1. No category

Kaksi jaksoa (KIRP131 ja KIRP132) muodostavat yhdessä 5 op:n laajuisen kokonaisuuden.
KIRP131 Länsimaisen kirjallisuuden historia
Kirjallisuushistoria on sisällöllisesti erittäin laaja kurssikokonaisuus. Oppimistehtävä sisältää 4
osatehtävää, jotka koskevat vain rajattua osaa kurssin osaamistavoitteista. Itsenäinen lisäopiskelu on
siis suositeltavaa. Kirjallisuushistoriallisen taustan tunteminen on hyödyllistä muiden opintojen
kohdalla, esimerkiksi kaunokirjallisuuden tenteissä.
Ota tehtävää kirjoittaessasi huomioon lähteiden tiivistämisen ja omasanaisen esittämisen
vaatimukset. Huomaa, että vastauksia et välttämättä löydä suoraan tietystä kohdasta
lähdeteoksesta, vaan sinun tulee pystyä itsenäisesti päättelemään ja yhdistelemään asioita.
Oppimistehtävää varten tutustutaan kurssikirjallisuuteen
VARTIAINEN: Länsimaisen kirjallisuuden historia
SHAKESPEARE: Hamlet ja William Shakespearen sonetit ("Nautintojen ajan aarre")
GOETHE: Nuoren Wertherin kärsimykset
Myös seuraavia Jyväskylän yliopiston verkkomateriaaleja voi hyödyntää:
Kirjallisuuden aikajana
Euroopan kirjallisuushistoria
Lisälähteitä voi etsiä itsenäisesti. Suositeltavia painettuja lähteitä ovat esimerkiksi:
Heiskanen-Mäkelä 1989: Euroopan kirjallisuuden valtavirtauksia keskiajalta esiromantiikkaan
(tehtävän osat 2 ja 3)
Saariluoma 1989: Muuttuva romaani (tehtävän osa 3, erityisesti Wertheriä käsittelevä luku)
Katajamäki & Veivo (toim.) 2007: Kirjallisuuden kokeellisuus ja avantgarde (osa 4, modernismi)
1.
”Länsimaisen kulttuuriperinteemme ja myös kirjoitetun kirjallisuuden alku on antiikissa.
Kirjallisuuden lajit (proosa, lyriikka, draama) olemme saaneet kreikkalaisilta. Roomalaiset välittivät
ne myöhemmille kausille.” (Vartiainen 2009, 19.)
Esittele lyhyesti ja tiiviisti antiikin ja keskiajan aikana syntyneitä lajeja. Millaisena niiden olemus ja
kulttuurinen merkitys ymmärrettiin? Millaiset aiheet ja tyyli olivat niille tyypillisiä?
Älä keskity yksilöllisiin kirjailijanimiin vaan lajien yleispiirteisiin. Esimerkiksi Petrarcan elämän ja
kirjailijakuvan sijaan kirjoita sonetista runouden lajina. Vaikka joidenkin kirjallisuushistoriallisesti
tunnetuimpien tekijöiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen, on suositeltavaa välttää nimien
listaamista. Tuo vastauksessasi esille kaikkein keskeisimmät historialliset alalajit (esim.
draamakirjallisuus → tragedia / komedia). Valikointi on tärkeää, sillä ihan jokaista lähdekirjoissa
mainittua alalajia – epinikionia, cabreiraa ja makaronilimerikkiä – ei toki kannata lähteä
luetteloimaan.
Kurssin oheiskirjallisuutena luettavat, myöhemmin kirjoitetut kaunokirjalliset tekstit edustavat
perinteistä lajijakoa: Hamlet draamaa, Shakespearen sonetit lyriikkaa ja Werther
kertomakirjallisuutta (eli epiikkaa).
Tehtävän 1 ohjepituus on noin 4 sivua.
2.
Shakespeare: Valitse joko Hamlet tai Sonetit.
