1. No category

Yhdessä
enemmän
Julkinen tiedote
Sastamalan kaupungin tiedotuslehti 2009
Kaupunginjohtajan teesit:
”Etsitään vahvuudet
ja torjutaan uhat,
järjestetään työt
fiksusti”
maan verotukseen. Harkinnassa ovat sekä
tulo- että kiinteistöverojen nostaminen.
Toimintojen perheitä
pitää kehittää
Kaupunginjohtajalla on talousongelmiin
hyvinkin perustavaa laatua olevia lääkkeitä, kunhan ne vain saataisiin täydellä
tehollaan käyttöön.
- Jos työt pystytään järjestämään fiksusti, niin laatu ei kärsi, mutta säästöjä syntyy.
Salli viittaa prosessien, ”toimintojen
perheiden”, kehittämiseen ja kertoo valaisevan esimerkin:
- Kun kuntalainen on kipeä, toimintojen perhe johtaa siihen, että hän tulee terveeksi.
”Perheessä” on tässä tapauksessa terveydenhuollon yksiköitä ja niissä tehtäviä hoitotoimenpiteitä.
Vahvuuksia sijainti ja
yrityskanta
Kaupungin strategia on nyt kovasti tapetilla. Sillä tähdätään pitkälle tulevaisuuteen.
Tavoitteena on etsiä Sastamalan vahvuudet ja käyttää niitä hyväksi. Toisaalta pitää löytää uhat ja torjua ne.
Taloudessa suurin uhka on lama. Sallilla on käsitys myös vahvuuksista, joista hän nostaa esille kaksi mielestään
tärkeintä.
- Sijainti suhteessa Tampereen kaupunkiseutuun ja monipuolinen yrityskanta. Niitä pitäisi hyödyntää ja vahvistaa edelleen.
Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta syyskuussa. Kuntalaisilta on tiedusteltu mielipiteitä ja parannusehdotuksia sekä asukasilloissa että erilaisilla kyselyillä. Palautetta toivotaan
edelleen lisää.
Kaupunginjohtaja Paavo Sallin mukaan kuntatalous näyttää tiukalta
useita vuosia eteenpäin. Usko tulevaisuuteen on silti vahva. – Asuinkaupunkina tulemme olemaan sellainen, että Kasvun Sastamala on käyttökelpoinen visio.
S
astamala on pian puolivuotias.
Kaupunginjohtaja Paavo Sallin
mukaan kuntaliitokselle ei ollut
hyviä vaihtoehtoja.
- Se oli välttämätön, koska valtion
asettamat asukaspohjavaatimukset suurenevat koko ajan.
Sallin mielestä liitos oli ”erinomaisen
tärkeä” varsinkin ammatillisen toisen
asteen koulutuksen, terveydenhuollon
ja sosiaalitoimen kannalta. Niiden järjestäminen yhteistyömallilla ei olisi yhtä tehokasta.
Kaiken lisäksi byrokratian vähentyminen on säästänyt silkkaa rahaa.
- Heti tuli tämän vuoden budjetissa
500.000 euron säästö, kun kolmen hallinnon sijasta on yksi. Eikä ketään irtisanottu, Salli muistuttaa.
Velanotto ei ole
helppo ratkaisu
Paljon pitää silti vielä säästää, jotta kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan
tälle vuodelle kirjattu 2,4 miljoonan säästötavoite täyttyisi.
Taustalla on yhteisöverotulojen putoaminen, mikä juontuu kansainvälisestä talouskriisistä.
Kaupunginvaltuusto päättää säästötoimista kesäkuun lopussa. Tätä ennen keinoja etsitään kiivaasti. Ellei niitä löydetä
riittävästi, edessä on pohdinnan paikka.
- Mutta velanotto ei ole se helppo ratkaisu, Salli tähdentää.
Sastamalan talous näyttää hänen mielestään tiukalta myös monta vuotta eteenpäin. Siksi jatkossa voidaan joutua puuttu-
Kaupungin strategiaa esiteltiin toukokuussa asukasilloissa. Helvi Väisänen (vas.) sekä Urho ja Inga Suuniittu osallistuivat tilaisuuteen Kiikassa.
(Kuva: Sirpa Mähkä)
Vaikuttamista tämäkin. Sylvään koulun ysiluokkalaiset Henna Vulli (vas.) ja Laura Kömi pääsivät piristämään taideteoksillaan Sastamalan kasvatus- ja opetuskeskuksen rappukäytävää. Onkiva kettu on Hennan käsialaa, Laura maalasi omenapuun.
Sastamalassa vaikutusmahdollisuudet alkavat jo alakoulussa
Lasten ja nuorten ääni kuuluu – oikeasti
Sastamalan kaupunginvaltuusto on
linjannut ”Kasvun Sastamala”-vision. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on
se, että lasten ja nuorten asiat huomioidaan kaikessa päätöksenteossa.
Mutta toteutuuko kaunis ajatus?
Suostuvatko päättäjät kuuntelemaan
nuorta polvea tosissaan?
- Kyllä suostuvat, 18-vuotias Ilmari
Nurminen vakuuttaa.
Hän on Sastamalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Lisäksi hän osallistuu nuorisovaltuuston edustajana
kaupunginhallituksen kokouksiin.
- Parasta on, että siellä kokee pystyvänsä oikeasti vaikuttamaan. Päättäjät ottavat minut kunnolla huomioon ja kysyvät mielipiteitäni, Vammalan lukiossa opiskeleva Nurminen kertoo.
