Sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle

Sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle
Tämä on sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle tietopaketti, jossa on käytännön neuvoja, jotka
nopeuttavat toiminnan aloittamista Helsingissä. Tietoa on esimerkiksi siitä, millaisia vaatimuksia on
yrittäjälle, henkilöstölle ja toimitiloille. (Tiedot on koottu pääosin 2010-2011 ja ne on tarkoitus
ajantasaistaa vuoden 2013 aikana.)
Jos haluat antaa palautetta näistä
sosiaali- ja terveysalan yrityksen
perustajalle tarkoitetuista ohjeista,
voit lähettää sen osoitteeseen:
[email protected]
Tiedot on ryhmitelty aiheittain:
Perustamiseen liittyvät asiat
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyys
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt
Palvelutuottajaksi Helsingin kaupungille
Esimerkkiyritysten tarinoita
Yleisinformaatio
Yleisinformaatio lainsäädännöstä
Ennen toiminnan aloittamista on hyvä ottaa yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin.
SOTE-tietopaketti
Sivu 1
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjän polku
SOTE-tietopaketti
Sivu 2
Perustamiseen liittyvät asiat
YritysHelsinki
YritysHelsinki palvelee myös sosiaali- ja terveysalan yritystä perustavia. Ensin kannattaa osallistua
Miten perustan yrityksen? -infotilaisuuteen ja varata sitten aika henkilökohtaiseen yritysneuvontaan.
Lisätietoja saa numerosta 09-310 36360 tai sähköpostiosoitteesta [email protected].
Yritys-Suomi -verkkopalvelu
Verkkopalvelu kertoo, millaista tietoa ja apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen
ja kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) koordinoi Yritys-Suomea. Verkkotoimitus ja ulkopuoliset
toimittajat päivittävät jatkuvasti sisältöjä, myös ruotsiksi ja englanniksi.
www.yrityssuomi.fi
Tietoa Suomen työelämän säännöistä
Ulkomaalainen töissä Suomessa (myös Suomeen työhön -oppaasta eri kieliversioita).
Yrittäjäksi Suomeen –opas
Verotus
Verotukseen liittyvistä asioista löytyy tietoa Verohallinnon sivuilta.
www.vero.fi
In To Finland
In To Finland on Kelan ja Verohallinnon yhteinen palvelupiste töihin Suomeen tuleville henkilöille. Sivusto palvelee
myös ulkomaalaisia yrittäjiä, opiskelijoita sekä ulkomailta työvoimaa palkkaavia ja välittäviä yrityksiä.
In to Finland
SOTE-tietopaketti
Sivu 3
Palveleva Helsinki -hanke
Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, toimijoille ja
alan kehityksestä kiinnostuneille. Hanke tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja
tehostaa palveluitaan.
Hankkeen tavoitteena on ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia, sekä luoda monistettava keskustelumalli
ja yhteinen kieli kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Samalla etsitään toimivia tapoja sosiaalija terveysalan yritysten verkostoitumiseen.
www.palvelevahelsinki.fi
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on koonnut tietoa yrittäjille ja muille palveluntuottajille. Sivuilta löytyy tietoa
tarjouskilpailuista, yksityisestä päivähoitotoiminnasta, lasten sijaishuollosta sekä palveluseteleistä:
www.hel.fi/hki/sosv/fi/tuottajat
Tuki yksityisen päivähoidon käynnistämiselle
Päivähoidon käynnistämistuen myöntämisperusteet (pdf, 20,6 kt)
HUOM! Helsingin sosiaali- ja terveystoimi uudistetaan v. 2013 alusta. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistetään
yhdeksi virastoksi ja suomenkielistä lasten päivähoitoa varten on perustettu oma virasto varhaiskasvatusvirasto.
Kuntaliitto
Kuntaliiton sivuilla on tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä lähinnä kunnan näkökulmasta:
www.kunnat.net
Lainsäädäntö
Monet lait säätelevät sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Katso myös kohta Yleisinformaatio: Lainsäädäntö.
SOTE-tietopaketti
Sivu 4
Hoivayrittäjyyden tukena
Hoivapalvelut - valtakunnalliseen verkkopalveluun on koottu kattava hakemisto yksityisistä hoivapalveluista.
Hakemisto toimii ajankohtaisena yhteistyövälineenä palveluntuottajille, asiakkaille, kunnille ja muille
yhteistyötahoille.