Kirjoita kuvitteellinen kirje tai lehtikirjoitus, jossa jonkin seuraavan kahden vuosisadan periodin
edustaja (klassismi / valistus / romantiikka / realismi) esittelee ja kommentoi teosta omalle
aikalaisyleisölleen. Toinen tehtävä kirjoitetaan siis eräänlaisena rooliharjoituksena.
Shakespearen maine ja kirjallinen arvostus ovat vaihdelleet kirjallisuushistorian aikana. Ennen
kirjoittamaan ryhtymistä mieti lukemasi perusteella miten kyseisen periodin kirjallisuudenharrastaja
suhtautuisi Shakespearen draaman/runouden kieleen, esitystapaan ja aiheisiin (draaman kohdalla
myös henkilöihin ja tarinaan). Missä hän voisi nähdä virheitä tai puutteita, millaiset piirteet
kiinnostaisivat häntä erityisesti? Pitäisikö hän tekstien kirjoittajaa mahdollisesti lahjattomana
sanansotkijana, viihdyttävänä kynäniekkana vai suurena nerona? Voit käyttää lyhyitä tekstinäytteitä
kirjoituksen osana. Tehtävän ideana on ohjata huomioimaan miten kirjallisen tekstin tulkinta ja
arvottaminen vaihtelee historiallisesti ja paikallisesti sekä pohtimaan millaisin perustein länsimaisen
kirjallisuuden kaanon on muodostunut.
Hamletista on useita suomennoksia, jotka kaikki sopivat tehtävään. Soneteista suositellaan erityisesti
Kirsti Simonsuuren käännöstä ”Nautintojen ajan aarre – William Shakespearen sonetit”, jossa on
hyödylliset selitykset. Kuitenkin myös Aale Tynnin varhaisempi käännös käy.
Ohjepituus 2-3 sivua.
3.
Goethen romaania Nuoren Wertherin kärsimykset pidetään uudenaikaisen romaanin prototyyppinä,
joka vaikutti huomattavan paljon romaanilajin myöhempään kehitykseen. Miten 1700-luvulla
kehittynyt romaanikerronta erosi aiemmasta kertomakirjallisuuden perinteestä (vrt. esim. klassinen
epiikka, romanttiset eepokset, varhaiset romaanit)? Mieti esimerkiksi uudelle romaanimuodolle
tyypillistä kieltä, tarinamaailmaa ja sen henkilöhahmoja. Huomaa, että sinun ei kannata kirjoittaa
esille aiempien aikakausien yleispiirteitä; keskity nimenomaan annettuun aiheeseen.
Lisäksi pohdi millä tavalla Wertherin hahmo ja hänen tarinansa liittyvät juuri kirjoitusaikaan, sen
maailmankuvaan ja uudistuvaan kirjallisuuskäsitykseen? Mitä tarkoitetaan esimerkiksi puhuttaessa
Goethen romaanin tunteellisuudesta ja individualismista? Voit tukea havaintojasi lyhyillä
esimerkkinäytteillä.
Ohjepituus 2-3 sivua.
4.
Käsittele joko runouden, draaman tai kertomakirjallisuuden uudistumista realismin ja modernismin
kausilla. Kiinnitä erityisesti huomiota uudistuviin kirjoitustapoihin, esittämisen keinoihin ja
kerrontatekniikoihin, toisin sanoen kirjallisuuden kieleen, tyyliin ja muotoon. Yhteiskunnallisen
taustan esittämisen voit jättää vähemmälle. Voit valita lyhyitä esimerkkijaksoja. Keskity jälleen
periodien yleispiirteisiin erillisten kirjailijoiden sijaan.
Ohjepituus noin 4 sivua.
Kaikkien neljän osan yhteispituus tulisi olla noin 12-15 sivua.
Liitä loppuun vielä lyhyt itsearviointi: Mitä olet oppinut tehtävää tehdessäsi? Mikä oli erityisen
haastavaa? Missä katsot onnistuneesi?
