KYTÖ-SEMINAARI 16.11.2010, Säätytalo Helsinki Luonnonvaraisten eläinten koe-eläinkäyttö Eettiset näkökohdat OTK Risto Rydman Eläinkoelautakunnan puheenjohtaja 1 + Lainsäädäntö pitää eläintä esineenä! + Eläimellä ei ole oikeuksia! + Ihmisellä on velvollisuuksia eläintä kohtaan! Valokuva: Jarno Ahlström 2 Eläimen itseisarvo ”Eläimillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava. Eläinten käyttö toimenpiteissä herättää myös eettistä huolta suuressa yleisössä. Eläimiä olisi sen vuoksi aina kohdeltava tuntevina olentoina, ja niiden käyttö toimenpiteissä olisi rajoitettava aloihin, jotka saattavat viime kädessä tuottaa hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle.” (Direktiivi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta, 22.9.2010, johdanto kohta 12) 3 Eläinsuojelulain tarkoitus Suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla - kivulta - tuskalta - kärsimykseltä Edistää eläinten - hyvinvointia - hyvää kohtelua 4 Yleiset periaatteet 1. Kohdeltava hyvin 2. Ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä 3. Ei saa tuottaa tarpeetonta kipua ja tuskaa 4. Edistettävä terveyden ylläpitämistä 5. Otettava huomioon eläimen - fysiologiset tarpeet ja - käyttäytymistarpeet 5 Kipu, tuska, kärsimys ja pysyvä haitta Eläinsuojelulaki 7 § Koe-eläintoimintalaki Tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttaminen kiellettyä. Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista. Toimenpiteen saa suorittaa vain eläinlääkäri. Jos kipu on lievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä, saa toimenpiteen tehdä myös muu henkilö kuin eläinlääkäri. Edellä mainittua määräystä toimenpiteistä ja niiden suorittajista, ei sovelleta selkärankaisten eläinten käytössä koeeläintoimintaan eikä selkärangattomien eläinten käytössä muuhun tieteelliseen tutkimustoimintaan. Rajana toimenpide, josta eläimelle voi aiheutua vähintään neulanpiston aiheuttamaan tuntemukseen verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Edellytetään aina lupaa. 6 Eläinsuojelulaki Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin Laki koskee jokaista eläinyksilöä 7 Peruskysymys Onko oikein käyttää eläimiä koe-eläiminä? ”Vaikka elävien eläinten käyttö olisikin suotavaa korvata toimenpiteissä muilla menetelmillä, joihin ei liity elävien eläinten käyttöä, eläviä eläimiä on edelleen tarpeen käyttää ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Tämä direktiivi edustaa kuitenkin merkittävää askelta kohti lopullista tavoitetta korvata elävillä eläimillä tieteellisiin tarkoituksiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista.” (Direktiivi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta, 22.9.2010, johdanto kohta 10) 8 Lainsäädäntöä koe-eläintoiminnassa Selkärankaiset eläimet Eläinsuojelulaki - selkärankaisilla eläimillä harjoitettavan koeeläintoiminnan osalta noudatetaan lisäksi, mitä niistä erikseen säädetään. Laki koe-eläintoiminnasta koe Selkärangattomat eläimet Ei erityistä lakia - noudatetaan eläinsuojelulakia - ei kuitenkaan 7 § Elävät pääjalkaiset - mukaan uuteen direktiiviin 9 3R • Eläinten korvaaminen käyttämällä muita menetelmiä • Eläinyksilöiden vähentäminen • Eläimiin kohdistuneiden toimenpiteiden parantaminen 10 Luonnonvaraiset eläimet rajoituksia Direktiivin 9. artikla - toimenpiteissä ei saa käyttää luonnosta pyydystettyjä eläimiä - toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myöntää poikkeuksia - eläimen läimen saa pyydystää luonnosta vain pätevä henkilö - pyyntimenetelmä ei saa aiheuttaa vältettävissä olevaa olevaa kipua, ym - jos eläin on loukkaantunut tai sairas, eläinlääkärin tai muun pätevän henkilön on tutkittava eläin ja ryhdyttävä toimenpiteisiin kärsimyksen minimoimiseksi Direktiivin johdanto - Erittäin uhanalaisten lajien käyttö on rajattava vähimmäismäärään - Ihmisapinoiden käyttölupa komissiolta - apinoiden käyttö tuo erityisiä eettisiä ongelmia, käyttö rajoitettua - apinoiden pyydystäminen luonnosta lopetettaneen jonkun siirtymäajan kuluttua - 11 Luonnonvaraiset eläimet ongelmat • valtava lajikirjo • tuskan ja kärsimyksen arvioiminen eri lajien kohdalla • kiinniotto, kuljetus ja sopeutuminen uuteen pitopaikkaan • palauttaminen luontoon • laitteiden kiinittäminen ja niiden vaikutus eläimen elämään Onko saatu tieto - eläimen kärsimyksen väärti? - vain uteliaisuuden tyydyttämistä? Onko luonnonvaraisella eläimellä oikeus vapauteen? Onko luonnonvaraiseen eläimeen suhtauduttava eri tavalla kuin ihmisen hallinnassa olevaan eläimeen? 