Hoito- ja hoivayrittäjyyden tukena – julkiset yrityspalvelut –esite (pdf, 845 kt)
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyys
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä koskee:
henkilöä, joka tämän lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö)
tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö)
henkilöä, jolla tämän lain nojalla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä
terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö).
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista:
suomeksi ja ruotsiksi
englanniksi
Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ohje ammattioikeuksista ja terveydenhuollon suojatuista
ammattinimistä:
suomeksi
englanniksi
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii
myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena.
Kansainvälisten tutkintojen tunnustaminen
suomeksi
englanniksi
SOTE-tietopaketti
Sivu 5
Työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla on tietoa Suomen työelämän säännöistä ja työntekoon tarvittavista luvista ja
suomalaisesta työkulttuurista:
Suomeen työhön -opas
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuilla:
Yksityisyyden suoja työelämässä ja lasten kanssa työskentely
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
Sosiaalipalvelut:
Sosiaalipalveluja ovat kunnan valvomat palvelut, kuten lasten päivähoito, kotipalvelu, tehostettu palveluasuminen.
Ympärivuorokautinen palvelu on luvanvaraista (Aluehallintovirasto AVI) ja muut palvelut edellyttävät ilmoitusta.
Lisätietoja:
Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta
Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa (pdf, 644 kt)
AVIn ohjeita sosiaalipalvelujen lupa- ja ilmoitusmenettelystä
Yksityisen sosiaalipalvelujen ilmoitus- ja lupamenettely Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (pdf, 47,2 kt)
Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetettavat
vaatimukset (pdf, 114 kt)
Yksityisen päivähoidon valvonnan toteutuminen Helsingissä (pdf, 7,62 kt)
Terveydenhuoltopalvelut
Terveydenhuoltopalveluja ovat esimerkiksi kotisairaanhoito, terapiapalvelut ja kuntoutus.
SOTE-tietopaketti
Sivu 6
Lisätietoja Valviran sivuilta:
Yksityisen terveydenhuollon luvat
Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelma (pdf, 64,3 kt)
Valveri-rekisteri
Sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tarjoajan on joko haettava lupaa palvelujen antamiseen tai ilmoitettava
toiminnastaan aluehallintovirastolle. Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät Valveri-nimistä rekisteriä yksityisen
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista. Rekisteri on uusittu, ja
Valveri-rekisteri korvaa nyt aikaisemman Ysteri-rekisterin.
Terhikki-rekisteri
Valvira ylläpitää Terhikki-rekisteriä, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä valvontatehtävien
hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.
Katso myös Yleisinformaatio: liike- ja ammattitoiminnan luvat
Lupamaksut
Lupamaksut suoritetaan joko Aluehallintoviranomaiselle ja/tai Valviralle riippuen toiminnan luonteesta ja
laajuudesta.
Asetus 151/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista
Asetus 152/2012 aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kunnallista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se myöntää yksityisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien luvat.
SOTE-tietopaketti
Sivu 7
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Lomakkeet
- peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
Yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluille asetetut vaatimukset
Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetettavat
vaatimukset (pdf, 114 kt)
Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan valvonta
Turvallinen lääkehoito
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Laatusuosituksia
Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää ja ohjata kuntien toimintoja ja palveluita niin, että ne toimisivat samoin
perustein kaikkialla maassa. Suositukset tukeutuvat lainsäädäntöön mutta eivät ole sitovia.
Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt
Toimitiloja omistavat Helsingissä pääasiassa yksityiset tahot, jotka kiinteistövälittäjien ohella myyvät ja välittävät
tiloja.
Kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa tiloja yrityksille ja yksityishenkilöille. Tarjolla on monen kokoisia ja tasoisia eri
puolilla kaupunkia sijaitsevia liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä kaupungin yksiköiltä vapautuneita erikoistiloja,
kuten päiväkoteja.
Toimitiloja tilakeskuksesta
Kaupungin tilakeskuksen sähköiset palvelut auttavat yrityksiä toimitilojen etsimisessä. Asiantuntevat
vuokraneuvottelijat kartoittavat yrityksen tarpeisiin sopivat tilat ja ottavat yhteyden asiakkaaseen mikäli sopiva
kohde löytyy. Vuokraneuvottelijat myös esittelevät kohteita ja ovat yhteyshenkilöinä vuokrauksen kaikissa
vaiheissa.