Kasvatusta vastuuseen
Sastamala on koko Suomessa uranuurtaja lasten ja nuorten osallistumisessa. Vuosina 2003-2007 Vammala oli mukana ns. Nuorten osallisuushankkeessa. Silloin kehitetyt toimintamallit ovat nyt arkipäivää.
- Perusajatuksena on, että kun otetaan nuorten ääni huomioon ja annetaan heille vastuuta, heitä kasvatetaan samalla yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tämän päivän nuoret ovat
huomisen päättäjiä, kasvatusjohtaja
Pekka Kares ja vastaava nuorisotyöntekijä Pertti Parkkinen tähdentävät.
Päätöksenteon tunnetta vahvistaa myös se, että nuorisovaltuustolle annetaan 20.000 euron määräraha, jonka käyttökohteet nuoret saavat itse ratkaista.
- Syksyyn suunnitellaan isoa bänditapahtumaa, Ilmari Nurminen mainitsee yhden esimerkin.
Ilmari Nurmiselle (kesk.) kasvatusjohtaja Pekka Kares (oik.) ja vastaava nuorisotyöntekijä Pertti Parkkinen ovat tuttuja yhteistyökumppaneita.
Aiemmin on järjestetty muun muassa Idols-voittaja Ari Koivusen konsertti ja leffailtoja. Lisäksi on hankittu tavaraa nuorisotiloihin ja avustettu urheiluseuroja.
Mistä säästöt otetaan?
Sastamalassa jokaisella alakoulullakin on oma oppilaskuntansa. Yhteisiin asioihin päästään vaikuttamaan
siis jo lapsuusvuosina, mikä on melkeinpä ainutlaatuista.
Alakoululaisten edustajat laittoivat taannoin kaupungin korkeimman
johdon koville ”huippukokouksessa”
Sylvään koululla.
- Tiukimpia paikkoja virkaurallani,
Kares muistelee.
Koululaiset penäsivät kaupungin-
isiltä vastauksia jopa määrärahoihin
liittyviin kysymyksiin.
Mistä muuten aiotaan ottaa se
672.000 euron säästö, joka on kasvatuspuolen osuus kaupungin talouden tasapainotusohjelmassa?
- Kouluverkko ja kouluruoka säilyvät ennallaan, mutta opetusryhmät
varmasti suurenevat. Lisäksi säästöt
vaikuttavat valinnaisten kurssien, koulunkäyntiavustajien ja tukiopetuksen
määrään, Kares arvioi.
Toiveista selvitys
Kiinnostus nuorten luottamustehtäviin on kasvanut selvästi.
- Ennen niihin saattoi päästä aika
helposti, mutta nykyään esimerkiksi
Sylväällä on kovaa kampanjointia, Il-
mari Nurminen tietää tunnelmat vaalien edellä.
Ja mikä ettei valta houkuttelisi:
pääsiväthän nuoret taannoin osallistumaan verkostolukion rehtorinkin valintaan.
Sastamalassa ylin nuorten päätäntävaltaa käyttävä elin on nuorisovaltuusto. Sen 13 jäsentä valitaan vaaleilla kolmesta alueellisesta nuorisoneuvostosta.
Nuorisovaltuusto puolestaan valitsee keskuudestaan edustajat kaupunginvaltuustoon, -hallitukseen ja
kaikkiin lautakuntiin.
Ensi syksynä nuorisovaltuusto tekee
Sastamalan alueen kouluissa selvityksen, missä kysellään nuorten toiveista ja harrastuksista. Tarkoituksena on
selvittää, mitä nuoret haluavat tehdä
kaupungissaan.
Nuorta väkeä
riittää
* Sastamalassa on 11 päiväkotia, avoin päiväkoti sekä 80 perhepäivähoitajaa. Hoidettavana
on noin 800 lasta.
* Alakouluja on 17 ja yläkouluja
3. Yhteensä perusopetuksessa
on suunnilleen 2500 oppilasta.
* Lukioita on 3: Vammalan lukio, Äetsän Sarkia-lukio ja Mouhijärven lukio. Ne muodostavat
yhdessä Sastamalan verkostolukion, jonka opiskelijamäärä
on noin 450.
Sastamalan
vetovoiman
uskotaan
kasvavan
Sastamalan kaupunki on turvallinen
ja rauhaisa asuinpaikka, mutta nimeltään vielä melko tuntematon.
Markkinointiin ja tiedottamiseen pitää panostaa.
Imagon rakentamiselle on joka tapauksessa hyvä pohja, sillä suurin osa
kaupunkilaisista uskoo Sastamalan
vetovoiman lisääntyvän.
Näin kertoo äskettäin tehty tutkimus.
Lähtökohta
parannuksille
Jukka Kaartoluoma vastaa kaupungin markkinoinnista. Hän on
mukana myös Yrityssastamalassa, joka tarjoaa yritysten perustamiseen ja kehittämiseen liittyvää neuvontaa.
Imago- ja mainetutkimuksessa haastateltiin helmi-maaliskuussa tulomuuttajia, yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä kaupungin työntekijöitä ja
luottamushenkilöitä.
Kysymyksiin vastanneita oli yli 500.
Heistä 70 oli muuttanut nykyiseen
Sastamalaan kahden viime vuoden
aikana.
Elinkeinojohtaja Jukka Kaartoluoman mukaan tutkimus tilattiin, koska aika oli otollinen uuden kaupungin juuri startattua.
- Saatiin lähtökohta sille, miten
alue ja sen palvelut nähdään, millai-
sia vetovoimatekijöitä sillä on ja mitä pitäisi parantaa.
Tutkimuksen teki Innolink Research Oy.
