Lue tästä Savon Yritysmaailma
YritysSavon maailma Joulukuu 4/2012 Siilinjärvi jatkaa reipasta kasvuaan. Nyt asukkaita on jo 21500, ja yrityksiä yli 900. Työllisyysasteemme on maakunnan paras. Olisiko Sinunkin yrityksellesi toimintaedellytyksiä täällä? TILITOIMISTOPALVELU Toiminimet - Maatalous puh. 040 701 2925 [email protected] www.agrobalanssi.com Vapaa-ajanpalvelut kunnossa Kunnolliset vapaa-ajanpalvelut ovat tärkeä tekijä yrityksillekin, kun ne joutuvat entistä enemmän panostamaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Siilinjärveltä löytyy mm. kaksi kylpylää, hiihtokeskus, kaksi golfkenttää, jäähalli, ja toistasataa erilaista yhdistystä, jotka tuottavat virikkeitä asukkaille. Yritystontteja Ensi kesän rakentamiseen tarjoamme yrityksille tontteja Rissalasta, Radantauksen alueelta ja Jukolasta. Tontit ovat esirakennettuja. Asuintontteja Seuraa ilmoittelua! Seuraavat tonttijaot ovat Panninniemen ja Taivallahden alueilta. Tarjolla on myös omarantaisia tontteja. Ota yhteyttä: Yritysasiamies Heikki Simonen, puh. 044 740 1130 ja tonttisihteeri Tarja Kuvaja, puh. 017 401 407 DIGITAL-ANTENNIVASTAANOTTOASENNUKSIA JA MUUTOSTÖITÄ Lehti. Savon Seudun Ym 4/2012 Tilitsto teema V.P. AIRAKSINEN OY Verstastie 13, 73300 NILSIÄ • SORAT, SEPELIT, MURSKEET + KULJETUS (maa-ainesalueet Nilsiä ja Rautavaara) • KAIVINKONE- JA PYÖRÄKUORMAAJATYÖT • LAVETTIKULJETUKSIA (3- ja 4-akselisilla laveteilla) • SEULOTTUA MULTAA • TÄRYN VUOKRAUS • NOSTURIPALVELUT Ruisaumantie 19, 71800 SIILINJÄRVI Puh: 0400 674 157 Esko Nenonen 0440 674 225, [email protected] • ROSKALAVAVUOKRAUS www.ekoantenni.fi PUH. 040-532 4696 2 YRITYSMAAILMA Siilinjärven kunta Uusia mahdollisuuksia yrityksille Muutama vuosi sitten Siilinjärvellä tehtiin kaupallisten palveluiden selvitys, jonka yhteydessä todettiin, että Siilinjärvi on ainut paikka Pohjois-Savossa, jossa olisi kysyntää kaupan alan lisäneliöille. Tämän lisäksi Siilinjärvellä on menossa mielenkiintoinen kokeilu, jossa jätebetonia hyödyntämällä saadaan teollisuustonttien kantavuutta parannettua huomattavia määriä. Tätä kautta on avautumassa uusi neljä tonttia käsittävä teollisuustonttialue aivan keskustan tuntumaan. -Meillä käynnistyy ensi vuonna kolme market-hanketta. Keskustaan rakennetaan uusi 5000 neliön PeeÄssän market, Vuorelaan 1500 neliöinen market ja lisäksi keskustaajamaan, Nilsiän tien varteen, rakentuu noin 4000 neliötä halpamarkettitilaa. Eli meille on tulossa noin 12 000 lisäneliötä parin vuoden sisällä, kertoo yritysasiamies Heikki Simonen. Vanhat tilat uusiokäyttöön vuoden 2014 aikana! -Vuorelassa ja Siilinjärvellä olevien markettien tilat vapautuvat uusiokäyttöön vuoden 2014 aikana, mitä niihin sitten tulee sijoittumaan, tulee olemaan kiinnostavaa. Tilat voidaan valjastaa vaikkapa pienyritysten toimipaikoiksi, joista meillä on ollut jatkuvasti pulaa. Tiloja tulee vapau- tumaan uusiokäyttöön noin 4000 neliön verran. Siilinjärvellä on Simosen mukaan kysyntää erikoistavarakaupoille, joille tätä kautta vapautuu erinomaisen hyviä tiloja, sillä kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla. -Kiinteistöjen uusiokäyttö on lopulta kiinteistönomistajien päätettävissä. Teollisuustonttikokeilu -Meillä on käynnissä kokeilu, jossa jätebetonia hyödyntämällä on pyritty jalostamaan teollisuustontteja. Jukolan teolllisuusalueella on ollut neljä tonttia, joiden kantavuus on ollut hyvin heikkoa. Alueelle on nyt lujabetonin kanssa saatu valmiiksi ensimmäinen koerakennuskohde, jossa on hyödynnetty jätebetonia. Tontista tuli erittäin hyvä ja kantava. Numeerisilla arvoilla kerrottuna, tulisi teollisuustontin kantavuus olla vähintään 100 kPa /neliömetri, jotta tontille voidaan rakentaa teollisuusrakennus, jätebetonin avulla on päästy 500 kPa /neliömetri, Simonen esittelee. Jätebetonin käytössä on monia positiivisia hyötynäkökohtia, se mm. säästää Lujabetonin kuluja, koska muuten jätebetonin hävittämisestä jouduttaisiin maksamaan jäteveroa 50 euroa/ tonni. Nyt kun se saadaan hyötykäyttöön, säästyy siinä aina- kin jäteveron määrä. Siilinjärven kunta voi puolestaan tätä kautta korvata kallioperäistä rakennusainetta, jonka hankkiminen olisi huomattavasti kalliimpaa. Luonnonvarojen säästäminenkin on yksi tärkeistä hyötyseikoista tässä yhteydessä. -Vaikka jätebetoni ei ole vaarallista ympäristölle, siitä otetaan näytteitä ja mahdollisia muutoksia seurataan jatkuvasti. Jätebetoniin liittyen on tehty mm. liukoisuuskokeita, eikä materiaalista irtoa mitään luontoon, Simonen toteaa. Jätebetoni sisältää pilalle menneitä betonielementtejä sekä pesubetonin ylijäämämateriaalia, jotka on murskattu pieniksi palasiksi. -Me emme voi ottaa vastaan betonimateriaalia muualta, koska meidän on tiedettävä ensin tarkalleen mitä materiaali sisältää. Jätebetonin käyttö ei varsinaisesti vaikuta rakennuksen perustamiseen liittyviin kustan- nuksiin, mutta suurin osa tontista on sellaista aluetta, joka jouduttaisiin joka tapauksessa perustamaan, joten sen käyttö laskee kustannuksia siltä osin. -Toinen alueen teollisuustonteista on valmistumassa jo yli puolenvälin, jonka jälkeen alkavat kaksi seuraavaa. Tontteja valmistuu yksi vuodessa, jonka jälkeen tontit myydään tai vuokrataan, Simonen kertoo. Teollisuustonttialue sijoittuu Nilsiän- ja Niittytien risteysalueelle, ihan taajaman tuntumaan, joten siinä onnistuu monenlainen toiminta kaavan määräämin rajoittein. -Kaikki muu toiminta käy, paitsi asuminen ja elintarvikekauppa. Rajoitukset tulevat kaavamääräyksistä, ei siitä miten tontti on rakennettu, toteaa Heikki Simonen loppuun. Osuuskauppa PeeÄssä suunnittelee uuden S-marketin rakentamista Vuorelaan Osuuskauppa PeeÄssä suunnittelee uuden Smarketin rakentamista Vuorelaan. Huolellisten selvitysten jälkeen PeeÄssässä on päädytty siihen, että toiminnan jatkuvuuden ja palvelujen kehittämisen kannalta paras ratkaisu on vanhan Salen korvaaminen uudella kiinteistöllä. PeeÄssä on käynnistänyt Smarketin rakentamista koskevan asemakaavamuutosprosessin yhteistyössä Siilinjärven kunnan kanssa tänä kesänä. Etelä-Siilinjärven palvelutarjonta monipuolistuu Vuorela on maakuntakaavassa merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi. Vireillä olevan yleiskaavan tavoitteena on turvata Etelä-Siilinjärven kasvami- nen sekä asuin- että työpaikkaalueena. Käynnistettävä asemakaavahanke mahdollistaa EteläSiilinjärven palvelujen monipuolistamisen kaupan- ja palveluasumisen tarjonnassa. Siilinjärven kunta jatkaa johdonmukaisesti omaksumaansa linjaa kaupan sijoittelussa. Suunniteltu uusi liikerakentaminen sijoittuu Vuorelan keskustaan, Simpantien ja Vuorelantien kulmaukseen, liikenteellisesti hyvin saavutettavalle paikalle. Yritys- maailma © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi helle palveluja, hyvin saavutettavalle paikalle suunnitellaan noin 2000 kerrosneliömetrin varaus palvelutalolle, jonka asukasluvuksi arvioidaan 50 asukasta. Palvelutalon rakentaminen tapahtuu myöhemmin palvelun tarpeiden mukaan. Alueen alustava luonnossuunnitelma on valmistunut ja asemakaavatyö on käynnistymässä. Asia on marraskuussa kunnanhallituksen esityslistalla. Kaupan rakentaminen voisi parhaimmillaan käynnistyä jo vuoden 2013 kesällä. Havainnekuva: Suunnittelualue Vuorelan palvelukeskuksen ja Simpantien välissä. Laatija: Suunnitteluhuone Oy, Mikko Juntura Uuden S-marketin kokonaispinta-alaksi taustatiloineen on arvioitu tulevan 1500m2. Pysäköintipaikkoja tulee koko- Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Email: joensuun. [email protected] naisuudessaan 120. Nykyiselle, vähällä käytöllä olevalle puistoalueelle esitetään myös polttoaineen jakeluaseman raken- Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: [email protected] [email protected] Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 Tapani Kärkkäinen Puh. 010 820 5704 Sirpa Pitkänen Puh. 010 820 5705 Toni Valha Puh. 050 439 2281 tamista. Kaavoitettavalle alueelle sijoitetaan kaupan rakentamisen lisäksi palvelutaloasumista. LäIlmoitukset: Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Tuomo Immonen Puh. 010 820 5710 LISÄTIEDOT PeeÄssä toimialajohtaja Juha Riikola puh 010 7627 702 kunnanjohtaja Vesa Lötjönen puh 044 7401 101 kaavoituspäällikkö Timo Nenonen puh 0447 401 410 Osoitelähde: Itella, Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YRITYSMAAILMA 3 Varkauteen Misra Oy:n viides toimipiste Omakotitalo toimi nykyisin Misra Oy:n ensimmäisenä toimipaikkana Joensuun Peltolassa. ”Varastona oli hellan päällinen, kun minä, Pauli Malinen ja Reino Soikkeli aloitimme liiketoiminnan 1976. Kaikki olimme aikaisemmin palvelleet samaa työnantajaa, joten tuttuja oltiin ja tunnettiin toistemme aatteet”, kolmas perustaja Veikko Meuranen muisteli silloisen Ampi Oy:n syntyhetkiä. ”Pitkältihän se oli autojen sähkökaluston korjausta ennen kuin 1979 rakensimme omat tilat Kuurnankadulle ja saimme myös myymälätilaa autosähkötarvikkeille. Tämän jälkeen yritys on laajentunut Kuopioon 1984 (Hira Autosähkö), Jyväskylään 1987Jyväskylän AutoStartti), Mikkeliin 2001(Misra Oy) ja nyt viimeisimpänä tänä vuonna Varkauteen (Varkauden Autosähkö), johon olemme keskittämässä myös varastotukikohdan. Kaikki ovat leik- kisästi Misra Oy: lapsia. Varkaus on keskeisellä paikalla meille ja meillä on siellä mainiot 1100 neliömetrin tilat”, Meuranen jatkoi. ”Varkauteen tulemme keskittämään myös vaihtolaitteiden tuotannon. Kunnostamme siellä startteja ja latureita, joilla toimenpiteillä pystymme korvaamaan tuontia. Korjaamotoiminta alkaa vuoden vaihteen jälkeen”, Meuranen kertoi. Varkaus tulee työllistämään viisi henkilöä. Kolmen henkilön pajasta yritys on kasvanut henkilömääräl- tään kymmenkertaiseksi ja toimipaikkoja on viisi. ”Meillä on omistajapohjaa laajennettu siten, että eri toimipaikkojen vetäjillä on myös pieni osuus yrityksestä. Tämän järjestelmän olemme katsoneet hyväksi tänä päivänä. Henkilökunta on sitoutunutta ja varsin pitkään palvelleita. Usealla henkilökunnastamme on reilun parinkymmenen vuoden palvelus takana meillä. Toinen sukupolvi on menossa muun muassa Minulla ja Soikkelin Reinolla. Pojat Joni ja Markus ovat tiiviisti mukana yrityksessä. Kyllä siinä ajassa ammattitaito karttuu”, Meuranen naurahti. Myös asiakaskunta pitkäaikaista ”Myös meidän asiakassuhteet ovat varsin pitkäaikaisia ja uskolliset asiakkaat ovat tae siitä, että jotakin olemme varmasti tehneet oikein. Tuotevalikoimamme on myös aikojen saatossa muovautunut sellaiseksi, että useimmiten tavara löytyy hyllystä emmekä ole sitoutuneet tiettyihin merkkeihin vaan palvelemme asiakkaita ja heidän autojaan laidasta laitaan. Meil- lä on paljon yritysasiakkaita, autokorjaamoja, merkkiliikkeitä, kuljetus- ja maanrakennusalan yrityksiä, mutta myös yksityisasiakkaita”, Meuranen kertoi. Varkaus lähtenyt vetämään hyvin ”Varkauden starttiin pitää olla tyytyväinen. Meillä kävi ava- jaisissa noin 500 henkilöä ja tämä alkutalvi on ollut kiireistä aikaa kaikissa toimipisteissä. Lämmitinlaitteita ja niiden asennuksia ovat jopa asiakkaat joutuneet jopa jonottamaan. HIRA Liipasintie 4 70460 Kuopio Myynti: 0424 989 260 Korjaamo: 0424 989 261 Email: info (at) hira.fi WAS Ryytimaankatu 2 78850 Varkaus p. 0424 989 230 Kuljetusliike Antti Airaksinen Oy viime vuoden yrittäjä Kuopiossa Kymmenisen vuotta ehti Antti Airaksinen olla ratin takana vieraan palveluksessa, kun oikeastaan hänen viimeinen työnantajansa Pietikäisen Yrjö kehotti miestä panemaan oman kuljetusyrityksen pystyyn. Tämä tapahtui 1990 maaliskuussa. Liikenneluvat tulivat yllättävän nopeasti kolmessa viikossa. ”Minulla on ollut yrittäminen verissä jo lapsesta saakka maatalon poikana. Tunteja ei silloin laskettu eikä sitä laskettu alkuvuosina kuljetusyrittäjänäkään. Tuolloin yritys oli yhden kuorma-auton yritys, jonka toiminta perustui koti- ja ulkomaanliikenteeseen. Ulkomaan kuljetustoiminnan tärkeimmät maat olivat Ruotsi, Tanska, Itävalta, Saksa ja Belgia. Vasta 1997 Kuljetusliike Antti Airaksisen palvelukseen tulivat ensimmäiset vieraan työntekijät”, Antti Airaksinen muisteli. Tällä hetkellä yrityksen palveluksessa on reilut viisikymmentä työntekijää ja autoja lähes kaksikymmentä. Itse Airaksinen on jättänyt yrityksen laajentumisen myötä ajohommat vuonna 2005 ja näin niitä niin sanottuja vapaapäiviäkin on jäänyt. Antti Airaksinen pitää yhtenä yrityksen menestystekijänä rehellisyyttä. ”Olemme asiakkaitamme kohtaan rehellisiä ja kerromme mahdolliset virheemme suoraan. Toisena vahvuutena ovat varmaan luotettavat ja ammattitaitoiset kuljettajat ja sitä myötä aikataulutukset. Meillä on paljon linjakohtaisia reittejä, joitten aikataulut ovat asiakkaille tärkeitä. Näistä pyrimme pitämään kiinni ja vanhojen asiakkaitten kautta, suusta suuhun menetelmällä yritys on myös kasvanut”, Airaksinen totesi. Suurin osa kuljetuksista kotimaan kamaralla Yhtiö hallitsee vakaalla ammattitaidolla kaupan- ja elintarvikekuljetukset. Kuljetukset yritys hoitaa suurelta osin lämpösäädettävillä täysiperävaunuyhdistelmillä, joissa voi olla jopa viisi eri osastoa. Ulkomaanliikenteessä on tällä hetkellä kaksi autoa, jotka ajavat EU-liikennettä ja jonkin verran myös Itä-Eurooppaan yhteistyökumppanien kanssa. Tuonti on lähinnä rakennustarvikkeita ja raaka-aineita. Varastohotelli Suurahontie 3 –kiinteistössä on Logistiikka Airaksinen Oy:n varastohotelli. Varastohotellissa on hylly- ja lattiatilaa massa-, lava- sekä kappaletavaralle ja se on hyväksytty myös elintarvikehuoneistoksi. Tilaa hotellissa on noin 2000 neliömetriä. Se on sekä yrityksien välivarastona että myös yksityisten henkilöitten varastotilana. Vuoden yrittäjä viime vuonna Kuopion Yrittäjät ja Nordea Pankki valitsi Kuljetusliike Antti Airaksisen vuonna 2011 Kuopion Vuoden 2011 yrittäjäksi” Kyllähän se oli mieluinen nimi- tys, kun kuljetusliikkeille ei tuo titteli ole ihan jokapäiväinen”, Antti Airaksinen totesi. 