12 Eettinen vastuu kaikilla sama • huonon kohtelun estäminen / lopettaminen • hyvinvoinnin edistäminen 13 Kiitos 14 Luonnonvaraisten eläinten koeeläinkäyttö terrestrisen ekologian tutkimuksessa KYTÖ-seminaari 16.11.2010 Toni Laaksonen Luonnontieteellinen keskusmuseo 15 Miksi tutkia luonnonvaraisia eläimiä? • Taloudelliset haitat ja hyödyt • Terveydelliset ja sosiaaliset haitat ja hyödyt • Biologisten prosessien, ilmiöiden ja vuorovaikutusten ymmärtäminen – Organismin tasolla – Populaatiotasolla – Eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla • Suojelutarpeet 16 Mikä on luonnonvarainen koe-eläin? • Kiinniotettu ja vankeudessa pidettävä (Koeeläintoiminnalla tarkoitetaan eläinten pitoa eläinkokeita varten ja eläinten käyttämistä eläinkokeisiin) • Aiheutetaan neulanpistoon verrattavissa olevaa kipua tai haittaa (Eläinkoetoiminta tarkoittaa nimenomaisesti eläinkokeiden tekemiseen liittyviä asioita) 17 18 Luonnosta pyydystetty koe-eläin Laki: Luonnosta pyydystettyä eläintä saa käyttää eläinkokeeseen vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä kokeen tarkoituksen saavuttamiseksi. • Uhanalaisena pidettyyn lajiin kuuluvaa eläintä saa käyttää eläinkokeeseen vain: • 1) jos… tavoitteena on kyseisen eläinlajin säilyttämiseen tähtäävä tutkimus • 2) jos kyseinen eläinlaji on ainoa soveltuva eläinlaji olennaista biolääketieteellistä tarkoitusta varten... 19 Yleisimpiä koe-eläinten hyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä ekologiassa      Veri- tai kudosnäyte Nukutus (isot eläimet, vaativammat toimenpiteet) Pistokset (tautien ja vastustuskyvyn tutkimus) Lyhyt- tai pitkäkestoinen vankeudessa pitäminen Laboratoriokasvatus 20 Mitä yhdestä verinäytteestä saa? • DNA (esim. sukupuoli, yksilön tunnistus, geneettinen monimuotoisuus, evoluutio) • RNA ja proteiinit • Stressiä ja kuntoa kuvaavia mittoja • Loiset ja taudit • Ravinnon koostumus (isotoopit ym.) • Ympäristömyrkyt 21 Kysymyksiä/ongelmia • Periaate (laki): Eläinkoe on suoritettava kokeen tarkoituksen saavuttaminen huomioon ottaen sellaisella eläinlajilla, jonka keskushermoston kehitystaso on mahdollisimman alhainen. – Voisiko saman tutkimuksen tehdä selkärangattomalla? – Voiko tuloksen yleistää selkärankaisiin (tai edes muihin lajeihin/systeemeihin)? 22 Kysymyksiä/ongelmia • Eläinkokeessa ei saa käyttää useampia eläimiä kuin kokeen tarkoituksen saavuttaminen edellyttää • Kuinka monta on tarpeeksi? – Voidaan laskea, jos osataan arvioida ”merkittävä” biologinen vaikutus – Usein erittäin vaikea arvioida etukäteen – haetaan ensin todisteita ilmiön olemassaolon puolesta tai vastaan 23 Kysymyksiä/ongelmia – Em. syistä yritetään aineistoa usein kerätä ”niin paljon kuin pystytään” – ja sekään ei aina ole tarpeeksi 24 Kysymyksiä/ongelmia • Lupa melko kallis (600 euroa) – ei erillistä luparahaa • Ilman erillistä rahoitusta tehtävät tutkimukset • Pitkäaikaistutkimukset: 600e lupa joka 4.vuosi? • Kokeen suorittaja/näytteen ottaja: monen lajin seuranta ja asiantuntemus on vapaaehtoistyön varassa 25 Oma näkemys pähkinänkuoressa: • Terrestrisen ekologian koe-eläinkäyttö pääasiassa lyhytaikainen näytteenotto ”hyvään tarkoitukseen” • Näytemäärien tarvetta vaikea arvioida koska efektin suuruutta ei tiedetä • Lupakäytäntö kallis varsinkin (tarpeellisille) pitkäaikais-tutkimuksille – voisi miettiä pidempiä kokonaisuuksia tai jopa helpotuksia käytäntöön 26 AKVAARIOKOKEET LUONNONVARAISILLA KALOILLA KYTÖ-seminaari 16.11.2010 Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto 27 Sisältö 1. Syyt luonnonvaraisten kalojen käyttämiseen 2. Luonnonvarainen vs. viljelty kala 3. Hyvinvointi - pyydystäminen, kuljetus - allas, vesitys, veden laatu, ilmastus - valaistus, ruokinta, loiset & taudit - lämpötila, vuodenaika, akklimointi - kokeet, käsittelyt, merkintä, nukutus - kalan ikä, koko, sukupuoli - kalalajit ym. 4. Johtopäätös: stressin välttäminen 28 1. Syyt luonnonvaraisten kalojen käyttämiseen A. Kalalajia ei viljellä B. Tutkittava ominaisuus muuttuu viljelyssä 29 2. Luonnonvarainen vs. viljelty Luonnossa - monimuotoinen elinympäristö suojapaikkoineen - rajaton liikkumisvapaus - pieni kalatiheys - taisteltava paikka parvessa - ravinto hankittava itse - taisteltava lisääntymään pääsystä - pedot ym. uhkat Laitoksessa - paljas allas - rajattu, pieni tila - jopa >1000-kertainen tiheys - ei sosiaalista hierarkiaa - rehu tiputetaan kuonon eteen - viljelijä valitsee lisääntyjät - stressi Viljelyolosuhteissa - pärjäävät hyvin erilaiset yksilöt kuin luonnossa - valikoituvat ne, jotka eivät stressaannu - suositaan esimerkiksi hyvää kasvunopeutta 30 Luonnonkalan käyttö monesti välttämätöntä esim. ekologisessa ja evolutiivisessa tutkimuksessa, kun jos haluamme tutkia kalojen - esiintymiseen - runsauteen - käyttäytymiseen - evolutiiviseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä luonnossa 31 3. Luonnonvaraisen kalan hyvinvointi akvaariokokeissa Stressin välttäminen 32 Pyydystäminen Hyvä Nopea tapahtuma Huono Kala on pyydyksessä kauan Kalan iho ei vahingoitu Iho / iholima vaurioituu Tarpeeton kala voidaan vapauttaa Saartopyydykset - nuotta, rantanuotta Pilkki, onki, perho, virveli - väkäsetön koukku Viileän veden aikaan Kaikilla kaloilla vahingoittumisriski Verkko Katiska, trooli Kesähelteillä Stressi Ihon vahingoittuminen 33 Kuljettaminen laboratorioon - kannellinen astia, jossa hapetus/ilmastus - happipakkaus - suojassa valolta - viileän veden aikaan - nopea kuljetus - riittävä vesimäärä - lievä nukutus mahdollinen - 0,9 % suolaliuos Stressin välttäminen 34 Allas, vesitys, veden laatu, ilmastus Läpivirtausakvaario - riittävä veden virtaus (happi, veden laatu) Seisova vesi / kiertovesi - veden vaihto ja puhdistus (suodattimet) - ilmastus Riittävän kokoinen akvaario Stressin välttäminen 35 Valaistus - valotiivis kate altaan päällä  varjostus Stressin välttäminen Ruokinta - keinorehu (esim. siika, muikku, särki) - pilkkitoukat, madot (esim. kiiski, ahven) - kala (hauki, made) - kaikki eivät opi syömään - tarkoituksellinen paasto alussa Loiset & Taudit - kalat tuovat aina mukanaan jotakin - hankala hoitaa, kylvetyspitoisuudet? 