CHAROLAIS 2012 - Suomen Charolaisyhdistys

- Charolais 2012 -
CHAROLAIS 2012
30
vuotta
•Charolais -siementuonnit 2012
•Tilaesittelyssä Kauniais Charolais
•Vasikoiden nupoutuskipua kannattaa hoitaa
1
- Charolais 2012 -
KOKOUSKUTSU
Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä,
tiistaina 7. helmikuuta 2012, alkaen klo. 16.30.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen §8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa!
Johtokunta
KOKOUKSEN ASIALISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Kokouksen avaus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Todetaan kokouksen laillisuus
Esitetään yhdistyksen vuosikertomus
Esitetään vuoden 2011 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto
Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle
Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot
Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle 2013
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa
ja tilejä
Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Heta Östergård ja Juha Räisänen
Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös Faban edustajisto)
Muut mahdolliset asiat
Kokouksen päättäminen
MÖTESKALLELSE
Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä,
tisdagen den 7 februari 2012, kl. 16.30.
Under mötet behandlas i § 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna!
Styrelsen
FÖREDRAGNINGSLISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Mötet öppnas
Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare
Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras
Årsberättelsen presenteras
Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2011 presenteras
Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet
Årets verksamhetsplan samt budget fastställs
Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas
Medlemsavgiften för år 2013 fastställs
Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper
Val av styrelsemedlemmar. Heta Östergård och Juha Räisänen i tur att avgå
Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet)
Övriga ärenden
Mötets avslutande
2
- Charolais 2012 -
CHAROLAIS 2012
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt5
Reilu diili - Sirpa Pietikäinen6
Charolais-siementuonnit 2012 - Kaisa Sirkko ja Eija Rinta-Piirto
7
Syystapaaminen Elimäellä - Heta Östergård
10
Tilaesittelyssä Kauniais Charolais - Anne-Marie Rosenlew12
Vasikoiden nupoutuskipua kannattaa hoitaa- Ann-Helena Hokkanen
Luomunaudan ruokinta - Mintti Lidsberg
14
16 Emolehmätuottajat Ranskassa - Sanna Hämäläinen18
Low stress cattle handling - karjankäsittelyn perusteet - Minna Eronen20
Bud Box - Minna Eronen24
Rotukarjatuotannon pitkässä ketjussa jokaisen työllä on merkitystä - Johanna Jahkola28
Olennaista on löytää vasikoille hyvä isä - Susanna Vehkaoja31
Nautatilan analyysit - Päivi Näkki33
Mikä vasikalle nimeksi - Marika Lahtinen
34
Farmari näyttelyssä 1.-3.7.2011 Porissa - Heta Östergård
35
Emolehmätarkkailun tuloksia 2010 - Eija Rinta-Piirto38
Me nuuka ja leuhka kansa - Pekka Suorsa
41
Suomen Charolaisyhdistys ry jäsenluettelo 2011
44
Charolaisyhdistyksen johtokunta 2012
47
Julkaisija:
Suomen Charolaisyhdistys ry
www.charolais.fi
Toimitus:
Suomen Charolaisyhdistys ry
johtokunta
Mirja Riipinen
Painopaikka:
Satakunnan painotuote Oy
Ulkoasu:
Sakari Äijö / Sakuweb
www.sakuweb.net
[email protected]
040 - 837 5132
3
Lehden vastuu virheellisistä
ilmoituksista rajoittuu
ainoastaan ilmoituksen
hintaan
- Charolais 2012 -
TERVETULOA
TAMMISEN
ROTUKARJAKETJUUN
Korkealaatuisista rotukarjatuotteistaan tunnettu Tamminen kutsuu Sinut,
hyvä rotukarjan tuottaja, mukaan kasvavaan yhteistyöketjuunsa
Tinkimätön työmme Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperheen parissa sekä
halumme nostaa pihvinaudan arvostusta sitouttaa meidät tarjoamaan
kuluttajille korkealuokkaista, suomalaista rotukarjalihaa - nyt ja tulevaisuudessa. Tämän saavuttamiseksi tarjoamme Sopimuskasvattajillemme vakaan ja
kilpailukykyisen markkinointikanavan sekä aitoa lisäarvoa toiminnalleen.
Tammisen Sopimuskasvattajana pääset osaksi arvoketjua, joka ulottuu tilalta
aina kuluttajalle asti. Tilalle jäljitettävät rotukarjatuotteemme mahdollistavat
p
j
y y
Sopimuskasvattajillemme
ainutlaatuisen näkyvyyden
kauppojen hyllyissä.
Tule siis mukaan kasvavaann tuotantoketjuumme ja ota paikkasi vastuullisen
tammenlehden alta.
www.rotukarja.fi
LLuomutuottaja!
om t ottaja!
Tammisen uusi luomutuoteperhe tarjoaa
luotettavan kanavan luomulihasi markkinointiin.
Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) 868 9000 fax. (09) 27 88 050
www.lihatukku-tamminen.com
4
- Charolais 2012 -
Puheenjohtajan palsta
KUVA:Minna Eronen
Hyvät yhdistyksen jäsenet
Viime syksynä tuli täyteen 30 vuotta yhdistyksemme perustamisesta. Perustava kokous pidettiin Kangasalan
näyttelyn yhteydessä 1981 . Mukana
perustamiskokouksessa olivat Päivi
ja Kari Enkola, Helkky Toivonen, Pertti Ekman, Jötrik Sundberg ja Juhani
Lagerstam. Silloinen Faban alaisuudessa toiminut Pihvikarjayhdistys oli
tiensä päässä, ja sen sisällä toiminut
Charolais-kerho halusi perustaa oman
yhdistyksen.
Alkuinnostus oli valtava. Oltiin
näyttelyissä mukana kilpailemassa
eläinten paremmuudesta ja saatiin
useimpiin luokkiin syntymään kunnon
kilpailua .Ranskaan tehtiin opintomatka
Vichy:n näyttelyyn. Samoin sonneja
saatiin Maunulan ja Venäjän kartanon
sonniasemille. Uutta jalostusainesta
tuotiin Ruotsista.Täytyy muistaa , että
jo yhdistyksen alkutaipaleella syntyneet kontaktit Ruotsiin ovat olleet
äärimmäisen tärkeitä koko tämän
30-vuotistaipaleen ajan. Päivi Enkola toi jo hyvin varhaisessa vaiheessa
spermaa suoraan Ranskasta. Samoin
avattiin kontakteja Kanadaan. Jostain
syystä nämä tuonnit tuottivat kuolleita
vasikoita. Samoin pitkään kummitteli
mukana ns. belgialaiset verilinjat joiden
vaikeutena oli aivan liian korkeat syntymäpainot. 1980-luvun lopulla tuotiin
Kiialan kartanoon eläimiä Englannista.
Nämä tuontieläimet saatiin Suomeen
ennen Englannissa puhjennutta BSEkriisiä.
Kymmenvuotisjuhlat järjestettiin
Kiialassa 1991 syksyllä. Koko 1990luvun jatkui aktiivinen näyttelytoiminta. Kuitenkin innostus alkoi hiipua
vähitellen. Syitä on varmaan monia.
Ehkä karjakoon kasvu, pelko taudeista ja kannattavuuden heikkeneminen
muutamia niistä.Yksi suuria muutoksia
tapahtui 1990 luvulla jalostustyössä
Ruotsissa. Sinne ruvettiin tuomaan nupoja eläimiä Kanadasta. Ruotsalaiset
hylkäsivät täysranskalaiset verilinjat
ainoina oikeina .Tästä oli seurauksena
voimakkaita oppiriitoja. 2000 luvun
loppupuolella on myös Ranskassa myytävänä nupoja eläimiä. Aluksi Kanada
tuonnit luokittuivat ruholuokituksessa
melko kehnosti. Kuitenkin intensiivisen jalostustyön tuloksena on Kanadan verilinjoihin saatu lihaksikkuutta.
Täytyy muistaa, että tätä kautta on
saatu syntymäpainot pidettyä alhaisina,
ja mikä tärkeintä lisäkasvu on ollut
erinomainen.
5
Kaksikymmenvuotisjuhlat järjestettiin Kiialassa 2001 syksyllä. 2000-luvulla maksettu jalostuseläinten investointituki vauhditti eläinten tuontia
Ruotsista merkittävästi. Samoin jalostuseläinkauppa kävi maan sisällä
myös vilkkaana. Tämä on oleellisesti
parantanut jalostusmateriaalin tasoa
Suomessa. Niinpä meillä on nykyään
hyvin luokittuvat CH-ruhot sekä Hyvä
peruspopulaatio emoja ja jalostussonneja.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhdistyksen toiminnassa mukana olleita.
Erityisesti kaikkia hallitustyöskentelyssä istuneita , vanhoja puheenjohtajia ja
sihteereitä. Kiitos myös Anne-Marie
Roselewille, Päivi Enkolalle , Matti
Hannolalle ja Gunnar Backmannille
uraauurtavasta työstä Charolais-rodun
jalostajina.
Hyvää alkavaa vuotta yhdistyksen
jäsenille ja tapaamisiin viimeistään
syksyllä 30-vuotisjuhlissa Tertin
Kartanossa Mikkelissä
Kaarlo Schildt
puheenjohtaja
- Charolais 2012 -
Reilu diili
Lihan laatua ei arvosteta
Suomessa siinä määrin kuin
eteläisemmän Euroopan
maissa, vaan määrittelevin
tekijä on ainakin toistaiseksi
hinta. Lihan kuluttajahinta
on ollut laskussa 1990-luvulta asti. Suomalaisen tomaatin ja marinoidun lihan
hinnat lähestyvät vääjäämättä toisiaan. Mielestäni jokin
tässä yhtälössä on pielessä,
kun ajattelee, että liha on
peräisin tuntevasta ja älykkäästä eläimestä.
Kana kuopsuttaa maata, sika rakentaa pesää porsimiseen ja lehmät
laiduntavat laajoja peltoalueita. Eläimen
elämää parhaimmillaan, mutta varsin
kaukana suurten hallien ja väkirehujen nykytodellisuudesta. Jos verrataan mahdollisuuksia lajityypilliseen
käyttäytymiseen Suomessa, lehmillä
- ja erityisesti liharoduilla - taitaa olla
asiat parhaiten, kun ne saavat viettää
suurimman osan ajastaan laitumilla ja
syödä pääosin peltojen antimia.
Eläinten hyvinvoinnin ajatellaan
toteutuvan, kun minivaatimukset tilasta, ravinnosta ja virikkeistä täyttyvät.
Enempään ei usein ole yksinkertaisesti
varaa.
Eläintuotannon eettisen puolen
tarkastelu on jätetty marginaaliin tai
mukavuudenhalussa unohdettu kokonaan. Määrittelemme eläimen hyvän
ennemmin omista lähtökohdistamme
sen sijaan, että yrittäisimme ymmärtää
ja tuottaa eläimen hyvän sen omasta
näkökulmasta.
Eläinten hyvinvointi ja
elinkeinon kannattavuus
olisi sidottava tiiviimmin
yhteen. Ajatus siitä, hyvästä kannattaa maksaa, on
erityisen tärkeä lihatiskin
kohdalla. Strasbourgin
täysituntoviikkojen aikana
käyn maalaismarkkinoilla,
joilla myydään jos jonkin
sortin tuotteita lähitiloilta. Grillattu luomubroileri
maksaa moninkertaisesti suomalaiseen
marinoituun kananpoikaan verrattuna,
mutta höyryävä paketti on hintansa
väärtti. Paitsi luvassa oleva makuelämys, ostopäätöstä helpottaa myös
tieto siitä, että eläin on saanut elää
lajilleen tyypillisen elämän.
Yksi tapa yhdistää nämä hyvinvoinnin ja kannattavuuden tavoitteet olisi
eläinten hyvinvointimerkintöjen kehittäminen elintarvikkeissa. Suomessa ja
Euroopassa on useita merkintäjärjestelmiä, jotka kertovat eläinten hyvinvoinnin tasosta. Ehkä tunnetuin niistä
on luomumerkintä. Luomulihakaan
ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro
standardeista, joiden mukaan eläimiä
on pidetty.
taporrastus ei yksinään auta, jos se
ei siirry täysimääräisesti tuottajalle,
mutta toimiessaan ihanteellisesti, merkintäjärjestelmä toisi lisäarvoa paitsi
eläinten hyvinvoinnille myös tuottajille.
Ei saa rajoittua ajattelemaan, että
eettisesti tuotettu liha olisi pienen
piirin piipertäjien juttu. Esimerkiksi
Tanskassa on alettu lähes teollisessa mittakaavassa kasvattaa sikoja ja
emakoita ulkoaitauksissa, joissa niillä
majoja ja suojia mm. porsimista varten.
Näitä lihoja ei saa myydä kaupalle, vaan
suoraan kuluttajille ja tuottajat saavat
4-5 -kertaisen hinnan normaalituotantotapaan verrattuna.
Tilojen suoramyynnillä on monia
hyviä puolia ja siksi itsekin turvaudun
siihen usein pihvilihan kohdalla. Paitsi
että tilamyynti antaa mahdollisuuden
nähdä eläimet ja niiden elinympäristön,
tuottajat saavat paremman hinnan ja
liha on laadukkaampaa ja terveellisempää. Liha on hintansa arvoista ja toisinpäin, kalliimpi liha lisää sen kuluttajan
arvostusta ravintoaan kohtaan.
Eläinten hyvinvoinnin lisäämisen voi
nähdä myös ilmastotekona ja siten
kannattavana pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ulkona laiduntavan
karjan ilmastojalanjälki on huomattavasti pienempi kuin rehuruokintaan
turvautuva sisäkasvatus tai Etelä-Amerikasta tuotava pakasteliha. Massiivisen
rehutuotannon ja halvan tuontilihan
taustalla ovat sademetsien hakkuut,
maaperää köyhdyttävä tehoviljely ja
pitkät kuljetusmatkat.
Eläintuotannon on oltava reilu diili.
Siinä pitää mahdollisimman pitkälle
toteuttaa eläimen hyvä samalla kun
taataan kannattava elinkeino tuottajille. Eläimen hyvä pitää määritellä
niille luontaisen käytöksen pohjalta.
Yhdenmukaisemman, moniportai- Elintarviketuotannon rakenteiden on
sen merkintäjärjestelmän käytössä olisi pystyttävä luomaan järjestelmä, jossa
ideansa. Siinä elintarvikkeet merkit- eläinten hyvinvoinnista ei tarvitse tintäisiin ja hinnoiteltaisiin kananmuni- kiä tuottavuuspaineissa vaan eläimen
en tavoin tuotantotavan perusteella hyvän lisääminen parantaa suorassa
vaihdellen tehotuotannosta tiloihin, suhteessa tuottavuutta.
joilla eläimet elävät ja kuolevat samassa
paikassa ilman kuljetuksia. Toki hin- Sirpa Pietikäinen
6
- Charolais 2012 -
Charolais-siementuonnit 2012
CLINTON SÖRUP CHN 81958
Isä: Uvejr av Stömsnäs (SWE)
Isänisä: Orkan av Tostarp ET (SWE)
Emä: Princes Sörup (DAN)
Emänisä: EX Eded (FRA)
Arvostelut Tanskassa marraskuussa 2011:
• Kasvu120
• Teurasominaisuudet
93
• Poikimahelppous isänä
98
• Poikimahelppous emänisänä116
• Maitoisuus116
• Runko112
• Lihaksikkuus 114
• Jalat107
Clinton Sörup on tanskalainen charolais, jonka taustalta löytyy niin kanadalaisia, ranskalaisia kuin myös ruotsalaisia
linjoja. Vuonna 2007 syntynyt Clinton Sörup on nupo. Sonni on saanut rakennearvostelussa pisteet 85 (runko) – 86
(lihaksikkuus) – 85 (jalat), yht. 86 pistettä. Sonnin syntymäpaino on ollut 51 kg, 8 kk paino464 kg ja 13 kk paino 804
kg. Sonnin päiväkasvu on ollut peräti 2208 g.
Sonnin kasvut on erinomaisella tasolla, mutta teurasominaisuudet ovat aavistuksen keskimääräistä heikommat.
Poikimahelppous isänä on lähellä keskiarvoa, emänisänä se jättää keskimääräistä helpompia poikimia. Maitoisuus ja
rakenneominaisuudet ovat hyvät.
VB DJANGO
Isä: Brå av Olinge
Isänisä: Usko av Simontorp
Emänisä: Sammy av Ekeröd
Arvostelut Ruotsissa marraskuussa 2011:
• Syntymäpaino
98
• Vieroituspaino 104
• Vuodenpaino 123
• Emoindeksi108
• Poikimahelppous isänä
99
• Poikimahelppous emänisänä100
• Ruhon luokittuminen
97
• Rasva
95
• Lisäkasvu117
Django on ruotsalaisia sukulinjoja edustava sonni, joka on syntynyt vuonna 2008. Sonnin syntymäpainoindeksi
ja poikimahelppous isänä ovat lähellä keskiarvoa, joten sonni ei ole varsinaisesti hiehokäyttöön tarkoitettu.
Lypsykarjalta saatujen arvioiden perusteella poikimahelppous on kuitenkin ollut keskimääräistä helpompaa kuin
Django on ollut isänä, joten harkinnan mukaan sitä voinee käyttää myös hiehoille.
Sonni kasvuindeksit on hyvällä tasolla etenkin vuodenpainon osalta. Emoindeksi on keskimääräistä paremmalla
tasolla myöskin, samoin erityisesti lisäkasvua kuvaava indeksi.
Sonnin oma syntymäpaino on ollut 45 kg, vieroituspaino 320 kg ja vuodenpaino 632 kg.
7
- Charolais 2012 -
VB FERB
Isä: Cheer av Strömsnäs
Isänisä:Van Buster av Strömsnäs
Emänisä: Redding av Jätsberg
Arvostelut Ruotsissa
marraskuussa 2011:
• Syntymäpaino
98
• Vieroituspaino 116
• Vuodenpaino 128
• Emoindeksi108
• Poikimahelppous isänä
111
• Poikimahelppous emänisänä104
• Ruhon luokittuminen
108
• Rasva107
• Lisäkasvu110
Myös Ferb on ruosalaisia linjoja edustava nuori sonni, joka on syntynyt 2010.
Sonnin kasvua kuvaavat indeksit ovat erinomaisia. Syntymäpainoindeksi on lähellä keskiarvoa ja poikimahelppous
isänä –indeksi hyvällä tasolla. Sonnin oma syntymäpaino on ollut 48 kg. Näillä perustein sonnia voi käyttää myös
hyvin kehittyneille hiehoille. Teurasominaisuuksia kuvaavat indekit ovat sonnilla keskimääräistä parempia.
Sonnin vieroituspaino on ollut 364 kg ja vuodenpaino 687 kg. Sonni on nupo.
VB FLEETWOOD
Isä:Veteran av Simontorp
Isänisä: Mar Katz av Strömsnäs
Emänisä: Neto av Sjunnetorp
Arvostelut Ruotsissa
marraskuussa 2011:
• Syntymäpaino
94
• Vieroituspaino 111
• Vuodenpaino 138
• Emoindeksi105
• Poikimahelppous isänä
108
• Poikimahelppous emänisänä109
• Ruhon luokittuminen
102
• Rasva
96
• Lisäkasvu113
Fleetwood on mielenkiintoinen ruotsalainen nupo sonni, joka on syntynyt vuonna 2010.
Syntymäpainoindeksi on matala ja poikimahelppous isänä hyvänä tasolla, joten sonnia voi käyttää myös hiehoille.
Sonnin vieroituspainoindeksi on hyvä ja vuodenpainoindeksi aivan huippuluokkaa. Myös emoindeksi sekä
teurasominaisuuksia kuvaavat indeksit rasvaisuutta lukuun ottamatta ovat keskimääräistä paremmalla tasolla.
Sonnin oma syntymäpaino on ollut 48 kg, vieroituspaino 388 kg ja vuodenpaino 734 kg.
Sonnin suvun soveltuvuutta tarkasteltaessa täytyy huomioida, että Mar Katz ja Neto löytyvät joidenkin linjojen
takaa Suomessa. Netolla on 26 jälkeläistä Suomessa ja Mar Katzia esiintyy laajemminkin suomalaisten charolaisten
sukutauluissa.
