1. No category

-
Osallisuus
Oikeudenmukaisuus
Oikea-aikaisuus
Osaaminen
Yhteistyö
VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN
SUUNNITELMA 2009 – 2013
Toteutumaraportti joulukuu 2013
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO............................................................................................................... 2
2. TOTEUTUMINEN...................................................................................................... 3
2.1. Yhteistyön toteutuminen……………………………………………… 3
2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen………………………………… 3
3. LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA..... 3
4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA............................................................... 4
5. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN V. 2013......... 8
6. PALVELUT VAKKA-SUOMESSA............................................................................. 11
6.1. Lastensuojelun palvelut………………………………………………. 11
6.2. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut……………………………… 11
7. VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO........................................................ 16
Liite 1. Toimijaverkosto....................................................................... ........18
Liite 2. Huolen vyöhykkeistö.......................................................................23
Liite 3. Indikaattoritaulukot vuosilta 2008-2012...........................................24
1
1
JOHDANTO
Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen
oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen
suojeluun.
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12§:n mukaan lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Suunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot:
o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila.
o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut.
o Lastensuojelun tarve kunnassa.
o Lastensuojeluun varattavat voimavarat.
o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä.
o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä.
o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä.
o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta.
Suunnitelma on vahvistettu 2009 kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustossa.
Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa varten Vakka-Suomeen perustettiin seutukunnallinen lapsiasiainneuvosto, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Neuvostossa on edustajat sosiaalityöstä, perusterveydenhuollosta, perhetyöstä, koulutoimesta, nuorisotoimesta, lasten psykiatriasta, kulttuuritoimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat VakkaSuomen sosiaalijohtajat.
Seurantaraportti on tehty kerran vuodessa ajalla 1.7. - 30.6. Suunnitelmasta tarkemmin määritellyt
vuosikohtaiset tavoitteet on sovittu vuosittain tavoiteryhmässä ja vahvistettu lapsiasiainneuvostossa.
Nyt käsitellään vuoden 2013 raporttia, joka kerätty ajalta 1.1.2013-31.12.2013. Tämä seurantaraportti on viimeinen ja käsittelee vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita. Uutena seurantaraportissa on
tilastot sosiaalipäivystystapahtumista. Vuoden 2012 raportissa sosiaalipäivystystapahtumat olivat
viikonlopun ja arkipyhien osalta.
Raportti käsittelee suunnitelman toteutumista ja seurantaa, lapsiasianneuvoston arviota asukkaiden
hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarvetta kunnissa. Raportissa käydään läpi keskeiset kehittämiskohteet ja niiden toteutuminen vuoden 2013 osalta. Palvelujen nykytilan kuvaus VakkaSuomessa on kerätty seudun johtavilta viranhaltijoilta, kuvaus on vuoden 2013 lopun tilanne. Raportti päättyy hyvinvointitilinpäätöksen tilastotietoihin perustuvaan seudun sosiaalijohdon arvioon
seudun tilanteesta.
2
2
TOTEUTUMINEN
2.1. Yhteistyön toteutuminen
Lapsiasianneuvosto on kokoontunut vuoden 2013 aikana yhteensä neljä kertaa. Tavoite-työryhmä
on kokoontunut seitsemän kertaa ja koonnut vuoden 2013 toimintaa sekä työstänyt uutta lastensuojelusuunnitelmaa vuosille 2014-2018.
Asiakkaiden palveluiden kehittäminen on ollut eri hallintokuntien yhteistyön keskiössä, erityisesti
varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kehitetty niin, että ne vastaisivat asiakkaiden palvelutarvetta. Henkilöstöresursseja on saatu alueelle lisää, mutta edelleen on kiinnitettävä huomiota työn
organisointiin ja resursseihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus tulee näkymään vasta vuosien jälkeen. Huomioitavaa on, että ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen vaatii kuntapäättäjien ja
viranhaltijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä.
Vakka-suomen sosiaalipalvelut on tehnyt kuluneen kauden tiivistä yhteistyötä, uusia lastensuojelun
prosessit on kuvattu ja näistä on järjestetty henkilökunnalla yhteisiä koulutuksia. Viikonlopun ja
arkipyhien sosiaalipäivystys on edelleen toteutettu Vakka-Suomen omana toimintana ja toiminta on
sujunut hyvin. Vakka-Suomessa on aloitettu neuvottelut yhteisen päivystyksen järjestämisestä alueellisesti myös arki-iltoihin virka-ajan ulkopuolella.
2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen
Seurantasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käytetään hyväksi tähän raporttiin kerättyjä seurantataulukoita (Taulukot 2-8). Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukko perustuu
seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Lastensuojelun tarpeesta kunnissa on kerätty
tietoa taulukoihin 2-6. Seurannassa on käytetty myös lapsiasiainneuvoston jäsenten arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta.
Näitä kerättyjä tietoja lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen tilanteesta käsitellään kerran
vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Tämän seurantaraportin lisäksi tehdään tarkempi seuranta
kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi). Tähän suunnitelmakauden raporttiin kootaan yllämainitut
tiedot ajalta 2009-2013 ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurattavista tiedoista sekä tarkemmasta seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaalijohtajien kokouksessa
3 LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA
Vakka-Suomen lastensuojelusuunnitelman 2014 – 2018 laatimiseen yhteydessä esitettiin lapsiasiainneuvoston jäsenille syksyllä 2013 kysymyksiä asukkaiden (asiantuntijoiden arvioimina) hyvinvoinnin tilasta. Näitä kysymyksiä olivat, mitkä huolettavat työntekijänä / ammattiryhmän edustajana
1) vanhempien elämässä, 2) lasten elämässä ja 3) nuorten elämässä.
Yleisesti voidaan todeta, että lapsiperheet voivat hyvin. Huonovointisten perheiden ja lasten määrä
on lisääntynyt ja erityisesti nuorten ja vanhempien ongelmat syventyneet. Huolestuttavaa on se, että
vanhempien suhtautuminen alkoholiin on muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja ajatellaan, että parempi
3
kokeilla alkoholia kotona kuin jossain vanhempien tietämättömässä paikassa. Vanhemmat ostavat
alaikäisille alkoholia ja nuoret kertovat avoimesti tästä. Huolestuttavaa on myös se, että vanhempien
väsyminen, työttömyys , taloudelliset ongelmat ja avio-, avoerot ovat lisänneet vanhempien alkoholin käyttöä ja mielenterveyden ongelmia. Huolestuttavaa on kuitenkin hoitokontaktien vähyys mielenterveys ja päihdeyksikön palveluihin niillä vanhemmilla, jotka tarvitsisivat tukea alkoholiongelmiinsa.
Lasten osalta on huolestuttavaa, että lapset piilottelevat ja suojelevat vanhempiensa tilannetta pitkään ja voivat joutua kantamaan vastuun perheestä. Tämä lisää psyykkisiä oireita, joihin hoitoa on
vähemmän tarjolla lastenpsykiatrisen poliklinikan henkilöstö resurssien vaihdellessa.
Nuorille rajojen asettaminen on ongelmallista. Vanhemmilla ei ole hallinnassa lasten tai nuorten
päivärytmin ja ns. ruutuajan vahtiminen. Lisäksi seksuaalisuus korostuu 14 – 15 – vuotiailla tytöillä, joiden poikaystävät ovat täysi-ikäisiä. Myös nuorten suhtautuminen kannabikseen on vapautunut, mikä näkyy ammattikoulussa. Nuoret pyrkivät myös aikuistumaan liian nopeasti ja 16-vuotiaat
hankkivat oman asunnon, joista on vaarana muodostua ns. bilekämppiä ja jolloin vaarana on koulun
keskeytyminen.
