koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma 2012-2015
Tampereen kaupunki Perusopetus Kirjastotoimi KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2012-2015 Kirja-arvosteluja mobiililaitteilla blogiin Nekalan koululla 2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ...................................................................................................................................2 2 KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET ..............................................................4 3 KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN ................................................4 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 4 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ........................................................................................................4 HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS ............................................................................................5 TIETOJÄRJESTELMÄT ....................................................................................................................5 SÄHKÖISTEN AINEISTOJEN HANKINTA .............................................................................................6 KIRJASARJALAINAUS ....................................................................................................................7 OPETUSSUUNNITELMA KOULUN JA KIRJASTON VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ...................8 4.1 OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVAT KIRJASTONKÄYTÖN TAVOITTEET ..........................................8 4.1.1 VUOSILUOKAT 0 – 6....................................................................................................................9 4.1.2 VUOSILUOKAT 7 – 9..................................................................................................................11 4.2 KIRJASTOPALVELUIDEN HYÖDYNTÄMINEN VUOSILUOKKIEN 0-6 OPETUKSESSA ...............................13 4.3 KIRJASTOPALVELUIDEN HYÖDYNTÄMINEN VUOSILUOKKIEN 7-9 OPETUKSESSA ...............................15 5 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 KIRJASTON PALVELUT KOULULAISILLE................................................................................16 TIEDONHAUN OPETUS ..................................................................................................................17 HAKUMENETELMIEN TUNTEMUS JA KYKY SOVELTAA NIITÄ KÄYTÄNTÖÖN ........................................18 ERILAISIA TIEDONLÄHTEITÄ MONENLAISIIN TIEDONTARPEISIIN ........................................................19 YHTEISTYÖ LÄHDEKRITIIKIN JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN OPETUKSESSA ...............................................19 LUKUHARRASTUKSEN AKTIVOINTI JA KIRJAVINKKAUS ...................................................................22 MUUT KIRJASTON PERUSPALVELUT ..............................................................................................23 6 KOULUKIRJASTO AVOIMENA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ.........................................................24 7 TOIMENPIDESUOSITUKSIA JA TAVOITTEITA .........................................................................25 LÄHTEET ..........................................................................................................................................26 LIITTEET ...........................................................................................................................................26 1 1 JOHDANTO Tämä yhteistyösuunnitelma on laadittu koulujen ja kirjastojen yhteistyön kehittämisen tueksi. Suunnitelma koskee esi- ja perusopetusta. Suunnitelma on tehty helpottamaan opettajien ja kirjastohenkilökunnan päivittäistä työtä. Luvussa 4 Opetussuunnitelma koulun ja kirjaston välisessä yhteistyössä on kootusti konkreettisia esimerkkejä opetussuunnitelman tavoitteiden ja kirjastojen palvelujen kytkeytymisestä. Esimerkit helpottavat opetustilanteiden suunnittelua ja auttavat hahmottamaan yhteisiä tavoitteita. Lukuun 5 on sisällytetty tarkempi kuvaus kirjaston palveluista kouluille. Lukuun 7 työryhmä on koonnut keskeiset tarvittavat toimenpiteet ja yhteistyömuodot vuosille 2012-2013. Koulun ja kirjaston yhteistyö Kaupunginkirjaston palveluja on suunnattu kouluille jo vuodesta 1924. Erillisiä koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmia on laadittu vuodesta 1979 ja yhteistyösuunnitelma tarkistetaan 3 vuoden välein. Vuoden 2004 jälkeen yhteistyösuunnitelmaa ei ole päivitetty. Viimeisimmässä yhteistyösuunnitelmassa (2004) selvitettiin ennen kaikkea niitä muutoksia, joita uudet opetussuunnitelmat, Internetin kautta saatavat kirjastopalvelut ja muut tiedonhakumahdollisuudet ovat tuoneet koulujen, kirjastojen tietopalvelun ja koulukirjastojen toimintaan sekä kirjastonkäytön opetukseen. Yhteistyösuunnitelma 2012–2015 Vuoden 2012–2015 yhteistyösuunnitelmaa on työstänyt perusopetuksen johtajan perustama työryhmä, johon on kuulunut opetusteknologiapäällikkö Minna Haasio, suunnittelija Mervi Tykkyläinen, kirjastosihteeri Jaana Vepsäläinen, luokanopettaja Päivi Kiviluoma, Hatanpään koulun rehtori Arto Nieminen, äidinkielenopettaja Riikka Vaitniemi, Tampereen kaupungin kirjaston osastonjohtaja Niina Salmenkangas, pedagoginen informaatikko Mervi Tilvis, kirjastonhoitaja Heini Pelkonen ja toiselta asteelta tietopalvelupäällikkö Anne Suoniemi. Työryhmän tehtävänä on mediakasvatusyhteistyön, digitaalisten aineistojen yhteiskäytön ja jakelun sekä kirjasarjalainaukseen liittyvien erillisten toimenpiteiden kartoitus. Yhteistyösuunnitelman päivittäminen liittyy opetussuunnitelmatyöhön sekä perusopetuksen tvt-strategian toteuttamiseen. Tämä yhteistyösuunnitelma koskee päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoaluetta ja kirjastotoimea. Tietoyhteiskuntakehityksen asettamat haasteet kasvatustyölle Lapsen ja nuoren informaatio- ja mediaympäristöt laajenevat jatkuvasti. Internet toimii keskeisenä kanavana informaation tuottamisessa, hakemisessa ja jakelussa. Kynnys informaation julkaisemiselle on madaltunut, ja tiedon luotettavuuden arviointi on yhä enemmän käyttäjän vastuulla. Informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa tiedon tarve, etsiä ja paikantaa tietoa, sekä arvioida kriittisesti ja eettisesti löydettyä tietoa ja sen käyttöä. Käsitteellä korostetaan näkemystä, jonka mukaan mekaaninen kirjoitus-, luku-, tai laskentataito ei riitä oppimistavoitteeksi nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa (Sormunen & Poikela 2008). Tietoverkot laajenevat jatkuvasti, mikä lisää tarvetta ymmärtää ja hallita tiedon hakemiseen, tuottamiseen sekä julkaisemiseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa, jonka kautta opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä. Esimerkiksi välineiden 2 käytön opettelu ja hallinta, sekä media-esitysten kriittinen arviointi kuuluvat mediakasvatukseen. Nykyisessä opetussuunnitelmassa (2004) mediakasvatus on mukana aihekokonaisuudessa media- ja viestintätaito. Mediakasvatuksen opetuksen tavoitteita on pääasiassa kirjattu äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvaamataidon oppiaineisiin. Myös kirjastokäynnit on liitetty äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Opetussuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa: uusi ops valmistuu syksyyn 2014 mennessä. Tuntijako-työryhmä esittää, että tulevassa opetussuunnitelmassa mediakasvatus saa enemmän tilaa ja sen tavoitteita kirjataan useamman oppiaineen yhteyteen. Medialukutaidolla tarkoitetaan sitä, että henkilö osaa ymmärtää, käyttää ja arvioida tekstejä saavuttaakseen omia tavoitteitaan, kehittääkseen tietojaan ja osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan (Opetusministeriö 2000). Medialukutaidon keskeiset osa-alueet ovat: 1) tiedonhallinta eli kyky etsiä tietoa ja soveltaa sitä 2) kyky käyttää tiedon hankkimiseen liittyviä ohjelmia 3) kyky vastaanottaa ja prosessoida mediaesityksiä 4) kyky tuottaa itse mediaesityksiä 5) median käyttöön liittyvien sääntöjen tunteminen 6) kyky toimia mediaympäristössä vierasta kieltä käyttäen ja erilaisia tapoja ymmärtäen. Lisäksi medialukutaitoon voidaan liittää myös taito hakea kokemuksia ja elämyksiä mediasta, kyky kuunnella, kyky esiintyä, kommunikoida ja huomioida muut median käyttäjät sekä taitoa hahmottaa, poimia ja täydentää tietoa nopeasti (mediapikalukutaito) (Nurminen 2000). Mediakasvatuksella pyritään kehittämään medialukutaitoa. Medialukutaitoisella yksilöllä on kykyä hankkia