soramonttu - Radio ja Kuva ky

16
sanomat
Malkkilassa uusi
soramonttu
Lähes 30 vuoden hiljaiselon jälkeen koneet
alkoivat ryskää Malkkilan soramontulla viime huhtikuussa. Jylhän Sora osti Tielaitoksen entisen sorakaivannon, raivasi alueen ja
aloitti murskeen ja soran tekemisen.
Jylhän Soralla on nyt kuusi soramonttua ja kolme kallioaluetta, jotka tuottavat kalliomursketta ja sepeliä.
Malkkilaan avatulla sora-alueella on valmistettu murskelajikkeita sekä salaoja-, valu- , tieja täytesoraa. Näiden lisäksi yritys kauppaa ruokamultaa, sisätäyttösoraa, kivituhkaa ja katekuoriketta.
- Männyn kuorikkeen otimme valikoimaan, koska sitä käytetään ja kysytään paljon esimerkiksi puutarhoihin, Jouni
Luostarinen kertoo.
Maa-aineisten ajaminen alkoi
Luostarisen perheessä liki 50
vuotta sitten. Kalustoa oli traktorin ja pienehkön kuorma-auton verran. Tänään kaivinkoneita on seitsemän: pienestä peräkärrissä kulkevasta 26 tonniseen. Pyöräkuormaajia on neljä,
kuorma-auto on edelleen tarpeen ja lavetilla koneita kuljetel-
laan paikasta toiseen. Seulontakoneiden läpi kulkevat eri lajikkeet.
- Louhinnan aloitimme sivuhommana nelisen vuotta sitten.
Hoidamme pieniä louhintakohteita, kuten omakotitalojen
pohjia, Jouni mainitsee.
Julkinen rakentaminen olisi nyt
paikallaan
Massiiviset koneet murskasivat kivenmurikoita soraksi viikon verran.
Yrityksen vetovastuu on hiljalleen siirtynyt Jounille, mutta
Risto-isä on toiminnassa edelleen mukana. Kolmantena osakkaana yrityksessä on Jounin
serkkupoika Janne Nummi.
Jylhän Sora työllistää viidestä
kymmeneen ihmistä vuodessa.
Sulan aika on luonnollisesti
kaikkein kiireisin.
- Talvella työllistävät lumityöt
Heinävedellä ja Varkaudessa.
Jonkin verran on myös peit-
Janne Nummi ja Jouni
Luostarinen seurasivat kivien murskausta Malkkilassa
keväällä.
totöitä Riikinnevan kaatopaikalla. Lumitöillä koetamme pitää pyörät pyörimässä ja miehet
töissä, vaikka se ei kannattavaa
olekaan, Jouni sanoo.
Taantuma-aika näkyy sorafirmankin arjessa, eikä alalla vallit-
seva varsin kova kilpailu helpota
tilannetta. Kun rakentaminen
hiipuu, ei maa-aineksiakaan tarvita.
- Täällä hiljeneminen näkyy
noin vuotta myöhemmin kuin
Etelä-Suomessa. Jos Varkau-
della menee huonosti, heijastuu
se Heinäveteenkin.
- Näinä aikoina pitäisi suosia
julkista rakentamista ja rakentaa
esimerkiksi teitä. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa pitää ihmiset töissä, Jouni painottaa.