Eri hallintoaloilla on ollut aika rauhallista, mutta pysyvä huoli on pienestä osasta lapsia ja nuoria on
koko ajan. Valitettavaa on todeta se, että huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt
ja ongelmat ovat selvästi syventyneet. Em. mainittujen perheiden kanssa joudutaan tekemään toistuvasti ja pitkään töitä.
4 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA
Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa
Vakka-Suomen kunnissa selkeästi Uudenkaupungin kaupunkia lukuun ottamatta. Lapsiperheiden
kanssa tehtävä ennaltaehkäisevään työhön on panostettu, erityisesti Uudessakaupungissa ehkäisevällä perhetyöllä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen
kunnissa, Taivassalossa pysynyt lähes samana vuoteen 2012 verrattaessa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty huomattavasti enemmän, mikä viittaa siihen että ilmoituksia on tullut uusista, ei
asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Myös uusien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä
on noussut Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Positiivista on se, että laitossijoitusten määrä on vähentynyt.
Huolestuttavaa on se, että toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut. Neuvolan
perhetyöhön on panostettu kaikissa kunnissa, mikä näkyy sekä käyntien että perheiden määrien
nousussa. (Taulukko 6.) Päiväkodissa on suuren huolen vyöhykkeellä enemmän lapsia kuin edellisellä vuonna (Laitilasta ei vertailua).
Päivähoidossa on käytössä huolen vyöhykkeet-mittari. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on 'ei huolta tilanne' ja toisessa
ääripäässä 'suuren huolen tilanne', jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen (katso tarkemmin liite 2).
4
Keväällä 2012 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien
lasten tilanteesta. Päivähoidon piirissä olevat 0–6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin.
Suuren huolen määrä on kuitenkin lisääntynyt verrattaessa edelliseen vuoteen (vuonna 2011 1).
TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen
huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012*
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Ei huolta
1
17
Pieni huoli
2 ja 3
5
Harmaa vyöhyke 4 ja 5
Suuri huoli
6 ja 7
59
44
356
55
531
10
13
143
19
190
1
2
20
2
23
6
4
Lapsien lkm
mittauksessa
22
0
72
59
523
74
750
Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Tilanne on parantunut kunnissa aikaisemmista vuosista terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen myötä, kasvatus- ja perheneuvolan saatavuus on parantunut ja neuvolan perhetyön /
muun perhetyön saatavuus on edelleen parantunut.
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät kasvoivat selkeästi vuonna 2011 (2009/364, 2010/300
2011/354). Vehmaalla ei käytetty Perheneuvolan palveluita. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 57 asiakasta 1000 asukasta kohti, joka
on suhteellisesti sama määrä kuin muualla Suomessa. (taulukko 25.) Taulukossa Vakka-Suomen
lastensuojelua kuvaavia lukuja 2009-2013 (liite 5) näkyy selkeästi kasvatus ja perheneuvolan käyntimäärien lasku, ja asiakkaina olevien perheiden määrän nousu vuonna 2013. Palveluja on pystytty
järjestämään useammalle perheelle.
Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten määrä on 2011 lisääntynyt Vehmaalla ja Taivassalossa, Uudessakaupungissa selkeästi vähentynyt ja Laitilassa pysynyt samana. Avohuollossa olevien
asiakasmäärä myötäilee muun maan keskiarvoa, Kustavissa (10,2%) ja Vehmaalla (14%) selkeästi
prosentuaalisesti maan keskiarvoa suurempi (Taulukko 23).
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2010 ja 2011 oli suhteellisesti eniten Taivassalossa ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Kustavissa ei ollut yhtään sijoitettua, Pyhärannassa alle
5 sijoitettua. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa 70 vuonna 2010 ja
69 vuonna 2011.
Sosiaalipäivystys tapahtumia on ajalla 1.1-31.12.2013 viikonloppuisin ja arkipyhinä ollut yhteensä
61 kpl. Näistä tehtävistä kahdessakymmenessä (20) on hoidettu lapsen kiireellisen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointia, kahdeksantoista (18) tehtävää on tullut tehtävänä alaikäisen muut erityisvaikeudet, kymmenessä (10) on ollut kyseessä perhe- ja lähisuhdeväkivalta, kuudessa (6) tehtävässä
on ollut kyseessä lapsen huolto- ja tapaamisriidat, neljässä (4) kasvatusriidat, kahdessa (2) päihteidenkäyttö, yhdessä kriisitilanne ja yhdessä asunto-ongelma.
5
Päivystystapahtumia arki-iltoina, jolloin jokaisen kunnan sosiaalijohtaja hoitaa oman kuntansa päivystyksen, on ollut yhteensä 68 eli vuoden 2013 aikana on ollut yhteensä 129 päivystystapahtumaa.
6
Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2010
2010
Kustavi
Laitila
Ehkäisevä lastensuojelutyö
lapsiperheiden sosiaalityö
10
80
perhetyö (lapset/perheet)
0
60
lapsiperheiden toimeentulotuki
6
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
lastensuojeluilmoitukset (kaikki)
22
lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset
lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet)
6
18/11
sijaishuolto
0
jälkihuolto
neuvolan perhetyö käynnit/perheet
ensi- ja turvakoti
Taivassalo
Uusikaupunki Vehmaa
12
182
44
6/2
3
83/39
20/8
8
3
76
6
13
14
246
25
5
1
13
8
233
9
44/28
15
0
5
51
8
0
4
1
1
13
1
1/1
1
0
0
5/5
0
312/ 83
0
2/1
0
76
Pyhäranta
Taulukko 3. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2011
2011
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki Vehmaa
Ehkäisevä lastensuojelutyö
lapsiperheiden sosiaalityö
2
86
9
12
129
perhetyö (lapset/perheet)
0
78/30
6/3
17/7
83/40
lapsiperheiden toimeentulotuki
6
67
14
5
123
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
lastensuojeluilmoitukset (kaikki)
6
105
17
39
245
44
lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset
lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet)
8
8/4
61
135/76
5
21/14
6
23/12
4
212
4
sijaishuolto
0
22
2
7
38
8
jälkihuolto
0
6
1
3
25
0
ensi- ja turvakoti
neuvolan perhetyö käynnit/perheet
0
0
130/24
1
39/10
2
20/3
270/96
0
7
Taulukko 4. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 06/2012
2012
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki Vehmaa
Ehkäisevä lastensuojelutyö
lapsiperheiden sosiaalityö
4
86
1
3
119
perhetyö (lapset/perheet)
0
35/16
3/3
1
46/28
lapsiperheiden toimeentulotuki
6
46
6
5
97
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
lastensuojeluilmoitukset (kaikki)
8
45
6
28
96
8
lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset
7
29
2
7
14
6
lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet)
9/5
88/50
6
20/8
172
sijaishuolto
0
21
0
3
30
9
jälkihuolto
0
5
1
3
28
1
ensi- ja turvakoti
0
0
0
0
0
0
neuvolan perhetyö käynnit/perheet
2/1
83/32 +
17/9
vanhempien ryhmän kokoontumisia 7
8/6
153/55
6/5
0
Taulukko 5. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla 1.1.2012-31.12.2012
2012
Kustavi
Ehkäisevä lastensuojelutyö
lapsiperheiden sosiaalityö
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki Vehmaa
3
4
140
perhetyö (lapset/perheet)
0
6/3
53/52
0
lapsiperheiden toimeentulotuki
11
3
131
19
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
lastensuojeluilmoitukset (kaikki)
12
93
49
204
21
lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset
3
13
12
24
18
lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet)
11/7
92/
26/18
193/139
sijaishuolto
1
19
6
32
12
jälkihuolto
0
7
3
22
2
ensi- ja turvakoti
0
0
1
1
0
neuvolan perhetyö käynnit/perheet
2/1
83/32 +
vanhempien ryhmän kokoontumisia 7
330/102
8
Taulukko 6. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla 1.1.2013-31.12.2013
2013
Kustavi
Ehkäisevä lastensuojelutyö
lapsiperheiden sosiaalityö
2
perhetyö (lapset/perheet)
1/1
lapsiperheiden toimeentulotuki
7
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
lastensuojeluilmoitukset (kaikki)
17
120
lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset
5
6
lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet)
12/9
107
sijaishuolto
1
24
jälkihuolto
1
ensi- ja turvakoti
neuvolan perhetyö käynnit/perheet
5
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki Vehmaa
5
150
10/7
53/35
1/1
4
146
22
27
45
253
16
13
23
54
15
36/26
181/123
2
3
31
10
9
0
3
27
2
0
0
0
0
4
0
8/1
170/41
1/1
15/11
299/117
25/11
13/8
KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013
Vakka-Suomen keskeiset strategiset päämäärät 2009-2013 ovat:
1. Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen
Tavoite vuodelle 2013: Varhaisen puuttumisen mallin edelleen mallinnus ja käyttöönotto kaikissa Vakka-Suomen kunnissa
Toteutuminen:
- Neuvolatyössä kehitetty päihdekysely
- Päihdepilotin kautta saatu toimintamalli ja terveyskeskuksen henkilökunnalle koulutusta.