8
- Charolais 2012 Faba tuo yleiseen käyttöön kahden uuden sarvellisen sonnin siemenannoksia Ranskasta.
Näiden lisäksi tuodaan lisää jo viime vuonna tuotua Urfe Ch 81951. Alla uusien sonnien esittelyt.
RENOIR
Synt. 11.11.2000
Isä: Opium
Emänisä: Janissaire
Jalostusarvot Ranska 11/2011:
• Poikimahelppous isänä 118
• Kasvu
96
• Lihakkuus
94
• Maito111
Renoir on sarvellinen sonni, jonka vahvuutena ovat helpot poikimiset ja maito. Se on noussut käyttöön yksityisten
sonnien puolelta, joten sillä ei ole ollut jälkeläisiä kasvutestissä Ranskassa. Sonnin suku on meillä tuntematon ja se
sopii käytettäväksi kaikkiin karjoihimme, mutta etenkin hiehoille.
TAMILLY
Synt. 22.10.2002
Isä: Magenta
Emänisä: Ficus
•
•
•
•
Poikimahelppous isänä 95
Kasvu115
Maito115
Teuraspaino124
Tamilly on tällä hetkellä Ranskan paras sonni emo-ominaisuuksiltaan. Sonni on valitettavasti kuollut testiasemalla,
joten sen annoksia on vain rajallisesti saatavana. Tamillyn sukutausta on meillä melko tuntematon mutta sonnin
käyttöä rajoittaa sen alhainen poikimahelppous indeksi. Tamillyä suositellaan käytettäväksi valikoiden lehmille.
Teksti:Kaisa Sirkko ja Eija Rinta-Piirto
SINCE
1974
+358-500-665 488
9
- Charolais 2012 -
SYYSTAPAAMINEN ELIMÄELLÄ
Charolaisväkeä Hannolassa
26.11.2011
Suomen Charolaisyhdistys r.y. on
jo useita vuosia järjestänyt vuoden
päätapahtumana jäsenistölle syystapaamisen. Kun syksyllä on peltotyöt
saatu päätökseen ja eläimet sisälle ja
vasikat vieroitettua, löytyy helpommin aikaa yhteiseen tapahtumaan.Tänä
vuonna jäsenistö matkasi kaakkoiseen
kulmaan Suomea, Elimäelle. Aurinkoisena lauantaina 26.11. pääsimme
vierailemaan Lasse ja Matti Hannolan
tilalle. Ensimmäiseksi tilan väki oli järjestänyt kahvituksen pihatolle, joka
virkisti mukavasti pitkän matkan jälkeen. Kuulumisten vaihtamisen lomassa saimme ihailla tasaista ja rauhallista
nupoa jalostuskarjaa. Nupo jalostuskarja on perustettu 1995 ja kantaemot
hankittiin Ruotsista jalostuskarjoista.
Kahdessa erillisessä pihattonavetassa
tiineitä emoja oli reilu 120 kappaletta
ja myös kaikki nuorkarja kasvatetaan
itse. Merkittävässä osassa on tietenkin
jalostuseläinten myyminen muihin karjoihin ja tänä syksynäkin osa tiineistä
hiehoista mahdollisesti myydään. Jalostuskarjassa siemennetään paljon ja
myös alkionsiirtoa on käytetty jalostuksen edistämiseksi. Matin mukaan
alkionsiirroissa oli päästy tiinehtymisen
osalta erittäin hyviin tuloksiin. Siemennyksessä käytetään nupoja sonneja
Ruotsista, Kanadasta ja USA:sta.
Hannolan nuorkarjaa
Avarissa kestokuivikepohjaisissa
navetoissa eläinten käsittely on helppoa, kun koko ruokintapöytä on varustettu lukkoparsilla. Lasse kertoi,
että karjahoidossa pyritään selkeisiin
ja työtä säästäviin työmenetelmiin. Esimerkiksi talviaikaan ruokintapöydälle
voidaan kerralla siirtää usean päivän
rehut, joilloin traktoria ei joka päivä
tarvitse käynnistää.
Keskustelu kävi vilkkaana tietysti
eläimiin ja jalostukseen liittyen, mutta
myös viljelyn käytännöistä vaihdettiin
tietoja. Matti kertoi tilan historiasta ja kehityksestä nykyiseen kokoon.
Aurinkoisessa säässä vietetyn tilavierailun jälkeen siirryimme ravintola Alppiruusuun ruokailemaan.Yhdistyksen
tarjoaman lounaan jälkeen luomuasiantuntija Reijo Käki ProAgriasta
kertoi meille palkokasvienviljelyn
mahdollisuuksista. Mahdollisimman
suurella valkuaisomavaraisuudella voi
merkittävästi säästää rehustuksen
kuluja. Lyhyesti käytiin läpi valkuaisrehuksi sopivien palkokasvien (herne,
härkäpapu, lupiini) viljelyedellytyksiä ja
rehukäytön mahdollisuuksia.
Nuori isäntä Lasse Hannola
tuomassa eläinlistoja
Reijo kertoi, että herne valkuaislisänä oli eräällä nautatilalla parantanut
teurastuloksia. Pidemmälti perehdyttiin nurmipalkokasveihin, joista tutuimpia olivat eri apilat.Tässä tähdennettiin
oikeiden, uusien ja satoisien lajikkeiden
valintaa. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja
olivat vähemmän tunnetut nurmipalkokasvit: vuohenherne, sini- ja rehumailanen sekä keltamaite.
10
Minna Putkuri ja Oskari
Näistä oli jokusilla jo viljelykokemuksiakin ja virikkeitä kokeiluihin
saimme esimerkki seoksista.Varsinkin
laitumen perustamisessa olisi tärkeätä
olla monipuolinen seos sekä kasvilajeiltaan että lajikkeiltaan.
Ja tapaamisessa tietysti keskusteltiin ajankohtaisista asioista kuten ensi
kevään tuontispermojen valinnoista ja
mahdollisuudesta saada myös charolaishiehoja jatkossa vientiin Venäjälle.
Yhdistys on viennissä suositellut yhteistyötä kotimaisen toimijan kanssa.
Faba pyrkii saamaan charolaisrodulle
tunnettavuutta kohdemarkkinoilla ja
yhdistys välittää tietoa rodun kasvattajista. Ensi syksynä syystapamista vietetään virallisemmissa puitteissä totutun tilavierailun sijaan. Silloin Suomen
Charolaisyhdistys r.y. täyttää 30 vuotta
ja tätä juhlistetaan marraskuussa juhlaillallisen merkeissä.
Teksti:Heta Östergård
Kuvat: Kaarlo Schildt
- Charolais 2012 -
YLIKAHRIN CHAROLAIS
Kankareen
Charolais
Puhtaita
syntymänupoja
ja
nupoutettuja
ch-jalostuseläimiä
MYYNNISSÄ
JALOSTUSELÄIMIÄ
Juhani Koivunen
Kuusniituntie 94
25360 Pertteli
puh:02-7344872
Juhani 0400808528
Sinikka 0503583328
Heta ja Reijo Östergård
Järvikulmantie 37, 29880 LEVÄSJOKI
040-7084009 (Heta)
[email protected]
11
- Charolais 2012 -
TILAESITTELYSSÄ
KAUNIAIS CHAROLAIS
Kauniaisten kartanossa, Nokialla, on harjoitettu charolaisjalostusta ja -kasvatusta jo 1980-luvun
alusta lähtien. Ensimmäiset neljä puhdasrotuista naarasta ostettiin Johan Rosenlewin toimesta Laukon
kartanosta, Vesilahdelta. Vuodet ovat vierähtäneet, ja niin kartanon omistaja kun tilan päätuotantosuunta
ovat muuttuneet: Kauniaisten kartano keskittyy tänä päivänä jalostuseläinten myyntiin ja pihvilihan
suoramyyntiin kuluttajille. Tämän päivän yrittäjän toimii Anne-Marie ”Amie” Rosenlew.
Emolehmät
Emokarja perustuu pääasiallisesti
seitsemään lehmäperheeseen, jotka
pohjautuvat osaksi Laukon kartanon
eläimiin, mutta myös yhteen Ruotsista
1990-luvun lopussa tuotuun ja kahteen
Iso-Britanniasta tuotuun eläimeen.Viime vuosina lehmäperhettä on kasvatettu kanadalaisten huippusukujen
alkio-ohjelmalla. Keinosiemennystä on
aikaisempina vuosina käytetty ahkerasti, ja parhaat 2000-luvun keinosiemennyssonnit ovat runsaasti edustettuina
tämän päivän lehmien sukutauluissa.
Emoista noin 55 poikii tällä hetkellä
keväisin ja 35 syksyisin.
Siitossonnit
Siitossonneja on hankittu vuosien
varrella johtavilta charolaisjalostajilta
niin Tanskasta, Ruotsista kun Suomestakin.
Merkittävimmät hankinnat ovat
olleet Gigant Ecco ja Hellehöj John
F Tanskasta sekä U2 av Sonarpin
ostaminen Ruotsista. Suomalaisten
siitossonnien parhaimmistoa edustaa Kiala Olgard. Myös omat kasvatit, Kauniais Romulus johtotähtenä,
ovat vieneet karjan jalostustavoitteita
eteenpäin.
Tällä hetkellä tilalla astuu neljä siitossonnia: Kauniais Vermont ET, Kauniais Dublin ET, Kauniais Franco ET
sekä Kauniais FunMaker ET.
Poikimakausi
Tilalla on selkeästi kaksi poikimakautta. Kahden poikimakauden ansiosta tilalla on hyvässä astutusiässä
olevia nuoria sonneja kevään astutuksia ajatellen. Kaksi poikimakautta
edesauttavat myös lihan suoramyyntiä.
Tilalla on jatkuvasti sopivan ikäisiä ja
-kokoisia sonneja ja hiehoja pihvilihan
myyntiä varten.
vaan alkiot on hankittu keskitetysti
Kanadan parhailta jalostajilta. Alkionsiirtotulokset ovat olleet erittäin hyviä,
ja tiineysprosentti on ollut noin 80
prosentin luokkaa!
Karsintaa on kuitenkin tehty rajusti
syntyneiden alkiovasikoiden joukossa,
ja vain murto-osa syntyneistä alkiovasikoista jää tuotantoon. Karsinnan
tavoitteena on saada mahdollisimman
hyviä siitossonneja omaan käyttöön.
Jalostustavoitteet
Tänä päivänä jalostustavoite on selkeästi kiteytynyt muutamaan tärkeään
ominaisuuteen. Emokarjan toiminnallisuus, helppohoitoisuus, maltillinen
koko, hyvä jalka- ja utarerakenne sekä
rehunkäyttökyky ovat naarailla selkeät tavoitteet. Myös nupous vaikuttaa
taloudelliseen tulokseen, joten syntymänupous on suotavaa. Sonnien osalAlkio-ohjelma
ta tavoitteina ovat hyvä lisäkasvukyky
Tilalla siirretään jonkin verran ja -luokitus, rakennetta ja luonnetta
alkioita. Lehmiä ei vielä huuhdella, unohtamatta.
12
- Charolais 2012 Lihan syöntilaadun jalostaminen
genomikartoituksen avulla on aloitettu
tilalla noin vuosi sitten. Sen tuloksia ei
tässä vaiheessa voida vielä kertoa, mutta tilalla käytetään Pohjois-Amerikasta
saatujen genomitutkimusten avulla
syöntilaatua edistäviä sukuyhdistelmiä.
Tämän päivän eläinaineksen hankkiminen Kanadasta perustuu osaltaan
geenitestien tuloksiin. Suurin huomio
kuitenkin kiinnitetään perinteisiin ominaisuuksiin.
Siitoseläinmyynti
Tilalta myydään vuosittain muutamia siitossonneja astutuskäyttöön.
Sonnien myyntikriteerit ovat kovat,
ja ainoastaan parhaat pojat myydään
eteenpäin.
Hiehojen karsinta on myös tiukka,
joten vuosittain ei montaa hiehoa myydä siitoseläimiksi. Parhaat jäävät kotiin
ja ovat tulevia emolehmiä.
Pihvilihan suoramyynti
Pihvilihan suoramyynti on tilalle erittäin tärkeä tulonlähde. Kaikki
nuoret naudat myydään lihalajitelmina
suoraan asiakkaille. Asiakkaina ovat
lähinnä yksityistaloudet, lihaa ei myydä
vähittäiskaupoille.
Pihvilihan suuren kysynnän ansiosta myös karjanjalostus etenee hyvää
vauhtia. Ainoastaan hyvät yksilöt jatkavat siitoseläiminä, lopuille saadaan
erittäin kilpailukykyinen hinta lihan
suoramyynnin ansiosta.
Teksti ja kuvat:
Anne-Marie Rosenlew
JALOSTUSTAVOITTEENAMME
HYVÄLUONTEISET, HELPPOHOITOISET,
NOPEAKASVUISET JA HYVIN LUOKITTUVAT ELÄIMET.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN !!
Anne-Marie Rosenlew
Kartanonkuja 100, 37200 SIURO Puh.nro. 03 340 6890 / 040 590 5718
13
email: [email protected]
- Charolais 2012 -
Vasikoiden nupoutuskipua
kannattaa hoitaa
Vasikoiden nupoutus on
Suomessa yleinen toimenpide, joka tarkoittaa vasikan
sarvenaiheiden kudoksen tuhoamista niin, ettei eläimelle
kasva sarvia. Nupoutus on
usein perusteltu toimenpide,
sillä se tehdään eläinten ja
ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Moni haluaakin karjaansa nykyään nupoja eläimiä.
Nupoutuksen ei ole todettu
vaikuttavan merkittävästi
nautojen sosiaaliseen käyttäytymiseen. On kuitenkin
muistettava pitää nupot ja sarvelliset
naudat erillään, jotta sarvettomat eivät
kärsi sarvellisten etulyöntiasemasta
kiistatilanteissa. Vaikka nupoutus ei
olekaan täysin ongelmatonta, se on
eläimelle parempi vaihtoehto kuin sarvien sahaus aikuisena. Siksi esimerkiksi
myyntiin tarkoitetut vasikat kannattaa
nupouttaa, vaikka oma karja olisikin
sarvellinen. Luonnollinen vaihtoehto
nupoutukseen liittyviin ongelmiin on
luonnonnupojen eläinten suosiminen.
varhainen kipukokemus voi
johtaa jopa yksilön koko elämän ajan kestäviin hermoston rakenteen ja toiminnan
muutoksiin johtuen siitä, että
kipujärjestelmä muovautuu
eläimen kasvaessa. Nuoret
kotieläimemme joutuvat
usein kärsimään kivuliaista
tai stressaavista ärsykkeistä
jo aikaisin elämässään, ja koko
ajan löydetään lisää todisteita
siitä, että nämä kokemukset
saattavat pysyvästi herkistää eläimen hermoston kopolttoraudan on oltava punahehkuun kemaan kipu voimakkaampana kuin
kuumennettu koko polttamisen ajan. se ehkä oikeasti onkaan. Siksi nuoNupoutuksen suorittajan on myös tie- ren eläimen kokemaan kipuun tulee
dettävä, mitä on tekemässä; kolvia tulee suhtautua vakavuudella. Nupoutus
pitää sarvenaiheen ympärillä riittävän suositellaankin Suomessa tehtäväksi
kauan, tavallisilla kolveilla 10 - 15 se- rauhoituksessa, paikallispuudutusta ja
kuntia (yhtä sarvenaihetta saa polttaa tulehduskipulääkitystä käyttäen. Nyenintään 20 sekuntia), kaasukolveilla kyään vain eläinlääkäri saa rauhoittaa
noin 10 sekuntia. Yleensä kolvia on ja puuduttaa vasikan, ja nupoutettavat
hyvä hieman kiertää, jotta laite polt- vasikat tulisi aina lääkitä eläinlääkärin
taa tasaisesti joka puolelta. Karvojen toimesta silloin, kun se on mahdollista.
leikkaaminen sarvenaiheiden ympäriltä Eläinlääkäri antaa myös tulehduskipuon suositeltavaa. Käytännön neuvona lääkettä vasikalle ennen nupoutusta. Jos
Suomen eläinsuojelulain mukaan voidaan sanoa, että poltto on ollut eläinlääkäriä ei saada paikalle lääkitsepätevä henkilö saa nupouttaa alle riittävää, kun sarvenaiheen ympärillä mään nupoutettavia vasikoita, laki sallii
neljän viikon ikäisen vasikan ilman ki- näkyy ehjä valkea tai kuparinvärinen tietyin ehdoin eläinlääkärin luovuttaa
vunlievitystä. Pätevällä henkilöllä tar- rengas. Oikea nupoutustekniikka ja toi- injektiona annettavia tulehduskipulääkkoitetaan sellaista henkilöä, joka omaa miva kolvi vähentävät toimenpiteestä keitä tuotantotilalle alle neljän viikon
riittävän nupoutustiedon ja – taidon. aiheutuvaa kipua.
ikäisten vasikoiden nupoutuskivun
hoitoon.
Yli kuukauden ikäisen vasikan saa nupouttaa ainoastaan eläinlääkäri. NuNupoutuksen aiheuttamaa kipua
poutukseen saa käyttää Suomessa vain tulisi aina mahdollisuuksien mukaan
Rauhoitus tarkoittaa lievää nukylmä- tai kuumapolttoa. Käytännössä hoitaa, sillä toimenpiteestä aiheutuu kutusta, ja sen kesto riippuu käytelähes aina käytetään kuumapolttoa. vasikalle kaksi 3. asteen palovammaa. tystä lääkkeestä ja annostelureitistä.
Käytössä on sähkö- tai kaasukäyttöisiä Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, Suonensisäisesti pienellä annoksella
nupoutuskolveja. Missään tapauksessa että nupoutus on ilman kivunlievitystä rauhoitetut vasikat nukkuvat vain väsarven aihetta ei saa tuhota millään tehtynä hyvin kivuliasta niin toimen- hän aikaa, kun taas lihaksensisäisesti
syövyttävällä aineella.
pidehetkellä kuin myös sen jälkeen. annosteltu suurempi määrä lääkeaiSaaliseläimet, kuten naudat, pyrkivät netta pidentää rauhoituksen kestoa.
On tärkeää, että nupoutus onnis- luonnostaan peittämään kokemansa Rauhoittavia lääkeaineita käytetään
tuu hyvin. Jos kaikkea sarvenaiheen kivun ja niiden kipua voi olla vaikea vasikoille ja aikuisille naudoille yleiverenkiertoa ei saada estettyä, eläi- huomata. Lisäksi nuoren eläimen tun- sesti käsittelyn helpottamiseksi sekä
melle kasvaa epämuodostunut sarvi, temaa kipua on perinteisesti ollut ta- pienten kirurgisten toimenpiteiden
joka voi aiheuttaa eläimellä kipua ja pana vähätellä.Tutkimustiedon valossa aikana yhdessä paikallispuudutteen
vammoja sen lisäksi, että ”vänkyrä” tämä käsitys on kuitenkin virheellinen, kanssa. Nykyaikaiset rauhoitusaineet
on ikävän näköinen. Onnistumisen sillä vastasyntyneiden kivuntunto on ovat oikein annosteltuna vasikoille
kannalta on erittäin tärkeää, että käy- herkempi kuin aikuisen johtuen ki- turvallisia. Rauhoituksesta toipumisen
tettävä kolvi on toimiva ja kuumenee puaistimusta vaimentavan järjestel- ajaksi vasikalle pitäisi olla turvallinen
riittävästi. Kuumapolttoa käytettäessä män kehittymättömyydestä. Lisäksi ja lämmin ympäristö, sillä rauhoitus-
14
- Charolais 2012 aineen vaikutuksen alaisena elimistö
ei kykene itse säätelemään ruumiinlämpöä samoin kuin eläimen ollessa
hereillä. Lisäksi rauhoitettu eläin on
altis toisten eläinten aiheuttamille vammoille. Rauhoitus vähentää nupoutustilanteen aiheuttamaa stressiä eläimelle
ja myös hoitajalle. Eläin pysyy paikallaan, puudutus on helpompi tehdä ja
nupoutus on sujuvaa sekä turvallista.