tietoa, analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Hänellä on myös kykyä kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta. Medialukutaito lisää kykyä tuottaa erilaisia mediatekstejä ja kannustaa omiin tulkintoihin. (Sallmén 2009) Mediakasvatus kuuluu kaikkiin ympäristöihin, joissa lapsi tai nuori toimii ja on tavalla tai toisella tekemisissä median kanssa. Mukana yhteisessä työssä ovat muun muassa kodit, koulut, kirjastot, elokuvateatterit, iltapäiväkerhot, päiväkodit, erilaiset lastensuojelun organisaatiot, järjestöt, media-alan organisaatiot ja kunnalliset kulttuurialan toimijat. Kirjastoissa mediakasvatusta on tehty pitkään. Se on osa kirjaston peruspalvelua. Perinteisen lukutaidon ylläpitämisen ja lukemaan innostamisen lisäksi kirjastoissa opastetaan asiakkaita uusien medioiden ja verkkopalveluiden käyttöön sekä kriittiseen tiedon arviointiin. Kirjastojen keskeisiä mediakasvatusalueita ovat: 1) Tiedonhaku ja tiedonhallintataidot (tavoitteena informaatiolukutaito) 2) Uudet lukutaidot (tavoitteena medialukutaito) 3) Digitaaliset pelit ja pelaaminen (tavoitteena pelilukutaito) 4) Sosiaalisen median tuntemus ja sen hyödyntäminen kirjastotyössä (tavoitteena verkostoituminen) 5) Tekijänoikeudet (tavoitteena informaatiolukutaito, medialukutaito, pelilukutaito) (Sallmén 2009) Kaikki kirjaston yleiset mediakasvatukselliset palvelut sopivat kouluyhteistyön käyttöön. Koulun ja kirjaston välisessä yhteistyössä keskeisiä medialukutaidon ja -kasvatuksen osaalueita ovat tiedonhallintataidot, tiedon hankkimiseen liittyvien ohjelmien käytön opettaminen 3 ja taito etsiä mediasta kokemuksia ja elämyksiä. Yhteistyön tavoitteena on, että oppilas osaa hyödyntää kirjaston palveluita ja hakea elämyksiä kirjastosta myös kouluajan ulkopuolella. 2 KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET Vuoden 2012 yhteistyösuunnitelmassa koulun ja kirjaston yhteistyön tavoitteet ovat: • • • • • lasten ja nuorten kasvun tukeminen lukuharrastuksen lisääminen paikallinen ja alueellinen tasa-arvoisuus palvelujen tarjonnassa ja käytössä oppimisympäristöjen kehittäminen opetussuunnitelman toteuttamisen tukeminen Yhteistyöhön liittyviä erillisiä aihekokonaisuuksia puolestaan ovat: • • • • • • • • 3 Informaatiolukutaidon kehittäminen Tiedon hankinta ja hallinta Aineistojakelu Kirjasarjalainaus Sähköiset sisällöt Yhteiset lainaus- ja jakelujärjestelmät (TOKI/PIKI) Mediakasvatus ja sosiaalinen media Lisäksi työryhmä esittää toimenpiteitä ja suosituksia toiminnan kehittämiseksi KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN 3.1 Yhteistyön järjestäminen Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmaa on päivitetty säännöllisesti, mutta yhteistyö hallinnon tasolla on ollut sen lisäksi varsin vähäistä. Yhteistyötä on tehty kehittämällä tietojärjestelmiä. Palveluita muokataan jatkuvasti vastaamaan koulujen tarpeita. Tästä esimerkkinä uuden lainausjärjestelmän käyttöönotto vuosina 2009–2011 sekä kirjavinkkaus ja eri luokka-asteille suunnatut opetussisällöt. Yhteistyösuunnitelmaa tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2015. 4 3.2 Henkilöstön täydennyskoulutus Koulujen ja kirjaston henkilöstön osaamisen tavoitteet sosiaalisen median ja sähköisten aineistojen ja tiedonhallintataitojen osalta tulee kehittää koulu- ja yksikkötasolla aiempaa tavoitteellisemmin. Tällä hetkellä opettajien on mahdollista täydentää tiedonhallintataitojaan kirjaston, eVarikon ja korkeakoulujen kurssitarjonnan kautta. Myös kirjaston henkilökunnan on mahdollista osallistua opettajille suunnattuihin koulutuksiin. Opettajien tiedonhallintataitojen osaamistavoitteet on kuvattu OPE.fi – taitotasoasteikolla seuraavasti: I Perustaidot II - kehittyneet pedagogiset tvttaidot III- monipuolinen osaaja ja vertaistuki IV Asiantuntija Tuntee alansa tiedonlähteet. Käyttää tietokantoja ja hakukoneita. Tuntee lähdekritiikin merkityksen Käyttää kriittisesti tietokantoja ja hakukoneita ja ohjaa myös oppijoita. Seuraa alansa tiedonlähteitä. Tuntee tietokantojen ja hakukoneiden toimintaperiaatteet . Hyödyntää tiedonlähteitä monipuolisesti. Ohjaa oppijoita kriittisen medialukutaitoidon omaksumiseen. Osallistuu pedagogisen ja oman alansa tiedon tuottamiseen ja välittämiseen. Kehittää yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa Tavoitteiden saavuttamiseen työryhmä listasi seuraavia mahdollisia toimenpiteitä: • • • • Kirjaston opettajille tarjoama tiedonhallintataitojen opetus tulee sovittaa yhteen eVarikon koulutusten kanssa (synkronointi, päällekkäisyydet pois, yhteiset infot ja tietoiskut). Opettajille tulee tarjota tietoa ja koulutusta kirjaston ja kirjasarjojen käyttömahdollisuuksista, muustakin kuin vain lainaamisesta. Keskeisten verkon tietosisältöjen ja hakupalveluiden tulee olla opettajille tuttuja. Henkilöstön tiedonhallintataitojen koulutusta järjestetään yhdessä uusin innovatiivisin menetelmin. 3.3 Tietojärjestelmät Kirjaston tietojärjestelmien sopimusomistajuus on konsernin tietohallinnolla. Järjestelmien päivitys, kehittäminen ja käyttöönotto tapahtuu koordinoidusti tietohallinnon ohjaamana. Pirkanmaan kirjastot tekevät yhteistyötä. PIKI-kirjastoihin kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnankirjastot. PIKI tarkoittaa kahta asiaa: PIrkanmaan yleisten kirjastojen laajaa, yhteistä kokoelmaa ja kirjastopalveluja sekä PIKI-verkkokirjaston sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Sama kirjastokortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Tietokantaratkaisu on sama kuin TOKIkirjaston. Lisätietoa PIKI:stä: http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/mika-on-piki. 5 TOKI-kirjaston käyttäjinä ovat pääasiallisesti toisen asteen oppilaitokset. Perusopetuksen kouluista Sammon koulun ja Hatanpään koulun koulukirjastot on luetteloitu TOKItietokantaan. Lisäksi TOKIsta löytyvät Oppimateriaalikeskuksesta lainattavat aineistot sekä kirjasarjat. Muutamissa kouluissa on käytössä PrettyLib-kirjastojärjestelmä. Näiden yksittäisten koulukirjastojen osalta tulee laatia tavoitteellinen siirtymäaikataulu TOKItietokantaan. Lisätietoja TOKI-palvelusta löytyy osoitteesta http://toki.verkkokirjasto.fi/. Jatkossakin koulukirjastot pidetään PIKIstä erillisenä tietokantana, jolloin aineistojen löytäminen ja käytettävyys on helpompaa. Molempia verkkokirjastoja (PIKI ja TOKI) käytetään Arena-portaalin kautta. Arena toimii aineistohaun käyttöliittymänä ja on tarkoitettu tukemaan yhteisöllistä kirjastonkäyttöä. Sitä on mahdollista käyttää kirja-arvostelujen ja kirjavinkkauksen, keskustelujen sekä kirjastopalveluihin liittyvän informaation jakamiseen. Käyttöönotto ja kehitys on tämän suunnitelman laadintahetkellä vielä kesken. Tarkempaa tietoa Arena-palvelusta löytyy liitteestä 1. Koppa-aineistohallintajärjestelmä on koko kaupungin käytössä oleva internet-selaimen kautta toimiva verkkopalvelu, jonka sisällöt ovat linkitettävissä tai upotettavissa esimerkiksi Arenapalveluun. Koppaan tallennetaan tällä hetkellä kirjastotoimen yhteisiä dokumentteja sekä koulujen opetus- ja muuta yhteiskäyttömateriaalia kuten kuvia ja videoita. Palvelu mahdollistaa koulun ja kirjaston yhteistyön koulutusaineistojen ja muun yhteiskäyttömateriaalin jakelun. Palvelun yhteiskäyttöä tulee kehittää. 3.4 Sähköisten aineistojen hankinta Tablet- ja sormitietokoneiden ja erilaisten e-kirjalukulaitteiden määrä kasvaa. Myös sähköisten oppimisympäristöjen lisääntyvä käyttö luo lähitulevaisuudessa yhä suuremman tarpeen hankkia erilaisia sähköisiä sisältöjä. Koulun ja kirjaston yhteishankinnat voivat tuoda synergiaetuja ja kustannussäästöjä. Koulujen käytössä yleisesti oleva sähköisten materiaalien ja palvelujen edu-lisensointi asettaa rajoitteita yhteiskäytölle. Samojen ekirjalukulaitteiden ja kirjaformaattien käyttö tuo todennäköisesti selvää synergiaetua hankinnoissa ja ylläpidossa. Tulevaisuutta varten tulee selvittää, miten voidaan tehdä yhteistyötä sekä PIKI- että TOKI-kirjastojen asiakkaiden e-kirjalainauksessa ja aineiston jakamisessa lukulaitteisiin. Muun sähköisen aineiston jakelussa Koppa-aineistohallintajärjestelmän yhteiskäyttö antaa mahdollisuuden hyödyntää ja jaella yhteiseen käyttöön soveltuvia aineistoja. Koulujen tvt-opetuskäytön suunnitelmaan vuosille 2012–2016 sisältyvässä eValmiustasomäärittelyssä on sähköisten sisältöjen käytön kehittäminen linjattu seuraavasti: taso 1 Koulun henkilöstö on saanut perehdytyksen tekijänoikeussääntöihin. Koululla on käytössä romppuja ja muuta digitaalista aineistoa. taso 2 Koulu laajentaa tavoitteellisesti digitaalisten aineistojen käyttöä opetuksessa. Kirjahankintoja ei kuitenkaan ole taso 3 Koulu laajentaa systemaattisesti digitaalisten aineistojen käyttöä opetuksessa. Aineistoja pystyy käyttämään myös kotona. taso 4 Digitaalisten aineistojen käyttö ja jakelu on systemaattista ja suunniteltu osa oppimateriaalihankintoja. Materiaali on standardimuotoista ja päätelaitteistoriippumatonta. Koululla / koulutuksen järjestäjällä on keskitetysti ylläpidetty aineistonjakelujärjestelmä. Opettajat 6 Koulu hyödyntää kirjasarjojen digitaalisia oheismateriaaleja. vielä korvattu digitaalisilla aineistoilla. Kirjahankintoja ei kuitenkaan ole vielä korvattu digitaalisilla aineistoilla. Opettajat on perehdytetty Creative Commons -lisensiointiin materiaalien jaossa. käyttävät Creative Commonstekijänoikeuslisensiointia materiaalijakelussa. E-kirjoja hankitaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Oppikirjoille on digitaalisia materiaalivaihtoehtoja. Koulu on siirtymässä kohti paperitonta koulua. Tavoitteena on tason 4 saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Sähköisten sisältöjen yhteishankinta- ja käyttömahdollisuudet tulee selvittää ja luoda mahdollisuuksien mukaan yhteiset käytännöt hankinnoille sekä lainaukselle. Myös yhteinen linjaus lukulaitteiden osalta tulee saada aikaan. 