seksillä ja mahdollisesti johtavat tunnetason
sitoutumiseen suhteen edetessä
 Uskottomuus sidoksissa miehen arvomaailmaan, asenteisiin ja
uskomuksiin kuin parisuhteen tyytymättömyyteen
 Uskovat pettämisen vaikuttavan vain vähän parisuhteeseen

NAISET
 Motiivi enemmän emotionaalinen, sitoutumiseen ja osallistumiseen






liittyvä
Näkevät läheisyyden johtavan seksiin
Perustelevat suhdettaan miehensä tunteettomuudella ja omalla
läheisyydentarpeellaan
Tyytymättömyys parisuhteen tunne-elämään
Kärsivät pettämisestä nopeammin
Haluttomampia paljastamaan suhdetta, koska pelkäävät enemmän
seurauksia
Valitsevat useammin eron suhteen paljastamisen sijaan


Alkuvaihe, jossa puolisot kamppailevat sitoutumiseen ja
läheisyyteen liittyvien kysymysten kanssa
Lapsen syntymä
 Vanhemmuus ja siihen liittyvät roolit, vaatimukset ja tehtävät
nousevat tärkeämmälle sijalle, jolloin toinen vanhemmista voi tuntea
itsensä ulkopuoliseksi



Oman vanhemman kuolema
Lapsen muuttaessa kotoa
Kun rinnakkaissuhdetta solmivalle selkiytyy se, ettei puoliso
tule sopimaan idealisoituun kuvaan
 Puoliso ei kykene vastaamaan toisen kaikkiin odotuksiin
 Esim. puolison vakava sairastuminen
 Ulkopuolinen suhde voi tuntua emotionaalisen tuen lähteeltä

SUHTEEN MAHDOLLISTAVAN ILMAPIIRIN
KEHITTYMINEN
 Vaihtelee ajallisesti eri suhteissa
 Tyytymättömyys, loukkaantuneisuus ja keskustelut
eroavaisuuksista lisääntyvät
 Erimielisyydet jäävät ratkaisematta
 Puolisot alkavat kokea parisuhteensa jumiutuneen
toimimattomiin ja toistuviin kuvioihin
 Parit eivät enää puhu toisilleen rehellisesti siitä, mitä
heidän välillään tapahtuu, aletaan tehdä päätöksiä erillään
▪ Päätökset perustuvat tällöin väärintulkintoihin ja
oletuksiin
▪ Jos päätös salataan ja se sotii puolisoiden välistä
sitoutumista vastaan, ulkopuoliseen suhteeseen johtava
tilanne on luotu
 Järkisyyt eivät enää estä rinnakkaissuhteeseen siirtymistä

USKOTTOMUUS
 Tyytymättömämpi osapuoli aloittaa suhteen
 Uskottomuussuhteessa eletään valtavassa hurmiossa,
joka suojaa syyllisyydeltä, puolison tuskalta ja jopa
sukupuolitaudeilta
 Uskoton joutuu jakamaan sisäisen emotionaalisen
elämänsä
 Uskoton salaa suhteen ja petetty saattaa kieltäytyä
näkemästä merkkejä siitä
 Mikäli ulkopuolista suhdetta käytetään
täyttämään parisuhteen kuilua, se voi
mahdollistaa parisuhteen jatkumisen entisellään
tai simuloida muutokseen
 Pyrkimykset suhteen salailuun saattavat heiketä
syyllisyyden, ambivalenssin ja paranoian
tunteiden lisääntyessä parisuhteessa

PALJASTUMINEN
 Uskoton jää tai jättäytyy kiinni – myös ystävä tai
ulkopuolinen voi paljastaa asian
 Käännekohta puolisoiden käsityksessä omasta
itsestään ja parisuhteestaan
 Parisuhde, avioliitto ei ole enää koskaan samanlainen kuin
ennen
 Tässä vaiheessa hakeudutaan terapiaan tai
eroseminaareihin (+kirjallisuus, artikkelit, kirjoittaminen
selviytymiskeinoina)

PARISUHDEKRIISI
 Ongelmana nähdään uskottomuus
 Kriittistä parisuhteen ja yksilöiden kannalta on,
lähdetäänkö tutkimaan suhteen takana olevia syitä vai
haudataanko ne?
 Parisuhteen lopettaminen vastareaktiona pettämiseen ei
tuo lopullista ratkaisua yksilö- ja parisuhteen väliseen
vuorovaikutusongelmaan
 Uusia suhteita voi seurata niin kauan, kunnes tyytymätön
osapuoli tulee lopulta kuulluksi





Konfliktien välttely
Läheisyyden välttely
Seksiaddiktio
Tunteiden ja järjen erillisyys
Exit suhde