- Koulunsa keskeyttäneet ohjataan nuorisolain edellyttämällä tavalla etsivän nuorisotyön piiriin.
2. Palveluiden järjestäminen yhteistyössä
Tavoite vuodelle 2013: Vuoden 2013 aikana saadaan kaikki keskeiset prosessit eri
toimialoilla kuvattua (neuvola, oppilashuolto, nuorisotyö, lastensuojelu, perheneuvola)
Toteutuminen:
- Alueella on kuvattu lastensuojelun, neuvolan ja etsivän nuorisotyön (Uusikaupunki)
prosessit
9
- Perheneuvolan ja oppilashuollon prosessit kesken
- Nuorisoperhetyön pilotissa tehtiin varhaisen puuttumisen malli, joka kuvattu kuntakohtaisesti prosessiksi
3. Hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite vuodelle 2013: Osaamisen vahvistamisessa pyritään selkiyttämään ja konkretisoimaan ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi yhteisillä koulutuksilla, joissa aiheena
voisi olla puheeksiottaminen ja vuorovaikutustaidot.
Toteutuminen:
- Lapsiperheissä työskentelevä henkilöstö vaihtelee. Neuvolan perhetyön ja lastensuojelun perhetyön työnjako sovitaan säännöllisin väliajoin.
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on liian vähän, saatavuus ja vaihtuvuus on suurta.
Pätevät sosiaalityöntekijät alueella varmistaisivat sen, että työ olisi laadukasta ja kustannukset eivät nousisi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa Uudessakaupungissa,
Vehmaalla ja Pyhärannassa.
- Päihdepilotin kautta saadut koulutukset terveyskeskusten henkilökunnalle
4. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet.
- Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan Vakka-Suomessa hanke 2010-2012, jonka työstämä Varhaisen tuen mallit on otettu käyttöön Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja
Vehmaalla, Kustavi-Taivassalossa; Laitilassa on vielä valmistelu kesken
- Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke on kuntien päätöksentekokäsittelyssä 2010,
päättyy lokakuussa 2012.
- Lastensuojeluprosessit on pääosin kuvattu ja ne sijoitetaan Vakka-porttiin.
Keskeiset osahankkeet ja niiden toteutuminen:
1. Ehkäisevän työn koordinointi Vakka-Suomessa
- Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke päättyi syksyllä 2012
2. Hyvän elämän lähtökohdat ja varhaisen puuttumisen säännöt lapsille ja nuorille
- Huomioidaan tulevaisuudessa seudulle tehtävässä uudessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa
3. Syrjäytymisen riskien tunnistaminen, koulunsa keskeyttäneiden tukimalli ja etsivän
nuorisotyön malli
- Etsivän nuorisotyön malli Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Pyhärannassa;
Taivassalo ja Kustavi ostavat etsivän nuorisotyön Laitilasta
4. Asiakasprosessien ja asiakassuunnitelmien kehittäminen
- Asiakasprosessien ja –suunnitelmien kehittämistä käsitellään sosiaalijohdon kokouksissa
5. Lastensuojelun osaamisen johtaminen ja rekrytointimalli
10
6. Lastensuojelun kustannusten kirjaaminen ja mittarien kehittäminen
- Seudun kunnat mukana Tietohyöty-hankkeessa
7. Asiakasvaikuttavuuden mittaaminen
8. Seutukunnallinen palvelujen yhteissuunnittelu ja palveluvalikon kehittäminen
6 PALVELUT VAKKA-SUOMESSA
Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on
havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukoiden tiedot perustuvat seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Taulukoissa arvioidaan lastensuojelun sekö lasten ja nuorten
ehkäisevien palvelujen nykytilaa henkilöstöresurssien näkökulmasta vuoden 2013 joulukuun tilanteen mukaisesti.
6.1. Lastensuojelun palvelut
Työnohjaus lastensuojelutyön tukijärjestelmänä kaikissa kunnissa toimii hyvin. Lastensuojelun
ydinosaamisessa on puutetta pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi, erityisesti Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Taivassalossa ei ole ollut lastensuojelun perhetyöntekijän palveluita
saatavilla. Kaikkiin kuntiin kaivattiin lisäpanostusta myös kasvatus- ja perheneuvolasta saataviin
palveluihin. Konsultaation käyttö on myös mahdollistettu, kun Vakka-Suomen kunnat ostavat lastensuojelun juridista konsultaatiota Vasso Oy Ab ltä.
Lastensuojelun asiakkuutta aiheuttavat eniten nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhemmuuden ongelmat. Lastensuojeluilmoitusten suuresta määrästä huolimatta käsittelyaikoja on
pystytty noudattamaan ja asiakassuunnitelmia arvioimaan. Huomioitava on jatkossa palautteen kerääminen asiakkailta toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Myös työntekijöiden itsearvioon
tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää mittareita.
Lastensuojelun kustannuksia seurattaessa on jokainen kunta panostanut avohuollon tukitoimiin,
mikä on näkynyt kustannusten laskuna sijaishuollon osalta. Vuoden 2013 kustannukset avohuollon
tukitoimissa on vähentynyt Vehmaan ja Laitilan osalta, kun taas sijaishuollon kustannukset ovat
nousseet. Tähän saattaa vaikuttaa tilastointi tapa.
6.2 Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut
Lastenneuvolan osalta voidaan todeta, että palvelut ja työntekijä resurssit ovat kunnossa muilta kuin
perhetyön osalta. Neuvolan perhetyön osalta on palvelua tarvitsevien perheiden määrä ja käyntimäärät nousseet. Tämä ehkäisevä palvelu on pystytty tuottamaan perheiden tarvitsemaan tarpeeseen. Tärkeää on huomata, että väkivallan seulonta ja päihdekysely ovat kaikkien neuvolatyöntekijöiden käytössä ja nämä tehdään säännöllisesti äideille lapsen ollessa tietyn ikäinen. Tulisikin kiinnittää jatkossa huomiota myös isille tehtäviin seuloihin ja kyselyihin.
