Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki 50 v 1954
Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki 50 v 1954 - 2004 1 2 Tervehdys Eränkävijät Käsissäsi on Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki. Suuri kiitos sen tietojen keruusta ja kokoamisesta seuran pitkäaikaiselle sihteerille Hannu Rajalle. Seura on tosiaan perustettu vuonna 1954, joten tänä vuonna on tullut sen 50:s toimintavuosi täyteen. Siihen matkalle sopii varmasti tuhat ja yksi erilaista tarinaa ja tapahtumaa vuosien varrelta, näissä kansissa on osa niistä. Suuri kiitos täytyy lausua myös seuran perustajajäsenille, jotka ovat tehneet ladut valmiiksi ja joita pitkin on ollut helppo jatkaa eteenpäin. Välillä on ollut ylämäkiäkin matkan varrella ja jouduttu tekemään raskaita ja kauaskantoisia päätöksiä seuran tulevaisuuden kannalta, mutta ne ovat menneitä aikoja ne, hyvä niin. Tänä päivänä seuralla on tosiaan talous kunnossa. Maanomistajien ja naapuriseurojen kanssa on hyvät suhteet ja jäsenistö on suurelta osin motivoitunut seuran toimintaan. Siitä saimme kesällä 2004 hyvän näytteen, kun seura järjesti koiranäyttelyn 30 vuoden tauon jälkeen. Se oli sellainen voiman näyttö, josta ei olisi tullut mitään ilman niitä henkilöitä jotka mukana olivat, siitä kuuluu kiitos heille. Metsästäjä kun tekee jotain sopimatonta, niin se saa kyllä paremman huomion suurelta yleisöltä ja ennen kaikkea metsästyksen vastustajilta tämän päivän maailmassa, kuin hyvät teot. Toimikaa ja edustakaa metsästäjäkuntaa ja seuraanne sen mukaan, että saamme nauttia tästä jalosta harrastuksesta vielä pitkään. Tämän päivän metsästäjän ei tarvitse enää hankkia elantoa metsästä, joten käytetään harkintaa riistan verotuksessa. Metsäkanalintukanta on ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla pohjalukemissa. Siihen ei toki ole metsästäjät syyllisiä, se on monien asioiden summa. Siihen vaikuttaa ainakin tehometsätalous, pienpedot ja jopa ilman saasteet ovat osasyyllisiä. Ei niin paljon pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Olemme saaneet tänne lakeuksille myös uusia riistaeläimiä. Kauris- ja valkohäntäpeurakannat ovat vankistuneet viime vuosina niin voimakkaasti, että voimme puhua jo, varsinkin kauriin kohdalla, vakinaisesta asukista koko seuramme alueella. Jalasjärvellä lokakuun 21 päivänä 2004 seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki 3 Historiikkini lukijat Tämän historiikin kokoaminen on ollut todella mielenkiintoista puuhaa. Tapahtumia löytyy seuramme historiassa laidasta laitaan. kaikenlaista mielenkiintoista tietoa on ollut tarjolla. Tätä tietoa haluan jakaa teillekin lukijani. Toivottavasti saatte tästä jonkinlaisen kuvan seuramme viidestä vuosikymmenestä. Se ei ole ollut mitään tasapaksua pakertamista, vaan aika monipuolista ja vaihtelevien tapahtumien värittämää aikaa. Haluan kiittää Toivo Pentinmäkeä, Veikko Kossilaa, Kalevi ja Marketta Hautamäkeä, Viljo Niemeä, Anna-Liisa Koskiniemeä, Aulis Alajokea, Vilho Latvalaa, Niilo Rajaa, Anita Maljasta, sekä muita historiikin valmistumiseen vaikuttaneita henkilöitä. Ilman teidän myötävaikutustanne tämä ei olisi sitä mitä se on. Valokuvia pyysin ja niitä sain. Olisin toivonut, että kuvia olisin saanut muustakin metsästykseen liittyvästä toiminnasta kuin hirvenmetsästyksestä. Ilmeisesti kuitenkin muusta toiminnasta ei ole otettu kuvia, koska niitä ei ainakaan tuntunut paljoakaan löytyvän. Yksi suuri tapahtuma seuramme historiassa on ollut metsästysmajan valmistuminen Jäpykorpeen. Kaikki jäsenemmehän heti tietävät missä sijaitsee Jäpykorpi, tuttu nimi kaikille tai sitten ei. Uskallan sanoa että 98 % jäsenistä ei tiedä ennen tätä missä Jäpykorpi sijaitsee. Metsästysmajan aikaansaannos on vaatinut 60-luvun lopun seuran puuhamiehiltä uskallusta ja jämäkkyyttä metsästysseuratoiminnan jatkuvuuteen. Pöytäkirjoja ja muita asiapapereita tutkiessa on kyllä pysynyt mielenkiinto vireillä. Yksi sellainen asia on mm. kurkilupa, josta ainakaan minulla ei ollut tietoa. Sitä aika harva vanhempikaan jäsen enää muistaa, että sellainenkin lupa seuralla on ollut. Siitä lisää näiden vuosien jutuissa. 60 – 70 luvuilla vaadittiin ansaitsemaan määrätty pistemäärä toimintavuoden aikana. Se voisi olla hyvä asia tämänpäivänkin metsästysseuratoiminnassa. Annettaisiin pisteitä määrätyistä asioista ja pystyttäisiin hoitamaan mm. riistaa entistä paremmin. Silloin saataisiin kaikki jäsenet paremmin seuran toimintaan mukaan. Jokainen jäsenhän pääsee kuitenkin nauttimaan seuran aikaansaannoksista tasapuolisesti, riippumatta siitä onko tehnyt jotain asian hyväksi vai ollut vaan verottamassa saavutettuja tuloksia. Nyt on menty siihen pisteeseen, että jäsenistä maksimissaan 10 prosenttia (yleensä alle 5 %) hoitaa talkoot ym. kun sellaisia järjestetään. Ei olisi tällainen tapa onnistunut 60 – 70 luvulla. Aika harvalla on enää ruokintapaikkaakaan hoidossaan. Ahkerimmat ruokkijat taitavat olla kanakoiraharrastajat. Sen tietenkin ymmärtää, ettei jokainen voi joka kerta talkoisiin tmv, osallistua. Kuitenkin tiedän, että sen täytyy joskus onnistuakin, jos vain halua on. Todellisuudessa yhteisissä asioissa ovat samat henkilöt paikalla. Siinä on yksi mielestäni tärkeä asia seuran asioista päättäville mietittäväksi. Toinen tärkeä asia (tai tärkein) on suhteet maanomistajiin. Vanhoista asiapapereista voi ymmärtää että suhteet maanomistajiin piti pitää hyvinä, ei siinä ollut vaihtoehtoja, eikä saakaan olla. Ainahan voi sattua jotain, mutta asiat pitää hoitaa kuntoon viivyttelemättä. Yksi töppäys, jota ei ole hoidettu asianmukaisesti päätökseen, saattaa pilata jopa vuosikymmenten työn tuloksen. Virheitähän meille jokaiselle tulee, mutta ne töppäykset tulee hoitaa asiallisesti kunnialliseen päätökseen. Olen saanut viettää jahtikaverit seurassanne monta ikimuistettavaa tapahtumaa vuosien varrella, kiitos siitä teille. Palaute toivottavaa puoleen ja toiseen. Kiitos teille lukijani. Jalasjärvellä marraskuun viidentenä päivänä vuonna 2004 Hannu Raja 4 Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Metsästysseuratoimintaa alettiin herätellä henkiin Jalasjärven pohjoisosissa 30-luvun alkupuolella. Alapään Eränkävijöiden toiminnan katsotaan virallisesti alkaneen vuonna 1954. Jalasjärven Alapään Metsästysseura perustettiin 12.07.1954. Perustajajäseninä olivat Aarne V.Ilomäki Jokipiistä, valittiin uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi, Valde AlaAho Jokipiistä, varapuheenjohtaja, Niilo Haapaniemi Luopajärveltä, sihteeri, Unto Teperi Jokipiistä, rahastonhoitaja, Jussi Kivelä jokipiistä, johtokunnan jäsen, Armas Valkama Luopajärveltä, johtokunnan jäsen, Kauko Latva-Valkama Luopajärveltä, johtokunnan jäsen sekä Toivo Pentinmäki Luopajärveltä, johtokunnan jäsen. Yhdistystä ei hyväksytty yhdistysrekisteriin, koska oli jo rekisteröity metsästysseura nimellä Jalasjärven Alapään Metsästysseura Riista ja toinen hylkäävä tekijä oli, kun perustamissääntöjen 1 § mukaan yhdistyksen tarkoituksiin kuului metsästysampumaharjoitusten ja ampumakilpailujen järjestäminen, joka olisi tarvinnut erillisen luvan. Säännöille olisi haettava sisäasiainministeriön hyväksyntä kun kyseessä on ampumaharrastuksen ottaminen yhdistyksen sääntöihin. Lupaa ei ollut hankittu. Jäsenmaksu oli vuonna 1954 400 mk. Maksaneita jäseniä oli 108 kpl, joista tuli jäsenmaksutuloja 43200 mk. Everstiluutnantti S.O.Lindgren maksoi metsästysoikeudesta 5000 mk. Teetettiin Seinäjoen kirjapainolla jäsenkortteja 4295 5 markan arvosta. Päiväkortteja myytiin 1800 markan arvosta. Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle maksettiin jäsenmaksuja 610 mk. Rahastonhoitajana toimi Unto Teperi ja tilintarkastajina M.J.YliPetäys ja T.O.Perälä. Vuonna 1955 oli jäsenmaksutuloja 30200 mk. Maksaneita jäseniä oli 75 kpl, joten jäsenmäärä romahti edellisestä vuodesta reilusti. Päiväkorteista saatiin 1000 mk ja hirvimiehiltä 1881 markan tulot seuralle. Metsästäjäliitolle maksettiin 8335 markan jäsenmaksu. Maanvuokrauslomakkeita hankittiin 85 markalla. Haukkarautoja ostettiin 10180 markalla ja fosforiruiskuja 1085 markalla, sekä syötteinä käytettäviin silakoihin ym. käytettiin 625 markkaa. Tilintarkastajat ja rahastonhoitaja entiset. Vuonna 1956 jäsenmaksunsa suoritti enää 49 jäsentä. Niistä kertyi tuloja seuralle 19600 mk. Metsästäjäliitolle maksettiin 5000 markan jäsenmaksu. Rauhoitustauluja hankittiin 1000 markalla. Osuuskaupasta ostettiin syötiksi silakkaa 600 markalla. Rahastonhoitaja ja tilintarkastajat entiset. Tapporahoja maksettiin noin 10000 markkaa. Jäsenkortti nro 120 ja seuran säännöt vuodelta 1956 6 Jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä vuonna 1957 oli 54 kappaletta. Jäsenmaksutuloja kertyi seuralle 21800 mk. Hirvimiehet lahjoittivat 255 markkaa. Metsästäjäliitolle maksettiin jäsenmaksua 6690 markkaa. Maksettiin ketuista tapporahaa 19500 markkaa, eli melkein koko jäsenmaksutulon määrä. Liitolle maksettiin jäsenmaksua lisää 6540 markkaa. Tilikausi tuotti seuralle tappiota yli 16000 markkaa. Metsästysseuralle täytettiin mäyrä 2000 markan hintaan. Vuonna 1958 seuralle tuli jäsenmaksutuloja 23800 mk, jäsenmäärä noin 60. Jalasjärven riistanhoitoyhdistys avusti seuraa 4100 markalla. Ostettiin munia ja silakkoja 970 markalla ja maksettiin tapporahoja ketuista 5000 mk. Ostettiin 2 nitojaa ja niittejä 1200 markalla. Rahastonhoitajana jatkoi Unto Teperi ja tilintarkastajana T.O.Perälä ja uutena tarkastajana Ahti Korpela. Uusi perustamiskokous pidettiin 12.04.1959. Seuran nimeksi perustamiskokous hyväksyi Jalasjärven Alapään Eränkävijät. Puheenjohtajaksi valittiin Niilo Haapaniemi, varapuheenjohtajaksi Armas Valkama, sihteeriksi Martti Johannes Yli-Petäys, rahastonhoitajaksi Martti Lautamäki. Muiksi perustaja ja johtokunnan jäseniksi Eino Saarela, Juho Kivelä, Toivo Pentinmäki ja Veikko Kossila. Tällä nimellä ja ilman mainintaa ampumatoiminnasta perustamissäännöissä yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 25.08.1959. Jäsenmaksutuloja vuonna 1959 seuralle tuli 32200 mk. Jäsenmäärä noin 80 kpl. Riistanhoitoyhdistys avusti 6500 markalla. Tapporahoja maksettiin kanahaukoista ja ketuista 2900 mk. Seura päätti kesällä 1959, että maksetaan 1000 mk ruokintapaikan laittajalle ja hoitajalle joka laitetaan rauhoitusalueelle. Seura osti 48 kg kvartsisoraa ruokintapaikkoja varten 480 markalla. Vettenrannan Kirjapainolle maksettiin jäsenlupakorteista 1150 mk sekä jäsenmaksukorteista 11850 mk. Maksettiin jäsenmaksuja liitolle 8920 mk. Uutena rahastonhoitajana oli Martti Lautamäki ja tilintarkastajina Wilbert Korpela ja T.O.Perälä. Vuokrattuna oli metsästysalueita vuonna 1959 yli 10000 ha. Riistakanta oli hyvä kyseisenä vuonna. Yleinen kokous päätti että lintumiehet saavat ampua 8 lintua ja jänismiehet 8 jänistä. Samalla kertaa jäniksen jälkipyynti kiellettiin. Kurikkalaiset olivat ehdottaneet Ponsijärveä sudeettialueeksi, jossa kummankin puolen metsästäjät saisivat metsästää sorsia ilman rajoituksia. Ehdotus hyväksyttiin esitetyllä tavalla. Kiertokirjeeseen 8/59 liittyen yhdistyksen johtokunta päätti tehdä propakandaa ja tilata tarvittavan määrän tukimerkkejä. Riistanhoidollisen peruskurssin suoritti vuonna1959 kaksi jäsentä, Niilo Haapaniemi ja Veikko Kossila. Kyseisenä vuonna seura käytti riistanhoitotyöhön omia varojaan 5305 mk. Yhdistyksen alueella kaadettiin kolme hirveä. Niistä maksettiin 1500 mk eli 500 mk / kpl. 7 Vuonna 1960 seura päätti hankkia kaksi haukkahäkkiä. Toinen sijoitettiin Luopajärvelle valvojana Veikko Kossila ja toinen Jokipiihin valvojana Martti Yli-Petäys. Loukkujen hinnaksi tuli 6045 mk. Jäsenmaksutuloja seuralle kertyi 34600 mk. Jäsenmaksuja piirille maksettiin 8900 mk. Jouduttiin maksamaan piirille edelliseltä vuodelta lisämaksua 2600 mk 26 jäsenestä. Samoin seura joutui maksamaan ylimääräistä kurssikeskukselle 11500 mk. Maksun peruste ei ole tiedossa. Riistanhoitoyhdistys avusti seuraa 4700 markalla. Saaliskiintiöksi päätettiin yhteensä 5 kpl jäniksiä tai lintuja. Ketun ja kanahaukan ampujat saivat lisätä saaliskiintiötään kahdella aina kaadettua kettua tai kanahaukkaa kohden. Vieraan metsästyksestä päätettiin että saa ampua päivää kohti enintään 2 lintua, 2 jänistä ja 5 peltopyytä. Vierasmaksu 200 mk. Peltopyyvierasmaksu, kun ei tule kenenkään vieraaksi oli 1000 mk, mutta silloinkin piti saada joku seuran jäsen mukaan metsästykseen. Hyväksyttiin seuraan 4 uutta jäsentä. Hirvitenttiin osallistui 16 henkilöä, joista hyväksyttävästi tentin suoritti 11 henkilöä. Osanottomaksu hirviporukkaan oli 1200 markkaa. Kaataja joutui sen lisäksi maksamaan 500 mk piirille. Seuran jäsenet kävivät Riistavallilla ampumaharjoituksissa. Hirviammunnan taitomerkin sai siitä huolimatta ainoastaan yksi henkilö. Seuralla oli kaatolupa 3 hirvelle, jotka kaikki kaadettiin samana päivänä. Saaliin lihapaino oli 502 kiloa. Vuonna 1961 seura teki päätöksen ettei hyväksytä jäseniä, jotka ovat seuran alueen ulkopuolelta. Hirvilupia päätettiin hakea 4 hirveä varten. Seura päätti järjestää Riistanhoitoyhdistyksen myötävaikutuksella riistapolkuammunnat. Ylituomariksi valittiin Väinö Suokko. Toimikuntaan valittiin Eero Länsivuori, Mikko Luopajärvi, Arvi Hakala, Matti Hietikko, Niilo Haapaniemi, Yrjö Ojanen, Armas Valkama, Veikko Kuusisto, Jussi Kivelä, Kustaa Kujanpää, Jussi Korimäki vanh. Erkki Lohtamo ja Viljo Niemi. Vierasmaksut pidettiin entisellään. Vieraskortteja myytiin 9 kappaletta. Jänis rauhoitettiin tammikuun 15 päivästä lähtien. Ketusta maksettiin tapporahaa 1500 mk, kanahaukasta 800 mk ja haukan pojasta sekä munasta 200 mk. Tapporahoja maksettiin 9400 mk. Ostettiin Vettenrannan kirjapainosta vuosilippuja 1820 markalla. Riistakiintiönä oli 6 jänistä tai 6 lintua. Uusia jäseniä hyväksyttiin 21 kappaletta. Jäsenmaksu oli 200 mk ja liittymismaksu 500 mk. Jäsenmaksutuloja kertyi 44200 mk. Riistanhoitoyhdistykseltä saatiin avustusta 10000 mk. Jäsenmaksunsa maksamatta jättämisestä perittiin 500 mk sakkomaksu. Liitolle maksettiin jäsenmaksuja 93 jäsenestä 9320 mk. Hirviporukan jäsenmaksu oli 1000 mk ja aseettomia 8 metsästäjiä ei hyväksytty porukkaan. Hirven kaataja sai maksaa 500 mk hirvikassaan tai joutui luovuttamaan nahan. Seuran alueella toimi tiedotusverkosto, joka ilmoitti jos hirviä oli jossainpäin nähty. Hirviporukka järjesti maansa vuokranneille metsänomistajille juhlan Jokipiin nuorisoseura Alasessa. Hirvipeijaiset olivat ensimmäiset, jotka maanomistajille järjestettiin. Juhla päätettiin järjestää, koska porukka kaatoi yhden ylimääräisen hirven. Kustannuksista vastasi hirviporukka, koska sen rahat riittivät, niin ei seuran tarvinnut osallistua kustannuksiin. Riistakanta oli seuran alueella ilahduttavan runsas vuonna 1961. Vuonna 1962 järjestettiin riistanhoitokilpailu. Pisteitä sai seuraavasti: ketusta 30, kanahaukasta 20, munasta ja poikasesta molemmista 10, metsäkissasta 20, katollinen ruokintapönttö 30, katollinen rypy- ja hiekkapaikka 30, telkänpönttö 10, heinä ja lehtiruokinta jäniksille 10+10=20 pistettä. Jäsenmaksutuloja kertyi seuralle 49000 mk. Piirille maksettiin jäsenmaksuja 120 jäsenestä yhteensä 12000 mk. Anottiin neljälle hirvelle kaatolupaa, lupia saatiin kolme, jotka myös onnistuttiin kaatamaan. Maksettiin eräälle jäsenelle 2000 mk ketunpesän hävittämisestä. Hyväksyttiin 18 uutta jäsentä. Joulukuussa 1962 pidettiin ylimääräinen yleinen kokous, jonka asialistalla oli jänisten rauhoitus. Päätökseksi tuli johtokunnan esityksen mukaisesti, että jänis rauhoitettiin joulukuun 15 päivästä lähtien metsästyskauden loppuun saakka. Johtokunta päätti vuonna 1962 että seura yrittää saada Rustarin alueen valtiolta vuokrattua. Seuran alueelta kaadettiin 22 kettua ja 19 haukkaa, joista maksettiin tapporahaa 37500 