4 YRITYSMAAILMA Tilitoimistoille uusia keinoja auttaa yrittäjää menestymään Leena Rekola-Nieminen Taloushallinto ja kirjanpito toimialana eivät ole lailla säädeltyjä, vaan toimiala on vapaa kilpailulle. Alan yritysten toimialajärjestö, Suomen Taloushallintoliitto, on jo vuosikymmenten ajan laatinut suosituksia ja ohjeita siitä, miten tilitoimistoalalla tulisi asiakkaiden toimeksiantoja hoitaa. Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tiliinstituuttisäätiö on auktorisoinut ja valvonut tilitoimistoja yli 30 vuoden ajan. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen muistuttaa, että kirjanpitoja tilinpäätöspalveluiden tuottamisessa pelisääntöjen noudattaminen ja laadun varmistaminen ovat tärkeitä. - Tilitoimiston asiakkaille ja muille sidosryhmille on tärkeää tunnistaa ne palvelun tarjoajat, jotka toimivat alan standardien mukaan, Rekola-Nieminen toteaa. - Pelisääntöjen mukaan toimiminen helpottaa ja tehostaa raportointia ja mahdollistaa Tilitoimistot saivat kesäkuussa uuden hyvän tavan ohjeistuksen, toimialastandardin, jolla autetaan alan toimijoita tuottamaan laadukasta palvelua ja oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille. Uusi ohjeistus antaa auktorisoiduille tilitoimistoille paljon uusia työkaluja, joilla auttaa pk-yrityksiä menestymään paremmin. sen, että asiakaspalvelussa voidaan keskittyä asiakkaan kokeman hyödyn lisäämiseen. Näin tilitoimisto voi tarjota mm. räätälöidympää tietoa yrityksen kannattavuudesta tai rahan riittävyydestä ja antaa parempia eväitä tulevaisuuden suunnitteluun, kertoo Rekola-Nieminen. Parempaa palvelua Hyvän tavan noudattamista tukevat uudistetut TAL-laatutyökalut auttavat liiton jäsentoimistoja toimimaan helpommin ja entistä tehokkaammin pelisääntöjen mukaisesti. Yhdenmukaiset ja selkeät toimintatavat tilitoimistossa luovat tasaisempaa laatua ja selkeyttävät palvelua. - Yhteisillä julkisilla pelisäännöillä edistetään koko toimialan avoimuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, Leena Rekola-Nieminen toteaa. Yhteiset pelisäännöt asettavat riman kaikille alan toimijoille. Toimialastandardi on jul- kinen dokumentti, johon myös asiakkaat voivat tutustua. Tärkeitä apuvälineitä ovat muun muassa tietoturvaan, tilin- päätösten laadintaan, dokumentointiin ja muuhun tietojen ylläpitoon sekä toiminnan laadunvarmennukseen liittyvät ohjeet. - Kun tilitoimisto noudattaa toimialastandardia, kaikki tilitoimistossa toimivat samalla tavalla. Näin palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi. Myös sisäiset työjärjestelyt helpottuvat, kun toimintatavat ovat samat. - Asiakas näkee toimialastandardin käyttöönoton tilitoimistossaan esimerkiksi siinä, että kesä- ja sairauslomien aikana ei tule niin paljon kyselyjä tuuraajalta, Rekola-Nieminen sanoo - Toimialastandardi tulee varmasti selkeyttämään asioita ja nopeuttamaan poikkeamatilanteiden hoitoa. Mistä tunnistaa laadukkaan tilitoimiston? Taloushallintoliiton luomat julkiset pelisäännöt helpottavat yrittäjää ja auttavat tunnistamaan laadukkaan tilitoimiston. Taloushallintoliiton jäseniltä saa toimialastandardin mukaista palvelua ja Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki auttaa erottamaan auktorisoidut, valvotut toimijat. Taloushallintoliiton verkkosivuilta löytyvät myös yritysten omistajille ja päättäjille räätälöidyt sivut, joihin kannattaa tutustua, kun on ostamassa palveluja tilitoimistolta tai pohtii taloushallintonsa järjestämistä. Ostajan oppaan avulla voit tarkistaa, onko ostamasi palvelu ajan tasalla ja miten voisit hyötyä lisäpalveluista. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen Tili- ja veropäivillä Finladia-talolla tammikuussa 2012 Lisätietoja: Outi Mäkiniemi outi.makiniemi@ taloushallintoliitto.fi TiliMEMO Oy 15 vuotta laadukkaita taloushallinnon palveluja TiliMEMO Oy:n vahvaa erikoisosaamista on terveydenhuollon ja hyvinvointialojen taloushallinto. TiliMEMO Oy on Taloushallintoliiton auktorisoima kuopiolainen tilitoimisto, jonka toimitilat sijaitsevat TietoTekniassa Savilahdessa. Toimistossa työskentelee neljä taloushallinnon ammattilaista. Asiantuntijayksiköllä on käytettävissä laaja asiantuntijoiden sidosryhmäverkosto. TiliMEMO Oy:n perustamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta. ”Tämä on ollut oikeastaan kaksinkertainen juhlavuosi, sillä itselleni tuli täyteen 30 vuotta taloushallinnon alalla. Ammatinvalinta osui aikanaan oikeaan, sillä vieläkin on ollut joka aamu kiva lähteä töihin”, kertoo toimitusjohtaja, KLT, TAL-Controller Kirsti Merenheimo. Noin 75 prosenttia TiliMEMO Oy:n asiakaskunnasta on terveydenhuollon ja hyvinvointialan tai niitä lähellä olevia yrityksiä, joiden taloushallinnon hoitamiseen tilitoimistossa on erikoistuttu. ”Asiakkaina on muun muassa lääkäriyhtiöitä sekä enenevässä määrin myös fysio-, toiminta- ja muita terapeutteja sekä näiden alojen erikoispalveluja. Joukossa on kauppiaita sekä muita pal- velualan yrityksiä.” Pilvipalvelut mahdollistavat etäkäytön TiliMEMO Oy tarjoaa vahvan kumppanuuden yrityksille, jotka ulkoistavat taloushallintoansa joko peruskirjanpidon osalta tai laajemminkin. Tekniikka mahdollistaa nykyään hyvin erilaiset toimintatavat. ”Kaksi vuotta sitten otimme käyttöön uudet taloushallinnon ohjelmistot. Siirryimme käyttämään pilvipalveluja, joten asiakkaillamme on etäkäyttömahdollisuus ohjelmiimme”, Merenheimo selvittää. Esimerkiksi verkkolaskujen käyttöönotto etenee Merenheimon mukaan pikkuhiljaa. ”On ollut yllätys, että eteneminen ei ole ollut nopeampaa. Yksi syy lienee ollut se, että kaikilla pankeilla on omat aikataulunsa ja tekniset ratkaisunsa. Alun perin oli tarkoitus, että käyttöön tulee yksi järjestelmä.” Merenheimo suosittelee hyödyntämään sähköisiä ratkaisuja. ”Kustannussäästöjä tulee siitä, kun samaa työtä ei tarvitse tehdään kahteen tai jopa kolmeen kertaan. Ja mitä vähemmän on käsityötä, sitä vähem- TiliMEMO Oy:n toimitusjohtaja Kirsti Merenheimo on ollut taloushallinnon alalla jo 30 vuotta. män tulee virheitä. Annetaan koneiden tehdä se, mitä ne osaavat, niin jää aikaa keskittyä tärkeämpiin asioihin.” Pieni toimisto palvelee joustavasti Merenheimo pitää jatkuvia muutoksia tilitoimistotyön suurimpina haasteina. ”Kouluttautumiseen on panostettava paljon. Se tulee kuitenkin kalliiksi ja vie aikaa varsinaiselta työltä. Oma haasteensa on myös alaa vaivaava työvoi- mapula.” Omaa tilitoimistoaan Kirsti Merenheimo ei aio laajentaa ainakaan kovin paljon nykyisestään. ”Tarkoitus on pysyä pienenä toimistona. Kokeilin isompaakin toimistoa, mutta se ei ollut minun juttuni. Tämän kokoisessa toimistossa tunnen suurin piirtein kaikki asiakkaamme. Pieni toimisto pystyy palvelemaan asiakkaita joustavasti ilman byrokratiaa.” YRITYSMAAILMA 5 Finnomec Oy:lle uudet toimitilat Soinlahteen Iisalmessa toimiva Finnomec Oy tarjoaa asiakkailleen kone- ja metallirakennesuunnittelua, tuotteistamista ja tuotekehitystä sekä tili- ja toimistopalveluita. Yritykselle on parhaillaan rakenteilla uudet toimitilat, joiden myötä on mahdollista tarjota asiakkaille entistä monipuolisempaa palvelua. Finnomec Oy on Veijo ja Satu Rönkön perheyritys. Finnomec Oy:n uudisrakennus sijaitsee Iisalmessa Soinlahdessa osoitteessa Matalalahden- Hallissa pääoven vieressä taitto-ovi, josta läpiajomahdollisuus. Toimistotila toisessa kerroksessa. tie 27. Uusiin tiloihin päästään muuttamaan 2013 kesäkuun alussa. Rakennus on nyt siinä vaiheessa, että sisätiloissa voidaan tehdä ilmastointi- ja sähkötöitä. Uuden rakennuksen pohjapinta-ala on 300 neliötä, joka on hallitilaa. Hallitilasta puolet on korkeaa hallitilaa, ja matalamman hallitilan yläpuolella on 140 neliötä toimistotilaa. Toimistotilassa toimivat suunnittelupalvelut sekä kirjanpitopalvelut. Uudet toimitilat mahdollistavat entistä laajemman palveluiden tarjonnan, kuten tuotteiden protomallien valmistuksen, testauksen, mittaus- ja testauspalvelut sekä omien tuotteiden kokoonpanon. Omiin tuotteisiin kuuluu muun muassa automaattinen polttopuiden pakkauskone Klapi-mec, joka on Veijo Rönkön itse keksimä ja kehittelemä kone. Klapi-mec tekee automaattisesti tietyn kokoisia noin 10 – 12 kilon pakkauksia ja auttaa näin polttopuuyrittäjiä pakkaamaan pilkkeet asiakasystävälliseen pakettiin. Pienpakkauksissa polttopuita on helpompi ostaa, ja ei tarvitse pelätä ostavansa ilmaa. Myyjälle se on kustannustehokas vaihtoehto, sillä niitä mahtuu kuormaan puolet enemmän kuin irtotavaraa. Tuote on vielä aika uusi, ja niitä on toimitettu vain muutamia kappaleita ympäri Suomea. Asiakkaat ovat olleet Valmistuvissa toimistotiloissa Satu ja Veijo Rönkkö. tyytyväisiä koneeseen. Konetta on myös kehitelty asiakkaiden tarpeiden mukaan. Monipuolista kokemusta Veijo Rönköllä on monipuolista kokemusta erilaisten kohteiden suunnittelusta. Työkokemukseen kuuluu turpeen valmistukseen ja käsittelyyn liittyviä koneita, työkoneiden lisälaitteita, metsäalan koneita, kuljettimia ja puuntyöstökoneita sekä hakkeen vastaanottoaseman ja lämpölaitoksen suunnittelua. Tiiviiden pyöröhirsinurkkien tekemiseen tarkoitetun nurkkakoneen suunnittelu on yksi esimerkki siitä, miten Finnomec Oy on ollut mukana ratkaisemassa ongelmaa. Suunnittelutyökaluna on 3D-ympäristössä toimiva SolidWorks -ohjelmisto. 3D- ympäristössä saadaan suunnitellun kohteen kaikki toiminnot hyvin esille, ja asiakas voi nähdä millainen koneesta oikeasti tulee. Veijo Rönkön asiakkaina ovat lähinnä paikallisia metallialan yrityksiä. Myös kauempana olevia yrityksiä palvellaan, sillä välimatkalla ei nykyään ole väliä sähköisessä maailmassa. Satu Rönköllä on monipuolista kokemusta taloushallinnon tehtävistä. Työkokemukseen kuuluvat kaikenmuotoisten yritysten taloushallinnon tehtävät, kuten kirjanpito, palkanlaskenta, verosuunnittelu, veroilmoitukset, reskontrat ja yritysten perustaminen. Kokemusta on myös erilaisten tukiasiakirjojen täyttämisestä ja laadinnasta. Jatkuva tietojen ylläpito on tärkeä osa taloushallinnon tehtävien hallintaa. Taloushallinnon ohjelmistona on Visman Econet pro. Harkinnassa on asiakkaiden tarpeiden mukaan pilvipalvelun (ASP:n tai Netvisorin) käyttöönotto. Pilvipalvelu mahdollistaa sen, että asiakkaat ja tilitoimisto voivat käyttää samaa ohjelmaa, mikä helpottaa taloushallinnon raportointia ja käyttöä. Tilipalvelu AgroBalanssi keskittyy ammatinharjoittajien palvelemiseen Tilipalvelu AgroBalanssi tarjoaa kattavia taloushallinnon palveluja yrityksen perustamisesta konsultointiin. Eero Hyrkäs perusti Tilipalvelu AgroBalanssin vuonna 2007. Hyrkäs työskentelee tilitoimistossaan toistaiseksi yksin. Toimitilat ovat Siilinjärvellä Honkarannantiellä sijaitsevan kodin yhteydessä. ”Kun lähdin tilitoimistoyrittäjäksi, yhtenä tärkeänä kohderyhmänä olivat maatalouden harjoittajat. Pääasiallista asiakaskuntaa ovat kuitenkin olleet eri alojen ammatinharjoittajat. Tarkoitus onkin jatkossa keskittyä tämän sektorin palvelemiseen”, Hyrkäs kertoo. Suurin osa asiakkaista on lähialueelta Siilinjärveltä. ”Pari asiakasta on ollut pääkaupunkiseudulta asti”, Hyrkäs mainitsee. Monipuolista kokemusta Eero Hyrkäs on toiminut aiemmin maanviljelijänä ja maatalouskoneurakoitsijana. ”Tilalla viljeltiin siemenviljaa ja kasvatettiin lihakarjaa. Koneurakointina tein lumenaurauksia ja viljanpuintia. Yrittäjyys on tuttua monelta kantilta, sillä myös vaimollani on yritys, jossa käyn joskus auttelemassa.” Hyrkäs on koulutukseltaan agrologi. Hän on suorittanut myös maatalouden tietohallintoyrittäjän opinnot. ”Olen ollut MTK:n atk-tukihenkilönä ja joitakin vuosia EUavustajana. EU-avustajan työt lopetin kolmisen vuotta sitten.” Kaikki taloushallinnon palvelut Tilitoimistotyö vaatii tarkkuutta. Eero Hyrkäs työpaikallaan Siilinjärvellä. Tilipalvelu AgroBalanssi tarjoaa kattavia taloushallinnon palveluja yrityksen perustamisesta konsultointiin. ”Tukea on saatavilla myös liiketoimintasuunnitelman teke- miseen. Laskelmienhan on oltava valmiina jo siinä vaiheessa, kun rahoitusta haetaan.” Asiakas voi antaa tilitoimistolle taloushallintonsa hoitamisen joko osittain tai kokonaan. ”Jokainen asiakas saa haluamansa laajuista palvelua. Yksityishenkilöille on tarjolla apua esimerkiksi kotitalousvähennykseen ja metsämyyntiin liittyvissä asioissa”, Hyrkäs kertoo. Tilipalvelu AgroBalanssin kirjanpito-ohjelmana on Suonentiedon Maatalousneuvos. ”Asiakkaat käyttävät lähinnä perinteistä palvelua. Aineistoa tulee postitse, ja osa asiakkaista käy tuomassa paperit paikan päälle. Myös sähköpostin kautta liitetiedostoina tulee ja lähtee aineistoa joillekin asiakkaille. Usealta asiakkaalta kausiveroilmoitukset, veroilmoitukset ja vuosi-ilmoitukset lähtevät julkisten sähköisten palvelujen kautta”, Hyrkäs mainitsee. Osaaminen ajan tasalla Lapissa latautumassa. Hyrkäs muistuttaa, että myös ammatinharjoittajien ja muiden yksiyrittäjien olisi tärkeää huolehtia hyvinvoinnistaan lähtemällä vaikka lyhyelle lomalle. Hyrkäs pitää yrityksensä tärkeimpänä kilpailuvalttina laadukasta palvelua. Tilitoimistolla on varallisuusvastuuvakuutus, ja osaaminen pidetään ajan tasalla kirjallisuuden, julkaisujen ja koulutuksen myötä. ”Julkisten sähköisten palvelujen käyttöönottoon on valmi- udet asiakkaiden tarpeiden mukaan. Näiden palveluiden käyttö vaatii Katso-tunnistevaltuuden saamisen asiakkaalta.” Toiminnan laajentaminenkin on mahdollista. ”Palvelutarjontaa on aina kehitettävä, ja uusia linjauksia mietittävä tulevaisuuden varalle.” Ammatinharjoittajille ja muille yksin yrittäville Eero Hyrkäs haluaa lähettää tärkeän viestin. ”Muista pitää lomaa, älä aja itseäsi uuvuksiin. Lyhytkin poissa olo ’työn äärestä’ lataa voimavaroja jaksaa työssä.” 