Tilantarveilmoitus
Vuokratarjouslomake
Palvelut löytyvät http://asiointi.hel.fi -sivuilta, kohdasta Toimitilat
Toimitila- ja muutostyöasioissa saatetaan tarvita eri virastojen asiantuntemusta ja palveluja:
SOTE-tietopaketti
Sivu 8
Tietoa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Tontit, toimitilat, kiinteistöasiat, kartat
Kiinteistövirasto
Tilakeskus
Rakennusluvat ja käyttötarkoituksen muutokset, rakennustyön valvonta, luvat, ohjeet
Rakennusvalvontavirasto
Paloturvallisuus ja pelastussuunnitelma, tietoja sammutus- ja pelastustehtävistä sekä väestönsuojelusta
Pelastuslaitos
Ympäristönsuojelu, elintarvike-, terveys-, kulutustavara- ja kemikaalivalvonta, eläinsuojelu
Ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen toimialakohtaisia ohjeita
Sosiaalipalvelut
Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetetaan
monenlaisia vaatimuksia.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa
keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia,
tukia ja takauksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) on Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin
laitoksen yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö. Sotera tutkii ja kehittää sosiaali- ja terveysalan rakentamista,
työympäristön toimivuutta, alaan liittyvää teknologiaa ja tietoliikennetekniikkaa, tietotekniikkaa ja
apuvälineteknologiaa.
www.ymparisto.fi on valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö,
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aluehallintovirastot (AVI) ja 13
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualuetta (ELY) eli entistä alueellista ympäristökeskusta
sekä Metsähallituksen luontopalvelut.
Katso myös Yleisinformaatio: Toimitilat, laitteet ja apuvälineet
SOTE-tietopaketti
Sivu 9
Palveluntuottajaksi Helsingin kaupungille
Yleistä:
Hankintalaki – laki julkisista hankinnoista
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa hankintalain
mukaisesti.
Kuntaliiton opas kuntapalveluita tuottavalle yrittäjälle (pdf, 1,18 Mt)
Sitran palvelusetelihanke
Sosiaalipalvelut:
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palvelustrategia
Sosiaaliviraston tarjouskilpailut
Tietoa palveluseteliasiakkaille ja -tuottajille
Palveluseteli-esite sähköisenä (pdf, 177 kt)
Yksityisen päivähoitotoiminnan käynnistämistuki
Terveydenhuoltopalvelut:
Terveyskeskuksen hankintastrategia 2008 (pdf, 875 kt)
Terveyskeskuksen tarjouspyynnöt julkaistaan pääsääntöisesti kaupungin hankintakeskuksen sivuilla:
Hankintakeskuksen avoimet tarjouspyynnöt
Terveyskeskuksen tarjouspyynnöt
Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilu
Katso myös Yleisinformaatio: Palveluseteleistä
SOTE-tietopaketti
Sivu 10
Tietoa hankinnoista ja palveluista:
HILMA (http://www.hankintailmoitukset.fi/) on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen
ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta
reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista.
Palvelukartta (http://www.hel.fi/palvelukartta/) on avoin tiedotuskanava Helsingin kaupungin toimipisteistä ja
palveluista. Palvelukartta opastaa kuntalaisia löytämään aina ajantasaisimman tiedon kaupungin tarjoamista
palveluista ja niiden sijainneista. Kartalta löydät esim. kunnalliset ja yksityiset päiväkodit.
Helsingin kaupungilla on ohjeet harmaan talouden torjumiseksi.
Esimerkkiyritysten tarinoita
Seuraavassa on kuusi kuvitteellista yritystarinaa. Niiden avulla kerrotaan tärkeimmistä asioista, joita eri toimialoilla
on otettava huomioon.
Päiväkoti Nauravat Nappulat Oy
Perustettava kotisairaanhoitoyritys
Auttava Pirjo Oy
Hoivakoti Maire Oy
Valentina Mononen, psykoterapeutti, VM terapiapalvelut Oy
Tuomas Summa, perustettava fysikaalinen hoitolaitos Hippokrates
Päiväkoti
Esimerkki päiväkodista:
Päiväkoti Nauravat Nappulat Oy
Päiväkoti Nauravat Nappulat on kasvamassa pienestä 25 lapsen päiväkodista moniryhmäiseksi 70 lapsen
kasvupaikaksi. Asiakkaat voivat hakea yksityisen hoidon tukea ja Helsinki-lisää Kelalta. Tavoitteena on kaupungin
vanhan päiväkotikiinteistön vuokraaminen Pitäjänmäessä.