3.5 Kirjasarjalainaus Oppimateriaalikeskuksen Kirjasarjaosasto (Puutarhakatu 8) toimii koulujen apuna lukuharrastukseen innostamisessa ja sen ylläpidossa sekä tukena äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Kirjasarjaosaston kokoelmissa on pääasiallisesti suomenkielistä kaunokirjallisuutta kuvakirjoista maailmankirjallisuuden klassikoihin. Kirjallisuuden eri lajit ja tyylit ovat hyvin edustettuina. Sarjojen koko vaihtelee muutamasta kappaleesta satoihin kappaleisiin. Kokoelmaa pidetään resurssien mukaan ajankohtaisena, unohtamatta kuitenkaan uusia painoksia kouluilla paljon käytetyistä teoksista. Asiakkaiden toiveet pyritään ottamaan huomioon. Lainattavat teokset ovat selailtavissa verkkokirjastossa (TOKI). Kirjat kuljetetaan kouluille kerran viikossa sisäisen postin mukana. Kuljetuksista vastaa Tampereen logistiikka. On suositeltavaa käyttää oppimateriaalikeskuksen kaunokirjallisuusvalikoimia, sen sijaan että ostetaan samoja kirjoja omaan koulukirjastoon. Kirjasarjaosasto lainaa kirjoja myös ympäristökuntien kouluille, silloin asiakkaat huolehtivat itse kuljetuksista. Tampereen kaupunginkirjasto pystyy tyydyttämään suuren osan oppilaiden lainaustarpeesta. Oppimateriaalikeskuksen kirjasarjalainaus ja koulujen omat kirjakokoelmat tukevat koulujen kirjastonkäyttöä, mutta pääosin oppilaiden kirjastopalveluista on huolehtinut kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjaston kokoelmien kappalemäärät eivät ole riittäviä: erityisesti yläkoulujen kirjalistoilta lukemista etsivät oppilaat eivät aina saa tarvitsemaansa kirjaa kirjastosta. Kirjastoautojen aikatauluja laadittaessa otetaan huomioon koulujen palvelutarpeissa tapahtuneet muutokset. Monet lähikirjastot sijaitsevat koulurakennuksissa, joten niiden käyttö oppilaiden kanssa on luontevaa. Kaukopalvelun kautta kokoelmat ovat käytettävissä myös Tampereen ulkopuolella. Puutarhakatu 8 kiinteistö sopii huonosti kirjasarjalainauksen tilaksi. Pihaan ajo on ongelmallista ja samoin kirjojen kuljetus kellarista takapihalle. Kirjastosihteerin varahenkilöjärjestelyä ei pystytä toteuttamaan nykyisin henkilöresurssein. Lisäksi osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä käytettävän lainausjärjestelmän tuki on nyt järjestetty kaupunginkirjaston kautta. Edellä mainituista syistä johtuen tulee selvittää kirjasarjalainauksen uudenlaisia toteuttamismahdollisuuksia. Oppimateriaalikeskuksen 7 toiminta voi tulevaisuudessa sopia kirjastoautojen ja NettiNyssen palveluiden yhteyteen. Kirjasarjalainaus saattaa sopia myös luonnollisena osana lähikirjastojen palveluja esimerkiksi koulujen aluejaon mukaisesti. 4 OPETUSSUUNNITELMA KOULUN JA KIRJASTON VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ 4.1 Opetussuunnitelmaan perustuvat kirjastonkäytön tavoitteet Yleistä • • • • • • • • • • Kirjaston palvelut tukevat oppilaan oppimista Kirjaston palvelut monipuolistavat opetusta useissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa Kirjaston palveluiden käyttö kasvaa ja monipuolistuu myös vapaa-ajalla Tiedonhankinnasta siirrytään tiedontuottamiseen Tiedon kriittinen tarkastelu Tietoa tuotetaan myös yhteisöllisesti Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Sosiaalinen media oppimisessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Kulttuurinen osallisuus Huoltaja kasvattajana tukee ja seuraa lapsensa luonnollista kehitystä, turvaa kehitysmahdollisuudet ja pyrkii poistamaan oppimisen esteet Esiopetus rakentuu eheytetyistä kokonaisuuksista. Perusopetus on jaettu oppiaineisiin ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua laajempaa kokonaisuutta. Aihekokonaisuuksien keskeiset sisällöt täsmennetään ja koulun opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineiden eheyttämisestä ja oppiaineiden välisestä yhteistyöstä. Opetuksessa noudatetaan kunta- ja koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Tiedonhallintataidot kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Erityisesti ne liittyvät aihekokonaisuuksiin Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia. ”Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.”(Tampereen po:n ops) 8 4.1.1 Vuosiluokat 0 – 6 Tampereen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tiedonhallintataidot sisältyvät pääasiallisesti oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus sisältöihin. Esimerkiksi esi- ja alkuopetuksessa keskitytään lukemaan innostamiseen, luettavan etsimiseen ja kirjallisuuskasvatukseen. Keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokalta kolme lähtien opetuksessa keskitytään aakkostamisen harjoitteluun, tutustutaan kirjaston perusluokitukseen, eritasoisten tekstien avaamiseen, tietokirjojen käytön harjoitteluun, kirjojen hakuun ja varaamiseen, muistiinpanojen tekemiseen sekä tietojen suunnitelmalliseen hankintaan eri lähteistä. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuosiluokat 0 – 2 (Esi- ja alkuopetus) Yleiset tavoitteet • • • • • Kirjastomyönteisen asenteen herättäminen Kirjastossa ja kirjastoautossa asioimisen perusasioiden hallinta Kirjaston kokoelmiin tutustuminen satujen, kertomusten ja harjoitusten avulla Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tietoa Positiivinen asenteen säilyttäminen lukemiseen Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas • • • • • • oppii tarkkailemaan itseään lukijana tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon tunnistaa kauno- ja tietokirjallisuuden eron tutustuu kirjaston käytön toimintatapoihin tutustuu kirjaston tiloihin ja sopivaan käyttäytymiseen siellä oppii valitsemaan kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa Keskeiset sisällöt • • • • • • • • Keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista Lukemista monipuolisesti päivittäin Painettujen ja sähköisten tekstien käsittelyä yhdessä keskustellen Kirjallisuuden lukeminen, elämyksellisyyden ja lukukokemuksen jakaminen ja käsitteleminen Kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa Kirjasto ja kiinnostavat kirjat tulevat tutuiksi Kirjaston käytön opettelua Kirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana 9 • • • • • • • • • Kirjastokortin hankkiminen ja sen vastuullinen käyttö Lainaaminen ja palautus Aakkostamisen harjoittelu, kirjan paikka kirjastossa Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke Kirjan käsittely Kirjastonhoitajan suosittelemien sopivien kirjojen lukeminen Kiinnostavan ikäkaudelle sopivan kirjallisuuden etsiminen Tiedonhaku kirjoista, toden ja epätoden erottaminen tekstistä Kauno- ja tietokirjallisuuden eroista keskusteleminen Vuosiluokat 3 – 6 Yleiset tavoitteet • • • • • • • Kirjastomyönteisen asenteen säilyttäminen Kirjastonkäytön perusasioiden hallinta Erilaisiin tiedonlähteisiin tutustuminen Tiedonhaun eri vaiheisiin tutustuminen Tiedonhankintataitojen kartuttaminen Kirjallisuuden lukeminen, lukukokemuksen jakaminen ja käsitteleminen Positiivisen asenteen säilyminen lukemista kohtaan Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas • • • • • • • • • • • osaa lainata ja palauttaa aineistoa osaa tiedonhaun alkeet tutustuu erilaisiin lukutapoihin opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin tai kysymään suosituksia kirjaston henkilökunnalta oppii perustietoja mediasta tutustuu hyllyluokitukseen tutustuu tietokirjojen rakenteeseen, esimerkiksi sisällysluetteloon ja hakemistoon oppii yksinkertaista tiedonhakua ja verkkokirjaston käyttöä tutustuu varauksenteon periaatteisiin Keskeiset sisällöt • • • • • • • • • Oppilaiden