Äitiysneuvolassa työntekijä resurssit tuntuvat olevan kunnossa ja seulonnat ja kyselyt tehdään säännöllisesti. Esikoislapsen syntymän jälkeinen kotikäynti pystytään toteuttamaan lähes aina.
11
Kouluterveydenhuollossa on kouluterveydenhoitajan resurssit kohdallaan ja terveydenhoitajan tarkastukset pystytään toteuttamaan vuosittain. Koululääkärin ja psykologin työpanosta kaivattaisiin
lisää Uuteenkaupunkiin.
Päivähoidossa henkilökuntaa on ollut riittävästi suhteessa lasten määrään. Pyhärannassa ja Kustavissa on pulaa erityisopettaja palveluista. Myös tarvittavista erityisryhmistä ja puheterapiapalveluista on pulaa.
Koulutoimen oppilashuoltopalveluissa on suuriakin eroja alueella. Koulukuraattorin palveluita on
ollut riittävästi saatavilla ainoastaan Pyhärannassa, muissa kunnissa palvelua on tarjolla, mutta ei
riittävästi ja Kustavista palvelu puuttuu kokonaan. Kuraattoripalveluja on saatavilla paremmin yläkoulussa kuin alakoulussa.
Koulussa on kuitenkin panostettu avustajaresursseihin, jotka ovat kaikissa kunnissa riittävät, myös
luokkakoot ovat olleet sopivia ja luokanopettajan lisäopetusresurssit riittäviä. Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen nähdään joka kunnassa riittämättömiksi. Tärkeää on, että jokaiselle erityisoppilaalle laaditaan HOJKS ja se tarkistetaan vuosittain.
Taulukko 7. Seurantataulukko ajalla 1.1.2012-31.12.2013
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
U:ki
Vehmaa
Asiakkaiden määrät kunnittain 1/12=( 1.7.2011.-30.6.2012), 2/12=( 1.1.2012-31.12.2012), 13=( 1.1.201331.12.2013)
1/
12
Asiakaslasten määrä/työntekijä 9
Lastensuojelutarpeen selvitykset 7
9
Avopalvelujen asiakkaat
Uudet sijoitukset
Sijaishuoltoasiakkaat
Jälkihuoltoasiakkaat
Päättyneet ls-asiakk. kunnittain
1
0
0
7
2/
12
11
3
11
13 1/
12
12 30
5 29
12 70
2/
12
30
29
77
13 1/ 2/ 13 1/
12 12
12
30
20
6 2
13 7
92 6
12 20
2/
12
26
12
21
13
0
1
0
2
1
1
1
5
3
19
5
11
10
24
6
14
2
6
3
11
1
3
3
13
20
21
5
2
Lastensuojelutyön tukijärjestelmät kunnittain
Työnohjauksen järjestäminen
toteutuu
suunnit.
Ls:n ydinosaaminen, osaamisen toteutuu
toteutuu
vajeet, täydennyskoulutus ja
-koulutuksen toteutuminen
Lastensuojelun työparit ja työ- toteutuu
toteutuu
parien käyttö
Konsultaation käyttö
toteutuu
toteutuu
0
0
1
1
0
2
0
2
1
4
3
1
toteutuu
toteutuu
36
23
31
1/
12
35
14
14
2
3
30
28
22
2/12 13
39
24
139
36
54
123
1/
12
50
6
15
9
32
22
59
9
31
27
64
2
9
1
5
toteutuu
toteutuu
pätevien työntekijöiden
puute
osittain
toteutuu
toteutuu
Asiakkuuden tarvetekijät, asiakasprosessien toimivuus ja vaikuttavuus kunnittain
Riskiolojen kehitys – ls:n tarvet- vanhem- nuorten
nuorten mie- nuorten
onta aiheuttavat tekijät
pien ong./ tyttöjen
lenterveys- ja gelmat, vannuorten
psyk.onge
päihde
on- hemmuuden
päihde- ja lmat/nuort
gelmat
ongelmat
miel.terv. en päih-
2/
12
49
5
21
13
2
12
2
0
0
10
2
3
44
4
18
toteutuu
työntekijöiden
puute
toteutuu (ostopalvelu)
toteutuu
Vanhemmuuden ongelmat,
nuorten
ongelmat
12
ong.
Asiakassuunnitelmien ajantasaisuus ja arviointi
Lastensuojeluprosessien toimivuus
Asiakkaiden kokema vaikuttavuus (työntekijän arvio)
Asiakkaiden kokema hyöty ja
asiakaspalautteen koonti (asiakkaan arvio)
Lastensuojeluasioiden käsittelyajat
toteutuu
toteutuu
hyvä
hyvä
(suull.)
deong/psy
k ong.
kohtalainen
kohtalainen
kohtalainen
ei kerätty
toteutuu
toteutuu
toimii kohta- osittain
laisesti
hyvä
kohtalainen
toteutuu
asiakaspalaute
kerätty, ei lserittelyä
toteutuu
asiakaspalautetta
ei
kerätty
toteutuu kohtalaisesti
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset €, 2010
Avohuollon tukitoimet
141 183
108 661
7 577
Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 0
937 208
0
huostaanotot/sijaishuolto
18 014
132 897
96 235
2 222 456
119 767
224 400
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset €, 2011
Avohuollon tukitoimet
184 547
149 056
43 125
Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 0
897 041
15 566
huostaanotot/sijaishuolto
33 343
63 165
107 047
1 873 712
155 439
231 366
toteutuu
kohtalainen
ei toteudu
toteutuu osittain
toimii kohtalaisesti
kohtalainen
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset €, 2012
Avohuollon tukitoimet
117 823 266 936
Lapsen kiireelliset huos- 141 963 733 673
taanotot/
huostaanotot/sijaishuolto
50 138
56 391
137 719
1 853 399
233 982
335 023
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset €, 2013
Avohuollon tukitoimet
105 051 137 903
52 410
Lapsen kiireelliset huos- 80 779 895 671
taanotot/
huostaanotot/sijaishuolto
73 828
45 957
124 564
2 195 966
272 190
715 107
13
Taulukko 8. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa 2013 / Joulukuun tilanne
Vaihtoehdot: 1. Palvelu puuttuu
2. Palvelua on tarjolla mutta ei riittävästi
3. Palvelu on kunnossa / normi on täytetty
Joidenkin ehkäisevien
lastensuojelupalveluiden
vuus
saata-
LASTENNEUVOLA
Enintään 340 lasta / kokopäiväinen
terveydenhoitaja
Vähintään 10 terveydenhoitajan tapaamista ennen 1 vuoden ikää
Koko neuvolauran aikana vähintään
16 terveydenhoitajan tarkastusta
Koko neuvolauran aikana vähintään
5 lääkärintarkastusta
Neuvolan perhetyöntekijä riittävästi
käytettävissä
Tehdään äidin masennuksen seulonta luotettavalla ja pätevällä menetelmällä viimeistään lapsen ollessa
6-8 vk (ellei tehty äitiysneuvolan
jälkitarkastuksessa)
Äideille perheväkivallan (myös henkinen) ja lapsiin kohdistuvan väkivallan seulonta viimeistään lapsen
ollessa 6kk ¹
Äideille päihdekysely lapsen ollessa
6kk-1v.¹
3 -vuotiaat jotka eivät vielä puhu
kahden sanan lauseita ohjataan puheterapeutin konsultaatioon²
Ainakin 4-vuotistarkastuksessa LENE (Leikki-ikäisen neurologinen
arvio) käytössä²
Kotikäyntien toteutuminen
ÄITIYSNEUVOLA
Vähintään 13-17 käyntiä ensisynnyttäjillä (väh. 9-13 käyntiä uudelleensynnyttäjät) joista 2 lääkärissä¹
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
3
3
3
3
2
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
2
3
2
2
2
2
3
3
3
3
3
3
3(5kk)
3 (5kk)
3 (5kk)
3 (5kk)
3 (5kk)
3 (5kk)
3(1v)
3 (4kk ja
3 (1v)
1,5v)
3 (1v)
3 (1v)
3 (1v)
3
2
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
2
3
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
3
3
3
3
3
3
14
Päihteiden puheeksiotto ja päihdekysely ensimmäisellä käynnillä¹