6 YRITYSMAAILMA RT-Laskenta Oy tarjoaa asiantuntevaa tilitoimistopalvelua RT-Laskenta Oy on Juankoskella toimiva monipuolinen tilitoimisto, joka palvelee yrityksiä, maanviljelijöitä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. RT-Laskenta Oy:n toinen omistaja Tommi Korhonen on toiminut tilitoimistoyrittäjänä vuodesta 2000. ”Työskentelin aluksi yksin. Yrityksen nimi oli Tilitoimisto Korhonen, joka on edelleen aputoiminimenä. Toiminnan kasvaessa henkilöstön määrä on kasvanut niin, että tilitoimisto työllistää nyt kolme henkilöä”, Tommi Korhonen kertoo. Kesällä 2011 toimisto muutti Kaavilta Juankoskelle, missä se nyt toimii keskustassa Agrimarketin talossa. ”Tänä vuonna yhtiömuodoksi muutettiin osakeyhtiö ja toiseksi osakkaaksi tuli Riikka Miettinen, joka on työskennellyt toimistossamme vuodesta 2009. Riikka toimii yhtiön toimitusjohtajana”. Korhosella on kokemusta ti- litoimistoalalta jo ennen oman yrityksen perustamista. ”Tulin töihin tilitoimistoon suoraan koulunpenkiltä lukiosta. Armeija-aikaa lukuun ottamatta olen ollut alalla sieltä lähtien. Parin vuoden päästä voi viettää 20-vuotistaiteilijajuhlaa.” Pitkän kokemuksen lisäksi tilitoimistosta löytyy vankkaa osaamista. Henkilöstöön kuuluu kaksi merkonomia ja yksi tradenomi taloushallinnon ja liiketalouden puolelta. ”Jatkuva kouluttautuminen kuuluu tietysti myös asiaan”, Korhonen sanoo. Monipuolinen asiakaskunta Asiakkaina on eri toimialojen yrityksiä maantaloudet mukaan lukien, metsänomistajia, yhteisöjä, tie- ja osuuskuntia sekä yk- RT-Laskenta Oy:llä on siistit ja käytännölliset toimitilat Juankosken keskustassa Agrimarketin talossa. sityisiä henkilöitä. ”Asiakaskunta tulee pääasiassa Koillis-Savosta. Maatalousyrittäjät ovat tärkeä asiakassektori. Tilakoot ovat suurentuneet ja kirjanpitotöitä on ulkoistettu. Asiakkaina on myös paljon yksin yrittäjiä ja pieniä yrityksiä. Mukana on sivutoimisia yrittäjiäkin. Yli 30 henkilöä työllistäviä yrityksiä meillä ei ole vielä asiakkaina”, Korhonen sanoo. Asiantuntevaa tilitoimistopalvelua - Tilitoimisto Korhonen Kirjanpito ja palkanlaskenta työllistävät eniten RT-Laskenta Oy:n palveluihin kuuluvat mm. kirjanpito, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja veroneuvonta. Asiakkaaksi pääsee Korhosen mukaan ilman perustamiskustannuksia. ”Palvelupaketti laaditaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.” Kirjanpidon lisäksi toimistoa työllistää eniten palkanlaskenta. ”Palkanlaskentaan ei haluta yrityksissä käyttää aikaa, sillä työ on varsin vaativaa. Työehtosopimuksia on hirveän paljon, ja niihin tulevista muutoksista on oltava selvillä. Onkin järkevää jättää nämä asiat asiantuntijoiden tehtäväksi, niin voi paremmin keskittyä omaan toimintaansa.” Tommi Korhonen on tyytyväinen siihen, että sähköinen taloushallinto on saamassa entistä enemmän jalansijaa. ”Kiinnostus sähköisten palvelujen käyttöön ottoon on kasvanut viime aikoina älyttömän nopeasti. Se on hyvä asia niin asiakkaiden kuin meidänkin kannalta. Mutta tarjoamme toki perinteistäkin palvelua niin kauan kuin asiakkaat sitä haluavat.” TiliMEMO Oy on 15 vuotta vanha tilitoimisto Kuopion Savilahdessa Tietotekniassa Taloushallintoliiton auktorisoima, omistajiensa ja tekijöidensä näköinen, vahvalla ammattitaidolla ja osaamisella sekä laajalla asiantuntijoiden sidosryhmäverkostolla varustettu asiantuntijayksikkö. Terveydenhuollon ja hyvinvointialojen taloushallinnon vankka kokemus tekevät TiliMEMO Oy:stä erityisen. Tarjoamme vahvan kumppanuuden yrityksille, jotka ulkoistavat taloushallintoansa joko peruskirjanpidon tai sitten laajempienkin osa-alueiden osalta (palkat, reskontrat jne). Käyttämämme ohjelmistot toimivat ns. pilvimaailmassa ja mahdollistavat näin erilaiset etäkäytöt myös asiakkaillemme. TILITOIMISTO KORHONEN RT-Laskenta Oy Juankoski, puh. 017-621 590 [email protected], www.tilitoimistokorhonen.fi Savilahdentie 6 L 43, 70210 KUOPIO puh. 017-368 2800, 050-582 1959, fax 017-368 2808 [email protected], www.tilimemo.fi YRITYSMAAILMA 7 EkoAntenni Oy Pientalojen antennisysteemit häiriintyvät mobiililaajaistaliikenteen kasvaessa EkoAntenni Oy suorittaa yhteisantennilaitteistojen ja omakotitalojen antennien urakointi-, suunnittelu- ja huoltotehtäviä. Myös vanhojen kiinteistöjen verkon saneeraukset nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi kuuluvat yhtiön tehtäviin. Yhtiön kautta saa hankittua sekä TV-antenneja että digitaalisia satelliittivastaanottimia. -Digitaaliset TV-lähetykset (DVB-T) ja kaapeli-TV (DVBC) vaativat erikoisosaamista antennilaitteistojen muuttamiseksi vastaanottokelpoisiksi, johon meillä on perusteellinen valmius ja koulutus. Itselläni on yli 40 vuoden kokemus ja antennitekniikan kehityksen jatkuva seuraaminen takaavat laadukkaan lopputuloksen kohtuullisilla kustannuksilla. Ympäristössä tapahtuvat muutokset ja vastaanottokanavien lisääntyminen vaativat jatkuvaa ammatillisen lisätiedon hankintaa, toteaa Esko Nenonen. EkoAntenni toteuttaa varsin- kin nyt digiaikana antenniasennuksiin ja -mittauksiin liittyviä töitä kaiken aikaa. Asiakaskunta muodostuu lähinnä pientaloista ja taloyhtiöiden keskusantennijärjestelmistä. -Mokkula- ja mobiililaajakaistaliikenteen kasvaessa, perinteiset omakotitalojen antennisysteemit häiriintyvät näistä uusista taajuuksista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat taajuusspektrissä lähellä samaa lähetysaluetta. Antennimiesten ja -asennusten merkitys on tätä kautta kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana aivan merkittävästi. Omakotitalojen vanhat mastovahvistimet Mittauslaitteiston tärkeys korostuu - Sellaiset alueet joissa normaalia digiTV-lähetystä täytyy vahvistaa mastovahvistimella, menevät sekaisin mikäli asema on lähellä. Tähän tilanteeseen tarvitaan erilaisia ratkaisumalleja, ja tässä olen itsekin auttamassa asiakasta, Nenonen toteaa. Asentajalla tulee Nenosen mukaan olla asianmukainen analysaattori ja sitä täytyy osata käyttää. -Käyttämäni mittarit ovat olleet aina markkinoiden parhaita, ja nyt tämä uusinta teknologiaa edustaja mittari on ollut käytössä nyt jo vuoden päivät. Opiskelen jatkuvasti lisää mittarin käyttöön liittyen, koska jatkuvasti tulee uusia asioita joita mittauksissa osattava huomioida. Kun ennen riitti, että isäntä meni katolle ja sääti antennin vaimon ohjeiden mukaan, tänä päivänä se on mobiililaajakaistan vuoksi lähes mahdotonta ilman mittareita. Nyt antennisäätöjen yhteydessä täytyy tehdä tarkkoja mittauksia, jossa tarvitaan asiantuntijan apua. Kun alueella ei ole mobiililaajakaistaliikennettä, ei myöskään vastaanottimessa ole häiriöitä. Häiriöt syntyvät, kun alueelle tulee taas mobiililaajakaistaliikennettä. Mittauksilla ja säädöillä nämä häiriöt saadaan poistettua. www.omniyrityspalvelut.fi HD-lähetys on perinteistä TV-kuvaa häiriöherkempi Yrityksen perustaminen • Kirjanpito Palkanlaskenta • Veroilmoitukset Maatalouden tilipalvelut Kriisiyritysten tervehdyttäminen ja kehittäminen Yritystoiminnan kehittäminen • Vuokrajohtajuus Ohjelmiston käyttö -Teräväpiirto- (HD= High Definition) ja 3D-lähetykset on nyt kovassa nousussa. On olemassa kolme tapaa viedä TV-sig- – Kivenkovaa osaamista Toimistossamme teitä palvelevat: Pirjo Manninen 050 5398 991 • Maria Mikkonen 040 7700 474 Tarja Siidorov 044 5008 773 • Johanna Lappalainen 0400 114 827 Taloushallintoliiton hyväksymä ja valvoma jäsentoimisto Vattuvuorenkatu 65 78210 Varkaus puh. (017) 555 3081 Fax (017) 555 3082 Avoinna Ma-To 8.00-16.00 Pe 8.00-13.00 LA-Su Suljettu www.varkaudentili.fi KORKEIN LUOTTOLUOKKA 09/2009 Tämä on olennaista varsinkin HD-kuvan kanssa, joka on ns. perinteistä kuvaa huomattavasti häiriöherkempi, painottaa Nenonen. ovat ajastaan jääneitä eli menevät herkästi sekaisin uusista taajuuksista. Myös opastusta ja konsultointia naali kotiin: kaapelitelevisio, ilmassa kulkeva digi-TV (haravaantenni) tai satelliitti (HD-kanavat + 3D). Satelliittipuolella on HD- ja 3D-kanavia tarjolla eniten, Nenonen esittelee. Harava-antenni on edelleenkin yleisin väline TV-lähetyksen vastaanotossa ja sinnekin puolelle on tulossa HD-lähetyksiä. Esimerkiksi Kuopion seudulla on tarjolla DNA:n HD-lähetyksiä 40 km:n säteellä keskustasta. -Omakotitalossa tulee olla systeemit kunnossa boxin antenniliittimeltä antennille saakka. -Mittaus- ja asennuspalveluissa kannattaa kääntyä puoleeni, menen tarvittaessa paikan päälle selvittämään häiriöiden taustalla vaikuttavaa ongelmaa ja korjaan sen aiheuttajan. Suosittelisin kokemuksellani, että ihmiset ostaisivat laitteistonsa mahdollisimman läheltä, ei siis internetistä, Nenonen opastaa. Lähiliikkeestä saa Nenosen mukaan henkilökohtaista ja ennen kaikkea asiantuntevaa palvelua. Näissä paikoissa myyjät pystyvät usein kertomaan paljon muutakin kuin pelkän hinnan. Näin asiakkaan käyttötuki on lähellä ja asiointi käy vaivattomammin. www.ekoantenni.fi LASKENTALINJA OY Kuopiontie 22, Rautalampi, (017) 531 228 [email protected] Savonkatu 30, 79100 Leppävirta, 040-1923033 [email protected] kirjanpito palkanlaskenta verotus HTM-tilintarkastukset www.laskentalinja.fi FINNOMEC OY KONE- JA METALLIRAKENNESUUNNITTELU Ø SolidWorks 3D – mallintaminen Ø Tuotekehitys- ja innovaatioiden tuotteistaminen Ø Uusien tuotteiden kehitys Ø Hydrauliikka suunnittelu Ø Mittauspalvelu / hydrauliikka Ø Varaosakuvien valmistus / räjäytyskuvat TUOTTEET Ø Polttopuiden pakkauskone Ø Asiakaskohtaiset tuotteet Veijo Rönkkö [email protected] p. 050 384 8585 Satu Rönkkö [email protected] p. 050 592 493 FINNOMEC OY Matalalahdentie 28, 74170 Iisalmi www.finnomec.fi KLAPI-MEC TILI- JA TOIMISTOPALVELU Ø Yrityksen perustaminen Ø Kirjanpito Ø Tilinpäätös Ø Verosuunnittelu Ø Veroilmoitukset Ø Palkanlaskenta Ø Reskontrat Ø Raportointi Ø Konsultointia ja apua investointihakemuksiin 8 YRITYSMAAILMA Fin-Turbo Oy, alansa ehdotonta eliittiä Fin-Turbo Oy:n pihassa osoitteessa Sammontie 10 Toivala on kaksi merikontillista erilaisia käytettyjä turbojen ja ahtimien osia. ”Siinä on meidän hätävarasto, jota silloin tällöin joudumme käyttämään, kun yksinkertaisesti tavaraa ei ole saatavilla tai sen saamiseen menisi ikuisuus. Puramme, kokoamme ja liitämme niistä käyttötavaraa tarvittaessa. Sisällä kahdessa yhteensä 300 neliömetrin hallissa sitä vastoin ovat kaikki nykyaikaiset turbojen ja ahtimien asennuksiin, huoltoihin ja korjauksiin tarvittava välineistö. Yrityksemme tasapainotuspenkit ja työmenetelmät pystyvät erittäin hyvään lopputulokseen ammattitaitoisen henkilöstön avulla. ”Toimimme myös tärkeimpien turbomerkkien maahantuojan ja valmistajien valtuutettuna myynti- ja huoltopisteenä, ainoana täydenpalveluntalona Kuopion ja Pohjois-Savon alu- eella. Huollamme kaikki turbomerkit. *Garrett VNT-Ahtimia emme huolla valmistajan vaatimuksen mukaan, suosittelemme aina uutta VNT-Ahdinta”, yrittäjä Jari Miettinen totesi. Fin-Turbon nykyiset vetäjät Jari Miettinen ja Niko Turunen joutuivat turbon ohjaimiin hieman ikävällä tavalla, kun aikaisempi vetäjä kuoli hirvikolarissa vuonna 2005 pyöritettyään yritystä runsaat kaksikymmentä vuotta. ”Onneksi meillä molemmilla oli kokemusta alalta minulla 12 vuotta ja Nikolla 16 vuot- ta, joten tumpeloina ei meidän tarvinnut mukaan lähteä”, Jari Miettinen naurahti. Ahtimia kaikkiin käyttötarkoituksiin FIN-Turbo toimittaa ja rakentaa ahtimia mittatilaustyönä kaikkiin käyttötarkoituksiin. ”Kerro meille toiveesi, haluatko kulkuneuvoosi lisää nopeutta, lisää vääntöä tai jotakin muuta, niin me toteutamme sen. Autothan lähtevät tehtaalta samanlaisena pakettina, meneekö se vaikka Saksan moottoritie liikenteeseen vai Suomen metsäteille. Näihin tarvitaan kuitenkin hieman erilaisia säätöjä. Säästöjä ja mukavuutta Hyvin säädetty menopeli on säästöä autoilijoille. Polttoainekulut tippuvat, renkaitten kulutus vähenee ja ammattimiesten mukaan ajomukavuus paranee säätöjen jälkeen. Auto kiihtyy silloin, kun pitää ja siinä on vääntöä oikeissa paikoissa. ”Turbojen perushuolto sisältää korjaussarjan, turbotyön ja vuoden takuun. Tuo autosi meille, irrotam- me vanhan turbon ja korjaamme, viritämme tai korvaamme uudella