Testamentti, avioehto ja edunvalvontavaltakirja

1
TESTAMENTTI,
AVIOEHTO JA
EDUNVALVONTAVALTAKIRJA
Pykälät tutuiksi maatiloille –päivä
13.11.2012
Avio-oikeus
ja puolisoiden varallisuussuhteet
Miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin?
•
•
•
Avioliitto ei muuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteita mitenkään
avioliiton kestäessä
Puoliso ei kuitenkaan saa luovuttaa yhteisenä kotina käytettyä
kiinteistöä tai huoneistoa ilman puolison suostumusta
• panttaukseen lupaa ei tarvita
Rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset seuraamukset ovat
samat kuin avioliiton
Mitä avio-oikeus tarkoittaa?
•
•
•
Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että aviopuolisoiden netto-omaisuus
tasataan osituksessa
Avio-oikeus toteutuu vasta osituksessa, joka voidaan toimittaa vain,
mikäli:
• avioeroa koskeva asia on vireillä tai
• avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan
Avio-oikeus toteutuu siten, että varakkaampi puoliso maksaa
vähemmän omistavalla puolisolle niin paljon omaisuutta, että
kummallekin jää yhtä paljon
• Esimerkki: Erkki omistaa 100.000 € arvosta omaisuutta, ja Esteri
150.000 € arvosta omaisuutta
• Esteri maksaa osituksessa 25.000 € tasinkoa Erkille
Avio-oikeuden poissulkeminen
•
•
•
Avio-oikeus voidaan poissulkea avioehtosopimuksella
• avio-oikeuden voi säilyttää tietyn omaisuuden osalta ja poissulkea
tietyn omaisuuden osalta
Avio-oikeus voidaan poissulkea myös lahjakirjassa tai testamentissa
Ositusta voidaan tietyissä tilanteissa sovitella ja
puolittamisperiaatteesta poiketa
• sovittelusäännöksen soveltaminen on kuitenkin aina
poikkeuksellista
• sovittelu on mahdollista vain avioliittolaissa säädetyissä rajatuissa
tilanteissa
• esim. lyhytkestoinen avioliitto
Viljelijä ja avioliitto
•
•
•
Jos avioliitto päättyy eroon, voi maatalousyrittäjä joutua maksamaan
suuren määrän tasinkoa
• ongelmia voi olla tulossa jos on valmiiksi velkainen eikä likvidiä
varallisuutta ole
• Avioliittolain mukaisesti tehdyssä osituksessa omaisuus arvioidaan
käyvin arvoin
• esimerkiksi pellon hinta voi nousta hurjaksi
Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita vakavasti
• mahdollisuus rajata avioehto koskemaan vain maatalouden
varallisuutta tai kiinteistöjä tms.
Jos velkarahoitusta on valmiiksi paljon, voi olla hankalaa saada
rahoitusta ositusta varten
Tietoa avio-oikeudesta
•
•
•
Avio-oikeus ei ole koskaan esinekohtainen oikeus - esim. puolet talosta
Avio-oikeuden perusteella toiselle puolisolle kuuluva tasinko voidaan
aina maksaa rahana
Lähtökohta on, että tasingon luovuttaja (=varakkaampi puoliso) valitsee
itse, mitä omaisuutta luovuttaa tasinkona
• tasinkoa ei saa kuitenkaan valita kiusantekomielessä
• ei saa luovuttaa autoa puolisolle, jolla ei ole ajokorttia
Esimerkkejä avio-oikeudesta
•
Puolisot Tarja ja Pentti. Tarja on saanut sukupolvenvaihdoskaupassa maatilan,
jonka hän omistaa yksin. Puolisot omistavat kuitenkin talon yhdessä puoliksi.
Puoliso Pentti on opettaja, eikä hän työskentele päätoimisesti tilalla.