3
3
3
3
3
3
Jaksamisen puheeksiotto ja masennuskysely jälkitarkastuksessa¹
3
3
3
3
3
3
Kotikäyntien toteutuminen (esikoislapsi)
3
3
2
3
2
3
Perhevalmennuksen toteutuminen
(esikoislapsen osalta)
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
Koululääkärillä 1 työpäivä /vko/500
3
oppilasta¹
3
3
3
2
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
(masennuskysely lastenneuvolan puolella)
Voimavarahaastattelu (esikoislapsen
kohdalla, toinen käynti terveyden3
hoitajan luona)
KOULUTERVEYDENHUOLTO
Enintään 600 oppilasta/kouluterveydenhoitaja (mikäli useampi koulu,
oppilasmäärä pienempi)¹
Vähintään 3 laaja-alaista (kouluterveydenhoitaja ja lääkäri) terveystar- 3
kastusta peruskoulun aikana¹
Terveydenhoitajan tarkastukset vuo3
sittain¹
TERVEYDENHUOLLON ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUT
Psykologin palveluita riittävästi saa3
3
3
3
tavilla neuvolaterveydenhuollossa¹
Psykologin palveluita riittävästi saatavilla kouluterveydenhuollossa
3
(600-800 oppilasta /psykologi)³
Toimintaterapeutin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹
SOSIAALITOIMI
Kasvatus- ja perheneuvolapalveluita
riittävästi saatavilla
Lastensuojelun perhetyötä riittävästi
saatavilla
Sosiaalityöntekijän palveluita riittävästi saatavilla
3
3
3
2
3
3
3
3
3
3
3
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
3
3
2
1
2
1
3
3
3
1
3
1
3
3
2
3
2
2
15
Kunnassa on vähintään yksi pätevä
sosiaalityöntekijä
PÄIVÄHOITO
Henkilökuntaresurssien riittävyys
suhteessa lasten määrään
Kaikille erityistä tukea tarv. lapsille
laaditaan kuntoutussuunnitelma 11v. oppivelvollisuuden piirissä oleville laadittu HOJKS
Varhaiskasvatuksen erityisopettajapalvelut
Erityisavustajapalvelut
Tarvittavat erityisryhmät ovat saatavilla
Varhaisen tuen tiimi
Varhaiskasvatuskeskustelut vanhempien kanssa toteutuvat säännöllisesti
3
3
2
3
2
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
2
3
1
3
3
3
3
3
3
3
2
3
3
3
2
3
1
3
3
3
3
3
3
3
3
3
2
3
3
3
3
3
2, puheterapiapal3
veluista
pulaa
3
3
3
3
3
2
1
1
3
3
3
2
-
3
3
3
2
3
1
3
2
3
3
3
-
3
3
3
3
Erityispalveluja käytettävissä (mui- 3
ta?)
Muut moniammatilliset ryhmät toi3
3
mivat
KOULUTOIMEN OPPILASHUOLTOPALVELUT
Koulukuraattori riittävästi saatavilla
1
2
esiopetuksessa (600-800 oppilasta/kuraattori)³
Koulukuraattori riittävästi saatavilla
2
2
alakoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³
Koulukuraattori riittävästi saatavilla
3
2
yläkoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³
Koulupsykologi riittävästi saatavilla
3
2
esiopetuksessa (600-800 oppilasta/psykologi)³
Koulupsykologi riittävästi saatavilla
3
2
alakoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³
Koulupsykologi riittävästi saatavilla
3
2
yläkoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³
Oppilashuoltotyöryhmän toiminta
Vakka-Suomen toimintaohjeiden
mukainen
Avustajaresurssit ovat riittävät
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
3
3
3
3
3
3
3
2
3
3
3
3
16
Luokkakoot ovat sopivat
Luokanopettajan lisäopetusresurssit
ovat riittävät
Samanaikaisopetuksen resurssit ovat
riittävät
Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittävät
Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen ovat riittävät
Erityisluokkaresurssit ovat riittävät
Kaikilla erityisoppilailla on laadittu
HOJKS
HOJKS:t päivitetään vähintään kerran vuodessa
3
2
3
3
3
3
3
3
3
3
2
3
2
2
3
2
3
3
2
2
3
2
3
3
2
3
2
2
3
3
1
3
2
1
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
Sosiaali- ja terveysministeriön suositus.
² Oikea-aikaisuus, pätevä ja luotettava menetelmä, sovellettu myös VSSHP:n kielihäiriö-hoitoketjua
sekä 7/09 voimaan tulevaa neuvola-asetusta.
3 Stakes.
5 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710.
6 Laki lasten päivähoidosta
¹
7
VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO
Vakka-Suomen sosiaalijohtajien arvio on tehty hyvinvointitilinpäätöksen 2011 tilastotietoja hyödyntäen. Tilastotaulukot ovat liitteessä 3. Osittain näissä tilastoissa on vuoden 2012 lukuja, ja vuoden 2013 tilastot valmistuvat vasta kevään ja kesän 2014 aikana, joten niiden hyödyntäminen ei ole
vielä mahdollista.
Väestö määrän muutos vuosina 2011-2012 on ollut negatiivinen Laitilaa (+54) ja Kustavia (+3)
lukuun ottamatta. Lapsiperheiden osuus perheistä on, Laitilaa lukuun ottamatta, kunnissa vähentynyt. Lapsiperheiden osalta väestön kehityksen kasvun tavoitteissa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla
Yksinhuoltaja perheiden määrä on kasvanut erityisesti Taivassalossa ja Kustavissa. Taivassalossa ja
Kustavissa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurempi (Kustavi 24,2%, Taivassalo
21,6%) kuin koko maan keskiarvo (20,3%). Muissa kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt samana tai vähentynyt. Keskeinen haaste onkin vanhemmuuden tukemisessa ja yhteistyössä,
jotta erilaisten perheiden (yksinhuoltajien, uusperheiden, ydinperheiden) tarpeisiin osattaisiin vastata oikea-aikaisesti. Perheiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan lapsiperheiden kotipalvelulla ja neuvolan perhetyöllä.
Vakka-Suomessa on sekä keskiasteen että korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä noussut.
Myönteistä on ollut myös nuorten työttömien määrän sekä rikollisuuden väheneminen. Nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetyt tukitoimet ovat olleet toimivia
Tilastot osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olevan edelleen kasvamassa. Pitkäaikaistyöttömyyden
hoidossa on ongelmia laajemmin koko järjestelmän taholla. Ongelmaa tulisi selvitellä yhdessä sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Ote työstä luo tulevaisuutta on Varsinais17
Suomen elinkeino, -liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Vakka – Suomen kuntien (Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Pyhärannan kunnat ja Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit) yhteinen hanke,
jolla pyritään tehostamaan eri hallintokuntien yhteistyötä ja vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyteen.
Hanketta hallinnoi Uusikaupunki. Kehittämistyön kohteena ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät.
