Sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle Tämä on sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle tietopaketti, jossa on käytännön neuvoja, jotka nopeuttavat toiminnan aloittamista Helsingissä. Tietoa on esimerkiksi siitä, millaisia vaatimuksia on yrittäjälle, henkilöstölle ja toimitiloille. (Tiedot on koottu pääosin 2010-2011 ja ne on tarkoitus ajantasaistaa vuoden 2013 aikana.) Jos haluat antaa palautetta näistä sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustajalle tarkoitetuista ohjeista, voit lähettää sen osoitteeseen: [email protected] Tiedot on ryhmitelty aiheittain: Perustamiseen liittyvät asiat Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyys Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset Toiminnalle asetettavat vaatimukset Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt Palvelutuottajaksi Helsingin kaupungille Esimerkkiyritysten tarinoita Yleisinformaatio Yleisinformaatio lainsäädännöstä Ennen toiminnan aloittamista on hyvä ottaa yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin. SOTE-tietopaketti Sivu 1 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjän polku SOTE-tietopaketti Sivu 2 Perustamiseen liittyvät asiat YritysHelsinki YritysHelsinki palvelee myös sosiaali- ja terveysalan yritystä perustavia. Ensin kannattaa osallistua Miten perustan yrityksen? -infotilaisuuteen ja varata sitten aika henkilökohtaiseen yritysneuvontaan. Lisätietoja saa numerosta 09-310 36360 tai sähköpostiosoitteesta [email protected]. Yritys-Suomi -verkkopalvelu Verkkopalvelu kertoo, millaista tietoa ja apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) koordinoi Yritys-Suomea. Verkkotoimitus ja ulkopuoliset toimittajat päivittävät jatkuvasti sisältöjä, myös ruotsiksi ja englanniksi. www.yrityssuomi.fi Tietoa Suomen työelämän säännöistä Ulkomaalainen töissä Suomessa (myös Suomeen työhön -oppaasta eri kieliversioita). Yrittäjäksi Suomeen –opas Verotus Verotukseen liittyvistä asioista löytyy tietoa Verohallinnon sivuilta. www.vero.fi In To Finland In To Finland on Kelan ja Verohallinnon yhteinen palvelupiste töihin Suomeen tuleville henkilöille. Sivusto palvelee myös ulkomaalaisia yrittäjiä, opiskelijoita sekä ulkomailta työvoimaa palkkaavia ja välittäviä yrityksiä. In to Finland SOTE-tietopaketti Sivu 3 Palveleva Helsinki -hanke Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, toimijoille ja alan kehityksestä kiinnostuneille. Hanke tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja tehostaa palveluitaan. Hankkeen tavoitteena on ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia, sekä luoda monistettava keskustelumalli ja yhteinen kieli kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Samalla etsitään toimivia tapoja sosiaalija terveysalan yritysten verkostoitumiseen. www.palvelevahelsinki.fi Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on koonnut tietoa yrittäjille ja muille palveluntuottajille. Sivuilta löytyy tietoa tarjouskilpailuista, yksityisestä päivähoitotoiminnasta, lasten sijaishuollosta sekä palveluseteleistä: www.hel.fi/hki/sosv/fi/tuottajat Tuki yksityisen päivähoidon käynnistämiselle Päivähoidon käynnistämistuen myöntämisperusteet (pdf, 20,6 kt) HUOM! Helsingin sosiaali- ja terveystoimi uudistetaan v. 2013 alusta. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistetään yhdeksi virastoksi ja suomenkielistä lasten päivähoitoa varten on perustettu oma virasto varhaiskasvatusvirasto. Kuntaliitto Kuntaliiton sivuilla on tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä lähinnä kunnan näkökulmasta: www.kunnat.net Lainsäädäntö Monet lait säätelevät sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Katso myös kohta Yleisinformaatio: Lainsäädäntö. SOTE-tietopaketti Sivu 4 Hoivayrittäjyyden tukena Hoivapalvelut - valtakunnalliseen verkkopalveluun on koottu kattava hakemisto yksityisistä hoivapalveluista. Hakemisto toimii ajankohtaisena yhteistyövälineenä palveluntuottajille, asiakkaille, kunnille ja muille yhteistyötahoille. Hoito- ja hoivayrittäjyyden tukena – julkiset yrityspalvelut –esite (pdf, 845 kt) Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyys Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä koskee: henkilöä, joka tämän lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö) henkilöä, jolla tämän lain nojalla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista: suomeksi ja ruotsiksi englanniksi Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ohje ammattioikeuksista ja terveydenhuollon suojatuista ammattinimistä: suomeksi englanniksi Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena. Kansainvälisten tutkintojen tunnustaminen suomeksi englanniksi SOTE-tietopaketti Sivu 5 Työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla on tietoa Suomen työelämän säännöistä ja työntekoon tarvittavista luvista ja suomalaisesta työkulttuurista: Suomeen työhön -opas Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuilla: Yksityisyyden suoja työelämässä ja lasten kanssa työskentely Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset Sosiaalipalvelut: Sosiaalipalveluja ovat kunnan valvomat palvelut, kuten lasten päivähoito, kotipalvelu, tehostettu palveluasuminen. Ympärivuorokautinen palvelu on luvanvaraista (Aluehallintovirasto AVI) ja muut palvelut edellyttävät ilmoitusta. Lisätietoja: Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa (pdf, 644 kt) AVIn ohjeita sosiaalipalvelujen lupa- ja ilmoitusmenettelystä Yksityisen sosiaalipalvelujen ilmoitus- ja lupamenettely Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (pdf, 47,2 kt) Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetettavat vaatimukset (pdf, 114 kt) Yksityisen päivähoidon valvonnan toteutuminen Helsingissä (pdf, 7,62 kt) Terveydenhuoltopalvelut Terveydenhuoltopalveluja ovat esimerkiksi kotisairaanhoito, terapiapalvelut ja kuntoutus. SOTE-tietopaketti Sivu 6 Lisätietoja Valviran sivuilta: Yksityisen terveydenhuollon luvat Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelma (pdf, 64,3 kt) Valveri-rekisteri Sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tarjoajan on joko haettava lupaa palvelujen antamiseen tai ilmoitettava toiminnastaan aluehallintovirastolle. Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät Valveri-nimistä rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista. Rekisteri on uusittu, ja Valveri-rekisteri korvaa nyt aikaisemman Ysteri-rekisterin. Terhikki-rekisteri Valvira ylläpitää Terhikki-rekisteriä, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa. Katso myös Yleisinformaatio: liike- ja ammattitoiminnan luvat Lupamaksut Lupamaksut suoritetaan joko Aluehallintoviranomaiselle ja/tai Valviralle riippuen toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Asetus 151/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista Asetus 152/2012 aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 Toiminnalle asetettavat vaatimukset Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kunnallista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se myöntää yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien luvat. SOTE-tietopaketti Sivu 7 Sosiaali- ja terveydenhuolto Lomakkeet - peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluille asetetut vaatimukset Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetettavat vaatimukset (pdf, 114 kt) Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan valvonta Turvallinen lääkehoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Laatusuosituksia Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää ja ohjata kuntien toimintoja ja palveluita niin, että ne toimisivat samoin perustein kaikkialla maassa. Suositukset tukeutuvat lainsäädäntöön mutta eivät ole sitovia. Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt Toimitiloja omistavat Helsingissä pääasiassa yksityiset tahot, jotka kiinteistövälittäjien ohella myyvät ja välittävät tiloja. Kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa tiloja yrityksille ja yksityishenkilöille. Tarjolla on monen kokoisia ja tasoisia eri puolilla kaupunkia sijaitsevia liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä kaupungin yksiköiltä vapautuneita erikoistiloja, kuten päiväkoteja. Toimitiloja tilakeskuksesta Kaupungin tilakeskuksen sähköiset palvelut auttavat yrityksiä toimitilojen etsimisessä. Asiantuntevat vuokraneuvottelijat kartoittavat yrityksen tarpeisiin sopivat tilat ja