•
•
Tarjan omaisuus
• pellot 50 ha
350 000 €
• metsä 80 ha
250 000 €
• ½ asuinrakennuksesta 70 000 €
• rahaa
20 000 €
• koneet ja kalusto
40 000 €
• velkaa
- 250.000 €
netto-omaisuus 480.000 €
•
Pentin omaisuus
• ½ asuinrakennuksesta 70 000 €
• rahaa
30 000 €
netto-omaisuus 100.000 €
Yhteenlaskettu netto-omaisuus 580.000 €
• tästä puolet eli avio-osa kuuluu molemmille 290.000 €
• Tarjan on siirrettävä Pentille 190.000 € edestä omaisuutta
• luovutettavan omaisuuden hän valitsee itse
Esimerkki: Tarjan ja Pentin omaisuuden jako,
mikäli he ovat laatineet avioehdon
•
•
•
Mikäli Tarjalla ja Pentillä olisi kokonaan poissulkeva avioehtosopimus,
ei ositusta toimiteta, vaan omaisuuden erottelu
Tällöin molemmat pitävät omistuksessaan oman omaisuutensa
Käytännössä ainoastaan yhteisesti omistettu talo pitäisi jakaa
• tällöin toinen puoliso lunastaa toisen puolikkaan käyvästä hinnasta
• vaihtoehto on, että talo myydään
Esimerkki: osituksen lopputulos, mikäli
avio-oikeus on poissuljettu peltojen ja metsien osalta
•
Tarjan omaisuus
• pellot 50 ha
350 000 €
• metsä 80 ha
250 000 €
• ½ asuinrakennuksesta 70 000 €
• rahaa
20 000 €
• koneet ja kalusto
40 000 €
• velkaa
- 250.000 €
netto-omaisuus 130.000 €
•
•
•
Pentin omaisuus
• ½ asuinrakennuksesta 70 000 €
• rahaa
30 000 €
•
netto-omaisuus 100.000 €
Avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on yhteensä 230.000 € ja avioosa 115.000 €
Tarjan on maksettava Pentille 15.000 € -> lopullinen summa muuttuu
tietysti sen mukaan, kumpi lunastaa yhteisen talon
Avio-oikeus ja omistusjärjestelyt vaihtelevat
•
•
•
Tilan omistusoikeus vaihtelee
• toinen puoliso omistaa tilan
• molemmat puolisot omistavat tilan tai ainakin osan tilasta
Tilalla tehty työpanos vaihtelee
• molemmat ovat työssä tilalla
• toinen hoitaa lapsia
• toinen käy palkkatyössä tilan ulkopuolella
• molemmat käyvät palkkatyössä tilan ulkopuolella
Avio-oikeutta, omistusjärjestelyjä ja avioliiton aikaista tulonjakoa on
mietittävä molempien puolisoiden kannalta
• tulonjako avioliiton aikana
• omaisuuden jako, mikäli liitto päättyisi avioeroon
Tilaa omistamattoman puolison ongelmat,
mikäli puolisolla ei ole avio-oikeutta
•
•
Mikäli puolison avio-oikeus on poissuljettu, eikä hän omista tilaa, on
hänen taloudelliseen asemaansa kiinnitettävä erityistä huomiota
Pulmakysymyksiä
• Omasta koulutusta vastaavasta työstä luopuminen
• saako töitä enää myöhemmin omalta alalta, jos jää pois töistä?
• Tulotason säilyttäminen
• vastaako tilalta saatava työtulo palkkatasoa omassa ammatissa
• Riittävä eläketurva
• MYEL-eläkkeen taso
• OP-Eläkevakuutus tai OP-Eläkesäästö
Esimerkki: Maunon ja Tellervon
avioehtosopimus
•
•
•
•
Mauno omistaa yksin tilan maatilan
Puoliso Tellervo on jäänyt pois omasta toimistosihteerin työstään ja
jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja osallistumaan tilan töihin
Puolisoilla on kokonaan poissulkeva avioehtosopimus
Tellervolle ei tule osuutta maatilan työtulosta
• hänellä on käyttöoikeus miehensä tiliin, mutta ei omia säästöjä
Miten Tellervolle kävisi erotilanteessa?