Mielenterveyskäyntien määrän selkeä väheneminen perusterveydenhuollossa selittyy riittämättömillä alueellisilla resursseilla. Lasten psykiatrian hoitopäivien selvä lisääntyminen johtuu tekemättömästä työstä vanhempien kanssa.
Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt johtuen resurssipulasta
muissa kunnissa paitsi Laitilassa. Toisaalta perheiden tilanteiden kriisiytyminen johtaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvuun.
Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet hieman asiakasmäärien lisääntyessä. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleiden osalta myös ongelmat ovat monimutkaistuneet. Samoin indeksikorotukset
ovat nousseet huomattavasti.
Psykiatrisessa hoidossa laitoshoidon määrä on nousut huomattavasti. Indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen kertoo ensisijaisesti avopalveluiden heikentymisestä ja siitä että osa
lapsista voi psyykkisesti todella huonosti. Mielenterveysongelmien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt missään ikäryhmässä.
18
Liite 1.
Toimijaverkosto. Vakka-Suomen lastensuojelun verkosto ja sen tarjoamat palvelut
Lastensuojelu, sosiaalitoimi, perheneuvolat ja terveyskeskukset kunnittain:
UUSIKAUPUNKI
Sähköposti: [email protected]
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Sosiaalityön johtaja Maria Silver
Sosiaalityöntekijät
Lastensuojelu: Heikki Manninen, Jatta Kurppa, Kirsi Gyldén
Nuorisotyön ohjaaja: Simo Welling
Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Pentti Lönnroth, sij. osa-aikaisesti Martta Koski
Aikuissosiaalityö: Anu Hukka, Tapio Nummela
Perhetyön ohjaaja Leena Laaksonen
Perhetyöntekijät Tuula Peltonen, Seija Yli-Pentti, Meri Halonen
Perheneuvola
psykologit Tiina Suopajärvi, Laura Hällström
sosiaalityöntekijä Leila Myllyoja
Päivähoidon johtaja Kirsi Häkkinen
Koulukuraattorit Maarit Haanpää, Antti Lehmus
LAITILA
Sähköposti: [email protected]
Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen
Sosiaalityöntekijät Kati Askola, Sami Allén, (erityissosiaalityöntekijä) Teemu Melan
Sosiaalityön palveluohjaaja Anitta Keskitalo
Perhetyöntekijät Hanna Aalto ja Linda Mattson
Laitilan mielenterveysyksikkö: Yksikön johtaja Tita Koski-Stenholm (aikuiset)
Sosiaali- ja koulutoimen yhteinen psykologi: Anna-Maria Hjerppe
Perheneuvola:
va. sosiaalityöntekijä Merja Lemmetti (psyk.sairaanhoitaja)
työsuhteisiin valittu tekijät, julkaistaan myöhemmin, täyttö 3.11.2012
psykologi Pauliina Lumme (virkavapaalla), sijaisena psykologi Hanna Alanissi
koulukuraattori Kristiina Kaupinsalo
kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Helenius
kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä
Sekä muutamassa koulussa:
terveydenhoitaja Sari Seikola
Neuvola:
terveydenhoitaja Arja Varjonen
terveydenhoitaja Ulla-Maija Koivusalo
terveydenhoitaja Monica Mäenpää
Päivähoidon johtaja: va. Riikka Suvanto & Taija Jalonen
19
VEHMAA
Sähköposti: [email protected]
peruspalvelujohtaja Raija Korkala
sosiaalityöntekijä va Sanna Lindroos
palveluohjaaja Sanna Lindroos (va sosiaalityöntekijä)
varhaiskasvatusjohtaja Hanne Ahtiainen
vapaa-aikasihteeri/koulukuraattori Suvi Valtonen
PYHÄRANTA
Sähköposti: [email protected]
sosiaalijohtaja: virka täyttämättä
sosiaalityöntekijä: virka täyttämättä
kotihoidon ohjaaja Kaisa Kurtakko-Hattula
vapaa-aikasihteeri KatjaTörrönen, etsivä nuorisotyö
perhetyöntekijä + koulukuraattori Sanna Ernholm
TAIVASSALO
Sähköposti: [email protected]
Peruspalvelujohtaja Marika Polso
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori
Perhetyöntekijä
Varhaiskasvatuksen johtaja Sanna Laakso
Koulukuraattori Jani Korhonen
KUSTAVI
Sähköposti: [email protected]
Sosiaalisihteeri Marika Lehtinen
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori
Perhetyöntekijä: Eija Laihonen-Aalto
Koulukuraattori Jani Korhonen
Päiväkodinjohtaja: Päivi Lehtonen
20
ENNALTAEHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO
(Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella)
Osastonhoitaja Päivi Kivinen
Varaesimies terveydenhoitaja Tytti Hyytiä
puh. 0400-236700
puh. 0440-512130
Kaikilla ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työntekijöillä on sähköpostiosoite
([email protected]).
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Uudenkaupungin koulut:
Terveydenhoitaja Meri Usvala
-Pohitullin ja Saarniston koulu
puh. 050-5613715
Terveydenhoitaja Kaarina Vikman
-Kalanti, Männäisten koulu
-Lokalahden ja Pyhämaan koulu
puh. 050-5905629
Terveydenhoitaja Soile Mäkelä
-Kalanti, yläkoulu
puh. 050-5613714
Terveydenhoitaja Anne Jussila
-Viikaisten koulu ja Uudenkaupungin lukio
puh. 02-84515254
Terveydenhoitaja Regina Harikkala
-ammatti- ja aikuisopisto Novida
puh. 044-7006208
Terveydenhoitaja Susan Aitamurto
-Hakametsän koulu
puh. 02-84515332
Pyhärannan koulut:
Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen)
puh. 0440-382444
Vehmaan ja Taivassalon koulut:
Terveydenhoitaja Sari Jalava
puh. 050-5485175
Kustavin koulu:
Terveydenhoitaja Anne Salomaa
puh. 040-7575364
Lastenneuvolat
Uudenkaupungin pääterveysasema:
Terveydenhoitaja Raija-Leena Reivonen
Terveydenhoitaja Taru Elo
puh. 02-84512121
puh. 02-84512122
Kalannin lastenneuvola:
21
Terveydenhoitaja Soile Mäkelä
puh. 050-5613714
Pyhärannan lastenneuvola:
Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen)
puh. 0440-382444
Vehmaan lastenneuvola:
Terveydenhoitaja Annika Heinonen
puh. 02-4374322
Taivassalon lastenneuvola:
Terveydenhoitaja Taina Flemming
puh. 050-5943304
Kustavin lastenneuvola:
Terveydenhoitaja Anne Salomaa
puh. 040-7575364
Neuvolan perhetyö
Perhetyöntekijä, terveydenhoitaja Päivi Tapani
- toimii koko yhteistoiminta-alueella
puh. 050-3072126
Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat
Uudenkaupungin pääterveysasema:
Terveydenhoitaja Tytti Hyytiä
Terveydenhoitaja Jaana Kantola
puh. 02-84512131, 0440-512130
puh. 02-84512130
Pyhärantalaiset käyvät Uudenkaupungin äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa Jaana Kantolan vastaanotolla.
Vehmaan ja Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola:
Terveydenhoitaja Marja Lehtikallio
puh. 044-5943306
Kustavilaiset käyvät Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Lääkärin vastaanotto on vain Vehmaalla,
jonne menevät myös taivassalolaiset ja kustavilaiset.