Luonnolle ruusuja,
kaupalle risuja
Sastamalan vahvuuksiksi vastaajat nimesivät erityisesti hyvät yhteydet ja
lyhyet matkat isompiin lähikaupunkeihin. Useimmat olivat muuttaneet
paikkakunnalle oman tai puolisonsa
työ- tai opiskelupaikan perässä.
Luonto ja ympäristö arvostettiin
korkeimmalle kaikissa vastaajaryhmissä. Asumisen mukavuutta lisäävät kaupungin sopiva koko ja lapsiperheystävällisyys.
- Koulutuspalvelut ja lasten päivähoitopalvelut ovat tulomuuttajien näkökulmasta hyvät, Kaartoluoma muistuttaa.
Selvästi eniten parantamisen varaa
löydettiin kaupallisista palveluista.
Valtaosa vastaajista kertoi uskovansa Sastamalan vetovoiman kasvuun,
ja voivansa suositella sitä yritys- tai
asuinpaikaksi.
Messuilla, netissä,
televisioruuduissa
Ellivuori, golfkentät, maatilamatkailu. Vanhan kirjallisuuden päivät,
Sastamala Gregoriana, kirkot.
Akseli Gallen-Kallela, Kaarlo Sarkia, Mauri Kunnas. Luonto ja monipuolinen yritysmaailma.
Sastamalalla on paljon mitä näyttää. Ja aiotaan näyttää myös –
yhteisvoimin.
- Uutta on se, että olemme yhdistäneet eri toimijoiden voimia
markkinoimaan aluetta entistä paremmin. Jos joku vaikka kirjamessuilla kysyy, olisiko Sastamalassa tontteja, tonttikartat vedetään näkyviin pöydän alta, elinkeinojohtaja Jukka Kaartoluoma naurahtaa.
Tänä vuonna kaupunkia käydään markkinoimassa yli kymmenessä tapahtumassa, messuilla Helsinkiä ja Jyväskylää myöten. Jaossa on
uutta seutuesitettä.
Tampereen seudulla kokeillaan mielenkiintoista keinoa paikoissa,
missä on paljon ihmisvirtaa. Sastamalasta kertovat mainokset pyörivät suurissa yleisö-TV-ruuduissa esimerkiksi Edenin kylpylässä Nokialla ja Tampereen rautatieasemalla.
15 sekunnin mittaisia ”spotteja” nähdään monta kertaa tunnissa. Paikkoja on yhteensä kaksitoista, lähetykset alkavat kesäkuussa.
Markkinoinnissa panostetaan tietysti myös internetiin. Sivujen
sastamala.fi kävijämäärä on luokkaa 1500 per päivä ja tahti kiihtyy.
- Rakennamme sivustoa niin, että se tarjoaisi mahdollisimman vetovoimaisen tiedon kaikille kohderyhmille, Kaartoluoma lupaa.
Uutuuksia ovat tapahtumakalenteri, johon mattimeikäläinenkin
voi laittaa tiedon. Kesäkuussa avautuu palveluhakemisto, mistä esimerkiksi turisti löytää kaikki alueen kaupalliset palvelut. Vastaava
systeemi on jo käytössä Huittisissa.
Matkailusihteeri Outi Metso markkinoi Sastamalan omakotitontteja Tampereen Asta-Rakentaja -messuilla yhdessä
Elsan kanssa. Mauri Kunnaksen piirroshahmot ovat hyviä
houkuttimia messuosastoilla. (Kuva: Anne Värilä)
Hyvinvoinnissa riittää haasteita
Sastamalan kaupunki pyrkii kuluvana vuonna 2,4 miljoonan euron säästöihin. Hyvinvointi-prosessin, kuten
entistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa
nykyään kutsutaan, osuus on ylivoimaisesti suurin, runsaat 1,4 miljoonaa euroa.
- Ei ole realistista ajatella, että tälle vuodelle pystyttäisiin sellaista summaa keräämään. Silloin pitäisi lakkauttaa jo lakisääteisiäkin palveluja, hyvinvointijohtaja Katja Tommiska varoittaa.
Henkilöstöön
ei kosketa
Lakkautuslinjalle ei kuitenkaan aiota lähteä.
- Säästöjä yritetään hakea niin, ettei palvelun laatu kauheasti heikkenisi. Mitään merkittäviä heikennyksiä ei ole tulossa. Henkilöstövähennyksiäkään ei ole kaavailtu.
Tommiskan mukaan säästöjä etsitään toimintoja tehostamalla. Paraikaa käydään läpi terveyden- ja vanhustenhuollon yksiköitä. Niissä selvitetään investointitarpeita sekä sitä,
onko laitospaikkoja liikaa valtakunnallisiin suosituksiin nähden.
Vanhustenhuollossa näin näyttäisi olevan.
- Enemmän palveluja tarvittaisiin
kotiin päin, Tommiska muistuttaa viitaten nykyajatteluun, jossa ikäihmiset halutaan pitää mahdollisimman
kauan kotona.
kipäivää.
- Osalle henkilöstöä käytössä oleva
atk-ohjelma on ollut uusi. Lisäksi hakemuksia käsittelevistä palvelusihteereistä kaksi on hoitanut alkuvuoden
ajan entisten kuntien tilinpäätösasioita. Myös sijaisten puuttuminen on
vaikuttanut käsittelytyön hidastumiseen, Tommiska toteaa.
Rahansaanti voi kestää
Kimppakyyti kannattaa
Maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksilta ei vältytä Sastamalassakaan,
vaikka toimeentulotuen menot eivät
ole ainakaan vielä lähteneet kasvuun.