Ilmenee suhteellisen varhain parisuhteessa
puolisoilla, jotka eivät ole oppineet ratkaisemaan
konfliktejaan
 Yrittävät saada suhteen toimimaan olemalla
miellyttäviä, uhrautuvaisia ja joissakin asioissa
perfektionisteja
 Taustalla voi olla esim. toisen menettämisen pelko
Heille tyytymättömyyden tunteiden ilmaisu on
vaikeaa
 Suuttumuksen, ahdistuksen ja paineiden
kasvaessa ajaudutaan ulkopuolisiin suhteisiin,
koska ei kyetä puhumaan asioista avoimesti ja
rehellisesti oman puolison kanssa
 Ulkopuolinen suhde ei ole yleensä vakava
 Tässä uskottomuuden muodossa uskoton osapuoli
ilmaisee paljon syyllisyyttä

Läheisyys on keskeinen teema
Parisuhde on voinut kestää useita vuosia ja puolisot tuntevat
toisensa hyvin ja pitävät toisistaan
 Puoliso(t) pelkää(vät) kuitenkin todellisen läheisyyden
syntymistä ja emotionaalista haavoittuvuuttaan


 Pelko arvottomuuden kokemuksen paljastumisesta
 Tätä vastaan suojaudutaan ”hieman sotkemalla asioita”
 Luodaan pelkoja ja huolia
 Syytellään puolisoa ja kehitellään riitoja kun tilanne
”uhkaa” johtaa aitoon läheisyyteen
 Sovintoseksi saattaa kuulua rituaalinomaisesti osana
konflikteihin
 Vihankierre saattaa silti kasvaa ja tämä oikeuttaa ja
selittää ulkopuoliset suhteet



Romanttinen, illusorinen (jopa elokuvista opittu käsitys)
läheisyyskäsitys ehkäisee todellisen läheisyyden syntymistä
ja samalla peittää taitavasti uskottoman läheisyyteen
liittyvät ongelmat
Nykyään tämä uskottomuuden muoto on melko yleinen
myös 20-30 –vuotiailla
Mikäli haavoittuvuuteen ja riippuvuuteen liittyviä todellisia
ongelmia/kipukohtia ei käsitellä, uskottomuudesta voi tulla
elämäntapa


Terapiassa haastavimmasta päästä työstettävä
uskottomuuden muoto, sillä asiakkaiden hoitomotivaatio ja
sitoutuminen hoitoprosessiin usein heikkenee
levottomuusvaiheen kasvaessa
Jotkut addiktit eivät koe/miellä toimintaansa
uskottomuudeksi
 Taustalla voi olla narsistista dynamiikkaa, jolloin yksilön
maailmankuva on itsekeskeinen – ei olla suhteessa toiseen
 Ei ole uskoton kun ei ole toisia, muut ovat objekteja

Rakastumisvaiheessa addiktiivinen käyttäytyminen voi jäädä
taka-alalle

Addiktiosta kärsivä yrittää tyydyttää
tarvitsevuuttaan/ lievittää ahdistustaan
nettipornon, itsetyydytyksen, vaihtuvien
seksipartnereiden avulla, toistuvilla valloituksilla tai
maksullisilla palveluilla
 Huom! Kaikkien kohdalla, jotka käyttävät
nettipornoa, itsetyydyttävät, vaihtavat
seksipartnereita ym. ei ole kyse seksiaddiktiosta!
Seksipartnerin persoonalla ei ole aina niin väliä,
kunhan on ”joku vaan”, joka tuo helpotusta hetkeksi
 Partnereita voi olla kymmeniä, jopa satoja
 Pidempiaikaisempi ’kicksien’ saamisen puute
herättää levottomuutta
 Esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä parisuhteen missä
vaiheessa tahansa
 Seksiaddiktio on yleisempää miehillä kuin naisilla


Osa puolisoista sietää kumppanin ”taipumusta”
 Esim. Addiktin ja läheisriippuvaisen muodostama parisuhde
 Läheisriippuvuuden taustalla voi olla häpeää, riittämättömyyttä ja
haluttomuutta, joka voi olla vihan ilmaisua kumppania kohtaan
 Häpeävä osapuoli imee myös ulkopuoliset häpeät itseen, kun taas
addikti ei välttämättä tunne toiminnastaan häpeää

Ongelman kieltäminen voi olla voimakasta
 Esim. Kulissielämä ei aiheuta kaikille
omantunnontuskia

Tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa
 Joku perustunne (suru, aggressio) on piilossa, joka
kanavoituu seksuaaliseksi tunteeksi/teoksi
 Esim. käsittelemätön aggressio ja ahdistus
parisuhteen riidasta puretaan maksullisten
seksipalveluiden avulla
Usein minäkuva vääristynyt – kipupisteet ja toimintamallit
juontavat juurensa lapsuusajan ihmissuhteista,
kasvuolosuhteista vs. aikuisiän rakkaudettomuus
 Minuus ei ole selkeä, omat rajat eivät ole kunnossa, muut
ovat objekteja