vierailut kirjastoon tai kirjastonhoitajan vierailu koululle Kirjastonkäytön harjoittelu opiskelemisen, lukemisen ja tiedonhaun paikkana Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettelo, hakemisto ja lähdeluettelo Verkkokirjastoon tutustuminen Tiedonhaun harjoituksia eri lähteistä Yksinkertaisia tiedonhakuja ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti Tiedonhaun prosessin harjoittelua Tiedonlähteiden käytön ja merkitsemisen harjoittelua Erilaisten tietokirjojen ja sähköisten materiaalien käyttö 10 • • • • • • Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista Kirjojen hakua verkkokirjastosta Varauksen tekeminen verkkokirjastossa Kirjallisuuden lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä Oman lukukokemuksen jakamista Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas • • • • • • • • • • • • • osaa hakea Internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti osaa laatia esityksen tai koota yhteenvedon oppimastaan osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona osaa arvioida ja tulkita kriittisesti eri tiedonlähteiden välittämää tietoa osaa hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioi hakutulosten luotettavuutta on tottunut arvioimaan lukemaansa ja kuulemaansa tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen on lukenut runsaasti tekstejä ja erilaisia kirjoja sekä työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa osaa kuvailla itseään lukijana 4.1.2 Vuosiluokat 7 – 9 Vuosiluokilla 7 – 9 Tampereen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tiedonhallintataidot sisältyvät pääasiallisesti oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus sisältöihin. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, arvioimaan lähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä hallitsemaan tiedonhankinnan ja -käytön prosessina. 7. luokalla kiinnitetään erityistä huomiota tiedonhallintataitojen opetukseen ja 8. – 9. luokilla kirjallisuuskasvatukseen sekä lukemaan innostamiseen. Tiedonhallintataitojen opetuksessa käytetään hyväksi kontaktiopetusta koulussa ja kirjastossa sekä verkko-opetusta. Tiedonhallintataitojen opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan eri aineiden opetukseen. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta. Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas • • • • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttää tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin 11 • • • • • • • • • oppii käyttämään erilaisia tiedonlähteitä osaa arvioida lähteiden luotettavuutta tutustuu verkkolähteisiin mahdollisuuksien mukaan monipuolistaa lukuharrastustaan syventää kirjallisuuden tuntemustaan tutustuu kirjaston kotisivuihin ja kirjastossa käytettäviin tietokantoihin oppii hakemaan tietoa verkkokirjastosta ymmärtää hyllyluokituksen ja asiasanoituksen periaatteet tutustuu kirjaston toimintaan, kokoelmiin ja palveluihin Keskeiset sisällöt • • • • • • • • • • • • • • Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena Kirjaston verkkokirjaston käyttö, asiasanat ja hyllyluokitus Muut kirjaston tarjoamat tietokannat ja verkkopalvelut Hakustrategiat Tiedonhaku internetistä: hakupalvelun ja aihehakemiston käyttö Tekijänoikeudet ja tietoturva Tiedon luotettavuuden arviointikriteerit Työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti Tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Lähdeluettelon laadinta Yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelu ja aineistojen valikointi Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen Eri tekstilajien käsittelyä Kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin Vuosiluokka 7 • • • • • tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä, tiedonhankinnan suunnittelu, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi: kirjastoon tutustuminen, teosten löytäminen kirjastosta, luokittelujärjestelmän perusteet eri menetelmin lukemaan innostaminen: romaanisarjojen lainaus, koulukirjastot, kirjastoon tutustuminen, kirjavinkkaus lukukokemuksen jakaminen: verkkokirjasto aineiston etsiminen kirjaston tietokannasta ja hyllystä esimerkkien avulla internetin hakupalvelut ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi Vuosiluokka 8 • • • • • • • lukuharrastuksen monipuolistaminen: kirjavinkkaus, kirjasarjaosaston romaanit kaunokirjallisuuden alalajit: kirjavinkkaus novelli tekstilajien arvostelu eettinen ja esteettinen tietoisuus, käsityskyvyn laajentaminen omasta ja muista kulttuureista kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu lukukokemuksen jakaminen ja käsittely Vuosiluokka 9 12 • • • • • • tutustuminen kirjallisuuden sähköisiin ja painettuihin tietolähteisiin sekä niiden arviointiin tutkielmatyöt yksikertaiset lähdemerkinnät ja lähdeluettelo Suomen kirjallisuushistorian pääpiirteet, keskeisimmät kirjailijat ja teokset tekstien tyylillinen pääjako suomen kielen vaihtelu Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas • • • • • • • • • • • • • • • • • osaa määritellä tutkielmansa aiheen ja keskeiset käsitteet sekä suunnitella tiedonhankintaansa etsii itsenäisesti lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa osaa käyttää kirjaston verkkokirjastoa monipuolisesti ja tehokkaasti tuntee kirjaston aineistotietokannan käytön vaatimat apuvälineet (Yleinen suomalainen asiasanasto, Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä) ja hallitsee niiden verkkokäytön käyttää yksinkertaisia hakustrategioita tietää myös muita tiedonhaun mahdollisuuksia, tuntee tietokantoja ja verkkopalveluita hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti ja tietää muita hakupalveluita ja aihehakemistoja ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja suhtautuu kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioi sen luotettavuutta osaa vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa käyttää kirjastoa, internetin tiedonlähteitä, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan osaa valita lähteensä ja ilmoittaa ne löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta eri kirjallisuuden lajeja tuntee kirjallisuuden päälajit ja tekstien tyypillisen pääjaon tuntee eri aikakausia edustavia kirjallisuuden klassikoita 4.2 Kirjastopalveluiden hyödyntäminen vuosiluokkien 0-6 opetuksessa Taulukossa esitettävät tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa kirjaston käyttöön liittyviä opetuksellisia tavoitteita. Toteutus-sarakkeessa on kuvattu kirjaston palveluja toteutuksen tueksi. Luokkaaste Tavoitteet - tutustutaan kirjastoon - opetellaan lainaamaan Esiopetus ja palauttamaan - käyttäytyminen kirjastossa Toteutus Esikoululaisia kutsutaan kirjastoon sekä mediakasvatukselliseen opetukseen Netti-Nysseen ja tietotoreille (Kirjatin Mediamatka). Tutustutaan omaan lähikirjastoon tai esikoululla käyvään kirjastoautoon. 13 - lukemaan innostaminen - tutustutaan kirjastoon - opetellaan lainaamaan ja palauttamaan 1. luokka - käyttäytyminen kirjastossa - lukemaan innostaminen Kouluilla, joilla käy kirjastoauto, järjestetään opastusta palveluiden käytöstä. Tutustutaan omaan lähikirjastoon tai koululla käyvään kirjastoautoon, ja opetellaan käyttämään kirjaston palveluja. Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: - tutustutaan kirjastoon - opetellaan lainaamaan ja palauttamaan 2. luokka - käyttäytyminen kirjastossa - lukemaan innostaminen - tehdään selväksi ero kauno- ja tietokirjallisuuden välillä - kerrotaan kirjaston käyttöön liittyvistä käytännön asioista - esitellään oman kirjaston tiloja ja kirjastoon sopivaa käyttäytymistä -oppilaita opastetaan valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa (voidaan esitellä erilaisia lukudiplomeja) Tärkeintä tällä vierailulla on perusluottamuksen luominen kirjastoa kohtaan. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka - osataan hyödyntää aakkostamista kirjastossa - opetellaan tiedonhankintaa - tietokirjat - omalle lukutaidolle sopivan kirjallisuuden löytäminen - lukemaan innostaminen - kirjaston perusluokituksen opettelua - verkkokirjaston käyttö - kirjojen haku ja varaaminen - opetellaan tiedonhankintaa - tietokirjat -lukemaan innostaminen - kirjaston perusluokitus - tiedonhakutaitojen syventäminen - tutustuminen monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen - verkkokirjaston käyttö - kirjaston perusluokitus - tiedonhakutaitojen syventäminen - tutustuminen monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen - verkkokirjaston käyttö Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon tai kirjastonhoitaja tulee koululle. - kirjavinkkaus on osa Tampereen kaupungin Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa - teemoina ovat sanataide ja teatteri http://www.tampere.fi/taidekaari/yleisopetus/3luokka.html . Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: - selostetaan pääpiirteittäin hyllyluokitus ja hyllyjärjestys - esitellään hakuteosten rakenne (sisällysluettelot ja hakemistot) - opetellaan yksinkertaista tiedonhakua ja verkkokirjaston käyttöä - kerrotaan varauksenteon periaatteista Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Verkkokirjaston hyödyntäminen kouluissa sosiaalisen median käytön opetuksessa. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Verkkokirjaston hyödyntäminen kouluissa sosiaalisen median käytön opetuksessa. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Lukudiplomeita Pirkanmaan lukudiplomi http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/diplomi.htm Kirjakunnari http://www2.edu.fi/kunnari/index.php 14 4.3 Kirjastopalveluiden hyödyntäminen vuosiluokkien 7-9 opetuksessa Taulukossa esitettävät tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa kirjaston käyttöön liittyviä opetuksellisia tavoitteita. Toteutus-sarakkeessa on kuvattu kirjaston palveluja toteutuksen tueksi. Luokkaaste Tavoitteet Toteutus Kaikki luokat kutsutaan pääkirjastoon tai lähimpään aluekirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: - erilaisten tiedonhankintatapojen käyttö - lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi - erilaisiin teksteihin 7. luokka tutustuminen - lukuharrastuksen monipuolistaminen - lukukokemusten jakaminen - kaunokirjallisuuden päälajit - kirjallisuuden peruskäsitteet - opetetaan tiedonhakua kirjaston aineistotietokannasta - opetetaan ymmärtämään luokituksen ja asiasanoituksen periaatteita - esitellään kirjaston kotisivuja - esitellään verkkokirjaston sisältöosuuksia ja vuorovaikutteisia palveluja (mm. tägittämistä, arvioiden tekemistä, omien tietojen tarkastelua) - esitellään kirjastossa käytettäviä tietokantoja - esitellään verkkolähteitä ja muita verkkosisältöjä (käyntiin varattava kaksoistunti) - tähdennetään lähteiden arvioinnin tärkeyttä Ohjatun kirjastokäynnin lisäksi: - pyydettäessä räätälöityjä opetuskäyntejä kirjastoon tavoitteisiin liittyen kaikissa oppiaineissa - pyydettäessä lisätukea koulussa toteutettavaan opetukseen: esimerkiksi valikoituja kirjalistoja eri oppisisällöistä ja kaunokirjallisuuden päälajeista - verkkokirjaston hyödyntäminen lukukokemuksen jakamisessa Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. - lukuharrastuksen monipuolistaminen - eettinen ja esteettinen tietoisuus, käsityskyky omasta ja muista kulttuureista laajenee 8. luokka - kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu - lukukokemuksen jakaminen tehtävänmukaisesti - tekstilajeista arvostelu - kaunokirjallisuuden alalajeja Verkkokirjastossa (tai esimerkiksi Sivupiirissä http://www.sivupiiri.fi/) on mahdollista arvioida teoksia ja jakaa lukukokemuksia. Opastusta tähän saa tarvittaessa kirjastosta. Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. Lukuvuoden aikana useissa kouluissa tehdään kirjallisuuden tutkielma (kotimaisesta kirjailijasta). Siihen liittyen on mahdollista varata aika ohjatulle kirjastokäynnille, jonka aikana kerrataan aiemmin käsiteltyjä asioita. Konkreettinen tutkielmaan liittyvä tiedontarve syventää tiedonhankintataitojen oppimista: - kansanperinne, näytelmäteksti - tutkielmatyöt, yksikertaiset - opetetaan omaan tutkielma-aiheeseen liittyvää tiedonhakua lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kirjaston aineistotietokannasta 9. luokka - Suomen kirjallisuushistorian - opetetaan ymmärtämään luokituksen ja asiasanoituksen periaatteita pääpiirteet, keskeisimmät - esitellään oman tutkielman kannalta tärkeitä kirjastossa käytettäviä kirjailijat ja teokset tietokantoja - tekstien tyylillinen pääjako - esitellään omaan tutkielmaan soveltuvia verkkolähteitä - suomen kielen vaihtelu - tähdennetään lähteiden arvioinnin tärkeyttä. Muiden oppiaineiden yhteydessä tehtäviin tutkielmiin ja esityksiin (kaikilla luokka-asteilla) liittyen on mahdollista pyytää räätälöityä 15 opetuskäyntiä kirjastoon. Rajalliset resurssit eivät valitettavasti tällä hetkellä mahdollista kaikkiin toiveisiin vastaamista. Parhaiten oman oppiaineen tai tietyn aihealueen ympärille rakennettava opetuskäynti onnistuu, kun sen suunnitteluun voidaan panostaa. Kirjastoon kannattaa ottaa yhteyttä hyvissä ajoin. Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. 10. luokka Aiempien asioiden kertaamista Käytetään oman lähikirjaston palveluja. Linkkejä Linkit kirjaston sivuille: http://kirjasto.tampere.fi/ (erityisesti lastensivut, nuortensivut ja verkkokirjasto), opetukseen http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kurssit-jaopetus/tiedonhankinta-taitojen-opetus/ . Sivujen alta löytyvät koulujen vastuukirjastot ym. Tiedonhakijan opas http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/tiedonhakijan-opas . Verkkokirjasto: http://piki.verkkokirjasto.fi/. 5 KIRJASTON PALVELUT KOULULAISILLE Koululaiset ja eri oppilaitosten oppilaat halutaan tutustuttaa kirjastoon vaiheittain. Heitä kutsutaan eri-ikäisinä käyttämään kirjastoa ja oppimaan tiedonhallintaa. Vaihe vaiheelta lapsi saa hyvän pohjan myöhemmälle (elinikäiselle) oppimiselle. Kirjasto on turvallinen paikka harjoitella omien asioiden vastuullista hoitamista. Kirjasto tukee koulua opetustyössä. Kirjavinkkauksella tuetaan lukemista, sen oppimista ja lukuharrastusta. Tietyille luokka-asteille järjestetty kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus ovat tärkeä osa koulun ja kirjaston yhteistyötä, mutta myös jatkuvuus ja säännöllisyys ovat merkittävässä roolissa kun lapsia ja nuoria opetetaan elinikäisiksi oppijoiksi ja tietoyhteiskunnan aktiivisiksi täysivaltaisiksi toimijoiksi. Lasten kanssa tehtävä kirjastotyö on kaiken kivijalkana. Se on tulevaisuuteen tähtäävää työtä. Kirjastokäynnillä oppilaat tutustuvat kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Myös opetussuunnitelman tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa (koulujen tvt-strategioissa) puhutaan kirjaston palveluiden ja aineiston käytön osaamisesta. Esiopetusryhmät käyvät alueittain Hervannan ja Sampolan tietotoreilla ja Netti-Nyssessä mediakasvatuksen alkuopetuksessa. Alakoulun 2.- ja 4. -luokille sekä yläkoulun 7.-luokille järjestetään tutustumiskäyntejä kirjastoihin ja tiedonhankintataitojen opetusta. Kirjastokäynnin sisältö voidaan suunnitella toiveiden mukaan. Luokkakäynnit vaativat valmistelutyötä, joten kirjastokäynti on sovittava etukäteen. Kaikki koululuokat ovat tervetulleita kirjastoon. Alakoulut kirjastossa 2.-luokat: kirjasto ja kiinnostavat kirjat tutuiksi Käynnillä kerrotaan kirjastonkäytön perusasioista ja siitä, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä. Kirjastonhoitaja suosittelee kirjoja ja lapset oppivat valitsemaan itseään kiinnostavaa 16 luettavaa. Oppilaiden kanssa keskustellaan kauno- ja tietokirjallisuuden eroista. Voidaan tutustua kirjastokissa Kirjatin Mediamatkaan. 3.-luokat: elämyksiä ja kirjavinkkejä Luokat kutsutaan kirjastoon tai kirjastonhoitaja tulee koululle. Kirjavinkkaus on osa Tampereen kaupungin Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmaa. Kolmannella luokalla teemoina ovat sanataide ja teatteri. http://www.tampere.fi/taidekaari/yleisopetus/3luokka.html 4.-luokat: Piki-verkkokirjasto ja hyllyjen salat Neljäsluokkalaisille esitellään hyllyluokitusta ja hyllyjärjestystä. Oppilaille opetetaan perusasioita PIKI-verkkokirjaston käytöstä, esimerkiksi tiedonhaun ja varauksen tekemistä. Yläkoulut kirjastossa 7.-luokat: taitoa tiedonhakuun Kirjastokäynnin aiheina ovat kirjaston toiminta, kokoelmat ja palvelut. Kirjastossa harjoitellaan PIKI-verkkokirjaston käyttöä ja opetellaan esimerkkien avulla etsimään aineistoa kirjaston tietokannasta ja hyllyistä. Voidaan myös esitellä internetin hakupalveluja ja tiedonlähteiden kriittistä arviointia, jos käynnille on mahdollista varata kaksoistunti. 9.-luokat: kirjallisuudenlähteitä tutkielman tueksi Suurimmissa kirjastoissa tutustutaan kirjallisuuden sähköisiin ja painettuihin tietolähteisiin. Tietolähteitä opetellaan arvioimaan oman tutkielmatyön kannalta. 5.1 Tiedonhaun opetus Nykypäivän koululainen tarvitsee hyvät tiedonhankinta- ja hallintataidot. Kirjastossa näitä taitoja voi opetella ja harjoitella. Tiedonhallintataidoilla tarkoitetaan valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää erilaista tietoa osana omaa ajattelua. Tiedonhallintataitoihin liittyviä käsitteitä (Tiedonhankinnan portaali opettajille): Tiedonhaku on yksittäisen tiedon etsimistä erilaisista tietolähteistä. Tämä edellyttää tiedonlähteiden tuntemusta ja teknistä taitoa käyttää esimerkiksi tietokantoja. Tiedonhankinta on tiedonhakua laajempi termi. Se tarkoittaa kaikenlaista tiedon hankkimista tavasta ja välineestä riippumatta. Pyrkimyksenä on olennaisen ja kattavan tiedon kokoaminen eri lähteistä. Tiedonhallinta koostuu tiedonhankinnan lisäksi kyvystä arvioida kriittisesti löydettyä tietoa ja liittää sitä omaan tietopohjaan. 