- Lomautetut ja irtisanotut ovat
kuitenkin alkaneet näkyä, palvelusihteeri Maija Kankaanniemi kertoo.
Nykyään pyritään siihen, että toimeentulotukea haettaisiin kirjallisesti. Ajanvarauksella sitä hakevat enää
lähinnä uudet asiakkaat.
Osa asiakkaista on harmitellut, että rahan ilmestyminen kouraan kestää aiempaa kauemmin. Ennen sen
saattoi saada samana päivänä, tänä
keväänä hakemusten käsittelyaika
on ollut useimmiten seitsemän ar-
Sastamalan kaupungilla on noin 400
kuljetuspalveluasiakasta: vammaisia
ja ikäihmisiä.
Kaupunki oli lähdössä mukaan
Tampereen kaupungin kuljetusten
ohjauskeskukseen, mutta päättäjät
tyrmäsivät ajatuksen taloudellisista syistä.
Lisäksi pidettiin parempana, että asiakas saa itse soittaa autoilijalle. Nyt jokaisella asiakkaalla on oma
matkojenseurantakortti.
Vammaispalveluohjaaja Susanna
Jukaraisen mukaan merkittävin muutos on se, että jos useampi asiakas
lähtee samalla kyydillä, omavastuuta ei veloiteta.
Vaikka säästökuuri, töiden lisääntyminen ja talouskr
Maija Kankaanniemeltä ja Susanna Jukaraiselta löyty
Sähköinen tukihaku lisääntyy, lomitustoiminta laajenee, osaajia etsitään
Maaseudulla on mahdollisuuksia
Se on kolmannes alueen viljelijöistä,
hän muistuttaa.
Ensi vuonna puolet?
Katariina Pylsyn ja Eero Mäki-Tanilan mukaan sähköisen tukihaun
koulutuksista saatu palaute oli ”mahtavaa”. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että kaikki viljelijät täyttäisivät ja lähettäisivät hakemuksensa tietokoneella.
Kehittämispäällikkö Katariina Pylsyllä on ollut vauhdikas kevät.
Sastamalassa maaseudun kehittämisasioiden parissa työskentelevä Pylsy
piti kahden kuukauden aikana peräti
neljäkymmentä koulutustilaisuutta. Eikä pelkästään kotikaupungissa, vaan
myös Kiikoisissa, Punkalaitumella, Hämeenkyrössä, Kihniössä ja Parkanossa.
- Väkeä kävi yhteensä yli viisisataa.
Koulutukset koskivat sähköistä tukihakua, joka oli tänä keväänä ensimmäisen kerran käytössä koko Suomessa.
Työ tuotti hyvää tulosta: Sastamalan 780 maatilasta melkein 200 jätti
tukihakemuksensa tietokoneen välityksellä.
- Prosentti oli 22,6. Ensi vuonna vedän koulutukset uudelleen, ja sen jälkeen tavoite on 50 prosenttia, Pylsy
hymyilee.
Elämänlaatu- ja maaseutujohtaja Eero Mäki-Tanilan mukaan sähköisestä
tukihausta on paljon hyötyä.
- Hakemusten käsittely nopeutuu.
Tänä vuonna säästyy jo yhden ihmisen työpanos. Myös virheiden määrä vähenee.
Maataloustuissa puhutaan suurista rahoista; viljelijä saa niiden kautta
suunnilleen puolet tuloistaan. Sastamalassa tukia maksetaan noin 20 miljoonaa euroa.
Lomittaja varmemmin
Sastamalasta pyöritetään laajaa maa-
talouslomitustoimintaa. Alue ulottuu
Hämeenkyröön, Ikaalisiin, Nokialle ja
Ylöjärvelle.
Ja pian vieläkin pidemmälle, sillä ensi vuonna mukaan ovat tulossa myös
Virrat ja Ruovesi.
Nykyinen 120 lomittajan määrä kasvaa parillakymmenellä ja tilojen määrä neljästäsadasta viiteensataan. Sastamalassa lomittajia käytetään noin
200 tilalla, missä on karjaa.
Mäki-Tanilan mielestä alueen laajentuminen on sekä kaupungin että
asiakkaiden etu: lomittajan saa varmemmin.
Uusia liitännäisiä
Pylsy aloittaa syksyllä uuden ”koulutusrumban”: hän ryhtyy innostamaan ja
kannustamaan viljelijöitä yrittäjyyteen.
Päätavoitteena on löytää eri alojen taitajia ja saada heidät aktivoitua.
Kehittämispäällikkö nimittäin uskoo,
että maaseudulla on paljon sellaista
osaamista, mitä ihmiset eivät ehkä itsekään osaa arvostaa.
- Yritän innostaa heitä liitännäiselinkeinoihin. Näen, että tämä Sastamalan maaseutu on voimavara ja
mahdollisuus.
SyKEMittariEn
voittajat
tuKEa
PErHEidEn
arKEEn
nalle-korteilla ilmaistaan
tunteita.
a talouskriisin Vaikutukset pukkaaVat päälle, katja tommiskalta (Vas.),
elta löytyy positiiVista asennetta.
sia
uuden kaupungin syntymä vaikutti Sastamalassa perhetyöhön niin, että palvelua tarjotaan nyt myös entisessä äetsässä ja Mouhijärvellä.
perhetyöntekijöitä on kolme. tuettavissa perheissä on
yhteensä noin 50 lasta vauvoista lähes täysi-ikäisiin.
perheet ovat lastensuojelun
asiakasperheitä, joissa lasten
kasvun ja kehityksen turvaamiseksi kaivataan ulkopuolisen henkilön apua.
palvelu on perheille ilmaista ja ehdottoman luottamuksellista. Vanhemmat voivat it-
se hakeutua sen piiriin,
heille voidaan suositella
sitä ja poikkeustapauksissa määrätä.