ottavat yhteyden asiakkaaseen mikäli sopiva kohde löytyy. Vuokraneuvottelijat myös esittelevät kohteita ja ovat yhteyshenkilöinä vuokrauksen kaikissa vaiheissa. Tilantarveilmoitus Vuokratarjouslomake Palvelut löytyvät http://asiointi.hel.fi -sivuilta, kohdasta Toimitilat Toimitila- ja muutostyöasioissa saatetaan tarvita eri virastojen asiantuntemusta ja palveluja: SOTE-tietopaketti Sivu 8 Tietoa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta Kaupunkisuunnitteluvirasto Tontit, toimitilat, kiinteistöasiat, kartat Kiinteistövirasto Tilakeskus Rakennusluvat ja käyttötarkoituksen muutokset, rakennustyön valvonta, luvat, ohjeet Rakennusvalvontavirasto Paloturvallisuus ja pelastussuunnitelma, tietoja sammutus- ja pelastustehtävistä sekä väestönsuojelusta Pelastuslaitos Ympäristönsuojelu, elintarvike-, terveys-, kulutustavara- ja kemikaalivalvonta, eläinsuojelu Ympäristökeskus Ympäristökeskuksen toimialakohtaisia ohjeita Sosiaalipalvelut Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajan luvanvaraiselle toiminnalle, toimitiloille sekä välineille asetetaan monenlaisia vaatimuksia. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) on Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö. Sotera tutkii ja kehittää sosiaali- ja terveysalan rakentamista, työympäristön toimivuutta, alaan liittyvää teknologiaa ja tietoliikennetekniikkaa, tietotekniikkaa ja apuvälineteknologiaa. www.ymparisto.fi on valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aluehallintovirastot (AVI) ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualuetta (ELY) eli entistä alueellista ympäristökeskusta sekä Metsähallituksen luontopalvelut. Katso myös Yleisinformaatio: Toimitilat, laitteet ja apuvälineet SOTE-tietopaketti Sivu 9 Palveluntuottajaksi Helsingin kaupungille Yleistä: Hankintalaki – laki julkisista hankinnoista Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaisesti. Kuntaliiton opas kuntapalveluita tuottavalle yrittäjälle (pdf, 1,18 Mt) Sitran palvelusetelihanke Sosiaalipalvelut: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palvelustrategia Sosiaaliviraston tarjouskilpailut Tietoa palveluseteliasiakkaille ja -tuottajille Palveluseteli-esite sähköisenä (pdf, 177 kt) Yksityisen päivähoitotoiminnan käynnistämistuki Terveydenhuoltopalvelut: Terveyskeskuksen hankintastrategia 2008 (pdf, 875 kt) Terveyskeskuksen tarjouspyynnöt julkaistaan pääsääntöisesti kaupungin hankintakeskuksen sivuilla: Hankintakeskuksen avoimet tarjouspyynnöt Terveyskeskuksen tarjouspyynnöt Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilu Katso myös Yleisinformaatio: Palveluseteleistä SOTE-tietopaketti Sivu 10 Tietoa hankinnoista ja palveluista: HILMA (http://www.hankintailmoitukset.fi/) on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. Palvelukartta (http://www.hel.fi/palvelukartta/) on avoin tiedotuskanava Helsingin kaupungin toimipisteistä ja palveluista. Palvelukartta opastaa kuntalaisia löytämään aina ajantasaisimman tiedon kaupungin tarjoamista palveluista ja niiden sijainneista. Kartalta löydät esim. kunnalliset ja yksityiset päiväkodit. Helsingin kaupungilla on ohjeet harmaan talouden torjumiseksi. Esimerkkiyritysten tarinoita Seuraavassa on kuusi kuvitteellista yritystarinaa. Niiden avulla kerrotaan tärkeimmistä asioista, joita eri toimialoilla on otettava huomioon. Päiväkoti Nauravat Nappulat Oy Perustettava kotisairaanhoitoyritys Auttava Pirjo Oy Hoivakoti Maire Oy Valentina Mononen, psykoterapeutti, VM terapiapalvelut Oy Tuomas Summa, perustettava fysikaalinen hoitolaitos Hippokrates Päiväkoti Esimerkki päiväkodista: Päiväkoti Nauravat Nappulat Oy Päiväkoti Nauravat Nappulat on kasvamassa pienestä 25 lapsen päiväkodista moniryhmäiseksi 70 lapsen kasvupaikaksi. Asiakkaat voivat hakea yksityisen hoidon tukea ja Helsinki-lisää Kelalta. Tavoitteena on kaupungin vanhan päiväkotikiinteistön vuokraaminen Pitäjänmäessä. SOTE-tietopaketti Sivu 11 ”Nauravien Nappuloiden toimintaperiaatteena on antaa lapsille turvallinen, kodinomainen ja virikkeellinen hoitopaikka, sekä antaa iloisia ja lasta kehittäviä kokemuksia liikunnan ja musiikin avulla”, kertoo päiväkodin johtaja Kristiina Leppä. Hän on toiminut yli 15 vuotta lastentarhanopettajana