17 American Accociation of School Libraries (AASL 2010) on määritellyt, että tiedonhallintataitoiset oppijat osaavat: 1) hakea tietoa, ajatella kriittisesti ja lisätä tietämystään 2) tehdä päätelmiä ja harkittuja päätöksiä, soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin ja tuottaa uutta tietoa 3) jakaa tietoa ja toimia demokraattisen yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä 4) tavoitella henkilökohtaista ja esteettistä kasvua. Tiedonhankinta- ja hallintataidot perusopetuksen tvt-suunnitelmassa 2012-2015 Perusopetuksen tvt-suunnitelma verkossa: http://tvt.tampreenseutu.fi 2. lk oppilas .... 4. lk oppilas .... 6. lk oppilas .... osaa avata opettajan antaman internetosoitteen. - tuntee tiedonhaun vaihtoehdot - tuntee internetin ja osaa suhtautua kriittisesti tiedonhaun perusteet ja löytämiinsä tietoihin. osaa käyttää sekä hakuohjelmaa että - osaa suunnitella tiedonhakua ja aihehakemistoa. tehdä tarkennettuja hakuja hakukoneella. - opettelee määrittelemään - on tutustunut esitelmän hakusanoja sekä tekemiseen liittyviin arvioimaan tekijänoikeusasioihin ja noudattaa löydettyä tietoa. niitä. 9. lk oppilas - löytää sujuvasti tietoa internetin eri tietolähteistä. - osaa käyttää verkkosanakirjoja sekä asiahakemistoja. - osaa arvioida kriittisesti ja käyttää eettisesti löydettyä tietoa. - osaa tehdä lähdeviittaukset sekä -merkinnät. - tuntee digitaaliseen materiaaliin liittyvät keskeiset tekijänoikeusasiat. 5.2 Hakumenetelmien tuntemus ja kyky soveltaa niitä käytäntöön Tiedon hankkiminen ja siinä opastaminen ovat muuttuneet: aikaisemmin aineistojen löytäminen ja kerääminen oli työlästä ja aikaa vievää, nyt parilla napin painalluksella voi saada valtavan määrän tietoa. Opetuksen tehtävänä on saada googlettamiseen tottuneet oppilaat miettimään erilaisten tiedonlähteiden ominaispiirteitä, ja sitä kuinka luotettavan tiedon tunnistaa. Usein oppilaat osaavat käyttää internetiä sujuvasti, mutta lyhytjänteisesti. Tiedonhallintataitojen opetuksessa kerrotaan siitä, kuinka tiedonhaussa päästään pintaa syvemmälle. (Heinonen 2011, 17) Opetussuunnitelmassa tiedonhallintataitojen oppimisen merkitystä korostetaan kaikissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun tiedon tarve on todellinen. Vastuu päämäärien toteutumisesta on opettajilla. Tiedonhakua voidaan kuvata kuusiportaisena mallina, ja erityisesti alku- ja loppuaskelmilla opettajan osuus on tärkeä. Kirjasto tukee opettajia opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista järjestämällä erilaisten tiedonlähteiden käytön opetusta luokille. Tiedonhaun portaat (Halttunen et al. 2001, 74–75 ja Tiedonhankintaprosessin portaat): 1. Kysele ja ihmettele: määrittele aihe tai ongelma 18 2. 3. 4. 5. 6. Suunnittele tiedonhakua: etsi ja nimeä tiedonlähteet Kerää aineistoa: valitse tiedosta työsi kannalta oleellisimmat Lajittele informaatio: järjestele tieto loogisesti Esittele tuloksesi: perustele ja luo oma ratkaisusi Arvioi prosessia ja työtä Linkkejä Tampereen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaikenikäisille tiedonhakijoille suunniteltu opas:http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/tiedonhakijan-opas . eVarikon kokoamat opettajien tiedonhaun ja -hallintataitojen opetuksen vinkit sekä tehtävät löytyvät osoitteesta http://tvt.tampere.fi/ideoita/tiedonhankinta_ja-hallinta/ . Opetushallituksen Kenguru-portaaliin on kerätty keskitetysti ohjeita opettajille: http://www.edu.fi/kenguru/ . 5.3 Erilaisia tiedonlähteitä monenlaisiin tiedontarpeisiin Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö on tärkeää; On hyvä tunnistaa ja löytää omaan tiedontarpeeseensa sopivimmat lähteet. Kirjastoissa järjestettävä peruskouluille suunnattu tiedonhaun opetus keskittyy lähinnä verkkokirjaston käytön opetukseen, mutta tarvittaessa kirjastokäynnillä voidaan tutustua myös muihin tiedonlähteisiin. Oppilaiden omat tutkielmanaiheet tai esitelmät otetaan huomioon kirjastojen tiedonhaun opetuksessa. Oppilasta kannustetaan pohtimaan millaista tietoa hän on hakemassa, mihin tarkoitukseen, ja mitä hän tietää aiheesta jo etukäteen. Kirjastossa kerrotaan erilaisesta lähdeaineistosta ja sen soveltuvuudesta erilaisiin tiedontarpeisiin (sähköisiä lähteitä, painettuja lähteitä vai molempia). Lisäksi esitellään kirjaston tietopalvelua ja chat-tietopalvelua, joita voi käyttää oman tiedonhaun tukena. Lisääntyvän tiedon maailmassa lähdekritiikki on yhä merkittävämmässä osassa. Tarkoituksenmukaisten lähteiden löytäminen voi olla haastavaa. On välttämätöntä kertoa selkeästi, kenen ajatuksia ja tietoja käytetään omassa tutkielmassa tai muussa työssä. Keskustelu erilaisista tiedonlähteistä on tärkeää: se on parempi vaihtoehto kuin joidenkin tiettyjen tiedonlähteiden käytön kieltäminen kokonaan. Esimerkkejä tiedonlähteistä: • • • • • Kirjat ja lehdet: painetussa ja digitaalisessa muodossa Ihmiset: oma tietämys, asiantuntijat ja valokuvat Internet: web, postituslistat, keskusteluryhmät, sosiaalinen media, blogit, wikit, Wikipedia, Ning Tietokannat: verkkokirjasto ja muut kirjastossa käytettävät tietokannat Muu lähdeaineisto: cd-romit, dvd-levyt, valokuvat, tv, radio jne. 5.4 Yhteistyö lähdekritiikin ja tekijänoikeuksien opetuksessa Tekijänoikeudet: kunnia sille jolle kunnia kuuluu! 19 Tekijänoikeudet ovat tärkeä osa tiedonhallintataitoja. Tekijänoikeudet huolehtivat uuden luovan työn tekijöiden oikeuksista omiin teoksiinsa. Motivaatio julkaista ja luoda uutta ei ilman oikeuksia ja niistä huolehtimista olisi mielekästä. Toisaalta liian tiukat yksinoikeudet rajoittaisivat ja hidastaisivat kaikkea kehitystä. (Toikkanen & Oksanen 2011) Näiden asioiden pohtiminen ja tekijänoikeuslakiin tutustuminen ovat merkittävässä roolissa tiedonhallintataitojen opetuksessa, ja kaikkien kouluaineiden erilaisissa oppimisprosesseissa. Oppilaiden tavoitteet tekijänoikeusasioiden hallinnassa on kuvattu tvt-osaamistavoitteissa seuraavasti: 6. luokan oppilas • tuntee tiedonhaun keinot ja osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietoihin • osaa suunnitella tiedonhakua ja määritellä hakusanoja • on tutustunut esitelmän tekemiseen liittyviin tekijänoikeusasioihin ja noudattaa niitä 9. luokan oppilas • löytää sujuvasti tietoa internetin eri tietolähteistä • osaa käyttää verkkosanakirjoja sekä -asiahakemistoja • osaa arvioida kriittisesti ja käyttää eettisesti löydettyä tietoa • osaa tehdä lähdeviittaukset sekä -merkinnät • tuntee digitaaliseen materiaaliin liittyvät keskeiset tekijänoikeusasiat Tekijänoikeusasiat ovat ajankohtaisimmillaan tiedonhankinnan prosessin loppuvaiheessa, ja niistä on hyvä puhua koulussa. Lisäksi kouluilla on erilaisia oikeuksia ja omia sopimuksia, joista kirjastolla ei ole juurikaan kokemusta. Tekijänoikeuksien tuntemista tulee käsitellä koulussa laajasti, sillä tavallisella yleistasoisella kirjastokäynnillä niihin ei ehditä paneutua kattavasti. Halutessaan opettaja voi pyytää kirjastoa esittelemään tekijänoikeusasioita perinpohjaisemmin, mutta siihen on varattava tarpeeksi aikaa. Tutustu aihetta käsitteleviin sivustoihin: http://www.kopiraitti.fi/ http://www.tekijanoikeus.fi/ Mitä opettajan tulee tietää tekijänoikeuksista? Opettajan on hyvä perehtyä siihen, millaisia tekijänoikeuksia kytkeytyy erilaisten teosten käyttöön opetuksessa. Verkkomateriaalien käytön yleistyminen on entisestään monimutkaistanut asioiden hallintaa. Lisäksi lainsäädäntö ja käytännön ohjeistus eivät tahdo pysyä perässä teknisten välineiden ja verkkoympäristöjen jatkuvan ja nopean kehittymisen vuoksi. Toisaalta verkkomateriaalien määrällinen kasvu tuo tekijänoikeuksien hallintaan myös helpotusta: laillisesti ja vapaasti käytettävää laadukasta materiaalia löytyy nykyisin runsaasti. Linkkeja: Opetushallituksen tekijänoikeussivusto: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_medi a/verkkoviestinnan_taidot/tekijanoikeudet Toikkanen, Tarmo, Oksanen Ville: Opettajan tekijänoikeusopas, FINN LECTURA, 2011 sekä http://www.opettajantekijanoikeus.fi/ 20 Verkkolähteet ja lähdekritiikki Tiedonhakija tyytyy helposti ensimmäiseen löytämäänsä tietoon, eikä välttämättä perehdy siihen, onko se oikeaa ja ristiriidatonta. On tyypillistä olla kärsimätön: yleensä verkosta tietoa etsivä jaksaa katsoa läpi vain muutaman ensimmäisen hakutuloksen. Tästä voi seurata ongelmia, sillä linkin sijoittuminen korkealle hakutuloslistan kärkeen ei takaa sen laatua. Wikipediasta on tullut suosittu verkkotiedonlähde. Se on usein hakutulosten kärkisijoilla. Tiedon alkuperää on vaikea kontrolloida, ja sen tuottajan asiantuntemusta on hankala arvioida. Artikkelit ovat hyvin eritasoisia, ja erikielisten versioiden tiedoissa voi esiintyä ristiriitaisuuksia. Wikipedian käyttöä ei silti kannata kieltää, sieltä löytyy usein arkisiin tiedonhakupulmiin riittävä ratkaisu. Siellä on myös laadukkaita linkkejä käyttökelpoisille sivustoille, aiheeseen liittyviä termejä ja uusia hakusanoja, joilla pääsee syventämään tiedonhakuaan eteenpäin. Wikipedian artikkelien vaihtelevaa laatua arvioitaessa kannattaa keskittyä seuraaviin seikkoihin (Vadén 2009 ja Wikikirjasto): 1) lähteet: arvioi ovatko esitetyt asiat yhtäpitäviä lähteiden kanssa ja onko kaikki oleellinen otettu mukaan. Verkkosanakirjan periaatteena on esittää vain sellaista tietoa, joka on jo aiemmin julkaistu luotettavina pidetyissä lähteissä. Lähdeviitteet esitetään alaviitteinä. 