- palveluilla on enemmän kysyntää, mitä meillä on mahdollisuus tarjota, perhetyöntekijä tanja
Kotilainen kertoo.
työ on tukemista arjessa.
Vanhempia ohjataan lasten
hoidossa ja kasvatuksessa tai
vaikkapa arkirutiinien hallinnassa.
- Voidaan laatia perheen päivärytmi: koska syödään, koska
leikitään, koska mennään nukkumaan. Ne asiat eivät ole kaikissa perheissä selvillä, Kotilainen muistuttaa.
tärkeää on lasten itsetunnon vahvistaminen. Siihenkin
on keksitty erilaisia pelejä ja
leikkejä.
perheen luona käydään
yleensä 1-3 kertaa viikossa. prosessi kestää puolesta vuodesta
kahteen vuoteen.
ruisleipää perinteisestä taikinajuuresta, olkaa HyVä!
ulla alajoki pitää mouHijärVellä jokimyllyn kotileipomoa, ja on Viljatilan liitännäiselinkeinoon erittäin
tyytyVäinen. – leipomo on ollut tilan talouden pyörittämisessä tosi tärkeä.
PySyvä valtionoSuuS oliSi
Suuri aPu MuSiiKKioPiStollE
Musiikkiopinnot lisäävät suosiotaan. Sastamalan musiikkiopistoon pyrki kevään
pääsykokeissa 59 hakijaa, mikä on selvästi aiempaa enemmän.
tällä hetkellä opistossa on noin 150
opiskelijaa, mutta tulevaisuudessa määrä
pyritään nostamaan kahteen sataan. tavoitteeseen tähdätään valtionavun turvin.
- olemme anoneet pysyvää valtionosuutta. Se olisi 300.000 euron luokkaa vuodessa, elämänlaatu- ja maaseutujohtaja Eero
Mäki-tanila toteaa.
Nykyään valtiolta heruu musiikkiopistolle lukuvuotta kohti muutamia kymmeniä
tuhansia euroja.
Hakemus on paraikaa opetusministeriön
käsittelyssä. Mäki-tanila uskoo, että läpimenomahdollisuuksia on, koska muutkin
yhtä suuren alueen musiikkiopistot saavat
pysyvää valtionosuutta.
joka tapauksessa lisärahasta olisi paljon hyötyä.
- Kilpailukyky muihin nähden paranisi
ja voisi tulla laajempaa opetustarjontaa.
Musiikkiopinnoissa käydään myös kotikaupungin ulkopuolella. Esimerkiksi Huittisten musiikkiopistossa opiskelee yli 40
sastamalalaista.
tällainen menettely tulee pian kalliimmaksi, sillä lukuvuodesta 2009-2010 alkaen
Sastamala ei enää maksa niiden oppilai-
den oppilaskohtaisia nettomenoja, jotka
lähtevät muualle opiskelemaan.
Kyse on oppilasta kohden noin 9001000 eurosta.
- linjaus on tehty, koska omassakin on
mahdollisuus opiskella, Mäki-tanila täsmentää.
Muutos koskee vain uusia oppilaita; ei
niitä, jotka jo nyt opiskelevat muualla ja
joilla on opinto-oikeus solistisiin aineisiin.
Sastamalan kaupungin Sopivasti sykettä -arvontakupongin palautti yhteensä 1694
asukasta.
Komisario pauli pitkäkosken
valvomassa arvonnassa Suunnon sykemittarin voittivat
Hevonkorpi Mervi
Hietaniemi Eino
Hirvikorpi ulla
Huovila Helena
Karvinen petri
Ketola Eila
Koskelo Veikko
Kuisma ritva
lappalainen unto
laurila Martti
Musakka tarja
Mäkinen tuula
Nieminen pekka
Nurminen Seppo
pohjolainen Sirkka-liisa
poussa pauli
raijala Hanna
Saikkonen Viljo
Satimus Kaarlo
Vuorenniemi arto
onnittelut voittaneille ja
kiitokset kaikille osallistuneille!
He käyttävät kaup
Jokinen Antti (kesk), maanviljelyyrittäjä, 050-555 9350, antti.jokinen@
kopteri.net
Lahtinen Pirkko (sdp), terveydenhoidon lehtori, 050-565 1517, [email protected]
Jokinen Jenni (sdp), opiskelija, 050309 7064, [email protected]
Lehdistö Paula (vihr), toimittaja-evp,
eläkeläinen, 040-543 9239, paula@
kennel-buffing.com
Kaaja Taru (kok), kätilö, 050-365 0164,
[email protected]
Kimpanpää Elina (kesk), fysioterapeutti, yrittäjä, 050-330 1358, elina.
[email protected]
Koivisto Arto (sdp), opiskelija, 050462 2829, [email protected]
Ahola Marja
(sdp), erikoissairaanhoitaja, 050-377 1820, marja.ahola@
kopteri.net
Hakanen Pertti (kesk), maatalousyrittäjä, 0500-505 997, pertti.hakanen@
kopteri.net
Andersson Jari (kok), rehtori, 050338 1609, [email protected]
Hakasuo Juhani (vas), yrittäjä, 0500332 072, [email protected]
Anttoora Marjo (kd), varatuomari,
050-523 1969, [email protected]
Jaakkola Timo (kok), maatalousyrittäjä, agronomi, 0400-732 145, timo.