Siksi nupoutuksen onnistuminen on
myös varmempaa. Kuitenkaan pelkkä
rauhoitus ei riitä kipulääkkeeksi, eikä
täysin poistamaan vasikan reagointia
nupoutukseen, vaan lisäksi tarvitaan
paikallispuudutus, jota on suositeltavaa
käyttää myös silloin, kun vasikkaa ei
syystä tai toisesta voida rauhoittaa.
eläimelle haittaa, mikäli annostelussa
ei noudateta varovaisuutta. Yleensä
tulehduskipulääkkeet ovat kuitenkin
turvallisia, ja nykyään on käytössä juuri
vasikoille tarkoitettuja valmisteita.
tuksen jälkeen, olivat viiden vuorokauden tarkkailujaksolla levottomampia ja
lepäsivät vähemmän kuin kipulääkettä
saaneet vasikat. Lisäksi vasikat, jotka
eivät saaneet kipulääkettä, leikkivät
toisten vasikoiden kanssa toisena päiPaikallishoitona nupoutuksen jäl- vänä nupoutuksen jälkeen vähemmän
keen voidaan käyttää kylmäspraytä tai kuin kipulääkityt vasikat. Rauhattojää- tai lumipussia viilentämään nu- muus on merkki eläimen kokemasta
poutuksen jälkiä ja poistamaan kipua. kivusta, samoin muutokset sosiaaliTehosta ei kuitenkaan ole tutkittua sessa käyttäytymisessä. Lepo, uni ja
tietoa. Haavasprayn tai muun baktee- leikki ovat kasvavalle ja kehittyvällä
reita tappavan aineen rutiinikäyttö ei eläimelle hyvin tärkeitä. Tarvitaankin
ole tarpeen nupoutuksen jälkeen, jos siis lisää tutkimusta siitä, kuinka kauan
nupoutuskohdat eivät tilalla ole tu- nupoutuskipu oikeasti kestää ja miten
lehtuneet. Ongelmatilanteissa näistä tätä pidempikestoista kipua voisi tulelääkkeistä voi olla apua. Tärkeintä on vaisuudessa tehokkaasti ja turvallisesti
kuitenkin selvittää märkimisen syy hoitaa.
(näitä voivat esimerkiksi olla huonosti
Paikallispuudute annostellaan nu- toimiva kolvi, liiallinen polttaminen,
Vasikoiden hyvinvointi on tärkepoutuksen yhteydessä sarven aiheen kärpäset tai likaiset olosuhteet) ja ää ja nuoren eläimen kokemaa kipua
aluetta hermottavan hermon ympärille. korjata tilanne. Yksittäistapauksissa tulee ennaltaehkäistä aina kun se on
Puudutteen vaikutus alkaa muutamassa nupoutusjälki voi tulehtua myös siksi, mahdollista. Siksi nupoutuskipua tulee
minuutissa. Puudutus estää kipuviesti- että vasikka satuttaa kohdan, ja rupi hoitaa. Kivuton nupoutus rauhoituken kulkua ja näin ollen vasikka ei tunne irtoaa ennenaikaisesti.
sessa ja puudutuksessa on sekä vasikipua nupoutuksen aikana. Kipu kuikalle että hoitajalle parempi vaihtoehto
tenkin palaa, kun puudutteen vaikutus
Vaikka nupoutuskivusta toimenpi- kuin perinteiset painiottelut. Kipulääke
lakkaa noin kahden tunnin päästä, joten depäivänä tiedetään paljon, nupoutus- annettuna juuri ennen nupoutusta välisäksi tarvitaan tulehduskipulääkettä, kivun kestosta ei ole vielä tarpeeksi hentää kipua toimenpidehetkellä, ja
joka hoitaa kipua seuraavaan päivään. tietoa.Tutkimusryhmämme tekemässä auttaa pahimman kivun yli sitten, kun
tutkimuksessa todettiin viitteitä siitä, puudutteen teho on lakannut. TuleTulehduskipulääke kannattaa an- että kipu kestää nupoutuksen jälkeen vaisuudessa saavutamme toivottavasti
taa vasikalle ennen nupoutusta, jolloin jopa viisi vuorokautta. Aiemmat nu- myös konstit lääkitä sitä muutaman
lääkkeen kipua lievittävä vaikutus on poutuskipua koskevat tutkimukset päivän jomotusta, joka sarven alkujen
parhaimmillaan. Lääke voidaan antaa ovat keskittyneet vain 1-2 päivää menetyksestä auttamatta seuraa. Kun
vasikalle suuhun, nahan alle tai suo- kestävään tulehduskipulääkitykseen, päänsärky on hallinnassa, uni ja leikit
nensisäisesti. Koska vasikka on vielä eikä aiemmin ole ollut tutkittua tietoa kavereiden kanssa sujuvat ja maito
yksimahainen, se on herkkä kipulääk- vasikan tarvitseman kipulääkekuurin maistuu.
keiden haittavaikutuksille, kuten maha- kestosta. Tutkimuksessamme vasikat,
haavalle. Siksi kipulääkitys voi aiheuttaa jotka eivät saaneet kipulääkettä nupouELL Ann-Helena Hokkanen
Helsingin yliopisto,
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen
osasto
Eläinten hyvinvoinnin
tutkimuskeskus
[email protected]
KUVAT:
Minna Eronen ja Heta Östergård
Äidin läsnäolo lohduttaa myös
nupoutuksen jälkeen.
15
- Charolais 2012 -
Luomunaudan ruokinta
Luomunaudanlihan kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti viime kuukausina.
Kuluttaja haluaa ympäristöja eläinystävällisiä tuotteita.
Emolehmätuotannossa olosuhteet yleensä täyttävät luomu-vaatimukset ilman suurempia investointeja, mutta
mitä on otettava huomioon
ruokinnassa?
30 %:iin, herne jää 20%:iin.
Meillä oli vuonna 2011
ensimmäistä kertaa viljelyssä
herne-kaura kokoviljasäilörehu, jonka valkuaispitoisuus on
16%. Se on maittanut hyvin
sonneille nurmisäilörehuun
sekoitettuna. Aiempina vuosina on rehuvirna-kaurakokoviljasäilörehu todettu
hyväksi. Raakavalkuaista siinä
on ollut noin 18%. Rehuvir100% luomua
nan sulavuus on hyvä.Virnan
Luomunaudan rehun on
alle perustetut heinät ovat
oltava sataprosenttisesti
onnistuneet erinomaisesti.
luomutuotettua. Ainoan poikkeuksen Väkirehua rajoitetusti
Vuosi sitten viljelyssä ollut ruisvirna
Karkearehujen osuus eläinten ruo- oli ruokinnalliselta laadultaan rehuvirtekevät kivennäiset, joiden on oltava
luomutuotantoon hyväksyttyjä. Aina kinnassa on oltava 60 % kuiva-aineesta nan veroinen, mutta sen jälkikasvukyky
rehuja hankittaessa, jopa suolakivien kuuden kuukauden iästä lähtien. Kas- aiheutti ongelmia nurmen uudistamiostossa, pitää muistaa tarkastaa nii- vavalle sonnille 40% väkirehutaso on selle. Lisäksi valkuaisrehuksi on viljelty
den soveltuvuus luomutuotantoon. suhteellisen matala, mutta charolais- rypsiä, joka on puristutettu naapurin
Evira ylläpitää nettisivuillaan listaa rotuinen eläin on onneksi kiitollinen puristamossa. Puriste on syötetty
soveltuvista rehuista. Kivennäisissä kasvatettava.Tutkimusten mukaan sen sonneille ja öljy myyty polttoaineeksi.
valikoima on luomutuotannon lisään- rehun käyttökyky on suuri niin alhai- Rypsin heikkous on sen tuholaisherktyessä laajentunut ja monet valmistajat sella kuin korkeallakin väkirehutasolla. kyys. Pahimmillaan kirpat voivat syödä
ovat hakeneetkin tuotteensa listalle. Vertailuna limousin- rotu, jonka rehu- rypsintaimet täysin. Joinakin vuosina
Luonnonmukaisen tuotannon ohjeista hyötysuhde on hyvä, mutta joka tar- rapsikuoriaisia on ruiskutettu luonlöytyy myös lista sallituista rehuraaka- vitsee voimakkaan väkirehuruokinnan, nonpyretriinivalmisteella, mutta tänä
aineista, mutta kotikemistille on sa- koska sen karkearehun syöntikyky on vuonna sitä ei ollut saatavilla.
nallisesti kirjoitettujen ja kemiallisten rajallinen. Jokainen charolais- emon
ruokkija tietää, että sen karkearehun
Härkäpavun viljely säilörehusekaavojen vertailu vaivalloista.
syöntikyky on hyvä, vain anguksen yl- oksessa jäi yhden vuoden kokeiluksi.
Vasikan tulee luomutuotannon täessä siinä edelle. Oma mutu-tuntuma Siemenkustannus saatavaan hyötyyn
ehtojen mukaisesti saada luonnollis- väkirehuprosentin riittävyydestä on, nähden oli liian suuri.Vielä on kokeileta maitoa kolmen kuukauden ikään että kasvut ovat aivan hyvät, mutta osa matta suosiotaan lisännyt sinimailanen.
asti. Emolehmätuotannossa tämä to- parhaiden eläinten kasvupotentiaalista
teutuu luonnostaan. Ruokinnan pitää jää käyttämättä.
sääolosuhteet huomioiden perustua
Valitse hyvä
laitumien hyväksikäyttöön, mikä on
Säilörehun laadulla on suuri merki- kivennäinen
emolehmätiloilla taloudellisestikin tys, kun väkirehutaso on matala.Apilan
Kivennäisessä ei kannata säästää. Se
järkevää.
kasvurytmi on nurmiheiniä hitaampi, on sijoitus eläinten terveyteen.
joten rehuntekoon on lähdettävä hieRuokinnan osalta tilalta edelly- man tavanomaista myöhemmin.Apilan
Suomen maaperä on seleeniköytetään 50 prosentin omavaraisuutta, sulavuus myös laskee heiniä hitaammin. hää, joten luomurehuissa seleeniä on
niinpä on harkittava peltopinta-alan Sulavuuden ja taloudellisesti järkevän niukasti. Emolehmä tarvitsee 1-2 mg
riittävyys eläinmäärään nähden. Hy- korjuuajankohdan välillä on tehtävä seleeniä päivässä. Seleeni imeytyy hyvin
vin hoidetuilla luomupelloilla pääsee jonkinlainen kompromissi.
istukan kautta ja ternimaidossa sitä
apilanurmilla lähes samoihin satoihin
on runsaasti. Varsinkin ennen poikitavanomaisen viljelyn kanssa, mutta Valkuaisrehut
mista on siis hyvä huolehtia emojen
ongelmavuonna ostorehujen saanti voi
Hyvä säilörehu tyydyttää kasvavan- riittävästä seleenin saannista. Luomuun
olla vaikeaa ja hinta korkea. Emolehmä kin naudan valkuaisen tarpeen. Suurilla suunnatuissa kivennäisissä pitoisuudet
on onneksi joustava ja nurmisadon jää- roduilla voi lisävalkuaisesta olla hyötyä. ovat korkeat, jopa 50mg/kg, ja tarjolla
dessä vähäiseksi on säilörehua voinut
on myös kivennäisiä, jotka sisältävät
korvata oljelle ja viljalla. Kuivikeolki saa
Luomunurmissa apilan raakavalku- orgaanista seleeniä, joka imeytyy epäolla tavanomaisesti tuotettua.
aispitoisuus on ollut 20- 21 % ja heini- orgaanista paremmin.
en noin 10 %. Rypsillä päästään 35-40
% valkuaispitoisuuteen, härkäpavulla
16
- Charolais 2012 Hyvällä kivennäisellä turvataan
myös vitamiinien saanti. Luomunaudoille ei luomusäädösten mukaan saa
antaa synteettisiä vesiliukoisia vitamiineja, mutta A-, D- ja E-vitamiinin
käyttö on sallittu. E-vitamiini toimii
seleenin kanssa antioksidanttina ja
se vaikuttaa lopputuotteen eli lihan
laatuun parantamalla sen säilyvyyttä.
Apilasäilörehu tuo haasteita kivennäisruokintaan.Apilan kalsiumpitoisuus
on noin 14 g/kg ka, kun se nurmiheinillä
on noin 4. Ummessaolokauden rehustuksen kalsiumpitoisuuden saaminen
riittävän alhaiseksi voi olla vaikeaa.
Ruokinnan vaikutus
eläinten terveyteen
Liiallinen kalsiumin saanti ennen
poikimakautta aiheuttaa harvoin emolehmällä poikimahalvauksen, mutta lievempänä oireena voi olla polttoheikkoutta. Kalsiumepätasapainoa tai apilan
sisältämää kasviestrogeeniä epäiltiin
meillä yhtenä keväänä esiintyneiden
kohdun esiinluiskahdusten syyksi.
Seuraavina keväinä ongelmaa ei ole
esiintynyt, joten yksiselitteistä syytä
yhden hiehon voimakkaasti laskevan
lantion eli selvän rakennevirheen lisäksi ei tiedetä.
Tosin samaan aikaan ostimme apevaunun, joka myös tasapainotti ruokintaa.
Seleenin saannin kanssa ei hyvää
kivennäistä käytettäessä ole ollut ongelmia. Jälkeisten jäämistä tai seleenin
puutteen aiheuttamia heikkoja vasikoita tai lihasrappeumaa ei ole esiintynyt.
Naudoilla ei ole pystytty todista- TEKSTI: Mintti Lindsberg
maan puna-apilan kasviestrogeenien KUVA: Minna Putkuri
aiheuttavan hedelmällisyysongelmia.
Ensimmäisinä luomuvuosina apila aiheutti puhaltumisia laitumella. Siirtymävaiheessa nurmet olivat melkein
pelkkää apilaa, mutta apilan viljelyn
jatkuessa on apilan kilpailuetu heikentynyt ja heinäkasvien osuus lisääntynyt.
Enää ei ongelmia apilasta ole ollut.
Muut ruokinnan aiheuttamat ongelmat; hapan pötsi ja maksapaiseet
hävisivät, kun väkirehuprosenttia tiputettiin luomutuotantoon siirryttäessä.
Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja
www.karho-oja.com
Juha Räisänen
p. 040 54 54 155
[email protected]
Suokyläntie 511, 91500 Muhos
17
- Charolais 2012 -
Emolehmätuottajat Ranskassa
Teksti ja kuvat:
Sanna Hämäläinen
Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke järjesti opintomatkan 3.-7.10.2011 Ranskaan.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman hankkeen matkalla oli 22
osallistujaa Keski-Suomesta ja muutama vähän kauempaakin. Pääsimme
nauttimaan Ranskan hyvin lämpimästä
syksystä ja aurinkoisista päivistä, sillä
tuolla viikolla lämpötilat kohosivat vielä
hellelukemiin. Kun Suomessa oli hyvin
märkä loppukesä ja syksy, oli hassua
katsella Ranskan pöliseviä peltoja.
Vierailimme Sommet de l’élevage
-näyttelyssä Clermont Ferrandissa
ja lisäksi kiersimme emolehmätiloja.
Sommet de l’élevage -näyttelyssä oli
22 eri nautarotua ja nähtävää riitti
eläinhallien lisäksi myös koneosastoilla.
Näyttelyssä oli 1 250 näytteilleasettajaa ja 75 000 kävijää, joista 2 500 oli
ulkomaalaisia.
Olimme eniten limousin-tiloilla,
koska se oli näyttelyn teemarotu tänä
vuonna. Ranskassa rodut ovat sijoittuneet aina tietylle alueelle eli välillä
olimme limousin-alueella ja välillä charolais-alueella. Kun alueen tuottajalta
kysyttiin, miksi kyseinen rotu oli valittu,
ihmeteltiin kysymystä.Vastauksena oli,
että mikäs muukaan rotu?
Ranskan kokonaispeltoala on 55
miljoonaa hehtaaria. Joka toisella maatilalla on nautoja. Lehmiä on Ranskan
suuressa maatalousmaassa suuri määrä, kaikkiaan lehmiä on 8 miljoonaa.
Niistä emolehmiä on 4,2 miljoonaa
ja kaikista emolehmistä charolaisia
1,7 miljoonaa. Lisäksi maatalouden ja
lehmien arvostus tuntui olevan aivan
eri luokkaa kuin Suomessa. Lihan hinta
sekä tuet olivat yksi mielenkiintoinen
keskustelunaihe tiloilla. Lihasta maksettiin jopa yli 4 € kilolta, ja lehmää
arvostettiin enemmän kuin sonnia.
Teuraaksi kasvatettavat sonnivasikat
kuljetetaan Italiaan tai Kreikkaan asti
loppukasvatukseen. Myös lihan suora-
18
myynti tiloilta oli yleistä ja lähiruokaa
arvostettiin. Keskimäärin lihaa myytiin
suoraan kuluttajille 12 euron kilohinnalla.
Laidunnuskausi oli toki paljon pidempi kuin Suomessa ja poikima-aika
keskellä Suomen talvea. Osalla se alkoi
joulukuussa, toisilla vähän myöhemmin.
Eläimet ovat keskimäärin 4 kuukautta
navetassa. Peltoalasta suurin osa oli
laitumena, jota lähinnä täydennyskylvettiin ja lannoitettiin välillä. Maissia
viljeltiin säilörehuksi. Vilja-alat olivat
pieniä, mutta kuivitukseen käytettäviä
pahnapaaleja oli kyllä saatavilla viljatiloilta. Kuivikkeen hinta oli 150 €/t,
joten halpaa se ei toki ollut. Peltojen
hinnat olivat kuitenkin edullisia Suomeen verrattuna, mikä myös ihmetytti
suomalaisisäntiä ja -emäntiä.
Vierailimme charolais-yhdistyksen
puheenjohtaja Alain Aupetitgendren
ja hänen veljensä tilalla. Herra Aupe-
- Charolais 2012 titgendre kertoi meille charolaisten
jalostusperiaatteista.Tilan charolaisten
päiväkasvut olivat väliltä 800 - 1800
grammaa. Ranskassa nupoutus ei ole
kovin yleistä, koska nupot eläimet kasvavat 300 g vähemmän päivässä kuin
sarvelliset. Kuitenkin poikimahelppouden vuoksi tällä tilalla nupoja linjoja
suosittiin. Charolais-yhdistyksessä
on kaikkiaan 2100 kasvattajaa, joten
Ranskan rotuyhdistykset ovat hieman
suurempia kuin mihin olemme kotimaassa tottuneet.
Matka oli kaikkiaan erittäin onnistunut. Saimme kuulla oppaaltamme paljon Ranskasta ja nähdä läpileikkauksen
Ranskan maatalousoloista. Charolaiset
olivat komeasti esillä sekä näyttelyssä
että laitumella eikä kenellekään jäänyt
epäselväksi se, että oltiin charolaisten
kotimaassa.
Alain Aupetitgendren jalostustilan lauhkea jalostussonni.
Tarkemman opintomatkaraportin
voit lukea www.hinkalo.fi –sivuston
Agritietopankista.
projektisihteeri
Sanna Hämäläinen
Maitoa ja naudanlihaa
Keski-Suomesta –koulutushanke
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Suurin osa naudoista laidunsi vielä lokakuussa. Kuravellistä ei
laitumilla ollut tietoakaan.
Rauhallisia eläimiä näyttelyhallissa. Katsojia riitti tungokseen
asti.
19
- Charolais 2012 -
Teksti ja piirrokset: Minna Eronen
Low stress cattle handlingkarjankäsittelyn perusteet
Karjankäsittely on vuorovaikutusta.. Laumaeläinten psykologiaan kannattaa paneutua, sillä eläinten
kanssa työskennellessä tuota karjamiestaidoksikin kutsuttua kykyä voi jokainen harjoittaa ja kehittää.
Tämä harjoittelu ja aiheeseen syventyminen kiittää varmasti onnistuneempina työsuorituksina, mutta
myös kokonaisvaltaisempana ja laadukkaampana ammattitaitona. Kiteeläinen emotilallinen Minna
Eronen on perehtynyt karjankäsittelyyn niin ammatillisen kiinnostuksen kuin paimennusharrastuksenkin
kautta, ja valottaa oheisessa artikkelissa nautakarjan kanssa toimimista ihmisen ja naudan välisenä ja
aiempaa stressittömämpänä vuorovaikutuksena.