•
•
Tellervon asema on erittäin heikko
• ei saisi erossa tai kuolintapauksessa tasinkoa, koska tilaan ei ole
avio-oikeutta
• eläketurva on riittämätön, koska oma eläkekertymä jää pieneksi
Millä keinoin Tellervon asemaa voitaisiin parantaa?
• osittainen avio-oikeus: muutetaan avioehtosopimusta siten, että
omaisuuteen tai osaan siitä on avio-oikeus
• työtulon jakaminen Tellervolle
• elatusvelvollisuuden piirissä rahan jakaminen Tellervolle
• säännöllinen säästäminen omassa käytössä olevista
rahavaroista
Keinoja tasata tuloja avioliiton aikana
•
•
•
Tilalla työskentelevälle puolisolle voidaan maksaa osuus tilan työtulosta
Vaikka puoliso ei saisi osuutta maataloustulosta, voi puoliso
elatusvelvollisuutensa piirissä siirtää varoja kuukausittain puolisolle
• puoliso voi tästä summasta esim. säästää säännöllisesti
tulevaisuuden varalle
Molempien puolisoiden eläketurva kannattaa huolehtia kuntoon
• MYEL-eläkkeet, vapaaehtoinen eläkevakuutus, PS-tili (2010
lähtien)
Sopimus avioeron varalle
•
•
Avioehtosopimuksella sovitaan siitä, mitä omaisuutta tasauksessa
otetaan huomioon
• avioehtosopimuksella ei kuitenkaan konkreettisesti sovita siitä,
miten yhteinen omaisuus jaetaan eron jälkeen
• avioehtosopimuksella on ankarat muotovaatimukset
Aviopuolisot voivat myös tehdä sopimuksen avioeron varalle (osituksen
esisopimus)
• tällaisessa sopimuksessa voidaan yksityiskohtaisesti sopia siitä,
miten omaisuus erotilanteessa jaettaisiin
OPK/Lakipalvelut
TESTAMENTTI
•
•
Aika ennen testamenttia: jos perittävällä ei ollut omaa lasta, lapseksi
ottaminen ainoa keino varmistaa jäämistövarallisuuden siirtyminen
Yleistä kaikkialla antiikin maailmassa
Roomalaisen oikeuden XII taulun laista 450 eKr löytyy mainintoja
testamentista
Alkuperäisenä tarkoituksena estää omaisuuden pirstoutuminen
Germaanisessa oikeudessa kirkon vaikutus suuri: ”Jolla on yksi poika,
tehköön Kristuksesta toisen jne.”
Pohjolan perille testamentti rantautui Tanskan kautta 1100-luvulla
•
Testamentin määritelmä:
•
•
•
•
Testamentti on jäämistöä koskeva kuolemanvarainen, vastikkeeton ja
yksipuolinen oikeustoimi.
OPK/Lakipalvelut
Perimysjärjestys
jota voidaan testamentilla muuttaa
4
3
Isovanhemmat
Vanhemmat
Sedät, tädit,
enot
Siskot ja
veljet
VALTIO
Edellisten
lapset eli serkut
Edellisten
lapset
2
1
Aviopuoliso
Lapset
Ensiksi
kuolleen
toissijaiset
perilliset
Lapsenlapset
OPK/Lakipalvelut
Testamentti
• MUODOLLE ASETETTU ANKARAT
•
VAATIMUKSET
• Allekirjoitettu
• 2 esteettömän henkilön yhtä aikaa
oikeaksi todistama
• testamentintekokelpoisen henkilön
tekemä
tulee voimaan vasta testamentintekijän
kuoleman jälkeen
Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen
•
•
•
Testamentin voi muuttaa milloin tahansa.