[email protected]
Arve-Salonen Katja (kok), asianajaja,
050-345 8644, [email protected]
Asikainen Eveliina (vihr), tutkija, biologi, 040-588 3194, [email protected]
Jarkko Pentti (kesk), teknologianjohtaja, 050-304 9768, pentti.jarkko@
kopteri.net
Korpela Kristo (sdp), metallimies, pääluottamusmies, 040-965 4317, kristo.
[email protected]
Kulonpää Jarkko (sdp), toiminnanjohtaja, 050-557 0390, [email protected]
Kuusela Arto (kok), osastonjohtaja,
ammattiaineiden opettaja, 050-911
8997, [email protected]
Laaja Hannu (sit), palomies, 040-359
0778, [email protected]
Lindroos Sirpa (kesk), yrittäjä, 040508 4961, [email protected]
Liukko-Sipi Aatto (ps), laadunohjaaja, eläkeläinen, 041-462 5343, aatto.
[email protected]
Lähteenmäki Tapani (sdp), lääkäri,
040-751 8755, tapani.lahteenmaki@
fimnet.fi
Myllyniemi Liisa (vas), paperityöläinen, eläkeläinen, 044-513 1040
Myrskyranta Simo (vas), työnjohtaja,
0400-734 830
Mäkelä Pauli (kesk), maanviljelijä, 050518 6160, [email protected]
Mäkinen Aimo (kd), palomies, 050599 3298, [email protected]
Kunnantalojen uusi elämä
Suodenniemen kaunis kunnantalo toimii kirjastona.
Kuntaliitosten vuoksi moni kunnanvirasto on autioitunut. Sastamalassa ollaan kuitenkin selvitty helpolla.
- Meillä ei ole tyhjien kunnantalojen ongelmaa, kuten esimerkiksi Salossa. Kaikki on mennyt yllättävänkin
hyvin, kaupungin rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen ja kiinteistöpäällikkö Heikki Aho kertovat.
Mouhijärven entisellä kunnanvirastolla jatkaa Sastamalan Seudun Lomituspalvelut, mutta toinen puoli rakennuksesta remontoidaan uuteen käyttöön.
- Noin 500 neliön tilaa ruvetaan kunnostamaan päiväkodiksi. Työt alkavat elo-syyskuulla ja valmista on helmikuun loppuun mennessä, Ojanen
tarkentaa.
Hänen mukaansa paikka sopii mainiosti päiväkodille, koska se on yksikerroksinen ja turvallisuusnäkökulmat on helppo toteuttaa. Myös keittiö on valmiina.
- Muutostyöt ovat aika pieniä. Vain
märkätilat joudutaan uusimaan perusteellisesti.
Päiväkotiin sopii 35 lasta. Asiakkaita uskotaan löytyvän.
- Paikkakunnalla on ollut lisätarvetta. Mouhijärvi on muuttovoittoinen, ja nuoria perheitä on muuttanut varsinkin Häijään alueelle, Heikki Aho tietää.
Äetsän kunnantalo, nykyiseltä nimeltään Äetsä-talo, täyttyi hallintovirkamiesten poistuttua miltei heti, koska
tiloihin siirtyi Sastamalan Tukipalvelu
Oy. ”Satu” tarjoaa talous-, henkilöstöja tietohallinnan palveluita.
Rakennuskompleksissa toimii vanhastaan mm. kirjasto ja apteekki. Työpajan lakkauttaminen jätti tyhjilleen
noin 300 neliön tilan, johon nyt etsitään vuokralaista.
Suodenniemen kaunis kunnantalo
pääsi aikoinaan TV 2:n Peräkamarinpojat -maalaiskomedian kuvauspaikaksi. Nykyään rakennuksessa sijaitsee kirjasto.
Yläkertaa käyttävät muiden muassa maaseututoimi ja rakennusvalvonta. Lisäksi siellä on kokoustila
AV-välinein vaikkapa järjestöjen käytettävissä.
Entisten kuntien kirjastoja on tarkoitus kehittää palvelupisteinä. Ajatuksen toteuttamisessa ollaan pisimmällä Suodenniemellä.
- Palvelupisteissä on tarjolla informaatiota, erilaisia lomakkeita ja tiedotusmateriaalia sekä yleisöpäätteet.
Myös kaupungin kuulutukset tulevat
sinne esille, kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä kertoo.
Mouhijärven ex-kunnanvirastoon tulee päiväkoti.
Äetsässä tilat täytti Satu Oy.
upungin ylintä päätösvaltaa
Mörtti tapio (kesk), maanviljelijä, 040513 5486, [email protected]
naatula ilkka (kok), lehtori, 050-302
1666, [email protected]
niemelä Pekka (kok), liiketalouskonsultti, 0500-634 681, pekka.niemela@
kopteri.net
niemi reino (vas), asemoija, 050-527
5727, [email protected]
nummi reino (sdp), fil.maisteri, 040810 1001
oksanen Kari (vas), kirvesmies, 040509 0608, [email protected]
Pelttari Päivi (kok), viestintäpäällikkö,
040-575 1170, [email protected]
Pietilä Pauli (kesk), maanviljelijä, eläkeläinen, 0400-594 544, [email protected]
Pietilä tarja (sdp), palvelusihteeri,
pääluottamusmies, 050-348 7980,
[email protected]
ENEMMäN
KuiN laKi
Sallii
Sastamalan kaupunginvaltuustossa
istuu 59 kansan sinne äänestämää
valtuutettua. porukassa on kuntalain mukaan 16 liikaa.