Suomalainen karjakulttuuri on muuttumassa
Parin kymmenen lypsikin parsinavetat ovat pian historiaa, kun suuremmat yksiköt ovat tulossa tilalle.
Suomessa ei ole ollut sukupolvelta
toiselle siirtyvää karjankäsittelytaitoa,
kuten on ollut vaikkapa hevosmiestaitojen kohdalla. Käsittely on tullut
yhä suuremmaksi ongelmaksi. Paljon
puhutaan nykyisin käsittelyparsista ja
muista apuvälineistä, jotka helpottavat
eläinten käsittelyä hoitotilanteissa. Käsittelykujoset, irtoaidat ja tuhottomasti
rautaa sisältävät käsittelyparret ovat
tarpeellisia, mutta kuinka eläimet saadaan sinne esim. suoraan laitumelta ilman suurempaa mesoamista ja eläinten
stressaantumista. Kursseilla käydessä
puhutaan käsittelyyn tarkoitetuista
koukeroisista kujista ja muista härpäkkeistä, jotka varmasti ovat oikein
tehtynä toimivia ratkaisuja silloin, kun
omat karjankäsittelytaidot ovat puutteellisia.
Human pack – Human
behaviour
Meillä ihmisillä on enemmän kokemusta omasta laumakäyttäytymisestä kuin tietämystä esim. pakoeläimen
käyttäytymismallista. Mitä on ihmisen
laumakäyttäytyminen? Ihmisillä on
oltava johtaja. Ilman johtajaa olemme kaaoksessa ja sekasorrossa. Kun
joukko ihmisiä kokoontuu jonnekin,
johtaa sitä aina jokin taho. Kun ihmislauma joutuu sekasortoon, se hetken
aika muistaa kuka on johtaja ja marssii
ohjeiden mukaan mutta pian laumasta
irtoaa porukka, joka aiheuttaa paniikin. Hätääntyneet ihmiset ryntäilevät
toistensa ylitse ja heikoimmat jäävät
jalkoihin, tämä reaktio ei paljoakaan
20
eroa eläinten pako- ja paniikkireaktiosta. Meitä on opetettu hallitsemaan
tilanteita, ja ylläpitämään järjestystä;
kulkemaan jonossa, odottamaan risteyksessä, noudattamaan liikennesääntöjä jne. Näillä opituilla asioilla pidämme
yllä järjestystä ja luotamme siihen, että
niin muutkin toimivat.
Cattle handling vs.
Human behaviour
Eläinten käsittelyn pitäisi olla yksinkertaisempaa kuin ihmisten. Eläin ei ole
ajatteleva olento, eikä se kyseenalaista
asioita kuten ihmiset tekevät. Eläimet
on myös opetettava liikkumaan eri
paikoissa, noudattamaan ns. liikennesääntöjä. Kun ne on opetettu tiettyihin
asioihin, muuttuvat tilanteet rutiineiksi
ja osaksi jokapäiväistä karjanhoitoa..
Miksi kuitenkin yksinkertaiset asiat
ovat meistä hankalia, kun mietimme
- Charolais 2012 eläinten käsittelyä? Otetaan esimerkiksi pienen nautaryhmän siirto karsinasta toiseen. Täysin huomioimatta
nautaeläimen perspektiiviä me kävelemme kuin automaatit eläinten taakse
irrottaaksemme ne karsinan nurkasta.
Kuvittelemme, että jonon hänniltä voidaan vaikuttaa eläinten kulkusuutaan.
Tähän toimintaan meidät on aivopesty
jo alle kouluikäisinä. Kuljetaan jonossa,
etuilu on kiellettyä, marssitaan hyvässä
järjestyksessä ja siirrytään aina massan
perälle paikasta toiseen siirryttäessä.
Tämä jonon hänniltä vaikuttaminen ei
kuitenkaan toimi nautaeläimen eikä
oikeastaan minkään pakoeläimen kohdalla. Naudan on aina nähtävä kuka tai
mikä niihin vaikuttaa ja kohdistaa painetta. Mitä suurempi/lihavampi/lihaksikkaampi nauta on, sitä selkeämmin
on käsittelijän liikuttava eläimen sivulla.
Nautaeläin eroaa hevosesta esim. siinä,
että sen kaula on huomattavasti lyhyempi. Nauta ei voi kääntää päätään
niin, että se näkisi suoraan taakse ilman kulkusuunnan muuttumista. Mitä
suurempi eläin on, sitä suuremmalla
todennäköisyydellä pään kääntyessä
liikkuvat myös jalat, ja silloin koko
eläimen kulkusuunta muuttuu.Tällöin
karsinasta toiseen eläimiä siirrettäessä kannattaa liikkua eläinten sivulla,
kohdistaen painetta siihen eläimeen,
jonka huomio on käsittelijään päin ja
annetaan muiden tuijotella nurkkaan.
Ensin käännetään tämä yksi eläin toivottuun kulkusuuntaan ja hellitetään
siitä paine. Kun se yksilö lähtee sinne
minne sitä on ohjattu, vetää se samalla
mukaansa seuraavan eläimen. Käsittelijän ei oikeastaan tarvitse liikkua kuin
muutamia askelia sivusuunnassa ja sekä
eteen että taaksepäin. Kun siirretään
nautaeläimiä, ensiarvoisen tärkeää on,
että niiden täytyy aina nähdä, mihin
niiden halutaan menevän. Siirrettäessä
eläimiä niille etukäteen tuntematonta
reittiä pitkin yksinkertaisin keino on
21
kulkea itse edellä niistä aukoista, joista
eläintenkin olisi mentävä. Kulkemalla
vastakarvaan riittävän kaukana sivulla,
eläimet lähtevät liikkumaan juuri siihen suuntaan, mihin niiden toivotaan
liikkuvan. On täysin turhaa kiertää
eläinten taakse, koska mikäli eläimet
eivät ole siihen tottuneet, kääntyvät
ne katsomaan, mikä sinne taakse tupsahti. Tässä tilanteessa ne on pakolla
käännettävä kohti kulkusuuntaa täysin
epämääräisesti, eivätkä ne enää silloin
tiedä, mihin niiden kuuluikaan mennä.
Human contact – Cattle
behaviour
Karjanomistaja, tai se henkilö joka
päivittäin käsittelee tai ei käsittele eläimiä, jättää eläimiin oman sormenjälkensä. Eläimet ovat juuri sitä, mihin ne
ovat tottuneet. Kesyt, jauhoämpärin
kanssa siirreltävät eläimet ovat painajaismaisia siirrettäviä silloin, kun niitä
yrittää ohjailla ilman jauhoämpäriä.
Ihmistä pelkäävät ja väärin käsitellyt
eläimet ovat taas arkoja ja puolustushaluisia eivätkä ymmärrä hyviäkään
yrityksiä ohjailla niitä. Nautaeläin,
kuten muutkin laiduntavat laumalajit
kuten, lampaat, vuohet ja hevoset ovat
pakoeläimiä, joiden pelkotila motivoi
niitä olemaan jatkuvasti valppaana
petojen varalta. Pelko ohjaa eläimiä
kasaantumaan tiiviisti yhteen, jolloin
niiden käsittely ja ohjailu on vaikeampaa. Nauta ei myöskään ole niin
kuin lammas. Se tarvitsee ympärilleen
pienen hajuraon pysyäkseen rauhallisena. Liian tiiviiseen tilaan joutuminen
aiheuttaa naudoissa ahdistuneisuutta
ja käsiteltävyys vaikeutuu. Kaiken A ja
O on siis pitää eläimet rauhallisina ja
lauma väljänä.
Kun puhutaan karjankäsittelystä, on
muutamia käsitteitä ja termejä, jotka
on hyvä ymmärtää. Eläinten ympärillä summittaisen ympyrän muotoinen
kehä, pakoalue flightzone, jonka matka
vaihtelee. Pakoalueen ulkopuolella on
toinen kehä, jota voisi kutsua vaikutusalueeksi workzone tai pressurezone.
Tasapainoalue balancepoint on eläimen
lavan kohdalla oleva sektorimainen
alue, johon kohdistetaan energiaa. Näin
saadaan aikaiseksi reaktio; liike eteen,
taakse, kääntyminen jne. Naudalla on
myös alueita, joita kutsutaan sokeaksi
pisteeksi, alueeksi, jonne nauta ei näe.
Ne löytyvät heti takapuolen takaa ja
turvan edestä. Näissä kahdessa paikkaa ei käsittelijällä pitäisi olla tarvetta
koskaan liikkua.
- Charolais 2012 -
Koiran työskentelyalue on lauman sivulla, josta se voi vaikuttaa
eläinten tempoon ja kulkusuuntaan, sekä pystyy pitämään
silmällä pienen lauman etupäätä.
Nauta haluaa aina nähdä, mistä
suunnasta ja kuka/mikä niihin kohdistaa energiaa, yleensä liikettä. Silloin on kätevintä, että vähintäänkin n.
kymmenen metrin vaikutusalue olisi
mahdollinen kun liikutaan avoimella
alueella. Eläimet näkevät sivusilmällään,
kuka tekee ja mitä, ja käsittelijä pystyy
hahmottamaan koko lauman liikkeitä
paremmin. Liian kesyjen eläinten ajaminen tarkoittaa yleensä sitä, että joudutaan taputtelemaan eläintä lautasille,
että syntyisi edes jonkinlaista liikettä.
Silloin voidaan vaikuttaa vain yhteen
eläimeen kerrallaan ja muut menevät
joko menojaan taikka odottavat henkilökohtaista käsittelyä.Tämä ei tunnu
työtehokkaalta menetelmältä varsinkaan, jos eläimiä on useita kymmeniä
ja ne ovat levällään pitkin peltoja.
Lauma, joka kerääntyy yhteen
kohtaamaan energianlähteen, ei suinkaan järjestäydy epämääräisesti miten
sattuu. Laumalla on tarkka hierarkia,
missä kukin on. Laumassa on johtaja tai useampia johtajia leading edge.
Johtajaksi pääsee yleensä rauhallinen
ja vakaa yksilö. Emolehmälaumassa se
on selvästi nähtävissä. Johtaja on miltei
poikkeuksetta vanhin lehmä. Laumassa on myös yksilöitä, joita kutsutaan
aloitteentekijöiksi initiators of motion.
Nautalaumaa käsitellessä ei kiinnitetä
suurinta huomiota lauman johtoportaaseen vaan näihin aloitteentekijöihin.
Nämä eläimet aiheuttavat laumassa
suurinta liikkeen muutosta. Yleensä
juuri ne kiihdyttävät vauhtia ja jopa
saattavat lauman paniikkiin. Kun nautalauma kerääntyy yhteen on hoitajan
opeteltava tunnistamaan mitkä eläimet
ovat johtoportaan yksilöitä ja ketkä
liikkeelle laittajia. Johtaja ei välttämättä
nouse ensimmäiseksi eläimeksi. Olisi
myös hyvä tietää, mitkä eläimet ovat
liikkeelle laittajia. Siirrettäessä eläimiä
paikasta toiseen on pysyttävä näiden
eläinten etupuolella. Näin saadaan lauma pidettyä rauhallisena ja sen kulkusuntaan voidaan helpommin vaikuttaa.
Jättäytyessä ”aloitteen tekijöistä” takaviistoon ollaan tietoisesti tai tiedostamatta saatu aikaiseksi ajotilanne, jossa
eläimiin kohdistetaan painetta. Näin
lauman ohjailtavuus sekä suunnassa
että vauhdissa on menetetty. Nautalaumaa hallittaessa onkin tärkeää liikkua
sillä paikalla, etäisyydellä, kulmassa ja
ajoituksella, jolla karja haluaa meidän
olevan
No chasing, but calm
planning
Nautalauman liikuttamiseen tarvitaan tarkkaavaisuutta ja ymmärrystä
siitä, missä ohjaajan kannattaa liikkua.
Eläimiä ei ajeta takaapäin tai hätyytellä
häntäpuolelta. Kun lauma on saatu kasattua ja sitä lähdetään kuljettamaan
jonnekin, siirretään eläimiä ajokujilla
taikka navetan käytävillä niin, että itse
liikutaan eläinten sivuilla. Käsittelijän
tulee vähintäänkin nähdä eläimen silmä
siitä kulmasta, jossa itse liikkuu. Silloin
myös eläin näkee varmuudella, kuka tai
mikä on asialla. Nyt on myös muistet-
22
tava pako- tai vaikutusalueen raja ja se,
millä liikeradalla itse liikutaan. Pedot
liikkuvat kaarella kuten koirat. Koska
me ihmiset emme halua olla tuotantoeläinten silmissä petoja, liikumme
me eri tavalla. Karjankäsittelijä liikkuu
lauman sivussa edestakaisella liikkeellä
suoria linjoja pitkin.Yhdensuuntainen
liike lauman sivussa saa eläimet hidastamaan tempoa. Mitä edemmäksi
käsittelijä liikkuu, sitä enemmän lauman liike hidastuu ja lopulta yksitellen eläimet pysähtyvät. Kun lauman
liikettä halutaan kiihdyttää, liikkuu
ohjaaja taaksepäin omalla polullaan.
Nautaeläintä ei tällä menetelmällä siis
tarvitse pysäyttää juoksemalla hätäisesti suoraan sen eteen.Tämä tietenkin on pakko, jos eläimet ovat esim.
juoksemassa tielle ja muuta keinoa ei
eläinten pysäyttämiseksi ole. Turvan
kautta pysäyttäminen saa aikaiseksi
yleensä vastareaktion. Eläimet tekevät
paniikkijarrutuksen ja sinkoilevat mikä
minnekin. Ohjailtavuus on hävinnyt
taivaan tuuliin. Kun käsitellään eläimiä
laumana, on ensiarvoisen tärkeää pitää
eläimet rauhallisina, väljänä ja ohjailtavana kävelyvauhdissa. Eläinten liikkeitä
ja reaktioita on koko ajan seurattava ja
keskityttävä huolellisesti siihen, mitkä
eläimet pitävät vauhtia yllä tai muutoin
yrittävät vaikuttaa laumaan.Yksittäiset
riidanhaastajat eivät välttämättä ole
aloitteentekijöitä, vaan ovat muuten
vain hankalia ja tekevät lauman käsittelyn vaikeammaksi. Karjakohtaisella karsinnalla voidaan ja kannattaa
vaikuttaa siihen, minkälaisia eläimiä
tulevaisuudessa käsitellään.Vaikeimmat
yksilöt on järkevintä poistaa.
Kun ihmisellä on selkeä käsitys
omasta vaikutuksestaan laumaeläimiin, voi hän karjankäsittelijänä toimia
varmemmin ja oikeudenmukaisemmin
eläimiään kohtaan.
Lähteet:
Bud Williams www.stockmanship.
com
Cattlexpressions (2007). Low stress
cattle handling. An overlooked
dimension of management.
Grandin, T. (2007). Livestock
handling and transport.
- Charolais 2012 -
R0, G0, B0
RGB
R230, G190, B130
23
- Charolais 2012 -
Bud Box
Teksti ja piirrokset: Minna Eronen
Karjankäsittelyn perusteet saavat
jatkoa samaan aiheeseen. LowStressCattleHandling- artikkeli perustuu
pitkälle Teksasilaisen, nyt yli 90-vuotiaan Bud Williams´n elämäntapaan
stressittömästä karjankäsittelystä.
Pressure-release, painosta ja hellitä
menetelmä yhdistettynä lajinmukaiseen käyttäytymiseen on avannut uusia uria karjankäsittelylle.Yksi karsina
riittää, josta eläimet ohjataan edelleen
punnattavaksi, hoidettavaksi, lastattavaksi yms. Karsina, jonka Bud Williams
on nimennyt ”Bud Box”
Periaate on yksinkertainen, mutta
vaatii eläinten hoitajalta/omistajalta
perehtymistä Williams´n karjankäsittelymalliin. Ilman oikeaa käsittelytekniikkaa karsinan käyttö on hyödytöntä.
Jotta Bud Box toimisi niin kuin sen
on tarkoitettu, on se suunniteltava
oikealla tavalla. Bud Box on kaikessa
yksinkertaisuudessaan neliskulmainen
karsina.Williams on antanut nettisivuillaan www.stockmanship.com tarkat
ohjeet tämän ohjailukarsinan mitoista
ja miten se kannattaa suunnitella. Karsina on nelisivuinen laatikko, jossa on
kaksi lyhempää sivua ja kaksi pitkää
sivua. Mitoiltaan karsina on vähintään
3-4m(12-14 feet) x 6-9(20-30feet).
Eläimiä otetaan karsinaan se määrä
joka mahtuu kerralla siitä siirrettävään
kujoseen punnitusta, lastausta tms. varten. Enempää ei Bud boxiin pidä ottaa
eläimiä. Karsinan tulee olla valoisa ja
avonainen, jotta eläimet siirtyvät sinne
hyvin. Jos ne tulevat kapeammalta käytävältä karsinaan, joka on avonaisempi,
auttaa se pitämään eläimet liikkeessä ja
ne siirtyvät karsinaan pysähtelemättä
ja hidastamatta tempoa.
Nautaeläimen lajikohtaiseen käyttäytymiseen kuuluu, että kohdatessaan
umpikujan kääntyvät ne takaisin siihen
suuntaan, mistä ovat tulleet (äkkiä ajateltuna, niinhän se kuuluu ihmisenkin
käyttäytymiseen, kääntyä takaisin sinne mistä on tullut tullessaan ns. tien
päähän, joka ei vie mihinkään). Tätä
käyttäytymistä hyödynnetään tässä
ohjailukarsinassa. Eläimet tuodaan
sisään karsinan lyhyestä sivusta. Niiden tulee ohittaa se oviaukko/ränni
tullessaan sisälle boksiin mihin niitä
on tarjoitus ohjailla (punnitukseen,
lastaukseen yms.). Kun ne kohtaavat
karsinan takaseinän, eli ovat tulleet
umpikujaan kääntyvät ne luontaisesti
takaisin sinne, mistä ovat tulleet.Tullessaan karsinaan, ne ohittavat sen aukon
minne niitä halutaan ohjailla(tämä on
Bud Boxin toimivuuden tärkein asia).
Tämän aukon on kätevintä olla pitkän sivun päässä, siinä nurkassa, josta
eläimet tulevat boksiin sisälle lyhyestä sivusta. Käsittelijä liikkuu joko
karsinan sisäpuolella tai ulkopuolella,
mutta aina ringin sisällä, jotta eläimet
voivat kiertää käsittelijän takaa sinne minne niiden halutaan liikkuvan.
Eläinten huomio tulee olla fokusoitunut käsittelijään. Muiden ihmisten
liikkuminen ei ole järkevää missään
kohtaa karsinan ulkopuolella, etteivät
ne häiritse eläinten liikkumista. Kun
eläimet ovat kohdanneet umpikujan,
annetaan niille muutama sekunti aikaa
kohdata umpikuja ja kääntyä takaisin tulosuuntaan. sen jälkeen eläimiä
varovasti painostetaan takaisin takaseinää vasten, niin, että niiden päät
pysyvät kohti tulosuuntaa.Tällä tavoin
eläimet saadaan liikkumaan sujuvasti oviaukkoa kohden. Yleisin virhe
on, että eläimiä ei painosteta boxin
takaseinää(umpikujaa) vasten vaan
Aitaus, kun vasikat on otettu erilleen. Lehmät laiduntavat taustalla levollisesti
24
- Charolais 2012 ihminen käveleekin eläinten taakse ja
yrittää ajaa ne käsittelyränniin. Tämä
lähes aina epäonnistuu. Kun eläimet
eivät mene ajamalla ränniin laitetaan
oviaukon kohdalle jokin ohjuriaita, jotta siihen saadaan suppilo, jonne eläimiä
ajetaan. Tätä ei pidä missään nimessä
tehdä, kun käytetään Bud Boxia. Boksin ideana on että eläimet ohjataan
oviaukkoon yksitellen liikkuvassa jonossa. Ohjuriaita, josta muodostuu
V:n muotoinen suppilon ohjaa ränniin
yleensä kaksi tai useampia eläimiä. Kun
ne eivät mahdu aukosta, peruuttavat
ne äkkiä takaisin. Kun käsittelijä liikkuu lähellä oviaukko, on tästä itsestään
tullut ns. ohjuriaita joka liikkuu koko
ajan tarpeen mukaan, joko jarruttaen
eläimiä tai ohjaten niitä kulkemaan
reippaammin, mutta aina yksitellen!