Jos halutaan muuttaa testamentin määräyksiä, muutos pitää tehdä
testamentin määrämuodossa.
Testamentin voi peruuttaa joko hävittämällä alkuperäisen
asiakirjan tai tekemällä uuden testamentin, jolla peruutetaan
aiempi asiakirja.
• Keskinäinen testamentti on kuitenkin syytä
muuttaa tai peruuttaa yhteisellä
päätöksellä.
• Monesti on selkeintä, että alkuperäisiä
testamentteja on ainoastaan yksi kappale.
OPK/Lakipalvelut
Omistusoikeustestamentti
• saajalle täysi määräämisvalta omaisuuteen
• perintöverovelvollisuus
Hallintaoikeustestamentti
• saajalle oikeus käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotto
( asunnon käyttö, metsän tuotto, tilien korko)
• hallintaoikeuden saajalle ei perintöverovelvollisuutta
•
Harkittava, että esineen omistus ja hallinta tulevat
järkevästi jaettua -> Verotus ei saisi määrätä
OPK/Lakipalvelut
Yleis- ja eritystestamentti
•
YLEISTESTAMENTTI
•
•
•
koko omaisuus, määräosa siitä taikka se, mitä muiden määräysten
täyttämisen jälkeen on jäljellä,
saaja on kuolinpesän osakas
ERITYISTESTAMENTTI ELI LEGAATTI
•
•
saajalle tietty esine omistusoikeuksin, arvomäärä taikka
omaisuutta omistusoikeutta rajoitetummin oikeuksin
(käyttö- tai tuotto-oikeustestamentit)
saaja ei ole kuolinpesän osakas
Lakiosa ja testamentti
•
•
•
•
•
Rintaperillisellä on testamentista huolimatta oikeus lakiosaan.
Lakiosa on puolet rintaperilliselle tai ottolapselle lain mukaisen
perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
• Jos perittävällä on kaksi lasta, yhden lapsen lakiosan
suuruus on ¼ perinnön arvosta.
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää
häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä.
Perillisen on esitettävä lakiosavaatimuksensa testamentin
saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut
testamentista tiedon.
• Jos perillinen ei esitä lakiosavaatimustaan määräajassa, hän
menettää oikeutensa lakiosaan.
Testamenttia ei tarvitse valvoa käräjäoikeudessa.
Perintöveroasteikko I veroluokassa 1.1.2012
lukien
Verotettavan
osuuden arvo
euroina
Veron vakioerä
osuuden alarajan
kohdalla euroina
Veroprosentti
ylimenevästä osasta
20.000 – 40.000
100
7
40.000 – 60.000
1.500
10
60.000 – 200.000
200.000 -
3.500
21.700
13
16
OPK/Lakipalvelut
Perintöveroasteikko II veroluokassa 1.1.2009
lukien
Verotettavan
osuuden arvo
euroina
Veron vakioerä
osuuden alarajan
kohdalla euroina
Veroprosentti
ylimenevästä osasta
20.000 – 40.000
100
20
40.000 – 60.000
4.100
26
60.000 -
9.300
32
OPK/Lakipalvelut
OPK/Lakipalvelut
Testamentin laadinta on tarpeen
•
•
•
•
•
Avoparit
• avoparien perintöoikeuden turvaaminen
Lesken aseman turvaaminen
• testamenttimääräykset lesken aseman turvaamiseksi
Perinnön hajautus legaateilla
• osa perintöverosuunnittelua
Hallintaoikeustestamentit
• turvaa lesken asemaa ja alentaa perillisten perintöveroja
Olemassa olevan testamentin tarkistaminen
• muuttuneiden perintöverosäännösten mahdollinen vaikutus
testamenttimääräyksiin
OPK/Lakipalvelut
Perintöverotuksen puolisovähennys
•
•
•
•
Puolisovähennyksen määrä on noussut 6.800 eurosta 60 000 euroon
Puolisovähennys myönnetään perinnönjättäjän aviopuolisolle,
parisuhdekumppanille ja nk. verotukselliselle avopuolisolle
• Verotuksellisella avopuolisolla tarkoitetaan avioliitonomaisissa
olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti
eläneitä henkilöitä, jotka ovat aiemmin olleet keskenään avioliitossa
tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi
Jos lesken perintöosuus jää alle 80.000 euron, hänen ei tarvitse
maksaa ollenkaan perintöveroa
Testamentin avulla puolisovähennyksen voi hyödyntää myös silloin,
kun on rintaperillisiä
OPK/Lakipalvelut
Esimerkki puolisovähennyksestä
•
•
•
•
Perheen 158.000 euron arvoinen asunto on yksin ensiksi kuolleen
puolison nimissä. Puolisoilla ei ole muita varoja eikä velkaa.
