1. No category

U p ea ja a inu t laatuin en kokon aisesit y s
i t s e n äis yyt emme a jan suomalaisesta kor usta
Painettu Suomessa
2 350
numeroitua kappaletta
En s i k erta a
yk s issä
k a n sissa
ka t ta va st i
e sillä
s u o m a la is en
koru n
m o n e t pu olet
Koru osana kansallista historiaa
Suomessa koruista ja niiden kiehtovasta historiasta
on kirjoitettu vähän. Koruja ei ole juurikaan tutkittu
koruina, osana designia, käsityötaidon alueena tai
taidemuotona. Koru on mielletty ylellisyysesineeksi,
ei niinkään osaksi käyttötaidetta tai kulttuuria.
Itsenäisyyden ajan suomalainen koru tuo ensi
kertaa kattavasti esille suomalaisen korun monet
puolet, ja samalla se avaa mielenkiintoisia kurkis­
tus­aukkoja Suomen historiaan
Korut seuraavat aikaa ja muotia, niissä näkyy
maamme, Pohjoismaiden sekä koko maailman historian ja erilaisten virtausten vaikutus.
Itsenäisyyden ajan suomalainen
koru -teoksen syntymiseen
on vaikuttanut Suomessa
lisääntynyt kiinnostus koruihin
ja niiden arvoon. Teoksen
kirjoittajat ovat kukin oman
aihealueensa asiantuntijoita.
Teos avaa ainutlaatuisen
näkökulman lukijoille,
joille koru saattaa olla
perinteinen statusesine,
perintö tai merkkipäivälahja.
Lukija voi tehdä kiinnostavan
löytöretken omien korujensa
maailmaan ja oppia paljon uusien
koruhankintojen varalta.
Vaikuttava kuva-aineisto
käsittää lähes 400 kuvaa. Osa
koruista on kuvattu tätä teosta
varten. Mukana on myös
koruharvinaisuuksia, joita ei
ole aiemmin kirjoissa esitelty.
Kotimaista laatutyötä!
Arvoesineen monet puolet
Koru hankitaan useimmiten kultasepänliikkeestä.
Tämä kirja valottaa myös niiden korujen taustoja,
jotka tehdään yksittäiskappaleina tai taidekoruina.
Teoksessa kerrotaan, miten koruja on valmistettu,
miten alalle on kouluttauduttu ja millaisia perinteitä
ala kantaa mukanaan ja miten se pyrkii rikkomaan
niitä.
Itsenäisyyden ajan suomalainen koru on ensimmäinen
suomalaiseen koruun keskittyvä laaja-alainen teos, joka
ulottuu pitkälle ajanjaksolle, esittää suomalaisen korun
osana ajankuvaa ja kertoo korun erilaisista tyylisuunnista.
Kansainvälisesti tunnetut ja arvostetut korukeräilijät ja asiantuntijat Lars ja Helena Pahlman
syventyvät nykykorun alkuvuosien suunnittelijoihin, joihin kuuluvat muiden muassa Eila Minkkinen, Harri Syrjänen, Olli Tamminen, Matti Mattson,
Juhani Heikkilä, Kaarin Bonde Jensen, Ari Turunen
ja Eeva Wornell. Koru on ylittänyt taiteen ja taidekäsityön rajoja, kun eri alojen taiteilijat ovat tehneet
myös koruja: Lars ja Helena Pahlman valottavat kiehtovasti, kuinka esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Eila
Hiltunen, Kain Tapper, Marjatta Tapiola, Aino Favén,
Alvar Aalto ja Aulis Blomstedt ovat tehneet ainutlaatuista koruhistoriaa.
Tuula Poutasuo tuntee suomalaisen designkorun, ja hän esittelee suomalaisia korutaiteilijoita
matkalla modernismiin. Esille pääsevät niin Eero Rislakki, Elis Kauppi, Björn Weckström kuin Pentti Sarpaneva, Paula Häiväoja ja Saara Hopea-Untracht.
Nykykorusta väitöskirjan (2012) kirjoittanut
Päivi Ruutiainen avaa lukijoille suomalaisen nykykorun monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä.
Korujen materiaalit ovat perinteisesti olleet
arvometalleja ja jalokiviä, mutta muitakin materiaaleja on käytetty. On ollut aikoja, jolloin koruja on
tehty niistä aineksista, joita on ollut saatavilla. On
myös kokeiltu uusia tekniikoita ja materiaaleja. Tämä
teos antaa hyvän kuvan siitä, miten monipuolista
materiaalien käyttö on ja miten luovia korunvalmistajat voivat olla.