36 Lämpötila - vaihtolämpöisyys  energian kulutus vähenee viileässä - stressin vaikutukset ja tautiherkkyys vähenevät viileässä - loiset ja taudinaiheuttajat viihtyvät lämpimässä - nopeat lämpötilan muutokset huono Vuodenaika - viileä vuoden aika parempi - lisääntymisaika ongelmallisempi (”kutustressi”) Akklimointi - tottuminen laboratorio-olosuhteisiin - kortisolitasot alkavat laskea - kalat alkavat syödä 37 Kokeet, treatmentit - tapauskohtaisesti Stressin välttäminen Merkintä, nukutus - ei eroa viljeltyihin kaloihin Suoja- ja piiloutumispaikat - kasvit ja kivet suojapaikkoina, kutupaikkoina ja reviirin merkkeinä - esim. mudut piiloutuvat soraan säikähtäessään 38 Kalan ikä, koko, sukupuoli - pienet, nuoret kalat herkempiä - koirailla ja naarailla ei eroa Kalalaji - särki pärjää paremmin kuin ahven - mutu menestyy hyvin akvariossa  kutee - muikku suhteellisen vaativa (ravinto) - made pitää kylmästä - kaikkia lajeja voi pitää akvaariossa - esim. lohikalojen poikaset territoriaalisia, tappelevat jos vain 2-3 yksilöä 39 4. Johtopäätös: vältä stressiä - älä kolistele - älä avaa kantta turhaan - älä häiritse - hitaat liikkeet - vältä kaloihin koskemista (iho) - hellävarainen käsittely Luonnonkalat ovat aluksi herkkiä, säikkyjä ja helposti stressaantuvia Osa luonnonkaloista ei ikinä sopeudu uuteen ympäristöön 40 Kiitos! 41 Onko Lupaa? Luonnonsuojelulain mukaiset luvat koe-eläintoiminnassa KYTÖ-seminaari 16.11.20120 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 42 Tutkijan hyvä tietää:         lajeja koskeva lainsäädäntö kansainväliset sitovat suojelusopimukset (Eurobats) lajeilla tehtäviin tutkimuksiin tarvittavat luvat toimiminen luonnonsuojelualueilla lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu Natura-arviointivelvoite jokamiehenoikeudet hallintomenettely lupa-asioissa 43 Luonnonsuojelun viranomaistehtävät         luonnonsuojelun yleinen edistäminen ja valvonta ympäristövaikutusten arviointi (maankäyttö) luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen suojelukohteiden kunnostus ja hoito luontotyyppien ja -lajien suojelu luonnon virkistyskäytön edistäminen ja valvonta maisemansuojelu ja -hoito muut luonnonsuojelulain mukaiset tehtävät 44 Lajit ja lupaviranomaiset lainsäädännössä  Luonnonsuojelulaki – koskee luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja – lupaviranomainen: ELY-keskus, SYKE, YM  Metsästyslaki – riistaeläimet – rauhoittamattomat eläimet (huom. linnut  lintudirektiivi!) – lupaviranomainen: riistanhoitopiiri, MMM  Eläinsuojelulaki – alueellinen viranomainen aluehallintovirasto (AVI)  Laki koe-eläintoiminnasta – Koe-eläinlaitoslupa: AVI – Koe-eläinlupa: koe-eläinlautakunta (E-S AVI)  Luonto- ja lintudirektiivit – Sisällytetty eri lakeihin, osin epäjohdonmukaisesti ja puutteellisesti 45 Rauhoitetut eläinlajit  Lajien rauhoitus luonnonsuojelulaissa: – linnut ja nisäkkäät rauhoitettuja – muut eliöryhmät rauhoitettu asetuksella lajikohtaisesti – lajilista luonnonsuojeluasetuksen liitteenä  EU-lajit tiukimmin suojeltuja: – linnut – LuD IV (a) = tiukasti suojellut eläinlajit  Tutkimuksella ei erityisasemaa => rauhoitetuilla lajeilla tehtävä tutkimus usein luvanvaraista 46 Rauhoitettuja eläinlajeja koskevat säännökset  Kiellettyä: luonnonsuojelulaki 39 § – Tahallinen tappaminen tai pyydystäminen – Pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun tai siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen – Tahallinen häiritseminen, erityisesti lisääntymisaikana, tärkeillä levähdysalueilla tai muutoin elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla  Kuolleiden yksilöiden haltuunotto kielletty 40 § – saa viedä luonnontieteelliseen museoon 47 EU-lajeja koskevat erityissäännökset  EU-lajeilla 39 §:n lisäksi omat kieltonsa, LsL 49§ – Hallussapito, kuljetus, myyminen, vaihtaminen, tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi on kielletty – Kielto koskee yksilöitä, osia ja johdannaisia – Huom. osin päällekkäisiä säännöksiä LsL39, 44, 45§ – Kielletyt pyyntivälineet (”valikoimattomat pyydykset”) • Listat luonto- ja lintudirektiiveissä  EY:n asetus lajien suojelemisesta kauppaa sääntelemällä (=CITES + vähän lisää), koskee myös riistalajeja 48 Muuta tutkimustoiminnassa huomioon otettavaa  Luonnonsuojelualueet (YSAt, valtion suojelualueet)  Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat  Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat  Maanomistajan ja metsästysoikeuden haltijan luvat  Jokamiehenoikeudet  Natura-verkosto ja Natura-arviointi 49 Koska luonnonsuojelulain lupa tarpeen?  