Muu ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
-aikuisneuvola ja terveydenhoitajan vastaanotto aikuisväestölle
-naisten terveystarkastukset (papaseulonnat)
-tartuntatautien ennaltaehkäisy, matkailijoiden rokotukset ja neuvonta
-mammografiat (palvelu ostetaan Suomen Terveystalo Oy:lta)
-osittain ilmaistarvikejakelu
-ravitsemusterapia
Uudenkaupungin aikuisneuvola:
Terveydenhoitaja Salme Oksanen
puh. 02-84512520
22
Pyhärannan terveysasema:
Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen)
puh. 0440-382444
Vehmaan terveysasema:
Terveydenhoitaja Annika Heinonen
puh. 02-4374322
Taivassalon terveysasema:
Terveydenhoitaja Taina Flemming
puh. 050-5943304
Kustavin terveysasema:
Terveydenhoitaja Anne Salomaa
puh. 040-7575364
Ravitsemusterapeutti Tuula Pietilä
- toimii koko yhteistoiminta-alueella
puh. 02-84512140
23
Liite 2
HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ
Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä
ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee
lapsen olevan välittömässä vaarassa.
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen.
I EI HUOLTA VYÖHYKE (1)
Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia.
II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3)
Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva
luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan
suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee
tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.
III TUNTUVAN HUOLEN VYÖHYKE (HARMAA VYÖHYKE) (4-5)
Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on
ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa.
Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti
epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain
25 § ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.
IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7)
Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.
Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle/nuorelle/perheelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.
Lähde: www.stakes.fi >kehittäminen>verkostot>dialogisen verkostotyön koordinaattorit>tutustu
dialogisiin verkostotyön menetelmiin>huolen vyöhykkeistö.
24
Liite 3 Tilastotietoja Vakka-Suomesta
3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA 2008–2012
3.1Väestö
TAULUKKO 1. Väestön määrä 31.12. ja väestön määrän muutos vuosina 2008-2012
ja 2011-2012
Muutos (hlö)
2008
Kustavi
2009
2010
2011
2012 2008-2012 2011-2012
910
881
874
886
889
-21
3
Laitila
8470
8442
8440
8408
8460
-10
52
Pyhäranta
2236
2233
2236
2206
2199
-37
-7
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomen seutu
Varsinais-Suomi
Koko maa
1708
1692
1700
1690
1682
-26
-8
15886
15873
15833
15685
15499
-387
-186
2445
2400
2378
2353
2324
-121
-29
31655
31521
31461
31228
31053
-602
-175
461177
462914
465183
467217
468936
7759
1719
5326314
5351427
5375276
5401267
5426674
100360
25407
25
Lähde: Sotkanet
KUVIO 1. 0-6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä1
Lähde: Sotkanet
KUVIO 2. 7-14-vuotiaiden osuus väestöstä2
1
0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 37, Laitila: 668, Pyhäranta: 146, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1008, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2116, V-S: 34135 ja koko maa: 422063.
0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 34, Laitila: 680, Pyhäranta: 151, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 986, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2113, V-S: 34315 ja koko maa: 424552.
26
Lähde: Sotkanet
KUVIO 3. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä3
2
7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi 55, Laitila: 766, Pyhäranta: 209, Taivassalo: 101, Uusikaupunki: 1222, Vehmaa: 196, Vakka-Suomi: 2549, V-S: 39142 ja koko maa: 466919.
7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi 50, Laitila: 763, Pyhäranta: 204, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1187, Vehmaa: 189, Vakka-Suomi: 2500, V-S: 38873 ja koko maa: 466840.
3
65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 264, Laitila: 1814, Pyhäranta: 483, Taivassalo: 467,
Uusikaupunki: 3481, Vehmaa: 550, Vakka-Suomi: 7059, V-S: 89828 ja koko maa: 979640
65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 275, Laitila: 1866, Pyhäranta: 498, Taivassalo: 485,
Uusikaupunki: 3672, Vehmaa: 563, Vakka-Suomi: 7359, V-S: 93461 ja koko maa: 1018193.
27
Lähde: Sotkanet
KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä4
4
Lapsiperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 67, Laitila: 905, Pyhäranta: 245, Taivassalo: 153, Uusikaupunki: 1581, Vehmaa: 238, Vakka-Suomi: 3189, V-S: 49643 ja koko maa: 582360.
Lapsiperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 66, Laitila: 915, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 139, Uusikaupunki: 1535, Vehmaa: 227, Vakka-Suomi: 3120, V-S: 49528 ja koko maa: 580547.
Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat
avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja
avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia.
Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan.
Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).
28
Lähde: Sotkanet
KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä5
5
Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 17, Laitila: 156, Pyhäranta: 35, Taivassalo: 29, Uusikaupunki: 327, Vehmaa: 45, Vakka-Suomi: 609, V-S: 10086 ja koko maa: 117782.
Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 16, Laitila: 160, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 30, Uusikaupunki:
308, Vehmaa: 43, Vakka-Suomi: 584, V-S: 10167 ja koko maa: 117903.
Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18-vuotiaita lapsia.
29
Lähde: Sotkanet
KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä6
6
Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet.
30
Lähde: Sotkanet
KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä7
7
Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon
suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet.
31
TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
19
293
39
0
855
227
1433
10245
179768
2008
0
285
0
0
331
12
625
9504
164994
2009
0
166
0
0
270
0
435
7089
155102
2010
34
38
0
0
239
101
413
6487
144982
2011: /1000
2011 vastaavanikäistä
39
351
443
270
103
255
0
0
470
183
47
114
1100
205
8106
97
137677
136
Lähde: Sotkanet8
3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit
TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat)
määrä vuoden aikana
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
Lähde: Sotkanet9
2007
7
70
15
10
224
15
341
4555
57622
2008
5
59
13
9
275
23
386
4426
58944
2009
12
58
0
13
269
19
371
5127
63130
2010
23
80
17
10
211
35
453
6016
70479
2011: % vastaavan2011 ikäisestä väestöstä
12
10,2
81
4,7
11
2,5
16
6,3
137
5
62
14
321
5,6
6084
6,8
72478
6,7
8
Taulukoissa 14 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella
sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.)
9
Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret,
jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä.
Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla
erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien
korjausten mukaan.
32
TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja
osuus vastaavanikäisistä
2008
lkm
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
Lähde: Sotkanet10
2008
osuus
vastaavan
ikäisistä
0
0
13
0,8
4
35
8
66
993
14190
1,4
1,2
1,6
1,1
1,1
1,3
2009
lkm
2009
osuus
vastaavan
ikäisistä
0
11
0,9
48
8
77
1079
14150
1,7
1,7
1,3
1,2
1,3
2010
lkm
0
14
0
5
45
8
70
1167
14096
2010
osuus
vastaavan
ikäisistä
0
0,8
0
1,9
1,6
1,7
1,2
1,3
1,3
2011
lkm
2011
osuus
vastaavan
ikäisistä
23
1,3
5
30
9
69
1163
15145
2
1,1
2
1,2
1,3
1,4
TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden
aikana
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
4
158
18
287
6
473
6243
74548
2008
0
110
0
18
219
2
349
6079
77562
2009
3
130
0
4
231
0
364
6299
82036
2010
0
96
0
0
204
0
300
6025
75390
2011
3
90
47
3
211
0
354
5743
77901
2011: /1000
alle 18-vuotiasta
24
50
101
11
70
0
57
60
68
Lähde: Sotkanet11
10
Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0–17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta.
11
Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi
järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.)
33
TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen
huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012*
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Ei huolta
1
17
Pieni huoli
2 ja 3
5
Harmaa vyöhyke 4 ja 5
Suuri huoli
6 ja 7
59
44
356
55
531
10
13
143
19
190
1
2
20
2
23
6
4
Lapsien lkm
mittauksessa
22
0
72
59
523
74
750
Läh-
de: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito
*Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle –mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti.