Ensimmäinen eläin yleensä vetää
perässään muut, ja jos jono halutaan
katkaista on se helppoa ottamalla vain
muutama askel sitä eläintä kohti, jota
ei haluta ränniin. Liike pysähtyy ja eläin
kääntyy pois menosuunnasta pyörähtäen yleensä jonon perälle ja josta taas
seuraava jatkaa kulkuaan eteenpäin
edelleen ränniin.
Teoriasta toteutukseen
Bud Boxin toimivuutta testattiin
meillä useaan otteeseen eri tilanteissa
kesän ja syksyn aikana kun tarvittiin
tehdä jotain käsittelytoimenpiteitä.
Tilallamme on keskikokoinen emolehmäkarja, joka laiduntaa kesän aikana
3-4 eri laumassa.
Nupoutettavat vasikat odottavat rauhallisesti jatkokäsittelyä.
Bud Box:n mitoiksi teimme 5 x 9m.
Karsina toimi periaatteeltaan hyvin,
mutta takaseinän umpikujan kohdatessaan kesyt lehmät tarvitsivat enemmän
painostusta kääntyäkseen takaisin kohti tulosuuntaa ja ränniaukkoa. Ränniin
ne kävelivät hyvin rauhallisesti. Vasikoiden erottelu kävi hämmästyttävän
helposti. Kun eroteltava vasikka tuli
erotteluportin kohdalle( joka avattiin
rännin ulkopuolelta), avattiin portti
ja vasikka käveli erottelukarsinaan.
Portti kiinni ja seuraava jatkoi menoaan takaisin laitumelle. Ajallisesti
eläinten saaminen aitaukseen ja vasi-
koiden erottelu vei kaiken kaikkiaan
10-15 minuuttia, eli varsin jouhevasti,
ilman yhtään juoksuaskelta tai äänen
korottamista henkilökunnan puolelta.
Aitauksen rakentamiseen käytettiin
aikaa n.puoli tuntia. Eläinlääkäri saapui
paikalle kun vasikat oli omassa karsinassaan. Ne rauhoitettiin, sarvenalut
puudutettiin, karvat ajeltiin ja nupoutus
hoitui nopeasti ja kivuttomasti.
Toinen periaatteeltaan saman
tyyppinen siirtokarsina tehtiin, kun
haimme 10 kpl 1,5 vuotiaita hiehoja
pois hieholaitumelta 30km:n päästä.
Kesällä nupoutimme pitoon jätettäviä lehmävasikoita niin, että rakensimme laitumelle kokoamisaitauksen,
käsittelykarsinan(BudBox), rännin ja
erottelukarsinan (jonne eroteltiin nupoutettavat vasikat). Käytössämme oli
2-3m leveitä aitapaneleita, portillisia
aitapaneleita, tukikaaria ja liukuovi.
Kokoamisaitaukseen oli mahduttava 25 emoa sekä vasikat ja astutussonni. Käsittelyaita rakennettiin lähelle
tietä, paimenlanka-aidan sivuun, jota
käytettiin apuna ohjatessa eläimiä varsinaiseen kokoamisaitaan. Paimenkoirat olivat apuna ohjailemassa eläimiä
kohti käsittelyaitausta. Koiran osuus
loppui, kun kaikki eläimet olivat siirtyneet kohti kokoamiskarsinaa, eläinten
saattaminen perille asti vaati muutamia Kokonaiskuva aitaelementeistä kootusta käsittelyaitauksesta.
Vasemmalla on karsina, johon nupoutettavat vasikat eroteltiin.
kävelyaskelia ja hiukan ohjailua.
Kujosen poismenoaukko on ilman käsittelyhäkkiä, ja eläimet kävelivät takaisin laitumelle.
25
- Charolais 2012 Käsittelylaatikkoa sovellettiin sisätiloissa, kun vasikat olivat vieroitettu
ja oli aika punnita ne. Kesällä tehty
huomio laiskasti siirtyvistä lehmistä
laatikossa, johti siihen, että muuntelimme laatikosta lähtevää ränniaukkoa
toiseen kohtaan. Eli tämä ei sitten ole
enää mikään BudBox, eikä voi siis suoraan sanoa, että nautaeläimen luontaista käyttäytymistä käytettiin tässä
hyväksi, koska vasikoiden reaktiot olivat muuttuneet pois luontaisesta käyttäytymisestä opittuun. Laatikon koko
oli 3x 9m. Laatikkoon mahtui n.20
300-450kg vasikkaa. BudBox:iinhan ei
tule laittaa eläimiä yhtään enempää
kuin mahtuu siitä lähtevään ränniin.
Siirrot tehdään karja-autolla. Eläimet koirien avustuksella vaunun vieressä Meidän tapauksessa siirtokarsinaan
joudutaan lastaamaan hiukan hanka- muista eläimistä ja vaivihkaa ohjattiin olisi pitänyt laittaa vain 7-10 eläintä.
lasta kohdasta ylämäkeen, mutta tämä laatikon suulle, josta se käveli oma- Mutta koska vasikat olivat niin kesyei tuntunut olevan eläinten kannalta toimisesti laatikon perälle, kääntyen jä ja rauhallisia ei BudBox´n toiminta
ongelmallista. Karja-auto peruutettiin sitten vaunuun.Vaunun takaovi kiinni, malli olisi sellaisenaan toiminut paporttiaukolle. Molemmilta sivuilta lähti ja mies kohti uusia seikkailuja.
remmin. Eläimiä ei olisi saatu tarpeeksi
HighTensile-aita oikealle ja vasemmalle
reippaalla tempolla laatikkoon, ja siitä
(sähkö otettiin pois päältä toimenpiKoirien käyttämisestä on sanottava, siirtymään ränniin.
teen ajaksi). Aitapanelit aseteltiin laa- että niiden on oltava erityisen varovaiRänniin lähtevä aukko asetettiin
tikon muotoon, niin että lyhyt sivu oli sia ja harkitsevaisia liikkeissään. Niiden
3 m leveä ja laatikon pitkä sivu oli 6m, tulee ohjata eläimiä, ei suinkaan painos- laatikon ”yläkulmaan”, pitkäsivun
sekä porttipaneli 3m, joka käännettin taa. Eläimet eivät saa kävelymatkansa päähän(siis päinvastaiseen päähän,
kiinni kun eläimet olivat ”laatikon” aikana käydä epäilemään siirtoaikeita, mitä oikeasti BudBox´ssa olisi ollut).
sisällä. Eläimet tulivat sisään lyhyestä eivätkä ne saa kääntyä pois meno- Kun vasikat kohtasivat päätyseinän
päädystä ja kävelivät laatikon toiseen suunnasta. Nautaeläin on siitä haastava, ja ryhmäpaine kasvoi, ensimmäinen
päätyyn josta kääntyivät 90´astetta oi- että kun se kerran on käännetty, tai se kääntyvä eläin pujahti ränniaukkoon.
kealle karja-auton noususillalle. Karsina on itse kääntynyt pois suunnitellusta Ränni itse kulki laatikon pitkän sivun
ei toimintamalliltaan ollut BudBox:n menosuunnasta sen sinne uudelleen aidan toisella puolella. Vaaka oli aseperiaatteiden mukainen, mutta toimi saaminen vie pidemmän hetken, ja tettu rännin viimeiseksi josta kulku
melko hyvin. Hiehot kävelivät kau- on mahdollisesti saanut muut eläimet oli takaisin karsinan puolelle. Rännisniissa jonossa peräperää karja-auton muuttamaan kulkusuuntaa. Eläinten sä vasikat kulkivat melko hyvin kun
noususillalta edelleen auton perälle siirroissa ja varsinkin kun niitä aiotaan käsittelijä liikkui rännin ulkopuolella
saakka. Eläinten siirrossa laatikkoon jollain tapaa käsitellä tai erotella on edestakaisella liikkeellä.Vasikoita opeolivat paimenkoirat apuna, ja eläinten oltava erityisen huolellinen ja suunni- tettiin muutamia kertoja kulkemaan
kerääminen laitumelta ja laatikkoon telmallinen. Erehtymisenriskit on mi- sujuvasti rännistä ennen punnitsemista.
saaminen kesti n.15 min, sekä autoon nimoitava ja käsittelyvirheen sattuessa Niille myös opetettiin muutaman läon oltava välittömästi hyvä varasuunni- piviennin aikana pysähtymään vaaálle.
lastaaminen muutamia minuutteja.
telma. Kaikki ongelmatilanteet, eläinten Seuraavana päivänä tehty punnitus
Kolmas, johon tätä Williams´n stressitason nouseminen, juokseminen, sujui nopeasti.Vasikat olivat oppineet
siirtokarsinamallia käytettiin oli las- poukkoilu ja pahimmassa tapauksessa kulkemaan reitin ja ne voitiin pysäyttää
tatessa siitossonni laitumelta suoraan karkaaminen on aina ihmisen tekemä muutamiksi sekunneiksi, että vaaka
karjavaunuun, jossa apuna käytettiin käsittelyvirhe.
ehti lukita kilomäärän jonka jälkeen
kolmea 3m leveää aitapanelia. Karjavaunu ajettiin keskeiselle paikalle peltoa.Vaunun omaa päätyovea käytettiin
yhtenä lyhyenä sivuna (2m), 3m leveä
aitapaneli liitettiin ns. takaseinäksi ja
tämän laatikon pitkä sivu tuli vaunun
viereen, joka itse toimi toisena laatikon pitkistä sivuista. Kaksi 3m leveää
panelia kulki vaunun sivussa ohjaten
laatikon perälle ja siitä taas suoraan
vaunuun sisälle. Sonni tuotiin koirien
avustuksella yhdessä muun lauman
kanssa lähemmäs vaunua. Se eroteltiin
26
- Charolais 2012 voitiin laskea seuraava punnittavaksi. Vain muutaman aremman yksilön
kohdalla oli reitti suljettava ovilla. Kun
samat vasikat myöhemmin lastattiin
lähtemään toiselle tilalle, muistivat ne
opitut reitit ja kuljetusvaunuun lastaus
vei alle kymmenen minuuttia.
Vasikat siirrettiin ”laatikkoon” koirien avulla. Vasikoilla oli käytössä 6m
x 25m suuruinen karsina, josta koirat
ajoivat ne siirtolaatikkoon. Eläintenhoitajista toinen sulki laatikon portin
vasikoiden takana ja toinen liikkui rännin sivulla. Vasikoita piti aluksi jonkin
verran painostaa laatikossa liikkumaan
kohti päätyseinää. Koira oli myös apuna rännin sivussa ja pysäytti rännissä
olevia vasikoita jos ne liikkuivat liian
ahtaasti toisissaan kiinni. Liikettä hidastavalla ja pysäyttävällä koiralla pitää olla
hyvä tilannetaju, ja sen tulee nopeasti
oivaltaa mikä sen tehtävä on. Muutamien toistojen jälkeen nokkela koira
oppii työtehtävänsä ja mahdollistaa
sen, että punnitustilanteessa toinen
”händleri” on vapaa kirjaamaan asioita
ylös ja toimimaan porttivahtina, kun
koira hoitaa rännissä olevien eläinten
hallinnan.
BudBox ei sinällään toimi liian
kesyjen ja rauhallisten eläinten käsittelyssä, mutta hiukan muunneltuna
sen periaate kyllä tuo helpottavia ja
varsin yksinkertaisia apuja arkipäivän
karjankäsittelyyn. Muistettava vain on,
että silloin ei puhuta tuotemerkistä
nimeltä BudBox, vaan sitten sen on
jo jotain muuta.
Tätä kirjoittaessa on meillä edessä
kesä-heinäkuussa 1-2 kertaa poikineiden vasikoiden vieroitus. Yleensä ensikkojen vasikat ovat arempia ja herkempiä käsitellä. BudBox mallia tullaan
testaamaan niiden käsittelyssä, joka voi
antaa erilaisia kokemuksia ja voi jopa
toimia juuri niin kuin sen kuuluu toimia.
Suurin oivallus on ollut, että eläinten siirtämiseen paikasta ahtaampaan
ei tarvitse suppiloita taikka ohjuriaitoja.
Myöskään kaarevia reittejä ei tarvita.
Suorakulmaiset laatikot ja niistä oikein
asetetut kulkureitit toimivat jopa paremmin kuin kaarevat kujoset ja ovat
huomattavasti helpommat toteuttaa.
Pienen karjan etuna on, että ne ovat
rauhallisia ja paljon huomioituja. Niiden
käsittely laumana ja yksilönä on helpompaa. Toki aina on arkoja yksilöitä,
jotka selkeästi reagoivat voimakkaammin ja luonnollisemmin eri ärsykkeisiin. Näiden eläinten kohdalla on vain
oltava huolellisempi.Agressiivisuus on
asia erikseen. Se on luonteenpiirre,
jonka kanssa ei edes tarvitse opetella
elämään. Karjankäsittelyn tulee olla
mieluista, eikä eläimiä tule pelätä eikä
niillä pitäisi olla mitään syytä pelätä tai
olla aggressiivinen hoitajiansa kohtaan
mikäli niitä on käsitelty asiallisesti. Kunnioitus on molemminpuolista.
“Enjoy your animals all of the time
and like what happens, good or bad (fix
the bad then enjoy the good) or work
with machines that are not as concerned
about your emotion” Bud Williams
Minna Eronen
Saarioinen tekee laadukasta ja hyvää valmista ruokaa suomalaiseen makuun. Käsittelemme Jyväskylän
tuotantolaitoksellamme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut tuotteet, jauheliha sekä määräpainopihvit ja -leikkeet.
Saarioinen on suosittu
sopimuskumppani myös pihvitilalle
Tuottajat arvostavat toimintaamme. Kiitosta olemme saaneet erityisesti näistä:
• palvelun joustavuus
• toiminnan sujuvuus
• kilpailukykyiset tilityshinnat
• hyvät asiamiehet ja
• teurastamon keskeinen sijainti.
Naudantuotantomme kasvaa ja tarvitsemme mukaan uusia kasvattajia.
Tule sinäkin tyytyväisten tuottajiemme joukkoon!
Asiamiestemme yhteystiedot löydät internet-sivuiltamme
www.saarioinen.fi
27
SAARIOINEN OY
Suluntie 1, PL 2
40351 Jyväskylä
Puh. (014) 333 7211
Faksi (014) 333 7155
- Charolais 2012 -
Rotukarjatuotannon pitkässä
ketjussa jokaisen työllä on
merkitystä
Teksti ja kuvat: Johanna Jahkola
Tänä vuonna alkanut hanke ”Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten
toimintaedellytysten kehittäminen”
toimii Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Kolmivuotinen
hanke on kohdistettu kaikille alueella
toimiville tuottajille, jotka kasvattavat
jotakin seuraavista roduista:Aberdeen
Angus, Charolais, Hereford, Limousin,
Simmental ja ovat kiinnostuneet kehittämään omaa ja koko pihvikarjaketjun
toimintaa toimintaansa.Tuotantosuuntana voi olla niin emolehmätuotanto
kuin loppukasvatus.
leikkaamossa ja kuluttajalla - avartaa
jokaisen näkemystä kokonaisuudesta.
Tämä tarjoaa näkökulmia myös oman
toiminnan kehittämiseen. Jokaisen tulisi ajatella seuraavan toimijan odotuksia ja tarpeita. Yhdessä työskentelevä
ja toisiaan arvostava ketju saavuttaa
vahvuuden, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
laiduntaa monin paikoin myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisema-alueita ja pitää näin yllä kasvi- ja
eläinlajiston monimuotoisuutta sekä
maisemien avoimuutta. Merkittävä
arvo on myös sillä, mikäli tilan eläimet ovat niin rauhallisia ja tuttavallisia
että maaseudusta irtaantunut kuluttaja pääsee kosketusetäisyydelle eläviin
eläimiin. Kuilu maataloustuotannon
Avoin ja arvokas tuotan- ja kuluttajien välillä kasvaa jatkuvasti.
totapa
Tilojen lopettaessa vähentyvät myös
Avainsanoja hankkeessa ovat hy- kontaktit maatiloihin, joilla kaupunkivinvointi ja kannattavuus. Rotukarjan serkut ovat viettäneet aikaansa. Vaskasvatuksella on monta ässää hihassaan tuullisesti hoidettua tilaa ja hyvinvoiNäkökulma tuotannon
tuotantotapana. Eläinten luonnonlä- via eläimiä kelpaa esitellä milloin vain.
koko kaareen
heinen ja lajinmukainen laumaelämä; Avoin ja helposti lähestyttävä tuotanto
Jokaiselle toimijalle tuotantoketjus- kasvattaminen laumoissa, vasikka ja herättää luottamusta.
sa on tärkeää hahmottaa muiden osa- emo yhdessä, liikkumisen vapaus laiKannattavuuden tavoittamisessa
alueiden tavoitteet, haasteet ja työ- tumella ja pihatossa, terve ja kestävä korostuu entistä enemmän kustankenttä. Rotukarjahankkeen näkökulma eläinaines – nämä kaikki luovat poh- nusten karsiminen ja tuotannon tarkulottuu alkutuotannosta kuluttajalle jaa hyvinvoivalle karjalle. Ruokinta kuus – se, että tehdään oikeita asioita
asti. Tutustuminen jokaiseen ketjun perustuu nurmeen ja laiduntamalla oikeaan aikaan. Kaikki tilat eivät sijoiosaan ja odotuksiin - alkutuotannos- hyödynnetään paljon muutoin viljelyyn tu laajojen maisema-laitumien tuntusa, loppukasvatuksessa, teurastamossa, soveltumattomia alueita. Rotukarja maan ja resurssit vaihtelevat. Tärkeää
28
- Charolais 2012 on hahmottaa oman tilan vahvuudet
ja mahdollisuudet ja panostaa niihin.
Tilat ja ihmiset ovat erilaisia – mikä
tuotantotapa, rotu, ruokinta, rakennus sopii minulle. Rakentamalla itselle
mielekkään ja toimivan kokonaisuuden,
viihtyy työssään ja on lupa odottaa
hyviä tuloksiakin. Menestymisen kannalta on oleellista, että aidosti pitää
siitä mitä tekee.
Pitkäjänteistä työtä
kuluttajan lautaselle
Rotukarjalihaa voidaan pitää erikoistuotteena, joka vastaa niin kulinaristien kuin eettisiä ja ympäristötietoisia valintoja tekevien kuluttajien
odotuksiin. Töitä hyvän tuotannon
eteen on kuitenkin tehtävä sinnikkäästi
ja pitkäjänteisesti joka saralla. Kaikilla
ovat emolehmätilan kannattavuuden
edellytys.
Oletko jalostuseläinkasvattaja? Tarjoatko asiakkaillesi uutta eläinainesta,
joka täyttää heidän odotuksensa syntymäpainojen, kasvujen, lihakkuuden,
hyvän rakenteen ja luonteen sekä terveyden suhteen? Oletko valmis reagoimaan ja hoitamaan ongelmatilanteet?
Onko eläinaineksesi ja jalostuksesi
vakaalla pohjalla, joka luotettavasti
parantaa ostajan eläinainesta ja saa
hänet palaamaan ostoksille uudelleen?
Oletko loppukasvattaja? Vastaako
teuraseläinten laatu asiakkaasi tavoitteita? Onko kustannuspuoli tarkkaan
punnittua ja rehustus oikein räätälöity?