Keräät tai pyydystät rauhoitettujen lajien eläviä yksilöitä  Keräät kuolleita rauhoitetun lajin yksilöitä  Otat näytteitä rauhoitetuista lajeista (esim. höyhenet, veri- ja kudosnäytteet)  Pidät hallussa ja käytät muiden keräämiä em. näytteitä  Tutkimuksesi voi häiritä rauhoitettuja lajeja (esim. lintujen pesintä)  Viet maasta tai tuot maahan rauhoitettuja tai CITES –lajeja; myös näytteet!  Käytät direktiiveissä kiellettyjä pyyntivälineitä  Toimit luonnonsuojelualueilla  Voit tarvita monta eri lupaa! 50 Poikkeamisluvat  Kaikista kielloista voi hakea poikkeamislupaa  Täytettävä edellytykset: EU-lajeilla tiukemmat: – muun tyydyttävän ratkaisun puute ja – suotuisa suojelutaso säilyminen ja – tutkimus ja opetus  ”Tavalliset” rauhoitetut: luvat antaa – koko maa: ympäristöministeriö – aluekohtaiset: ELY-keskus  EU-lajit: luvat aina ELY-keskuksesta !  EY-asetuksen mukaiset maahantuonti- ja vientiluvat myöntää Suomen ympäristökeskus, muut ELY-keskus 51 Luvan hakeminen  Kirjallinen tai sähköinen hakemus ao. viranomaisen kirjaamoon – Ei henkilönimeä kuoreen ei henk.koht. sähköpostiin! – Hakemukseen: vastuullinen, tutkija, tutkimusryhmän jäsenet, pätevyys, mitä, missä ja milloin ja miksi tehdään, paljonko näytteitä kerätään – LS-viranomaista kiinnostaa, mitä lajille ja suojelualueelle tapahtuu suotuisan suojelutason näkökulmasta, ei näytteiden yksityiskohtainen käsittely labrassa – EU-lajit: vaihtoehtoiset ratkaisut, miksi tehtävä juuri näin? – Hae riittävän laaja ja pitkäaikainen lupa kerralla – Jääkö näytteitä? Mihin sijoitetaan tutkimuksen jälkeen?  Viranomaisella neuvontavelvoite  Tutkimussuunnitelma tarvittaessa salainen osin tai kokonaan (JulkL)  Hae ajoissa! Minimi 2 kk ennen tutkimusajankohtaa 52 Lupapäätös        Hallintopäätös, määrämuotoinen Voi sisältää ehtoja ja rajoituksia Julkinen asiakirja, arkistoidaan Valitusaika (30+7 pv) => lainvoima = lupa toimia Ei oikeuta toimimaan vastoin muita säännöksiä! Ei oikeuta toimimaan ilman maanomistajan lupaa Lajiluvat raportoidaan ympäristöministeriöön, direktiivilajien osalta EU:hun (HaBiDes-tietokanta)  Luvan ehtona useinmiten raportointi luvan käytöstä 53 Ja miten se menikään?  Tarkista onko kyseessä luonnonsuojelulain alainen laji  Ota yhteyttä tutkimusalueesi ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaiseen hyvissä ajoin!  www.ely-keskus.fi  www.ymparisto.fi >lajien suojelu KIITOS! 54 Rauhoitetut lajit, poikkeamisedellytykset  Lupa voidaan myöntää, jos poikkeamisedellytykset täyttyvät  Tavalliset rauhoitetut – Suotuisan suojelutason säilyttävä – Ei viittaa uhanalaisluokkaan – Siili, sammakko, sisilisko, tummaverkkoperhonen  Rauhoitetut EU-lajit – Poikkeaminen vain direktiiveissä mainituin perustein – Liito-orava, viitasammakko, rupilisko, isoapollo 55 EU-lajit, poikkeamisedellytykset direktiiveissä  Luonto- ja lintudirektiivi poikkeavat hieman toisistaan  Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole – selvitettävä hakemuksessa, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei voida käyttää – vaihtoehdon kalleus ei ole peruste antaa poikkeamislupaa  LuD-lajit lisäksi: poikkeus ei haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä JA joku seuraavista:  Kansanterveys ja yleinen turvallisuus  Eläimistön ja kasviston suojelu, luontotyyppien säilyttäminen  Merkittävien vahinkojen estäminen  Tutkimus- ja opetus  Uudelleenistutus  Valikoiva, valvottu hallussapito 56 Kielletyt pyyntivälineet  Luonnonsuojelulaissa ei suoria säännöksiä  Soveltuvin osin noudatettava metsästyslain säännöksiä  EU-lajien tappaminen ja pyydystys tiukasti määriteltyä; koskee myös LuD V –eläinlajeja: – kielletyt pyydystys- ja tappomenetelmät lueteltu luonto- ja lintudirektiiveissä  ”Valikoimattomat pyydystystavat” kiellettyjä – esim. verkot, loukut, nauhurit, keinovalot, räjähteet, myrkyt – lentokoneesta ja moottoriajoneuvoista pyydystäminen kielletty – poikkeaminen direktiivien perustein 57 Tuonti, vienti, vaihto, kauppa  Rauhoitettujen lajien sekä alla mainitun asetuksen mukaisten lajien tuonti ja vienti on kiellettyä  Koskee myös yksilöiden osia ja johdannaisia  EY:n asetus luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelemisesta niiden kauppaa sääntelemällä (338/97) – toimeenpanee CITES –velvoitteet, osin tiukempi – luvat keskitetysti Suomen ympäristökeskuksesta (ks.www.ymparisto.fi) – esim. petolinnut – hyväksytyt rajanylityspaikat EU:n ulkopuolelle määrätty  Muut rauhoitetut lajit – tuonti, vienti ja vaihtaminen kielletty – poikkeamisluvat ELY-keskus 58 Luonnonsuojelualueet 1  Yksityiset luonnonsuojelualueet – aluekohtaisia keräys-, pyydystys-, liikkumisrajoituksia – alueen luonnontilaa heikentävät toimet kiellettyjä – poikkeamisluvat rauhoitussäännöksistä myöntää ELYkeskus – maanomistajan lupa joskus tarpeen (esim. pyydysten asentaminen) 59 Luonnonsuojelualueet 2  Valtion maat: perustetut luonnonsuojelualueet: – luonnonpuistot, kansallispuistot, muut suojelualueet  Rauhoitussäännökset luonnonsuojelulaissa ja