mk. Seuramme jäsenistä puolentusinaa osallistui Isojoella liikkuneen suden metsästykseen, joka kaadettiin samana päivänä kun he olivat siellä, kaato ei kuitenkaan onnistunut seuramme jäsenille. Vuoden 1963 kevätkokous otti kovan kannan neljän henkilön tekemiin rikkeisiin ja antoi heille kaikille varoituksen. Kyseessä oli riistakiintiön ylittäminen, vieraiden metsästäjien houkuttelu seuran alueelle, rauhoitusalueilla metsästäminen sekä luvattomaan aikaan metsästäminen. Hyväksyttiin seuraan 18 uutta jäsentä. Jäsenmaksutuloja seuralle kertyi 442 markkaa. Riistanhoitoyhdistykseltä saatiin avustusta 77,50 mk. Jäsenmaksuja piirille maksettiin 148 mk. Seura päätti tehdä anomuksen metsähallitukselle Rustarin alueitten vuokraamisesta seuralle. Kokous oli yksimielinen asiasta. Alue käsitti 600-700 ha Ikkeläjärven polun pohjoispuolelta. Valtion Rustarin Kruununpuiston vuokra-anomuksesta ei saatu vielä päätöstä vuonna 1963. Riistanhoitoyhdistys lähetti yhden henkilön seuran alueelta vartijakurssille, johon valittiin Yrjö Ojanen. Anottiin neljän hirven kaatolupaa lääninhallitukselta. Lupia saatiin kolme ja ne myös kaadettiin 6 jahtipäivän aikana. Vierasmaksuksi päätettiin 3 mk / vuorokausi. Rauhoitusalueiksi päätettiin Mustakorpi, Valkamanmäki, Luopajärvenmäki ja Nyrhisen alue. Alueet olivat samat kuin 9 ennenkin. Riistakiintiöksi hyväksyttiin 8 lintua tai 8 jänistä. Vieraan saalis rasitti isännän kiintiötä. Uusia jäseniä hyväksyttiin 8 kpl. Kettuja kaadettiin 18 kpl ja kanahaukkoja ammuttiin 8 kpl. Tapporahoja maksettiin 328 mk. Syöttisilakoita ostettiin 2 kg, hintaan 2,40 mk. Tämä oli Alapään eränkävijöiden 10 toimintavuosi ja perinteitä oli jo yli 30 vuoden takaa. Seuran perustajajäsen Martti Yli-Petäys kuoli 1963. Petoeläinten hävittämistä päätettiin edelleen tukea vuonna 1964. Ketusta sai 15 mk, kanahaukasta 10 mk ja poikasesta 5 mk. Kettuja saatiin 9 kpl, kanahaukkoja 13 kpl ja munia 2, eli tapporahoja maksettiin 280 mk. Koirakuria päätettiin kiristää. Samoin seuran toimintaan kuuluvaksi päätettiin ottaa koiraluettelon laatiminen. Siihen valittiin seuraavat henkilöt. Kannon piiri Lauri Teräs, Harrin piiri Wilbert Korpela, Ahon piiri Kauno Nurmela, Metsolan piiri Aatos Vierikko, Anttilan piiri Matti Hietikko, Luopajärven piiri Mikko Luopajärvi, Perälän piiri Tauno Sandvik, Hakkolan piiri Pentti Hunnakko ja Taivalmaan piiri Aarne Lehtinen. Liittymismaksu oli 5 mk, jäsenmaksu 2 mk ja vieraskortti 5 mk. Niistä kertyi seuralle tuloja 501 mk. Riistanhoitoyhdistys avusti seuraa 50 markalla. Vieraskortilla sai ampua 1 riistaeläimen ja se oli pois isännän kiintiöstä. Vieraskortteja myytiin 8 kpl. Hirvenkaatolupia päätettiin anoa 4 kpl ja lupia myönnettiin 2 kpl. Hirvet saatiin kaadettua 29 metsästäjän voimin. Puheenjohtaja Armas Valkama ja sihteeri Niilo Haapaniemi valtuutettiin neuvottelemaan yhteislupa suunnitelmista hirvimetsän tiimoilta. Johtokunta oli kielteisellä kannalla, mutta neuvotteluja päätettiin jatkaa. Uusia jäseniä hyväksyttiin 19 kpl. Rauhoitusalueiksi hyväksyttiin Luopajärvenmäki, Valkamanmäki, Hyynyvuori ja Nyrhisen alue. Alueiden pinta-ala oli noin 1900 ha eli noin 14,5 % koko vuokra-alasta. Riistakiintiöksi hyväksyttiin 7 riistaeläintä jäsentä kohden. Samalla päätettiin ettei saa ampua 1 riistaeläintä enempää kerralla. Vesilintujen myynti kiellettiin ja päätöksen rikkojia uhattiin jäsenkortin menetyksellä. Kesäkokous päätti yleisohjeena että metsästetään vain korkeintaan kahtena päivänä viikossa. Tällä yritettiin poistaa ammattimainen metsästys pois. Uusia jäseniä ilman suoritettua tutkintoa ei otettu seuran jäseniksi. Samoin päätettiin ettei toisen seuran jäseniä hyväksytä seuran jäseniksi. Piisamin pyynti sallittiin vain seuran jäsenille. Jäniksen metsästys päätettiin aloittaa vasta 15.9. Johtokunta päätti rauhoittaa jäniksen 15.12 lähtien. Päätettiin avustaa 50 mk:lla Yli-Petäys Takamäki ja Luhtanen - Hautaniemi tilusteiden tiehoitokuntia. Metsästysalueita oli vuokrattuna yli 13000 ha. Jäsentä kohti oli metsästysalueita vuokrattuna noin 80 ha, jota seura piti aika vähänä. Rustarin alueen vuokraus ei onnistunut vaan anomus evättiin. Yhdistys sai kuitenkin lunastaa 2 10 metsästyslupaa, joita käytettiin 10 kertaa ja kaadettiin 2 jänistä. Luvat maksoivat 48 mk. Yhdistyksen alue laajeni Sikakylään ja sieltä oli vuokrattuna noin 650 ha metsästysalueita. Seura suoritti kesällä 1964 kaista arvioinnin riistan määrästä. Sen suoritti Yrjö Ojanen, Veikko Kossila ja Viljo Niemi. Porukan johtajana ja kyytimiehenä toimi Armas Valkama. Arviointimatkan pituus oli noin 12,8 km ja leveys 60 m eli noin 76,8 ha. Reitiltä tavattiin 105 eri yksilöä. Poikueita oli 19 kpl ja emolintuja 12 kpl sekä 20 muuta vanhaa lintua. Metsästysseura osti peruskarttoja ja konttoritarvikkeita 25 markalla. Uutena tilintarkastajana oli Väinö Suokko, Wilbert Korpela jatkoi edelleen. vasemmalta Heikki Ranta-Opas, Aatos Alanko, Vilho Latvala, Aulis Alajoki, Lauri Teräs, Erkki Pentinmäki ja Eino Saarela Toinen vuosikymmen Vuoden 1965 vuosikokous nosti kanahaukan hinnan 15 mk:aan. Muut hinnat entiset. Tapporahoja maksettiin ainoastaan 120 mk, joten kovin montaa ei vahinkoeläinten metsästäminen kiinnostanut. Muuhun riistanhoitotyöhön käytettiin reilut 100 mk. Liittymis- ja jäsenmaksun hinnaksi päätettiin 5 mk samoin kuin vieraskortin hinnaksi. Niistä kertyi seuralle tuloja 845 mk. Metsästäjäliitolle maksettiin reilun 100 markan jäsenmaksut. Hirvenkaatolupia päätettiin anoa 4 kpl. Lupia saatiin anottu määrä ja ne kaadettiin ensimmäisinä päivinä. Yhteislupaneuvotteluihin valittiin Väinö Suokko ja Unto Teperi. Riistanvalvojiksi valittiin kurin palauttamiseksi metsästysmaille Yrjö Ojanen, Erkki Luopajärvi ja Viljam Uitto. Uusia jäseniä hyväksyttiin 29 kpl. Todettiin ettei seuran alueella ole sopivaa paikkaa Jalasjärvelle rakennettavaa hirvirataa varten. Päätettiin tehdä anomus seurakunnalle seuran alueella olevien metsien vuokraamiseksi seuralle metsästystarkoituksiin vähintään 10 vuodeksi. Samoin tehtiin päätös että riistanvalvoja saa 50 mk jokaisesta henkilöstä, jota vastaan nostetaan syyte metsästyslain tai seuran päätöksien rikkomisesta. Riistahoitokilpailusta vuonna 1965 annettiin pisteitä seuraavasti: Kettu 30, ketun poikanen 20, haukka 20, haukan poika 11 tai muna 5, korppi 10, korpin poika tai muna 5, katettu ja hoidettu ruokintapaikka 30, katettu rypemäpaikka jossa hiekkaa 20 ja telkän pönttö 5 pistettä. Rauhoitusalueista vapautettiin metsästykselle Nyrhisen alue sekä Mustakorven alue. Riistakiintiöksi päätettiin 6 kpl, johon ei lasketa pyitä eikä sorsia. Sorsia sai metsästää 15 kpl jäsentä kohden. Sorsien kauppa oli kiellettyä. Samalla reissulla sai ampua vain yhden riistaeläimen jäsentä kohden. Jäniksen metsästys alkoi 10.9.1965 ja päättyi 07.11.1965. Seuran päätöksien rikkominen aiheutti 2 vuoden erottamisen seurasta. Yksi henkilö sai kyseisen rangaistuksen vuonna 1965. Sellainen henkilö, joka omistaa maata seuran alueella eikä tee vuokrasopimusta seuralle, ei hyväksytä seuran jäseneksi. Joku oli nähnyt villiminkin jäljet vuonna 1965, joten se on levinnyt seuran alueelle. Uutena tilintarkastajana Väinö Suokon rinnalla aloitti Lauri Teräs. Kuvassa Unto Teperi ja Viljo ”vikke” Niemi kaadetun ”moposarvisen” uroksen kanssa Jäsen-, liittymis- ja vierasmaksut vuonna 1966 pidettiin edellisvuoden tasolla. Tuloja niistä kertyi seuralle 1044 mk. Metsästäjäliitolle maksettiin 100 markan jäsenmaksu. Koiraluetteloa päätettiin olla pitämättä, koska kunta ei ole maksanut lupaamiaan korvauksia metsästysseuralle. Rauhoitusalueet päätettiin pitää pääpiirteittäin entiset. Ahonkylän ja Luopajärven rauhoitusalueet päätettiin pitää voimassa jos Kurikkalaiset ja Ilmajokiset rauhoittavat vastaavilta kohdin omilla alueillaan. Rauhoitusalueita oli yhteensä 7 kappaletta. Riistakiintiö oli 7 kpl, joihin luettiin metso, teeri ja jänis. Pidettiin edelleen voimassa sääntö, että ei saa ampua yhtä eläintä enempää saman päivän aikana. Sama koski myös vieraskorttia. Uusia jäseniä hyväksyttiin 9 kpl. Seuran puheenjohtaja Martti Lautamäki sai pyytämänsä eron. Hänen tilalleen johtokuntaan valittiin Unto Teperi. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Aatos Alanko. Riistanhoitokilpailun pistelaskuun lisättiin varis, josta sai 5 pistettä. Muut pisteet entiset. Kettuja saatiin saaliiksi 11 kpl ja kanahaukkoja 8 kpl. Niistä maksettiin tapporahoja yhteensä 285 mk. Hirvilupia päätettiin anoa neljä kpl. Metsästysmajan hankkimista alettiin suunnitella vuonna 1966. Johtokunta sai tutkia mahdollisuuksia saataisiinko sellainen joskus kustannetuksi. Huhtikuussa 1966 pidettiin ylimääräinen yleinen kokous metsästysmajan rakennussuunnitelmien asioista. Majan hankkimista varten valittiin toimikunta. Siihen valittiin Unto 12 Teperi, Väinö Suokko, Lauri Teräs ja Heikki Ranta-Opas. Toimikunnan tehtävänä oli ottaa selvää sopivasta paikasta majaa varten ja valmistella tarkka kustannusarvio kesäkokousta varten. Majan hankkimisesta tehtiin vain periaatepäätös, koska paikalla oli vain 17 jäsentä jäsenmäärän ollessa 131 henkilöä. Lopullinen hyväksyminen tai hylkääminen jätettiin kesäkokouksen päätettäväksi. Kesäkokous ei päättänyt maja-asiaa vaan siirsi päätöstä eteenpäin. Syynä oli majan rakentamisen kalleus, johon useat jäsenet ottivat hyvin kielteisen kannan. Asiaan oli tarkoitus palata jos saadaan joku halvempi vaihtoehto rakentamisen sijaan. Rangaistuksena sai vuoden metsästyskiellon eräs henkilö seuran sääntöjen rikkomisesta ja toinen riistakiintiön ylittämisestä sekä kolmas jäniksen ampumisesta yleisellä tiellä talojen lähellä. Vuosikokouksessa riistapäällikkö Seemi Pihlajamäki puhui sopivista metsästystavoista ja riistanhoidosta valaisten asiaa rainakuvin. Johtokunnalle oli valitettu piisaminpyytäjien aiheuttamista vahingoista. Johtokunta päätti rauhoittaa piisaminpyynniltä vuodeksi 1966 Kairannevan alueen. Metsästäjä lehden tilaamisesta maanomistajille luovuttiin taloudellisista syistä vuonna 1966. Vieraspaikkakuntalaisten pyyntöön päästä seuran jäseniksi ei päätetty suostua. Tilintarkastajina jatkoivat edelleen Lauri Teräs ja Väinö Suokko. Seuran perustajajäsen ja -puheenjohtaja Armas Valkama kuoli toimintavuoden aikana. Vuonna 1967 istutettiin ensimmäiset fasaanit koemielessä. Seura maksoi fasaaneista 305 markkaa. Niitä myytiin myös naapuriseura Riistalle 128 markan arvosta. Jussi Kivelä sai pyytämänsä eron johtokunnasta. Hänen tilalleen valittiin Valde Ala-Aho. Jäsen-, liittymis- ja vieraskorttien hinnat nostettiin 10 markkaan. Peltopyykortin hinnaksi päätettiin 20 mk. Jäsen- ym. maksutuloja kertyi seuralle 1830 mk. Lisättiin valantehneitä riistavartijoita. Valituiksi tulivat Unto Teperi, Erkki Pentinmäki ja Matti Anttila. Rauhoitusalueita oli 5 kappaletta. Pajulakso ja Ahvenjärven alue vapautettiin metsästykselle. Suomen kanakoirakerholle ja eteläpohjanmaan ajokoirakerholle annettiin lupa järjestää seuran alueella kokeita. Riistakiintiöksi määrättiin 8 kpl. Kuitenkaan ei saisi ampua koko kiintiötä metsoja vaan osa tulisi olla teeriä. Uusia jäseniä hyväksyttiin 11 kpl. Metsästysmajaan liittyviä asioita hoitavaan toimikuntaan valittiin Unto Teperi, Kauko Koski ja Wilbert Korpela. Riistanhoitokiertopalkinnon saivat tasaväkisinä vuodeksi haltuunsa Valde AlaAho ja Lauri Teräs. Maatalousministeriö myönsi seuralle korkeintaan 20 kurjen anpumaluvan luonnonsuojelulain 13 § nojalla, kuultuaan ensin valtion luonnonsuojeluvalvojaa. Lupa myönnettiin seuralle vuosille 1967 - 1968, joidenka aikana metsästysseura sai ampua korkeintaan 10 kurkea vuodessa, Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen valvonnan alaisena. Luvan allekirjoittajina olivat ministeri Lars Lindeman ja apulaismetsästyksenvalvoja Heikki Suomus. Linnuista vähintään 5 kpl oli lähetettävä viipymättä Helsingin yliopiston eläinmuseolle. Kurkiluvista seura maksoi 49 markkaa. Vuonna 1967 kurkia ei ammuttu ainuttakaan, koska lupa saatiin vasta 22 päivä syyskuuta. Vuonna 1968 saatiin ammuttua 2 kappaletta. Sihteeri Wilbert Korpela totesi maatalousministeriölle tekemässään ilmoituksessa, että kurjet pysyivät poissa koko syksyn niiltä alueilta, joista kyseessä olevat linnut ammuttiin. Vahinkoeläinten hävittämisrahoja maksettiin 500 mk ja 13 tieavustuksia 200 mk. Metsästysmajaa varten vuokrattiin Elsa ja Väinö Yli-Petäykseltä hehtaarin tontti. Vuokra-ajaksi sovittiin 50 vuotta. Tontti sijaitsee Ponsimaassa Rahkarämäkän kohdassa ns. Jäpykorvessa Ylipetäys 3/164 nimisellä tilalla. Vuokrasopimus allekirjoitettiin Huhtikuussa 1967. Metsästysseura otti 1500 markan lainan osuuskassalta majan hankintaa varten. Metsästysmajaa varten ostettiin Rantamäen vanha asuinrakennus Mäntykylästä, joka ensin talkoilla purettiin ja sitten siirrettiin traktoreilla vuokratulle tontille. Hirsikehikosta seura maksoi 430 markkaa. Rakennus kasattiin talkoilla uudelleen nykyiselle paikalleen. Lahjoituksia saatiin runsaasti samoin kuin talkootyötä. Toimintakertomus kertoi lahjoituksista seuraavasti: Martti Lautamäki on lahjoittanut suurimman osan kattopeltin hinnasta. Jalaspuu on lahjoittanut majan sisällä olevan hirsipaneelin, Kurikan saha saunan vuorauspaneelin. Mauno Vilposelta on luvassa kaasuhella ja Heikki Antila antoi mahtavan kokoiset penkkilankut. Juhani Laurilalta saatiin upeat pöytävärkit ja pyyheliinoja. Pöytäliina saatiin Eeva Koskelta ja Koppilalta, Martti Kettula-Pihlaja lahjoitti monta isokokoista mäntyä. Väinö Suokko on lahjoittanut 100,-, Hautiaislammen ja Perälän tiilitehtaat tiiliä. Unto Koski-niemi lankkua portaisiin ja Aatos Alanko lautatavaraa, Valde Ala-Aho puita. Kalevi Koskiniemi ja Niilo Haapala huonekaluja. Edelleen lahjoituksia on saatu Heikki AlaKannolta, Lauri Teräkseltä, Unto Teperiltä ja monelta muulta. Talkootyöstä mainitaan seuraavaa. Traktoreineen ovat olleet mukana seuraavat: Valde Ala-Aho, Yrjö ja Antero Rautanen, Erkki Pentinmäki, Veikko Kossila, Jussi Ketelä ja Eino Saarela. Kirvesmiehistä mainittakoon Kauko Koski, Wilbert Korpela, Veikko Kuusisto, Veikko Männikkö, Esko Hakola, Viljo Niemistö nuorempien Niemistöjen kanssa, Leevi Kujanpää, Vilho Kotirinta, Niilo Raja ja Heikki Ala-Kanto. Muurareista mainittakoon Jaska Hakola, Aamos Lähde ja Pauli Väisälä. Matti Koski kaivoi talkootyönä kaivon. Matti Yrjänäinen on aurannut tietä. Lisäksi Kustaa Kujanpää ja Tauno Kuusiluoma ovat olleet talkoissa. Metsästysmaja saatiin vuonna 1967 siihen kuntoon, että seuraavalle vuodelle jäi maalaustyöt ja ja osa keittiökalusteista sekä vintin eristeiden laitto. Majan tienteosta maksettiin 80 markkaa ja kahdesta kuormasta betonihiekkaa 35 mk. Rakennusaineista eri kauppoihin kertyi laskua 1005 markkaa sekä kirvesmiesten palkkioihin 320 markkaa. Saunan kiukaasta maksettiin 150 mk, muurin tiilistä 138 markkaa sekä puutavaran ostosta ja höyläyksestä 337 markkaa. Tilintarkastajat entiset. Saalisluettelo 1967: teeri - 163 kpl riekko- 8 kpl kettu- 26 kpl hanhi - 1 kpl metso - 69 kpl jänis - 104 kpl kanahaukka-17 kpl orava - 302 kpl 14 pyy peltopyy sorsa - 109 kpl 55 kpl 92 kpl Vuonna 1968 jäsenmaksut pidettiin entisellään. Niistä kertyi seuralle tuloja 2080 mk. Seura järjesti pikkujoulut ja niistä kertyi nettovoittoa 609 mk, sekä alueiden vuokrauksesta koekäyttöön 50 mk. Veikko Kossilan tilalle johtokuntaan valittiin Eino Suomela. Tilintarkastajiksi valittiin Väinö Suokko ja Lauri Teräs. Metsästysmajatoimikuntaan valittiin Unto Teperi päämieheksi ja muiksi jäseniksi Kauko Koski, Wilbert Korpela ja Heikki Antila. Hirvenkaatolupia anottiin vuodelle 1968 3 kpl. Rauhoitusalueiksi hyväksyttiin Rustarin, Petäyksen, Ahon, Valkamanmäki, LuopajärviMahlaneva sekä Nyrhisen alue. Suomen kanakoirakerho, ajokoirakerho ja saksanseisojakerho saivat luvan