Loppukasvattajan tulokseen vaikuttavat tarkkaan harkittu kustannustehokkuus. Kustannusten muutoksia
on parannettavaa. Kuluttajan lojaali
ostopäätös jatkossakin syntyy vain,
mikäli lautasella todella on laadukkaan
makuelämyksen tarjoava liha.
seurataan valppaasti ja ollaan valmiita
reagoimaan. Työn toteutuksessa on
mietittävä, kumpi on parempi vaihtoehto, työntekijä vai urakoitsija? Tilalla liikutellaan isoja massoja, jolloin
Kuka on asiakkaasi?
jokaisella liikennöintiin vaikuttavalla
Yksi oleellisimpia kysymyksiä, joka yksityiskohdalla (mm. peltolohkojen
tuottajan on syytä pitää mielessään koko ja sijainti, ojitus, tiestö jne.) on
maataloustuotannossakin, on asiakas. merkitystä. Ennen kaikkea välitysvaOnko asiakkaasi välitysvasikka- sikoiden laadulla on valtava vaikutus
kasvattaja? Tuotatko terveitä, laaduk- lopputulokseen. Rääpäleestä ei kasva
kaita, hyvän kasvupotentiaalin omaavia raavasta eikä huonosta eläinaineksesta
vasikoita, jotka tarjoavat edellytykset hyviä teuraita.
jatkokasvattajalle työssään onnistuOlipa tuotantosuunta mikä tahansa
miseen? Vasikkatuottajan omaan kan- on tärkeää asettaa tavoitteet ja seurata
nattavuuteen vaikuttavat vasikoiden tulosta. Mitkä ovat tuotantomittarien
määrä ja laatu. Poikimakaudella kuol- minimirajat, mikä on optimaalista, mikä
leista vasikoista ei korjata välitystiliä kenties jopa ylittää odotuksesi? Jokaisyksyllä. Elävät vasikat ja hedelmälliset sessa tuotantosuunnassa karjankasvatemot, jotka poikivat ja imettävät hyvin tajan tehtävä on tarjota eläimille eväät
29
ja ympäristö menestymiseen. Puutteellisella ruokinnalla tai epätarkalla
hoidolla ei saada kannattavaa tulosta,
vaikka eläinmäärä olisi kuinka iso.
Jokaisen tulisi miettiä tuotantoportaan seuraavaa lenkkiä. Jotta tieto kulkee, on tärkeää käydä asiakkaan kanssa
avointa keskustelua ja tehdä kiinteää
yhteistyötä molempien tavoitteista ja
toiveista.
Kevään tilakäynneillä
katseet vasikoihin ja
vastuullisuuteen
Vuosi 2011 nimettiin vasikoiden
terveyden ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. Kampanjavuoden aikana haluttiin
edistää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja hahmottaa
vasikoiden hyvän hoidon merkitys sekä
maidon- että lihantuotannossa.
Myös Rotukarjahankkeen tilakäynneillä keskityttiin vasikoiden terveyteen ja poikimatuloksiin. Osallistuimme yhteistyössä Helsingin Yliopiston
tutkimukseen, jossa selvitetään karjojen seleenitasoa ja tarvetta. Tuloksia
tutkimuksesta esitellään Ikaalisten
emolehmäseminaarissa 2012.
Lisäksi tilakäynneillä kerättiin materiaalia poikimakausista 2010 ja 2011
ja selvitettiin vasikkamenetysten syitä
ja määriä, sekä vasikoiden alkukasvua
ja terveystilannetta .Tähän mennessä
kerätty aineisto vuodelta 2010 koostuu noin tuhannesta poikimisesta.
Kaikilta menetyksiltä ei edelleenkään
voida välttyä ja eri tiloilla näkyy myös
vuosittaista vaihtelua poikimakauden
tuloksissa. Esiin nousi selkeästi syitä
miksi vasikoita menetetään – sekä
toimintatapoja miten saadaan eläviä
vasikoita. Selkeästi suurin osa menetyksistä tapahtuu poikimisen yhteydessä. Astutussonnin syntymäpaino
ja rakenne, emojen ruokinta ja sopiva
kuntoluokka, poikimisten valvonta ja
oikea-aikainen avustus, riittävästi tilaa
ja levolliset ryhmät, karsinoiden puhtaus, vasikoiden ternimaidon saannin
varmistaminen ja eläinten terveystarkkailu ovat tekijöitä onnistuneiden poikimatulosten taustalla.
Vasikka- ja tuotostietoja toimittaneet tilat saivat mahdollisuuden
toimittaa hankkeen kautta näytteitä
Eviraan ripuli- ja hengitystievirustutkimuksiin ja kuolemantapauksissa vasikoita avattavaksi, jolloin ongelmista
saatiin lisätietoa.Tätä osiota jatketaan
edelleen tänä vuonna.
- Charolais 2012 Tilakäynneillä käytiin läpi myös
kysymyksiä vastuullisuudesta sekä
tarkasteltiin olosuhteita Nasevan
hyvinvointi-osion kautta. Naseva-tasolla mitattuna eläinten hyvinvointi
toteutui hyvin tiloilla. Kysymyksiin
vastuullisuudesta suhteuduttiin myönteisesti ja tiloilla havahduttiin moniin
positiivisiin asioihin, joita kenties on
totuttu pitämään itsestään selvyyksinä.
Kuluttajamaailmassa samoilla asioilla on merkittävä painoarvo. Toisaalta
vastuullisuus-kysymykset herättelivät
myös ajattelemaan asioita, jotka voitaisiin tehdä vielä paremmin ja mitkä
kohdat vaativat erityistä huomiota.
Eläinten hyvinvointi ja ympäristönhoito
olivat tiloilla olemassa oleva arvo.
tautien riskipisteiden kartoitus, mitä
jatketaan myös kansallisen terveydenhuollon tarttuvien tautien teemavuonna 2012. Lisäksi hankkeessa käynnistyy
optimaalista loppukasvatusta selvittävä
käytännön olosuhteissa toteutettava
ruokintakoe. Hanke osallistuu myös
Hanketilojen parhaiden puhdasrotuisten sonnien kasvuseurantaan ja tutkimuksiin puhdasrotukasvattamossa
sekä välityseläinten kasvun seurantaan loppukasvattajilla. Koulutuspäivillä
pyritään paneutumaan ajankohtaisiin
tärkeisiin aiheisiin. Keväällä esillä oli
sonnivalinta, keinosiemennys ja alkionsiirto, syksyllä perehdyttiin emojen ja
vasikoiden vieroitusvaiheen ruokintaan, vieroitusmenetelmiin ja emojen karsintaan. Keväällä paneudutaan
Syksyllä katseet
emojen poikimakuntoon, poikimisemoihin
tenseurantaan ja avustamiseen sekä
Syksyn tilakäynneillä kiinnitettiin vasikkaterveyteen. Koulutuspäivillä esihuomiota emoainekseen, taloudelli- tellään myös aina hankkeessa kerättyjä
seen tuotokseen ja karsintavalintoihin. tuoreita tutkimustuloksia. Hankkeen
Emot punnittiin ja kuntoluokitettiin ensimmäinen opintomatka suuntautui
sekä mitattiin myös frame score. Sa- Skotlantiin. Neljän päivän aikana 30
malla tarkastettiin sorkat sekä utare- ja hengen matkaryhmä teki kuusi tilavievedinrakenne, emojen terveydentila ja railua ja tutustui Agri-Expo-näyttelyyn.
tehtiin huomiot eläinten luonteesta
käsittelytilanteessa. Emojen tietojen Tervetuloa mukaan
perään lisättiin sen vasikka keväältä Rotukarjahankkeeseen!
2011 ja laskettiin emolle tuotosproRotukarjahankkeeseen voi edelleen
sentti; minkä kokoisen vasikan emo liittyä mukaan. Hanke jatkuu kesäkuuon vieroittanut suhteessa omaan pai- hun 2013 asti. Osallistumismaksu on
noonsa. Emoainesta ja vasikkatuotosta 100 euroa/tila/vuosi. Osallistumisensa
tarkastellaan myös laidunryhmittäin ja määrän voi kukin valita itse. Hanksukulinjoittain, kunkin tilan tarpeiden keen kautta on mahdollisuus saada
lisää tietoa eläimistään ja kartoittaa
mukaan.
tuotantotapojaan. Tilakäynneillä tarkastellaan karja-ainesta, tuotantoa ja
Muu toiminta, koulutustoimintatapoja vaihtuvien, ajankohpäivät ja opintomatkat
taisten teemojen mukaisesti. Tietoa,
Syksyn 2011 tilakäynneillä aloi- lisäoppia sekä keskustelutilaisuuksia
tettiin lisäksi pihvitilojen tarttuvien muiden tuottajien kanssa tarjoutuu
JALOSTUSELÄIMIÄ
POHJANMAAN LAKEUKSILTA
EIJA RINTA-PIIRTO
KAUHAJOKI
040- 5673515
30
hankkeen koulutustilaisuuksissa. Opintomatkoista hanke maksaa tuottajille
puolet. Rotukarjahankkeessa tutustutaan koko tuotantoketjun eri portaisiin ja näkökulmiin. Tuottajalla on
myös mahdollisuus olla vaikuttamassa
vastuullisen tuotantomallin rakentamiseen.Valmiiksi hyvää tuotantotapaa on
mukava parannella yhä paremmaksi.
Kotimaisen, laadukkaan, ympäristöystävällisen lihan tuottaminen kuluttajan
lautaselle on yhteinen asiamme.
Tervetuloa mukaan!
Rotukarjan hyvinvoinnin ja
taloudellisten toimintaedellytysten
kehittäminen
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Johanna Jahkola
[email protected]
+358 40 127 3820
Heidi Härtel
[email protected]
+358 40 823 2076
Satafood Kehittämiskeskus ry
Viialankatu 25
32700 Huittinen
www.satafood.net
- Charolais 2012 -
Olennaista on löytää vasikoille
hyvä isä
Atria on sitoutunut käyttämään kotimaista lihaa
kaikissa Atria-tuotemerkin tuotteissa. Siksi AtriaNautapalvelun kaikki toiminnot tähtäävät mahdollisimman
suureen naudanlihan omavaraisuuteen, joka edellyttää
tuotannon pitämistä monimuotoisena. Tällä monimuotoisuudella tarkoitetaan mm. maitorotuisen naudan sekä
kaikkien kuuden (ab, ba, ch, hf, li, si) liharodun hyödyntämistä. Palvelemme kaikkia tiloja tasapuolisesti, jotta
eri tiloilla olevat erilaiset tuotanto-olosuhteet voitaisiin
hyödyntää tilalle sopivimmalla tavalla. Näillä toimenpiteillä pyrimme takaamaan naudanlihan riittävyyden
lisäksi tasaisen tarjonnan pihvi- ja luomunaudanlihassa
vuositasolla sekä ennen kaikkea naudanlihantuotannon
kilpailukyvyn Suomessa.
Uutta tutkimustietoa
runsaasti
teurasruhon. Menestyksen avaimet
ovat yleensä yrittäjillä itsellään, kaikkea
Vanha kunnon AtriaNauta-palvelun ei voida kopioida ja levittää neuvonPIHVIKOLMIO-risteytysohjelma on nankaan menetelmillä. Kuitenkin raha
edelleen voimassa, vaikka olemme on aina ollut hyvä porkkana.AtriaNausaaneetkin viime aikoina lukea poik- ta-palvelun vasikka- ja teurashinnasto
keuksellisen paljon uusia tutkimustu- pyrkivät ohjaamaan eläinainesta ja tuoloksia liharoturisteytyksistä Suomessa. tantotapoja siihen suuntaan, että koko
Olemme olleet mukana rahoittamassa ketju pärjäisi. Muuten emme menesty
mm. InnoNauta- ja Maili-hankkeita, jot- taistelussa suomalaisen naudanlihan
ka ovat tarkastelleet teurastuloksia puolesta ja joudumme antamaan yhä
koko valtakunnan alueelta siitä asti, enemmän tilaa ulkomaiselle lihalle.
kun teurastuloksia on luovutettu neu- Omavaraisuuden ja tuotannon kanvonnan tietokantaan. Atria on ollut nattavuuden tähden suosittelemme
yksi ensimmäisistä tietojen luovutta- kasvattamaan ruhot suuriksi ja paranjista, joten sitä aineistoa on kertynyt tamaan muutenkin emolehmää kohti
vuodesta 2007. Olemme siis jatkuvasti tuotettavan lihan määrää esim. vasikkakuulolla ja pyrimme ohjaamaan tiloja kuolleisuutta alentamalla.Tarvitsemme
oikean eläinaineksen valintaan. Päi- Suomeen ja AtriaNauta-ketjuun uusia
vitämme ohjeita verkkosivuillemme pihvilihantuottajia tai laajentajia, jotka
(www.atrianauta.fi), jotka ovat juuri jaksavat kanssamme rohkeasti uskoa
uudistuneet ja toimivat sekä suomeksi tulevaisuuteen.
että ruotsiksi.
Ensisijaisesti
tavoitteena
omavaraisuus
Pihvivasikan tuotantokustannuksella on suuri rooli pihviteuraseläimen
kasvatuksessa. Se, joka pystyy tuottamaan hyvän ja arvokkaan vasikan
mahdollisimman pienillä tuotantokustannuksilla, on voittaja. Samoin se
loppukasvattaja, joka pystyy saamaan
hänelle kalliista vasikasta arvokkaan
Esimekiksi ch-sonnivasikoiden keskikasvu oli vuoden 2010 AtriaNauta-välitysaineistossa 1290 g/pv, mutta kasvut
vaihtelivat 700-1870 g/pv välillä. 2/3
ch-sonnivasikoista mahtui päiväkasvuvälille 990 – 1585 g
.
Risteytys kannattaa
aina
InnoNauta-kehityshankkeessa on
valmistunut mielenkiintoisen tutkimusaineiston ensimmäisen puoliskon
tulokset. Niistä on Arto Huuskonen
ja Maiju Pesonen kertoneet ensi
kerran Lihatalous-lehdessä (4/2011).
Kokeessa verrattiin hereford-sonneja
charolaisonneihin sekä näiden kahden
rodun välisiiin risteytyksiin. Koesonnit kasvatettiin korkeisiin teuraspainoihin, koska hyvin suurten ruhojen
osalta on olemassa vähiten tutkittua
tietoa. Ruokinta perustui nurmisäilörehuun ja viljaan ja siinä tavoiteltiin
Paljon lihaa nuppia kohti 40 % väkirehutasoa sonnien kuivaCharolais-rotu on pärjännyt In- aineen syönnistä. Ch x Hf –sonnit
noNauta-hankkeen em. selvityksessä olivat kaikilta ominaisuuksiltaan puh(Lihatalous 7/2011) loistavasti mui- dasrotuisten sonnien välimuotoja,
hin viiteen liharotuun nähden. Sen mutta teurasominaisuuksiltaan olivat
keskimääräinen kasvatusaika on ol- lähempänä charolais-sonneja kuin
lut lyhyin, nettokasvu ja teuraspaino hereford-sonneja. Lihan syöntilaadun
korkein. Ainoastaan lihakkuudessa se suhteen risteytykset olivat lähempänä
hävisi limousinille ja blondille. Nämä herefordeja. Tämä oli hyvin ilahduttatulokset eivät kerro kuitenkaan vielä va tulos, sillä teurasominaisuuksissa
mitään tulosten hajonnasta. Rodun charolais oli ylivoimainen, samoin kuin
sisäiset erot ovat yleensä suuria. hereford oli syöntilaadussa. Kokeessa
31
- Charolais 2012 arvioitiin koesonnien lihan syöntilaatua
marmoroitumisen, vedensitomiskyvyn,
leikkuuvasteen sekä mureuden, maun
ja mehukkuuden suhteen. Suunnitelmallinen emo- ja pääterotujen risteytys
voi siis parantaa sekä teurasruhojen
EUROP-luokittumista että lihan syöntilaatuominaisuuksia.Ainutlaatuisiin tuloksiin kannattaa tutustua InnoNautahankkeiden sivuilla www.mtt.fi/ruukki.
Charolais-lihan syöntilaadun jalostaminen
Suomessa on tavattu todeta joka
kerta mureudesta ja marmoroitumisesta puhuttaessa, että siitä ei täällä
makseta mitään. Kuitenkin pihvilihaa
myydään sekä suoramyyntinä että suuremmista lihataloista kuluttajille korkeammalla hinnalla kuin maitorotuista
lihaa. Vaikka eettiset tuotantotavat ja
lähiruoka ovatkin yhä tärkeämpi osa
lihan laatua, en usko, että kuluttaja olisi
maksanut tähän asti pelkästään näiden
arvojen vuoksi pihvilihasta enemmän.
Kuluttajaa ei saa siis myöskään pettää myymällä syöntilaadultaan huonoa pihvilihaa. Jokaisella jalostajalla
onkin vastuu huolehtia perinnöllisen
syöntilaadun hyvästä tasosta. Työkaluja tähän on jo olemassa. Geenitestit antava melko luotettavat tulokset
kaikille liharoduillemme mureudesta
ja marmoroitumisesta.
Isä on kaksi kertaa
tärkeämpi kuin rotu
Atrian teurastulosten perusteella
on tullut selväksi, että sekä lypsylehmien että emolehmien astutuksissa ja
siemennyksissä on lisättävä erityisesti
charolais- ja limousin-sonnien käyttöä
teuraseläinten isänä. Kuitenkaan pelkkä
rotuvalinta ei tuloksia paranna. Emolehmäkarjoissa olevien sonnien laatua
tulisi liharodusta riippumatta nostaa
entisestään, sillä isäsonnien väliset erot
olivat rotujen välisiin eroihin verrattuna kaksi kertaa suurempia. Charolaisrodun sisällä oli erityisen suuri hajonta
teuraskasvatuksen kannattavuuteen
vaikuttavissa ominaisuuksissa. Onneksi
muutaman vuoden päästä meillä on
käytössämme jonkinlaiset teuraslaatuindeksit myös Suomessa. Kaikki nykyiset työkalut rakennearvostelusta
punnituksiin eivät kuitenkaan nekään
ole vielä kaikilla tehokkaassa käytössä. Rakennetta on pystyttävä jokaisen
karjanomistajan myös itse arvioimaan,
Muiden tuikitärkeiden käyttöominaisuuksien, kuten poikimahelppouden,
emo-ominaisuuksien, luonteen sekä
hedelmällisyyden jalostamisessa tärkeimpiä työkaluja ovat karjasilmä, kirjoitustaito ja ankara karsinta.
AtriaNauta onnittelee
lämpimästi 30-vuotiasta
Charolaisyhdistystä!
Susanna Vehkaoja, AtriaNauta
KARPPILAN CHAROLAIS
HK-agrin Rotukarjasonni 2011 Karppilan Fond,
rakennepisteet 86
www.saunalahti.fi/karppila
045-6766509
© Anna-Marjatta Koskinen
32
- Charolais 2012 -
Nautatilan analyysit
Yleisimpiä nautatilan analyyseja ovat mm. ympäristötuen ehtojen mukainen maan viljavuustutkimus,
nitraattiasetuksen asettama lanta-analyysi, rehu-analyysit sekä eläinten myynnin yhteydessä eläinten salmonella näytteet. Jos eläinten juomavesi tai oma talousvesi tulee tilan omasta kaivosta, listaan voi lisätä
vesianalyysit.
Teksti, kaaviot ja kuvat: Päivi Näkki
Viljavuustutkimus
Viljavuustutkimusta on tehty säännöllisesti 5-vuoden välein, vuodesta
-95 lähtien lähes kaikilla tiloilla, tätä
ennen vain noin 30 % tiloista oli kiinnostunut peltojensa viljavuudesta ja
tutkimuksen hyödyntämisestä. EUkauden alussa Suomen peltotilastoissa
pH-pitoisuudet laskivat, koska mukaan
tuli suuri määrä tiloja, jotka eivät olleet
tehneet ennen säännöllisesti viljavuustutkimuksia, eivätkä tienneet peltojensa viljavuutta. Nyt 2000-luvulla tiloja
on koetelleet kannattavuusongelmat
ja peltojen kalkituksesta ja lannoituksesta on tingitty. Tämä näkyy selvästi
peltojen kupari, sinkki ja mangaani
pitoisuuksien alenemisena sekä pH:n
laskuna. Saadakseen eläimille tasapainoisen rehun, on kuitenkin huolehdittava kalkituksesta ja lannoituksesta.
Maan viljavuudella on merkitystä
varsinkin emolehmätiloilla, joiden ruokinnassa käytetyt rehut tuotetaan suu-
relta osin itse. Maan ravinnepitoisuudet
näkyvät myös rehun ruokinnallisissa
arvoissa, esim. typpilannoitus riittävyys
valkuaispitoisuutena ja hivenlannoitus
rehun kivennäispitoisuuksissa.Toisaalta
oman karjanlannan käyttäminen yksinomaisena lannoitteena, ei tuo rehuun
esim. tarpeeksi seleeniä, jota olisi annettava jokaiselle sadolle lannoituksen
yhteydessä.