ahtimella ja asennamme takaisin sopimuksen mukaan. Olemme erikoistuneet VAG autoihin (VW, Seat, Audi, Skoda), mutta myös muut merkit käyvät. Vaihdamme autoon uuden tai korjatun ahtimen jopa odotellessanne meidän asiakaspisteessä, josta löytyy sohva ja lehtiä luettavaksi ja kahviakin on tarjolla”, Miettinen lupasi. Huollot on tehtävä ajallaan Kun turbo alkaa olla kulunut, tulee ajankohtaiseksi huoltaa turbo. Huolto on järkevä ja taloudellinen vaihtoehto saada turbo taas toimintakykyiseksi. ”Meillähän on mies nimeltä Niko Turunen, joka on kuuluisa koko valtakunnassa. Niko kuuntelee ja tarkastelee turboa ja tietää suurella prosentilla, mikä ahdistaa, milloin turbo pamahtaa ja milloin se olisi tullut vaihtaa. Tämän takia varsinkin raskaan kaluston osalta teemme työmaavierailuja, jossa työskentelee paljon erilaista raskasta kalustoa. Muun muassa Talvivaaran kaivoksella olemme pyörähtäneet ja kartoit- taneet koneet, jotka ovat kohta tiensä päässä, mikäli jotakin ei turbolle tehdä. Joskus joku naurahtikin Nikon asiantuntemusta. Tuolta tulee muutaman kuukauden sisällä meille se perälautalommoinen kuormuri turbovaivojaan valittamaan. Näin myös tapahtui”, Miettinen hehkutti Niko Turusen ammattitaitoa. taan ja maahantuojan virallinen edustaja kaiken merkkisille ahtimille joita raskaassa kalustossa käytetään”, Miettinen totesi. HUOM! Noudamme turboja Siilinjärvi - Kuopio alueen yrityksistä aamuisin ja toimitamme ne, jopa saman päivän aikana iltaisin takaisin rahtivapaasti. Raskaskalusto Fin-Turbo Oy huoltaa myös raskaan kaluston ahtimia. Usein kalliimpikin huolto kannattaa tehdä, mikäli uusi ahdin on poikkeuksellisesti kallis tai hankalasti saatavilla. ”Pyrimme huoltamaan ahtimet mahdollisemman nopeasti mikäli huollolle on varattu aika etukäteen. Aikaa huoltoon yleensä kuluu 4 - 5h. Kiireellisissä tapauksissa ilman varattua aikaa tapauskohtaisesti huolto onnistuu jopa noin yhden työpäivän aikana tapauksesta riippuen. Kallista työkonettahan ei kannata seisottaa, joten usein me joustamme työajoissamme ja näin asiakkaan kalliit seisontatunnit jäävät minimiin. Olemme ottaneet myös huomioon toimitusvarmuuden ja nopeuden. Fin-Turbo Oy on teh- Yhteystiedot FIN-Turbo Oy Sammontie 10 70900 Toivala Fax: 017 - 580 8100 S-posti: [email protected] Avoinna: ma-pe klo 8 - 16:30 Turbomyynti, huolto, laskutus Jari Miettinen p. 040 - 500 6597 Turbomyynti, huolto, viritykset ja raskaankaluston ahtimet Niko Turunen p. 040 - 500 6598 Turbomyynti,VAG-autot, viat/ diagnostiikka, muutokset Markus Savolainen p. 045 - 112 6599 Yrityksille mittavia kehitysresursseja Lekalla lisää kilpailukykyä Pohjois-Savon teknologiateollisuudelle Pohjois-Savossa on meneillään Leka-hanke, jossa maakuntaan muodostetaan koneenrakennukseen ja metalliteollisuuteen keskittyvä tutkimus- ja tiedonsiirtoverkosto. Tavoitteena on parantaa alueen teknologia-alan yrityksien kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Vuoden 2011alkupuolella käynnistetty kolmevuotinen Leka on Pohjois-Savon liiton rahoittama EAKR-hanke. Pohjois-Savon teknoteemaohjelman kuuluvan hankkeen toteuttajat ja osarahoittajat ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ja Savon koulutuskuntayhtymät sekä Navitas Kehitys Oy. Sen lisäksi rahoitukseen osallistuvat alueen kunnat ja kaupungit sekä tutkimukseen osallistuvat yritykset. Toteutusorganisaation lisäksi hankkeessa työskentelee tutkijoita Aalto-yliopistosta, ItäSuomen yliopistosta sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta. ”Hankkeessa on kuusi tutkimusaluetta, jotka ovat massaräätälöinti ja konfigurointi, globaalin toimitusketjun hallinta, tuotannon työkalut ja menetelmät, digitaaliset työkalut ja menetelmät toimitusverkossa, älykkäät prosessit sekä palveluliiketoiminta”, kertoo ohjelmapäällik- kö Kai Kärkkäinen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Eri puolille maakuntaa hajautetun Leka-hankkeen kautta tarjotaan osaamista yrityksien käytännön tarpeista nouseviin tutkimusaiheisiin. Yhtenä painopistealueena on digitaalinen koneenrakennus. ”Ensimmäinen hankevuosi käytettiin tutkimustarpeiden ja tutkimusperiaatteiden etsimiseen. Noin 40 yritystä on haastateltu ja tehty osaamiskartoituksia.” Syksyllä 2011 Leka muutti uusiin tiloihin Technopolikselle, jossa se toimii Savonian Avoimen innovaatiotilan ja Integroitu tuotekehitys -osaamiskeskittymän yhteydessä. ”Hankevuosi 2012 on mennyt yrityspilotteihin liittyvissä töissä. Jokaiseen tutkimusalueeseen on saatu kumppaneita. Hankkeessa on tehty ja tehdään opinnäyte- ja diplomitöitä”, Kärkkäinen selvittää. suus puolittui, ja varaston kierto nopeutui huomattavasti. Toimitustäsmällisyys nousi 60 prosentista 95 prosenttiin.” Lekan massaräätälöinti- ja konfigurointi -tutkimusalueen pilottiyrityksiin kuuluvat myös Normet Oy ja Junttan Oy, joiden edustajat kertoivat Kärkkäisen mukaan seminaarissa esittämissään kommenttipuheenvuoroissaan vastaavanlaisista tuloksista. ”Verkostoimisen yksi anti oli sekin, että seminaariin saatiin puhujaksi etäyhteyden kautta Kone Oyj:n edustaja Jaakko Laine. Myös seminaarissa oli hyviä tilaisuuksia verkostoitumiseen. Roclan edustajan esityksen jälkeen sovittiin benchmarking-käynnistä.” Viime keväänä aloitettiin palveluliiketoiminnan tutkimusalueen kehittäminen. ”Mukana olleet yritykset ovat olleet tosi kiinnostuneita.” Tänä syksynä lähti liikkeelle koulutuskonepajan kehittäminen. ”Nyt on meneillään suunnitteluvaihe. Tutkimuspuolella toteutettiin 3D-tulostimen hankinta. Toimitusketjujen kehittämisen tueksi hankitaan stimulointiohjelmisto, jolla voidaan tuottaa toimitusketjuista erilaisia skenaarioita kustannuksineen”, Kärkkäinen valottaa. Massaräätälöinnistä ja konfiguroinnista hyviä tuloksia Verkostoyhteistyö on jo tuottanut tulosta. Leka-hanke järjesti Kuopiossa 27.11.2012 iltapäiväseminaarin, jonka aiheena oli Massaräätälöinnillä ja konfiguroinnilla tehokkuutta toimitusketjun hallintaan. Tutkimusaluetta seminaarissa esittelivät Mikko Mattila Aalto-yliopistosta ja Antti Huuskonen Savoniasta. ”Saimme Aalto-yliopistosta seminaariin puhujaksi professori Eero Elorannan, joka käsitteli esityksessään teollisuusyritysten tulevaisuudennäkymiä. Sanomana oli, että yritys, joka toimii massatuotannon alueella, ei voi enää kovin kauan toimia Suomessa. Menestyäkseen yrityksen on keskityttävä sopivan kapealle segmentille, jossa se on paras. Hankinnoissa olisi Työ jatkuu Leka-hanke järjesti Kuopiossa marraskuun lopussa iltapäiväseminaarin, jonka aiheena oli Massaräätälöinnillä ja konfiguroinnilla tehokkuutta toimitusketjun hallintaan. Puhumassa professori Eero Eloranta Aaltoyliopistosta. otettava huomioon, että massatuotannossa olevat osat kannattaa hankkia sieltä, mistä niitä saa edullisimmin. Eloranta piti tärkeänä myös panostamista palveluliiketoiminnan ja etenkin hankintojen kehittämiseen”, Kärkkäinen selostaa. ”Yksi tärkeä vinkki yrityksille oli kehittää hankintapuolta niin, että osattaisiin ostaa innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joilla saa myös lisäarvoa”, Kärkkäinen lisää. Pekka Tanskanen Rocla Oy:stä kertoi yrityksessä läpiviedyn massaräätälöinti- ja konfigurointiprojektin tuloksista. ”Tanskasen mukaan tuloksena on ollut radikaali läpimenojen lyhentäminen. Kun aikaa meni tilauksesta toimitukseen aiemmin 70 päivää, aika lyheni massaräätälöintimallilla 5 päivään. Tuotannon vaihto-omai- Leka-hankkeen toiminta perustuu keskitetysti johdettuihin tutkimusyksikköihin, joissa työskentelee tutkijoita, yritysten henkilöstöä, opettajia ja oppilaita. Yrityksille on tarjolla mittavia kehitysresursseja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. ”Ensi vuonna on vuorossa Savon ammatti- ja aikuisopiston järjestämä seminaari, jossa esitellään osa Lekan tutkimusalueita. Kolmannen hankevuoden aikana tutkimus- ja yrityshankkeita jatketaan ja tutkimustietoa levitetään”, Kai Kärkkäinen kertoo. YRITYSMAAILMA 9 Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa isännöinnin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, kiinteistökirjanpidon koulutusta ja kiinteistöalan johtamiskoulutusta Savon ammatti- ja aikuisopiston uuteen tarjontaan kuuluvat Kuopiossa järjestettävän isännöinnin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisäksi kiinteistökirjanpidon koulutus ja kiinteistöalan johtamiskoulutus. Savon ammatti- ja aikuisopistolla on työelämän palveluja kehittämistehtävä, ja koulutustarjontaa kehitetään koko ajan työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. ”Kesällä 2010 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain myötä kiinteistöjen isännöinti vaatii entistä suurempaa ammattimaisuutta. Käräjäjuttuja on jo ehtinyt tulla asunto-osakeyhtiöiden johtoa vastaan. Savon ammatti- ja aikuisopisto onkin aloittanut liiketoiminnan ja kaupan alalla isännöintikoulutuksen lisäksi kiinteistökirjanpidon koulutuksen Kuopiossa keväällä 2012. Syksyllä 2013 alkaa kiinteistöalan johtamiskoulutus”, kertoo kouluttaja Jari Kinnunen. Isännöinnin ammattitutkintoon valmistava koulutus aloitettiin syyskuussa 2012. Keväällä 2012 aloitettu kiinteistökirjanpidon koulutus jatkuu vuoden 2013 huhtikuulle. Kohderyhmänä ovat muutamia vuosia kiinteistöalan tehtävissä toimineet isännöitsijät, kiinteistöalan yrittäjät ja taloushallinnosta vastaavat henkilöt. Lisäksi alalle aikoville opiskelijoille on opinpolkunsa. Isännöinnin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen sisältönä ovat mm. isännöitsijän tehtävät, vastuut ja velvoitteet, päätöksenteko ja päätösten toimeenpano, lakiasiat, korjaushankkeet, suullinen ja kirjallinen viestintä, tietotekniikka isännöintityössä sekä taloushallinto. ”Koulutuksen aikana on 25 lähipäivää. Kuukautta kohti niitä on pari, kolme, joten opiskelu onnistuu hyvin työn ohessa”, Kinnunen toteaa. Koulutusmuotona voi olla myös oppisopimus. Opiskelijalla on oltava voimassa olevaa tai alkava oppisopimus koko kou- lutuksen ajaksi. Isännöitsijän ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Myös johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää Kuopiossa liiketoiminnan ja kaupan alalla myös johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, joka on tarkoitettu esimiesasemassa oleville johtajille, päälliköille ja asiantuntijoille. Koulutukseen on jatkuva haku. Koulutus alkaa syksyllä 2013. ”Puolestatoista kahteen vuoteen kestävä koulutus antaa näkökulmia ja välineitä esimiestyöhön ja uralla etenemiseen. Tarjolla on asiantuntijoiden tukea niin työyhteisön kuin oman johtajuudenkin kehittämiseen”, Kinnunen selvittää. Näytöin suoritettava johtamisen erikoisammattitutkinto koostuu kahdesta tutkinnon osasta. Pakollinen osa on johtajana toimiminen. Valinnaiset tutkinnon osat ovat henkilöstön johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, tuotannon johtaminen ja verkostojen johtaminen, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden. ”Koulutus toteutetaan yksilöllisesti laaditun henkilökohtaistamissuunnitelman mukaisesti. Opiskella voi joustavasti työn ohessa. Nämäkin opinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena”, Kinnunen kertoo. Useita koulutusaloja Savon ammatti- ja aikuisopisto on yksi Suomen suurim- mista perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä. Yhdeksällä paikkakunnalla toimivassa oppilaitoksessa on yhteensä noin 8000 opiskelijaa. Vuonna 2010 aikuiskoulutuksen liikevaihto oli 20,7 miljoonaa euroa. ”Opetusta annetaan useilla eri koulutusaloilla, ja työelämän palvelutehtävää toteutetaan myös hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen kautta”, Jari Kinnunen sanoo. LISÄTIETOJA LAAJASTA KOULUTUSTAJONNASTAMME www.aikuistaoppimista.fi Jari Kinnunen puh. 044 785 8650 [email protected] IS-VET Oy Opetusvälineet, erikoiskalusteet ja metallituotteet IS-VET Oy:ssä tiedetään, että oppiminen tapahtuu kaikilla aisteilla. Hyvät opetusvälineet ovat tärkeä osa oppimista ja kouluympäristöä. ISVET -opetusjärjestelmä muodostuu yli 30 000 havainnollistavasta opetusvälineestä ja erikoiskalusteesta. -Kauttamme saa yhteensopivat laitteet, kalusteet sekä oppilaan ja opettajan aineistot – kaiken mitä onnistunut opetustilanne vaatii. Laadukkaat välineet ja toimivat tilat antavat vapauden keskittyä olennaiseen, eli uuden tiedon ja osaamisen luomiseen, kertoo tehtaanjohtaja Pekka Leskinen. IS-VET Oy on suomalainen luonnontieteiden ja ammatillisen koulutuksen opetusvälineisiin ja koulukalusteisiin erikoistunut yritys. Yhtiön edustuksiin kuuluvat oman tuotannon lisäksi mm. Leybold-didacticin, Elwen ja Microsupportin tuotteisto. -Olivatpa kyseessä laboratoriokalusteet, erikoisluokkien kalusteet tai vaikkapa fysiikan välineet, asiantuntemuksemme takaa laadukkaat puitteet opetukselle ja oppimiselle. Meitä isvetiläisiä on nykyään 40 ja kaikkia yhdistää luonnontieteen osaaminen ja kokonaisvaltainen asiakaspalvelu. Kaiken päämääränä on mahdollistaa korkeatasoinen opetustilanne, Leskinen listaa dollista tilata tuoteluettelomme ja hinnastot. Toimipisteemme sijaitsevat Järvenpäässä ja Iisalmessa, jossa myös varasto ja tehdas. Molemmissa toimipisteissä on laaja tuote- ja kalustonäyttely, Leskinen opastaa. IS-VET Oy:llä on ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 