ja -johtajana kaupungin päiväkodeissa. Hän on ollut myös aikuiskasvattaja ja konsultoiva erityisohjaaja. Hänellä on erityislastentarhanopettajan tutkinto. Nappuloiden kasvuun liittyy useita kysymyksiä, joihin on haettava ratkaisua: Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset lastentarhanopettajat (leikki-ikäiset ja eskarit), sosionomit (ei-eskarit), sairaanhoitajat ja lähihoitajat (vauvat) sekä harjoittelijat ja lähihoitajat (avustavat työt) ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksesta rikostaustan selvittäminen Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset ilmoitus liitteineen kunnan päivähoidosta vastaavalle toimielimelle, kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilön ilmoittaminen, välittömästi suoritettava tarkastus ilmoitus tietosuojavaltuutetulle tarvittaessa Toiminnalle asetettavat vaatimukset toimitilojen määräystenmukaisuus, rakennusvalvonta-, pelastus- ja terveydenhoitoviranomaisen lausunto toimintavälineet, vakuutukset toiminnan edellyttämä henkilöstö; kunnan henkilöstöä vastaava kelpoisuus, henkilöstömäärä kunnalle tuotettavan palvelun kriteerejä lisäksi esim.: lapsimäärä/m 2, käyttö- ja täyttöaste, tilojen ja pihan kunto ja lapsilähtöisyys, ruokahuolto, hygienia, turvallisuus, palvelun sisällön kriteerit, esikoulu, jne. omavalvontasuunnitelma Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt kaupungin vuokrakiinteistöt (kiinteistöviraston tilakeskus) muutostyöt, rakennusluvat Palveluntuottajaksi kaupungille kerhotoiminnan palvelusetelituottaja SOTE-tietopaketti Sivu 12 Kotisairaanhoitoyritys Esimerkki kotisairaanhoitoyrityksestä: Perustettava kotisairaanhoitoyritys Johanna Ström on toiminut sairaanhoitajana keskussairaaloissa, työterveydenhoidossa ja keikkatöissä ulkomailla. Hän on päättänyt perustaa kotisairaanhoitoyrityksen, jossa hän toimii aluksi ainoana työntekijänä apunaan tuuraajina muutamia palkkatyössä olevia tuttuja sairaanhoitajia. Hän on saanut kyselyjä henkilöiltä, joita on hoitanut sairaalassa. Hän on hankkinut työvälineitä ja henkilöauton toimintaa varten. ”Kotisairaanhoitoyritykseni, työnimeltään 'Herttarouva', pyrkii toimimaan potilaan parhaaksi ja hänen läheistensä turvaksi.” Yritys keskittää toimintansa pääkaupunkiseudulle. Tarkoituksena on palvella esimerkiksi sairaalasta kotiutettavia leikkauspotilaita heidän toipumisensa aikana sekä toimia pitkäaikaissairaiden hoitajana kodeissa. Ström aikoo muutamien tuttaviensa yritysten kanssa järjestää lisäksi ympärivuorokautista hoitoa yksityispotilaille. Palvelua on tarkoitus tarjota muun muassa myös kaupungille. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa muun muassa kuntoutuspalveluilla. ”Herttarouvan” perustamiseen liittyviä kysymyksiä: Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset sairaanhoitajan ja mahdollisen fysioterapeutin ammattioikeuksien selvittäminen Valvirasta mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset lupahakemus aluehallintovirastolle tai Valviralle sekä vastaavan johtajan hyväksyminen (maksullisia) ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen) luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua ensimmäisenä kalenterivuotena Toiminnalle asetettavat vaatimukset lääkehoitosuunnitelma potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto hygieniakäytännöt SOTE-tietopaketti Sivu 13 toimintavälineet, vakuutukset palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat Palveluntuottajaksi kaupungille kotisairaanhoidon ostopalvelun tuottajaksi kilpailutuksen kautta Kotipalvelut Esimerkki kotipalvelujen yrityksestä: Auttava Pirjo Oy Pirjo Lehtisen kotipalvelu Auttava Pirjo on 20 vuotta toiminut kotihoitoalan yritys, joka tarjoaa ammattitaitoista palvelua ja tukea, kun oma tai läheisen toimintakyky on heikentynyt sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Yrittäjä Pirjo Lehtinen on valmistunut merkantiksi vuonna 1985. Kotipalvelualan työkokemusta on kertynyt jo yli 30 vuotta eriikäisten sekä toimintakyvyltään erilaisten ihmisten parissa. "Auttavan Pirjon tavoitteena on auttaa asiakasta asumaan kotona mahdollisimman pitkään sekä turvata kokonaisvaltaisella tuella selviytymistä. Palvelu on tarjolla myös hoitolaitoksessa