1. No category

ERGONOMIA PARKETTIALALLA, ONKO SITÄ OLEMASSA?
Siikaranta-opisto
Tapani Relander
Työelämän asiantuntijan tutkinto ryhmä 14
syyskuu 2012
Sisältö
1. Johdanto
2. Lähtötilanne
3. Tutkimustietoa
4. Fyysiset vaaratekijät parkettitöissä
5. Kemialliset vaaratekijät
6. Tapaturmavaarat
7. Parannusehdotuksia
Lähteet
1
1
2
2
4
5
5
1. Johdanto
Projetityöni koskee parkettiasentajan työtä. Kun kyseessä on niin sanotusti pientä työntekijämäärää
koskeva ala, aloin miettimään onko kukaan koskaan tutkinut mitä jatkuvasti polvillaan ja muutenkin
"väärissä" asennoissa työskentely aiheuttaa.
Alkuun tuntui että tietoa ergonomiatutkimuksista ei löydy mistään. Joskus vuosia aikaisemmin olin
varta vasten soittanut työterveyslaitoksen tutkijalle kysyäkseni mitä asialle voitaisiin tehdä, että edes
joku parkettiasentaja saataisiin "terveenä" eläkkeelle. Ainoa vastaus jonka sain oli että polvillaan
EI pitäisi tehdä töitä! Niinpä mietiessäni mistä aiheesta tekisin projektityöni, keksin että voisin ottaa
oman alani työergonomian mietinnän alle.
2. Lähtötilanne
Rakennusliiton jäsenistä 106 on ilmoittanut ammatikseen parkettiasentaja (tilanne 30.10 2010).
Työasennot ja olosuhteet ovat merkittävässä asemassa kun tarkastellaan parkettiasentajien
terveydentilaa. Ensinnäkin parkettitöissä työskennellään vähän vajaa puolet työajasta polvillaan ja
siitä syystä suurin osa parkettiasentajista kärsii työaikana ja vapaa-ajallaan polvikivuista. Jatkuvasti
polvillaan työskentely voi aiheuttaa polven paikallisen arkuuden lisäksi röntgenkuvissa havaittavan
nivelrikon, joka pitkälle edetessään aihettaa työkyvyn alentumisen.
1
3. Tutkimustietoa
LEL Työeläkekassan tutkimuksessa vuodelta 1996 käsitellään polvien nivelrikkomuutoksia.
Julkaisussa todetaan, että polvien nivelrikkomuutokset matto-ja parkettimiehillä ja maalareilla
1988-1996 todettiin että nykyisen ammatin aiheuttamaa työkuormitusta lukuunottamatta ei
ammattiryhmien työhistoriassa, ikäjakaumassa, liikuntaharrastuksesssa tai ylipainossa todettu
sellaisia eroja, joiden voisi olettaa vaikuttavan polvien kuormitukseen. Parkettiasentajilla polvioireista
johtuvat kivut rappuja noustessa ja laskeutuessa, kyykistyessä ja tasaisella kävellessä ovat
lisääntyneet merkittävästi. Työtä haittaavaa polvikipua kokee vajaa puolet parkettiasentajista.
Kivimäki, Riihimäki, Liira, Hänninen& Leino-Arjas, Polvien nivelrikkomuutokset matto-ja
parkettimiehillä ja maalareilla 1988-1996, LEL Työeläkekassan julkaisuja 29:1996
Työskenneltäessä polvillaan tulisi huomioida myös nilkkojen asento, koska nilkat ovat enimmäkseen
ojentuneina. Samoin selän asentoon tulisi kiinnittään huomiota, jotta selälle ei tulisi kuormittavia
kiertoja vaan selkä olisi mahdollisimman paljon keskiasennossa. Kurotuksia tulisi välttää, koska silloin
koko vartalo on jännittyneenä.
Parkettitöissä selkärangalle tulee paljon kiertoliikkeitä. Eritoten kuormitettu kiertoliike lisää
vaurioitumisen riskiä välilevyissä.Välilevyn vaurioituminen taas jäykistää selkää ja heikentää sen
kuormituksen kestämistä. Pitkään jatkunut kuormitus aiheuttaa selän rakenteissa vaurioita, jotka
ilmenevät kipuna, särkynä, liikearkuutena ja jäykkyytenä.