SOTE-tietopaketti
Sivu 11
”Nauravien Nappuloiden toimintaperiaatteena on antaa lapsille turvallinen, kodinomainen ja virikkeellinen
hoitopaikka, sekä antaa iloisia ja lasta kehittäviä kokemuksia liikunnan ja musiikin avulla”,
kertoo päiväkodin johtaja Kristiina Leppä.
Hän on toiminut yli 15 vuotta lastentarhanopettajana ja -johtajana kaupungin päiväkodeissa. Hän on ollut myös
aikuiskasvattaja ja konsultoiva erityisohjaaja. Hänellä on erityislastentarhanopettajan tutkinto.
Nappuloiden kasvuun liittyy useita kysymyksiä, joihin on haettava ratkaisua:
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset
lastentarhanopettajat (leikki-ikäiset ja eskarit), sosionomit (ei-eskarit),
sairaanhoitajat ja lähihoitajat (vauvat) sekä harjoittelijat ja lähihoitajat (avustavat työt)
ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksesta
rikostaustan selvittäminen
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
ilmoitus liitteineen kunnan päivähoidosta vastaavalle toimielimelle, kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilön
ilmoittaminen, välittömästi suoritettava tarkastus
ilmoitus tietosuojavaltuutetulle tarvittaessa
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
toimitilojen määräystenmukaisuus, rakennusvalvonta-, pelastus- ja terveydenhoitoviranomaisen lausunto
toimintavälineet, vakuutukset
toiminnan edellyttämä henkilöstö; kunnan henkilöstöä vastaava kelpoisuus, henkilöstömäärä
kunnalle tuotettavan palvelun kriteerejä lisäksi esim.: lapsimäärä/m 2, käyttö- ja täyttöaste, tilojen ja pihan
kunto ja lapsilähtöisyys, ruokahuolto, hygienia, turvallisuus, palvelun sisällön kriteerit, esikoulu, jne.
omavalvontasuunnitelma
Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt
kaupungin vuokrakiinteistöt (kiinteistöviraston tilakeskus)
muutostyöt, rakennusluvat
Palveluntuottajaksi kaupungille
kerhotoiminnan palvelusetelituottaja
SOTE-tietopaketti
Sivu 12
Kotisairaanhoitoyritys
Esimerkki kotisairaanhoitoyrityksestä:
Perustettava kotisairaanhoitoyritys
Johanna Ström on toiminut sairaanhoitajana keskussairaaloissa, työterveydenhoidossa ja keikkatöissä ulkomailla.
Hän on päättänyt perustaa kotisairaanhoitoyrityksen, jossa hän toimii aluksi ainoana työntekijänä apunaan
tuuraajina muutamia palkkatyössä olevia tuttuja sairaanhoitajia. Hän on saanut kyselyjä henkilöiltä, joita on hoitanut
sairaalassa. Hän on hankkinut työvälineitä ja henkilöauton toimintaa varten.
”Kotisairaanhoitoyritykseni, työnimeltään 'Herttarouva', pyrkii toimimaan potilaan parhaaksi ja hänen läheistensä
turvaksi.”
Yritys keskittää toimintansa pääkaupunkiseudulle. Tarkoituksena on palvella esimerkiksi sairaalasta kotiutettavia
leikkauspotilaita heidän toipumisensa aikana sekä toimia pitkäaikaissairaiden hoitajana kodeissa.
Ström aikoo muutamien tuttaviensa yritysten kanssa järjestää lisäksi ympärivuorokautista hoitoa yksityispotilaille.
Palvelua on tarkoitus tarjota muun muassa myös kaupungille. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa
muun muassa kuntoutuspalveluilla.
”Herttarouvan” perustamiseen liittyviä kysymyksiä:
Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat
liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset
sairaanhoitajan ja mahdollisen fysioterapeutin ammattioikeuksien selvittäminen Valvirasta
mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
lupahakemus aluehallintovirastolle tai Valviralle sekä vastaavan johtajan hyväksyminen (maksullisia)
ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen)
luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua
ensimmäisenä kalenterivuotena
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
lääkehoitosuunnitelma
potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto
hygieniakäytännöt
SOTE-tietopaketti
Sivu 13
toimintavälineet, vakuutukset
palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat
Palveluntuottajaksi kaupungille
kotisairaanhoidon ostopalvelun tuottajaksi kilpailutuksen kautta
Kotipalvelut
Esimerkki kotipalvelujen yrityksestä:
Auttava Pirjo Oy
Pirjo Lehtisen kotipalvelu Auttava Pirjo on 20 vuotta toiminut kotihoitoalan yritys, joka tarjoaa ammattitaitoista
palvelua ja tukea, kun oma tai läheisen toimintakyky on heikentynyt sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Yrittäjä Pirjo
Lehtinen on valmistunut merkantiksi vuonna 1985. Kotipalvelualan työkokemusta on kertynyt jo yli 30 vuotta eriikäisten sekä toimintakyvyltään erilaisten ihmisten parissa.