sertifikaatit. Kotimaista laatua Koulukalusteet opetustarpeita ajatellen Suurin osa IS-VET Oy:n tuotteista on valmistettu sekä kehitetty Suomessa ja niiden kotimaisuusaste on yli 60 %. -Kotisivuiltamme löytyvä tuotevalikoima edustaa vain murto-osaa tuotteistamme, joten yhteyslomakkeella on mah- IS-VETin koulukalusteet ovat laadukkaita ja turvallisia. Erikoisluokkien kalusteita valmistetaan fysiikan, kemian, biologian, tekstiilityön ja kuvaamataidon opetuksen sekä koululaboratorioiden tarpeisiin. -Kalustevalikoimastamme voidaan koota täydellinen koululaboratorio työpöydistä aina siirto- ja varastointikalusteisiin, kertoo Leskinen. IS-VET Oy on vajaan kymmenen vuoden aikana noussut myös merkittäväksi sähkötekniikan oppikirjojen kustantajaksi Suomessa. Yhtiön kirjavalikoima kattaa laajasti sähkötekniikan opetuksessa käsiteltävät aihealueet Laboratoriokalusteet Leskinen kertoo, että IS-VET on yksi maamme johtavista la- boratoriokalusteita valmistavista yrityksistä. Kalusteiden käyttökohteita ovat koulut, yliopistot, ammattilaboratoriot ja tutkimuskeskukset. -Uusi kalustemallistomme tarjoaa varustelemisen vapautta eri käyttötarkoituksiin sekä tukevat ja muunneltavat runkorakenteet pitkäaikaiseen käyttöön. Tuomme asiakkaidemme saataville myös yksilöllisesti räätälöidyt kalusteet. Suunnittelupalvelu IS-VET Oy tarjoaa asiakkaidensa käyttöön suunnittelupalvelun. Asiakas saa kalustesuunnitelmat selkeinä ja havainnollisina 2D- tai 3D-mallinnoksina, joiden kautta tilaa on mahdollista havainnoida myös eri kuvakulmista. Tilasuunnittelu tehdään Solid Works (3D) -ohjelmistolla. Tuotanto-osasto IS-VET Oy:n nykyaikaiset tuotantotilat ja -laitteistot mahdollistavat monipuoliset tuotannolliset työt. Tuotanto käsittää levytöitä, särmäystä, hitsausta, kokoonpanoa ja jauhemaalausta. Omien tuotteiden lisäksi yhtiö tekee merkittävissä määrin metallituotteiden alihankintaa. Levyjen leikkaus ja rei`itys tehdään Finn-Power levytyökeskuksella ja uudella Amada Alpha 4 kW laserilla, joilla saadaan aikaan monimuotoiset levyosat mittatarkasti. Ainevahvuuden maksimi on teräsksillä 10 mm. Molemmissa laitteissa on automaattinen syöttö- ja purkauslaitteisto, jotka mahdollistavat tehokkaan sarjatuotannon. Levyosien särmäyksessä tuotteet muotoillaan suunnittelijan laatimien kuvien mukaisiksi erityisesti ohutlevytuotteisiin soveltuvalla särmäyspuris- timella. Tuotteen maksimimitta voi olla 2500 mm. Ohjelmoitavat takavasteet ja työkalujen pikakiinnitys lisäävät työn tuottavuutta vaihtuvassa piensarjatuotannossa. Ohutlevyosien ja putkirunkojen kokoonpano tehdään ohjelmoitavilla TIG-, MIG/MAG- ja pistehitsausmenetelmillä. Monipuolinen jigien ja kiinnittimien käyttö takaavat tehokkaan ja mittatarkan hitaustuotannon. Pystymme tekemään rakenneteräs-, RST-, HST- ja alumiinihitsauksia. -Pintakäsittelyssä käytössämme on jauhemaalauslinja, jossa kappaleiden maksimimitat ovat 3500 x 1500 x 1800 mm. Linjan laitteistolla tehdään pesu, fosfatointi, kuivaus, jauhemaalaus ja uunitus, kertoo Leskinen loppuun. www.isvet.fi 10 YRITYSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää vuonna 2013 kaksi taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää vuonna 2013 entiseen tapaan kaksi taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta, joista toisen helmikuussa ja toisen syyskuussa. ”Koulutuksiin otetaan kumpaankin ryhmään noin 20 opiskelijaa”, kertoo Savonian lehtori Jari-Pekka Jääskeläinen, joka on toiminut syksystä 2012 alkaen taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten vastuuhenkilönä Savoniassa. Jääskeläisellä on monipuolinen kokemus yrittäjäkoulutuksista. Hän on usean vuoden ajan valmentanut ammattikorkeakoulun opiskelijoita Savonian yrittäjyystiimissä. ”Koulutuksissa yrittäjyydellä on tärkeä asema. Tulevat taksiyrittäjät tarvitsevat yrittäjämäistä asennetta. Taksiyrittäjyyteen liittyy erityispiirteitä, joita muussa liiketoiminnassa ei välttämättä ole: esimerkiksi epäsäännölliset työajat, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin ja asiakaspalvelutaitojen korostuminen. Alalla pitää olla joustava, pitkäjänteinen ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Taloudellinen ajattelu ja yrittäjämäinen perusasenne ovat erittäin tärkeitä. Koulutuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti näihin seikkoihin.” Liikenneyrittäjätutkinto Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla korvausta vastaan on luvanvarainen elinkeino. Taksilupa oikeuttaa harjoittamaan tilausliikennettä ja ostoliikennettä yhdellä henkilöautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Suorittamalla taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen pääsee opiskelija osallistumaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämään liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen. Samalla tuleva yrittäjä hankkii tarvittavat tiedot ja taidot asiantuntevaa ja kannattavaa yritystoimintaa varten. TraFin järjestämä liikenneyrittäjätutkinnon koe on kirjallinen, kolme tuntia kestävä koe. Kokeessa on 100 monivalintakysymystä, jotka kattavat taksi- liikenteen yrittäjäkoulutuksessa käsiteltävät asiat. Savonia on kokenut liikenneyrittäjäkouluttaja Savonia-ammattikorkeakoulu on kokenut liikenneyrittäjäkouluttaja, joka on järjestänyt Kuopiossa taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksia vuodesta 1994 alkaen. Yhteistyökumppaneita ovat Suomen Taksiliitto ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, joka valvoo toimintaa sekä ELY-keskus, joka myöntää taksiluvat. ”Koulutukset on suunnattu taksiyrittäjiksi aikoville henkilöille. Opiskelijat tulevat pääosin Itä-Suomen alueelta: Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mutta opintoihin hakeudutaan kauempaakin. Kurssit ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja ne ovat kiinnostaneet tulevia taksiyrittäjiä”, kertoo projektisihteeri Suvi Saastamoinen, joka hoitaa taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen hallinto-, asiakaspalvelu- ja järjestelytehtäviä Savoniassa. Koulutukset helmikuussa ja syyskuussa Vuonna 2013 järjestetään kaksi koulutusta: 4. – 22.2.2013, loppukoe 26.2.2013 ja 9. – 27.9.2013, loppukoe 1.10.2013. Loppukoe on TraFin järjestämä liikenneyrittäjätutkinnon koe. Koulutuksiin ei ole pääsyvaatimuksia. Niihin voi hakea täyttämällä ilmoittautumislomakkeen, joka löytyy Savoniaammattikorkeakoulun Internetsivuilta: www.savonia.fi -> Täydennyskoulutus. Projektisihtee- ri Suvi Saastamoinen voi myös lähettää esitteen ja hakulomakkeen kirjepostissa. ”Opiskelupaikat varataan hakemusten saapumisjärjestyksessä ja valitut saavat kutsukirjeet n. 2-3 viikkoa ennen koulutuksen alkamista, jolloin opiskelupaikat varmistetaan. Vapaita opiskelupaikkoja voi tiedustella koulutuksen alkuun saakka.” Opiskelu yrittäjäkoulutuksessa Taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen kesto on 120 tuntia ja se toteutetaan kolmen viikon aikana arkipäivisin klo 8.15 – 16.00. Opiskeluaineistona käytetään kahta Taksiliiton laatimaa aineistokansiota, jotka kattavat kurssin opetusohjelmaan ja liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen sisältyvät asiat. Opetusmenetelminä käytetään luentoja, käytännönläheisiä harjoitus- ja ryhmätehtäviä sekä vuorovaikutteisia keskusteluja. Kouluttajina toimivat Taksiliiton ja muut toimialan asiantuntijat sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kurssiopettajat. ”Opiskelijat saavat monipuolisen koulutuksen, jossa perehdytään esimerkiksi taksialaan, liiketoimintaan, liikenteen harjoittamista koskevaan lainsäädäntöön, yrittäjyyteen, kirjanpitoon, taloushallintoon, verotukseen, markkinointiin, asiakaspalveluun, yrityksen perustamiseen, liikeideaan ja liiketoimintasuunnitelmaan, ajoneuvotekniikkaan, tilausvälitys- ja maksujärjestelmiin tietotekniikkaan, liikenneturvallisuuteen ja terveyden ja työkyvyn ylläpitoon”, kertoo Jari-Pekka Jääskeläinen. Taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten toteutuksia Savoniassa hoitavat lehtori Jari-Pekka Jääskeläinen ja projektisihteeri Suvi Saastamoinen. Taksiliikenteen yrittäjäkoulutukset Kuopiossa 2013 • 4.-22.2.2013,koe26.2.2013 • 9.-27.9.2013,koe1.10.2013 • • • • • koulutuksenkesto120tuntia toteutusarkipäivisinklo8.15-16.00 opintomaksu1.400euroa(arvonlisäverotonpalvelu) lisäksiTraFinkoe-jatodistusmaksut eipääsyvaatimuksia Lisätietoa, esitteet ja hakulomakkeet: projektisihteeriSuviSaastamoinen puh.0447856049 s-posti:[email protected] www.savonia.fi/Täydennyskoulutus Taksiluvan hakijalta edellytetään mm. liikenneyrittäjän ammattitaitoa, jonka voi hankkia suorittamalla taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja sen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämän liikenneyrittäjätutkinnon kokeen. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU | PL 6, 70201 KUOPIO Taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen sisältö. YRITYSMAAILMA 11 Maanrakennus V. Inola Oy Siilinjärveläisen Maanrakennus V. Inolan Oy:n kokemus on kertynyt vuosikymmenien saatossa. Yhtiön toiminta perustuu omaan nykyaikaiseen kalustoon sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan. Maanrakennus V. Inola Oy kuuluu korkeimpaan AAA – luottokelpoisuusluokkaan ja sillä on Rala-pätevyys. Talvi on asiakkaan kannalta hyvää aikaa maanrakentamisessa. Yritys tarjoaa tuotteinaan pohjarakennusta, maanrakennusta ja kuljetuspalveluita. Palvelut on suunnattu pääasiassa teollisuudelle, rakennusliikkeille, yksityisille rakentajille, kunnille sekä kaupungeille. Maanrakennus V. Inolan asiakaskuntaan kuuluvat mm. Yara ja SP Minerals Oy Kinahmin kaivos. Yhtiön monipuoliseen kalustoon kuuluu seitsemän tela-alustaista kaivinkonetta viisitonnisesta 52-tonniseen, dumppereita, kuorma-autoja, koneenkuljetuslavetti, pyöräkuormaajia, puskutraktori sekä 11-tonninen valssijyrä. Suuremmat maanrakennustyöt -Pääkohteemme ovat suurempia maansiirto- ja maanrakennustöitä, olimme mukana mm. Kuopion Kallansiltaprojektissa useamman vuoden. Teemme tienrakentamista, mutta meillä on isoja asiakkaita myös kaivosteollisuuden puolella. Mm. Yaran kaivoksella Siilinjärvellä, olemme tehneet sivu- tuotekasojen pohja- ja alusrakenteita sekä muitakin massansiirtotöitä, kertoo toimitusjohtaja Juha Inola. Inolan mukaan yhtiön vahvuuksista tärkein on sen erittäin ammattitaitoinen henkilökunta, joka muodostaa palveluiden kulmakiven ja pitää huolen korkeasta työnlaadusta. -Kun asiakas tekee valintaa kannattaa tarkastella yhtiön referenssikohteita ja seurata sieltä kautta tilannetta. Kannattaa varmistaa, että yrityksen käytössä oleva kalusto ja henkilöstö riittävää. Toimijasta on hyvä kysellä vaikkapa referenssikohteiden kautta, ja selvittää sitä kautta mitä toimijasta puhutaan. Nykyaikaista kalustoa monipuolisesti -Omasta takaa meiltä löytyy hyvin monipuolinen, nykyaikainen ja kaiken kattava määrä konekalustoa. Monipuolisen konekalustomme ansiosta pystymme valitsemaan oikean kokoisen kaluston aina kohteen ehdoilla. Käytämme erikoistöissä vahvaa yhteistyökumppaniverkostoamme, jolloin voimme hyödyntää näiden ammattitaitoa ja kalustoa. Esimerkiksi louhintakalustoa ja vesihuoltojärjestelmiin liittyvää osaamista löytyy kauttamme varsin monipuolisesti, Inola kertoo. Inolan mukaan maanrakennusalalla kausivaihtelut ovat hyvin tyypillisiä. Tällä hetkellä on menossa hieman hiljaisempi jakso, joten kalustoresursseja on jonkun verran vapaana kevättalvellakin. -Asiakkaiden kannattaa olla liikkeellä näin hiljaisempana aikana, jolloin asiakkaat voivat hyötyä tilanteesta mm. taloudellisesti. Vähintäänkin asiakas saa valittua haluamansa toteuttajan projektilleen, ja lisäksi paljon normaalia nopeammalla aikataululla. Lumi- ja maan jäätyminen vaikeuttavat tiettyjä maanrakennustöitä, mutta toisaalta joillekin töille maan jäätyminen on taas Inolan mukaan edellytys. -Tie-, asunto- ja teollisuusrakentamisen puolella lumi ja maan jäätyminen hankaloittavat tekemistä, mutta talvella on sellaisiakin töitäkin joita kannattaa ja täytyy tehdä pakkasella. Jos kaivuu- tai massanvaihtotöitä täytyy tehdä vaikkapa pehmeämmillä maa-alueilla, on niitä parempi tehdä silloin kun maa on jäässä. Inolan mukaan kallion louhintatyöt on tehokasta tehdä talvella, jolloin kalustoa on hyvin tarjolla. Louhintatöissä ei pakkanenkaan ole esteenä. Alalle kaivataan nuoria tekijöitä -Kun puhutaan maanrakenta- miseen liittyvästä yritystoiminnasta, ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on ensiarvoisen tärkeää meidän ja tilaajankin näkökulmasta. Meillä näistä ei ole onneksi ollut pulaa. Haluan olla mukana ratkaisemassa pulmia, jotta alalle saataisiin uutta nuorta työvoimaa - töitä riittää nyt ja myös tulevaisuudessa. Lähitulevaisuudessa alaltamme on jäämässä suuri määrä tekijöitä eläkkeelle. Inolan mukaan alan tuntemus on aika huonoa ja työ on fyysistä, osin raakaakin työtä. -Tässä työssä pääsee näkemään oman työnsä jäljen eri tavalla kuin konttori-/tehdastöissä. Tehdastyöhön verrattuna tässä työssä työkohteet ja työn sisältö vaihtuvat melko usein, välillä rakennetaan tietä ja välillä ollaan tekemässä piha-alueita tai teollisuusrakentamisen parissa. Työehtosopimusten mukainen peruspalkka ei välttämättä rohkaise alan valinnassa, mutta jos työntekijän ammattitaito ja asenne ovat kohdallaan, näkyy se Inolan mukaan myös palkassa. www.maanrakanneusinola.fi 12 YRITYSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulun Plan C-hankkeeseen ehtii vielä mukaan Luovien alojen kehittämishanke kiinnostaa yrityksiä ja yhdistyksiä ”Yritykset ja yhdistykset ehtivät vielä ensi vuoden alussakin ilmoittautua mukaan Plan C-hankkeeseen. Ensi vuonna järjestetään runsaasti koulutuksia, seminaareja, yritystapaamisia ja muita palveluita. Ensi vuoden toiminta aloitetaan viikolla 2. 