Pariskunnalla on kaksi lasta. Puolisoilla on avio-oikeus toistensa
omaisuuteen. Puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin.
Kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, leski saa puolet
varoista (158.000 : 2 = 79.000) avio-oikeuden nojalla tasinkona verotta
ja puoleen varoista (79.000 €) kohdistuu perintöverotus
Lesken perintöosuus
79.000 €
puolisovähennys
- 60.000 €
perintöosuus
19.000 €
Lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska puolisovähennyksen
jälkeen perinnön arvo jää alle 20.000 €.
OPK/Lakipalvelut
Perintöverotuksen alaikäisyysvähennys
•
•
•
•
30
Alaikäisyysvähennyksen määrä nousi 3.400 eurosta 40 000 euroon
vuonna 2008
Alaikäisyysvähennykseen soveltamisalaa on rajoitettu siten, että se
myönnetään vain sellaiselle alaikäiselle lapselle, jolla kuolinhetkellä
lähinnä oli oikeus periä perinnönjättäjä
• Vähennys kohdistuu pääsääntöisesti vain vanhempansa
menettäneeseen alaikäiseen lapseen
Alaikäisen perinnönsaajan ei tarvitse maksaa perintöveroa, jos hänen
perintöosansa arvo jää alle 60.000 euron
Perinnöstä luopumisella ei saada aikaan tilannetta, jossa
alaikäisyysvähennys myönnettäisiin perinnöstä luopuneen perillisen
alaikäisille lapsille
OPK/Lakipalvelut
Lesken hyväksi tehty testamentti
•
•
•
Testamentilla voidaan antaa hallintaoikeus leskelle, jolloin
perillisten perintöverosta tehdään hallintaoikeuden
perusteella vähennys
• Lesken ollessa iäkäs hallintaoikeusvähennys on melko
pieni
Testamentista huolimatta perilliset joutuvat maksamaan
perintöverot heti
Omistusoikeustestamentista voi tarvittaessa luopua ja ottaa
sen vastaan pelkkänä hallintaoikeustestamenttina
OPK/Lakipalvelut
Rajoitettu omistusoikeustestamentti lesken hyväksi
•
•
•
Vaikka testamentissa on toissijaismääräys, testamentin saaja saa
(rajoitetun) omistusoikeuden omaisuuteen => perintövero
Kun vanhempien väliseen keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin
otetaan toissijaismääräys, katsotaan omaisuuden tulevan osaksi ensiksi
kuolleelta ja osaksi viimeksi kuolleelta puolisolta => progressioetu
KHO 1984 II 634
”Keskinäisen omistusoikeustestamentin tehneistä puolisoista jälkeen
eläneen kuoltua katsottiin yhteisen rintaperillisen saaneen perintönsä
yksinomaan viimeksi eläneeltä”.
OPK/Lakipalvelut
Perintö verovapaaksi testamenttimääräyksillä
•
•
Elinaikana tapahtuva perintöverosuunnittelu tarjoaa entistä enemmän
mahdollisuuksia verosäästöihin
Keskeinen keino on 20 000 euron vapaaosien hyödyntäminen
suvun sisällä
•
•
Jos perintöosuus sellaisenaan tai puolisovähennyksen tai
alaikäisyysvähennyksen vähentämisen jälkeen ei nouse 20.000
euroon, se on verosta vapaa.