"Auttavan Pirjon tavoitteena on auttaa asiakasta asumaan kotona mahdollisimman pitkään sekä turvata
kokonaisvaltaisella tuella selviytymistä. Palvelu on tarjolla myös hoitolaitoksessa asuville asiakkaille", kertoo Pirjo
Lehtinen.
Palveluihin kuuluvat siivous, pienet korjaustyöt, pihatyöt, asiointiapu, matkustusapu ja tarkistussoittopalvelu.
Valtaosa asiakkaista on yksityisiä ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen kotitalousvähennyksen.
Kotipalvelu-yrityksen perustamisessa pitää huomioida:
Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat
liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat
Toiminnan ilmoitukset
ilmoituksen tekeminen asiakkaiden sijaintikuntiin
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
toimintavälineet, vakuutukset
palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat
omavalvontasuunnitelma
SOTE-tietopaketti
Sivu 14
Palveluntuottajaksi kaupungille
palvelusetelituottaja, siivous
Hoivakoti
Esimerkki hoivakodin perustamisesta:
Hoivakoti Maire Oy
Sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja Maire Kohtakangas on toiminut 15 vuotta sairaanhoitajana keskussairaaloissa
erikoisalanaan geriatria sekä kunnallisen vanhainkodin johtajana Tuusulassa. Hän perusti hoivakoti Mairen 4 vuotta
sitten, jolloin Maire avasi ensimmäisen 12 asiakkaan yksikön Konalaan. Nyt sillä on 6 yksikköä 3 paikassa.
Hoivakoti Maire tarjoaa hoito- ja hoivapalveluja ympäri vuorokauden turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.
Hoitokoti on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitseville asukkaille. Toiminta tehostetun
palveluasumisen ryhmäkodeissa perustuu yksilölliseen ja kuntouttavaan otteeseen.
”Asiakas saa henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman. Ammattitaitoiset hoitajat turvaavat arjen sujumista
ympäri vuorokauden."
Hoivakodin perustamiseen liittyy monia huomionarvoisia kysymyksiä:
Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat
liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset
sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammattioikeuksien (ja taustan) selvittäminen Valvirasta
mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
lupahakemus aluehallintovirastolle tai Valviralle, jos useampi toimipaikka, sekä vastaavan johtajan
hyväksyminen (maksullisia)
ilmoituksen rekisteröinti yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen)
luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua
ensimmäisenä kalenterivuotena
SOTE-tietopaketti
Sivu 15
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
lääkehoitosuunnitelma
turvallisuussuunnitelma
toimitilat; määräystenmukaisuus, rakennusvalvonta-, pelastus- ja terveydenhoitoviranomaisen lausunto
potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto
hygieniakäytännöt
toimintavälineet, vakuutukset
palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat
omavalvontasuunnitelma
vastuu- ja oikeusturvavakuutus, tapaturmavakuutus, potilasvakuutus
Palveluntuottajaksi kaupungille
asumispalvelujen ostopalvelun tuottaja (kilpailutus)
palvelusetelituottaja
Terapiapalvelut
Esimerkki terapiapalvelujen yrityksestä:
Valentina Mononen, psykoterapeutti, VM terapiapalvelut Oy
Valentina Mononen on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Leningradin yliopistossa vuonna 1980 ja
psykoterapian opinnot vuonna 1985. Hän on toiminut terapeuttina Hatsinan sairaalassa vuosina 1985 - 1992.
Valentina muutti sen jälkeen Suomeen ja työskenteli erilaisissa hoitoalan tehtävissä vuoteen 2011, jolloin hän
päätti perustaa oman vastaanoton. Se tarjoaa terapiapalveluja erityisesti maahanmuuttajille. Valentina puhuu
suomea, venäjää ja englantia.
”Maahanmuuttajiin erikoistuneita psykoterapeutteja on vain muutamia. Olen ajatellut erikoistua kahteen ryhmään:
venäläisiin ja kidutuksen uhreihin”, Valentina Mononen kertoo.