Kuivikelannan lanta-analyysi
Viimeisen viiden vuoden tilastossa
näkyy selkeästi rehujen tai ruokinnan
muutosten vaihtelut. Kaiken kaikkiaan kuivikelannan ravinnearvot ovat
laskeneet esim. ympäristötuen ehtojen mukaisesta keskiarvosta. Tästä
syystä lanta-analyysi kannattaa tehdä
laajempana kokonaisuutena, ja ehkä
tiheämmin, että lannan todellisen lannoitusarvon voisi ottaa huomioon lannoitussuunnitelmaa tehtäessä.Vaihtelut
esim. typpipitoisuudessa ovat olleet
33
välillä 0,1 – 7,9 kg/m3 ja fosforipitoisuuksissa välillä 0,1 – 10 kg/m3.
- Charolais 2012 -
Kivennäispitoisuudet tasapainoon kotoisissa rehuissa
Eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen
näkökulmasta monet asiat voivat olla
pielessä kotoisissa rehuissa. Rehuja
voi olla liian vähän, jolloin tuotos jää
odotettua pienemmäksi, siinä voi olla
rikkakasveja jotka eivät maistu, rehu
voi olla liian nuorena tai liian vanhana korjattua. Rehun sekaan voi olla
joutunut lantaa tai peltomultaa (esim.
myyrien kekoja), jolloin se voi pilaantua odottamatta. Nurmen lannoitus
voi olla vaillinaista, lannoitteesta voi
puuttua hivenravinteita tai niiden suh-
teet eivät ole sopivat täysipainoiselle
rehulle. Myös kasvuolosuhteet vuodesta toiseen poikkeavat toisistaan, mikä
aiheuttaa ravinnepitoisuuksiin eroja,
valkuaispitoisuuden, sokerin, kuidun
sekä kivennäisten suhteen vaikka lannoitus pysyisi samana.
Hyvin kasvaneen nurmen voi vielä
säilönnässä pilata. Säilönnällistä laatua
ei ole varmistettu säilöntäaineella tai
sitä on annosteltu liian vähän, myös
säilöntäaine voi olla vääränlaista. Rehumassa on kuivempaa tai märempää
kuin mitä säilöntäainetta ostettaessa
ajateltiin olevan. Muovikerroksia paaleissa voi olla riittämättömästi ja se voi
syystä toisesta mennä rikki, jolloin rehu
joutuu ilman kanssa ennenaikaisesti
tekemisiin. Myös linnut ja hiiret voivat
liata rehun. Rehun teossa ja käsittelyssä
puhtaus on tarpeen esim. rehuntekovälineissä. Nurmirehuketjussa on monta
kohtaa, jotka voivat aiheuttaa eläimelle
terveydellisiä ongelmia.
Varmista rehun sopivuus analyysillä
Viljavuustutkimuksen perusteella
valitaan sopivin lannoite, että kotoisista rehuista tulisi ravinteiltaan mahdollisimman tasapainoisia eläinten
ruokinnan kannalta. Tämä kannattaa
pitää mielessä myös viljeltäessä rehuja myyntiin. Etenkin naudoilla on
tärkeää lannoittaa kaikkia nurmisatoja
seleenipitoisilla lannoitteilla. Kotoisten
rehujen sisältämä seleeni on hyväksikäytöltään useimmiten lisättyä epäorgaanista seleeniä parempaa. Kasveista
tuleva seleeni varastoituu ja siirtyy
tehokkaasti eläimen kudoksiin ja siitä
myös tuotettuihin elintarvikkeisiin.
Viljavuustutkimuksien yhteydessä
tehdyissä seleenimäärityksissä pitoisuudet ovat vaihdelleet 2000-luvulla
keskiarvon ollessa 0,01 – 0,02 mg/l
välillä.
Rehuanalyysiin kannattaa ottaa
ainakin suurimmilta lohkoilta kattava
kivennäisanalyysi, että saataisiin selville
sopivin täydennyskivennäinen. Tuhkapitoisuus rehuanalyysissä kertoo, jos
maata on mennyt rehun mukaan.
Rehujen myyntitilanteessa rehuanalyysi todistus toimiin rehun ”va-
Analyysiin tulleita
härkäpapunäytteitä.
vennäispitoisuuksien vaihtelusta, pitoisuudet g/kg ka tai kivennäispitoisuudet mg/kg ka.
Analyysitulosten hyödyntäminen
jää aina viljelijän vastuulle. Tilatasolla
on suuri merkitys ravinteiden hyväksikäytöllä sekä analyysitulosten tiedon
hyödyntämisellä. Peltojen kalkitukseen
ja lannoitteen valintaan kannattaa kiinnittää huomioita, samoin eläinten ruokinnan optimointiin, taloudellisuutta
unohtamatta.
kuustodistuksena”, näin vältytään jäl- Päivi Näkki
kikäteen ikäviltä selvittelyiltä. Tilojen Viljavuuspalvelu Oy
välisissä kaupoissa rehu-analyysitodistus heinästä, viljoista ja säilörehusta
määrittää myös hintatason. Hyväksi
todistetusta rehusta kannattaa maksaa,
ettei myöhemmin tule yllätyksiä rehun
laatuun tai eläinten terveyteen.
Uusista valkuaiskasveista rehuanalyysi kannattaa tehdä. Taulukossa
esimerkki härkäpavun valkuais- ja ki-
34
- Charolais 2012 -
FARMARI NÄYTTELYSSÄ
1.-3.7.2011 PORISSA
Viime kesän Farmari-maatalousnäyttely pidettiin tavanomaisesta aikataulusta poiketen jo heinäkuun alussa.
Heinäkuun helteet pitivät huolen siitä,
että Kirjurinluodossa tarkeni! Vaikka
näyttelyalueelle osui muutama hurja
sadekuuro niin trombeilta sentään vältyttiin. Näyttelyssä päästiin järjestäjän
ProAgria Satakunnan yleisötavoitteeseen ja näyttelyssä vieraili yli 70 000
maaseudusta kiinnostunutta.
Kotieläinkentällä oli esillä kuusi
yleisintä lihakarjarotua sekä erikoisuutena pieni dexter emo vasikoineen.
Liharotuyhdistyksellä ja Pihvikarjaliitolla oli perinteisesti yhteinen osasto,
jossa myös lihatukku Tamminen oli
kertomassa pihvilihasta kuluttajille.
Osasto sijaitsi suoraan liharotueläinten karsinoiden päässä, joten eläimiä
katsomaan tullut yleisö löysi osaston
kiitettävästi. Jaossa oli eri rotuyhdis- Lihakarjaosastolla sunnuntaina Heta Östergård, Liisa Linna ja
tysten ja pihvikarjaliiton lehtiä sekä Maarit Kallio
myynnissä rotutuotteita.
Charolaisrotua edusti rauhallinen
emo Flens Riimi Eija Rinta-Piirron
karjasta Kauhajoelta. Riimistä huuhdeltiin keväällä alkioita, joten se oli
edustamassa ilman vasikkaa. Eija edusti
ahkerasti lehmänsä mukana kaikkina
näyttelypäivinä ja sai kertoilla paljon
yleisölle emolehmätuotannon käytännöistä ja eettisyydestä. Useat näyttelyvieraat olivat myös kiinnostuneet siitä,
mistä pihvilihaa voi ostaa. Kysymyksistä
näkyy, että Farmari-näyttelyssä vierailee ammattiväen lisäksi yhä enemmän
myös kuluttajia, joille charolaisrotu ei
ollut kovinkaan tuttu. Kiitokset Eijalle
arvokkaasta kuluttajatyöstä rotumme
hyväksi.
Seuraava Farmari-näyttely järjestetäänkin vasta vuonna 2012 ja silloin
tavataan Pohjanmaalla Seinäjoella. Ensi
kesänä maaseutua ja liharotujakin taas
tuodaan esille Okra-näyttelyssä 4.7.7.2012 Oripään lentokentällä, jonne perinteisesti on mahtunut isokin
kotieläinkenttä.
Näyttävä rotunsa edustaja Flens Riimi
Teksti: Heta Östergård
Kuvat: Liisa Linna, Eija Rinta-Piirto
35
- Charolais 2012 -
MIKÄ VASIKALLE NIMEKSI?
Koonnut:Marika Lahtinen
h&m
haakana
haalari
haaremi
haarniska
habanero
habitus
hai
haikara
haiku
haiti
haituva
hakkapeliitta
hakkeri
halfpipe
halleluja
halloween
hallusinaatio
halma
halo
halogeeni
halva
hamssi
hands-free
hangaari
hankala
hanko
hannari
hanslankari
hanukka
hapankaali
hapero
happi
happy end
hapsiainen
harakiri
harakka
hardcore
hardware
harlekiini
harmaahapsi
harmistus
harmonia
harmonikka
harrastus
hartia
hartsi
harvesteri
hasardi
hasis
hassu
haukka
haukku
haupitsi
hautuma
headhunter
hebrea
hedelmä
heeros
hehku
hehkutus
hehtaari
hehto
heijari
heiluri
heinä
heksa
hektinen
hekuma
helibor
helinä
helio
helium
helle
hello kitty
hellä
helmi
heluna
hematooma
hemofilia
hemoglobiini
hempukka
hengitys
henkari
36
henki
henkseli
henna
henni
hepatiitti
heppu
hepta
hepuli
herbaario
heresia
hermo
heroiini
herpes
hertsi
hertta
hessu
hetaira
hetero
hidalgo
hiekka
hierarkia
hieroglyfi
hieroja
hifi
hiilidioksidi
hiilihydraatti
hiiri
hikari
hilse
himo
hindi
hindu
hinkalo
hinkki
hiphop
hippi
hippiatri
hippiäinen
hippodromi
hirmulisko
hirviö
histamiini
- Charolais 2012 -
Lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä
37
- Charolais 2012 -
EMOLEHMÄTARKKAILUN
TULOKSIA 2010
Emolehmätarkkailuun
kuului vuoden 2010 lopussa
yhteensä 320 tilaa. Tiloja on
tullut muutamia lisää tarkkailun piiriin. Charolais on
päärotuna 72 tilalla eli 22,5 %
kaikista tarkkailutiloista. Toisena tilastoissa on Hereford,
joka on päärotuna kaikkiaan
70 tilalla. Lehmälukumäärissä eroa syntyy charolaisen
eduksi, charolaislehmiä oli
tarkkailussa 2799 kpl, 24,9
% emoista, kun herefordeja
oli 2662. Kaikkiaan Suomessa tarkkailuun kuului vajaat 11 300
lehmää. Karjakoko kasvaa tasaisesti.
Kymmenen vuotta sitten tarkkailussa
oli mukana 151 tilaa ja emoja yhteensä
2610 kpl. Kehitystä on siis emolehmäpuolellakin tapahtunut melkoisesti.
Vuoden 2011 tarkkailutulokset julkaistaan Nauta 2/2012 lehdessä.
Punnitustuloksia
Charolais vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet viime vuodet hyvin
samalla tasolla. Keskimäärin sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja lehmävasikat
45 kiloa. Vaihtelua syntymäpainoissa
löytyy, alhaisimman painon ollessa 15
kg ja korkeimman 76 kg. Poikimistyypeissä 1, ilman apua sekä 2, poikimista
avustettiin, oli 97,1 % kaikista poikimista. Vasikkakuolleisuus on laskenut
edelleen aikaisemmista vuosista, ollen
nyt 4,6 %. Suomen tulokset ovat todella hyviä, mutta on hyvä muistaa, että
yksikin kuollut vasikka alentaa aina
myös tilan taloudellista tulosta.Vasikkakuolleisuuteen vaikuttaa oleellisesti
poikimisten seuranta ja vastasyntyneiden vasikoiden tarkkailu. Vertailuksi
pohjoismaisia tarkkailutuloksia: vasikkakuolleisuus Tanskassa charolaisrodun osalta (kuolleena syntyneet ja
kuolleet ennen 14 vrk ikää), on lehmillä
5,1 % ja hiehoilla 9,6 %. Ja Ruotsissa
vastaavat tulokset 8,8 % ja 11,5 %.
Vieroituspainot ovat laskeneet
muutaman kilon edellisestä vuodesta.
Keskimäärin korjatut painot sonneilla
olivat 321 kiloa ja hiehoilla 287 kiloa.
Myös vuodenpainoissa on hivenen las-
myös Hästö Jan-Erikin Dexter789 kiloa ja samalla painolla
Hannola maatalousyhtymän
Hannolan 2026.Yli 600 kilon
painon hiehoissa saavutti yhteensä viisi hiehoa. Hiehoissa
parhaaseen tulokseen pääsi
Pauli Paajasen Elsa, jolla painoa
649 kiloa. Seuraavina tuloksissa ovat Robert Flenin Flens
Esansi 620 kiloa, Hannolan
nimetön hieho painolla 610
kg sekä Ari ja Eija Kärkkäisen
Ollilan Ester 605 kg.
kua edelliseen vuoteen. Sonnit painoivat keskimäärin 567 kiloa ja hiehot 443
kiloa. Jälleen vertailupohjaksi Tanskan ja
Ruotsin painotuloksia: vieroituspainot
sonneilla Tanskassa 328 kg, Ruotsissa
316 kg. Vastaavasti hiehojen painot:
Tanska 292 kg ja Ruotsi 285 kg.Vuodenpainoissa on selvä ero Tanskan ja
Ruotsin hyväksi, sonneilla 591 kg ja
588 kg sekä hiehoilla 472 kg ja 454 kg.
Siemennystuloksia
Siemennystilastot ovat viimeisen
12 kuukauden ajalta.Valtaosa charolais
siemennyksistä tehdään edelleenkin
lypsykarjaroduille, risteytyssiemennyksinä. Charolais sonnia käytettiin 5058
siemennyksessä. Lisäystä viime vuoteen on parikymmentä siemennystä.
Tästä määrästä lypsyrotujen siemennyksiä oli 4338 kpl, charolaiseläinten
siemennyksiä oli kaikkiaan 659 kpl.
Tilojen tulisi aktivoitua eläinten Siemennysten määrä jatkaa valitettapunnituksissa. Syntymäpainoja ilmoi- vasti edelleen laskuaan viime vuosista,
tetaan kiitettävän hyvin mutta vie- vähennystä vuodesta 2009 150 kpl.
roitus- ja vuodenpainot saadaan vain Toivottavasti charolaiskasvattajat innoin puolelta tiloista, jotka kuuluvat nostuvat jälleen keinosiemennyksen
tarkkailuun. Pelkkä emolehmätarkkai- käytöstä ja rotu pitäisi edelleenkin
luun kuuluminen ilman punnituksia ei kirkkaasti kärkipaikan kaikista liharohyödytä ketään. Painotiedoista tila saa tueläinten siemennyksistä. Siemennyktodella tärkeätä lisätietoa eläinainek- sellä saamme käyttöömme maailman
sestaan ja ruokinnan onnistumisesta. huippusonneja ja uusia sukulinjoja.
Suurempi painotietodata parantaa
myös indeksien luotettavuutta.
Tuontisonneja on käytetty melko
tasaisesti ja suurin käyttömäärä oli
Risteytyskarjoissa charolais on ranskalaisella Voimo sonnilla 25 annososoittanut ylivoimaisuutensa hyvissä ta. Sama käyttömäärä oli ruotsalaissonkasvuominaisuuksissa.Varsinkin sonnit ni Chivas av Strömsnäsillä, Dennis av
erottuvat muista roduista painotulok- Fogdegårdenia oli käytetty 24 annosta.
sissa. Vieroituspainot, charolais sonni
eläimen isänä, on keskimäärin sonneilla Teksti:
319 kg ja hiehoilla 269 kg. Vuoden- Eija Rinta-Piirto/Faba osk.
painot vastaavasti sonneilla 550 kg ja
hiehoilla 422 kg.
Kuva:
Parhaan vuodenpainon saavutti
sonneissa, Eija Rinta-Piirron KorpiHeikkilän Emmanuel, jonka korjattu
vuodenpaino oli huima 815 kiloa. Lähellä maagista 800 kilon rajaa olivat
38
Minna Putkuri
- Charolais 2012 -
Pihvillä saat
emolehmätilasi
tiedon
tuottamaan
WinPihvi on emolehmätilojen tarpeisiin kehitetty
monipuolinen ohjelma. WinPihvin avulla hoidat ilmoitukset nautarekisteriin, tilaat korvamerkit ja seuraat eläinten kasvua.
Hyödynnä WinPihvin monipuoliset toiminnot:
✔ Eläinkortista näkyvät mm. eläimen tunnistetiedot, polveutuminen,
painot ja poikimiset sekä vasikoiden tiedot.
✔ Saat listauksen eläimistä, joille voit tehdä 200 pv ja 365 pv punnituksen.
✔ Voit osastoida eläimesi käytön, sukupuolen tai karsinan mukaan. Ryhmätoimintojen kautta kirjaat kerralla esim. laitumelle laskun koko osastolle.
Lisätiedot ja tilaukset:
Puh. 09 8566 5900
sähköposti [email protected]
inkin
L
a
v
e
s
a
N
s sisältyy
u
e
k
i
o
ö
t
käyt
iin
WinPihv
MobiPihvi on
älypuhelimeen
asennettava sovellus
kulkeMobiPihvillä eläintiedot
tteessa
vat kätevästi pienessä lai
staanotmukanasi ja sillä voit va
tietoja
taa, tallentaa ja lähettää
eläimen luona.
on luo:
MobiPihvi tuo tiedot em
a mukana.
✔Eläintiedot ovat ain
en
Tarkastat nopeasti eläim
eläin- ja tuotostiedot.
avulla voit
✔Erillisen lukusauvan
istä.
tunnistaa eläimen eMerk
dot
MobiPihvillä lähetetyt tie
&
ovat välittömästi Ammu
ien
lm
Elmer ja Pihvi -ohje
käytettävissä.
www.mloy.fi/winpihvi
39
- Charolais 2012 -
Parempaa
työturvallisuutta
Tokki
Hoitopilttuu
Vink
poi’itusapu
ÖS
Y
M
Ä
T
L
I
ME
Karsinan reunaan asennettava
hoitopilttuu mahdollistaa lehmän
hoitotoimet turvallisesti takaa ja sivulta. Etuaita on lukittava ja sivuseinän molemmat luukut avattavia.
Vetoavuksi poi’itukseen
Vinkin vuorovetoinen
vetolaite.
Safety-ruokinta-aita
Safety on turvallinen lukkoaita, josta kaatunut
eläin voidaan vapauttaa
alakautta avaamalla
lukitus. Ruokinta-aukkojen koko säädettävissä.
Valmiit elementit 1 – 6 m
joten asentaminen nopeaa.
Varmatoimiset ja käyttäjäystävälliset
juomakupit sisä- ja ulkokäyttöön sekä
laitumelle juoma-altaat ja vesivaunut
EX5 – aidat ja –päädyt
Vahvarakenteisilla, teleskooppisilla EX5-tuotteilla rakennat kätevästi vasikkapiilot ja pujahdusporteilla huolehdit myös
omasta turvallisuudestasi.
Päädyt myös juomakupeille.
Vankka ja kätevä galvanoitu käsittelyhäkki,
saatavilla myös sorkanhoitoja vaakavarustein
Tuotteet ja Osaaminen Karjasi ja Kukkarosi Iloksi!
T
● Agricow karjaharja
● Irtoaidat
● Parrenerottajat
● Laidunkalusteet
Mokintie 66 ● 82600 Tohmajärvi ● 050 46 40 555
Tutustu lisää: www.tokki.fi
tai kysy lisää: [email protected]
40
- Charolais 2012 -
Me nuuka ja leuhka kansa
KUVA:Pete Aarre-Ahtio
Suomeen on vihdoin saatu ruokakulttuurin professuuri. Arvata kai
saatiin, että kyse on lahjaprofessuurista,
jonka ovat valistuneet tahot maksaneet. Valistunut taho ei tietysti tässä
tapauksessa tarkoita valtiota eli meitä
kansalaisia. Lahjaprofessuurin takana
on ruokakulttuurista huolestuneita
yrityksiä ja yhteisöjä. Mutta hyvä kuin
saatiin.