2) artikkelin historiatiedot: jokaisella sivulla on painike, jonka kautta saa näkyviin listan sivun aikaisemmista versioista. 3) kopioinnin haitat: luvaton kopiointi on kaksin verroin haitallista. Ensinnäkin tekijänoikeudet on syytä muistaa ja niitä pitää kunnioittaa. Toisaalta: kopiointi ei auta ketään oppimaan. Jos haluaa olla varma siitä, ettei kopioi toisen tekstiä, voi käyttää seuraavaa tapaa: ensin luetaan kaikki aiheeseen liittyvä lähdemateriaali ja laitetaan ne sivuun. Sen jälkeen kirjoitetaan muistinvaraisesti ja itsenäisesti se, mitä asiasta muistetaan. Näin omassa tekstissä näkyy se, kuinka asian on itse ymmärtänyt ja omaksunut. Yleisesti verkkolähteen luotettavuuden arvioinnissa kannattaa pohtia seuraavia asioita: 1) kuka sivun on tehnyt ja kuka sitä ylläpitää 2) esiintyykö kirjoittaja omalla nimellään ja edustaako hän jotakin organisaatiota 3) millainen on tekstin tyylilaji 4) millainen on tekstin kieliasu 5) millaisia motiiveja kirjoittajalla on 6) onko sivulle merkitty lähteitä (Haasio & Haasio 2008, 132-134) Arvioitaessa verkkolähdettä kannattaa miettiä myös seuraavia seikkoja: 1) puolueettomuus 2) tekijyys 3) luotettavuus 4) ajantasaisuus 5) julkaisun kate 6) julkaisun muoto ja tekninen toimivuus (Alaterä & Halttunen 2002, Haasio & Haasio 2008) 21 Lähdekritiikkiä käsitellään yläkoululaisten kirjastokäynneillä jonkin verran, mutta tässäkin aiheessa päävastuu on koululla: niitä on hyvä käsitellä huomattavasti kirjastokäyntiä laajemmin. eVarikko tarjoaa opettajille tietoiskuja ja koulutusta tekijänoikeusaiheista. Verkkopedagogi neuvoo opettajia myös tekijänoikeusasioissa ja antaa käytännön vinkkejä tekijänoikeusasioiden käsittelyyn opetuksessa. Tekijänoikeuksien noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikkien oppiaineiden opetuksessa. 5.5 Lukuharrastuksen aktivointi ja kirjavinkkaus Lukuharrastuksen aktivointi on yksi kirjaston keskeisimmistä tehtävistä. Siihen sisältyvät niin peruslukutaidon, lukutaitojen (silmäilystä perehtymiseen) kuin elinikäisen oppimisenkin tukeminen. Kirjavinkkaus on yksi näkyvimmistä ja selkeimmistä keinoista lukuharrastuksen edistämiseen. Kirjasto tarjoaa myös satutunteja, lukuvinkkejä ja laajempia aineistoesittelyitä verkkosivuillaan, kirjanäyttelyitä, henkilökohtaisia suosituksia ja kirjailijavierailuja. Opettajat voivat myös pyytää kirjastoa auttamaan oppilaiden kirjalistojen laadinnassa tai vanhojen listojen päivittämisessä. Kirjaston henkilökunnalla on hyvä käsitys siitä, millaista kirjallisuutta eri-ikäisille ja -tasoisille lukijoille voi suositella. Kirjavinkkauksessa pyritään esittelemään kirjallisuutta kiinnostavasti: kirjan sisällöstä ja juonesta kerrotaan jonkin verran, mutta keskeytetään kuitenkin niin jännittävään kohtaan, että kuulija haluaa lukea kirjan itse loppuun. Kauno- ja tietokirjallisuuden lisäksi voidaan vinkata myös elokuvia, musiikkia, pelejä ja verkkolähteitä, tai joitakin näistä yhdistellen. Vinkkaus voi käsitellä myös tiettyä genreä, aikakautta tai aihetta (esim. kauhu ja kielletyt kirjat). Kaikki Tampereen 3. luokat kutsutaan kirjastoon tai kirjastonhoitaja tulee koululle. Kolmansien luokkien kirjavinkkaus toteutetaan osana Tampereen kaupungin Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa. Kolmannella luokalla teemoina ovat sanataide ja teatteri, ja vinkkauksen lisäksi luokka-asteen pakettiin kuuluu mm. teatteriesitys ja oheistehtäviä. Muille luokka-asteille järjestetään vinkkausta mahdollisuuksien mukaan. Lukuharrastusta pyritään lisäämään erilaisilla lukudiplomeilla (esim. Pirkanmaan lukudiplomi : http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/diplomi.htm , Kirjakunnari: http://www2.edu.fi/kunnari/index.php), joita opettajat voivat halutessaan ottaa käyttöönsä. Linkkejä Kirjastoseuran Mediakasvatus-sivu kirjavinkkauksesta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/sivu_4 Kirjavinkkariyhdistyksen blogi http://www.vinkkarit.vuodatus.net/ Kirjavinkkari Reetta Saine kertoo kirjavinkkaustyöstä http://www.kirjastokaista.fi/video/65/kirjavinkkari%20sytyttää%20lukukipinää Virtuaalinen kirjallisuuskierros Tampereella sekä lukulistoja http://koulut.tampere.fi/materiaalit/kirja1/turnee/index.html 22 5.6 Muut kirjaston peruspalvelut Tavoitteet Kirjasto on kaikille avoin peruspalvelu, jonka tavoitteena on turvata kuntalaisille tasapuolisesti pääsy tiedon lähteille ja tarjota mahdollisuudet oppimiseen, sivistykseen ja virkistykseen. Kirjasto toimii myös yhteisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja välittäjänä. (Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä 2011-2015) Kirjaston visioon on kirjattu tavoitteeksi edistää ajatuksella lukemista, medialukutaitoa ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Nämä tavoitteet on otettu huomioon myös kouluille tarjottavien palveluiden suunnittelussa. Ajatuksella lukeminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat tulevaisuudessakin tärkeitä taitoja, joita nykypäivän selailukulttuuri uhkaa. Kokoelmat Kirjasto tarjoaa monipuolisen, ajantasaisen, laadukkaan ja asiakkaiden tarpeet huomioonottavan aineistokokoelman. Kirjastoaineistoa valitaan tasapuolisesti ja laajaalaisesti. http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/tietoakirjastosta/hankintapolitiikka/ Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on fyysistä aineistoa yli miljoona kappaletta. Niiden lisäksi kirjastoon voi tilata aineistoa muista kirjastoista seutuvarauksina tai kaukolainoina. Sähköisiä ja audiovisuaalisia aineistoja hankitaan yhä enemmän, ja kirjastossa voi käyttää monia erilaisia tietokantoja (esim. standardi- ja artikkelitietokantoja) ja lukea sähköisiä lehtiä. E-kirjatkin tekevät tuloaan asiakkaiden lainattaviksi. Lainaustoiminta Kaikki Tampereen kaupunginkirjastojen toimipisteet, pääkirjasto, 4 aluekirjastoa, 10 lähikirjastoa ja kirjastoautot, palvelevat koulujen oppilaita ja opettajia, ja niiden aineisto on vapaasti käytettävissä ja lainattavissa. Monet lähikirjastot on sijoitettu koulurakennuksiin, jolloin ne palvelevat luontevasti koulujen tarpeita. Kullakin kirjastolla on omat vastuukoulunsa, joiden luokkia he kutsuvat tiedonhaun opetuksiin ja kirjavinkkauksiin. Kullakin koululla on lisäksi yksi kirjaston yhdyshenkilö, joka vastaa yhteydenpidosta kirjaston kanssa. Kirjaston kaksi kirjastoautoa, Kustaa ja Roosa, palvelevat lisäksi niitä n. 25 alakoulua, joiden lähistöllä ei ole kirjastoa. Tietopalvelu Tietopalvelu on yksi kirjaston keskeisimmistä tehtävistä. Sen tarkoitus on auttaa asiakkaita tiedonlähteiden ja aineiston löytämisessä sekä monipuolisen kokoelman laajamittaisessa hyödyntämisessä. Tietopalvelusta saavat apua niin esitelmää tekevät ja lukemista etsivät oppilaat kuin opetusmateriaaleja ja opetuksen tausta-aineistoa etsivät opettajatkin. Tietopalveluun voi myös jättää hankintaehdotuksia teoksista, joista voisi olla hyötyä työssä tai vapaa-ajalla. Tietopalvelussa työskentelevät kirjastonhoitajat auttavat asiakkaita aineiston etsimisessä verkkokirjastosta, muualta verkosta ja kirjaston hyllyiltä. 23 Sisältöjen avaaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kirjasto on tiedon ja tarinoiden ei-kaupallinen markkinapaikka, jonka tavoitteena on avata kokoelmansa sisältöjä asiakkaille. Sisältöjä nostetaan esille kirjanäyttelyillä, teosten esittelyillä kirjaston verkkosivuilla, jokapäiväisessä tietopalvelutyössä sekä etenkin kirjavinkkauksissa, joita järjestetään sekä lapsille että aikuisille. Lukuinnostuksen herättämiseksi kirjastossa järjestetään myös kirjailijavierailuita ja muita kirjallisuustapahtumia. Opetus ja opastus Kirjastoissa järjestetään runsaasti erilaista opetusta ja opastusta. Näitä ovat muun muassa päivittäiset opastukset asiakaskoneilla, ja tietotorien pitämät teemakurssit. Lisäksi kouluille ja erilaisille ryhmille järjestetään kirjastonkäytön opetusta. 