Valentina tuntee hyvin Suomen venäläisten yhteisön. Kidutuksen uhrien terapiaan hän tutustui tavatessaan
Tshetshenian sodassa olleita asiakkaita.
Valentinan tavoitteena on verkostoitua maahanmuuttajien parissa työskentelevien viranomaisten kanssa.
Yrityksen perustamisvaiheen keskeisiä kysymyksiä olivat:
Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat
liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat
SOTE-tietopaketti
Sivu 16
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset
psykoterapeutin ammattioikeuksien varmistaminen Valvirasta
mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa
Kela-korvattavuus
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
lupahakemus aluehallintovirastolle (maksullinen)
ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen)
luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua
ensimmäisenä kalenterivuotena
Toiminnalle asetettavat vaatimukset
potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto
toimintavälineet
vastuu- ja oikeusturvavakuutus, tapaturmavakuutus, potilasvakuutus
palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat
Palveluntuottajaksi kaupungille
psykoterapian ostopalvelun tuottaja (kilpailutus)
palvelusetelituottaja
Fysikaalinen hoitolaitos
Esimerkki fysikaalisen hoitolaitoksen perustamisesta:
Fysikaalinen hoitolaitos Hippokrates
Tuomas Summa on OMT-fysioterapeutti, aikaisemmalta ammatiltaan palomies. Hän on toiminut yli 10 vuotta
fysioterapeuttina palkkatyössä ja ammatinharjoittajana ennen OMT- tutkintoa. Tuomas on perustamassa kahden
muun fysioterapeutin kanssa 6 hoitopaikan fysikaalista hoitolaitosta.
”Hippokrates on uusi korkean ammattitaidon fysioterapeuttisten palvelujen tuottaja, joka tekee kunniaa
fysioterapian edelläkävijän nimelle”, Tuomas Summa linjaa.
Yritys kohdistaa palvelunsa sekä yksityisen että julkisen terveydenhoidon lähetteillä hoitoon tuleville asiakkaille.
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat asiakkaat, joilla sellaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia, joita ei hoideta
leikkaushoidolla ja toisaalta leikkaushoidosta toipuvat potilaat. Maksajina ovat Kela, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat.
SOTE-tietopaketti
Sivu 17
Alaan liittyvien tuotteiden (tukikenkien, apuvälineiden yms.) myynti kuuluu myös liiketoimintaan.
Mahdollisesti yli jäävät hoitotilat vuokrataan ammatinharjoittajina toimiville hierojille ja muille hyvinvointipalvelujen
tarjoajille, jotka palvelevat työterveyshuollon ja omalla kustannuksellaan palveluja ostavia asiakkaita.
”Hippokrateen” perustamisvaiheen keskeisiä kysymyksiä ovat:
Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat
liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus, ammatinharjoittajien sopimus- ja perustamisasiat
Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset
fysioterapeutin, OMT-koulutetun ja muiden ammattitaustan selvittäminen Valvirasta
mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa
Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
lupahakemus aluehallintovirastolle sekä vastaavan johtajan hyväksyminen (maksullisia)
ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen)
luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua
ensimmäisenä kalenterivuotena
Yleisinformaatio
Ammattihenkilöiden ja työntekijöiden luvat
Terveydenhuoltoon kuuluvan ammatin harjoittamiseen Suomessa täytyy hakea lupa Valviralta. Se myöntää luvat
sekä Suomessa että ulkomailla koulutetuille alan ammattilaisille.
Laillistetut ammattihenkilöt
Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti,
ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja,
röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko.
Edellä mainittuja ammatteja saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Valvira ylläpitää valtakunnallista
terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriä, Terhikkiä.
SOTE-tietopaketti
Sivu 18
Valvira voi myöntää EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutetuille lääkäreille kuulustelun jälkeen rajoitetun toimiluvan
julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa työskentelyyn. Toisen kuulustelun jälkeen rajoitettu toimilupa voidaan
myöntää myös terveyskeskuksessa työskentelyyn.
Nimikesuojatut ammattihenkilöt
Nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko,
naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti,
sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.
Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään
riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua
ammattinimikettä.
Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään Terhikki-rekisteriin ammattinimikettä
käyttämään oikeutetut ammattihenkilöt.