Kaupunginsihteeri Hannu nikkilä muistuttaa, että pahuuden teillä
ei silti olla eikä lakia rikota.
- jo kuntaliitosneuvottelujen alkumetreillä sovittiin, että valtuutettujen määrä on laista poikkeavan suuri. jotta reunakuntien ääni tulisi paremmin esille, ne saivat
suuremman edustuksen mitä niille kuuluisi.
poikkeusjärjestely kestää kaksi
valtuustokautta. Sillä on valtiovarainministeriön hyväksyntä.
joka tapauksessa valtuutetuilla
on valtaa. He tekevät kaikki kaupungin tärkeimmät päätökset.
Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. Se valitsee myös johtavat viranhaltijat.
Valtuusto päättää veroprosentit
ja hyväksyy talousarvion sekä taloussuunnitelman. Samoin se hyväksyy kaupungin strategian, johtosäännöt, asemakaavat ja maankäyttösuunnitelmat.
lisäksi se tekee päätökset kouluverkosta ja yli 200.000 euron rakennushankkeista.
Pohjanen Hannu (kesk), maanviljelijä, 050-556 3381, hannu.pohjanen@
kopteri.net
Sillanpää Mika (vihr), sairaanhoitaja, 03-511 4466, [email protected]
virtanen tero (kesk), maatalousyrittäjä, 050-323 6362, tero.virtanen@
vehmaantila.fi
Pusa jukka (kok), toimitusjohtaja,
0400-636 113, [email protected]
Sivonen reino (sdp), eläkeläinen, 050384 9955, [email protected]
vuorio atte (sdp), suunnittelija, 0400973 614, [email protected]
Suhonen Kari (ps), liikennöitsijä, 050555 1799, [email protected]
väissi jouko (kok), toimitusjohtaja,
0400-411 537, [email protected]
rauva Mikko (kok), atk-yrittäjä, 050514 4303, [email protected]
Salminen Mauri (sdp), laitosmies, 040509 2979, [email protected]
Satonen arto (kok), kansanedustaja,
050-511 3110, [email protected]
Selin jukka-Pekka (kd), yleinen edunvalvoja, 050-537 5654, jukka-pekka.
[email protected]
tammisalo anna (kok), psykologi,
opettaja, 040-517 8908, [email protected]
toivo jari (sdp), koneasentaja / plM,
050-310 1180, [email protected]
toivonen Hannu (kok), teknikko,
0400-633 734, [email protected]
villo Maire (sit), yrittäjä, farmaseutti, 044-271 5290, [email protected]
Seppä tarmo (kesk), maanviljelijä,
040-588 8061, [email protected]
vinha olavi (kesk), agrologi, 0500333 772, [email protected]
Seppälä Maija (kok), erikoissairaanhoitaja, eläkkeellä, 0500-830 831,
[email protected]
virtanen tauno (kok), sikafarmari,
0500-339 508, [email protected]
MoNta tapaa
VaiKuttaa
Käyttämällä äänioikeuttaan kuntalainen kantaa kortensa yhteisten asioiden kekoon. toki hän voi asettua
myös itse ehdolle vaaleissa.
Muitakin vaikutusmahdollisuuksia
löytyy. Kuntalainen voi pitää yhteyttä omaan valtuutettuunsa, ja pyrkiä
hänen kauttaan tuomaan näkemyksiään esille. tai mikä milloin murheena onkin, asianomaiselle virkamiehelle sopii pirauttaa tai lähettää
sähköpostia.
aina on myös mahdollista tehdä
aloite. Sen ei tarvitse olla määrämuotoinen, mutta asia kannattaa tuoda
selkeästi esille ja perustella kunnolla.
aloitteet jätetään nimellä varustettuna osoitteeseen Sastamalan kaupunki, aarnontie 2 a, pl 23, 38201
Sastamala. toinen vaihtoehto on sähköpostiosoite [email protected]
Nettiosoitteesta www.sastamala.
fi pääsee kaupungin sivuille. Sieltä
löytyvät sekä keskustelupalsta että
paikka palautteelle.
Kaupungille tulee vuodessa satamäärin palautetta. Kaikki käydään
tarkasti läpi ja asianomaisille vastataan, kunhan yhteystiedot ovat selvillä.
tärKEitä yHtEyStiEtoja
SoSiaaliKESKuS
aarnontie 2 a,
kaupungintalo 1. kerros
pl 23
38201 SaStaMala
avoinna ma-pe klo 9-14
Neuvonta ja ajanvaraus
(03) 5213 4114
*************************
KaSvatuS- ja
oPEtuSKESKuS
asemakatu 9
38210 SaStaMala
Muut yHtEyStiEdot
löytyvät kotisivuilta
www.sastamala.fi
ja puhelinluetteloista.
*************************
SaStaMalan KauPunKi
puhelin (03) 52 131
Faksi (03) 5213 4099
Sähköposti:
sastamala(at)sastamala.fi
Henkilökohtaiset sähköpostit:
etunimi.sukunimi(at)sastamala.fi
välimäki Erkki (kesk), maaseutuyrittäjä, 0400-224 225, erkki.valimaki@
kopteri.net
yli-Hongisto ulla (kesk), opinto-ohjaaja, 050-366 6795, [email protected]
ylinen Kalle (kok), paikallisjohtaja,
kiinteistöpäällikkö, 040-869 4170,
[email protected]
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Pauli Pietilä ja toinen varapuheenjohtaja Pekka niemelä. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut veikko E. Hakanen kuoli äskettäin, eikä uutta 1. varapuheenjohtajaa ole vielä valittu.