perustamisasetuksessa ja valtion ls-alueen järjestyssäännöissä  Lupaviranomainen: Metsähallituksen luontopalvelut, METLA  Valtion hallinnassa olevat luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet – Metsähallitus tai ELY-keskus vastaa maanomistajaluvista 60 Erityisesti suojeltavat lajit  Lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty  Kielto voimaan ELY-keskuksen rajaamispäätöksen jälkeen  Poikkeamislupa ELY-keskuksesta (koko maata koskeva ympäristöministeriöstä  Lajin suojelutason säilyttävä suotuisana  Voi tulla kyseeseen esim. näytteenottoa tehtäessä tai pyydyksiä sijoitettaessa 61 LuD IV (A) lisääntymis- ja levähdyspaikat     Hävittäminen ja heikentäminen kielletty Koskee myös riistaeläimiä (suurpedot, saukko) ELY-keskus voi myöntää poikkeuksen Suurpedot, liito-orava, lepakot, saukko, viitasammakko, rupilisko, kangaskäärme, vuollejokisimpukka, eräät perhoset (6), kovakuoriaiset (4) ja korennot (4) 62 Jokamiehenoikeudet  Mikä ei ole kiellettyä, on sallittua  Sisältyvät eri lakeihin  Ei saa kerätä: varpuja, sammalta, jäkälää, oksia, hakkuutähteitä (rikoslain hallinnanloukkaus)  Saa kerätä: maasta kuivia risuja ja käpyjä, marjoja, sieniä, ”kukkia”  Liikkuminen: ei saa aiheuttaa haittaa: kotirauhansuoja, viljelykset  Kaupallinen tarkoitus ei estä jokamiehen oikeuksien käyttöä 63 Natura-arviointi  LsL 65 ja 66 §  Tehtävä, jos hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen Natura-lajeja ja luontotyyppejä  ELY-keskus antaa arvioinnista lausunnon  Huom! Lajien ja luontotyyppien hoito- ja suojelusuunnittelu – hakamaat primäärisukkessiometsät – linnuston hoito  EU-kasvit  Ei kovin todennäköinen tutkimustoiminnassa 64 Esimerkki usean luvan tarpeesta  tutkimuskohde: Suomen ja Ruotsin rannikon lokit ja tiirat  kerätään kuolleet lokit, pyydystetään heinäkuussa eläviä, houkutellaan nauhurilla ja otetaan höyhennäytteet, lähetetään osa näytteistä Ruotsiin. Toimitaan myös suojelukohteilla 65 Esimerkki usean luvan tarpeesta  Tarvitaan – lajiluvat (pyydystys, näytteenotto) 6 ELY-keskukselta rauhoitettujen lajien osalta (naurulokki, kalalokki, pikkulokki, selkälokki, tiirat) – lajiluvat 8 riistanhoitopiiriltä (poikkeaminen rauhoittamattomien eläinten rauhoitusajoista, pyynti, nauhurin käyttö) (merilokki, harmaalokki) – näytteiden ja kuolleena löytyneiden eläinten hallussapitoluvat kuin edellä – vientilupa ELY-keskuksesta rauhoitetuille lajeille – luvat poiketa yksityismaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä 6 ELYkeskukselta – luvat poiketa valtion luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä 3 Metsähallituksen luontopalvelualueelta – maanomistajien / metsästysoikeuden haltijoiden luvat pitää pyydyksiä 66 Luonnonvaraisten eläinten eläinkoeluvat eläinkoelautakunnassa Eila Kaliste Johtava esittelijä Eläinkoelautakunta ELLA ESAVI, Ella-tiimi 9.12.2010 67 67 Tutkimustoiminta luonnonvaraisilla eläimillä: kahdenlaista sääntelyä LAJISUOJELU: lajien säilyminen • luonnonsuojelulaki • metsästyslaki • kalastuslaki ELÄINSUOJELU: eläinten asianmukainen kohtelu • eläinsuojelulaki • laki koe-eläintoiminnasta – selkärankaiset – eläinkoeluvat: ELLA – valvonta: AVI - LEL 68 Eläinkoe vai ei? Eläinkoe:  kokeiden, testien, tutkimusten tai selvitysten suorittaminen  koe-eläimillä tai koe-eläimiä hyväksi käyttäen  eläimelle voi aiheutua vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa 9.12.2010 69 69 Jos eläinkoe, niin myös.. • eläinkoelupa - ELLA • koe-eläinlaitoslupa - AVI - LEL • suorittajan kelpoisuus: ylempi korkeakoulututkinto + koe-eläinkurssi • eläinten käytön tilastointi vuosittain: koeeläinlaitos • eläinkokeen päättymisilmoitus – käytetyt koe-eläimet: luvan haltija 70 Eläinkoe vai ei? • Eläinkokeella ei tarkoiteta – Eläinten kiinniottamista merkitsemistä varten ja merkitsemistä hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen – Eläinten lopettamista hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen 71 KEL 12 § - Eläinkokeet luonnonvaraisilla eläimillä  Luonnosta pyydystettyä eläintä saa käyttää eläinkokeeseen vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä  Uhanalaisten lajien kauppa – CITES-lajit: -jos eläinkoe on asetuksen (EY 338/97) mukainen ja kokeen tavoitteena on kyseisen lajin säilyttämiseen tähtäävä tutkimus -jos kyseinen laji on ainoa soveltuva eläinlaji olennaista biolääketieteellistä tarkoitusta varten suoritettavaan kokeen tarkoituksen saavuttamiseksi. 9.12.2010 72 72 ELLAn YLEISPERIAATE: • Luonnonvaraisille eläimille toimenpiteitä tehtäessä näiden haittavaikutuksia eläimelle on harkittava tarkemmin kuin ihmisen hoidossa olevien eläinten kyseessä ollessa, koska käsittelyt ovat oletettavasti suurempi stressi eläimelle, joka ei ole tottunut ihmisen käsittelyyn tai läsnäoloon, kuin eläimelle, joka on kasvanut ihmisen hoidossa. • Luonnonvaraisen eläimen kiinniotto, kuljetus laboratorioon tai vastaavaan, ja ylläpito tutkimustarkoituksessa lyhyitäkin jaksoja (päiviä – viikkoja) katsotaan tästä syystä aiheuttavan eläimelle kärsimystä enemmän kuin neulanpiston verran. 