Valviran sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat
Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen
Lasten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa voidaan selvittää. Tavoitteena on vähentää
lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi tai houkutelluksi huumausaineiden
käyttöön. Henkilö saa lain mukaisesti itseään koskevia tietoja maksutta rikosrekisteristä, kun hänet on tarkoitus
valita työskentelemään lasten kanssa seuraavissa tilanteissa:
otettaessa palvelussuhteeseen (työ- tai virkasuhde)
haettaessa toimilupaa tai ilmoittaessa yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta
valmisteltaessa perhehoidon toimeksiantosopimusta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta
määrättäessä henkilöä suorittamaan siviilipalvelusta tai tehtäessä sopimusta työharjoittelusta,
työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta tai perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan
palvelujen hankkimisesta.
Rikosrekisteriote tilataan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi toimittaa postitse, faksina tai
sähköpostilla. Lisätiedot osoitteesta www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus.
SOTE-tietopaketti
Sivu 19
Liike- ja ammattitoiminnan luvat
Yksityisen palvelujen tuottajan, joka antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on haettava aluehallintovirastolta
lupa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Myös toiminnan lopettamisesta on myös tehtävä
ilmoitus aluehallintovirastolle.
Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta on tehtävä ennen toiminnan
aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle
siinä kunnassa, jossa palveluja annetaan.
Kullakin toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö. Hän pitää huolta siitä palvelutoiminta täyttää sille
asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö nimetään toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä.
Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen yksityisesti edellyttää lupaviranomaisen myöntämää lupaa. Lupaa ei
tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse
työterveyshuollon lakisääteiset palvelut.
Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden
toteamiseksi sekä hoidon määrittelemiseksi tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta,
työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Palvelut käsittävät myös
potilaan kotona annettavan hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen.
Lisätiedot:
www.kela.fi
Katso myös Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset
Palvelusetelit
Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden
tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat.
Kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut
palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvon päättää kunta.
Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun
kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä
hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet käyttämään kunnan muilla tavoin järjestämiä
palveluja.
SOTE-tietopaketti
Sivu 20
Kunnan on hyväksyttävä palvelusetelituottajiksi ne, jotka täyttävät kunnan asettamat kriteerit. Lähtökohtaisesti
palvelulta edellytetään vastaavaa laatua kuin kunnan tuottamilta palveluilta. Palveluntuottaja voi toimia myös
naapurikunnassa. Kunnan on pidettävä tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden
hinnoista julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla.
Kunta voi hyväksyä vain palvelujen tuottajan, joka:
on merkitty ennakkoperintärekisteriin
täyttää toiminnaltaan sosiaalipalvelujen valvontalaissa (603/1996) ja yksityisen terveydenhuollon laissa
(152/1990) asetetut vaatimukset
tuottaa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita
on hankkinut potilasvahinkovakuutuksen tai muun vastuuvakuutuksen ja
täyttää kunnan asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai
kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset.
Lisätiedot:
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluseteli
Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilu
Katso myös Palveluntuottajaksi Helsingin kaupungille
Toimitilat, laitteet ja apuvälineet
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa yrityksille ja yhteisöille toimitiloja. Tarjolla on monen
kokoisia ja tasoisia eri puolilla kaupunkia sijaitsevia liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä kaupungin yksiköiltä
vapautuneita erikoistiloja, kuten päiväkoteja. Tilojen sopivuutta suunniteltuun käyttötarkoitukseen kannattaa
tiedustella toimialasta riippuen mm. rakennusvalvontavirastosta, pelastuslaitokselta, ympäristökeskuksesta,
Helsingin Energiasta sekä HSY:stä.
Kaupungin omistamien tonttien luovutuksesta vastaa kiinteistöviraston tonttiosasto. Kaupungin omistamia
tontteja on eri puolilla kaupunkia.
Asemakaavat sekä niiden muutokset laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Eri alueiden suunnittelusta
vastaavat aluetoimistot tai alueprojektit. Ne valmistelevat esimerkiksi rakennuslupia ja poikkeamispäätöksiä
koskevat lausunnot.
Tietoja kohteiden kaavatilanteesta, kuten asemakaavoista käsittelyvaiheineen ja muutoksineen sekä tontin
rakennusoikeudesta saa kaupunkisuunnitteluviraston asiakaspalveluyksiköstä.
SOTE-tietopaketti
Sivu 21
Ennen asemakaavamuutoksen hakemista on hyvä olla yhteydessä kyseisen alueen kaavoittajaan.
Kaupunkisuunnitteluvirasto perii korvauksen hakemuksesta tehtävien asemakaavamuutosten laatimisesta.