9.1. järjestämme hankkeeseen osallistuville yhteisen starttipäivän Kuopiossa. Hanke on lähtenyt myönteisesti käyntiin, mutta mukaan mahtuu noin 10 yritystä”, kertoo projektipäällikkö Tiina Salli. Asiasta kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä Tiina Salliin tai TKI-asiantuntija Anja Lappi-Hautamäkeen. Tukea, neuvontaa ja välineitä luovien alojen liiketoiminnan kehittämiseen Savonia-ammattikorkeakoulun Plan C-hanke tarjoaa tukea, neuvontaa ja välineitä luovien alojen liiketoiminnan kehittämiseen Tänä vuonna aloitettu hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. ”Luova yrittäjyys pitää sisäl- lään monenlaista toimintaa ja se koskee erilaisia kasvuhakuisia, kehittyviä yrityksiä. Luovan yritystoiminnan ytimessä ovat toki sellaiset alat kuin muotoilu ja taide, mutta esimerkiksi mainostoimistot, matkailualan yritykset, graafinen ala, valokuvaajat, käsityön ammattilaiset, hyvinvointialan yritykset tai erilaiset esiintyjäryhmät ovat yhtä lailla hankkeen kohderyhmiä.” Plan C toiminta on käynnistynyt myönteisesti. Mukaan toimintaan on saatu yrityksiä ja yhteisöjä, joiden kanssa on järjestetty erilaisia tapahtumia, seminaareja, koulutuksia ja yritys- tapaamisia. ”Viime syksynä Kuopiossa järjestettiin yhdessä kesäyliopiston kanssa Luova kaupunkiseminaari, johon Marraskuussa järjestettiin sosiaalisen median koulutusta ja Dome Karukoski kävi luennoimassa luovasta yrittäjyydestä. Tapahtumat ovat kiinnostaneet yrityksiä.” Plan C-hankkeen palvelut koostuvat yrityskohtaisista sparrauspäivistä, joissa on mahdollista keskustella liiketoiminnasta, tuote tai palveluideoista luovia aloja tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Savonia- Savonia-ammattikorkeakoulun Plan C-hankkeeseen ehtii vielä mukaan. Plan C-hanke tarjoaa tukea, neuvontaa ja välineitä luovien alojen liiketoiminnan kehittämiseen. Asiasta kiinnostuneet yritykset ja yhdistykset voivat ottaa yhteyttä projektipäällikkö Tiina Salliin tai TKI-asiantuntija Anja Lappi-Hautamäkeen. ammattikorkeakoulu sekä Mikkelissä toimiva Aalto yliopiston Pienyrityskeskus. Plan C etsii ja kehittää keskeisiä onnistumisen tekijöitä. Jokaiselle yritykselle laaditaan oma kehittämissuunnitelma. Kehittämistyön toteuttamisessa asiantuntijat kulkevat yrityksen rinnalla koko matkan. ”Rinnalla kulkeminen tarkoittaa sitä, että pidämme säännöllisesti yhteyttä mukana oleviin yrityksiin ja tuemme niitä tilanteen ja tarpeiden mukaan. Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi yritysimago ja brändin kehittäminen, myynti, markkinointi, tuotteistaminen, rahoitus ja luovat alat”, kertoo Tiina Salli. ”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijoina työskentelemme yritysten sparraajina. Jokaiselle yritykselle tehdään lähtötilanneselvitys, jossa pohditaan yrityksen vahvuuksia, tuotteita, toimintatapaa, toimintaympäristöä, markkinoita, kumppaneita, riskien arviointia, tulevien kehitystoimien suuntaa ja tarvetta sekä konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on parantaa käytännönläheisesi yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä”, toteaa Anja Lappi-Hautamäki. Ensi kevään toimintaa Alkuvuodesta Plan C-hanke järjestää muotoilumanagerointitapahtumia. ”Muotoilumanageroinnilla tarkoitetaan yrityksen brändin ja imagon kokonaisvaltaista kehittämistä. Ne toteutetaan pienryhmäkohtaisina sparraustilaisuuksina, joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi asiakaskokemuksiin, tuotteisiin ja tuotteistamiseen, tuotekonsepteihin, brändin markkinointiin ja yrityksen toimitiloihin. Pienryhmiä perustetaan 2-3. Sparraukset lähtevät liikkeelle yritysten kokonaistilanteen tarkastelusta ja kartoituksesta ja sitten edetään tarpeen mukaan. Muotoilumanageroinnin järjestämisestä vastaa Henry Ulmanen Design Studio”, kertoo Tiina Salli. Plan C järjestää ensi keväänä myös rahoitusillat Kuopiossa ja Varkaudessa. ”Iltojen ajankohdat tarkentuvat myöhemmin, alustavasti olemme suunnitelleet viikkoa 11. Yhdessä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa jatkamme viime syksynä aloitettuja sosiaalisen median tilaisuuksia.” Kuopio tanssii ja soi-tapahtuman 13.—19.6.2013 yhteydessä Plan C järjestää Lupa ajatella toisin-seminaarin, jossa alustajana toimii Aalto-yliopiston Anssi Tuulenmäki. Plan C-hanke yhteystiedot: projektipäällikkö Tiina Salli, gsm 044 785 5795 [email protected] TKI-asiantuntija Anja Lappi-Hautamäki gsm 044 785 6965 [email protected] YRITYSMAAILMA 13 Huostaanotetuille lapsille ja nuorille kodinomaista elämistä ja olemista Sijaiskoti Satuniemi Oy Sijaiskoti Satuniemi Oy on 10-paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille laitosluvilla toimiva koti. Sijaiskoti aloitti toimintansa vuonna 2000. Satuniemi toimii ammatillista kasvua antavana sijaiskotina, jossa sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Haastattelussa sijaiskodin äiti Tarja Arbelius. -Tavoitteenamme on laadukas ja kokonaisvaltainen perhekeskeinen ja yhteisöllinen kasvatus turvallisessa sekä virikkeellisessä ympäristössä. Olemme tehneet toiminnastamme laatukäsikirjan, minkä tekemiseen osallistui koko Satuniemen henkilöstö. Sijaiskodista löytyvä erityisosaaminen mahdollistaa erityishoitoa tarvitsevien psykiatrisen kasvatuksen, ohjauksen ja kuntoutuksen. Terveyden ja sairaanhoidon tietämys ja ammattitaito antaa kasvatuksen toteutukselle kokonaisvaltaisempaa ammattitaitoa Sijaiskodin vanhemmat -Sijaiskotimme pitkäaikainen kokemus lapsi- ja nuorisotyöstä sekä toimiminen tukiperheenä itsenäistyville nuorille antoi sysäyksen toimia itsenäisenä yrittäjänä lastensuojelutyössä, kertoo toimitusjohtaja Tarja Arbelius. Toiminnan vastuuhenkilönä ja sijaiskotiäitinä toimiva Tarja Arbelius on terveydenhoitaja, perheinterventtiokliinikko ja psykoterapeutti. Kokemusta hänellä on myös kouluterveydenhuollosta, äitiyshuollosta sekä neuvolatoiminnasta. Hoitoalalla hän on toiminut 18- vuotiaasta lähtien Sijaiskodin isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava ”tilan isäntä”. Pekalla on hyvät kädentaidot, lisäksi hän osaa toimia ja ohjata lapsia ja nuoria luonnossa liikkumisessa sekä siellä selviytymisessä. Pekka on myös hyvä ruuanlaittaja. Jääkiekko ja liikunta, kuten myös tuomarin tehtävät ovat hänen sydäntään lähellä. Vierihoito ja vanhemmuuden tukeminen Perhetyöhön ja yhteisöllisyyteen erikoistuvana kotina Sijaiskoti Satuniemen kautta saa myös intensiivistä vierihoitoa erillisessä yksikössä. -Täällä lapset ja nuoret voivat rauhoittua ja olla myös vanhempiensa kanssa ohjatussa toiminnassa. Olen käynyt moniammatillisen perhetyön koulutuksen, jolloin idea yksikön hankintaan sai alkunsa. Tärkeä osa perhetyötä on biologisten vanhempien tukeminen. Tehtävämme on ohjata vanhempia toimimaan lastensa kanssa. Heille räätälöidään myös ohjattua toimintaa ja mielekästä tekemistä, Arbelius toteaa. Itsenäisen asumisen yksikkö sijaiskodin pihapiirissä Nuorten tietotaidon karttuessa he voivat siirtyä päätalon puolelta pihapiirissä sijaitsevaan 164 neliön omakotitaloon harjoittelemaan itsenäistymistä. Itsenäistyminen tapahtuu turvallisesti ammatillisessa ohjauksessa. -Aikuisen ohjauksessa nuoret voivat opetella tulevaa aikuisuutta, vastuunottoa sekä suunnitella jälkihuollon mahdollisuutta ja jatkokouluttautumista, Tarja Arbelius toteaa. Satuniemessä toteutetaan oma-aikuinen mallia. Oma-aikuinen on lapsen ja nuoren asioiden hoidossa tiiviisti mukana aina siitä lähtien kun lapsi tai nuori tulee Satuniemeen. Oma-aikuinen on mukana hoitamassa lasta ja nuorta kokonaisvaltaisesti huomioiden yksilöllisyyden. -Oma-aikuinen-mallilla pyritään luomaan sijoitetulle mah- dollisuus ja kokemus luottaa aikuiseen ohjaavana ja tukevana ihmisenä hänen elämässään yhdessä perhekotivanhempien ja lapsen ja nuoren omien vanhempien ohella. Oma-aikuisen osuus hoito- ja kasvatusprosessissa on sijoituksen tuloksellisuuden kannalta merkittävä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma kehityksen seuraamiseen oman asunnon vuokraaminen ja koulutuksen saaminen loppuun. Koti luonnon rauhassa Satuniemi toimii Kiuruveden Luupuveden kylässä. Kiuruveden keskustaan on matkaa 12 kilometriä ja Iisalmeen 35 kilometriä. Kävelymatkan päässä on kyläkoulu missä toimii 1-6 lk. Yläasteelle ja lukioon lähtee linja-autokuljetus 600 metrin päästä tilalta. -Satuniemi sijaitsee Luupujärven rannalla 20 hehtaarin alueella luonnon rauhassa, maalaismiljöössä. Meillä lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia toimimaan yhdessä luonnon kanssa elämän elämyksiä kokien. Maalaismiljöömme perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle. Itse päärakennus on 1900-luvun alkupuolella rakennettu 300 neliön hirsinen kartano, missä nykyaikaiset mukavuudet yhdistyvät vanhaan henkeen. Huoneet ovat tilavia ja suunniteltu lasten ja nuorten viihtyvyyteen panostaen, Tarjo Arbelius kuvailee. Kodin pihapiiriin kuuluvat myös luhtiaitta, iso tiilinavetta ja ulkosauna. Vanhan puusaunan vieressä on uima-allas, jossa lapset voivat polskutella lämpimällä ilmalla. Niemen kärjestä löytyy pieni erämökki. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on lapsen ja nuoren henkilökohtaisen kehityksen seuraamiseen tarkoiteltu työkalu, joka samalla tukee vanhempia kasvatustehtävissä sekä lasta/ nuorta itsetuntemuksen lisäämisessä ja elämänsuunnitelmien tekemisessä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tarkastetaan ½-vuoden välein. Jälkihoito -Toteutamme nuoren tarpeenmukaista jälkihoitoa. Ideologiaamme kuuluu, ettei nuoren tarvitse heti 18 vuotta täyttäessään muuttaa pois Satuniemestä, vaan hänellä on halutessaan mahdollisuus toteuttaa jälkihuoltoa myös Satuniemessä. Jälkihoidosta vastaa toimintaterapeutti (AMK) Laura Pietikäinen, Tarja Arbelius esittelee. Nuoren aikuisen jälkihuoltoon kuuluu myös mahdollinen Maanrakennusta ja kuljetusta ammattitaidolla Soutajantie 26 71800 SIILINJÄRVI puh. 0400-678 552 www.maanrakennusinola.fi 14 YRITYSMAAILMA Isännöintiliitto: Puutteellinen asukasviestintä haaskaa rahaa Vain kuusi prosenttia asukkaista on tyytyväisiä taloyhtiön viestintään. Tämän karun tuloksen kertoo Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus. Asian kanssa tuskailee monen taloyhtiön hallitus. - Asukkaat ovat oikeassa, sillä puutteellinen viestintä haaskaa rahaa. Isännöintiliitto kannustaa taloyhtiöitä aktivoitumaan viestinnässä ja neuvomaan asukkaita, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Isännöintiliitto, toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Taloyhtiön tulee huolehtia, että osakkaalla on riittävät tiedot esimerkiksi taloyhtiön toiminnasta, vastuista ja remonteista. Taloyhtiön hallitus huolehtii siitä, että viestintä taloyhtiössä toimii. Isännöinti taas on taloyhtiön viestinnän asiantuntija, joka käytännössä hoitaa viestinnän isännöintisopimuksessa sovitulla tavalla. Heikkilän mukaan hallitukset ja isännöintiyritykset eivät ole ymmärtäneet panostaa riittävästi asukasviestintään. - Puutteellisella viestinnällä hukataan taloyhtiön ja osakkaiden rahoja merkittävästi. Panostus viestintään on maksanut itsensä takaisin, jos estetään yksikin ve- Taloyhtiön huoltosopimuksessa on määriteltävä, miten ja kuinka usein lumi- ja jäätilannetta valvotaan pihalla ja katolla. Käytännössä isännöinti huolehtii siitä, että taloyhtiön huoltosopimukset ovat kunnossa. Kuvat: isännöintiliiton kuvapankki sivahinko, tulipalo tai riita taloyhtiössä. Lisäksi kaikkien aikaa säästyy, kun kysymykset ja epäselvyydet poistuvat. Isännöintiyritys osaa auttaa taloyhtiötä valitsemaan sopivat viestinnän keinot. Työkaluja kyllä löytyy. Isännöintiliitto tuottaa esimerkiksi vinkkilistoja ja oppaita. Kotitalon vinkkilistat kokoavat käytännön vinkkejä kotitalon arkeen. Esimerkiksi viimeisin Se oli vahinko -vinkkilista neuvoo, mitä tehdä, jos kodissa tapahtuu vesivahinko. Kotitalon vinkkilistat voi tulostaa taloyhtiön ilmoitustaululle tai jakaa joka kotiin. Isännöintiliiton oppaat kertovat havainnollises- ti mm. kunnossapitovastuusta, yhtiökokouksesta ja huoneistoremonteista. Lisätiedot Isännöintiliitto, toimitusjohtaja Tero Heikkilä, puh. 0400 160 342 Maalämmöllä säästää tuhansia euroja – myös rivi- ja kerrostalossa Jo joka toinen omakotirakentaja päätyy maalämpöön. Buumi on leviämässä myös kerros- ja rivitaloihin, joihin asennetaan vuosittain useita satoja maalämpöpumppuja. – Suomessa on kymmeniä tuhansia kaukolämpöön kuulumattomia rivi- ja kerrostaloja, joita lämmitetään öljyllä tai vesi- kiertoisella sähköllä. Erityisesti sellaisessa talossa siirtyminen maalämpöön olisi ympäristöja taloussyistä