9.12.2010 73 73 Eläinkoelupahakemus • ELLAn nettisivut > Lomakkeet + liitelomake 2, jos vapautetaan • ELLAn periaatteet – 6. Luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä käytäntöjä – 7. Kaloihin liittyviä käytäntöjä • ELLAn suosituksia – Luonnonvaraiset -linkki 74 21 §: Luonnosta pyydystetyn eläimen vapauttamista koskevat lupaehdot  Edellytyksenä vapaaksi päästämiselle: – eläimen terveydentila ja hyvinvointi palautuvat normaaleiksi – on oletettavissa, että eläin vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen elämään.  vapaaksi päästämisestä ei saa aiheutua vaaraa ihmisille, eläimille tai ympäristölle.  Liitelomake 2 9.12.2010 75 75 Jos vapautus – liitelomake 2 • Ennen eläimen vapauttamista koskevan asian ratkaisemista lupahakemuksesta on pyydettävä sen alueen aluehallintoviraston lausunto, jonka alueella eläin on tarkoitus vapauttaa luontoon. • AVIn tulee tarvittaessa kuulla asiasta muita viranomaisia. • Esittelijä pyytää hakemusta valmistellessaan 76 ELLA – Eläinkoelupahakemuksen käsittely • Miksi eläinkoe tarpeen • Mitä eläimille tehdään • 3 R:n periaatteiden toteutuminen – Replacement – Reduction – Refinement – eläinten hyvinvoinnin turvaaminen 77 EU dir 9 a: Luonnosta pyydystetyt 1. Toimenpiteissä ei saa käyttää luonnosta pyydystettyjä eläimiä. 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia 1 kohdasta, jos voidaan tieteellisesti perustella, että toimenpiteen tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä eläintä, joka on kasvatettu toimenpiteissä käytettäväksi. 9.12.2010 78 78 3. Eläimiä saavat pyydystää luonnosta vain pätevät henkilöt, ja pyynti on suoritettava käyttämällä menetelmiä, jotka eivät aiheuta eläimille vältettävissä olevaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Jos jonkin eläimen huomataan pyydystettäessä tai sen jälkeen olevan loukkaantunut tai sairas, eläinlääkärin tai muun pätevän henkilön on tutkittava eläin ja on toteutettava toimia eläimen kärsimyksen minimoimiseksi. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia vaatimuksesta, jonka mukaan on toteutettava toimia eläimen kärsimyksen minimoimiseksi, jos se on tieteellisesti perusteltua 9.12.2010 79 79 EU direktiivi 19 artikla Eläinten päästäminen vapaaksi ja luovuttaminen yksityisten ihmisten hoitoon • Jäsenvaltiot voivat sallia toimenpiteissä käytettyjen tai niihin tarkoitettujen eläinten luovuttamisen yksityisten ihmisten hoitoon tai niiden palauttamisen sopivaan elinympäristöön tai lajille soveltuvaan hoito-järjestelmään, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: • a) eläimen terveydentila sallii sen; • b) siitä ei aiheudu vaaraa kansanterveydelle, eläinten terveydelle eikä ympäristölle; ja • c) eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi on toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä. 9.12.2010 80 80 EU-DIR 7 a: Erittäin uhanalaiset lajit • 1. Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 ( 1 ) liitteessä A lueteltujen erittäin uhanalaisten lajien ... yksilöitä ei saa käyttää toimenpiteissä, lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: • a) toimenpiteen tarkoitus on tämän direktiivin 5 artiklan b alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa tai e alakohdassa mainittu tarkoitus; ja • b) voidaan tieteellisesti perustella, että toimenpiteen tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä muita kuin kyseisessä liitteessä lueteltuja lajeja. 9.12.2010 81 81 Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen rengastustoiminnassa Kalle Rainio, Rengastustoimisto [email protected] 82 Sisällys • • • • • Yleistä rengastamisesta Rengastusluvista Pyydystysmenetelmistä Rengastyypeistä Mittausmenetelmistä 83 Rengastamisen lähtökohdat • Rengastustoiminta on luvanvaraista • Rengastus ei ole eläinkoe, eikä rengastuslupa oikeuta eläinkokeisiin 84 Rengastajat • toimivat vapaaehtoisesti eivätkä saa työstään minkäänlaisia korvauksia • aktiivirengastajia noin 680 • ammattitaito on huippuluokkaa; kouluttautuminen jatkuvaa mm. rengastajakokouksissa 85 Kuka voi rengastaa? Yksiselitteisesti: • Vain vaaditut tentit ja harjoittelun suorittaneet Rengastustoimiston ohjeita noudattavat rengastajat kelpuutetaan rengastustyöhön 86 Tentit • 30 nahkanäytettä • Perustentti – Laji – Suomen ”peruslajisto” • Seurantapyyntitentti – Laji, ikä ja sukupuoli – N. 70 varpuslintulajia • Lintuasematentti – Laji, ikä ja sukupuoli – Kaikki Suomessa tavatut lajit 87 Rengastusluvat Tällä hetkellä 5 eri lupatyyppiä: 1. Rajoitettu lupa 2. Pesäpoikaslupa 3. Seurantapyyntilupa 4. Lintuasemalupa 5. Yleislupa 88 Rengastuksen tavoitteet • Muutontutkimus muuttoreitit muuttoaikataulut talvehtimisalueet muuttostrategiat • Populaatiotutkimus lintujen ikä, kuolevuus, kuolinsyyt kotipaikka- ja puolisouskollisuus elinikäinen jälkeläistuotto elinpiirin laajuus ja käyttö 89 Rengastuksen avulla on saatu tietää, mm… 1. Suurin osa pesivistä aikuislinnuista pysyttelee reviirillään ympäri vuoden tai palaa niille vuodesta toiseen 2. Kuolevuus ja siirryntä ovat syntyvyyden ohella tärkeimpiä