järjestää kokeita seuran alueella määrättyinä päivinä. Riistakiintiöksi hyväksyttiin 8 kpl, mutta kaikki eivät saaneet olla metsoja. Päivää kohti sai ampua vain 1 riistaeläimen, poikkeuksena teeri, joita sai ampua 2 kpl. Vieraskortin hinta oli 10 mk samoin kuin jäsen- ja liittymismaksukin. Hävittämisrahaa maksettiin ketusta 15 mk, ketunpojasta 10 mk ja kanahaukasta 10 mk. Tuhoeläinten hävittämispalkkioita maksettiin 250 mk. Minkistä ei maksettu hävittämisrahaa, mutta siitä sai 30 pistettä riistansuojelukilpailussa. Jäsenkortin ja saalisluettelon palauttamatta jättäminen tiesi uuden liittymismaksun maksamista, eli 10 mk lisäkulua. Kortteja palautettiin 136 kpl. Uusia jäseniä hyväksyttiin 19 kpl. Metsästysmajan tontille valmistui ulkorakennus vuonna 1968. Metsokanta todettiin toimintakertomuksessa verrattain vaatimattomaksi, kun saalis oli ”vain” 65 kpl. Hirvikanta todettiin myös vaatimattomaksi, mutta saadut luvat 2 kpl kuitenkin saatiin kaadettua ja avustettiin vielä naapuriseuraa 1 hirvellä. Laukonpeuroja oli myös seuran alueella pieni pysyvä kanta, jota Mauri Koski ruokki ruokintapaikallaan. Riistanhoitopalkinnon petojen hävittämisistä voitti Aamos Lähde 4 kettua ja 3 kanahaukkaa yht. 180 pistettä. Toisena oli Valde Ala-Aho 5 ketunpoikaa, yht. 100 pistettä ja kolmantena Martti Kaperi ja Aimo Tukeva molemmilla 1 kettu ja 1 kanahaukka pisteitä 50. Riistanhoitoon käytettiin rahaa 191 mk. Lainaa lyhennettiin ja korkoa maksettiin noin 650 markan edestä. Kaivon renkaita ostettiin 13 kpl hintaan 208 mk. Saalisluettelo 1968: teeri - 134 kpl riekko- 10 kpl kettu - 13 kpl hanhi - 2 kpl piisami - 63 kpl metso 65 kpl jänis 186 kpl kanahaukka 12 kpl orava 213 kpl kyyhky 1 kpl 15 pyy peltopyy sorsa minkki - 100 kpl 69 kpl 87 kpl 2 kpl Vuodeksi 1969 johtokunnanjäsenet ja tilintarkastajat valittiin entiset. Aatos Alangon kieltäydyttyä puheenjohtajan tehtävistä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Unto Teperi. Aatos pysyi kuitenkin johtokunnan jäsenenä. Hirvilupia anottiin vain 1 hirvelle kannan pienuuden takia. Päätettiin alentaa jäsenkortin palauttamatta jättäneiden jäsenten 10 mk lisämaksu 2 markkaan, jos kortin palauttaa kirjallisen kehotuksen jälkeen. Ellei palautusta tule perittiin aiemmin päätetty 10 mk maksu. Ketun hävittämisraha nostettiin 20 markkaan ja minkistä päätettiin myös maksaa 10 mk. Ketunpoika ja haukka entiset. Vahinkoeläinten hävittämisrahoja maksettiin 290 mk. Jäsenmaksu- ja päiväkorttituloja seuralle kertyi 1773 mk. Majatoimikuntaan valittiin uudelleen entiset jäsenet. Kilpailutoimikuntaan puheenjohtajaksi Erkki Latvakivistö ja jäseniksi Unto Teperi ja Heikki Ala-Kanto. Riistahoitotoimikuntaan puheenjohtajaksi Aatos Alanko ja jäseniksi Lauri Teräs ja Antero Koppila. Johtokunta sai valtuudet ottaa tarpeen vaatiessa pois seuran jäsenkortti metsästyslakia vastaan rikkoneelta ilman yleisen kokouksen päätöstä. Liityttiin kennelpiirin jäseneksi, josta jäsenmaksu oli 20 mk. Viljo Niemi valittiin edelleen riistakannan arviointiin päällysmieheksi. Rauhoitusalueita oli vuonna 1969 6 kpl. Metsästysmajan ympäristö 200 m matkalla majasta lukien rauhoitettiin metsästykseltä. Kanakoira- ja ajokoirakerho saivat järjestää kokeet seuran alueella. Riistakiintiöksi päätettiin 6 kpl, joista sai olla vain 2 metsoa ja 3 metsäjänistä. Päivää kohti sai olla yksi riistaeläin, poikkeuksena teeri, joita sai olla 2 kpl. Ammattimaista metsästystä ei sallittu. Vieraskortilla sai ampua yhden riistaeläimen. 20 mk peltopyykortilla sai ampua 7 peltopyytä. Uusi riistahoitosuunnitelma hyväksyttiin. Uusia jäseniä hyväksyttiin 12 kpl. Johtokunta rauhoitti kaikki metsäkanalinnut 12.10.1969 lähtien. Samoin päätettiin ettei jänistä saa metsästää arkisin 15.11.1969 lähtien. Metsästysmajan ampumapaikoilla oli kesällä harrastettu ammuntaa runsaasti. Kenneltoiminta sai monta uutta kannattajaa vuoden aikana. Keväällä 1970 päätettiin suorittaa hirvilaskenta lentokoneesta. Tähystäjiksi koneeseen valittiin Unto Teperi ja varalle Erkki Pentinmäki. Johtokunta muuten valittiin uudelleen, mutta Kauko Kosken kieltäydyttyä, hänen tilalleen valittiin Risto Lähde. Tilintarkastajat valittiin myös entiset. 16 Uudet hyväksytyt riistanhoitopisteet olivat seuraavat: kanahaukka – 10, kettu – 10, näätä – 20, minkki – 10, kissa – 4, varis – 2, peltopyyn ruokintapaikka – 5, teeren ruokintapaikka – 20, ravintokasvin luovutus 1 aari – 5, vilja ja muu rehuyksikkö – 5, peuran ruokintapaikka – 5, jäniksen ruokintapaikka – 5, kokoukset / edustukset – 2, neuvonta- ja valistustilaisuudet – 2, kilpailut – 2, talkoot 4 tuntia – 2, Vaatimuksena oli 20 pistettä vuonna 1970, kokouksen päätöksen mukaan puuttuvista pisteistä perittiin 50 penniä / piste. Vanha jäsenkortti oli palautettava, ellei, sen joutui korvaamaan. Hävittämisrahoja vahinkoeläimistä maksettiin 370 mk. Uusia jäseniä hyväksyttiin koevuodelle 5 kpl. Hirvilupia anottiin 2 kpl. Täytettiin hirvenpää majalle 120 markalla. Majatoimikunta valittiin entinen. Ampumatoimikuntaan valittiin koollekutsujaksi Matti Mikkola ja jäseniksi Heikki Ala-Kanto, Erkki Lähde ja Risto Lähde. Riistanruokintaan valittiin Aatos Alanko, Kauko Koski, Valde AlaAho, Mauri Luoma, Jussi Kettula-Pihlaja ja Lauri Teräs. Lintulaskentaan Viljo Niemi, Risto Lähde ja Antero Koppila. Alettiin suunnitella koiranäyttelyn järjestämistä keväälle 1971. Näyttelytoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Erkki Pentinmäki, ja jäseniksi Wilbert Korpela, Lauri Teräs, Martti Ojanen, Aatos Alanko, Risto Lähde, Paavo Hautamäki, Matti Mikkola, Viljo Niemi, Heikki Ala-Kanto sekä Kauko Koski. Järjestettiin majan maalaustalkoot 13.7.1970. Laitettiin renkaat kaivoon ja levitettiin hiekkaa tielle. Riistakiintiö oli vuonna 1970 6 kpl. Peltopyykiintiö oli 10 kpl. Metso ja koppelo olivat rauhoitettuna. Jäniksen ampuminen pompusta ja jäljittämällä katsottiin huonoksi metsästystavaksi. Tehtiin päätös että metsästäjät toisensa tavatessaan näyttävät saaliinsa pyytämättä toisilleen. Metsästysmajan tontti ostettiin Väinö ja Elsa Yli-Petäykseltä Alapään Eränkävijäin omistukseen vuonna 1970, 1250 mk:n hinnalla. Alettiin suunnitella Ponsijärven patohanketta, jos saadaan maanomistajat suostuvaisiksi ja Kurikan metsästysseurat mukaan hankkeeseen. 2 seuran jäsentä sai ankaran kirjallisen huomautuksen sopimattomista jäniksien metsästystavoista. Suomen Kennelliitto hyväksyi11.6.1970 Jalasjärven Alapään Eränkävijät Jäsenyhdistyksekseen. Seuran pitkäaikainen sihteeri Wilbert Korpela kuoli vuonna 1971. Hänen tilalleen uudeksi sihteeriksi valittiin Lauri Teräs. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Erkki Pentinmäki. Tammikuussa pidettiin ylimääräinen yleinen kokous, jonka asialistalla oli Ponsijärven patosuunnitelman toteuttaminen. Kokouksessa oli paikalla 23 jäsentä. Kokouksessa Seppo Jussila selvitti tekemäänsä patosuunnitelmaa. Hän arvioi kustannuksiksi noin 6000 mk. Hän piti Ponsijärveä mitä edullisimmaksi paikaksi patosuunnitelmaa ajatellen niin maaston, kasvillisuuden kuin riista- kala- ja virkistysmahdollisuuksien kannalta. Teperin tekemien selvitysten mukaan Kurikkalaiset ovat myötämielisiä patohankkeen suhteen ja lupautuneet ottamaan osaa kustannuksiin. Päätettiin 17 toteuttaa patoamissuunnitelma sillä edellytyksellä että Kurikkalaiset ottavat osaa hankkeeseen 3000 mk:lla. Samalla tuli päätökseksi että otetaan 3000 mk lainaa hanketta varten. Riistanhoitoyhdistys avusti seuraa 450 markalla käytettäväksi riistan ruokintaan. Ruokintaan käytettiin varoja 740 mk. Maksettiin metsästysmajan loppuvelka 1094 mk. Järjestettiin ketun ja mäntynäädän yhteismetsästys kevättalvella 1971. Hirvenkaatolupia anottiin 3 kpl. Niistä maksettiin 263,80 mk. Vuosikokous hyväksyi johtokunnan syksyllä tekemän kauppakirjan majan tontin ostamisesta. Mäntynäädästä päätettiin maksaa myös 20 mk:n hävittämispalkkio, muut entiset. Hävittämisrahoja maksettiin 380 markkaa. Vuonna 1971 alettiin suunnittelemaan seuralle omaa ampumarataa. Toimikuntaan valittiin Matti Mikkola, Risto Lähde, Erkki Lähde ja Heikki Ala-Kanto. Uusia jäseniä hyväksyttiin 7 kpl ja koejäseniä 4 kpl. Riistakiintiö oli vuonna 1971, 4 kpl, joista sai olla yksi jänis ja 3 rusakkoa tai 4 teertä ja peltopyykiintiö oli 6 kpl. Peltopyiden ampumista suositeltiin vain ruokintapaikkojen hoitajille. Vieraskorttia ei myyty kuin sorsanmetsästykseen eikä vierasta koiraa saanut tuoda alueelle. Rauhoitusalueita oli 7 kpl. Rauhoitusalueelta sai metsästää kettua vähintään 2 miehen voimin. Koiranäyttely järjestettiin keväällä 1971. Niistä kertyi seuralle tuloja 1764 markkaa. Ajokoirakilpailut tuottivat seuralle 42 mk. Savikiekkoammuntapalkinnot saivat seuraavat. 1. Matti Mikkola, 2. Aatos Alanko, 3. Pentti Hakanen, 4. Mauri Kannosto 5.Raimo Koski. Tehtiin sopimus Taivalmaan Metsästäjäinliittymän ja Jalasjärven Alapään Eränkävijöitten välillä metsästysalueitten rajoiksi. Sopimus oli voimassa 15 vuotta. Uutena tilintarkastajana Väinö Suokon rinnalla oli Viljo Niemi. vas. Veikko Kangasniemi, ??, Viljami Uitto, Timo Lahti, Aatos Alanko, Viljo Niemi Kalevi Lapiolahti sekä Vilho Latvala. Vuonna 1972 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Aatos Alanko ja uudeksi sihteeriksi Timo Lahti sekä uudeksi rahastonhoitajaksi Lauri Teräs. Johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Toivo Pentinmäki ja Veikko Kossila. Muut jäsenet olivat Valde Ala-Aho, Risto Lähde ja Matti Mikkola. Kevättalvella suoritettiin hirvien laskenta ja todettiin niitä löytyvän seuramme alueelta noin 20 kpl. Hirvilupia anottiin 4 kpl. Tehtiin päätös ettei sakkopistemaksuja enää peritä. Vahinkoeläinten hävittämismaksut pidettiin ennallaan. Niitä maksettiin 110 mk. Riistanhoitoon käytettiin varoja 440 mk. Samoin vieras- ja jäsenmaksut edellisvuoden tasolla. Tuloja seuralle kertyi niistä 1505 mk. 18 Päätettiin rahoittaa kontioon menevän tien sillan renkaat. Uusia jäseniä hyväksyttiin 5 kpl. Kahta seuran jäsentä rangaistiin ilkivallanteosta heinäladolle 1 vuoden erottamisella seurasta. Hirvipäivällisten yhteydessä järjestettiin kelloarpajaiset. Niistä kertyi seuralle tuloja 198 mk. Ajokoirakokeet tuottivat 119 mk ja riistanhoitoyhdistys avusti 200 markalla seuraa. Hirvipäivällisistä koitui seuralle 375 markan kulut. Risto Lähteen tilalle johtokuntaan valittiin Jorma Antila. Hänet valittiin myös uudeksi sihteeriksi Timo Lahden tilalle. Muut johtokunnan jäsenet entiset. Vuonna 1973 4 seuran jäsentä sai kirjallisen varoituksen ja 1 jäsen erotettiin seurasta 3 vuodeksi. Johtokunta uhkasi erota välittömästi ellei yleinen kokous yhdy johtokunnan päätökseen erottamisasiassa. Johtokunnalle tuli paineita maanomistajien taholta, jotka toivoivat nopeaa ratkaisua, ettei seura hajoaisi. Kesäkokouksessa erotetun jäsenen rangaistus muutettiin kirjalliseksi varoitukseksi. Hyväksyttiin seuraan 2 uutta jäsentä. Jäsenmaksuista tuli 1560 mk. Riistakiintiö oli 4 kpl, joista yksi sai olla metsäjänis. Vieraskortteja ei myyty peltopyille. Vieraskorteista seura ansaitsi 100 mk. Kanakoirakokeet järjestettiin seuran alueella, joista tuli tuloja 130 mk, samoin 3 ajokoirakokeet ja 1 beaglekokeet. Kanakoirakokeiden ensimmäinen pyy maksoi 10 mk, toinen 30 mk ja kolmas 50 mk koekoiralle. Kattona oli 10 pyytä koepäivänä. Haittaeläinten hävittämisrahoja maksettiin 255 mk. Rauhoitusalueita oli 8 kpl. Jokainen jäsen velvoitettiin hankkimaan yksi riistan ruokintapaikka talvikaudeksi. Metsästysseura osti 5 kpl Metsäpohjanmaan osakkeita 512 markalla. Hirviporukka 1970-luvulla yhteiskuvassa 19 Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1974 edelleen Aatos Alanko, sihteeriksi edelleen Jorma Antila, rahastonhoitajaksi edelleen Lauri Teräs ja varapuheenjohtajaksi Valde Ala-Aho. Muut jäsenet johtokunnassa olivat Veikko Kossila sekä uusina jäseninä Erkki Pentinmäki, Mauri Luoma ja Paavo Hautamäki. Uusia jäseniä hyväksyttiin vuonna 1974 8 kpl ja koevuodelle 2 kpl. Jäsenmaksutuloja seura sai 1730 mk. Johtokunta valittiin kokonaisuudessaan entinen. Päätettiin olla osallistumatta yhteislupa-anomukseen. Riistanhoitokilpailun voitti Erkki Pentinmäki 284 pisteellä, toisena oli Jorma Antila 283 pistettä ja kolmantena Sakari Hannula 135 pistettä. Vahinkoeläinten hävittämiskilpailun voitti Ilmari Ojala 3 ketulla ja toisena olivat Kaarlo Lahti ja Martti Perälä 2 ketulla. Vahinkoeläinten hävittämisrahoja maksettiin 140 mk. Riistakiintiö oli 5 kpl, joista sai olla 1 metsäjänis. Metsäjänis rauhoitettiin 11.1.1974 lähtien. Hirvenkaatolupia anottiin 5 aikuiselle ja 2 vasalle. Lähetettiin metsästysseura Riistalle sekä asianomaiselle henkilölle ilmoitus toimenpiteitä varten erään riistan jäsenen jatkuvista rajaloukkauksista Alapään Eränkävijöiden vuokraamilla alueilla Kivistönkylässä. Saatiin lainhuuto metsästysseuralle ostettuun Tapiola-nimiseen tilaan 18.04.1974, lainhuudatuskuluja kertyi 216 mk. Seura maksoi puolet hirvipeijaisten kuluista, eli noin 214 mk. Ajokoirakilpailuista tuli tuloa 49 mk ja kanakoirakilpailuista 40 mk sekä riistanhoitoyhdistys avusti seuraa 350 markalla. Ostettiin kauransiementä 200 kg sekä apulantaa 300 kg yhteishintaan 350 mk. 20 Kolmas vuosikymmen 1975 johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Erkki Pentinmäki, sihteeriksi Veikko Vaaja, rahastonhoitajaksi Matti Mikkola, varapuheenjohtajaksi Valde Ala-Aho sekä muiksi jäseniksi Veikko Kangasniemi, Jaakko Haapaniemi, Antero Rautanen, Valde Ala-Aho, Mauri Luoma, Paavo Hautamäki. Jäsen- ja liittymismaksut nostettiin 15 markkaan. Päiväkortin hinta sorsalle oli 10 mk ja muulle riistalle 15 mk. Jäsenmaksutuloja kertyi 2855 mk. Seura päätti ettei se toimita kunnalle koiraluetteloa suuren työmäärän vuoksi koska kunta ei korvaa kuluja. Uusia jäseniä hyväksyttiin 17 kpl. Tehtiin päätös ettei seuran jäsenet saa hankkia ulkokuntalaisia seuran jäseniksi. Hyväksyttiin pykälä että jokaisella hirvijahtiin osallistuvalla tulee olla henkilökohtainen ampuma-ase. Samoin hyväksyttiin ettei saanut kuulua 2 hirviporukkaan samanaikaisesti. Suositeltiin ammuttavaksi joka vuosi hirven suorituskortti. Hirvenkaatolupia anottiin 5 aikuiselle ja 2 vasalle. Vierasta koiraa ei saanut edelleenkään tuoda seuran maille. Riistakiintiö edellisen vuoden mukainen. Peltopyykiintiö oli 3 kpl. Ponsijärvi rauhoitettiin myös sorsastukselta. Samoin rauhoitettiin koirakokeiden aikaiset koemaastot metsästykseltä koepäivinä. Ponsijärveä alettiin patoamaan ja vedenpinnan nosto sujui suunnitelmien mukaan. Hankittiin riistanvartioille puvut ja riistanhoitoyhdistys maksoi niistä puolet eli 160 mk. Kuvassa lahtivaja ennen muutostöitä Metsästysmajaan murtauduttiin keväällä 1975 ja asia annettiin poliisin tutkittavaksi. Jalasrannassa järjestettiin tanssit keväällä 1975 ja niistä jäi seuralle tuloa 1970 mk. Huvitoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Matti Mikkola ja jäseninä Erkki Pentinmäki, Veikko Kangasniemi ja Veikko Vaaja. Vahinkoeläinten hävittämisrahoja maksettiin 440 mk ja riistanhoitoon käytettiin 726 mk. Uutena tilintarkastajana Väinö Suokon seurassa aloitti Toivo Alanko. Uusia jäseniä hyväksyttiin seuraan 12 kpl. Johtokunta pysyi entisellään. Jäsen ja liittymismaksut nostettiin 20 markkaan vuonna 1976. Niistä seura sai tuloja 4320 mk. Päiväkortin hinta oli 20 mk ja oman koiran sai tuoda seuran maille. Hirvilupia anottiin 6 aikuiselle ja 3 vasalle. Riistakiintiö edellisen vuoden mukainen (5). Samoin peltopyykiintiö (3), eikä päiväkorttia myyty peltopyylle. Myönnettiin lupa Aatos Alangolle ja Matti Mikkolalle metsästää omalla kustannuksellaan istuttamiaan fasaaneja seuran mailta. Rauhoitettiin metsäjänis 17.1.1976 alkaen. Järjestettiin kemut keväällä Luopajärven Pohjolassa. Niistä koitui seuralle 156 markan tappio. Rauhoitettiin metsäjänis 24.12.1976 alkaen metsästyskauden loppuun. Riistanhoitoon käytettiin varoja 1094 mk ja maksettiin vahinkoeläinten hävittämisrahoja 400 mk. Metsästysmajasta koitui 478 markan kulut. Kenneltoiminnasta menoja tuli 238 mk. 21 Uusia jäseniä vuonna 1977 valittiin 38 kpl. Johtokunta jatkoi entisillä jäsenillään. Anottiin hirvilupia edellisen vuoden määrä, 6 aikuista ja 3 vasaa. Ketunmetsästys rauhoitusalueilla sallittiin myös yksistään. Riistakiintiö oli 5 kpl, joista sai olla 1 metsäjänis ja 2 teertä. Peltopyykiintiö oli 2 kpl ja pyynti oli sallittu ainoastaan kanakoiramiehille, eikä päiväkortteja myyty peltopyille. Päiväkortin hinta 20 mk ja sorsakortin 10 mk. Jäsenmaksu- ja päiväkorttituloja kertyi 5020 mk. Riistanhoitoon käytettiin seuran varoja 669 markkaa ja kenneltoimintaan 65 mk. Riistanhoitoyhdistys myönsi ansiomerkkejä seuraavasti. Hopeinen Unto Teperi ja pronssiset Toivo Pentinmäki, Lauri Teräs ja Eino Saarela. Johtokunta antoi kirjallisen varoituksen erään jäsenen huonoista metsästystavoista. Majan liiteriin tehtiin peltikatto ja korjattiin vesijohto. Kulut olivat 1028 mk. Metsästysmajan vuokrauksesta tehtiin seuraavanlainen päätös. Yksinäinen henkilö vuokra 20 mk / kerta, yli 5 henkilöä + sauna 50 mk / kerta, yli 10 henkilöä + sauna 100 mk / kerta ja ei metsästävät maanomistajat pääsevät ilmaiseksi. Tehtiin Taivalmaan Metsästäjäin Liittymän kanssa sopimus 12.10.1977 että kun hirvi kaatuu toisen osapuolen alueelle, niin sen saa noutaa ja pitää itsellään. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Toivo Pentinmäki ja Juhani Laine nylkypuuhissa Uudeksi johtokunnanjäseneksi valittiin vuonna 1978 Antero Rautasen tilalle Aulis Alajoki. Uudeksi sihteeriksi tuli valituksi Heikki Tukeva. Muut jäsenet entiset. Hirvilupia anottiin 8 aikuiselle ja 4 vasalle. Uusia jäseniä valittiin 16 kpl. Jäsenmaksutuloja kertyi 5190 mk. Vahinkoeläinten hävittämisrahat poistettiin näädältä ja villiminkiltä. Lahtivaja ennen muutostöitä, ovi sijaitsee vajan sivussa Riistanhoitoon käytettiin 1179 mk ja kenneltoimintaan 80 mk. Seura teki päätöksen että paikkakunnalta poismuuton vuoksi seuran jäsenyys raukeaa niiden jäsenten osalta, jotka tästä lähtien hyväksytään seuran jäseniksi. Päätös ei koske varusmiehiä eikä opiskelijoita. Riistakiintiö oli edellisvuoden mukainen (5), sillä erotuksella että sai metsästää 2 urosteertä, ei naarasteeriä ollenkaan. Liittymismaksu korotettiin vuonna 1979 50 markkaan. Jäsenmaksu pidettiin entisellään. Majatoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Lauri Niemistö ja jäseniksi Teuvo Pentinmäki ja Viljo Niemi. Uusia jäseniä hyväksyttiin 15 kpl. Anottiin 10 aikuisen hirven ja 6 vasan kaatolupaa. Hirviseurueeseen hyväksyttiin vain asevelvollisuutensa suorittanut tai 20 vuotta täyttänyt ja riittävän aseenkäsittelytaidon omaava jäsen. Jahtipäälliköksi valittiin edelleen Unto Teperi. Näädästä ja minkistä maksettiin 50 markan hävittämisraha. Hävittämisrahoja maksettiin 200 mk. Riistanhoitoon käytettiin 1753 mk ja kenneltoimintaan 240 mk. Riistakiintiö pidettiin edellisvuosien mukaisena sillä erolla että kanakoiramiesten ampumat peltopyyt kuuluivat kiintiöön. Päiväkortin hinta nostettiin 30 mk ja sorsakortin 20 markkaan. Jäsen- ja päiväkorttituloja seura sai 5940 mk. 22 Metsästysmajan vuokratuloja tuli 170 mk. Ponsijärvellä sai metsästää patoamisen jälkeen ensimmäisen kerran. Järvelle oli seuralla 10 metsästäjän kiintiö ja metsästysoikeus myönnettiin seuraaville vapaaehtoiselle: Jukka Rajala, Risto Valkama, Jari Lähde, Matti Virnala, Jukka Virnala, Kari Saarinen, Pekka Vilponen, Jyri Alajoki, Pentti Kuja-Kanto ja Pentti Hakanen. Muutettiin majan varasto kokonaan hirviteurastamoksi. Rakennettiin polttopuita varten katos majan viereen. Uusittiin majan viitta. Rauhoitettiin metsäjänis 1.1.1980 alkaen kauden loppuun. Annettiin eräälle jäsenelle kirjallinen varoitus jäniksen ampumisesta rauhoitusalueella. Joulukuun 14 päivä seuran varapuheenjohtaja esitti luettelon maanomistajista, jotka olivat irtisanoneet maansa ja perustaneet uuden metsästysyhtymän Ahon, Harrin ja Kannon alueelle. Tammikuun 4 päivä 1980 johtokunta piti kokouksen uuden metsästysyhtymän perustamisen tiimoilta. Johtokunta päätti että metsästys koko seuran alueella jatkuu normaalisti entisten päätösten mukaisesti eikä mitään alueita luovuteta AHK-metsästys yhtymälle ilman tarkempia tutkimuksia. Valde Ala-Ahon tilalle johtokuntaan valittiin Kalevi Koskiniemi. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aulis Alajoki. Muut jäsenet entiset. Erotettiin seurasta toistaiseksi 2 jäsentä, jotka olivat päänä seuran jakamisessa kahtia. Vuosikokous päätti yksimielisesti että seuran alue pidetään edelleen yhtenäisenä toistaiseksi. Yhtymällä oli tarkoitus että alueet Jalasjoen eteläpuolella olisivat AHK-metsästysyhtymän alueita. Haastemiehet toimittivat seuralle yhtymän irtisanoutumis ilmoitukset ja sen perustelut. Vastauksena yhtymälle annettiin vuosikokouksen 5 pykälä. Nostettiin seuran jäsenmaksu 30 markkaan, liittymismaksu entinen. Jäsenmaksutuloja kertyi 8380 mk, metsästysmajan tuotto 40 mk sekä hirvipäivällisten ylijäämätuotto 50 mk. Hirvipeijaisten kulut olivat 1876 mk. Liityttiin uudestaan metsästäjäliittoon, sen jäsenmaksu oli 23 Viljo ”vikke” Niemi ja karjalankarhukoira Kylkisalon Junnu, käyttövalio 1169 mk. Majatoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Lauri Niemistö ja jäseniksi Teuvo Pentinmäki ja Viljo Niemi. Riistanhoitotoimikuntaan puheenjohtajaksi Aatos Alanko ja jäseniksi Erkki Pentinmäki, Pentti Peltonen, Veikko Kangasniemi ja Kalevi Koskiniemi. Koetoimikuntaan puheenjohtajaksi Paavo Hautamäki ja jäseniksi Matti Mikkola ja Ilmari Ojala. Hyväksyttiin 11 uutta jäsentä. Anottiin 3 peltohirven kaatolupaa kontioon. Hirvenkaatolupia anottiin yhdessä Taivalmaan Metsästäjäin Liittymän kanssa 20 aikuiselle ja 21 vasalle. Alapään osuus luvista oli 18 aikuista ja 18 vasaa. Jahtipäälliköksi valittiin Niilo Raja. Hirvijahtiin osallistuvien ehdot pidettiin entisellään. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja esitti että seura antaisi osan luvista AHK-metsästysyhtymälle. Johtokunta katsoi ettei sellaiseen voida suostua, koska tehtyjen vuokrasopimusten mukaan sopimusta ei voida siirtää kolmannelle. Lääninhallituksen pienennettyä seuran hirvenmetsästysalueita, tehtiin siitä valitus, koska siellä sijaitsi paljon seuralle vuokrattuja alueita. Lääninhallitus ei myöntänyt seuralle hirvien metsästysoikeutta alueelle, joka on seuraavan alueen sisällä, Jalasjoki-Lehmiluoma-KiimanevaKangasniemen metsäautotie-Tokerotie-Kurikan rajaa pitkin takaisin Jalasjokeen. Kyyhkynmetsästys aloitettiin vasta sorsastuksen yhteydessä. Metson ja metsäjäniksen metsästys aloitettiin vasta 15.9. muut ajat asetusten mukaiset. Riistakiintiö oli 5 kpl, joista sai olla 1 urosmetso ja 1 metsäjänis. Peltopyy kuului kiintiöön. Koppelo rauhoitettiin kokonaan. Päiväkorttien hinnat entiset. Riistanhoitopalkinnon sai Aatos Alanko ja tuhoeläinpalkinnon Reijo Kytölä. Riistanhoitoon käytettiin 3127 mk. Tuhoeläinrahoja käytettiin 200 mk ja kenneltoimintaan 55 mk. 24 Johtokunta oli samaa mieltä kuin AHK- yhtymäkin neuvottelujen aloittamiseksi seurojen välillä Jokipiin alueen erimielisyyksistä. Johtokunta päätti, että neuvottelut pitää käydä johtokuntien välillä eikä minkään pienten neuvotteluryhmien välisinä. Vuonna 1981 rangaistiin erästä seuran jäsentä erottamalla hänet vähintään 2 vuodeksi seuran jäsenyydestä. Syynä erottamiseen oli kyseisen henkilön seuran alueelta hankkimat vuokrasopimukset toiselle seuralle. Tuhoeläinpalkinnon sai Pentti Peltonen ja riistanhoitopalkinnon Jari Korpi ja Juho Ojanen. Riistanhoitoon käytettiin 3463 mk ja vahinkoeläinten hävittämisrahoihin 50 mk. Toimikuntien jäsenet pääosin entiset. Hyväksyttiin 25 uutta jäsentä. Riistakiintiö pidettiin 5 yksikkönä, joista sai olla 2 metsäjänistä ja 1 urosmetso. Koppelo rauhoitettiin. Peltopyy kuului kiintiöön. Päiväkorttien hinnat entiset. Jäsenmaksuista kertyi tuloja seuralle 9120 mk. Seuran jäsenmaksuista kertyi menoja 1765 mk. Seura sai haasteen asianosaisena käräjille laittomasta hirvenkaadosta, joka sattui seuran alueella 8.12.1980 Ilmajokelaisen hirviseurueen jäsenen toimesta. Seura päätti yhtyä yleisen syyttäjän vaatimuksiin. Toinen haaste käräjille tuli AHK-metsästys yhtymän taholta. Seura päätti palkata asianajajan oikeuskäsittelyä varten. Tehtävään palkattiin asianajaja Jukka Leppänen. Hankittiin tarvittavat asiapaperit ja todistajat oikeuskäsittelyä varten. Käräjät pidettiin 06.04.1981. Oikeus hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 4000 markalla. Käräjien jälkeen päätettiin suostua AHK-metsästys yhtymän esittämiin sovintoneuvotteluihin kunhan yhtymä ensin maksaa oikeudenkäyntikulut oikeuden päätöksen mukaisesti. Aloitettiin jahtivajan kunnostus- ja laajennustyöt 6.7 pidettävällä kökällä. Anottiin hirvenkaatoluvat yhdessä Taivalmaan Metsästäjäin Liittymän kanssa. Lupia myönnettiin 33 aikuiselle ja 28 vasalle. Hirvipeijaisista kertyi menoja 2245 mk ja metsästysmajan kuluja 2480 mk. 25 Johtokunnan toimihenkilöt valittiin uudelleen vuonna 1982. Valittiin johtokuntaan Paavo Hautamäen tilalle Niilo Raja. Tilintarkastajat entiset. Uusia jäseniä hyväksyttiin 10 kpl. Johtokunnalle myönnettiin lupa neuvotella hirvenkaatolupien määrästä, että saataisiin seuralle kaatolupia oikeassa suhteessa muihin seuroihin nähden. Haettiin kaatoluvat yhdessä Taivalmaan Metsästäjäin Liittymän kanssa, kuten edellisinäkin vuosina. Koko pitäjän yhteislupahakemukseen ei edelleenkään suostuttu. Riistakiintiö oli edellisvuoden mukainen. Päiväkortin hinta pidettiin edelleen 30 mk:ssa. Jäsen- ja päiväkorttituloja seuralle kertyi 10940 mk, metsästysmajan tuotto 36 mk sekä AHKmetsästysyhtymän maksama, oikeuden määräämät oikeudenkäyntikulut 4000 mk. Seuran maksamiin jäsenmaksuihin kului 1770 mk. Parkkipaikan kunnostamiseksi ja laajentamiseksi pidettiin soranajotalkoot majalla 21.8.1982. Metsästysmajan kulut olivat 2077 mk. Seuran jäsentä rangaistiin kirjallisella varoituksella jäniksen metsästämisestä luvattomalla alueella. Tuhoeläinpalkinto annettiin Eino Järvenpäälle ja riistanhoitopalkinto Juha Vuorelalle. Riistanhoitoon käytettiin 3095 mk ja hirvipeijaisiin 2414 mk. Johtokunta teki päätöksen, että yhdistyksen tiliä saa käyttää vain rahastonhoitaja. Tileissä huomattiin epäselvyyksiä elokuussa 1982. Tililtä oli nostettu rahaa 1670 mk SML:n jäsenmaksua varten, mutta rahat eivät olleet menneet kuitenkaan ko tilille. Vuonna 1983-1984 johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Teuvo Pentinmäki, Juhani KettulaPihlajaja Raimo Männikkö. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Niilo Raja, uudeksi sihteeriksi johtokunta valitsi Teuvo Pentinmäen ja rahastonhoitajaksi Raimo Männikön. Muut jäsenet, jahtipäällikkö ja tilintarkastajat entiset. Jäsenmaksu nostettiin 40 mk:aan ja liittymismaksu 60 mk. Jäsenmaksu- ja päiväkorttituloja kertyi 11960 mk. Hirvenkaatoluvat haettiin Hirviporukan kokki Kalevi ”kassu” Koskiniemi majan pihassa edelleen Taivalmaan kanssa. Hirviseurueeseen hyväksyttiin edelleen 20 vuotta täyttänyt henkilö ja koe oli ammuttava joka vuosi. Hirvipeijaisiin käytettiin seuran varoja 3474 mk. Aloitettiin neuvottelut esteiden poistuttua AHK-Metsästys yhtymän kanssa 26 riidanalaisista alueista. Seurojen sihteereiden välisissä neuvotteluissajohtokunta katsoi, että sihteerien neuvottelutulos voidaan hyväksyä. AHK-yhtymän vastineessa esitetty metsästysalueen raja Kannonkylän puolella ei ole oikeudenmukainen metsästysvuokrasopimuksissa vallitseva tilanne huomioon ottaen. Hyväksyttiin metsästyssääntö Jalasjärven Ponsijärvelle AHK-metsästys yhtymän kanssa. Annettiin kirjallinen varoitus seuran entiselle puheenjohtajalle seuran varojen väärinkäytöstä ja puheenjohtajan tehtävien ja kokousten päätösten täyttämättä jättämisestä. Riistanhoitotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Veikko Nisula ja jäseniksi Veikko Kangasniemi, Kalevi Koskiniemi, Vilho Latvala ja Juha Vuorela. Uusia jäseniä hyväksyttiin 12 kpl. Riistakiintiö 5 kpl, joista sai olla yksi urosmetso. Koppelo rauhoitettiin. Peltopyy kuului kiintiöön. Päiväkortin hinta edelleen 30 mk ja sillä metsästävällä oltava aina seuran jäsen mukanaan. Ponsijärvelle pääsi 5 metsästäjää seurasta kerralla metsästämään. Siivet oli toimitettava majalle pussiin, jotka lähetettiin myöhemmin tutkittaviksi. Sorsastus alkoi Ponsijärvellä syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Hyväksyttiin AHK-metsästys yhtymän kanssa tehty sopimus. Metsästysseura luovutti tunnustuspalkinnon pitkästä palveluksesta Heikki Tukevalle ja Matti Mikkolalle. Tuhoeläinpalkinto annettiin Lauri Niemistölle ja Lauri Kuja-Kannolle sekä riistanruokintapalkinto Yrjö Ojaselle. Riistanhoitoon käytettiin 4057 mk. Ampumatoiminnan kulut olivat 3837 mk. Tilikausi tuotti tappiota lähes 4000 mk. vas. Heikki Koivula, Niilo Raja, Jouni Raja, Viljo Niemi, Matti Toivakka, Jorma Kangasniemi, Risto Valkama, Osmo Vainionpää sekä Heikki Kossila Johtokunta valittiin entinen vuonna 1984-1985, samoin tilintarkastajat. Jäsenmaksu korotettiin 50 mk:aan ja liittymismaksu 100 mk:aan. Niistä kertyi tuloja 12896 mk. Maja ja riistanhoitotoimikunta myös entinen. Uutena toimikuntana valittiin ampumatoimikunta. Sen puheenjohtajaksi valittiin Kyösti Kahilakoski ja jäseniksi Veikko Kangasniemi ja Veikko Nisula. Niilo Raja valittiin edelleen jahtipäälliköksi. Osallistumisehdot hirvimetsälle entiset sillä lisäyksellä, että oli todistettavasti käytävä radalla ampumassa liikkuvaan hirveen ennen metsästyksen alkua. Hirvenkaatoluvat haettiin edellisvuosien tapaan Taivalmaan kanssa yhteisluvalla. Hirvipeijaisiin käytettiin rahaa 4541 mk. Uusia jäseniä hyväksyttiin 20 kpl. Riistanhoitopalkinto annettiin Matti Mäkelälle ja vahinkoeläinpalkinto Toivo Järvenpäälle. Rauhoitettiin ketunpesät. Ketun metsästyksen sai aloittaa 1.10. Vuoden alussa hankittiin ampumatoimikunnan ideoima pienoishirviradan osto seuralle. 