34
3.4 Pienituloisuus
TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista
vuoden aikana
2008
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
Lähde: Sotkanet12
46
313
47
29
842
125
1424
25826
340884
2008
% osuus
4,9
3,7
2,1
1,7
5,3
5,1
4,5
5,6
6,4
2009
54
355
47
29
968
151
1607
27775
379951
2009
% osuus
6,1
4,2
2,1
1,7
6,1
6,3
5,1
6
7,1
2010
36
338
58
31
966
155
1573
27911
376269
2010
% osuus
4,1
4
2,6
1,8
6,1
6,5
5
6
7
2011
46
362
60
35
863
129
1499
27566
372687
2011
% osuus
5,2
4,3
2,7
2,1
5,5
5,5
4,8
5,9
6,9
TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä,
joissa päämies on 18-24-vuotias
2007
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
66
5
141
10
222
3476
49319
2008
7
59
7
0
171
12
256
3778
54528
2009
2010
2011
73
7
58
9
71
6
185
15
286
4614
65174
188
21
281
4893
67171
161
12
254
4802
65969
Lähde: Tilastokeskus ja Stakes 2006-2007, Sotkanet 2008-2010
12
Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen
ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin
lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa
kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne
merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. (8.1.2009 Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole
saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.)
35
Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus
KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä13
Lähteet: Sotkanet
KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus
yksinhuoltajatalouksista14
13
Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 7, Laitila: 47, Pyhäranta: 11, Taivassalo: ?, Uusikaupunki: 116, Vehmaa: 22, Vakka-Suomi: 204, V-S: 3857 ja koko maa: 50157.
36
TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas
2008
43
57
18
24
75
97
64
93
99
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2009
61
53
16
37
88
116
72
96
115
2010
64
56
24
35
85
119
72
95
118
2011
84
55
25
46
87
103
73
93
120
2012
157
55
25
50
102
116
83
98
130
Lähde: Sotkanet
TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu
vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna)
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
2008
4
28
6
3
43
14
98
2009
5
33
10
6
62
16
132
2010
2
15
10
53
9
89
2011:
2011 /1000 asukasta
3
3
29
3
11
5
9
5
58
4
3
1
113
4
Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila15
14
Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: -, Laitila:
19, Pyhäranta: - , Taivassalo: - , Uusikaupunki: 57, Vehmaa: - , Vakka-Suomi: 88, V-S: 1304 ja koko maa:
17881.
Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.)
15
Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn
kautta:
1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa
2) kk-lomake seuranta
3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta 2006.)
37
TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä
työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
50,3
58,8
51,9
36,6
33,1
41,5
40,4
55,2
55,7
2008
46,7
57,4
54,4
40
34,7
42,6
41,9
53
53,9
2009
55,6
44,9
39,5
38
32,4
37,1
36,9
46,8
48,4
2010
47,3
49,6
35,9
36
37,4
40,1
40,2
47,7
51,9
2011 2011 lkm
40,9
9
50,4
121
45,7
37
37,5
21
40,5
283
43,9
29
43
500
53,3
11428
57,5
140169
Lähde: KELA16
16
Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada
Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa.
Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43
viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä
vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu.
(www.kunnat.net>kuntatalous>budjetointi- ja taloussuunnittelu.)
Kela maksaa työmarkkinatukea 17-67-vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa
tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia. 65-67-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain
lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset
toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea.
(KELA.)
38
3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet
TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa
vuoden aikana
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
24
213
66
36
652
58
1049
15472
210086
2008
30
190
57
30
519
47
873
14591
203755
2009
25
300
83
49
705
68
1231
20430
264805
2010
27
270
90
60
764
75
1286
22564
264812
2011
22
240
81
56
699
66
1 165
21 402
243 876
Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus)
TAULUKKO 37. Työttömyysaste 31.12.
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
7,6
6,3
6,8
5,4
9,2
5,4
7,7
6,5
8,4
2008
9,9
7
8,4
5,3
7,7
5,3
7,3
7,6
8,8
2009
6,7
10,0
9,5
9,3
12,3
8,1
10,9
10,5
11,3
2010
7,8
7,4
9,3
9,6
11,3
7,7
9,7
10,3
10,3
2011 2011 lkm
6,3
33
6,2
328
8,0
113
7,3
77
9,2
944
5,4
80
7,9
1589
9,7
29640
9,7
344016
Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus)17
17
Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15–64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista,
minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä
näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös
työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen
TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.)
39
TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12.
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
3,4
15
23,1
15,4
17,2
16,4
16,6
18,4
21,8
2008
14,6
10,1
10,1
10,0
14,9
12,1
13,6
15,5
17,9
2009
0
6,3
17,5
11,1
7,1
9
7,7
14,4
15,6
2010 2010 lkm
6,5
2
12,3
36
14,7
15
8,2
6
11,3
96
15,1
13
11,7
168
21,9
5 170
21,5
57 959
2011 2011 lkm
8,3
2
15,5
38
17,4
15
19,6
11
15,4
105
19,0
11
15,8
182
23,5
5 148
22,3
57 033
Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus)
TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista 31.12., % ikäluokasta
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
7,1
6
4,3
16,3
9,9
6,5
8,4
9,5
2008
7,5
2,9
2,4
3,6
4,1
0,9
3,5
3,6
3,9
2009
3,1
5,2
4,8
7,4
8,4
2,4
6,7
5,8
6,2
2010
0
3,5
4,3
4,6
5,5
3,2
4,6
4,6
5,1
2011 2011 lkm
1,4
1
2,9
25
1,4
3
3,0
4
4,6
72
2,1
5
3,6
110
4,6
2 615
4,8
31 557
Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus)
40
TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrä
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2007
7
104
16
10
155
17
307
5257
61309
2008
6
94
17
8
161
19
305
5204
61946
2009
2
97
20
12
169
24
325
5077
60081
2010
3
90
19
7
138
21
278
4965
60352
2011
5
84
13
5
135
23
265
4949
59602
2011: /1000
vastaavanikäistä
94
131
83
50
110
127
112
107
112
Lähde: Sotkanet18
18
Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole
tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011).
41
3.6 Asunto-olot
Lähde: Sotkanet
KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista19
19
Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 23, Laitila: 245, Pyhäranta: 80,
Taivassalo: 38, Uusikaupunki: 438, Vehmaa: 89, Vakka-Suomi: 913, V-S: 14107 ja koko maa: 171016.
Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 77,
Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 426, Vehmaa: 70, Vakka-Suomi: 887, V-S: 13943 ja koko maa: 169793.
Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö.
42
3.7 Rikollisuus
TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien
pahoinpitelyrikosten määrä
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2008
0
5
1
7
2
15
222
2608
2009
1
4
0
0
9
2
16
200
2309
2010
1
2
0
0
9
1
13
157
2406
2011
0
8
0
0
4
0
12
194
2548
2012
0
2
0
0
1
0
3
254
2209
2012: /1000 vastaavanikäistä
0,0
1,1
0,0
0,0
0,4
0,0
0,5
2,8
2,0
Lähde: Tilastokeskus
TAULUKKO 45. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien
varkausrikosten määrä
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomi
Koko maa
2008
0
6
0
11
1
18
1091
3931
2009
4
7
0
2010
0
0
5
0
16
145
2801
9
0
9
287
2462
2011
0
3
0
0
4
1
8
174
2647
2012
0
4
0
0
0
0
4
132
1942
2012: /1000 vastaavanikäistä
0
2
0
0
0
0
1
1
2
Lähde: Tilastokeskus
43
44
45
1