pikkulintukantoja sääteleviä tekijöitä 3. Nuoret linnut ovat liikkuvaisempia kuin aikuiset ja vain pieni osa niistä palaa syntymäpopulaatioonsa 4. Monet lintupopulaatiot sisältävät pesimätöntä reserviä 5. Suurin osa linnuista kuolee ennen sukukypsyyden saavuttamista 90 Kaikki ulkomaiset löydöt 91 Pyydystysmenetelmät • pesä- ja maastopoikaset • aikuiset linnut 92 Poikaset © William Velmala 93 Huomioitava poikasten rengastamisessa • Poikasen ikä – Ei liian pieniä eikä liian isoja – Pienillä vaarana että rengas jää varpaiden päälle (tai putoaa) – Isot saattavat lähteä liian aikaisin pesästä – Varottava polkujen syntymistä pesille ©Heidi Björklund 94 Petolintujen poikaset • Emot otettava huomioon: – Rengastajan turvaaminen – Emolinnun turvaaminen -> suojavarustus 95 Aikuiset linnut • • • • • verkkopyynti pyynti pesiltä sulkasatoiset linnut rakettiverkot katiskat 96 Verkkopyynti • Lintuasemat, ssp, ruokintavakio • Linnut jäävät verkkoaineksen muodostamiin pusseihin • Nostetaan pussin pohjalta ja irroitetaan varovasti 97 Verkkopyynti • Luovuttava huonolla säällä (tuuli, sade) • Kylmettyvät helposti koska eivät ole ”oikeassa” asennossa • Verkkojen tarkistus riittävän lyhyin väliajoin 98 Emopyynti pesiltä • Haavilla pesäkolon /pöntön suulta • Pönttöloukulla • Verkko + atrappilintu ©Vincenzo Penteriani 99 Sulkasatoiset linnut • Vesilinnut • Lentokyvyttömiä sultasadon aikana Catching of moulting geese by Siberian Dolgans (Popov, 1937) 100 Rakettiverkot www.paulveron.com/ 101 Katiskapyynti • Kahlaajat • Talvilinnut ruokintapaikoilta • Ajurit tai syötit lintuyhdistyskuikka.net 102 Rengastyypit • Metallirenkaat – Alumiini – Teräs • Lukurenkaat • Värirenkaat 103 Metallirenkaat • kullekin lajille käytetään juuri oikeankokoisia ja tyyppisiä renkaita • käytössä oleva rengasvalikoima perustuu pitkäaikaisiin tutkimuksiin ja kokemuksiin • pääosa renkaista alumiinia, teräsrenkaita vesilinnuille, kahlaajille ja varislinnuille 104 Rengaskokoluettelo 105 Metallirenkaat • Yli 10 miljoonaa rengastusta • Renkaan lukeminen vaatii useimmiten linnun pyydystämisen • Isojen rengaskokojen lukeminen onnistuu esim. kaukoputkella • Hyvissä olosuhteissa pienetkin mahdollista lukea 106 Lukurenkaat • Metallirenkaan lisäksi • Muoviseoksia, joissa numerokirjainyhdistelmä • Kiinnitys nilkkaan, kaularenkaita hanhilla ja joutsenilla -> Lintu voidaan yksilöidä pyydystämättä 107 © Sami Lyytinen Valokuvaus apuna vasen jalka: lukurengas A210 va-pu oikea jalka: värillinen metallirengas E-23038 pu-mu Vårdö 2008 108 Vasen: CHV8 Oikea CT-119711 109 Värirenkaat • Yksilöllinen yhdistelmä värirenkaita metallirenkaan lisäksi • Pitkäjalkaiset lajit: kahlaajat, kurki • Useita vuosia kestävät erikoistutkimukset 110 Käsittely ja mittaaminen • Oikeat käsittelyotteet osattava! • Kaula etu-ja keskisormen väliin • Ote sallii mm siiven mittaamisen (pitely peukalolla ja etusormella) 111 Erilaiset otteet koon mukaan 112 Käsittely ja mittaaminen • Hyvät käsittelytilat ja avustajat vähentävät käsittelyaikaa • Perusmitat siipi, paino, rasva 113 Renkaan kiinnittäminen 114 Siiven mittaaminen • Ns. maksimimenetelmä • Siipi suoristetaan • Tarkkuus 1mm/0.5mm/0.1mm 115 Punnitus 116 Rasvaindeksi ja lihaskunto 117 118 Taudit • Hygieniasta on pidettävä huolta, jotteivät taudit pääse leviämään linnusta lintuun • Käsien desinfiointi • Lintujen kuljettamiseen käytettävien pussien desinfiointi • Ruokintapaikkojen puhtaanapito 119 Kiitos! • www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/ 120 Verinäytteiden otto luonnonvaraisista linnuista William Velmala Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto 121 Verinäytteet tutkimuksessa 1) Lisääntymis- tai stressihormonit 2) DNA – – – 3) 4) 5) 6) sukupuolen määritys isyystestit ja sukulaisuussuhteet evoluutiotutkimus (esim. populaatiogenetiikka) Aineenvaihdunnan lähtö- ja lopputuotteet Stabiilit isotoopit (muutto- ja ruokavaliotutkimukset) Verisolut ja immunopuolustus Taudinaiheuttajat – – – malaria Länsi-Niilin virus (WNV) lintuinfluenssa (Sheldon et al 2008/J. Avian Biol.) 122 Näytteenoton suunnittelu • Riskit, vaikutukset ja vaihtoehdot punnittava kriittisesti • Vaikuttavia tekijöitä: – – – – – linnun koko, rasvapitoisuus elintavat (lentosaalistajat, esim. pääskyt) elinympäristö (kuivat/kosteat biotoopit) ravinnon laatu (kasvi-/eläinravinto) ja saatavuus vuodenaika, vuorokaudenaika, sää 123 Veri vs. höyhenet • Höyhen- tai sulkanäytteiden otto yleistynyt DNA:n eristysmenetelmien kehittyessä – – – – lyhyt kouluttautuminen ei vaadi steriilityöskentelyä ei ongelmajätteitä säilöminen yksinkertaista • Soveltuu vain DNA- ja isotooppitutkimukseen – DNA:n saanto alhaisempi kuin verestä – tietyissä tapauksissa rasittavampi potilaalle • Myös muita menetelmiä – ulosteet, munankuoret, iho, pyyhkäisymenetelmät – perehdyttävä kirjallisuuteen – perinpohjainen harkinta (määrä, näytteenottomenetelmä jne.) 124 Tutkimustuloksia • Verinäytteenotto hyvin turvallista linnuille – haitat hyvin harvinaisia – toipuvat nisäkkäitä nopeammin • Kymmeniä tutkimuksia sekä