Meidän suomalaisten kuluttajien
psyykettä olisi lupa tutkia. Jokainen
kaupan alalla toimiva päivittelee, kuinka
kuluttaja kulkee aina raha edellä. Jos
sattuu muistamaan, miettii sitten laatua.
Tämä koskee vain pienhankintoja
ruokakaupassa tai marketissa. Jos on
halpaa, ostetaan. Jos hinta on 9,99 €,
ostetaan.
Mutta kun ollaan tekemässä suuria hankintoja kuten asuntoa tai autoa, tinkiminen tai ylipäätään ajattelu
lakkaa. Maksoi mitä maksoi, laadusta
välittämättä.
Eräs opiskeleva tuttuni tienaa
sopparahoja silloin tällöin Helsingin
ja Tallinnan välisellä lautalla. Hän kysyi
kerran, tiedänkö mikä ero on suomalaisen ja virolaisen välillä. En tiennyt.
Nyt tiedän.
Virolainen kysyy, onko hyvä tuote.
Suomalainen kysyy, paljonko voltteja.
Aina.
Näin ollen suomalainen ei voi nuukuuttaan selittää pelkästään käydyillä
sodilla ja satoja vuotta sitten riehuneilla katovuosilla.
Jos tämä on meidän suuri rahvaamme ja suurin syntimme, eivät asiat ole
kovin kehnosti.
Minua ei suinkaan suivaannuta tämä
kansan syvin kerros. Kansan kymmenesosa se oikeasti ärsyttää.
He osaavat pilata kaikki hyvät harrastukset. Olen katsonut harmissani,
kuinka maku on mennyt vuosien varrella laskettelusta, tenniksestä, squashista, matkailusta ja korkeakirjallisuudesta. Kaikki hyvät harrastukset tulevat
maahamme hiljaisuudessa. Pioneerit
tuntuvat mukavilta. Näin on kunnes
harrastuksen huomaa se kansanosa,
joka mieluusti muuttaa sen oman sosiaalisen nousunsa kyytipojaksi. Harrastukset muuttuvat elitismiksi ja oman
erinomaisuuden välineiksi.
Onneksi ovat jättäneet rauhaan
postimerkkeilyn, numismatiikan, pienoismallien rakentelun
ja vanhat Jaguarit. En ole juuri
koskaan pitänyt viininmaisteluluentoa mukavamman porukalle kuin Helsingin urheiluautoilijoille järjestetyssä tilaisuudessa
Jaguar-korjaamon tiloissa.
Jollakin tapaa myös viiniharrastus on säilynyt snobien
katveessa niiden kolmenkymmenen vuoden aikana, kun
viinejä on laajasti Suomessa
harjoitettu. Tämä luultavasti
johtuu siitä, että hienot viinit
on liian ilmiselvä snobbailun
aihe, joten siihen pyritään suhtautumaan teepaitahengessä.
Viime vuosina viineillä ylvästely
onkin sitten lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Miten tämä kaikki liittyy
Charolais-lihaan? Se liittyy siten, että ruoalla vouhotus on
tällä hetkellä kaikkein yleisin
sosiaalisen statuksen nostattaja. Tämän ryhmän itseä ja omaa persoonaa
korostavat höpinät ovat suurin tekijä,
miksi peruskuluttaja edelleen valitsee
tuulipuvut ja marinoidun lihan.Tekevät
sen kuin vastaiskuna.
Muutama prosentti kansasta saa
paljon pahaa aikaan muiden korvissa
höpöttämällä ankeissa työkopperoissaan Michel-tähtipaikoista, joissa on
vieraillut.Vielä suurempi joukko vierottaa koko muun kansan gastronomisista
iloista toitottamalla suureen ääneen,
kuinka uuden keittiön marmorit kiiltävät ja kuinka hieno uusi mustajuuriresepti onkaan.
Hitto vieköön, isket muovihanskat
käteen, kuorit inhottavapintaiset juurekset ja panet kymmeneksi minuutiksi voiköntin kanssa pannulle. Maistuu
upealta, eikä tarvitse mitään glorifiointia saati mahtisanoja seurakseen.
Kun nämä komeljanttarit ovat äänessä, rakas kansamme alkaa vieroksua
hienoa kulinariaa, jonka perusta on
hyvässä raaka-aineessa.
Juuri sitä ei supermarketista saa.
Tankkaajakansa ymmärtää vasta myöhemmin, mikä ero on mauttomalla
brasilialaisella naudan sisäfileellä on
suomalaiseen pellolla vapaana käyskentelevän blondin härkäelviksen kas-
41
vattamaan nuoskeaan seläkkeeseen.
Hintaero on laatuun verrattuna mitätön ainakin kahden-kolmen hengen
talouksissa, jotka tuntuvat kohta edustavan valtaosaa kansasta.
Kun muutin perheeni kanssa parikymmentä vuotta sitten Helsinkiin,
gastronomisia edistysaskelia otettiin
Päijänteen veden verran. Oulujoesta
suodatettu talousvesi jäi, mutta niin
myös suvun miesten ampumaa riista,
naapurin tai itsensä kalastamat merenherkut. Peruna ja leipä olivat suorastaan surkeita.
Pidin toimistoa pari vuotta Korkeavuorenkadulla, ja Laivurinkadun
pizzerian Marseillesta kotoisin oleva
vetäjä sanoi suoraan: Stockmannilla
on taso kuin muualla Ranskassa, mutta
muiden ruokakauppojen tarjonta on
ala-arvoista.
Sanoja ei ollut mikään snobi, vaan
ranskalainen kansanmies. On vinha
ero, ollako amateur tai snob.
PEKKA SUORSA
Kirjoittajan jo yhdeksänteen
laitokseensa yltänyt vuotuinen
Viiniopas-kirja on kerännyt
matkapuhelinversiollaan jo 30 000
käyttäjää.
- Charolais 2012 -
Tie sydämeen
alkaa kotitilalta.
HK Agri p. 010 570 150
www.hkagri.fi
www.bosgard.com
Tuotannon
turvaamiseksi
•maa-analyysitviljelyyn
•lanta-analyysitlannoitukseen
•rehuanalyysitruokinnansuunnitteluun
•talousvesitutkimuksetjuomavedentarkkailuun
•salmonellatutkimukseteläimistäjarehuista
L ÄHETÄ NÄYT TEET MEILLE!
Bosgård 67, 06200 Porvoo
[email protected]
PL500,50101Mikkeli(Graanintie7)
Puhelin(015)320400•www.viljavuuspalvelu.fi
42
- Charolais 2012 -
Meiltä löytyy
Beef Poweria!
Tutustu liharotusonnien käyttölistaan Faban nettisivuilla www.faba.fi.
Finn Beef AY
Emoneuvontaa, eläinvälitystä ja alkioita!
www.finnbeef.fi
Anne-Marie Rosenlew
Puh. 040-5905718
[email protected]
Katri Strohecker
p. 040-7033423
[email protected]
43
- Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011
Nimi
Karjanimi
Osoite
Puhelin
Sähköposti
A-Tuottajat Oy
Susanna Vehkaoja
PL 910
60101
ATRIA
040-7505167
[email protected]
Johan
Björkenheim
Orisbergintie 382
61560
ORISBERG
0400-369898
[email protected]
Maria
Dieckman
Werho
Werhon kartano
17510
NYYSTÖLÄ
03-5512068
040-5828205
werho@werho.
com
Pertti
Ekman
Maanpää
Suorannantie 163
21930
UUSIKARTANO
Tiina ja Aapo
Ekman
Maanpää
Maanpääntie 484
21930
UUSIKARTANO
044-2726312
tiina.ekman@
ymail.com
Päivi & Kari
Enkola
Iso-Räihä
Räihä 16
41920
KINTAUS
050-5455419
paivi_enkola@
linuxmail.org
Minna
Eronen
Potoskavaarantie
27
82500
KITEE
050-5865056
minna27_postilaatikko@
suursaimaa.com
Kata & Ralf
Flén
Södra Munsalavägen 152
66950
MUNSALA
06-7641221
050-3652920
[email protected]
Jari
Haapanen
Haapaperäntie
356
85500
NIVALA
08-441418
045-6759205
jari.haapanen@
omanetti.fi
Antti
Haataja
Ouluntie 133
88300
PALTAMO
0400-584609
konemies71@
gmail.com
Juha
Hankamäki
Niinimäentie 412
35820
MÄNTTÄ
044-5417083
juffe9@suomi24.
fi
Matti ja Lasse
Hannola
Anjalankoskentie
339
47200
ELIMÄKI
0400-777999
lasse.hannola@
pp.inet.fi
Eero
Hukkanen
Niemisenmäentie 91
74270
KAUPPILANMÄKI
0400-177741
eero.hukkanen@
pp2.inet.fi
Heikki ja MaijaLiisa
Huttula
Vesalantie 93
90900
KIIMINKI
040-5225356
heikki.huttula@
hotmail.com
Leena & Timo
Huuha
Uuraistentie 492
41290
0500-582682
KANGASHÄKKI
leena.huuha@
netti.fi
Hannu
Häkkinen
Pohjalahdentie
1145
51600
HAUKIVUORI
auli.hakkinen@
luukku.com
Anne
Kaasalainen
Mouhijärventie
358
38460
SASTAMALA
Olli
Kajakoski
Toplasenmäki
Rasilahdentie 3
51720
RAHULA
015-176309
olli.kajakoski@
surffi.fi
Hannu
Karppila
Karppila
Ponsantie 1131
36340
TOHKALA
03-3766509
045-6766509
hannu.karppila@
saunalahti.fi
Heikki
Kauppila
Seppälä
Sällintie 38
39510
IKAALINEN
040-7311844
heikki.kauppila@
ippnet.fi
Jukka
Kauppinen
Pääkkyläntie 153
41530
VENERANTA
040-5659413
jukauppinen@
netti.fi
Jaana
Keränen
Paununniementie
153
74300
SONKAJÄRVI
040-9604421
jyrskynvirta@
hotmail.com
Kari
Kinnula
Peltoharjun
Peltoharjuntie 11
90650
OULU
040-5660640
kari.kinnula@
luukku.com
Juhani
Koivunen
Kankare
Kuusniituntie 94
25360
PERTTELI
0400-808528
sinikka.iltanen@
gmail.com
Kosken kartano
Koskis
25560
KOSKI AS
050-3532448
[email protected]
Kostekivi
Nevalan
Eija & Lasse
Flén
Tureikon
Elimäki
Takalon
Siiraviita
Ojalantie 55
44
91500
MUHOS
015-416725
040-5530915
[email protected]
- Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011
Nimi
Karjanimi
Osoite
Puhelin
Sähköposti
Kotirannan
Mansikkakarintie 9
68210
050-5498719
MARINKAINEN
janne.rekila@
kotinet.com
Kulvemäentie
339
74230
SALAHMI
omakolo@
suomi24.fi
Kotirannan MTY
Janne Rekilä
Tuomo
Kumpulainen
Arto ja Ilkka
Kuntturi
Kuntturi
Hakkistentie 9
37800
TOIJALA
03-5437006
050-3273842
Eija ja Ari
Kärkkäinen
Ollila
Kirmantie 701
74520
IISALMI
0400-595649 Eija eija.karkkain0400-820852 Ari [email protected]
Anna ja Jussi
Lappalainen
Lappala
Toivalantie 44
70900
TOIVALA
017-4651028
040-5223140
[email protected]
Pirkko ja Raimo
Lautiainen
Huhtisaarentie 11
51720
RAHULA
015-174545
040-9603448
pirkkosylvia@
gmail.com
Tarmo
Lehtonen
Turilantie 269
25260
VASKIO
02-7285668
Timo ja Mintti
Lindsberg
Lehtolan
Lehtolantie 80
77700
RAUTALAMPI
017-531001
0400-578115
timo.lindsberg@
pp1netsor.fi
Liisa Linna
Aleksi Heikkilä
Ylä-Prinkkilä
Tuurintie 277
63400
ALAVUS AS.
041-5759251
liisa_linna@
hotmail.com
Marjaana
Manni
Mannin Charolais
Mannintie 33
31500
KOSKI TL.
050-3399946
mara.manni@
luukku.com
Pekka ja Tanja
Markkanen
Jukola
Kanavatie 50
77930
KERKONJOENSUU
0400-741931
pekka_markkanen@luukku.
com
Eeva ja Pentti
Meriläinen
Meriläinen
Elämäjärventie
143
44800
PIHTIPUDAS
0400-813701
[email protected]
Jussi
Mustonen
Palttilantie 191
23800
LAITILA
040-7001739
jussi.mustonen@
lailanet.fi
Mari ja Antti
Mäenpää
Tarpeenniementie 22
14500
IITTALA
0400-510342
mari.maenpaa@
pp.inet.fi
Antti
Niskanen
Pesolanniementie
255
74595
RUNNI
0500-430044
Mai-Brit
Niva
Aapajoentie 269
95560
AAPAJOKI
040-9112615
LSO
Juhani
Numminen
Turuntie 4
30100
FORSSA
02-847068
0400-854911
Markku
Nuutinen
Seppäläntie 13
72300
VESANTO
0400-171826
Benny
Nybäck
Voitbyvägen 517
66520
VEIKARS
050-5121010
Heljä ja Tapio
Paasonen
Luukkolantie 9
51720
RAHULA
015-226511
Jouko
Paajanen
Vaarantie 84
58520
HIUKKAJOKI
040-7434162
jnj.paajanen@
pp2.inet.fi
Harri
Palonen
Niinimäentie 115
41290
KANGASHÄKKI
040-5780819
harri.palonen@
nic.fi
Keijo
Puskala
Länsikyläntie 29
63540
HERNESMAA
06-5271467
045-1352824
Jouni
Raja
Lapionevantie 82
61250
JALASTO
041-4358061
jouni.raja@
suomenhelasto.fi
Jouni
Rautakoski
Kylmälänkyläntie 91500
2361
MUHOS
040-5506912
[email protected]
Mirja & Esko
Riipinen
Rantakeurulantie
159
040-5818893
mirja.riipinen@
ranta-keurula.fi
Yli-Tarpeenniemi
Hennylän
Naattiniemi
Ranta-Keurula
45
41550
HANNULA
arto.kuntturi@
gmail.com
[email protected]
benny.nybaeck@
agrolink.fi
- Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011
Nimi
Karjanimi
Osoite
Sähköposti
040-5673515
korpiheikkila@
gmail.com
Eija
Rinta-Piirto
Korpi-Heikkilä
Parjakantie 29
Anne-Marie
Rosenlew
Kauniais
Kartanonkuja 100 37200
SIURO
040-5905718
03-3406890
anne-marie.
rosenlew@
finnbeef.fi
Teija ja Mika
Ruhanen
Ahopellontie 39
74700
KIURUVESI
040-7050423
mika.ruhanen@
pp.inet.fi
Antti
Ryynänen
Kortejärventie
681
88900
KUHMO
040-7632927
Karho-ojan
Karjatila Oy
Jukka
Räisänen
Suokyläntie 511
91500
MUHOS
045-5454155
juha.raisanen@
karho-oja.com
Jukka
Räsänen
Lähteenkorvantie 78
73300
NILSIÄ
017-625154
0400-766506
jukkataavetti@
gmail.com
Ola
Sandberg
Bäckbyvägen 499 68830
BÄCKBY
040-5738653
ola.sandberg@
anvianet.fi
Marketta
Sarja
Ojakangas
Ylivieskantie 147
85500
NIVALA
0400-282623
marketta.sarja@
proagria.fi
Kaarlo
Schildt
Bosgård
Bosgård 47
06100
PORVOO
019-654529 0400493269
kaarlo.schildt@
bosgård.com
Jussi&Tea
Seppä &
Haapapuro
Hakalan
Aittokyläntie 905
86650
KYTÖLÄ
040-5238739
juho.s@kotinet.
com
Marika
Lahtinen
Tenhontie 91
19700
SYSMÄ
040-9655228
maika.lahtinen@
gmail.com
Mikko
Sippola
Risteli
Vintturintie 45
19740
LIIKOLA
03-7179200
040-5380622
mikko.sippola@
phnet.fi
Johan
Snickars
Snickars
Langerskogsvägen 72 B
66140
Ö-MALAX
06-3654611
0500-665488
johan.snickars@
elisanet.fi
Henrik
Sundberg
Bolstaholm
Bolstaholm
22340
GETA
045-73135400
Mari
Talvio
Metsärannan
Haavistontie 102
16450
MALLUSJOKI
040-7247797
mari.talvio@
pp.phnet.fi
Tuomas
Harriet
Tammi
Tammerlander
Tuohenkuja 92
32800
KOKEMÄKI
0400-110437
tuomastammi@
suomi24.fi
Pasi
Tarkiainen
Tarkiala
Leppälammentie
37
82335
RASIVAARA
0500-676905 Pasi
050-5810074 Minna
Putkuri
pasi.tarkiainen@
pp.inet.fi
MTY Toivonen
Antti & Tero
Toivonen
Salmensuu
Isotalontie 12
21570
SAUVO
0500-785543 Antti
050-5630850 Tero
antti.toivonen@
hereford.fi
Risto
Tuomi
Sorsaojantie 70
35820
MÄNTTÄ
03-4786834
Soile ja Pekka
Törmänen
Auttolan
Sarakyläntie 809
93220
LIVO
040-5355834
Timo
Vihinen
Urpio
Niemisenmäentie 91
36200
KANGASALA
040-5009852
timo.vihinen@
koti.soon.fi
Jenni
Ylönen
Jyrinahontie 503
51900
JUVA
050-3269987
jenni.ylonen@
wiksu.fi
Heli
Äyräväinen
Myrskylänrinne
183 as. 2
06500
PORVOO
0400-682658
[email protected]
Heta & Reijo
Östergård
Järvikulmantie 37 29880
LEVÄSJOKI
040-516 3379 Reijo
040-7084009 Heta
heta.ostergard@
pp.inet.fi
Pb 173
0400-665142
Österbottens Kött
Karho-oja
Ylikahri
61800
KAUHAJOKI
Puhelin
65101
VASA
46
- Charolais 2012 -
SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y.:N JOHTOKUNTA V. 2012
Kaarlo SchildtHeta Östergård
Bosgård 47Järvikulmantie 37
06100 PORVOO29880 LEVÄSJOKI
0400-493 269040-7084 009
[email protected]
[email protected]
Eija Rinta-Piirto
Juha Räisänen
Parjakantie 29Rantakankaantie 169
61800 KAUHAJOKI91500 MUHOS
040-5673 515040-5454 155
[email protected]
[email protected]
Marika LahtinenMinna Putkuri
Tenhontie 91Leppälammentie 37
19700 SYSMÄ82335 RASIVAARA
040-9655 228050- 5810 074
[email protected]
[email protected]
KUVAT: Minna Putkuri ja Minna Eronen
LIITY JÄSENEKSI
LIITY JÄSENEKSI YHÄ KASVAVAAN JOUKKOOMME!
LIITTYMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ WWW.CHAROLAIS.FI
TAI OHEISELLA KAAVAKKEELLA, JOKA POSTITETAAN SIHTEERILLE:
Heta Östergård, Järvikulmantie 37
29880 LEVÄSJOKI
JÄSENHAKEMUS SUOMEN CHAROLAISYHDISTYKSEEN:
NIMI:________________________________________
OSOITE: ________________________________________
________________________________________
PUHELIN:
________________________________________
SÄHKÖPOSTI:
________________________________________
KARJANIMI:
________________________________________
ALLEKIRJOITUS:________________________________________
47
- Charolais 2012 -
30v.
Suomen Charolaisyhdistys ry
1981 - 2011
Yhdistyksen 30- vuotisjuhla 17.11.2012
klo 18.00
Tertin kartanossa Mikkelissä
Ohjelmassa juhlapuhe, huomionosoituksia, muisteluksia sekä juhlaillallinen
Tilaisuus on yhdistyksen jäsenille ilmainen.
Tervetuloa!
Ilmoittautumiset Heta Östergårdille 30.10.2012 mennnessä.
Tertin kartano, Kuopiontie 68, Mikkeli
Ajo-ohje:
Tertti sijaitsee 5-tien varrella 7km Mikkelin keskustasta Kuopion suuntaan.
Helsingistä matkaa tulee 230 km, Kuopiosta 154 km, Jyväskylästä 110 km
sekä Kouvolasta ja Lappeenrannasta 110 km.
48