Pitkäkestoinen selän kumaran asennon ylläpitäminen kuormittaa selän lihaksia, nivelsiteitä,niveliä
ja välilevyjä yksipuolisesti, heikentäen niiden aineenvaihduntaa ja aiheuttaen hapen puutetta. Myös
kudosten elastiset ominaisuudet muuttuvat liiallisessa staattisessa kuormituksessa ja vauriotumisriski
näin ollen kasvaa.
4. Fyysiset vaaratekijät parkettitöissä
Fyysinen kuormittuminen parkettitöissä kohdistuu melkein kokonaan polviin johtuen jatkuvasta ja
toistuvasta polvi-tai kyykkyasennossa työskentelystä. Polven rakenteissa ilmenevät kivut, kulumat,
turvotukset ja tulehdukset johtuvat nimenomaan työasennosta. Työntekijät kokevat työstäjohtuvia
tuki-ja liikuntaelimistön vaivoja selässä ja olkahartiaseudussa sekä ranteissa.
2
Työtehtävistä johtuva fyysinen kuomittuminen
- materiaalien käsittely
- käsityökalujen käyttö
- raskaiden tarvikkeiden kantaminen
Selkää kuormittavat
- kurottaminen, kantaminen ja nostaminen
- materiaalin käsittely ja lajittelu (sovittaminen, katkaisu ja kiinnitys)
- pintakäsittelyt
- valmiiden pintojen varominen
- työvälineiden pesu ja huolto
Sormia ja ranteita kuormittavat
- materiaalipakettien käsittely
- asennustyössä tehtävät sovitukset, katkaisut ja kiinnitykset
Hartiaseudun kuormittuminen polvi-ja kyykkyasennossa
- pinnan tasaus ja liiman levitys
- lattiapinnoitteen asennus
- lattian pintakäsittelyt
Alaraajoja kuormittavat
- polvi-ja kyykkyasennossa työskentely
- kävely kovalla ja epätasaisella alustalla
- liukkaalla alustalla kävely
3
5. Kemialliset vaaratekijät
Keskeisiä kemiallisia vaaratekijöitä alalla ovat:
- puu-ja tasoitepöly
- liimoissa ja lakoissa olevat liuotimet
- herkistävät aineet lakoissa ja liimoissa: akrylaatit, uretaanit, epoksit ja maalien säilöntäaineet
Liuotinohenteiset liimat ja lakat
- liuotinohenteisten lakkojen käyttö on vähentynyt, tilalle tulleet öljyt ja öljyvahat joiden käyttö on
lisääntynyt huomattavasti
- melkein kaikki kotimaiset valmistajat ovat lopettaneet liuotinohenteisten katalyyttilakkojen
valmistamisen
- liimoissa ja lakoissa olevat liuottimet ja ohenteet ovat melko nopeasti haihtuvia joten
suurempia pintoja käsiteltäessä niistä vapautuu nopeasti työilmaan suuria liuotinpitoisuuksia
- tyypillisiä liuottimia liuotinlakoissa ja liimoissa ovat alkoholi(etanoli,butanoli),
ketonit(asetoni,metyylietyyliketoni), asetaatit(etyyliasetaatti) ja aromaattiset
hiilivedyt(tolueeni)
Vesiohenteiset lakat ja liimat
- parketti-ja puulattioiden lakkauksessa käytetään pääosin vesiohenteisia lakkoja
4
- liimauksessa käytetään pääsääntöisesti vesiohenteisia tuotteita, ms-polymeeriliimat ovat
lisääntyneet
- joissakin vesiohenteisissa liimoissa on mukana pieni määrä apuliuottimia kuten
glykolieettereitä, jonka pitoisuus ilmassa on yleensä pientä
- altistumista voi tapahtua myös ihon kautta
Puupölyt
- materiaalit pääosin kovapuuta, kuten tammea
- kovapuupöly on nykyisin luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi
- parketin hionnassa pölypitoisuudet ovat suuria, vaikka koneissa on pölynpoistot
Tasoitepölyt
- lattiassa käytetään pääasiassa sementtipohjaisia tasoitteita
- emäksisinä tasoitteet ja niiden pöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä
- hionnan yhteydessä voi tapahtua altistumista betonipölylle
6. Tapaturmavaarat
Parkettiasentajan työtä voidaan pitää tapaturmariskien suhteen selvästi vaarallisena työnä.