 ”Minä olen objekti” – ei kokemusta kokonaisesta itseydestä kun ei ole
tullut kohdatuksi kokonaisena itsenä
 Taustalla sisäistetty kokemus oman persoonan
viallisuudesta, kelpaamattomuudesta,
hyväksymättömyydestä
▪ Riittävän positiivisen peilauspinnan puute

Addikti ei välttämättä halua luopua parisuhteestaan status,
imago- ja mukavuussyistä
 Parisuhde voi suoda kummallekin osapuolelle etuisuuksia
 Molemmat osapuolet voivat hyötyä dynamiikasta
▪ Esim. Häpeämätön voi projisoida häpeää toiseen, joka ottaa
häpeän itseen

Osa petetyistä ottaa eron, osa jatkaa vaikeuksista
huolimatta
 Petetty voi ottaa ”uhrin” roolin, johon terapeutti voi mennä mukaan

Usein kyseessä yritys kokea emotionaalinen minä, joka on
kielletty tai tukahdutettu/tukahtunut parisuhteessa
 Emotionaalinen puoli on voinut tukahtua jo lapsuudessa
 Esim. salaisuuksien ilmapiirissä eläminen
 Lapsen kohtelu voi olla teknistä ja siitä on puuttunut lämpö

Jaettu minä: rationaalinen puoli on ylikehittynyt,
emotionaalinen puoli alikehittynyt




Puoliso ei ole kunnolla emotionaalisesti sitoutunut
puolisoonsa
Splittiä voi ilmetä myös suhteen tasolla siten että toinen on
”tunneihminen” ja toinen järki-ihminen
Parisuhteessa ollaan statuksen tai turvallisuuden vuoksi –
”lasten takia”
Pyrkimyksenä on luoda sellainen perhe ”kuin perheen pitää
olla” – asiat halutaan/pitää tehdä ”oikein”


Uskoton osapuoli kokee liittonsa tyhjäksi, tylsäksi
Näennäistä, osittaista emotionaalista yhteyttä haetaan
muualta
 Eroottisen halun kautta saatavaa, ei kiintymys-suhteen kautta
saatavaa

Miehisyyden/naiseuden splittaus
 Esim. vaimo nähdään vain äitinä, ”kodinhoitajana”
 Esim. mies nähdään vain isänä, ”sohvaperunana”

Ulkopuolisesta suhteesta haetaan piristystä, romantiikkaa,
ihastumista ja tunnetta sekä vahvistusta siitä, että on
haluttava ja rakastettava


Puolisoiden kommunikaatio rajoittuu käytännön asioihin
Vaikka parisuhde on ”kuollut”, ei uskoton kykene lähtemään
suhteestaan ja elää kaksoiselämää
 Ei nähdä sitä, että itse luodaan sitä
 Parisuhde splitataan

Uskoton pohtii pystyykö ikinä päättämään parisuhdettaan –
pelko perheen menettämisestä suuri
Uskoton haluaa välttää vastuun parisuhteen lopettamisesta
ja toivoo, että uskottomuus provosoi puolisoa ottamaan
eron
 Ulkopuolinen suhde vahvistaa parisuhteen
epätyydyttävyyttä ja oikeuttaa etenemään kohti eroa


Ulkopuolinen suhde paljastetaan tarkoituksella
 Mikäli petetty osapuoli reagoi raivoisasti, pysyy uskoton rauhallisena
taustalla, mikä saattaa ärsyttää toista vielä enemmän
 Etäisyys kasvaa entisestään kun taistellaan kumpi on hyvä ja kumpi
paha


Kolmas osapuoli auttaa varkaana tilanteessa, syy ei ole
silloin täysin itsen
Usein uskottoman rinnakkaissuhde ei kestä kauaa eron
jälkeen – tavoite on saavutettu
Brown, E.S. (1991) Patterns of Infidelity and Their Treatment. Brunner/Mazel Inc.,
New York
 Buchert, M; Kiianmaa, K; Uljas T. (2007) Revitty sydän. Voiko uskottomuudesta
toipua?. Minerva, Helsinki, Jyväskylä
 Kontula (2008) Halu&Intohimo.
 Hyttinen, L. (2000) Uskottomuus parisuhteessa. Perheterapia lehti 1/2000, (s. 512)
 Moultrup, D.J. (1990) Husbands, Wives and Lovers. The Emotional System of
Extramarital Affair. The Guildford Press, New York
 Pittman, F. (1989) Private Lies. Infidelity and the Betrayal of Intimacy. New York,
London
 Soisalo, R. (2009) Uskottomuus ja sen käsittely terapiassa. Perheterapia lehti 3/09