Asemakaavamuutoshakemukset toimitetaan kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon.
Kiinteistön tai sen määräalan kauppaa koskevissa kysymyksissä on syytä ottaa yhteyttä
kaupunkimittausosastoon ja selvittää kohteen soveltuvuus rakennuspaikaksi.
Jätehuoltoa koskevat ohjeet löytyvät HSY:n internet-sivuilta osoitteesta www.hsy.fi.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan rakennuksissa ja toimitiloissa pitää huomioida esimerkiksi sosiaali- ja
terveysministeriön määräyksiä sekä rakennus-, hygienia-, melu-, pelastus- ja työsuojelumääräyksiä.
Suunnittelutyö edellyttää ammattipätevyyttä ja ammattilaiset osaavat auttaa lupaprosessien hoitamisessa sekä
asioinnissa rakennusvalvonnan ja muiden viranomaisten kanssa. Rakennuslupa edellyttää aina pätevän
pääsuunnittelijan käyttöä.
Rakennustiedon julkaisemat RT-ohjekortit sisältävät sosiaali- ja terveydenhoitoalan rakennuksia koskevia
määräyksiä ja ohjeita:
- vanhusten palvelutalot ja -asunnot, RT 93-10534 (1994)
- perustietoja liikkumis- ja toimiesteisistä, RT 09-10720 (2000)
- päiväkotien suunnittelu, RT 96-11003 (2010)
- ulkoleikkipaikat, RT 89-10966 (2009).
Lisätietoja:
Kiinteästi asennettavia kalusteita, varusteita ja apuvälineitä koskevia tietoja (RT-tarvikekortit)
www.rakennustieto.fi
Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki
Valviran ohjeet terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
Apuvälineitä, apuvälinetoimittajia ja apuvälinealan organisaatioita (THL/Apudata tietokanta)
Viranomaissuosituksia
Vammaisten asumispalvelujen laatusuositus
Apuvälinepalveluiden laatusuositus
Katso myös Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt
SOTE-tietopaketti
Sivu 22
Yleisinformaatio, lainsäädäntö
Yleisimmät lait
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksiä koskevat monet lait. Ajantasaiset tiedot laeista löytyvät seuraavista
palveluista:
www.finlex.fi
www.edilex.fi (maksullinen palvelu)
Hoivayrityksen palveluntuotantoa ohjaavat lait ja asetukset
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 22.7.2011/922
Verohallinnon syventävät ohjeet sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta
Laki yksityisestä terveydenhuollosta 1549/2009, 689/2005, 152/1990
Asetus yksityisestä terveydenhuollosta 662/2009, 744/1990
Asetus sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista 151/2012
Asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen
muuttamisesta 152/2012
Laki palvelujen tarjoamisesta 1166/2009 palveludirektiivi 2006/123/EY
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 24.1.2003/13
Terveydensuojelulaki 763/1994
Pelastuslaki 468/2003
Henkilöresursseja ohjaavat lait ja asetukset
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994
Asetus terveydenhuollon henkilöistä 564/1994
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002
Työehtosopimuslaki 436/1946
Työaikalaki 605/1996
Vuosilomalaki 1627/2005
Työturvallisuuslaki 738/2002
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Sosiaalivakuutus 1224/2004
Työttömyysturva 1290/2002
Yhteistoimintalaki 334/2007 (sovelletaan, kun vähintään 20 henkilöä säännöllisesti työllistävä yritys)
Yksityisen terveysalan työehtosopimus
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus
SOTE-tietopaketti
Sivu 23
Asiakasta koskevat
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/87
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 758/1992
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 2007/159
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 653/2000
Suomen perustuslaki (1999/731) (syrjintäpykälä)
Henkilötietolaki 523/1999
Kotikuntalaki 201/1994
Hallituksen esitys kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutoksista 101/2010
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Laki lasten päivähoidosta 36/1973
Lastensuojelulaki 417/2007
Perhehoitolaki 312/1992
Asiakirjat ja rekisterit
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999
Henkilötietolaki 523/1999
Arkistolaki 831/94, 4. luku 12§: ”Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ovat turvassa tuhoutumiselta,
vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä.”
Kuntoutuslainsäädäntöä
Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta 566/2005
Kelan kuntoutusrahalaki 566/2005
Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991
Rintamaveteraanien ja sotaveteraanien kuntoutus 1184/1988, 1348/1998
SOTE-tietopaketti
Sivu 24