Yleisimmät tapaturmatyypit ovat esineisiin satuttaminen, äkillinen ylikuormittuminen tai -rasittuminen
ja kaatuminen ja liukastuminen.
Yleisimmät tapaturmavammat ovat nyrjähdykset, sijoiltaanmenot, pintavammat, ruhje- ja
musertumavammat. Vammat kohdistuvat yleisimmin käsiin, jalkoihin ja selkään. Selkään kohdistuvat
vammat ovat keskimääräistä yleisemmät alalla, kuin rakennusalalla yleensä.
7. Parannusehdotuksia
Joitakin ergonomiaa parantavia ehdotelmia tuli vastaan etsiessäni tietoa asiasta. Tässä
luettelonomaisesti ergonomian parantamisehdotukset:
- materiaalien siirtäminen tulisi tehdä nostamista keventävillä välineillä
5
- työvälineiden kädensijan omalle kädelle sopiva muotoilu tulisi olla valintaperuste
- etukäteissuunnittelulla voidaan vaikuttaa työn raskauteen
- polvillaan työskennellessä riittävän paksut polvisuojat vähentävät polviin kohdistuvaa
kuormitusta, jalkaan kiinnitettävä tuki-istuin parantaa lisäksi aineenvaihduntaa jalkojen
lihaksissa
- työ ohessa tehtävät vastaliikkeet parantavat tuki-ja liikuntaelimistön toimintakykyä.
- liiman levitys jatkovarren kanssa
Joitakin ehdotuksia pystyy joissakin tapauksissa käyttämään parantaakseen omaa työergonomiaa.
Osa ehdotuksista aiheuttaa työlaadun heikkenemisen, joten niitä ei voi käyttää. Materiaalien nostoa
keventävien laitteiden käyttäminen on mahdollista joskus, pääsääntöisesti ei. Kädensijan muotoilu on
sivuseikka jos kädensija sijaitsee n. 40cm korkeudella työkoneessa jolla liikutaan (reunahiomakone).
On olemassa malli jota voi käyttää seisomakorkeudelta, mutta sillä työnjälki on niin roisia että koneen
jäljet joutuu poistamaan toisella koneella. tukäteissuunnittelulla voidaan vain tiettyyn rajaan saakka
vähentää tavaran nostelua tai siirtelyä. Jalkaan kiinnitettävä tuki-istuin toimii jos ei tarvitse siirtyä,
mutta ikävä kyllä parkettia asennettaessa joutuu liikkumaan jatkuvasti. Liiman levitys jatkovarrella ei
ole mahdollista, koska liimat ovat viskositeetiltaan jäykkiä.
6
Lähteet
Kivimäki Jorma, Riihimäki Hilkka, Liira Juha, Hänninen Kari & Leino-Arjas Päivi: Polvien
nivelrikkomuutokset matto-ja parkettimiehillä ja maalareilla 1988-1996, LEL Työeläkekassan
julkaisuja 29:1996
www.työterveyslaitos.fi
ESR Työpaikan ergonomian selvitys, Pohjois-Savon amk, Sosiaali-terveysala Kuopio,
fysioterapeuttiopiskelijat, Mika Lähderinne, Ilse Ruotsalainen
Kukkonen R., Hanhinen H.,Ketola R.,Luopajärvi T.,Noronen L.,Helminen P. (toim.) 2001.
Työfysioterapia. Yhteistyötä työ-ja toimintakyvyn hyväksi. Työterveyslaitos. Helsinki
Cedercreutz G. & Hanhinen H. 1993. Niska, selkä ja työ. Työterveyslaitos. Helsinki
7