aikuisista että poikasista – – – – – © Robert Royse, roysephotos.com pesimämenestys ja elinpiirin hallinta elossasäilyvyys ja kotipaikkauskollisuus päivittäinen ajankäyttö ruokinta-aktiivisuus ja muu poikashoito poikasten kehittyminen (Sheldon et al 2008/J. Avian Biol.) © Glen Tepke, flickr.com/photos/gtepke125 Näytteenottomäärä • Linnuilla veren tilavuus 6–7 ml / 100 g • Suositeltava näytteenottomäärä 10(–20) % veren tilavuudesta  0,6–0,7 % (~ 1 %) linnun painosta (muutetaan millilitroiksi) • Sinitiainen – paino 13 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 0,08 ml (80 μl) • Varis – paino 550 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 3,3 ml • Merihanhi – paino 3 500 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 21 ml • Ihmisillä verenluovutus 450 ml/5 000 ml = 9 % 126 Valmistelu ja näytteenotto • Välineistön valmistelu – näyteputki, neula, kapillaariputki, alkoholi, pyyhe • Linnun annettava rauhoittua tarvittaessa • Tiukka ote estää linnun liikkumisen ja vahingoittumisen • Höyhenet suitaan syrjään ja iho steriloidaan alkoholipyyhkeellä • Suoneen tehdään reikä, veripisara otetaan talteen – suurilla linnuilla mahdollisuus ottaa injektioruiskulla • Haavakohtaa painetaan pyyhkeellä 30 sekuntia 127 Valmistelu ja näytteenotto Linnun käsittely (Rengastajan käsikirja /LTKM) 128 Valmistelu ja näytteenotto Neulan injektointi • Injektioruiskun neula n. 30 asteen kulmassa • Neulan aukko alaspäin (suonta vasten) (Kramer & Harris 2010/J. Exot. Pet Med.) 129 Verinäytteen ottaminen • Olkavarsilaskimo – siiven alapinnalla – engl. brachial vein, wing vein • ”Säärilaskimo” – nilkkanivelen alapuolella, jalan sisäpinnalla – engl. medial tarsometatarsal vein, (femoral vein) • Kaulalaskimo – kaulan oikealla sivulla – engl. jugular vein • Varpaankynsi, räpylät, sydän 130 Näytteenottotavat Olkavarsilaskimo • Yleisin tapa • Tukeva ote linnusta – siipi ja jalat lukitaan • Peitinhöyhenet suitaan syrjään • Puhkaisu, kerääminen, tyrehdytys © Universitetet i Oslo, folk.uio.no 131 132 133 Näytteenottotavat Säärilaskimo (Kramer & Harris 2010/ J. Exot. Pet Med.) 134 Näytteenottotavat Kaulalaskimo • Pää etu- ja keskisormen välissä • Pikkurilli ja nimetön pitävät oikean siiven paikoillaan • Sisäkämmen ja peukalo pitävät vasemman siiven paikoillaan • Peukalo ja nimetön paljastavat kaulalaskimon • Näyte otetaan toisella kädellä (Hoysak & Weatherhead 1991/Condor) 135 Näytteenottotavat Kaulalaskimo 136 Näytteenottotavat Kaulalaskimo (Kramer & Harris 2010/ J. Exot. Pet Med.) 137 Kiitos! William Velmala [email protected] Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto 138 Koe-eläintoiminta uhanalaisten eläinten suojelussa: Esimerkkinä saimaannorppa • • • 16.11.2010 FM Marja Niemi Joensuun kampus 139 • Saimaannorpan suojelustatus • Radiotelemetriatutkimus – Tavoitteet – Luvat – Menetelmät • Tuloksia 140 Saimaannorppakannan levinneisyys 2009 2 20 17 58 11 5 1 102 14 5 9 18 4 Äärimmäisen uhanalainen (2008, IUCN) Metsähallitus: www.metsa.fi 141 Saimaannorpan ekologia- ja käyttäytymistutkimus  Suurimmat uhat : kalanpyydyskuolleisuus ilmastonmuutos elinympäristön pilaantuminen ihmislähtöinen häiriö Tutkimuskohteena erityisesti suojelun kannalta keskeiset kysymykset Lisäksi perustutkimusta, joka osaltaan ylläpitää tutkimuksen tasoa ja luotettavuutta 142 Radiotelemetriatutkimus: tavoitteet • • • • Nuorten yksilöiden levittäytyminen Elinympäristön käyttö ja liikkuminen Pesintäkäyttäytyminen Ihmislähtöisen häiriön vaikutus 143 Luonnonsuojelulaki 39§ ja 49§ Rauhoitussäännökset 39§ Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: • 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; • 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. • Selkärangattoman eläimen sellainen pyyntikeino, joka luonnonsuojelun kannalta on haitallinen, on kielletty. Tarkemmat säännökset kielletyistä pyyntikeinoista annetaan ympäristöministeriön asetuksella. (24.6.2004/553) Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset 49§ • Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 §:n, 42 §:n 2 momentin sekä 47 §:n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. 144 Luvat • Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) – poliisi • Eläinkoelupa • Metsähallitus 145 Radiotelemetria: kuutit 9 kuuttia otettu kiinni (20062010) 146 Aikuisten norppien seuraaminen •27 aikuista otettu kiinni (2006-2010) GPS / GSM •7 GPS-lähetintä kiinnitetty 147 •Kuutit: 5-7 paikannusta / viikko •Aikuiset: 2-7 paikannusta / vk •GPS: 5-30 paikannusta /vrk •Veden lämpötila / paine •Sukellukset •Lepoajat 148 Kolmen seurannassa olleen kuutin paikannuspisteet ja elinpiirit kalastusrajoitusaikana (15.4.-30.6.2008) 149 Kiitos! •Vastuullinen johtaja: Prof. Markku Viljanen •Projektitutkijat: FM Marja Niemi ja FM Miina Auttila Rahoittajat: ympäristöministeriö, Ossi ja Raija Tuuliaisen säätiö, WWF Suomi, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen kulttuurisäätiö, Pohjois-Karjalan rahasto, Fortum, 150 Särkänniemi, Fiskars, Elma, Eino ja Veikko Jumppasen säätiö