Perittävä voi elinaikanaan tehdä alle 20 000 euron legaatteja eli
erityistestamentteja esimerkiksi kaikille lapsenlapsilleen, lasten
puolisoille ja muille läheisilleen lopun perinnön mennessä omille
perillisille
OPK/Lakipalvelut
Perinnön hajautus testamentilla ja sen vaikutus
perintöveroon
Esimerkki 1:
Perintö mummolta täysi-ikäiselle
pojalle 150.000 euroa
Perintövero
15.200 €
Esimerkki 2:
Testamentti omalle lapselle
19.999 euroa ja oman lapsen
puolisolle 19.999 euroa ja loput
110.002 euroa kolmelle
lapsenlapselle eli kunkin
perintöosa 36.667 euroa
Jokaisen
lapsenlapsen
perintövero 1.262 €
eli yhteensä 3 x
1.262 = 3.786 €
Maksetut verot
yhteensä 15.200 €
Maksetut verot
yhteensä 3.786 €
OPK/Lakipalvelut
Legaatit
•
•
•
•
•
Perittävän omaisuuden hajauttaminen yleensä alenevassa polvessa,
mutta myös leskelle
Verovapaan alarajan monistaminen mahdollisimman tehokkaasti
Esimerkki: Reino kuolee ja jää leski Maija, 3 lasta, joista kullakin 2 lasta eli 6
lastenlasta. Puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden arvo 420.000 €, josta Reinon
avio-osa on 210.000 €. Jos mitään ei ole tehty ja kukin lapsi ottaa vastaan 70.000
euron perintönsä, kukin maksaa perintöveroa 4.800 €
(yhteensä 14.400 €)
Jos kaikki lapset luopuvat tehokkaasti, kaikkien lastenlasten perintöosat ovat 35.000 €
ja kunkin perintövero 1.150 €.
(yhteensä 6.900 €)
Jos on tehty legaatti lesken hyväksi 30.009 € ja lastenlasten hyväksi 6 x 19.999 € =
119.994, niin pesän säästöksi jää silloin 59.997 € ja kunkin lapsen perintöosaksi jää
silloin 19.999 €
(perintöverot yhteensä 0 €)
Testamentin tiedoksi antaminen
•
•
•
•
•
•
Jos testamenttia säilytetään pankissa, perilliset saavat tiedon
testamentista joko pankin ilmoituksesta tai tallelokeron avaamisen
yhteydessä.
Testamentin sisällöstä riippuen testamentin saajat joko kutsutaan
perunkirjoitukseen tai heille ilmoitetaan muutoin heidän hyväkseen
tehdystä testamentista.
Testamentin tiedoksi antaminen on tapahduttava todisteellisesti ja
perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Keskinäinen testamentti on annettava tiedoksi erikseen kummankin
testamentintekijän jälkeen.
Jos testamentintekijän perillisenä on leski, on testamentti annettava
tiedoksi hänen toissijaisille perillisilleen.
Lakiosaan oikeutettujen perillisten on vaadittava lakiosaa molempien
testamentintekijöiden jälkeen erikseen.
Testamentin hyväksyminen
•
•
Jos testamentin saaja haluaa vedota testamenttiin, hänen on
annettava testamentti tiedoksi perillisille.
Perillinen voi testamentista tiedon saatuaan ilmoittaa, että hän
hyväksyy testamentin eikä tule moittimaan sitä. Tällöin
testamentista tulee hänen osaltaan lainvoimainen.
• Jos perillinen ei hyväksy testamenttia, hän voi moittia
testamenttia kanteella tuomioistuimessa.
• Jos kukaan perillisistä ei nosta moitekannetta kuuden
kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta, tulee
testamentista lainvoimainen.