asuville asiakkaille", kertoo Pirjo Lehtinen. Palveluihin kuuluvat siivous, pienet korjaustyöt, pihatyöt, asiointiapu, matkustusapu ja tarkistussoittopalvelu. Valtaosa asiakkaista on yksityisiä ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen kotitalousvähennyksen. Kotipalvelu-yrityksen perustamisessa pitää huomioida: Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat Toiminnan ilmoitukset ilmoituksen tekeminen asiakkaiden sijaintikuntiin Toiminnalle asetettavat vaatimukset toimintavälineet, vakuutukset palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat omavalvontasuunnitelma SOTE-tietopaketti Sivu 14 Palveluntuottajaksi kaupungille palvelusetelituottaja, siivous Hoivakoti Esimerkki hoivakodin perustamisesta: Hoivakoti Maire Oy Sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja Maire Kohtakangas on toiminut 15 vuotta sairaanhoitajana keskussairaaloissa erikoisalanaan geriatria sekä kunnallisen vanhainkodin johtajana Tuusulassa. Hän perusti hoivakoti Mairen 4 vuotta sitten, jolloin Maire avasi ensimmäisen 12 asiakkaan yksikön Konalaan. Nyt sillä on 6 yksikköä 3 paikassa. Hoivakoti Maire tarjoaa hoito- ja hoivapalveluja ympäri vuorokauden turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Hoitokoti on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitseville asukkaille. Toiminta tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeissa perustuu yksilölliseen ja kuntouttavaan otteeseen. ”Asiakas saa henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman. Ammattitaitoiset hoitajat turvaavat arjen sujumista ympäri vuorokauden." Hoivakodin perustamiseen liittyy monia huomionarvoisia kysymyksiä: Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammattioikeuksien (ja taustan) selvittäminen Valvirasta mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset lupahakemus aluehallintovirastolle tai Valviralle, jos useampi toimipaikka, sekä vastaavan johtajan hyväksyminen (maksullisia) ilmoituksen rekisteröinti yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen) luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua ensimmäisenä kalenterivuotena SOTE-tietopaketti Sivu 15 Toiminnalle asetettavat vaatimukset lääkehoitosuunnitelma turvallisuussuunnitelma toimitilat; määräystenmukaisuus, rakennusvalvonta-, pelastus- ja terveydenhoitoviranomaisen lausunto potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto hygieniakäytännöt toimintavälineet, vakuutukset palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat omavalvontasuunnitelma vastuu- ja oikeusturvavakuutus, tapaturmavakuutus, potilasvakuutus Palveluntuottajaksi kaupungille asumispalvelujen ostopalvelun tuottaja (kilpailutus) palvelusetelituottaja Terapiapalvelut Esimerkki terapiapalvelujen yrityksestä: Valentina Mononen, psykoterapeutti, VM terapiapalvelut Oy Valentina Mononen on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Leningradin yliopistossa vuonna 1980 ja psykoterapian opinnot vuonna 1985. Hän on toiminut terapeuttina Hatsinan sairaalassa vuosina 1985 - 1992. Valentina muutti sen jälkeen Suomeen ja työskenteli erilaisissa hoitoalan tehtävissä vuoteen 2011, jolloin hän päätti perustaa oman vastaanoton. Se tarjoaa terapiapalveluja erityisesti maahanmuuttajille. Valentina puhuu suomea, venäjää ja englantia. ”Maahanmuuttajiin erikoistuneita psykoterapeutteja on vain muutamia. Olen ajatellut erikoistua kahteen ryhmään: venäläisiin ja kidutuksen uhreihin”, Valentina Mononen kertoo. Valentina tuntee hyvin Suomen venäläisten yhteisön. Kidutuksen uhrien terapiaan hän tutustui tavatessaan Tshetshenian sodassa olleita asiakkaita. Valentinan tavoitteena on verkostoitua maahanmuuttajien parissa työskentelevien viranomaisten kanssa. Yrityksen perustamisvaiheen keskeisiä kysymyksiä olivat: Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus ja käytännön perustamisasiat SOTE-tietopaketti Sivu 16 Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset psykoterapeutin ammattioikeuksien varmistaminen Valvirasta mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa Kela-korvattavuus Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset lupahakemus aluehallintovirastolle (maksullinen) ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen) luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua ensimmäisenä kalenterivuotena Toiminnalle asetettavat vaatimukset potilasturva- ja tietosuojamääräykset; potilaskirjahallinto toimintavälineet vastuu- ja oikeusturvavakuutus, tapaturmavakuutus, potilasvakuutus palvelun laadun ja turvallisuuden seuranta ja toimintatavat Palveluntuottajaksi kaupungille psykoterapian ostopalvelun tuottaja (kilpailutus) palvelusetelituottaja Fysikaalinen hoitolaitos Esimerkki fysikaalisen hoitolaitoksen perustamisesta: Fysikaalinen hoitolaitos Hippokrates Tuomas Summa on OMT-fysioterapeutti, aikaisemmalta ammatiltaan palomies. Hän on toiminut yli 10 vuotta fysioterapeuttina palkkatyössä ja ammatinharjoittajana ennen OMT- tutkintoa. Tuomas on perustamassa kahden muun fysioterapeutin kanssa 6 hoitopaikan fysikaalista hoitolaitosta. ”Hippokrates on uusi korkean ammattitaidon fysioterapeuttisten palvelujen tuottaja, joka tekee kunniaa fysioterapian edelläkävijän nimelle”, Tuomas Summa linjaa. Yritys kohdistaa palvelunsa sekä yksityisen että julkisen terveydenhoidon lähetteillä hoitoon tuleville asiakkaille. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat asiakkaat, joilla sellaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia, joita ei hoideta leikkaushoidolla ja toisaalta leikkaushoidosta toipuvat potilaat. Maksajina ovat Kela, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat. SOTE-tietopaketti Sivu 17 Alaan liittyvien tuotteiden (tukikenkien, apuvälineiden yms.) myynti kuuluu myös liiketoimintaan. Mahdollisesti yli jäävät hoitotilat vuokrataan ammatinharjoittajina toimiville hierojille ja muille hyvinvointipalvelujen tarjoajille, jotka palvelevat työterveyshuollon ja omalla kustannuksellaan palveluja ostavia asiakkaita. ”Hippokrateen” perustamisvaiheen keskeisiä kysymyksiä ovat: Yrityksen perustamiseen liittyvät asiat liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuoto, rahoitus, ammatinharjoittajien sopimus- ja perustamisasiat Yrittäjän ja henkilöstön ammattipätevyydet ja muut vaatimukset fysioterapeutin, OMT-koulutetun ja muiden ammattitaustan selvittäminen Valvirasta mahdollisten ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen opetushallituksessa Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset lupahakemus aluehallintovirastolle sekä vastaavan johtajan hyväksyminen (maksullisia) ilmoituksen rekisteröinti yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien rekisteriin (maksullinen) luvan vuosimaksu, tosin uudelta luvan saaneelta palvelujen tuottajalta ei peritä vuosimaksua ensimmäisenä kalenterivuotena Yleisinformaatio Ammattihenkilöiden ja työntekijöiden luvat Terveydenhuoltoon kuuluvan ammatin harjoittamiseen Suomessa täytyy hakea lupa Valviralta. Se myöntää luvat sekä Suomessa että ulkomailla koulutetuille alan ammattilaisille. Laillistetut ammattihenkilöt Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko. Edellä mainittuja ammatteja saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Valvira ylläpitää valtakunnallista terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriä, Terhikkiä. SOTE-tietopaketti Sivu 18 Valvira voi myöntää EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutetuille lääkäreille kuulustelun jälkeen rajoitetun toimiluvan julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa työskentelyyn. Toisen kuulustelun jälkeen rajoitettu toimilupa voidaan myöntää myös terveyskeskuksessa työskentelyyn. Nimikesuojatut ammattihenkilöt Nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään Terhikki-rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetut ammattihenkilöt. Valviran sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Lasten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa voidaan selvittää. Tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi tai houkutelluksi huumausaineiden käyttöön. Henkilö saa lain mukaisesti itseään koskevia tietoja maksutta rikosrekisteristä, kun hänet on tarkoitus valita työskentelemään lasten kanssa seuraavissa tilanteissa: otettaessa palvelussuhteeseen (työ- tai virkasuhde) haettaessa toimilupaa tai ilmoittaessa yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta valmisteltaessa perhehoidon toimeksiantosopimusta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta määrättäessä henkilöä suorittamaan siviilipalvelusta tai tehtäessä sopimusta työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta tai perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimisesta. Rikosrekisteriote tilataan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi toimittaa postitse, faksina tai sähköpostilla. Lisätiedot osoitteesta www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus. SOTE-tietopaketti Sivu 19 Liike- ja ammattitoiminnan luvat Yksityisen palvelujen tuottajan, joka antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on haettava aluehallintovirastolta lupa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Myös toiminnan lopettamisesta on myös tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle. Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja annetaan. Kullakin toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö. Hän pitää huolta siitä palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö nimetään toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen yksityisesti edellyttää lupaviranomaisen myöntämää lupaa. Lupaa ei tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse työterveyshuollon lakisääteiset palvelut. Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi sekä hoidon määrittelemiseksi tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Palvelut käsittävät myös potilaan kotona annettavan hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen. Lisätiedot: www.kela.fi Katso myös Toiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitukset Palvelusetelit Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvon päättää kunta. Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet käyttämään kunnan muilla tavoin järjestämiä palveluja. SOTE-tietopaketti Sivu 20 Kunnan on hyväksyttävä palvelusetelituottajiksi ne, jotka täyttävät kunnan asettamat kriteerit. Lähtökohtaisesti palvelulta edellytetään vastaavaa laatua kuin kunnan tuottamilta palveluilta. Palveluntuottaja voi toimia myös naapurikunnassa. Kunnan on pidettävä tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Kunta voi hyväksyä vain palvelujen tuottajan, joka: on merkitty ennakkoperintärekisteriin täyttää toiminnaltaan sosiaalipalvelujen valvontalaissa (603/1996) ja yksityisen terveydenhuollon laissa (152/1990) asetetut vaatimukset tuottaa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita on hankkinut potilasvahinkovakuutuksen tai muun vastuuvakuutuksen ja täyttää kunnan asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset. Lisätiedot: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluseteli Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilu Katso myös Palveluntuottajaksi Helsingin kaupungille Toimitilat, laitteet ja apuvälineet Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa yrityksille ja yhteisöille toimitiloja. Tarjolla on monen kokoisia ja tasoisia eri puolilla kaupunkia sijaitsevia liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä kaupungin yksiköiltä vapautuneita erikoistiloja, kuten päiväkoteja. Tilojen sopivuutta suunniteltuun käyttötarkoitukseen kannattaa tiedustella toimialasta riippuen mm. rakennusvalvontavirastosta, pelastuslaitokselta, ympäristökeskuksesta, Helsingin Energiasta sekä HSY:stä. Kaupungin omistamien tonttien luovutuksesta vastaa kiinteistöviraston tonttiosasto. Kaupungin omistamia tontteja on eri puolilla kaupunkia. Asemakaavat sekä niiden muutokset laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Eri alueiden suunnittelusta vastaavat aluetoimistot tai alueprojektit. Ne valmistelevat esimerkiksi rakennuslupia ja poikkeamispäätöksiä koskevat lausunnot. Tietoja kohteiden kaavatilanteesta, kuten asemakaavoista käsittelyvaiheineen ja muutoksineen sekä tontin rakennusoikeudesta saa kaupunkisuunnitteluviraston asiakaspalveluyksiköstä. SOTE-tietopaketti Sivu 21 Ennen asemakaavamuutoksen hakemista on hyvä olla yhteydessä kyseisen alueen kaavoittajaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto perii korvauksen hakemuksesta tehtävien asemakaavamuutosten laatimisesta. Asemakaavamuutoshakemukset toimitetaan kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon. Kiinteistön tai sen määräalan kauppaa koskevissa kysymyksissä on syytä ottaa yhteyttä kaupunkimittausosastoon ja selvittää kohteen soveltuvuus rakennuspaikaksi. Jätehuoltoa koskevat ohjeet löytyvät HSY:n internet-sivuilta osoitteesta www.hsy.fi. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan rakennuksissa ja toimitiloissa pitää huomioida esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön määräyksiä sekä rakennus-, hygienia-, melu-, pelastus- ja työsuojelumääräyksiä. Suunnittelutyö edellyttää ammattipätevyyttä ja ammattilaiset osaavat auttaa lupaprosessien hoitamisessa sekä asioinnissa rakennusvalvonnan ja muiden viranomaisten kanssa. Rakennuslupa edellyttää aina pätevän pääsuunnittelijan käyttöä. Rakennustiedon julkaisemat RT-ohjekortit sisältävät sosiaali- ja terveydenhoitoalan rakennuksia koskevia määräyksiä ja ohjeita: - vanhusten palvelutalot ja -asunnot, RT 93-10534 (1994) - perustietoja liikkumis- ja toimiesteisistä, RT 09-10720 (2000) - päiväkotien suunnittelu, RT 96-11003 (2010) - ulkoleikkipaikat, RT 89-10966 (2009). Lisätietoja: Kiinteästi asennettavia kalusteita, varusteita ja apuvälineitä koskevia tietoja (RT-tarvikekortit) www.rakennustieto.fi Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki Valviran ohjeet terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Apuvälineitä, apuvälinetoimittajia ja apuvälinealan organisaatioita (THL/Apudata tietokanta) Viranomaissuosituksia Vammaisten asumispalvelujen laatusuositus Apuvälinepalveluiden laatusuositus Katso myös Toimitilojen saatavuus ja muutostyöt SOTE-tietopaketti Sivu 22 Yleisinformaatio, lainsäädäntö Yleisimmät lait Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksiä koskevat monet lait. Ajantasaiset tiedot laeista löytyvät seuraavista palveluista: www.finlex.fi www.edilex.fi (maksullinen palvelu) Hoivayrityksen palveluntuotantoa ohjaavat lait ja asetukset Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 22.7.2011/922 Verohallinnon syventävät ohjeet sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta Laki yksityisestä terveydenhuollosta 1549/2009, 689/2005, 152/1990 Asetus yksityisestä terveydenhuollosta 662/2009, 744/1990 Asetus sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista 151/2012 Asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta 152/2012 Laki palvelujen tarjoamisesta 1166/2009 palveludirektiivi 2006/123/EY Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 24.1.2003/13 Terveydensuojelulaki 763/1994 Pelastuslaki 468/2003 Henkilöresursseja ohjaavat lait ja asetukset Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994 Asetus terveydenhuollon henkilöistä 564/1994 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 Työehtosopimuslaki 436/1946 Työaikalaki 605/1996 Vuosilomalaki 1627/2005 Työturvallisuuslaki 738/2002 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Sosiaalivakuutus 1224/2004 Työttömyysturva 1290/2002 Yhteistoimintalaki 334/2007 (sovelletaan, kun vähintään 20 henkilöä säännöllisesti työllistävä yritys) Yksityisen terveysalan työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus SOTE-tietopaketti Sivu 23 Asiakasta koskevat Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/87 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 758/1992 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 2007/159 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 653/2000 Suomen perustuslaki (1999/731) (syrjintäpykälä) Henkilötietolaki 523/1999 Kotikuntalaki 201/1994 Hallituksen esitys kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutoksista 101/2010 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Lastensuojelulaki 417/2007 Perhehoitolaki 312/1992 Asiakirjat ja rekisterit Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Henkilötietolaki 523/1999 Arkistolaki 831/94, 4. luku 12§: ”Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä.” Kuntoutuslainsäädäntöä Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta 566/2005 Kelan kuntoutusrahalaki 566/2005 Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991 Rintamaveteraanien ja sotaveteraanien kuntoutus 1184/1988, 1348/1998 SOTE-tietopaketti Sivu 24
© Copyright 2024