Kirjoittajina korualan huippunimet
Itsenäisyyden ajan korujen historiasta ja kultasepän
työstä kirjoittaa Esko Timonen, joka tuntee erityisesti kultasepän erikoistekniikat ja kultasepänalan
historian.
Maailmanlaajuisesti tunnettu koruasiantuntija
Ulla Tillander-Godenhielm kirjoittaa loistokkaasta
kultasepäntyöstä kertoessaan jalokivisepänliike
A. Tillanderin historiasta.
Kirjoittajat
Lars (Lasse) Pahlman (kuollut 1.1.2014) oli koulutukseltaan taloustieteiden maisteri ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu korukeräilijä sekä
asiantuntija. Hän kiersi maailmalla katsomassa näyttelyitä ja tapaamassa taiteilijoita sekä solmi pitkäaikaisia ystävyyssuhteita maailman merkittävimpien
nykykorujen tekijöiden kanssa.
Päivi Ruutiainen on koulutukseltaan filosofian
maisteri ja taiteen tohtori. Hänen väitöskirjansa
(2012) käsitteli nykykorun ja taiteen välistä suhdetta.
Ruutiainen on kuratoinut ja ollut juryttämässä useita
korunäyttelyitä. Lisäksi Ruutiainen on kirjoittanut
arvosteluja, artikkeleita ja tekstejä korunäyttelyistä
ja koruista.
Helena Pahlmanon koulutukseltaan taloustieteiden maisteri. Helena Pahlman on kansainvälisesti
tunnettu korukeräilijä yhdessä miehensä rinnalla.
Helena ja Lars Pahlman ovat olleet korukeräilyn pioneereja Suomessa ja Pohjoismaissa.
Ulla Tillander-Godenhielmon filosofian tohtori, jonka väitöskirja (2005) käsitteli Venäjän keisarikunnan palkitsemisjärjestelmää ja kunniamerkkejä.
Tillander-Godenhielm luennoi, toimii taidenäyttelyiden tieteellisenä asiantuntijana ja kirjoittaa. Suomeksi häneltä on ilmestynyt Keisarin kaupungin korut
(1996), arvoteos Fabergé (2008) sekä Fabergén suomalaiset mestarit (2011). Tillander-Godenhielm edustaa
tunnettua kultaseppäsukua jo neljännessä polvessa.
Tuula Poutasuo on koulutukseltaan filosofian
maisteri (taidehistoria). Hän on kirjoittanut suomalaista muotoilua käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita
niin kirjoihin kuin lehtiin. Poutasuo on työskennellyt
Suomen Taideteollisuusyhdistyksen tiedotuspäällikkönä ja myös Porvoon museossa, Ateneumin taidemuseossa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa.
Itsenäisyyden ajan suomalainen koru
Kirjan koko: 280 mm x 320 mm
Sivumäärä: 444 s.
Kuvitus: lähes 400 kuvaa
Sidos: puoliranskalainen kangaskluutilla,
etukannessa foliointi, lukunauha
Esko Timonenon koulutukseltaan kasvatustieteen
maisteri ja kultaseppämestari. Hänen erikoisalaansa
ovat kultasepän erikoistekniikat ja kultasepänalan
historia. Elämäntyönsä Timonen on tehnyt kultasepänalan opettajana nykyisessä Kuopion Muotoiluakatemiassa sekä Lahden Muotoiluinstituutissa.
Timonen on kirjoittanut lukuisia artikkeleita alan
lehtiin ja toimittanut mm. Kultaseppäkoulun historiikin sekä kirjoittanut Kultasepän jalokivioppi -oppikirjan (1988).
Arvoteokset
Bonnier Books Finland Ltd
Korkeavuorenkatu 35,
00130 Helsinki
(pl 1259, 00101 Helsinki)
[email protected]
Puh. 010 5060 333
Graafinen suunnittelu: Jukka Aalto
Kuvien reproduktio: Jukka Aalto
Painos: 2 350 numeroitua kappaletta
(Kirjastojen ja instituuttien käyttöön
painetaan 100 numeroimatonta kappaletta.)
Kustannusosakeyhtiö Tammi
isbn 978-951-31-7830-7
Avoinna
maanantaisin: klo 10.00–17.00.
tiistaista perjantaihin: klo 9.00–15.00.
Soitto lankapuhelimesta
0,0828 € / puhelu + 0,0595 € / min.
Soitto matkapuhelimesta
0,0828 € / puhelu + 0,1704 € / min.