Noudata yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta (ulkoasu, muoto, viittauskäytänteet,
sisällölliset tavoitteet). Lähdeviitteet merkitään jokaiseen oppimistehtävän osaan. Palauta kaikki
mielellään yhtenä tiedostona.
KIRP132 Kotimainen kirjallisuushistoria
Tehtävässä perehdytään neljään eri kehitysvaiheeseen suomalaisen kirjallisuuden historiassa
kaunokirjallisuuden ja kirjallisuushistorioiden avulla. Voit hyödyntää tehtävän teossa esimerkiksi
kirjallisuudentuntemuksen kurssille tentittäviä teoksia. Vaikka kussakin tehtäväosiossa keskitytään
yhteen kaunokirjalliseen teokseen, tehtävässä ei ole olennaista teoksen lähiluku. Olennaista on sen
sijaan luoda laaja ja monipuolinen käsitys siitä kirjallisuushistoriallisesta aikakaudesta, jota teos
edustaa. Kussakin osiossa on siis olennaista luonnehtia aikakautta myös yleisellä tasolla.
Valittavat periodit/suuntaukset/kirjalliset ryhmittymät:
1600-luku, 1700-luku, Turun romantiikka, Helsingin romantiikka, vuosisadan vaihteen realismi,
kansallinen uusromantiikka, Tulenkantajat, suomenruotsalainen modernismi ja suomenkielinen
modernismi.
Tehtävän osat 1 - 4
Tehtävä 1
Kirjoita kirjallisuusarvostelu (kritiikki) yhdestä kotimaisesta klassikkoteoksesta. Pelkkä juoniselostus
ei riitä! Keskity ennen kaikkea teoksen asemaan suomalaisen kirjallisuuden historiassa:
julkaisuajankohta, tyylisuunta, suhde edeltävään kirjallisuuteen, näkökulma tulevaan jne. Esittele
teosta siis tietyn aikakauden ja tyylisuunnan edustajana. Voit liittää tehtävään myös vastineen
teoksen kirjoittajalta. Käytä hyväksesi lähdekirjallisuutta.
Tehtävä 2
Valitse keskeinen katkelma tai erityisen edustava runo jostain toisesta (ja toista periodia
edustavasta) kotimaisesta klassikkoteoksesta. Esittele katkelma/runo ja perustele, miksi katkelma
kuvaa edustavasti valitsemasi periodin kirjallisuutta. Mitä olennaista siinä tiivistyy ajan kirjallisuuden
aihepiireistä, käsittelytavoista ja muodoista? Miten katkelma heijastaa aikakautensa
kirjallisuuskäsitystä sekä arvo- ja aatemaailmaa?
Tehtävä 3
Laadi kuvitteellinen kirje menneisyyden lukijalta, jossa tämä aikalaislukija käsittelee jotain kolmatta
(ja jälleen eri aikakautta edustavaa) teosta. Hän kertoo kirjeessä ajatuksista, joita hänelle on
teoksesta herännyt ja pohtii teoksen suhdetta muuhun ajan kirjallisuuteen. Jos innostusta riittää,
voit laatia kirjeeseen myös kommentoivan vastauksen toiselta aikalaislukijalta! Tässäkin osiossa
keskeistä on heijastaa kuvaa ajan kirjallisuuden yleispiirteistä.
Tehtävä 4
Ulkomaalainen toimittaja on ollut tutustumassa suomalaiseen kirjallisuuteen. Laadi kuvitteellinen
raportti/uutisjuttu, jossa hän esittelee yhtä (neljättä periodia edustavaa) kirjailijaa ja kuvaa hänen
paikkaansa suomalaisen kirjallisuuden kehityksessä.
Noudata tehtävässä yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta, myös lähdemerkintöjen
suhteen. Tehtävien ohjeellinen yhteispituus on noin 10 sivua.