OPK/Lakipalvelut
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
Uusi tapa varautua asioiden hoitoon
OPK/Lakipalvelut
MIKÄ ON EDUNVALVONTAVALTUUTUS?
• uusi oikeudellinen tapa hoitaa asioita
• henkilö itse ennakoi mahdollista
•
toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa
valitsemansa henkilön huolehtimaan
asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei
enää riitä
ei poista omaa oikeustoimikelpoisuutta
OPK/Lakipalvelut
MITEN EROAA EDUNVALVOJASTA?
• edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse
• etukäteen määrittelee ne asiat, joita
•
valtuutus koskee, sekä
• valitsee sen henkilön/ne henkilöt, joille
valtuutus halutaan antaa
edunvalvojan määräämistä kevyempi ja
joustavampi vaihtoehto
OPK/Lakipalvelut
MITÄ ASIOITA VALTUUTUS KOSKEE?
• valtuuttaja itse määrittelee
• valtuutus voi koskea taloudellisia asioita
•
(esim. pankkiasioita) tai henkilöä koskevia
asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat)
voidaan antaa yleisluontoinen valtakirja tai
vain johonkin tiettyyn oikeustoimeen
oikeuttava valtakirja (esim. pankkiasioiden
hoito tai asunnon myynti)
OPK/Lakipalvelut
MITÄ VALTAKIRJAN NOJALLA SAA TEHDÄ?
• yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa
kaikkia valtuuttajan asioita, paitsi
• ei voi myydä tai pantata kiinteistöjä
• ei voi lahjoittaa omaisuutta
ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä
näistä oikeustoimista.
Huom! Asunto-osakkeen saa myydä!
OPK/Lakipalvelut
KUKA TOIMII VALTUUTETTUNA?
• henkilö itse valitsee valtuutetun, esim.
•
•
sukulainen, ystävä, asianajaja
voidaan valita myös varavaltuutettu (jos
valtuutettu on tilapäisesti estynyt) ja
toissijainen valtuutettu (jos valtuutettu ei
pysty hoitamaan tehtävää)
tehtävästä maksetaan kohtuullinen palkkio
OPK/Lakipalvelut
MITEN VALTUUTUS ANNETAAN?
• valtuutusta laadittaessa täytyy olla
•
•
oikeustoimikelpoinen
laaditaan kirjallinen valtakirja kahden
esteettömän todistajan läsnä ollessa
valtakirjan laatimiselle on laissa asetettu
tiukat muotovaatimukset
• rinnastuu testamentin laadintaan
OPK/Lakipalvelut
MITEN VALTUUTUS TULEE VOIMAAN?
• maistraatti vahvistaa valtuutuksen
• valtakirja voidaan vahvistaa vasta sitten, kun
•
tilanne on muuttunut niin, että valtuuttaja on
tullut kykenemättömäksi huolehtimaan
asioistaan esim. dementian tai muun
sairauden takia
valtakirjaa ei voida käyttää ennen sen
vahvistamista
OPK/Lakipalvelut
KOSKA VALTUUTUS PÄÄTTYY?
• vahvistettu valtuutus päättyy, kun
• valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen
• valtuutettu luopuu tehtävästä
• määrätään virallinen edunvalvonta
• valtuuttaja kuolee
• jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu
• tehdään uusi valtakirja
• otetaan valtakirja pois valtuutetulta
• ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta
OPK/Lakipalvelut
MITEN MENETELLÄ ASIASSA?
• mikäli haluat keskustella
edunvalvontavaltakirjan laatimisesta, ota
yhteyttä omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika
asiantuntijalle
OPK/Lakipalvelut
Kymenlaakson Osuuspankin asiantuntijat
Mika Viskari
pankkilakimies, varatuomari
010 257 7292
[email protected]
Jaana Haavisto
pankkilakimies, varatuomari
010 257 7290
[email protected]