27 Rataan olivat käyneet tutustumassa Kangasniemi ja kumppanit Maitojalosteella ja todenneet sen hyväksi ja edulliseksi (900 mk). Samalla hankittiin seuralle ilmakivääri + kiikari (2950 mk). Myöhemmin syksyllä valtuutettiin Veikko Kangasniemi hankkimaan seuralle Fainveeper merkkisen ilmapistoolin. Ampumatoimintaan käytettiin 1583 mk ja tuottoa siitä kertyi 719 mk. Riistakiintiö edelleen 5 kpl. Metsoa sai metsästää 1.9 - 14.9. Päiväkortin hinta nostettiin 50 mk:aan. Ponsijärven metsästys aloitettiin 2.9 ja siivet kerättiin edelleen talteen tutkimuksia varten. Kiintiö edelleen 5 metsästäjää kerralla Ponsijärvelle. Osallistumisoikeus ponsijärvelle metsälle niillä, jotka tekevät riistanruokintaa järven alueella. Seura maksoi jäsenmaksuja 2870 mk. Otettiin lainaa 2000 mk. Tilikausi tuotti tappiota noin 1200 mk. Riistanvartijan valalle valittiin Kalevi Kuusisto. Kalevi Koskiniemelle ja Veikko Kangasniemelle päätettiin puoltaa riistanhoitomitalia. Ostettiin 10 nuolukiviä ja asetettiin ne maastoon. Saalista saatiin vuonna 1984 seuraavasti: metso kyyhky hanhi jänikset supikoira varislinnut - 2 - 106 - 7 - 107 - 4 - 390 teeri peltopyy heinäsorsa kettu minkki lokit - 29 4 299 16 5 191 pyy fasaani muut vesil. mäyrä piisami - 20 - 6 - 204 -4 - 163 Vahinkoeläimiä oli 150 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Niistä oli pääosa variksia ja lokkeja. Saaliseläimiä oli 15 eri lajia. Riistan ruokintaan käytettiin ostettua viljaa 1300 kg. Lisäksi jäsenten omia viljoja ja heinää. Riistapeltoja oli 4 kpl. Rauhoitusalueita 6 kpl, noin 3800 ha. Tehtiin hirviaitaa useissa kohteissa. Neljäs vuosikymmen Vuonna 1985 johtokunta valittiin entinen. Jäsenmaksu nostettiin 60 markkaan ja liittymismaksu 150 markkaan. Päiväkortin hinta entinen 50 mk. Jäsen- ja päiväkorttituloja seura sai 11950 markkaa. Ampumatoiminnasta tuli tuloja 1125 markkaa. Uusia jäseniä hyväksyttiin 12 kpl. Samalla hyväksyttiin ensimmäinen naisjäsen Anni Latvala seuran jäseneksi. Toimikuntiin valittiin jäsenet uudelleen. Samoin jahtipäällikkö ja ehdot osallistumiseen hirvijahtiin entiset. Piisamin metsästys kiellettiin ampumalla. Vuonna 1985 päätettiin erota metsästäjäliiton jäsenyydestä suurien jäsenmaksujen takia. Riistanhoitopalkinto myönnettiin Kalervo Kopralle ja vahinkoeläinpalkinto Lauri Kuja-Kannolle. Riistanhoitoon käytettiin 5505 mk. Hirvipeijaisiin käytettiin 2952 mk ja ampumatoimintaan 515 mk. Riistakiintiöksi päätettiin 3 kpl, joista korkeintaan 1 kanalintu ja 1 metsäjänis. Ponsijärven metsästys edellisvuoden mukaisesti 5 metsästäjää kerralla. Päiväkortteja jäsenille myytiin sinne 50 mk:lla. 10 henkilölle annettiin vaihtokortit AHK:n aluelle ja AHK sai vastaavat kortit Alapään alueelle. Anottiin hirvenkaatolupia yhdessä AHK-Metsästys yhtymän ja Taivalmaan Metsästäjäin liittymän kanssa. Myönnetyt luvat jaettiin seuraavasti: Taivalmaalle 2 aikuista ja kaksi vasaa, AHK 3 aikuista ja 3 vasaa sekä Alapäälle 22 aikuista ja 15 vasaa. Maksettiin lainaa pois 3000 markalla. Tilikausi tuotti edelleen tappiota vajaa 800 mk. Valittiin samat jäsenet uudelleen johtokuntaan vuonna 1986. Samoin valituiksi tulivat uudelleen tilintarkastajiksi Väinö Suokko ja Toivo Alanko. Jäsenmaksuksi päätettiin 100 mk ja liittymismaksuksi 200 mk. Tuloja niistä kertyi 23686 mk. Lahjoituksilla saatiin noin 7000 mk. Riistanhoitoon käytettiin noin 4000 mk. Ruokintaan käytettiin ostettua viljaa 1450 kg, lisäksi käytettiin jäsenten omaa viljaa ja heinää. Rauhoitusalueita 7 kpl, alaltaan noin 4000 ha.. Toimikunnat muuten entiset, mutta ampumatoimikunnan puheenjohtajaksi tuli Heikki Kossila. Jahtipäälliköksi edelleen Niilo Raja ja osallistumisehdot edellisen vuoden mukaiset. Hirvilupia 28 myönnettiin seuralle 22 aikuiselle ja 16 vasalle. Hirviä kaadettiin lupien edellyttämä määrä. Hirvipeijaisten kulut olivat noin 4500 mk. Seuraan hyväksyttiin 15 uutta jäsentä. Metsästysmaja päätettiin sähköistää vuonna 1986. Selvitysmiehiksi valittiin Lauri Niemistö, Vilho Latvala ja Veikko Nisula. Eri vaihtoehtoina olivat agrikaatti voimavirta ja dieselmoottorilla sekä Jalasjärven sähkön tarjous. Päätettiin ottaa Jalasjärven sähkön tarjoama sähköistys, jonka hinta oli noin 14500 mk. Siitä sai alennusta 2000 mk kun linjan pystytys suoritettiin kökällä. Toiset vaihtoehdot olisivat olleet noin 3500 - 12000 mk kalliimmat. Sähköistyksen hinta katettiin jäsenmaksun hinnan korotuksella sekä järjestämällä hirvenlihan arpajaiset. Otettiin lainaa pankista sähköistystä varten 14500 mk. Metsästysmajan kulut olivat lähes 19000 mk. Tilikausi tuotti voittoa noin 14000 mk. kerättiin lahjoituksena saatua puutavaraa ja sahattiin se värkeiksi majan kunnostusta varten. Riistanhoitopalkinto myönnettiin Tapani Kuja-Perälälle ja vahinkoeläinpalkinto Mauri Tukevalle. Johtokunta esitti Rhy:lle Viljo Niemelle myönnettäväksi hopeista riistanhoitomerkkiä ja Kangasniemen Veikolle pronssista merkkiä. Päätettiin radiopuhelimien vuokraushinnoista, kun niitä vuokrataan ulkopuolisille. Annettiin eräälle seuran jäsenelle suullinen huomautus liian lähellä asumuksia metsästämisestä ja sopimattomasta metsästyskäytöksestä. Neuvoteltiin uusi sopimus Taivalmaan Metsästäjäinliittymän kanssa metsästysaluerajoista entisen sopimuksen mennessä umpeen. Sopimus oli voimassa 10 vuotta eli vuoteen 1996 saakka. vas. Mauno Nisula, Viljami Uitto, Kalevi Koskiniemi, Heikki Rautanen sekä Johtokunnan kokouksien pöytäkirjat vuosilta 19871988 ja 19921993 puuttuvat, sekä osa vuosien 1989-1991, 1994. Samoin puuttuvat kesäkokouksien pöytäkirjat vuosilta19861988 ja 1993. Myös 1993 vuosikokouksen pöytäkirja puuttuu, joten tiedot kyseessä olevien vuosien tapahtumista olevat vajavaisia. perustajajäsenet Toivo ”Topi” Pentinmäki ja Veikko ”Veka” Kossila Johtokunta valittiin vuonna 1987 entisessä kokoonpanossaan. Tilintarkastajiksi valittiin uusina Jouko Hongisto ja Martti Lautamäki. Jäsen- ja liittymismaksut myös edellisvuoden mukaiset. Niistä kertyi seuralle tuloja vajaa 23000 mk. Ampumatoiminta tuotti 800 mk ja menoja siitä kertyi 1860 mk. Myyntituottoja oli 4000 mk. Toimikuntia johtivat edellisvuoden puheenjohtajat. Uusia jäseniä hyväksyttiin 9 kpl. Jahtipäällikkö ja osallistumisehdot hirvimetsälle entiset. Riistanhoitopalkinto myönnettiin Matti Järvenpäälle ja vahinkoeläinpalkinto Klaus Woldbringille. Matti Mikkolalle, Paavo ja Anita Maljaselle, Reijo Rintalalle ja Jaakko Kalliokoskelle myönnettiin edellisvuosien 29 mukaisesti lupa istuttaa ja metsästää fasaaneja. Riistakiintiö oli 3 kpl joista enintään 1 kanalintu ja 1 metsäjänis. Riistan ruokintaan käytettiin viljaa 1160 kg sekä lisäksi jäsenten omaa viljaa. Rahaa kului riistanhoitoon noin 2200 mk. Kalevi ”Kassu” Koskiniemi makkaranpaistossa takkahuoneessa Rakennettiin metsästysmajaan laajennusosa, jossa ovat sauna ja takkahuone. Seuran jäsenet tekivät runsaasti talkootyöpäiviä laajennusosan rakentamisessa. Metsästysmajan kulut olivat 20000 mk. Hirvipeijaisiin käytettiin seuran varoja 4500 mk. Lainaa lyhennettiin 7500 markalla. Tilikausi tuotti tappiota noin 13000 mk. Valittiin kunniajäseneksi yhdistyksen perustajajäsen ja pitkään seuraa palvellut Toivo Pentinmäki. Alapään Eränkävijöiden johtokunta valittiin edellisen vuoden mukaisena uudelleen vuonna 1988 muuten, mutta Jaakko Haapaniemen tilalle tuli valituksi Heikki Rautanen. Jäsen ja liittymismaksut pidettiin entisellään. Niistä kertyi seuralle tuloja noin 29000 mk. Ampumatoiminta tuotti vajaa 800 mk ja kuluja siitä oli vajaa 1500 mk. Toimikuntien puheenjohtajat valittiin uudelleen tehtäviinsä. Uusia jäseniä hyväksyttiin 7 kpl. Myös jahtipäällikkö ja osallistumisehdot hirvimetsälle entiset. Riistakiintiö oli 5 yksikköä, joista sai olla enintään 1 metso ja 2 metsäjänistä. Riistanhoitopalkinto myönnettiin Reino Laineelle ja vahinkoeläinpalkinto Esko Järvenpäälle. Riistanhoitoon käytettiin viljaa 1450 kg ja kulut siitä olivat 3500 mk. Hirvipeijaisiin käytettiin noin 6100 mk. Lainanhoitoon kului noin 5900 mk. Metsästysmajan kulut olivat 8500 mk. Saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi saunan ja pukuhuoneen laajennus. Tehtiin samalla remontti keittiöön. Päätettiin metsästysmajan vuokrahinnoiksi seuran ulkopuolisille 100 mk / päivä, 250 mk / viikonloppu ja 500 mk / viikko. Tauno Hakala, Kalevi Lapiolahti ja Maija Kettula peijaisjärjestelyissä 30 Johtokunnan valinnassa 1989 ei tullut muutoksia. Tilintarkastajat valittiin myös entiset, samoin jäsen- ja liittymismaksut sekä toimikunnat. Jäsenmaksutuloja kertyi noin 21000 mk ja myyntituloja 2000 mk. Uusia jäseniä hyväksyttiin seuraan 14 kpl. Osallistumisehdot hirviporukkaan sekä jahtipäällikön valinta edellisvuosien mukainen. Päätettiin ulkomaisen metsästäjän osallistumismaksuksi hirvijahtiin 500 mk. Lisäksi tulee kaatomaksut ja uroshirven piikkimaksu. Päätettiin liittyä uudelleen Suomen Metsästäjäliiton jäseneksi. Hyväksyttiin AHK-Metsästys yhtymän kanssa 9.6.1989 tehty metsästysaluesopimus, kolme eriävää mielipidettä, muut kannattivat sopimuksen hyväksymistä. Alueen rajoiksi hyväksyttiin PonsijärviPonsineva-Lehmiluoma-Ojalasta Touhun mökin tietä-Harrin koulu-Jalasjoki-Kurikan raja. Samalla päätettiin sopimuksella, että alueen ulkopuolella olevilla alueilla olevat metsästysvuokrasopimukset ovat voimassa päättymispäivään saakka. Sen jälkeen kumpikin seuraa uusii alueellaan olevat sopimukset omiin nimiinsä. Seurat velvoitettiin ilmoittamaan toisilleen päättymässä olevat sopimukset. Petoeläinpalkinnon sai Veli-Matti Hunnakko, riistanhoitopalkinnon Reijo Rintala sekä kenneltoiminnasta Paavo Hautamäki. Riistakiintiöksi päätettiin 5 yksikköä, joista sai olla enintään 1 metso, koppelo rauhoitettiin. Ponsijärven metsästys edellisvuoden tapaan. Päiväkortin hinta 50 mk, joka ei oikeuta metson ampumiseen. Annettiin 4 jäsenelle vaihtokortit AHK-Metsästys yhtymän alueille. Hyväksyttiin suosituksena ettei sorsien metsästystä harjoiteta pimeässä yössä. Ostettiin viljaa riistanruokintaan 1160 kg. Riistanhoitoon käytettiin 3000 mk. Lisäksi käytettiin jäsenten omaa viljaa ja heiniä ruokintaan. Hirvipeijaisiin kului rahaa 5800 mk ja majan kuluihin 6000 mk. Vuonna 1990 valittiin johtokunta ja tilintarkastajat uudelleen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi ja jahtipäälliköksi valittiin Heikki Rautanen. Uusia jäseniä hyväksyttiin 14 kpl. Riistanhoitopalkinto annettiin Tapani Kuja-Perälälle, petopalkinto Lauri Kujakannolle ja Toivo Järvenpäälle sekä kenneltoimintapalkinto Veikko Kangasniemelle. Jäsen ja liittymismaksut ennallaan. Niistä seura sai rahaa noin 29000 mk. Lahjoituksista tuli 3000 mk. Riistakiintiö edellisvuoden mukainen. Riistanhoitoon käytettiin rahaa vajaa 5000 mk, jolla hankittiin 3000 kg viljaa. Majasta oli menoja 3200 mk ja hirvipeijaisista 4500 mk. Maksettiin kalastuskunnalle 1500 mk, jolla saatiin oikeus metsästää kaikilla Jalasjärven jakamattomilla vesialueilla vuonna 1990. Seura maksoi peltopyyhankinnoista 2500 mk. Jäsenmaksuja (metsästäjäliiton) maksettiin noin 4000 mk. Heikki 31 Kossila ja Jouni Raja osallistuivat Sm-ammuntoihin. Heikki oli 16 molemmissa lajeissa, hirvi ja luodikko. Saalistilasto vuodelta 1990: teeri fasaani heinäsorsa haapana metso kettu supi varislinnut - 45 15 319 28 23 8 5 404 pyy riekko hanhi telkkä jänis minkki näätä lokit - 18 3 11 12 40 8 1 261 peltopyy kyyhky muut vesil. tavi rusakko mäyrä piisami - 6 151 59 170 85 2 573 Saaliseläimiä saatiin 804 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Niitä oli nyt yhteensä 1487 kpl. vesilinnuissa lisäystä 201 kpl, jänis lisäystä 79 kpl, piisami lisäystä 450 kpl. Vahinkoeläimiä saatiin 141 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Aulis Alajoki voittajana kuutamohaukuissa ja onnellisena kiväärin omistajana Johtokunta kokonaisuudessaan tuli valituksi uudelleen vuonna 1991. Tilejä tarkastamaan valittiin Jouko Hongiston kanssa uutena Aulis Ala-Aho. Jäsenmaksu entinen 100 mk, mutta liittymismaksu nostettiin 300 markkaan. Niistä oli tuloja 31000 mk. Toimikunnat valittiin entiset, samoin jahtipäällikkö uudelleen. Riistakiintiö pidettiin edellisvuoden mukaisena. Saalismäärät suurinpiirtein edellisvuoden mukaisena. Ainoastaan piisamin saalismäärä tipahti 65 kappaleeseen edellisvuoden 573:stä ja vahinkoeläinten määrä tippui edellisvuodesta 249 kpl. Uusia jäseniä hyväksyttiin 13 kpl. Jalasjärven metsästysseurat tekivät vuoden mittaisen sopimuksen Jalasjärven kalastuskunnan kanssa vesialueiden vuokrauksesta seuroille metsästyskäyttöön. Seura maksoi kalastuskunnalle 3 mk / jäsen jakamattomien vesialueiden sorsanmetsästysoikeudesta. Jouko Hongisto lahjoitti 6 kpl telkänpönttöjä seuralle. Riistan ruokintaan käytettiin noin 6000 kg viljaa. Riistanhoidosta oli kuluja seuralle noin 11000 mk. Riistapeltoja oli 7 kpl pinta-alaltaan noin 5 ha. Riistanhoitopalkinnon sai Kalevi Kopra, kenneltoimintapalkinnon Tauno Hakala ja petoeläinpalkinnon Lauri Kujakanto, Eino Järvenpää ja Olavi Vainionpää. Seuran jäsentä rangaistiin kirjallisella varoituksella hänen poikansa ammuttua fasaanin, joita ei ollut lupa metsästää. Johtokunta rankaisi ankaralla varoituksella luvattomasta metsästyksestä koejäsentä, joka ampui jäniksen rauhoitusalueella. Samoin päätettiin lunastaa pois seurankortti, jonka hän oli onnistunut hankkimaan vaikkei ollut seuran jäsen. Hirvipeijaiset järjestettiin edellisvuoden malliin ja niistä oli kuluja 6400 mk. Ampumatoiminnasta oli kuluja 3700 mk ja jäsenmaksukuluja 3900 mk 32 Hirviporukka vetämässä hirveä kynnöspellolla Vuonna 1992 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jorma Vuorela Niilo Rajan kieltäydyttyä enää jatkamasta.. Johtokuntaan tuli valituksi toinenkin uusi jäsen Risto Valkama. Tilintarkastajat valittiin uudelleen samoin kuin toimikuntien puheenjohtajat. Myös jahtipäällikkö pysyi virassaan ja osallistumisehdot hirvimetsälle entisenlaiset. Jäsen ja liittymismaksut pidettiin ennallaan. Niistä kertyi seuralle tuloja 30000 mk. Riistakiintiö edellisvuoden mukainen. Riistan ruokintaan käytettiin viljaa noin 2500 kg. Riistapeltoja oli käytössä 5 kpl, yhteensä noin 2,5 ha. Riistanhoitoon käytettiin noin 6200 mk. Majan kulut olivat 3500 mk ja hirvipeijaiset 4800 mk. Ampumatoiminnasta kulut olivat 3500 mk ja jäsenmaksukuluja (metsästäjäliitto) 3950 mk. Uusia jäseniä hyväksyttiin 9 kpl. Valittiin kunniajäseneksi Paavo Hautamäki. Riistanhoitopalkinto myönnettiin Esa Rannanmäelle, kenneltoiminnasta Karri Kohtamäelle, petopalkinto Olavi Vainionpäälle ja ampumatoiminnasta Jouni Rajalle. Vuoden 1993 kaikkien kokouksien pöytäkirjat puuttuvat. Jäsen- ja päiväkorttituloja oli 32000 mk vuonna 1993. Riistanhoitoon käytettiin 11600 mk ja hirvipeijaisiin 4650 mk. Jäsenmaksukuluja oli 3700 mk ja ampumatoimintaan käytettiin 3900 mk. Vuokria maksettiin 1890 mk:n edestä. KVA Imme v.d.Wurth ja Anita Maljanen ihailevat Sikaniemessä Vuonna 1994 Johtokuntaan valittiin uudelleen Jorma Vuorela, Raimo Männikkö, Teuvo Pentinmäki, Heikki Rautanen, Risto Valkama, Aulis Alajoki ja Veikko Kangasniemi. Uutena jäsenenä valittiin Pasi Kuusinen. Seuran puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jorma Vuorela, sihteeriksi uutena Hannu Raja, rahastonhoitajaksi edelleen Raimo Männikkö sekä varapuheenjohtajaksi edelleen Heikki Rautanen. Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Jouko Hongisto ja Aulis Ala-Aho. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin edelleen 100 mk ja liittymismaksuksi 300 mk. metsästettyä hanhea. Imme oli E-P kennelpiirin paras kanakoira 1995 33 Toimikunnat pidettiin pääosin entisellään. Uusia jäseniä hyväksyttiin 10 kpl. Jahtipäälliköksi valittiin uudelleen Heikki Rautanen. Osallistumisehtoina hirvimetsälle oli 20 vuoden ikä tai asevelvollisuutensa suorittanut ja vuosittain vaadittavan koeammuntatuloksen hyväksytty suoritus. Peijaiset pidettiin Luopajärven Pohjolassa, niistä oli kuluja seuralle 6500 mk. Hyväksyttiin kanakoirajaoston ehdotus mahdollisuudesta osallistua fasaanimetsästykseen maksamalla 200 mk osallistumismaksu. Lupa oikeutti 4 fasaanin ampumiseen. Luparahoilla ostettiin istutuskelpoisia fasaaneja istutettavaksi maastoon. Riistanhoitoon käytettiin varoja noin 11000 mk. Riistanruokintaan käytettiin viljaa noin 4000 kg ja nuolukiviä vietiin maastoon 40 kpl. Riistanhoitotyöstä annettiin palkinto Tauno Hakalalle, kivääriammunnasta Heikki Kossilalle ja haulikkoammunnasta Jukka Virnalalle. Riistakiintiöksi päätettiin 5 yksikköä, joista sai olla 1 kpl metso, koppelo rauhoitettiin. Rusakko ei kuulunut kiintiöön. Majan kulut olivat noin 5000 mk ja ampumatoimintaan käytettiin 4300 mk. Päiväkortin hinta 50 mk. Seuran jäsenen oltava aina vieraan mukana metsästyksessä, saalis poissa isännän kiintiöstä. Päätettiin ulkomaalaisen hirvenmetsästäjän osallistumis- ja kaatomaksuista. Rauhoitusalueita oli 8 kpl, pinta-alaltaan noin 3500 ha. Sm-kisoihin osallistui seurastamme 5 ampujaa haulikkolajeihin ja 3 ampujaa kiväärilajeihin. Kenneltoimintaan käytettiin rahaa 730 mk ja maksettiin jäsenmaksuja 4900 mk. Viides vuosikymmen Laavuntekoon osallistuneet ja tarvikkeiden lahjoittajat ym. 34 Johtokunta ja tilintarkastajat valittiin kokonaan uudelleen 1995. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jukka Keski-Liikala. Puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja entiset. Samoin toimikunnat sekä jäsen- ja liittymismaksut entiset. Niistä kertyi tuloja noin 30000 mk. Lahjoituksena saatiin 1000 mk. Toimikuntien vetäjät velvoitettiin tekemään raportti toiminnastaan sihteerille vuodenvaihteen tienoilla. Uusia jäseniä hyväksyttiin 6 kpl. Hirvenmetsästyksen jahtipäälliköt ja osallistumisehdot entiset. Peijaiset pidettiin Jalasrannassa. Peijaisten kulut olivat 7700 mk. Poistettiin näädän, supin, villiminkin ja ketun hävittämispalkkiot. Rauhoitusalueita oli 6 kpl yhteensä noin 3000 ha. Riistapeltoja oli 6 kpl, yhteensä 10 ha ja nuolukiviä vietiin maastoon 40 kpl. Riistanhoitoon käytettiin 8500 mk ja majan kuluihin noin 5000 mk. Fasaaninmetsästykseen sai osallistua edellisvuoden tapaan. Riistanhoitopalkinto annettiin Reijo Kytölälle, kenneltoiminnasta Jari Korvelle, haulikkoammunnasta Jukka Virnalalle ja kivääriammunnasta Heikki Kossilalle. Ampumatoimintaan käytettiin noin 2700 mk ja kenneltoimintaan 100 mk. Riistakiintiö oli 5 yksikköä, joista sai olla korkeintaan 1 metso, 2 urosteertä tai 3 metsäjänistä. Naarasteeri ja koppelo rauhoitettiin. Maksettiin jäsenmaksuja 4300 mk. Tehtiin muutosesitys seuran sääntöjen 6 pykälän muuttamiseksi siten, että 3 johtokunnan jäsentä on erovuorossa vuosittain ja poistettiin seuran johtokunnan varajäsenet. Johtokuntaan kuuluisi siis 8 varsinaista jäsentä. Vuoden aikana valmistui Luopajärvelle laavu Pelkkometsäntien läheisyyteen, nykyisen Laavutien kääntöympyrään. Puuhamiehinä toimivat Jukka Keski-Liikala ja Seppo Viitala. Muina talkoomiehinä toimivat mm. Reino Laine, Esko Viitala, Seppo Luokkakallio, Allan Hakanen, Vesa Niemi, Jani Keski-Liikala, Kari Virnala, Reijo Kytölä ja Heikki Rautanen sekä Kalevi Koskiniemi. Suuret kiitokset kökkätyöhön osallistuneille ja tarvikkeita lahjoittaneille. Hirviporukka ”China Beachilla” nauttimassa makkaranpaistosta ja hyvistä olosuhteista Vuoden 1996 vuosikokouksessa oli uudelleen käsittelyssä sääntöjen 6 pykälän muutosesitys. Sääntömuutosesitys hyväksyttiin toisessa käsittelyssä yksimielisesti. Vuosikokous valitsi uudeksi seuran puheenjohtajaksi Heikki Rautasen. Muut toimihenkilöt entiset. Johtokuntaan tuli valituksi 35 uudelleen Aulis Alajoki, Veikko Kangasniemi, ja Raimo Männikkö. Uusina jäseninä valituiksi tulivat Jarmo Saarela, Jukka Keski-Liikala, Hannu Raja, Seppo Viitala sekä Tauno Hakala. Samalla arvottiin johtokunnan jäsenten erovuoroisuus. Tilintarkastajat ja liittymis- ja jäsenmaksut entiset. Tuloja kertyi jäsenmaksuista 34500 mk ja lahjoituksia 1000 mk. Majatoimikunnan vetäjäksi valittiin Heikki Rautanen ja riistanhoitotoimikunnan Jari Korpi. Hyväksyttiin 5 uutta jäsentä. Jahtipäällikkö edelleen Heikki Rautanen. Peijaiset pidettiin Luopajärven Pohjolassa. Menoja niistä oli 7600 mk. Ei hyväksytty Jalasjärven kalastuskunnan ja Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen välistä vesialueiden metsästysvuokrasopimusta vuokranmaksun kohtuuttomuuden vuoksi. Siinä olisi pitänyt maksaa vuokraa 10 mk jäsentä kohden. Majan kulut olivat toimintavuonna 5200 mk. Ampumatoimintaan ja jäsenmaksuihin käytettiin kumpaankin noin 4900 mk. Riistakiintiö 5 kpl, joista sai olla korkeintaan 1 metso ja 2 urosteertä, koppelo ja naarasteeri rauhoitettiin kokonaan. Rauhoitettiin metsäjänis tammikuussa 1997 kannan vähäisyyden takia. Riistan ruokintaan käytettiin viljaa 3400 kg ja nuolukiviä vietiin maastoon 40 kpl. Riistapeltoja edellisvuoden määrä. Riistanhoitoon käytettiin 8000 mk. Fasaaneja istutettiin 300 kpl. Suoritettiin hirvien maalaskenta helmikuussa 1997. Suositeltiin metsästäjille teräshaulikieltoa niiden vahingollisuuden takia esim. sahatavaralle. Päätettiin maksaa uudelleen minkille ja supille 100 mk:n saalismaksu. Sulo Sandvikille, Jukka Keski-Liikalalle ja Mauno Nisulalle myönsi Suomen Metsästäjäliitto Metso merkin ansiokirjan kera. Lauri Kuja-Kanto sai riistanhoidon ansiokirjan. Metsästyksenvartijan merkit luovutettiin Tauno Hakalalle, Jukka Keski-Liikalalle, Seppo Viitalalle, Paavo Maljaselle ja Hannu Rajalle. Uusittiin Taivalmaan Metsästäjäinliittymän kanssa umpeen mennyt sopimus metsästysseurojen välisistä rajoista. Uusi sopimus on voimassa vuoteen 2006 saakka. Vaasan Lääninhallitus myönsi 4.6.1996 seuralle luvan muuttaa sääntöjä siten, että yhdistyksen toimintaan kuuluu myös harjoituttaminen ampuma-aseiden käyttöön. Saalistilasto 1996: metsäjänis teeri fasaani sinisorsa metsähanhi supi varislinnut - 38 kpl 19 kpl 28 kpl 85 kpl 2 kpl 4 kpl 52 kpl rusakko pyy sepelkyyhky tavi muut vesil. minkki - 92 kpl 5 kpl 97 kpl 42 kpl 92 kpl 14 kpl 36 metso peltopyy telkkä haapana kettu näätä - 6 kpl 12 kpl 6 kpl 8 kpl 6 kpl 1 kpl Erovuoroiset jäsenet vuoden 1997 vuosikokouksessa valittiin uudelleen. Samoin puheenjohtaja ja muut johtokunnan toimihenkilöt. Tilintarkastajat ja jäsensekä liittymismaksut myös ennallaan. Jäsen- ja päiväkorteista tuli seuran kassaan rahaa 32000 mk. Riistanhoitoyhdistykseltä saatiin avustusta 1000 mk. Heikki Rautanen jatkoi majatoimikunnan vetämistä ja uusiksi Rokovan Tamara ja Maljan Vappu yhteisellä fasaaniseisonnalla Luopajärvellä toimikuntien puheenjohtajiksi valittiin Seppo Viitala riistanhoitotoimikuntaan ja Jukka Kujala Ampumatoimikuntaan. Jari Korpi valittiin kenneltoimikunnan vetäjäksi. Sääntömuutos ampumatoiminnan kuulumisesta seuran toimintaan hyväksyttiin yhdistysrekisterissä 19.5.1997. Uusia jäseniä hyväksyttiin 6 kpl. Jahtipäällikkö jatkoi entistä virkaansa. Peijaisiin käytettiin 7000 mk ja majan kuluihin 4700 mk. Keskusteltiin Ponsijärven padon kunnostamisesta, mutta keskusteluissa tultiin siihen tulokseen, ettei lähdetä toistaiseksi padon kunnostamiseen sen kalleuden takia. Toimikuntaan valittiin Heikki Rautanen ja AHK-Metsästys yhtymä valitsi Tuomo Luokkakallion selvittämään kunnan ja Leader ryhmän kantaa padon kunnostamiseen. Samoin epäselvät järven omistussuhteet voivat vaikeuttaa Roberto Senatore valmistamassa italialaista ruokaa hirviporukalle. järven kunnostusta. Kenneltoimintapalkinnon sai Anita Maljanen, kivääriammunnasta Heikki Kossila ja haulikkoammunnasta Jukka Virnala. Ampumatoimintaan käytettiin 2900 mk ja kenneltoimintaan 900 mk. Maksettiin jäsenmaksuja 5000 mk. Metsästäjäliiton myöntämät riistanhoidon ansiokirjat ja pronssisen harrastusmerkin saivat Eino Järvenpää, Toni Mikkola ja Viljo Niemi. Kiellettiin metsäkanalintujen Kuvassa myös Reccia ja Ilkka Kahilakoski peltopyynti seuran alueella. Riistakiintiö oli edelleen 5 yksikköä, joista sai olla korkeintaan 1 metso, 1 metsäjänis, 1 peltopyy ja 2 urosteertä. Koppelo ja naarasteeri rauhoitettiin. Päiväkortin hinta 50 mk ja niitä sai johtokunnan jäseniltä. Kiellettiin teräshaulien käyttö metsäalueilla. Riistanhoitoon käytettiin 7800 mk. Viljaa käytettiin noin 5000 kg ja nuolukiviä 35 kpl. Riistapeltoja oli käytössä 6 kpl alaltaan noin 7,5 ha. Fasaaneja istutettiin 270 kpl. Lähetettiin jäsenille jäsenmaksulomakkeet 37 postin kautta, joten jäsenmaksujen kerääjiä ei enää tarvittu. Seura järjesti kahdet hirvenhaukkukokeet, joista toiset olivat Etelän-lohkon piirinmestaruusaluekarsinnat. Järjestettiin myös dreeverihaukut. 6 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Aatos Alanko kuoli syksyllä 1997. Arvaatkos ketkä kolme hirvenmetsästäjää ovat kaataneet hirven?? 1998 valittiin erovuoroiset jäsenet uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin uutena Matti Mikkola ja Jouko Hongisto jatkoi edelleen. Uudistettiin jäsenmaksujen maksamista siten, että pankkisiirrot toimitettiin jäsenille viitteellisinä. Tämä helpotti maksujen kirjaamista oikeille henkilöille. Samalla jäsenmaksulomakkeiden kanssa lähetettiin jäsenille saalisilmoituslomake, joka piti palauttaa vuodenvaihteen paikkeilla sakkomaksun uhalla. Jäsen- ja liittymismaksut pidettiin ennallaan. Niistä kertyi rahaa seuran kassaan 32000 mk. Toimikuntien puheenjohtajat muuten entiset, mutta Jarmo Kukila valittiin uutena ampumatoimikunnan johtoon. Valittiin uudeksi jahtipäälliköksi Vesa Lautamäki. Hirvipeijaisten kulut olivat 7700 mk. Hirvenmetsästykseen osallistuvan alaikärajaa laskettiin 18 vuoteen. 2 henkilöä pääsi 1:llä osuudella hirvimetsälle vas. Heikki Rautanen, Reccia, Roberto Senatore, Niilo Raja, Aulis Alajoki ja jolloin sai olla vain Ilkka Kahilakoski ”Allun” huvilalla. 38 Hirviporukka jahtipäällikön valvonnassa nylkypuuhissa toinen henkilö metsällä kerralla. Samoin lihajaossa oli vain yksi osuus. Heikki Rautanen valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Seura myönsi seuraaville kunnostautuneille jäsenilleen palkinnot: Kenneltoiminta Jari Korpi, kivääriammunta Heikki Kossila ja haulikkoammunta Jukka Virnala. Suomen Metsästäjäliitto myönsi seuraavat ansiomerkit seuran jäsenille: Riistanhoidon ansiokirjan ja pronssisen harrastusmerkin sai Viljo Tontin puusto aivan toisennäköinen kuin tänä päivänä Niemi, ansiokirjan ja Pohjanmaan piirin metso merkin saivat Risto Valkama, Hannu Raja ja Juhani Kettula-Pihlaja. Seuran jäsenet pärjäsivät hyvin Metsästäjäliiton SM-ammunnoissa. Seuraan tuli kolme sm-mitalia. Henkilökohtaisen pronssimitalin miesten luodikossa voitti Heikki Kossila. Heikki sai toisen pronssimitalin hirviammunnan joukkuekilpailussa Pohjanmaan joukkueessa. Hopeamitalin voitti Jani Keski-Liikala trapin joukkuekilpailussa Pohjanmaan joukkueessa. Jouni Raja voitti Suomenmestaruuden reserviläisten kaksoishirvessä Ampumatoimintaan käytettiin 4000 mk ja maksettuihin jäsenmaksuihin 5500 mk. Riistakiintiö ja rajoitukset edellisvuoden mukaisesti. Hyväksyttiin Jalasjärven kalastuskunnan kanssa tehty 5-vuotinen sopimus vesialueilla metsästämisestä. Sopimus on voimassa vuoden 2002 loppuun saakka. Seuran maksettavaksi Valkeajärvestä tuli 200 markkaa ja Jalasjärvestä 625 markkaa. Aloitettiin Pohjanmaan riistahoitopiirin ja Vaasan tiepiirin kanssa nuolukivikokeilu Luopajärvellä. Tarkoituksena oli pitää hirvet poissa tiealueelta nuolukivien avulla. Käytettiin viljaa riistan ruokintaan 6000 kg ja Juha Latvala ja Hannu Raja sekä norjan harmaa Hangasmaan Jeltsin nuolukiviä vietiin maastoon 35 kpl. Riistanhoitoon käytettiin 7300 mk rahaa. Fasaaneja istutettiin noin 200 kpl. Majan kulut olivat 4500 mk. Seura järjesti hirvenhaukkukokeet, jotka olivat samalla Jalasjärven mestaruushaukut. Järjestettiin myös linnunhaukku ja dreeverikokeet. Metsästysseura päätti, ettei 39 seuran alueelle metsästämään ole asiaa muiden seurojen hirviporukoilla. Alueelle ei hyväksytä mitään kökkäporukkoja. Jos joku auttaa naapuriseuraa hirvenmetsästyksessä, niin pysyttäköön autettavan alueella. Metsästysseura järjesti toukokuussa Harrin koulun ala-asteelle seuran majalla toimintapäivän. Siellä oppilaat saivat ampua ilmakiväärillä Jouni Rajan valvonnassa, rakennella linnunpönttöjä Kalevi Koskiniemen neuvonnassa, kiertää luontopolulla Heikki Rautasen opastuksella, paistaa makkaraa ja tutustua erilaisiin aseisiin. Päivään olivat oppilaat, opettajat ja vanhemmat kuulopuheiden mukaan hyvin tyytyväisiä. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 1999 Jukka Keski-Liikala. Jukan tultua valituksi puheenjohtajaksi hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi valittiin Tauno Hakala. Sihteerinä jatkoi Hannu Raja ja rahastonhoitajana Raimo Männikkö. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin Jari Korpi ja Vesa Välimäki. Hirvimiehet tauolla laavukatoksessa majan pihassa Tilintarkastajat valittiin uudelleen. Seuran jäsenmaksu nostettiin 105 mk:aan, liittymismaksu ennallaan. Tuloja niistä kertyi 32000 mk. Toimikunnat ennallaan, samoin jahtipäällikkö valittiin uudelleen. Hirvipeijaisten kulut olivat 8200 mk. Hyväksyttiin 9 uutta jäsentä. Hyväksyttiin yksimielisesti sääntömuutosesitys, että yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on sama kuin kalenterivuosi. Muutos Hirvimiehet vieraineen hyväksyttiin yhdistysrekisterissä. Kutsuttiin Niilo Raja seuran kunniajäseneksi. Seura muisti seuraavia kunnostautuneita jäseniään: Jouni Raja kivääriammunta, joka voitti Suomenmestaruuden reserviläisten kenttäammunnassa. Haulikkoampuja Jani Keski-Liikalaa muistettiin hänen voittaessaan hopeamitalin Suomen metsästäjäliiton trapin joukkuekilpailussa Pohjanmaan 40 joukkueessa. Kenneltoiminnan puolelta muistettiin Kari Rantalaa, joka kouluttaa suomen parhaita pohjanpystykorvia. Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Veikko Kangasniemelle hopeisen ansiomerkin. Suomen metsästäjäliitto myönsi seuraaville jäsenille ansiomerkkejä. Raimo Männikölle ja Pentti Harjulle ansiokirjan ja pohjanmaan piirin metso merkin sekä Seppo Viitalalle riistanhoidon ansiokirjan ja pronssisen harrastusmerkin. Riistakiintiö edelleen 5 yksikköä, josta sai olla korkeintaan 1 urosmetso, 2 metsäjänistä ja 2 urosteertä. Koppelo ja naarasteeri rauhoitettiin. Rusakko ei kuulunut kiintiöön. Päiväkortit ja fasaanilupa edellisvuosien mukainen. Rauhoitettiin metsäjänis 15.1.1999 alkaen kauden loppuun saakka kannan vähäisyyden vuoksi. Rusakkoja todettiin vastaavasti olevan runsaasti. Riistanhoitoon käytettiin viljaa 4000 kg ja nuolukiviä vietiin maastoon 35 kpl. Riistapeltoja oli käytössä 6 kpl alaltaan noin 7,5 ha. Fasaaneja istutettiin n, 60 kpl. Riistanhoitoon käytettiin 3900 mk ja kenneltoimintaan 250 mk. Anne Rantalan Pohjanpystykorva Myllykosken Hilla voitti Tuupovaaran koppelohaukut saaden pisteitä 90,00, Hirvenhaukkukokeiden palkintojen jako ja tuloksien julkistaminen kokeisiin osallistui 30 koiraa. Syksyn aikana järjestettiin linnunhaukun tuomarikurssi ja linnunhaukkukokeet. Seura järjesti myös hirvenhaukkukokeet sekä deeverihaukut ja kahdet mannermaisten kanakoirien (vesi- ja erikois-) kokeet. Seuran järjestämiin kokeisiin osallistui yhteensä 37 koiraa. Seuran jäsenistä kolme sai karhunhaukkukoetuomarin oikeudet. Ammunta sujui mallikkaasti toimintavuoden aikana seuramme jäseniltä. Jouni Rajan suomenmestaruuden lisäksi Tiia Raja voitti suomenmestaruuden SML:n ilmaluodikon S12 sarjassa, voitto oli ensimmäinen SML:n mestaruus Jalasjärvellä. Heikki Kossila voitti hopeamitalin kenttäammunnassa reserviläisten SM-kisoissa sekä toisen hopeamitalin reserviläisten kaksoisluodikossa. Jouni Raja voitti SM hopeamitalin SML:n eurooppalaisen metsästysluodikossa. Ampumatoimintaan käytettiin 7300 mk ja jäsenmaksuihin 5800 mk. Laavulle valmistui wc, puuhamiehinä toimivat Jukka KeskiLiikala ja Reino Laine. Eräälle henkilölle, joka ei ole seuran jäsen, päätettiin olla myymättä päiväkortteja, Maljan Heiko lehtokurppaseisonnassa johon oli syynä hänen ammattimainen metsästyksensä ja piittaamaton asenteensa seuran päätöksiä ja metsästystapoja kohtaan. Majan tontin puusto harvennettiin syksyllä / talvella 1999 41 metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Rakennettiin majaan pyörätuoliluiska. Uusittiin majan saunaan pata. Majasta oli kuluja seuralle 7200 mk. Hirviporukka järjesti Harrin ala-asteen 5 – 6 luokan oppilaille mahdollisuuden osallistua hirvenmetsästyksen seuraamiseen. Koululaiset, opettaja ja vanhemmat saivat aitiopaikalta seurata kaatoihin johtanutta metsästystä. Metsästystapahtuma toteutettiin Luopajärvellä, Ahvenlammen metsäautotien tuntumassa. Palaute oli yksinomaan positiivista oppilaiden ja opettajan sekä vanhempien taholta. Vuosituhannen ensimmäinen johtokunta kokoontuneena Latvalan Puutarhalla Johtokunnan erovuoroiset jäsenet valittiin vuosituhannen ensimmäisessä kokouksessa vuonna 2000 uudelleen. Puheenjohtajana jatkoi Jukka KeskiLiikala, sihteerinä Hannu Raja, rahastonhoitajana Raimo Männikkö ja varapuheenjohtajana Tauno Hakala. Muina johtokunnan jäseninä olivat Aulis Alajoki, Jarmo Saarela, Vesa vas. Jari Korpi, Vesa Välimäki, Aulis Alajoki, Jarmo Saarela, Hannu Raja, Raimo Välimäki, Veikko Männikkö, Tauno Hakala sekä edessä Jukka Keski-Liikala ja Veikko Kangasniemi Kangasniemi ja Jari Korpi. Tilintarkastajina jatkoivat Jouko Hongisto ja Matti Mikkola. Jäsenmaksuksi nostettiin 155 mk ja liittymismaksu