6 KOULUKIRJASTO AVOIMENA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Toisen asteen oppilaitoskirjastoja on viime vuosina kehitetty systemaattisesti osaksi oppilaitosten avoimia oppimisympäristöjä. Lukiokoulutuksen kehittämistä on tehty hankerahoituksin. Lukioiden omat budjettiresurssit ovat myös paremmat kuin perusopetuksen koulujen koulukirjastojen kehittämiseen. Tästä esimerkkinä Hatanpään lukion mediakirjasto: http://koppa.tampere.fi/alfresco/service/com/eduix/stream-ui/60a89ef4-7b92-40c7-a78e6ba67cebf8bc Hatanpään lukion mallin mukaista kirjaluettelointia on kehitetty oppimateriaalikeskuksen lainattavien aineistojen osalta sekä Sammon koulun ja Hatanpään koulun kirjastoissa. Ongelmana on kuitenkin jatkossa muiden koulukirjastojen osalta aineistojen hankinta, luettelointityön resursointi sekä ylläpidon organisoiminen. Myös perusopetuksen koulujen koulukirjastoja ja koulujen lähikirjastojen sekä kirjastoauton tulisi tulevaisuudessa palvella paremmin koulujen avoimina oppimisympäristöinä. Tarve ja tarjonta tulisi selvittää ja kehittämistyötä tehdä yhteistyössä. Toiminnan ylläpito tulisi tehdä yhdessä ja esim. luettelointi järjestää yhteistoimintana. Koulukirjastojen ylläpito ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman riittäviä resursseja. Kirjaston asiantuntemusta tarvitaan koulukirjastojen kehittämiseen. Yhteistyö säästää myös resursseja. Ensimmäisiksi kehittämiskohteiksi sopisivat esimerkiksi Lentävänniemen mediakirjastotila sekä Vuoreksen uuden koulun tilojen yhteissuunnittelu. 24 7 TOIMENPIDESUOSITUKSIA JA TAVOITTEITA Yhteistyösuunnitelman ja toimenpidesuositusten laadinnan johtoajatuksen, että kirjastonpalvelun minimitaso kouluille on, että ops-luvun (luku 4.) taulukoissa esitetyt tavoitteet toteutuvat tasavertaisesti kaikille lapsille. Sosiaalisen median käyttö kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa kasvaa. Kansalaistoiminta sekä vaikuttaminen verkossa ovat arkipäivää. Koululla ja kirjastolle tämä tuo mahdollisuuksia ja myös velvollisuuksia yhteiskunnallisina toimijoina. Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntämistä seurataan ja kehitetään yhdessä. Verkkokirjaston hyödyntäminen kouluissa sosiaalisen median käytön opetuksessa on yksi kehittämisen kohteista. Tampereen kaupungin tietohallinto on toteuttanut kaupungin investointirahoituksella Koppaaineistohallintajärjestelmän kaikkien hallintokuntien käyttöön. Opettajat ja oppilaat kirjautuvat Koppaan opetusverkon tunnuksella ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu on käyttöönottovaiheessa. Työryhmä esittää Kopan yhteiskäytön kehittämistä esimerkiksi koulutusmateriaalien ja muun aineiston yhdessä tuottamisen välineenä ja jakelukanavana myös kirjastosta koulujen suuntaan. Yhteistyömahdollisuutena nähdään myös yhteisten veso-kelpoisten ja muiden koulutustilaisuuksien järjestäminen. Suunnitelmakaudella kouluttautuminen kytketään mahdollisuuksien mukaan Osaava-hankkeen toteutukseen (http://www.tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/osaava/ ). Lisäksi tulee parantaa ja kehittää palvelujen markkinointia sekä muuta viestintää koulujen suuntaan. Päällekkäisen tukipalvelutarjonnan karsiminen vapauttaa resursseja uudenlaiseen toimintaan ja auttaa kouluja esimerkiksi käyttämään tiedonhallintataitojen opetukseen liittyviä kirjastopalveluja aiempaa tehokkaammin. Tärkeänä pidetään myös yhteisen keskustelufoorumin perustamista. Kirjaston palvelut kouluille tulee tehdä paremmin tunnetuiksi. Tavoitteena on lisätä kirjaston käyttöä kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin muutkin kuin vain äidinkielenopettajat hyödyntävät kirjaston palveluja opetuksessaan. Yhtenä tavoitteena nähdään myös valmiiden oppituntikokonaisuuksien työstäminen opettajien työn tueksi. Valmiit oppituntisuunnitelmat helpottavat sekä kirjaston että koulun henkilökunnan työtä ja lisäävät yhteistyötä. Selvä havaittava puute kirjaston palveluissa on, ettei kirjavinkkausta pystytä nykyisillä resursseilla tarjoamaan yläkoulujen oppilaille. Kirjastojen lukuharrastuksen tukeminen painottuu alakouluihin. On tärkeää esitellä erilaisia aineistoja myös yläkoululaisille. Tavoitteena on saada kirjavinkkaus osaksi yläkoulujen kanssa tehtävää kirjastoyhteistyötä. Erillinen tarvittava selvitystyö Suunnitelmakaudella tehdään selvitys siitä, kuinka e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen lainaus voidaan järjestää yhdessä. Samalla selvitetään vaihtoehtoiset toteutustavat nykymuotoisen kirjasarjalainauksen järjestämiselle. Palveluverkkoselvitys kertoo, kuinka koulut käyttävät lähikirjastoja ja millä tavalla niiden käyttäminen suhteutuu oppilaitosten omiin koulukirjastoihin ja aineistokokoelmiin. Selvityksiä tarkastellaan rinnan ja varmistetaan että johtoajatus lasten tasavertaisuudesta toteutuu. Tasavertaisuuteen vaikuttaa myös koulujen suunnitelmallisuus kirjastopalvelujen käytössä. 25 Lähteet AASL American Association of School Librarians. 2010. Oppimisen standardit 2000-luvulla. Osoitteessa http://suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2010/04/AASLsuomiweb-a.pdf, luettu 5.10.2011 Alaterä & Halttunen 2002. Tiedonhaun perusteet Haasio & Haasio 2008. Pulpetit virtuaalivirrassa Halttunen, K. et al. 2001. Tiedonhakijan opas Heinonen, A 2011. Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta : katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Nurminen, O. 2000. Medialukutaidon uudet ulottuvuudet Opetusministeriö 2000. Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset Sallmén 2009. Mediakasvatusta vai mediasivistystä kirjastosta? Teoksessa Mediakasvatus kirjastossa Sormunen & Poikela 2008. Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen Tampereen po-ops, osoitteessa http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/7/1/3/ ja http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/7/1/7/, luettu 20.10.2011 Tiedonhankinnan portaali opettajille, osoitteessa http://www.tipo.edu.hel.fi/, luettu 3.10.2011 Tiedonhankintaprosessin portaat, osoitteessa http://www.tipo.edu.hel.fi/tiedostot/tiedonhankintaprosessin_portaat.ppt, luettu 5.10.2011 Toikkanen, T. 2011. Opettajan tekijänoikeusopas Vadén, T. 2009. Miten netissä voi opiskella ja oppia? Teoksessa Hyvä paha media. Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon. Suomen lasten ja nuorten säätiö Wikikirjasto. Wikipedian käyttäjän käsikirja, osoitteessa http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikipedian_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4n_k%C3%A4sikirja LIITTEET Liite 1 Kirjastojärjestelmäkaavio 26 Arenan palvelut • paikallinen palvelu tuotetaan julkaisujärjestelmällä (Liferay) ”portaaliin”(näkymä räätälöidään haluttuihin aineistoihin, omat käyttäjät, haut, varaukset, lainatiedot, sisältöosiot, kotisivut, tietokannat..) • samasta tietokannasta voidaan tuottaa erillisiä tai yhteisiä paikallisia näkymiä tai yhdistää samaan näkymään tietoja useista tietokannoista • Axiellin keskitetty palvelu jakaa yhteisölliset asiat paikallisilta käyttäjiltä kaikiin Suomen Arenoihin (tagit, arvioinnit, pisteytykset, kuvapankit, artikkelien vaihto ym.) • mukana myös ulkoisia palveluntuottajia kuten Kirjavälitys, BTJ, kuvapankit • PIKIn ja TOKIn Arena-instanssit erotettu toisistaan Suunnitelma Pirkanmaan - yleisten kirjastojen portaali (tietokanta:PIKI) - virastokirjastojen portaali (tietokanta:PIKI) - toisen asteen kirjastojen portaali (TOKI) - koulukirjastojen portaali (TOKI) PIKI-verkkokirjasto portaali indeksikanta Alma-rajapinta PIKIkirjastot Arenan keskitetty palvelu e-aineistot tietokannat etäkäyttö? Mäntän lukio Hämeenkyrön yht.koulu Oriveden koulukirjastot Valkeakosken lukio PIKIn koulut > TOKIin Piki tietokanta: Nyt: PIKI-kirjastot Koulukirjastot Virastokirjastot VIKI- verkkokirjasto kirjasto-/taustajärjestelmä (Aurora) syöttö :kirjasto/yksikkö/ostopalveluna/keskitetty Kake (tulossa) Vapriikki Tampereen taidemuseo Sastamalan kirjan museo & seudun museo SaHim? TOKI-verkkokirjasto portaali Tao, Ikata, Pirko lukiot oppimateriaali? Arenan keskitetty palvelu indeksi Alma-rajapinta TOKI -tietokanta nyt: Tao, Ikata, Pirko Tre lukiot Tre perusopetus Tre oppimateriaali omia e-aineistoja omia tietokantoja etäkäyttö (AD) KOKI- koulujen verkkokirjasto kirjasto- /taustajärjestelmä (Aurora) syöttö: kirjasto /yksikkö/ostopalvelu/ keskitetty Pirkanmaan koulukirjastot, oppimateriaalin kirjasarjat?
© Copyright 2024