1. No category

HIETASAARI
1
F
H
I
2
G
J
Hietasaaresta voi poimia useita hyviä tutustumiskohteita, kuten Johteenhovin männikön tai Loistokarin lintulavan ja Rantakurvin lintutornin . Alueella voi tutustua myös hoidettuihin niittyihin ja huviloiden pihapiireihin maanomistajan luvalla. Myös käynti Johteenhovin pihassa luonnonmuistomerkillä vaatii luvan.
Alueella on ulkoilureittejä ja polkuja sekä nuotiopaikka .
Niityn lajistoon voi tutustua mm. Keulapuomintien F ja Pukseritien G varrella Salasalmessa H ja Lintutornin reitin varrella I voi tutustua luhdan lajistoon ja rantametsiin
Johteenhovin männikössä J
voi tutustua tuoreen kankaan lajistoon ja mäntymetsään
Loistokarin lintutornille 1 pääsee Eedenin eteläpuolelta pyörätietä pitkin. Rantakurvin lintutorni 2 sijaitsee Johteenkujan päässä. Myös rannat, puistometsät ja avoimet puutarhat ovat hyviä lintupaikkoja.
Pukseritiellä F on aukkoisia niittyjä ja pensaikkoa. Puusto koostuu koivusta ja haavasta sekä niityllä lisäksi kuusesta ja tuomesta. Pensaista esiintyy herukkaa ja vadelmaa. Niityllä tavataan niittyleinikkiä, metsätähteä, hiirenvirnaa, kissankelloa, koiranputkea, paimenmataraa ja niittynurmikkaa. Pyörätien varressa kasvaa mesiangervoa, valkoapilaa, pujoa, poimulehteä, puna‐ailakkia ja nokkosta. Samantapainen paikka löytyy myös Keulapuomintieltä G .
Salasalmen pohjukassa H , jonne pääsee pyörätietä pitkin Pukseritien ja Pakettikujan risteyksestä, on luhdan lajistoa, johon kuuluu vehka, kurjenjalka, terttualpi, myrkkykeiso ja metsäalvejuuri. Haavikossa kasvaa puolukkaa, kieloa, metsätähteä, metsäalvejuurta , metsäimarretta, metsämaitikkaa, kultapiiskua, peltokortetta ja kevätpiippoa. Vastaavaa ympäristöä on myös Rantakurvin lintutornin pohjoispuolella I , missä kasvaa kurjenjalkaa, terttualpea ja vehkaa. Isokurjenmiekkaa kasvaa runsaana kasvustona lähes pyörätien varressa. Kansankentäntien kohdalla varttuneessa männikössä J on tuoretta mustikka‐
puolukkakangasta. Pensaista tavataan katajaa, pihlajaa ja koivua. Kenttäkerroksen lajeista esiintyy metsälauhaa, kevätpiippoa, oravanmarjaa, metsätähteä, vanamoa ja kosteammissa paikoissa isotalvikkia ja metsäalvejuurta. Sammalista tavataan seinä‐ ja kerrossammalta. Vanhat puut ja niiden eliöstö
Johteenhovin pihassa on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Johteenhovin männyksi kutsuttu puu on vanha, kaksihaarainen mänty, jonka toinen puoli murtui syyskesän 2001 myrskyssä. Vastaavia vanhoja ja komeita puita ei monta ole Oulussa :
Kauppahallin nurkalla on iso berliininpoppeli, Isonkadun ja Peltokadun risteyksessä kasvaa hopeapaju ja Vaaranpuistossa laakeripoppelit. Puista ja luonnonmuistomerkeistä lisää: http://www.ouka.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/luonnons.htm
Vanhat, lahot puut tarjoavat hyvän elinympäristön monille hyönteisille ja kääville. Oulun suistoalueelta on löydetty 81 kääpälajia, joista Hietasaaren itäosissa kasvaa 57 lajia. Vaarantuneita tai harvinaisia lajeja ovat mm. pikkukennokääpä, pähkinäkääpä, herukankääpä, poimukääpä, rusokantokääpä ja haavanarinakääpä. Käävistä lisää: http://www.upm‐kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/Metsiemme_kaapia.pdf
Oulun sieniseura myy Oulun suistoalueen käävät ‐opasta: http://cc.oulu.fi/~annuruot/sieniseura/myytavat.html
Hietasaaren eläimistö
Hietasaaressa tapaa runsaan ja mielenkiintoisen eläinlajiston. Pelkästään lintuja on kolme kertaa enemmän kuin muilla Oulun alueilla. Vesilinnuista rantaniittyjen lajeja ovat punajalkaviklo, sinisorsa, tukkasotka, silkkiuikku, merihanhi ja telkkä. Länsirannan Iietteiköllä käy matalan veden aikana ruokailemassa mm. tylli, lapinsirri ja jopa rantakurvi. Räyskiä kertyy keväin syksyin niin länsirannalle kuin Rommakonselälle.
Pensaikon ja metsän Iinnusto on Hietasaaressa runsainta koko suistoalueella. Huvila‐asutuksen piirissä esiintyvät yleisesti keltasirkku, peippo ja pajulintu. Pihojen, puistojen ja lehtojen lajeista tavataan lehtokerttua ja punavarpusta sekä rastaista mm. räkätti‐ ja punakylki‐
rastaita. Myös fasaani ja uuttukyyhky pesivät alueella. Etelästä alueelle on levinnyt lehdon lintuja kuten nokkavarpunen, mustarastas, kultarinta, mustapääkerttu, pensaskerttu, lehtokurppa ja sarvipöllö. Pikkutikka on riippuvainen kolopuista ja lahoavista lehtipuista, joita on runsaasti juuri rantametsiköissä. Pikkusaaret ovat elinehto monelle piileskelevää elämää viettävälle linnulle ja pikkunisäkkäälle. Myös lokkeja ja tiiroja pesii saarilla. Mustasalmen rannat ovat kuuluja lepakkoalueita. Muista nisäkkäistä tavataan rusakkoa, metsäjänistä, oravaa ja siiliä.
1.Johteenhovin mänty 2.Varis 3. Päivänkakkara 4.Isokurjenmiekka
Oulun seudun ympäristötoimi 2010