korotettiin 350 markkaan. Päiväkortin hinnaksi päätettiin 70 mk. Jäsen ym. tuloja kertyi 49000 mk. Puunmyyntituloja kertyi 10000 mk ja vastaavasti metsänhoitomenoja 13000 mk. Hirviseurue lahjoitti 2500 mk. Majatoimikunnan puheenjohtajana jatkoi Seppo Hakala, riistanhoitotoimikunnan Seppo Viitala, ampumatoimikunnan Jarmo Kukila ja kenneltoimikunnan Jari Korpi. Majan kulut olivat 11000 mk. Riistan ruokintaan käytettiin viljaa noin 4000 kg ja nuolukivä vietiin hirville maastoon 35 kpl. Riistapeltoja oli käytössä 6 kpl alaltaan noin 7,5 ha. Riistanhoitoon käytettiin 8700 mk ja kenneltoimintaan 300 mk. Kanakoirajaos istutti kasvattamiaan fasaaneja 150 kpl. Uusia jäseniä hyväksyttiin 13 kpl. Vuosituhannen alkajaisiksi uusista jäsenistä joka neljäs oli nainen. Jahtipäälliköksi valittiin edelleen Vesa Lautamäki. Peijaiset pidettiin Luopajärven Pohjolassa ja niiden kulut olivat 9600 mk. Ampumatoimintaan käytettiin 5100 mk ja maksettiin jäsenmaksuja 5500 mk. Seura järjesti 5 koirakokeet toimintavuoden aikana. Mannermaisten kanakoirien vesikokeet järjestettiin elokuussa ja erikoiskokeet lokakuussa. Kanakoirakokeiden ylituomareita oli seurassamme kaksi kappaletta. Hirvenhaukkukokeet pidettiin marraskuussa ja ne olivat samalla Jalasjärven mestaruuskokeet. Jalasjärven mestariksi haukkui Vesa Välimäen omistama norjan harmaa hirvikoira Rönninmäen Rocky. Hirvenhaukkukokeiden palkintotuomareita on seurassamme 12 kpl, ylituomareita ei yhtään kappaletta. Dreevereiden Jalasjärven mestaruuskokeet pidettiin ja mestaruuden voitti Kettusampan Jennifer. Dreevereiden ylituomareita löytyy seurastamme 2 kpl sekä 4 palkintotuomaria. Linnunhaukkukokeiden Jalasjärven mestaruuden haukkui Kätkäkorven Alina. Linnunhakkukokeiden palkintotuomareita on seurassamme 6 kappaletta. Seura oli mukana järjestämässä Pohjanpystykorvien Sm-haukkuja, jotka 42 pidettiin Taivalmaassa. Järjestelyt sujuivat mallikkaasti ja ne saivat valtakunnallistakin kiitosta. Suomen metsästäjäliiton myöntämät merkit saivat seuraavat seuran jäsenet: Ansiokirjan ja Pohjanmaan piirin Metso merkin saivat Reino Laine ja Tapani Kuja-Perälä. Riistanhoidon ansiokirjan ja pronssisen harrastusmerkin sai Jarmo Saarela. Kenneltoiminnasta palkittiin AnneMari Rantala. Saalistilasto vuodelta 2000 oli seuraavanlainen: metsäjänis teeri fasaani telkkä tavit kettu - 30 28 19 17 189 21 rusakko pyy lehtokurppa sepelkyyhky haapana supikoira - 131 12 3 240 63 25 metso peltopyy riekko sinisorsa minkki varislinnut - 8 0 1 130 15 178 Vuonna 2001 johtokunta ja muut toimihenkilöt tulivat valituiksi uudelleen. SML:n myöntämän ansiokirjan ja pohjanmaan piirin metso merkin saivat Matti Mikkola, Vesa Lautamäki ja Marko Viitala. Seura palkitsi kivääriammunnan ansioista Tiia Rajan, haulikkoammunnasta Jarmo Kukilan kenneltoiminnasta Karri Kohtamäen sekä riistanhoidosta Jani Kettula-Pihlajan. Liittymis- ja jäsenmaksut pidettiin ennallaan. Hyväksyttiin seuraan 5 uutta jäsentä. Hyväksyttiin sopimus kunnan ja Alapään eränkävijöiden välillä taukotuvan eli kodan hankinnasta majan tontille ja polttopuuhuollon järjestämisestä. Kota pystytettiin tontille syksyn 2000 aikana. Metsästysseura rakensi taukotuvan perustuksen sokkeleineen betonilattialla ja kunta hankki kodan ja krillauslaitteen pystytettynä perustukselle. Taukotupa on yleisessä käytössä vuoteen 2016 saakka. Tilaisuuksien järjestämisistä kodalla on sovittava metsästysseuran kanssa. Tehtiin päätös, että kaikkia seuran jäsenten omistamia koiria, jotka kota ja taustalla myrskyn aikaansaannoksia 43 saavuttavat käyttövalion arvon metsästysseura muistaa esim. puukolla. Hirvipeijaisiin käytettiin noin 9100 mk ja ampumatoimintaan 7200 mk. Jäsenmaksukuluja oli 5700 mk. Päiväkortin hinta pidettiin edelleen 70 markkana. Uutena hyväksyttiin ns. viikonloppukortti, jonka hinta päätettiin 100 markaksi. Ja kuten aina ennenkin, niin seuran jäsenen on oltava aina vieraan mukana metsästyksessä. Samoin päiväkorttiin merkitään aina isäntä. Jäsen- ja päiväkorteista seura ansaitsi 45000 mk. OP lahjoitti seuralle 1000 mk. Riistan ruokintaan käytettiin viljaa noin 7000 kg ja nuolukiviä vietiin metsään 25 kpl. Riistanhoitoon käytettiin varoja noin 8100 mk. Riistapeltoja oli käytössä 2 kpl eli yhteensä noin 1,3 hehtaaria. Hankittiin rulla minkkiverkkoa, josta valmistettiin supi- ja minkkiloukkuja. Kanakoirajaos hankki 40 kpl munivia fasaanikanoja ja 7 kpl fasaanikukkoja. Seuran tontti muuttui syysmyrskyn ansiosta kuin sotatantereeksi. Tontilta ei löytynyt montaakaan katkeamatonta tai kaatumatonta puuta. Myrsky teki tuhoaan juuri kun puusto saatiin harvennuttua hyvään kuntoon. Syksyllä 14.10 murtauduttiin lahtivajaan ja vietiin sieltä hirvenlihaa noin 250 kg. Vahingosta saatiin korvaus vakuutuksesta. Murtautujista ei ole saatu tietoa. Järjestettiin mannermaisten kanakoirien vesikokeet ja yhden ryhmän riistakoirakilpailun alkukarsinta seuran alueella, samoin mannermaisten kanakoirien erikoiskokeet. Hirvenhaukkukokeet järjestettiin myös ja ne olivat samalla Jalasjärven mestaruushaukut. Voittajaksi selviytyi Vesa Välimäen omistama hu Rönninmäen Rocky. Rocky voitti myös piirinmestaruuden Kortesjärvellä pidetyissä piirinmestaruuskisoissa. Dreeverikisat, jotka olivat myös Jalasjärven mestaruuskisat voitti Esa Rannanmäen omistama Jesse. Linnunhaukkukokeissa Jalasjärven mestariksi haukkui Anne Rantalan 44 omistama ppn Myllykosken Hilla. Majan pihaan ajettiin 30 m3 hiekkaa ja tehtiin pihaan pöytä ja penkkejä. Majan kulut olivat noin 10100 mk. Seuran puheenjohtaja ja erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen virkoihinsa 2002. Metso merkki ja ansiokirja myönnettiin Seppo Hakalalle, Vesa Välimäelle sekä Olli Takamäelle. Riistanhoidon ansiomerkin sai Jani Kettula Pihlaja. Kivääriammunnasta palkittiin Tiia Raja, haulikkoammunnasta Jarmo Kukila, kenneltoiminnasta Vesa Välimäki sekä riistanhoidosta Seppo Hakala. Tiia Raja voitti suomenmestaruuden ilmahirvessä sarjassa n20 sivuten samalla suomenennätystä. Riistan ruokintaan ei ostettu viljaa kuluneena toimintakautena, koska Jukka KeskiLiikala lahjoitti ruokintaan 250 hehtoa kauroja Riistanhoitoyhdistykseltä saatiin 10 kpl nuolukiviä, jotka käytettiin. Riistapeltoja oli käytössä kahdella hehtaarilla. Kanakoirajaos hankki 60 kpl munivia fasaanikanoja ja 7 – kukkoa. Järjestettiin kahdet linnunhaukkukokeet. Jalasjärven mestaruuden voitti Anne Rantalan omistama Kätkäkorven Blondi. Piirinmestaruuskokeissa Kari Rantalan Kätkäkorven Aliina tuli toiseksi. Pohjanpystykorvien SMhaukuissa Aliina sijoittui viidenneksi, ollen samalla paras narttu. Kari Rantala sai oikeudet toimia linnunhaukkukokeiden ylituomarina. Hirvenhaukkukokeita ei järjestetty. Piirinmestaruuskokeissa Vesa Välimäen hu Rönninmäen Rocky sijoittui toiseksi. Ensimmäisissä nelipiikkikisoissa, jotka järjestettiin Ilmajoella, voitti Jalasjärven joukkue ylivoimaisesti. Vilho Latvalan hu Hangasmaan Jeltsin voitti kisan, sekä samalla Jalasjärven mestaruuden. Toinen joukkueen jäsen seurastamme oli Vesa Välimäen Rönninmäen 45 Rocky sijoittuen viidenneksi. Pienpetopyytäjiä muistettiin puukoilla, jotka saivat Jani KettulaPihlaja, Matti Mikkola ja Asko Nivus. Päätettiin liittymismaksuksi 60 euroa ja jäsenmaksuksi 26 euroa. Päiväkortin hinnaksi tuli 12 euroa ja kahden peräkkäisen päivän hinnaksi 17 euroa. Hyväksyttiin seuraan 9 uutta jäsentä. Erotettiin seurasta 29 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Raivattiin syysmyrskyn aiheuttamat vahingot kökkätyönä keväällä 2002. Raivatusta ja myydystä puusta seuralle tuli rahaa noin 2000 euroa. Päätettiin pitää koiranäyttely seuran 50-vuotisjuhlavuonna 2004. Yhteisketunmetsästys järjestettiin 23.2.2002. Huonosta kelistä johtuen saalista ei saatu. Järjestettiin matka linja-autokuljetuksineen Riihimäen erämessuille 8.6.2002. Anottiin varisten hävittämislupaa ajalle 1.430.5.02 lupaa ei myönnetty. Seuralle myönnettiin kaatolupa 64 hirvelle. Hirvipeijaiset pidettiin totutusta poiketen päivätilaisuutena. Seuralle myönnettiin ensimmäiset metsäkauriin kaatoluvat vuoden 2002 jahtikaudelle. Luvilla kaadettiin yksi aikuinen ja kaksi vasaa. Jahtiladon ja majan katot maalattiin Pekka Lahden johdolla kökkätyönä. Kutsuttiin Viljo Niemi seuran kunniajäseneksi. Kesäkokous totesi, ettei kenelläkään ulkopuolisella ole asiaa tulla seuran alueelle metsästystarkoituksessa, ei esim. ketun perässä. Tehtiin päätös ettei kalastuskunnalle makseta Valkeajärvestä, koska siellä on seuramme jäsenten metsästys olematonta. Vuonna 2003 puheenjohtaja ja johtokunta jatkoi entisessä kokoonpanossaan, ainoastaan Aulis Alajoen jättäydyttyä pois johtokunnan jäsenyydestä hänen tilalleen valittiin Juha Latvala. 46 Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Vesa Välimäki. Muut toimihenkilöt valittiin uudelleen. Kivääripuolelta palkittiin ansioistaan Tiia Raja, haulikkoampujista Jarkko Rantamäki, kenneltoiminnasta Vilho Latvala sekä riistanhoitopalkinto Jari Korvelle. Liittymis- ja jäsenmaksut pidettiin ennallaan. Uusia jäseniä hyväksyttiin 9 kpl. Seurasta erotettiin 3 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen takia. Hyväksyttiin päätös, että ampumaurheilun osallistumismaksujen katoksi päätettiin 500 euroa. Kyseisen summan päälle tulevat vielä seuran omien kilpailujen kulut. Ampumapuolen kilpailussa seuramme menestyi jälleen loistavasti. Tiia Raja voitti suomenmestaruuden n.20 sarjassa ruutiaseiden hirvessä ja oli sm-kisojen luodikossa viides. Piirinmestaruuskisoissa tuli voitot ruutiaseiden hirvessä ja luodikossa sekä ilma-aseiden hirvessä ja luodikossa. Jouni Raja oli kolmas ruutiaseiden sm-kisojen kaksoishirvessä sekä voitti piirinmestaruuden vas. Vesa Välimäki, Tiia Raja ja Vilho Latvala sekä Puutarhan Klaini Sessu ilmahirvessä. Juha Raja voitti piirinmestaruudet ilmahirvessä ja luodikossa. Heikki Kossila sijoittui ilmaluodikon Sm-kisoissa kuudenneksi. Seuran puheenjohtajana vuosina 1992-1995 toiminut Jorma Vuorela kuoli vuonna 2003. Jäsen- ja liittymismaksujen hinnat edellisvuoden mukaiset. Samoin päiväkorttien, mutta uutena hyväksyttiin pienpetopäiväkortti hintaan 2 euroa. Päiväkortin voimassaoloaika oli 24 tuntia. Uusittiin sopimus Jalasjärven kalastuskunnan kanssa seuran alueella olevien vesialueiden vuokrauksesta metsästyskäyttöön. Sopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Saalistilasto vuodelta 2003: metsäjänis - 12 rusakko teeri - 10 pyy fasaani - 16 lehtokurppa sepelkyyhky - 213 sinisorsa muut vesilinnut - 24 haapana minkki - 11 näätä supikoira - 17 varislinnut - 73 1 4 109 21 1 176 metso peltopyy telkkä tavit metsähanhi kettu - 1 1 7 117 1 18 Tilaston perusteella saaliseläinten määrät ja lajit ovat muuttuneet perusteellisesti jos verrataan vaikka vuotta 1967 tähän vuoteen. Silloin esim metsoja saatiin saaliiksi 69 kpl ja nyt 1 kpl. Siitä voidaan suoraan todeta, että kanalintukanta on romahtanut pohjalukemiin. Romahdukseen löytyy varmaan monia syitä, mutta metsästys ei ole kuitenkaan syynä tähän tilanteeseen. Jalasjärven joukkue voitti toistamiseen nelipiikkikisan hirvenhaukussa. Kokeet olivat seuramme järjestämät tänä vuonna. Joukkue koostui kokonaisuudessaan seuramme jäsenten koirista. Toiseksi sijoittui Antti Laitilan Tamikkalan Repe, viidentenä oli Tauno Hakalan Mylly-Jussi Vili ja kuudentena joukkueen kolmas jäsen Vilho Latvalan Hangasmaan Jeltsin. Kisojen yhteydessä Jalasjärven mestariksi haukkui Tamikkalan Repe. Mylly-Jussi Tito voitti pm-karsinnat. Isojoen näyttelyissä valittiin näyttelyn parhaaksi Vesa Välimäen Karpaasin Jane. Kanakoirakokeita järjestettiin kolmet, Dreeverijaos järjesti kinkkukisat, joissa Jalasjärven mestaruuden voitti Jarmo Saarelan Hupi. Pentti 47 Harjun omistama Kettusampan Eve voitti Pohjois-Hämeen kennelpiirin mestaruuden. Riistan ruokintaan ei käytetty seuran varoja, koska Jukka Keski-Liikala lahjoitti edellisvuoden tapaan kauroja seuralle. Nuolukiviä vietiin maastoon 30 kpl ja riistapeltoja oli käytössä 2 hehtaaria. Fasaaneja istutettiin 120 kpl. Vuoden 2004 vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen Vesa Välimäki, Jukka Keski-Liikalan kieltäydyttyä jatkamasta seuramme ”naishirvestäjät” Tiia Raja ja Liisa Vuorela enää puheenjohtajana. Uudeksi varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi Juha Latvalan. Sihteerinä jatkoi Hannu Raja ja rahastonhoitajana Raimo Männikkö. Uusiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Vesa Välimäen tullessa puheenjohtajaksi ja Veikko Kangasniemen kieltäydyttyä jatkamasta enää johtokunnan jäsenenä Jani Järvenpää ja Jani Kettula-Pihlaja. Muut johtokunnan jäsenet ovat Jari Korpi, Jarmo Saarela sekä Tauno Hakala. Seura muisti ansiokkaita jäseniään seuraavasti. Kivääriammunta Tiia Raja, Haulikkoammunta Jani Keski-Liikala, kenneltoiminta Juha Latvala sekä riistanhoidosta Pentti Harju. Puukot saivat koiranomistajat, joidenka koirat saavuttivat käyttövalion arvon edellisen toimintavuoden aikana, eli Hakala Tauno, Laitila Antti ja Latvala Juha. Kanakoirien kasvattajapalkinnon sai Jukka Pollari. Uudeksi liittymismaksuksi hyväksyttiin 100 euroa ja jäsenmaksuksi edelleen 26 euroa. Hyväksyttiin seuraan 12 uutta Vesa Välimäki ja näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Anita Maljanen jäsentä. Hankittiin seuralle oma viiri Jukka Keski-Liikalan 48 suunnitelman mukaisesti. Seuramme järjesti kolmen ryhmän (ryhmät 5, 6 ja 7) koiranäyttelyn heinäkuussa 2004. Tämä oli toinen näyttely seuramme historiassa. Ensimmäinen pidettiin vuonna 1971. Näyttelyyn osallistui 158 koiraa. Tilinpäätös näyttelystä oli positiivinen, kiitos siitä mainostajien ja näytteille asettajien sekä ahkerien näyttely talkoolaisten. yläkuvissa palkintojen runsautta koiranäyttelyssä Näyttelyyn osallistuneita koiria ohjaajineen, mm. Jarmo Saarela dreeverinsä kanssa. 49 Näyttelyn kaksi parasta koiraa ohjaajineen. Koiran arvostelua kehässä Hirvenmetsästystä tänäpäivänä. Kun on tarpeeksi nuori niin pääsee vanhemman ja kokeneemman hirvestäjän kaveriksi passiin. Kuvassa valvojana Marko Raja ja valvottavana Tiia Raja. Jahtipäällikön määräys kuuluu: ”täytyy olla niin lähellä valvottavaa, että saa estettyä vahingon tulemisen kaikissa tilanteissa” 50 Topin ja Vekan kertomaa Toivo Pentinmäki on ainut elossa oleva vuoden 1954 perustajajäsen. Entisaikaan piti saadut turkisnahat käydä nimismiehellä leimauttamassa, ennen kuin niitä voitiin myydä eteenpäin. Sillä ei ollut merkitystä oliko nahka piisamin, oravan tai kärpän, kaikki piti merkkauttaa ja maksaa siitä maksu vallesmannille. Kärpännahka oli arvokas, sitä kannatti pyytää vaikkei saanutkaan. Pyy kannatti myös aina ampua kun kohdalle sattui, siinä oli todella hyvä liha. Kanalintuja oli ennen aivan toisenlaiset määrät kuin nykyään. Metsoja ja teeriä oli runsaasti. Toivon mukaan asialle täytyisi jotain tehdä. Ei kanta itsestään ala nousemaan. Ennen Myllynnokassa teeret kujertelivat, mutta enää ei sieltä teerien äänet kuulu. Aseet ovat myös parantuneet ja saalis sen myötä tullut helpommaksi saada. Veikko Kossila kertoi myös kuinka runsaasti metsoja oli 50 – 60 luvuilla. Niitä saatiin sen ajan aseilla saaliiksi runsaasti. Hirvenmetsästys oli aikaisemmin kaatopaikan osalta hyvin tarkkaa. Saattoi saada syytteen salametsästyksestä jos kaato tapahtui väärään paikkaan. Nykyäänhän ampumapaikka ratkaisee, ei hirven kaatopaikka. Hirviä ei ollut 50 – 60 luvuilla paljoakaan. Lupia oli vuodessa 1 – 3 kappaletta. 70 luvun lopulla hirvimäärät alkoivat rajusti kasvamaan. Metsästysvuokrasopimuksia ei ollut aluksi. Sitten tulivat koulupiiriluettelot joissa oli koulupiirin alueella olevat maat ja vuokraukset olivat niiden mukaiset. 