järkevää, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Hirvonen esittelee kohdetietoja, jotka osoittavat, että yhtiövastiketta on voitu kerros- ja rivitaloissa maalämpöön siirtymisen jälkeen jopa laskea. Maalämpöpumpun asennus maksaa kaikkineen vajaat 20 000 euroa. Hirvosen mukaan maalämpöön siirtyminen lisää talon arvoa investoinnin verran. Sen lisäksi on tiedossa muita hyviä talousuutisia. – Öljylämmitteisen talon muuttaminen maalämmitteiseksi näkyy vuodessa energialaskussa 60-70 prosentin säästönä. Mikäli investointi rahoitetaan osaketalossa yhtiölainalla, sitä maksetaan pois energiasäästöllä ja säästöä kertyy ylikin. Erityisen kannattavana Hirvonen pitää kymmeniä vuosia sitten hankitun, halpaan yösähköön perustuvan sähkölämmityksen vaihtamista maaläm- pöön. – Yösähköä ei käytännössä enää ole, sen hinta on niin lähellä päiväsähköä. Yösähköbuumin aikaan asennetuista säiliöistä suurin osa on kaiken lisäksi niin vanhoja, että niiden käyttöikä lähestyy loppuaan. Myös suorasähkölämmitteinen talo voidaan muuttaa maalämmölle. Se kuitenkin edellyttää myös vesikiertoisten pattereiden asentamista. Mikäli pattereita ei haluta vaihtaa, Hirvonen suosittelee ilmalämpöpumpun hankintaa. – Ilmalämpöpumppu maksaa tuhannesta kahteen tuhanteen euroon ja energialasku pienenee vuodessa 300-600 euroa. Kaupanpäälle tulee jäähdytys. Maalämpöpumpun asentaminen edellyttää porauslupaa, jonka saamisessa on kaupunkien välisiä eroja. – Joissain kaupungeissa, kuten Tampereella ja Lahdessa luvan saaminen on ollut hankalaa. Espoossa lupien saanti kesti viime kesänä todella kauan. En tiedä, suojellaanko lupia panttaamalla kaukolämmön ja energiayhtiöiden asemaa, ne kun ovat kaupungeille tärkeä verotulojen lähde, pohtii Hirvonen. Ympäristöasioita ei voi energiaratkaisuissa ohittaa – Yksittäinen kuluttaja ei voi millään muulla ratkaisulla tehdä ympäristön kannalta näin merkittävää tekoa. Maalämmön asentaminen on pysyvä energiansäästöteko. Viime vuonna maalämpöpumppujen myynti kasvoi 72 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kuluvana vuonna on asennettu jo kymmeniä tuhansia lämpöpumppuja. – Suomessa on edelleen yli 300 000 omakotitaloa jotka lämpiävät öljyllä tai vesikiertoisella sähköllä eli niin sanotulla keskuslämmityksellä. Maalämmölle on kysyntää, toteaa Jussi Hirvonen. Maalämpöä harkitseva • Varmista, että maalämpöjärjestelmän ja lämpökaivon mitoitukset ovat riittäviä läpi vuoden. • Tarkista, että hankkimaasi laitteistoon saa varaosia ja huoltopalvelua myös kymmenen vuoden päästä. • Selvitä takuuehdot ja mitkä yritykset ovat takuiden tosiasialliset myöntäjät. • Hanki lämpökaivon porauslupa hyvissä ajoin. • Varmista, että toimittajalla on kylmäaineiden käsittelyluvat. • Varmista, että toimittaja on ennakkoperintärekisterissä, jotta saat kotitalousvähennykset. • Tarkista, että pumpun maahantuoja tai valmistaja on Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen jäsen. • Tarkista asennuksen tekevän yrittäjän taustat ja osaaminen. Lisätietoa: www.sulpu.fi YRITYSMAAILMA 15 Konetyöalojen markkinat kuin vuonna 2009 laman aikaan Maarakennuksen, puunkorjuun ja muiden konetyöalojen yritysten taloudellisessa käyttäytymisessä on paljon samoja piirteitä kuin vuoden 2009 talouslamassa. Sopeutustoimia on jouduttu taas tekemään. Laskujen maksujen viivästymiset sekä verojen ja lainanlyhennyksien maksamattomuus ovat lisääntyneet. Yhä useampi yrittäjä on tinkinyt palkastaan ja muuttanut lainojen lyhennysaikatauluja. Turvealan katastrofaalinen tuotantokausi näkyy selvästi vastauksissa vielä muita aloja heikompina. Tulokset selvisivät Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tekemästä markkinatilannekyselystä syyskuulta 2012. Kyselyyn vastasi vajaa 250 koneyrittäjää. Liitto on seurannut jä-senyritystensä markkinatilanteen kehittymistä kyselyin vuoden 2009 alusta alkaen. Koneyrittäjien liiton markkinakyselyssä kysyttiin yritysten maksukäyttäytymisen muutoksista viimeisten kuukausien aikana. Kysymyksen koskivat lainojen lyhennyksiä, laskujen ja verojen maksua sekä yrittäjän oman palkan nostamista sekä kassavarojen riittävyyttä lähimmän puolen vuoden aikana. Lisäksi kysyttiin arviota mark- kinahintojen kehittymisestä lähitulevaisuudessa. Taloudellisesti haastavina aikoina yrittäjät ensimmäisenä ja yleisimmin tinkivät oman palkan nostamisesta yrityksestä. Näin ilmoitti tehneensä hieman useampi kuin joka kolmas koneyrittäjä. Turvealalla osuus oli kaksi kolmesta yrittäjästä. Puunkorjuualalla palkastaan ilmoitti tinkineensä liki joka toinen yrittäjä ja maarakennusalalla joka neljäs. Seuraavaksi yleisin sopeutuskeino yrittäjien ilmoituksen mukaan on ollut laskujen ja verojen maksamisen viivästyttäminen. Turvealalla näin ilmoitti jo tehneensä 40 prosenttia vastaajista. Puunkorjuussa maksujaan on myöhästyttänyt joka viides yritys, maarakennusalalla joka kuudes. Lainojen lyhennysten siirtoon on turvautunut jo noin jo- ka kuudes yrittäjä. Äärimmäisenä keinona rahojen loppuessa on jättää laskuja ja veroja kokonaan maksamatta. Tällaiseenkin keinoon syyskuun markkinatilannekyselyssä ilmoitti jo turvautuneensa noin seitsemän prosenttia vastaajista. Työntekijöitä on lomautettu tai irtisanottu noin joka kymmenennessä yrityksessä. Viime vuosina on nähty etenkin puunkorjuupuolella merkittävää urakkakokojen kasvua ja monipuolistumista. Metsäteollisuus on ulkoistanut toimintojaan yrittäjille. Se on merkinnyt samalla alihankintatoiminnan merkittävää kasvua. Yrittäjästä on tullut toiselle yrittäjälle asiakas. Kyselyn tulos antaa viitteitä siitä, että urakointitoiminnan muutoksessa ei ole huolehdittu riittävistä resursseista urakointiketjussa. Töitä on ulkoistettu metsäyhtiöistä yrittäjille, mutta riittävästä osaamisesta ja rahasta ei ole kannettu tarpeeksi vastuuta. Asiakas haluaa teettää työt liian halvalla. Tämä johtopäätös nousee päällimmäiseksi kahdesta syystä. Ensinnäkin koneyritysten kannattavuus puunkorjuualalla on heikentynyt viime vuosina trendinomaisesti (vrt. Koneyrittäjien tuloskysely keväällä 2012). Toiseksi tässä markkinatilannekyselyssä eniten maksujärjestelyjä tehneitä ja omasta palkasta tinkineitä löytyy yrittäjäryhmästä, jonka pääasiakkaana on toinen kone- Kuva: http://www.ponsse.com/fi/media-arkisto sinmaksujen siirtoja, lisälainaa, mak-sujärjestelyjä) rahoituksessa puolen vuoden sisällä. Yli joka viides yritys ilmoittaa, että he saattavat tarvita erityisjärjestelyjä rahoituksessaan Koneyrityksiltä kysyttiin myös hintojen kehitysnäkymiä. Suurin osa (> 70 %) odottaa urakointihintojen pysyvän ennallaan. Neljäsosa yrityksistä ennakoi hintojen nousevan. Juuri kukaan ei odota hintojen laskua. Tämä on hyvin loogista, koska kustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina ja palveluiden kysyntä on vähinäänkin kohtuullisella tasolla, mutta yritysten talous on yhä ahtaammalla. Se ei korjaannu kuin hintojen nousulla. Lisätiedot: yritys. Eli juuri siitä ryhmästä, jotka ovat osana laajavastuista urakointia ja ketjun loppupäässä. Syyskuun 2012 markkinakyselyn tulokset kertovat paljon samaa kuin 2009 vuoden varsin syvän laman ajan tulokset. Turvealan lukemat ovat ymmärrettävissä, koska jo vuosi 2011 oli alalla paikoin huonohko ja kesä 2012 koko maassa huono. Viime kesänä turvetta pystyttiin runsaiden sateiden vuoksi tuottamaan noin 13 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattaa vain kaksi kolmasosaa Suomen energiaturpeen vuotuisesta minimikäyttötarpeesta lämmön tuotannossa. Huolestuttavaa muiden alojen tilanteessa on se, että nyt palveluiden kysyntä ei ole romahtanut kuten 2009, mutta silti koneyritysten tulokset heikkenevät ja taloudelliset vaikeudet lisääntyvät. Esimerkiksi metsäalalla on takana yli kaksi vuotta aivan keskimääräisen vilkasta kysyntää. Yrittäjiltä kysyttiin kassavarojen kestävyyttä nykytilanteessa ja kassatilannetta puoli vuotta eteenpäin. Noin joka kolmannella (30%) koneyrityksellä kassa riittää kuukaudeksi tai alle. Runsas viisi prosenttia yrityksistä ilmoittaa tarvitsevansa erityisjärjestelyjä (lainan takai- Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414 Puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284 Toimitusjohtaja Matti Peltola, puh. 040 9009 412 Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. 12/24V Satuniemi on laitosluvilla toimiva 10 paikkainen kaikenikäisten huostaanotettujen lasten ja nuorten koti. Sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Toimintaideologiamme on perhekeskeisyys ja vanhemmuuden tukeminen. Liipasintie 4 70460 Kuopio puh. 0424 989 261 Ryytimaankatu 2 78850 Varkaus puh. 0424 989 230 Sijaiskoti Satuniemi Oy Niemenmutka 19 74700 Kiuruvesi 0400 847 980 [email protected] www.satuniemi.com 16 YRITYSMAAILMA Pohjois-Savon liiton Best Practices in the Baltic Sea Area-hanke Hyvät käytännöt - uudet toimintamallit Best Practices in the Baltic Sea Area – hankkeen tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä juurruttaa uusia toimintatapoja Itämeren maiden ja alueiden kehittämistoimijoille. Hankkeessa luodaan kansainvälisiä kumppanuuksia kahdessa maakunnan kehittämispainopisteessä, energia- ja ympäristö- sekä hyvinvointialoilla. Kolmivuotista (2010-2013) ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Pohjois-Savon liitto. Hankkeen kohderyhmään kuuluu rahoittajatahojen lisäksi mm. koulutusorganisaatioita sekä alueellisia kehittämisyhtiöitä. ”Tähän mennessä olemme kartoittaneet pohjoissavolaisen hanketoiminnan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ja esitelleet niitä Itämeren alueen yhteistyökumppaneille. Toisaalta olemme tuoneet uusia hyviä toimintamalleja esimerkiksi Ruotsista täkäläisille toimijoille. Mielestäni olemme toistaiseksi saavuttaneet hankkeelle asetetut tavoit- teet hyvin. Olemme onnistuneet luomaan hyviä alkuja konkreettiselle yhteistyölle esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyen”, kertoo projektipäällikkö Tiina Tervaniemi. ”Hankkeen aikana PohjoisSavossa on noussut esiin kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvointialan hankkeisiin osallistuvien ihmisten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa ja tiedonkulkua parantaa.” Tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen on keskeinen tavoite Kansainvälinen yhteistyö ja EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden rajat ylittävä tiedon ja hyvien Best Practices in the Baltic Sea Area -hanke • Luo kumppanuuksia ja verkostoja • Edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa • Lisää Pohjois-Savon maakunnan tunnettuutta Itämeren alueella • Edistää maakunnan elinkeinoelämää ympäristö-, energia- sekä hyvinvointialoilla • Tukee Itämeri-strategian toteutumista sekä edistää rajat ylittävää yhteistyötä käytäntöjen vaihtaminen on keskeisessä roolissa monissa EU:n strategioissa. Pohjoissavolaisten kehittämisorganisaatioiden kansainvälisessä verkottumisessa on nähty olevan tehostamisen tarvetta. Lisäksi maakunnassa on paljon osaamista, jonka levittäminen muualle nähdään arvokkaana mahdollisuutena Euroopan alueiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tehostamisessa. Tulevalla ohjelmakaudella (2014–2020) tullaan painottamaan alueiden ja valtioiden välistä yhteistyötä joten nyt on hyvä tilaisuus valmistautua tulevan kauden haasteisiin esimerkiksi hyödyntämällä Best Practices– hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia. Kansainvälistyvä PohjoisSavo, uusia mahdollisuuksia Itämeren alueelta Hankkeen aikana osallistujaorganisaatiot kehittävät omia toimintamallejaan sekä luovat edellytyksiä kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi hanke tarjoaa mahdollisuuden osallistujaorganisaatioiden oman osaamisen ja hyvien käytäntöjen viemiseen Itämeren alueen maihin. Kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen myötä edistetään myös Pohjois-Savon tunnettuutta Itämeren alueella. Yhteistyöllä lisää vaikuttavuutta Tiina Tervaniemi kertoo, että vuonna 2013 hankkeeseen toivotaan mukaan uusia aktiivisia kehittämistoimijoita. ”Kansainvälistymiseen rohkaiseva toiminta on hankkeen keskeinen tavoite. New Avenues Towards a Healthy Environment ”Best Practices in the Baltic Sea Area-hanke pyrkii aktivoimaan uusia kehittämistoimijoita kansainvälistymiseen. Itämeren alueella on paljon hyviä yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia”, kertoo projektipäällikkö Tiina Tervaniemi. Se on tärkeää myös siksi, että tulevalla EU:n ohjelmakaudella (2014–2020) painotetaan entistä enemmän kansainvälisen yhteis- työn merkitystä. Pohjois-Savossa tarvitaan uusia kehittämistoimijoita ja vaikuttavia hankkeita, joissa myös kansainvälinen näkökulma toivottavasti lisääntyy.” BEsT PrAcTicEs iN THE BAlTic sEA ArEA lisäTiEToA HANkkEEsTA: Projektipäällikkö Tiina Tervaniemi 044 714 2654 [email protected] Pohjois-Savon liitto Pl 247 70101 kuopio www.pohjois-savo.fi/bestpractices New Avenues Towards a Healthy Environment YRITYSMAAILMA 17 Rakennusmääräykset ohjaavat kalliisiin ja hyödyttömiin ratkaisuihi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan uudet rakennusmääräykset ohjaavat rakentajia kustannustehottomiin valintoihin, joista ei ole mitään hyötyä ympäristölle. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan heinäkuussa voimaan astuneet rakennusmääräykset pakottavat uusien omakotitalojen rakentajat valitsemaan taloihinsa perusteettoman raskaita ja kalliita lämmitysrat- kaisuja. Määräykset kannustavat maalämpöpumppujen ja muiden vesikiertoisten lämmitysratkaisujen hankintaan, vaikka vähän energiaa kuluttaviin, hyvin eristettyihin taloihin riittää huomattavasti kevyempi ja edullisempi tavallinen sähkölämmitys. Hausjärvelle 132-neliöistä passiivitaloa rakentava Tuomas Virtanen kertoo laskeskelleensa, että vuoden kylmimpinä kuukausina talon lämmitysenergian tarve tulee olemaan noin 3 Passiivitaloa rakentavan Tuomas Virtasen mielestä suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitysratkaisuksi. kilowattia tunnissa. Näin laskien talon lämmityskulut jäävät alle 500 euroon vuodessa. – Passiivitalossa lämmitystä tarvitaan vain vuoden 3–4 kylmimmän kuukauden aikana, eikä silloinkaan päivittäin. Muuten kaikki tarvittava lämpö saadaan hukkalämpönä kodinkoneista ja talon asukkaista, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan lämpöpumppuja varmatoimisempi ja rakennuskustannuksiltaan kaikkia muita lämmitystapavaihtoehtoja edullisempi suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitystavaksi. Uusiin rakennusmääräyksiin sisältyvä kokonaisenergiatarkastelu ja laskennalliset energiakertoimet uhkaavat kuitenkin pudottaa erittäin vähän energiaa kuluttavan rakennuksen energialuokan huonompaan B-sarjaan. – Energialuvun laskentakaavat ovat täysin järjettömiä. Öljyn polttamisesta saa 1,7 kertaa paremman lämmön tuotantotapa-kertoimen kuin sähkölämmityksestä, ja risujen polttamista pidetään jo 3,4 kertaa ympäristöystävällisempänä, vaikka Suomessa suurin osa sähköstä tuotetaan täysin hiilidioksidineutraalisti, Virtanen ihmettelee. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja OlliHeikki Kyllösen mukaan uudet rakennusmääräykset rankaisevat ihmisiä perusteettomasti järkevistä, taloudellisista ja ympäristöystävällisistä valinnoista. Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja. – Uudet rakennusmääräykset nostavat jopa öljylämmityksen sähkölämmitystä paremmaksi valinnaksi. Tätä ei voi millään logiikalla perustella ainakaan ympäristöystävällisyydellä tai energiatehokkuudella. Samalla kun liikenteessä sähkön käyttö osataan nähdä ympäristöystävällisenä valintana, niin rakentamisessa kaikki tosiasiat käännetään päälaelleen, Kyllönen sanoo. Lisätietoja: - Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja, puh. 09 547 610, olli-heikki. [email protected] - Arto Saastamoinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö, puh. 041 453 4065, [email protected] - Tuomas Virtanen, sähköinsinööri, omakotitalon rakentaja, [email protected] Energiaviisaan rakentamisen aika on nyt! Rakennetulla ympäristöllä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat nykyisellään noin 40. prosentista koko Suomen energiankäytöstä ja päästöistä. Rakentamisen energiankäytön tehostaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovatkin tämän päivän tavoite. Uusien energiamääräysten myötä uudisrakentamisessa on siirrytty 1.7.2012 alkaen kokonaisenergiatarkasteluun. Tämän tavoitteena on parantaa muun muassa rakennusten energiatehokkuutta sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan E-luvun avulla. E-luku on eräänlainen raja-arvo rakennuksen kokonaisenergiankäytölle. Sen laskennassa huomioidaan myös energian tuotantomuoto, mikä väistämättä tulee vaikuttamaan myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöön rakentamisessa. E-luvun hyvä puoli on se, että se selkiyttää ja yhdenmukaistaa tapaa ilmaista rakennusten energiankulutus. Toisaalta sen laskenta vaatii myös runsaas- ti asiantuntemusta sekä asiaan perehtymistä. Energiatehokkuudesta uutta liiketoimintaa Energiatehokkuuteen liittyvät periaatteet ja laskentamenetelmät ovat näin ollen muuttuneet radikaalisti. Jatkossa rakennusprojektit tulevat edellyttämään kokonaisvaltaista suunnittelua. Keskeisiä haasteita ovat etenkin jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ja sen palveluiden uudistaminen sekä eri osa-alueiden integroiminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen laaja-alaista yhteistyötä vaaditaan kaikilta rakentamisen osapuolilta, alkaen maankäytön suunnittelijoista kiinteistön hoitajiin. Projektien lisääntyvä kompleksisuus vaatii tekijöiltään uusia taitoja ja uudenlaista ajattelutapaa. Toisaalta uudet toteutusmuodot tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa esimerkiksi erilaisilla energiatehokkuutta ja älykästä rakentamista yhdistävillä ratkaisuilla. Puurakentamisella kohti kansallisia ilmastotavoitteita Lähivuosina kiinteistö- ja rakennusalalla korostuu myös korjausrakentaminen. Suomessa korjausrakentamisen osuus lähentelee jo noin puolta koko talonrakentamisen arvosta. Vastaavasti uusien rakentamismääräyksien myötä sekä uudis- että korjausrakentamista tullaan ohjaamaan siten, että vuonna 2017 ja viimeistään vuonna 2020 Suomessakin rakennetaan lähes nollaenergiataloja. Puurakentaminen tarjoaa tähän kilpailukykyisen vaihtoehdon. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) yhdeksi kärkihankkeeksi onkin nostettu juuri Valtakunnallinen puurakentamisohjelma ajalle 1.1.2012–30.9.2015. Ohjelman tarkoituksena on muun muassa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä mer- kittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Lisäksi betonikerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerrosrakentamisessa tavoitellaan noin 90. prosentin markkinaosuutta. Eri puolilla Suomea on tällä hetkellä käynnissä uusia asuinpuukerrostalokohteita noin 7 000. asunnon verran. Vastaavasti esimerkiksi metropolialueen kunnista muun muassa Espoo on tehnyt päätöksen panostaa täydennysrakentamisessa puupohjaisten ratkaisujen käyttöön. Puurakentamisessa on siis paljon potentiaalia, mutta se vaatii myös rakentamisen parissa työskentelevien asiantuntijoiden osaamistason nostoa. Osaaminen parasta muutosturvaa Kiinteistö- ja rakennusala muuttuu. Kestävän rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi vaaditaan uudenlaista osaamista. Aalto PROlla on kattava ja tunnustettu rakennetun ympäristön, rakennuttamisen ja rakentamisen täydennyskoulutustarjonta. Myös energia-alan koulutukseen on viime vuosina erityisesti panostettu. Koulutukset antavat eväitä niin energiatehokkuuden parantamiseen ja hallintaan kuin uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Syksyllä 2012 käynnistyvät vielä muun muassa RET Pro – Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntija sekä Aurinkoenergian hyödyntäminen rakentamisessa -koulutukset. Puurakentamisen asiantuntija- ohjelma on suunniteltu käynnistettäväksi keväällä 2013. Aalto PROn vahvuuksia ovat laajan asiantuntijaverkoston hyödyntäminen, kansainväliset kumppanuudet sekä läheinen yhteys tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teksti: Ulla Rintala, Aalto PRO 18 YRITYSMAAILMA Siunattua Joulua ja Armorikasta Uutta Vuotta! Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestystä vuodelle 2013! KONEPAJA puh. 040 5563 625, 040 5386 510 www.tuometall.fi Puh. (017) 464 7160 www.lehtomaenkoti.net JR DIESEL T:mi Jorma Ritvanen * DIESEL-LAITEHUOLTO * dieselmoottorikorjaukset * ruiskupumppujen huollot * ruiskupumppujen huollot ja korjaukset Vanha Jyväskyläntie 14, PIEKSÄMÄKI puh./fax (015) 341 490, gsm 040 501 4792 Matti Tossavainen Ky Lavettikuljetukset Puh. 0400 377 572 Laukaansuontie 17, 70870 Hiltulanlahti HINAUS-/ 24h SIIRTOPALVELU • Henkilö-, paketti- ja asuntoautot • Traktorit, työmaakontit • Myös vakuutusyhtiön hinaukset Leo Ojaluoto Puh. 050 349 9393, 0440 578 909 Kiinteistö- ja ajoneuvolämmittimet PK-Center Oy Polvimäentie 10, 73120 Nerkoo p. (040) 758 8122, email: [email protected] www.pk-center.fi • Kosteuskartoitukset • Rakenteiden kuivaukset • Otsonointi • Lämpökuvaukset Nikkarintie 2, 70910 Vuorela puh. (017) 362 2400, fax (017) 362 2401 gsm 0400 243 202 [email protected] www.a-kuivaus.fi Ratapellonkatu 1, Epätietoisuutta kuorma-autonkuljettajien jatkokoulutuksesta - pätevien kuljettajien pula kärjistymässä 2014 Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry on huolissaan raskaan liikenteen kuljettajien riittävyydestä tulevaisuudessa. Jokaisen kuorma-autokortin omistajan on käytävä vuoteen 2014 mennessä viisi jatkokoulutuspäivää, jotta ammattipätevyys säilyy. Mikäli koulutuksia ei käy, ei kuljettaja saa käyttää kuorma-autoa työssään. Ammattikuljettajat ovat ymmärtäneet vaatimuksen hyvin, ja koulutuksiin on osallistuttu hyvällä tahdilla. Sen sijaan niiden kuljettajien tilanne on huonompi, jotka käyttävät kuorma-autoa työssään vain toisinaan. -EU-direktiiviin perustuva kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyslainsäädäntö sisältää vaatimukset perustason ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Ennen 10.9.2008 linja-autokortin ajaneiden kuljettajien kouluttautumisen takaraja on 10.9.2013. Jatkokoulutus (viisi päivää viidessä vuodessa eli 35 tuntia) koskee pääsääntöisesti kaikkia kuorma-autoa ajavia. Erityispoikkeuksia lukuun ottamatta vain ns. henkilökohtaiset ajot on rajattu koulutusvaatimuksen ulkopuolelle, SKAL ry:n koulutuspäällikkö Eino Simonen kertoo. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry pitää jatkokoulutusvaatimusta hyvänä. - Tämä nostaa alan arvostusta ja osaamista, Simonen vakuuttaa. Kuljetusyritykset, jotka ovat jo ennakoineet tulevaisuuden tarpeitaan ja kouluttaneet henkilöstöään, ovat vahvoilla -Lähes 100 000 kuorma-autoa kuljettavaa henkilöä on ammattipätevyysvaatimuksen piirissä – suurin osa ei ole tietoinen lainsäädännön vaatimuksista. Jokaisen alalla toimivan täytyy viimeistään nyt miettiä ammattipätevyyskoulutusta. Ne, jotka eivät työskentele ammattiliikenteessä ,eivät ole edes oivaltaneet, että jatkokoulutusvaatimus koskee tai tulee koskemaan heitä, muotoilee Simonen. -Syyskuussa 2014 koulutuspäivämerkintöjä pitäisi olla viranomaisrekisterissä n. 500 000. Tällä hetkellä jatkokoulutuspäivämerkintöjä on kertynyt Trafin tilastojen mukaan vajaa 233 000 eli vajaa puolet kokonaismääräs- tä. Tasaisella vauhdilla merkintöjä pitäisi olla nyt kaksinkertainen määrä. SKAL ry:n arvion mukaan merkittävin syy merkintöjen vähäisyyteen on epätietoisuus lainsäädännön kattavuudesta, Simonen toteaa. -Mitä lähemmäksi vuosi 2014 tulee, sitä kysytympiä ovat logistiikan täydennyskoulutukset. Tämä tuleekin jossain vaiheessa varmasti näkymään tilanteena, että rajatun ryhmäkoon vuoksi, ei koulutuspaikkoja olekaan välttämättä tarpeeksi. -Kuljettajilla ei välttämättä ole ihan oikea käsitys tästä uudistuksesta. Monet luulevat, että vasta vuonna 2013 ja 2014 täytyy toimia. Silloin pitäisi olla kaikki jo hoidettuna, kuten koulutukset käytynä ja pätevyydet haettuna. Nyt on se aika milloin pitää toimia, Eino Simonen kehottaa. YRITYSMAAILMA 19 Kiitämme asiakkaitammeja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestystä vuodelle 2013! KONE NELIÖ OY Matti 040 724 1205 Jari 040 514 7276 Sähkö ja Telekaapelointi [email protected], www.konenelio.com Viuluniekantie 6, 71800 Siilinjärvi Haponkestävästä teräksestä tuotteita teollisuuteen • SAVUPIIPUT • SISÄPIIPUT • TUULIVOIMALOIDEN TORNIT • PAINEASTIAT • VARASTOSÄILIÖT • PROSESSISÄILIÖT • LÄMMÖNVAIHTIMET Takojantie 16, 70900 Toivala, puh: 0207 209 370, fax: 0207 209 379, www.toivalankonepaja.fi Varkauden Jäähdytyslaite puh. 0500-372 702 Pajakalliontie 23 A, 78710 VARKAUS LAPINLAHDEN TILI Oy HUOLTO • LVI-huolto, asennus, mittaus ja säätö • Viemärien ja putkistojen avaukset ja sulatukset sekä kuvaukset • Kirjanpidot • Veroasiat • Isännöinti • Palkanlaskenta • Yritysten perustaminen Tilitoimistopalvelut (017) 821 6900 Isännöintipalvelut (017) 821 6950 Fax (017) 821 6953 Asematie 8, LAPINLAHTI E-mail: [email protected] www.lapinlahdentili.fi URAKOINTI • Lämpö • Ilmastointi • Vesi ja viemäri • Mittaus ja säätö www. lvisavo.fi Puh. 017-581 0213, fax 017-581 0214 Saamaislahdentie 18, 70420 KUOPIO KULJETUSLIIKE HUUSKO&KARPPINEN OY Kiuruvesi - Veteli Ota yhteyttä! Antti Karppinen 044 566 9322 [email protected] • www.huusko-karppinen.fi 20 YRITYSMAAILMA Pertti Tikkanen puh. 0440 897 209 HYVÄÄ JOULUA! Luonnontieteen opetusvälineet Erikoiskalusteet Metallituotteet: • ohutlevyosat • levytyökeskustyöt • laserleikkaus • hitsauskokoonpanot • jauhemaalaus Kilpivirrantie 7, 74120 IISALMI Puh. 017-832 31 Fax 017-832 3595 E-mail [email protected] [email protected] www.isvet.fi KALLIONLOUHINTAA • Avolouhinnat • Kanaalilouhinnat • Metriporaukset • Tarkkuuslouhinnat • Panostustyöt Käymme tutustumassa kohteesen veloituksetta. PÖLJÄN POMMI JA PAMAUS TURBOAHTIMET • Raskaskalusto ja työkoneet • Turbohuollot ja muutostyöt • Vaihtoahtimet ja turbojen viritykset • Kaikki turbomerkit • 16-vuoden kokemuksella moottoriöljyt Ari Roivainen Hoikintie 196, 71820 Pöljä P. 040 561 9664 [email protected] Avattu uusi toimipiste: FIN-turbo Joensuu. Yrittäjäntie 3, 80230 Joensuu Puh. 0400-170 799 FIN-Turbo Oy Sammontie 10, 70900 Toivala p. 040 500 6598, 045-1126599,040 500 6597 www.fin-turbo.fi • fi[email protected]
© Copyright 2024