Yhdessä
enemmän
Sastamalan kaupungin
tiedotuslehti 2009
Sastamalan kaupunki
Hannu Nikkilä
pl 23, 38201 Sastamala
puhelin (03) 52 131
Faksi (03) 5213 4099
Sähköposti:
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit:
[email protected]
Kaupungin internetsivut:
www.sastamala.fi
lehden tekstit ja kuvat
Marko dahlman
taitto Mainostoimisto Huima
piirrokset Mauri Kunnas
painopaikka:
Hämeen Kirjapaino oy 2009
Sastamalan Vuokratalot Oy:n huoneistoja oli toukokuun puolivälissä vapaana vain toistakymmentä. Kiinteistöpäällikkö Heikki Aho (vas.) ja rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen katselivat näkymiä Marttilassa sijaitsevan kaksion parvekkeelta.
Vammalan kaupungin vuokratalot yhtiöitettiin
Tavoitteena laadukkaampi asuminen
- Uuden yhtiön ideana on, että vuokralaisilta kerättävät vuokrat käytetään asuntojen kehittämiseen ja kunnostamiseen. Tulevaisuudessa asuntoja pidetään paremmassa kunnossa.
Näin vakuuttavat apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo sekä rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen. Heidän mielestään Vammalan kaupungin omistuksessa
olleiden vuokratalojen yhtiöittäminen oli
viisas ratkaisu.
Jatkossa myös vuokralaiset saavat mielipiteensä julki entistä paremmin, sillä yhtiön hallitukseen valitaan asukkaiden oma
edustaja.
Monelle kukkarolle
Vuodenvaihteessa perustettuun Sastamalan Vuokratalot Oy:öön siirtyi 445 asuntoa. Määrä voi kasvaa vielä parilla sadalla, mikäli Äetsän ja Mouhijärven asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt fuusioidaan yhtiöön. Asia selviää tämän vuoden kuluessa.
Vuokra-asuntoja löytyy sekä kerros- että rivitaloista. Sijainti on useimmissa hyvä; Vammalan alueella taloja sijaitsee esimerkiksi Varilassa ja Marttilassa.
Osa taloista on melko äskettäin peruskorjattuja, osa ollut käytössä pidempään.
Siksi vuokrataso vaihtelee: kerrostaloissa
liikutaan haarukassa 5,5-8,5 euroa neliöltä, rivitaloissa keskivertovuokra on 9 euroa neliöltä.
Käyttöaste korkealla
Toukokuun puolivälissä vapaita huoneistoja oli vain hieman toistakymmentä.
Käyttöaste onkin ollut korkea, lähes 95
prosenttia.
- Yhtiöittäminen ei johtunut siitä, että
käyttö olisi huonoa, vaan syynä oli se, että
nyt voidaan kehittää vuokrataloasumista hiukan vapaammin. Osakeyhtiö pystyy
tekemään omat lainapäätökset korjauk-
Enää ei juoda jokivettä
Äetsässä, Mouhijärvellä ja Suodenniemellä on käytetty pelkkää pohjavettä, mutta Vammalassa suurin osa talousvedestä tehtiin vielä viime vuonna Kokemäenjoen pintavedestä.
Enää näin ei ole: nykyään koko Sastamala juo pohjavettä.
- Tämä oli aivan oleellinen parannus. Kyllähän se on selvästi parempaa, kun ajattelee, mikä on joen pintaveden laatu
talousveden valmistuksessa, apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo toteaa.
Pohjavettä ostetaan Vammalaan Hämeenkyröstä ja Ikaalisista saakka. Sitä varten rakennettiin yli 60 kilometriä vesijohtolinjaa.
Muutoksesta on kiittäminen vuosia käynnissä ollutta Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanketta.
synä. Myöhemmin Sastamalassa suljetaan muutkin puhdistamot, paitsi Vammala, minne kaikki Sastamalan jätevedet
johdetaan vuodesta 2012 alkaen. Se edellyttää isoa puhdistamoremonttia.
Esille onkin noussut myös toinen vaihtoehto.
- Perustettaisiin osakeyhtiö Huittisten puhdistamon ympärille. Osakkaina olisivat Huittinen, Punkalaidun ja Sastamala,
jotka hankkisivat puhdistamon omistukseensa, Erjo kertoo.
Hanke vaatisi Huittisten puhdistamon saneerausta ja pitkien siirtoviemärien rakentamista. Toisaalta Vammalan puhdistamo suljettaisiin, eikä sitä tarvitsisi remontoida.
- Tähän ratkaisuun on paljon perusteita. Neuvottelut Huittisten kanssa jatkuvat, ja asia aiotaan päättää
syksyllä.
Jätevedet Huittisiin?
Hankkeeseen sisältyy myös jätevesiviemärien rakentamista.
Silläkin rintamalla on tapahtumassa paljon.
Suodenniemen jätevedenpuhdistamo suljetaan tänä syk-
Jaakko Erjon papereista ilmenee, että vettä saapuu
Vammalaan Hämeenkyröstä ja Ikaalisista saakka.
siin. Vammalan kaupungin budjetissa oli
aina niin ja näin, saatiinko rahaa vai ei.
- Haluamme pitää laadukkaat vuokraasunnot ja korkean käyttöasteen, Erjo ja
uuden yhtiön toimitusjohtajaksi nimetty
Ojanen kiteyttävät.
Yhtiö ostaa palvelut Sastamalan Tilakeskus liikelaitokselta ja Satu Oy:ltä. Omaisuutta sille siirtyi noin 8,6 miljoonan euron arvosta, lainoja 7,5 miljoonaa euroa.