51 Tässä näet poikuearviointien tuloksia noin 10 vuoden välein. Reittiarviot ovat vuosilta 1965, 1974 ja 1985. Niistä voi aivan suoraan nähdä mihin suuntaan kanta on mennyt. Poikasettomia vanhoja lintuja on tavattu jokaisena vuotena suurinpiirtein sama määrä. Sitten kun katsotaan poikueitten määriä ja lintumääriä yhteensä, niin onkin tapahtunut huimaa laskua alaspäin. Jokainen voi päätellä mistä tällainen kannanpieneneminen voisi johtua. Alapään Eränkävijät on vuodesta 1964 saakka tehnyt metsäkanalintujen arviointeja määrättyjä reittejä kulkemalla. Reitti kierrettiin 3 hengen ryhmänä 60 metrin leveydeltä. Reitillä tavatuista linnuista pyrittiin määrittelemään laji ja sukupuoli sekä poikasettomat yksilöt ja poikueet. Jokipiissä on reitin pituus ollut noin 13 km. Vuodesta 1979 lähtien toista arviointireittiä alettiin kiertää Luopajärvellä, pituudeltaan noin 15 km. 52 Johtokuntien kokoonpanot ym. tietoa seurasta vuokrattuna 10217 ha hirviluvat 2 kpl --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1959 puh.joht. Niilo Haapaniemi 1960 Niilo Haapaniemi sihteeri M.J. Yli-Petäys M.J Yli-Petäys rahastonh. Martti Lautamäki Martti Lautamäki varapuh.joht Armas Valkama Armas Valkama Eino Saarela Eino Saarela Veikko Kossila Veikko Kossila Toivo Pentinmäki Toivo Pentinmäki Jussi Kivelä Jussi Kivelä jäseniä 112 kpl 120 kpl vuokrattuna 10217 ha 11400 ha hirviluvat 3 kpl 3 kpl jahtipäällikkö M.J. Yli-Petäys M.J. Yli-Petäys (31 hirvimiestä) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1961 puh.joht. Niilo Haapaniemi 1962 Niilo Haapaniemi sihteeri M.J. Yli-Petäys M.J. Yli-Petäys rahastonh. Martti Lautamäki Martti Lautamäki varapuh.joht. Armas Valkama Armas Valkama Veikko Kossila Veikko Kossila Toivo Pentinmäki Toivo Pentinmäki Eino Saarela Eino Saarela Jussi Kivelä Jussi Kivelä jäseniä 121 kpl 148 kpl vuokrattuna 12000 ha 12000 ha hirviluvat 3 kpl (4 kaadettiin) 3 kpl jahtipäällikkö M.J. Yli-Petäys (32 hirvimiestä) Martti Lautamäki (27 hirvimiestä) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1963 puh.joht. Armas Valkama 1964 Armas Valkama sihteeri Mikko Luopajärvi Niilo Haapaniemi rahastonh. Martti Lautamäki Martti Lautamäki (Toivo Pentinmäki) varapuh.joht. Jussi Kivelä Jussi Kivelä Martti Yli-Petäys Kauko Koski Eino Saarela Eino Saarela Veikko Kossila Veikko Kossila Toivo Pentinmäki Toivo Pentinmäki jäseniä 160 kpl 160 kpl vuokrattuna 12000 ha 13010 ha hirviluvat 3 kpl 2 kpl jahtipäällikkö Unto Teperi (30 hirvimiestä) Martti Lautamäki (26 hirvimiestä) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1965 puh.joht. Martti Lautamäki 1966 Aatos Alanko sihteeri Wilbert Korpela Wilbert Korpela rahastonh. Erkki Pentinmäki Erkki Pentinmäki varapuh.joht. Jussi Kivelä Unto Teperi Aatos Alanko Jussi Kivelä Kauko Koski Kauko Koski Eino Saarela Eino Saarela Veikko Kossila Veikko Kossila jäseniä 131 kpl vuokrattuna 13010 ha 13000 ha hirviluvat 4 kpl 3 kpl jahtipäällikkö Unto Teperi (28 hirvimiestä) Unto Teperi (27 hirvimiestä) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1967 puh.joht. Aatos Alanko 1968 Aatos Alanko sihteeri Wilbert Korpela Wilbert Korpela rahastonh. Erkki Pentinmäki Erkki Pentinmäki Unto Teperi Unto Teperi Eino Saarela Eino Saarela Valde Ala-Aho Valde Ala-Aho Kauko Koski Kauko Koski Veikko Kossila Eino Suomela jäseniä vuokrattuna hirviluvat 4 kpl 2 kpl jahtipäällikkö Unto Teperi (30 hirvimiestä) Unto Teperi 1958 53 1969 puh.joht. sihteeri rahastonh. varapuh.joht. Unto Teperi Wilbert Korpela Erkki Pentinmäki Aatos Alanko Kauko Koski Eino Saarela Valde Ala-Aho Eino Suomela 1970 Unto Teperi Wilbert Korpela Erkki Pentinmäki Aatos Alanko Eino Saarela Valde Ala-Aho Eino Suomela Risto Lähde 134 kpl 15446 ha 2 kpl jäseniä vuokrattuna hirviluvat 1 kpl jahtipäällikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1971 puh.joht. Erkki Pentinmäki 1972 Aatos Alanko sihteeri Lauri Teräs Timo Lahti rahastonh. Lauri Teräs varapuh.joht. Valde Ala-Aho Valde Ala-Aho Aatos Alanko Risto Lähde Unto Teperi Toivo Pentinmäki Risto Lähde Veikko Kossila Matti Mikkola Matti Mikkola Pentti Kujala jäseniä vuokrattuna 16999 ha hirviluvat 2 kpl jahtipäällikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1973 puh.joht. Aatos Alanko 1974 Aatos Alanko sihteeri Jorma Antila Jorma Antila rahastonh. Lauri Teräs Lauri Teräs varapuh.joht. Valde Ala-Aho Valde Ala-Aho Matti Mikkola Veikko Kossila Timo Lahti Erkki Pentinmäki Veikko Kossila Mauri Luoma Toivo Pentinmäki Paavo Hautamäki jäseniä vuokrattuna hirviluvat 5 aik. + 2 vasaa jahtipäällikkö Unto Teperi Unto Teperi ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1975 puh.joht. Erkki Pentinmäki 1976 Erkki Pentinmäki sihteeri Veikko Vaaja (varajäsen) Veikko Vaaja (varajäsen) rahastonh. Matti Mikkola Matti Mikkola varapuh.joht. Valde Ala-Aho Valde Ala-Aho Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Antero Rautanen Antero Rautanen Jaakko Haapaniemi Jaakko Haapaniemi Mauri Luoma Mauri Luoma Paavo Hautamäki Paavo Hautamäki jäseniä vuokrattuna hirviluvat an. 5 aik. + 2 vasaa an. 6 aik. + 3 vasaa jahtipäällikkö Unto Teperi Unto Teperi ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1977 puh.joht. Erkki Pentinmäki 1978 Erkki Pentinmäki sihteeri Veikko Vaaja (varajäsen) Heikki Tukeva (varajäsen) rahastonh. Matti Mikkola Matti Mikkola varapuh.joht. Valde Ala-Aho Valde Ala-Aho Antero Rautanen Aulis Alajoki Mauri Luoma Mauri Luoma Paavo Hautamäki Paavo Hautamäki Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi Jaakko Haapaniemi jäseniä vuokrattuna hirviluvat an. 6 aik. + 3 vasaa 6 aik. + 5 vasaa jahtipäällikkö Unto Teperi Unto Teperi 54 1979 puh.joht. sihteeri rahastonh. varapuh.joht. Erkki Pentinmäki Heikki Tukeva (varajäsen) Matti Mikkola Valde Ala-Aho Aulis Alajoki Mauri Luoma Paavo Hautamäki Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi 1980 Erkki Pentinmäki Heikki Tukeva (varajäsen) Matti Mikkola Aulis Alajoki Kalevi Koskiniemi Paavo Hautamäki Mauri Luoma Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi jäseniä vuokrattuna hirviluvat 8 aik. + 8 vasaa 18 aik. + 20 vasaa jahtipäällikkö Unto Teperi Niilo Raja ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1981 Puh.joht. Erkki Pentinmäki 1982 Erkki Pentinmäki sihteeri Heikki Tukeva (varajäsen) Heikki Tukeva (varajäsen) rahastonh. Matti Mikkola Matti Mikkola varapuh.joht. Aulis Alajoki Aulis Alajoki Mauri Luoma Mauri Luoma Kalevi Koskiniemi Kalevi Koskiniemi Paavo Hautamäki Niilo Raja Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi Jaakko Haapaniemi Veikko Kangasniemi jäseniä vuokrattuna hirviluvat 30 aik. + 25 vasaa jahtipäällikkö Niilo Raja Niilo Raja ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1983 puh.joht. Niilo Raja 1984 Niilo Raja sihteeri Teuvo Pentinmäki Teuvo Pentinmäki rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Aulis Alajoki Aulis Alajoki Juhani Kettula-Pihlaja Juhani Kettula-Pihlaja Kalevi Koskiniemi Kalevi Koskiniemi Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi Jaakko Haapaniemi jäseniä 212 kpl vuokrattuna 17000 ha hirviluvat 25 aik. + 20 vasaa 23 (24) aik. + 18 (25) vasaa jahtipäällikkö Niilo Raja Niilo Raja ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1985 puh.joht. Niilo Raja 1986 Niilo Raja sihteeri Teuvo Pentinmäki Teuvo Pentinmäki rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Aulis Alajoki Aulis Alajoki Juhani Kettula-Pihlaja Juhani Kettula-Pihlaja Kalevi Koskiniemi Kalevi Koskiniemi Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi Jaakko Haapaniemi jäseniä 210 kpl 215 kpl vuokrattuna 17000 ha 17000 ha hirviluvat 22 aik. + 13 (15) vasaa 22 aik. + 16 vasaa jahtipäällikkö Niilo Raja Niilo Raja ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1987 puh.joht Niilo Raja 1988 Niilo Raja sihteeri Teuvo Pentinmäki Teuvo Pentinmäki rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Aulis Alajoki Aulis Alajoki Juhani Kettula-Pihlaja Juhani Kettula-Pihlaja Kalevi Koskiniemi Kalevi Koskiniemi Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Jaakko Haapaniemi Heikki Rautanen jäseniä 208 kpl 215 kpl vuokrattuna 17000 ha 17000 ha hirviluvat 28 aik. + 17 vasaa jahtipäällikkö Niilo Raja Niilo Raja 55 1989 puh.joht. sihteeri rahastonh. varapuh.joht. Niilo Raja 1990 Niilo Raja Teuvo Pentinmäki Teuvo Pentinmäki Raimo Männikkö Raimo Männikkö Aulis Alajoki Heikki Rautanen Juhani Kettula-Pihlaja Juhani Kettula-Pihlaja Kalevi Koskiniemi Kalevi Koskiniemi Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Heikki Rautanen Aulis Alajoki jäseniä 207 kpl 256 kpl vuokrattuna 16800 ha 16800 ha hirviluvat 24 aik. + 16 vasaa 19 (20) aik. + 11 (12) vasaa jahtipäällikkö Niilo Raja Heikki Rautanen ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1991 puh.joht. Niilo Raja 1992 Jorma Vuorela sihteeri Teuvo Pentinmäki Teuvo Pentinmäki rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Heikki Rautanen Heikki Rautanen Juhani Kettula-Pihlaja Aulis Alajoki Kalevi Koskiniemi Risto Valkama Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Aulis Alajoki Kalevi Koskiniemi jäseniä 272 kpl 264 kpl vuokrattuna 16106 ha 16000 ha hirviluvat 15 aik. + 10 vasaa 15 aik. + 10 vasaa jahtipäällikkö Heikki Rautanen Heikki Rautanen ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1993 puh.joht. Jorma Vuorela 1994 Jorma Vuorela sihteeri Teuvo Pentinmäki Hannu Raja (varajäsen) rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Heikki Rautanen Heikki Rautanen Teuvo Pentinmäki Risto Valkama Aulis Alajoki Veikko Kangasniemi Pasi Kuusinen jäseniä 262 kpl vuokrattuna 15000 ha hirviluvat 11 aik. + 19 vasaa jahtipäällikkö Heikki Rautanen ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1995 puh.joht. Jorma Vuorela 1996 Heikki Rautanen sihteeri Hannu Raja (varajäsen) Hannu Raja rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Jukka Keski-Liikala (varajäsen) Jukka-Keski-Liikala Teuvo Pentinmäki Aulis Alajoki Risto Valkama Jarmo Saarela Aulis Alajoki Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Seppo Viitala Pasi Kuusinen Tauno Hakala Heikki Rautanen jäseniä 265 kpl 251 kpl vuokrattuna 15000 ha 15000 ha hirviluvat 9 aik. + 12 vasaa 9 aik. + 12 vasaa jahtipäällikkö Heikki Rautanen Niilo Raja ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1997 puh.joht. Heikki Rautanen 1998 Heikki Rautanen sihteeri Hannu Raja Hannu Raja rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Jukka Keski-Liikala Jukka Keski-Liikala Aulis Alajoki Aulis Alajoki Jarmo Saarela Jarmo Saarela Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Seppo Viitala Seppo Viitala Tauno Hakala Tauno Hakala jäseniä 250 kpl 250 kpl vuokrattuna 15000 ha 15600 ha hirviluvat 10 aik. + 10 vasaa 11 aik. + 11 vasaa jahtipäällikkö Heikki Rautanen Vesa Lautamäki 56 1999 puh.joht. sihteeri rahastonh. varapuh.joht. Jukka Keski-Liikala 2000 Jukka Keski-Liikala Hannu Raja Hannu Raja Raimo Männikkö Raimo Männikkö Tauno Hakala Tauno Hakala Aulis Alajoki Aulis Alajoki Jarmo Saarela Jarmo Saarela Veikko Kangasniemi Vaikko Kangasniemi Vesa Välimäki Vesa Välimäki Jari Korpi Jari Korpi jäseniä 246 kpl 256 kpl vuokrattuna 15800 ha 16000 ha hirviluvat 16 aik. + 16 vasaa 21 aik. + 23 vasaa jahtipäällikkö Vesa Lautamäki Vesa Lautamäki ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------2001 puh.joht. Jukka Keski-Liikala 2002 Jukka Keski-Liikala sihteeri Hannu Raja Hannu Raja rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Tauno Hakala Vesa Välimäki Aulis Alajoki Aulis Alajoki Jarmo Saarela Jarmo Saarela Veikko Kangasniemi Veikko Kangasniemi Vesa Välimäki Tauno Hakala Jari Korpi Jari Korpi jäseniä 248 kpl 250 kpl vuokrattuna 16000 ha 16000 ha hirviluvat 14 aik. + 14 vasaa 30 aik. + 29 vasaa + 1 kauris + 2 kvasaa jahtipäällikkö Vesa Lautamäki Vesa Lautamäki --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------2003 puh.joht. Jukka Keski-Liikala 2004 Vesa Välimäki sihteeri Hannu Raja Hannu Raja rahastonh. Raimo Männikkö Raimo Männikkö varapuh.joht. Vesa Välimäki Juha Latvala Jarmo Saarela Jarmo Saarela Veikko Kangasniemi Jani Järvenpää Tauno Hakala Tauno Hakala Jari Korpi Jari Korpi Juha Latvala Jani Kettula-Pihlaja jäseniä 273 kpl vuokrattuna 16000 ha 16000 ha hirviluvat 26 aik. + 24 vasaa + 2 kauris + 2 kvasaa 23 aik. + 22 vasaa + kauriit jahtipäällikkö Vesa Lautamäki Vesa Lautamäki ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------2005 puh.joht. Vesa Välimäki sihteeri Hannu Raja rahastonh. Jyri Rantamäki varapuh.joht. Juha Latvala Jarmo Saarela Jani Järvenpää Tauno Hakala Jari Korpi Jani Kettula-Pihlaja jäseniä vuokrattuna 16000 ha hirviluvat 16 aik. + 18 vasaa jahtipäällikkö Vesa Lautamäki 57 Seuramme puheenjohtajat: sihteerit: Aarne Ilomäki Niilo Haapaniemi Armas Valkama Martti Lautamäki Aatos Alanko Unto Teperi Erkki Pentinmäki Aatos Alanko Erkki Pentinmäki Niilo Raja Jorma Vuorela Heikki Rautanen Jukka Keski-Liikala Vesa Välimäki Niilo Haapaniemi M.J.Yli-Petäys Mikko Luopajärvi Niilo Haapaniemi Wilpert Korpela Lauri Teräs Timo Lahti Jorma Antila Veikko Vaaja Heikki Tukeva Teuvo Pentinmäki Hannu Raja 1954 - 1958 1959 - 1962 1963 - 1964 1965 1966 - 1968 1969 - 1970 1971 1972 - 1974 1975 - 1982 1983 - 1991 1992 - 1995 1996 - 1998 1999 - 2003 2004 - 1954 - 1958 1959 - 1962 1963 1964 1965 - 1970 1971 1972 1973 - 1974 1975 - 1977 1978 - 1982 1983 - 1993 1994 - rahastonhoitajat: Jussi Kivelä Martti Lautamäki Toivo Pentinmäki Erkki Pentinmäki Lauri Teräs Matti Mikkola Raimo Männikkö Jyri Rantamäki 1954 - 1958 1959 - 1963 1964 1965 - 1971 1972 - 1974 1975 - 1982 1983 - 2004 2005 - 50-vuotisjuhlassa Luopajärven Pohjolassa 20.11.2004 palkitut jäsenemme: Riistanhoitoyhdistys: Viiri Toivo Pentinmäki Niilo Raja Hopeinen ansiomerkki Aulis Alajoki Pronssinen ansiomerkki Risto Valkama Raimo Männikkö Matti Mikkola Vesa Välimäki Seppo Viitala Teuvo Pentinmäki Seppo Kannonlahti Vesa Lautamäki Metsästäjäliitto: Hopeinen ansiomerkki Jukka Keski-Liikala Hannu Raja 58 Metso merkki ja ansiokirja Juha Latvala Jari Korpi Veikko Kangasniemi Tauno Hakala Kennelpiiri: Hopeinen ansiomerkki Jarmo Saarela Vesa Välimäki Kari Rantala Jari Korpi Alapään Eränkävijät: Viiri Toivo Pentinmäki Veikko Kossila Martti Lautamäki Paavo Hautamäki Niilo Raja Heikki Rautanen Viljo Niemi 59 Hirvitietoutta Tässä on vuosien varrella tullutta tietoutta kaadetuista hirvistä. Tiedot ovat vuosien 1990 – 2004 aikana kaadetuista, eli 15 vuoden ajalta. Tältä vuodelta (2004) on lupia vielä käyttämättä 3 + 1, joten kaatomäärät vähän saattavat muuttua. Hirviä kaadettiin 1990 – 2004 yhteensä 473 kpl. Niistä kaadettiin Luopajärveltä 276 kpl ja Jokipiin alueelta 197 kpl. Kaadetuista hirvistä oli aikuisia 241 kpl ja vasoja 232 kpl. Naarashirviä oli 129 kpl, uroksia 112 kpl naarasvasoja 114 kpl, urosvasoja 105 kpl sekä tuntemattomia vasoja 13 kpl. Muistiinpanoissani ei ollut ensimmäisten saatujen vasojen sukupuolta mainittu vuodelta 1990. Naarashirvistä saatiin Jokipiistä 52 kpl ja Luopajärveltä 77 kpl. Naarasvasoista saatiin Jokipiin seuduilta 50 kpl ja Luopajärven alueelta 64 kpl. Urosvasoja saatiin vastaavasti Jokipiistä 43 kpl ja Luopajärveltä 60 kpl. Tuntemattomat vasat olivat Jokipiistä 5 kpl ja Luopajärveltä 8 kpl. Sitten uroshirvet: Sarvipiikit 0–4 5 – 10 11 – 18 Jokipii 29 kpl 13 kpl 5 kpl Luopajärvi 44 kpl 15 kpl 6 kpl yht. 73 kpl 28 kpl 11 kpl Aika tasaisesti kaadetut hirvet sijoittuvat seuran alueelle. Nuoret sarvipäät ovat ainut poikkeus, niitä on saatu noin 35 % enemmän Luopajärveltä kuin Jokipiistä. 15 vuoden aikana saatu suurisarvisin uros on Esa Hietikon kaatama 9 + 9 piikkinen uros vuonna 1999. Hirvi kaadettiin Luopajärveltä, Lämpöisenlaksonkalliolta. Hannu Raja Tässä yksi vaihtoehto hirvensarville, joista voi valmistaa vaikka kuvan mukaisia pöydänjalkoja. Kuva on Alaskasta, jossa on paljon isoja kruunupäitä. 60
© Copyright 2024