* 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus * Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 * Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta myöhemmin Ruovedelle Vaskuun * Tammerkosken tehtaiden velvoite 1927-28, kalaportaat korvattiin istutuksin, velvoite edelleen voimassa * 70-luvulle tultaessa taimenistutukset vuositasolla n. 40 000 kpl, pääasiassa 1v, 2k ja 2v * 1990-luvulta alkaen siirtyminen Pirkanmaalla pääosin 3k-3v kaloihin järvi-istutuksissa, myös pyyntikokoista * Jokipoikasistutuksia kunnostettuihin kohteisiin, viime vuosina myös mäti-istutuksia * * Merkittävimmät taimenen kutualueet menetetty * Koskia perattu 1700-luvulta tulvansuojelun ja myöhemmin uiton takia, kaikki tärkeimmät lisääntymisalueet padottu voimatalouden tarpeisiin jo ennen 1950-lukua * Arvio Kokemäenjoen vesistöalueen taimenen poikastuotantoalueista luonnontilassa n. 105 ha, vuosituottoarvio 50 000 vaelluspoikasta (Mäkinen 1972) * Istutuksilla korvataan menetettyä luonnontuotantoa, kompensoidaan jätevesihaittoja ja pyritään parantamaan arvokalakantoja * Monet kalastajat, erityisesti vapakalastajat, arvostavat lohikaloja ja toivovat kalaistutuksia * Kalatie vesistöstä toiseen on hieno juttu, mutta se ei lisää taimenkantaa, jos kutupaikalla on patoallas ja ränni. * Hankaloittamaan kalavesien järkevää käyttöä * Estämään luonnossa lisääntyvien keskeisimpien talouskalalajiemme pyyntiä ja monipuolista kalastuksen harrastamista * Vähentämään kotimaisen kalan käyttöä = lisäämään Norjan lohen kulutusta ja kauppataseen alijäämää * Luomaan ylimääräisiä ristiriitoja eri kalastajaryhmien välille * * Taimen rahallisesti merkittävin istukas viime vuosikymmeninä * Istutusten tuloksista melko vähän tutkittua tietoa 1980-luvulle tultaessa, vanhat merkintätulokset heikkoja, taimen harvinainen saalis * Taimenistutuksiin käytettävät varat lisääntyivät 1980-1990-lukujen taitteessa; isot velvoitteet Tampereen lähivesille * Tällä hetkellä istutustaso Pirkanmaalla n. 30 000 väh. 2-kesäistä kalaa vuodessa * * Systemaattiset Carlin- merkintäistutukset 1987− * Viivästetty / suora istutus, eri ikäisten kalojen vertailuistutukset samoissa vesistöissä * Istutusaikojen (kevät, alkukesä, syksy) ja istutuspaikkojen vertailu * Saalistietojen seuranta * Kassihinaukset ulapalle * Toisveden 2-v järvilohi-istukkaiden merkintää RKTL:n Enonkosken laitoksella keväällä 1990. * Ensimmäinen istutus Näsijärveen, Unnekiven salmeen 13.5.1987 * Carlin-merkintäerä 998 kpl 2-vuotiaita kaloja * Keskikoko 17,9 cm ja 53 g * Saalis 18 kpl, joista 3 mitan täyttävää * Huono tulos, kuitenkin: * 2 suurinta kalaa > 4 kg * Viivästetyn istutuksen verkkoaltaan kehikko hinauksessa kohti sijoituspaikkaa Pyhäjärven Rajasalmessa keväällä 1991. Verkkoallas valmiina taimenistukkaita varten 1990-luvun alussa Näsijärven Kiikkisensalmessa. Eero Einolan ja Hannu Koivuniemen takana kelluu ruokinta-automaatti altaan keskellä. Verkkoallas odottaa istukkaita Kyrösjärven Luhalahdella keväällä 1992. Istukkaiden vaellus muihin vesiin väheni hiukan ja isommaksi kasvatetut kalat antoivat jonkin verran paremman saaliin. * 100 1 kg/100 kg 80 "harmaa alue" 2 60 40 R² = 0,5362 20 0 220 250 280 310 340 370 mm * Keskeinen tulos 0 jäljettömiin? Vaskivesi, pohjoisosa Ruovesi Pälkänevesi 4 Tarjannevesi Toisvesi 7 5 40 R2 = 0,5744 30 3 haukisaalis 20 1 kg/1000 istukasta 6 Roine Näsijärvi, Näsiselkä kg/ha 8 60 taimensaalis 50 2 10 0 * K: Miksi 2v istukkaat hävisivät Ruoveden ja Tarjanneveden haukivesissä 2-vuotiailla käytännössä 0tulos, 3-vuotialla (oikealla) maakunnan parhaat merkintätulokset. Nykyisen mitan 60 cm täyttävä painaa noin 2,5−3 kg * Toisveden järvilohien kasvu Järvilohen kasvu Näsijärvellä 90 83 7,5 kg 80 Istutus 3-k tai 3-v 80 70 70 70 60 53 50 cm 40 56 65 5,4 kg 51 23 20 600 63 cm järvilohi 500 Kalanvilj.laitos Järvi 200 100 17 9 0 910 1 0 1 1995 * 67 cm järvilohi 300 33 26 22 700 mm 400 42 36 30 10 7,2 kg 800 2 3 1997 4 5 6 kasvukausia 2000 Ismo Kolari 1/2003 2 3 4 vuosia 5 6 80 alasvaeltaneita (%) 70 60 50 40 30 20 R2 = 0,6989 10 0 0 500 1000 1500 viipymä (vrk) * 2000 2500 Läpivirtausaltaista − kuten Pyhäjärvi − 2−3-v istukkaat vaelsivat nopeasti alavirtaan, aina Selkämerelle saakka. 4-vuotiailla (alla) vaellushalukkuus hiipuu ja saalis jää paremmin kompensaatioalueelle. 64000 4000 taimensaalis järvilohisaalis 56000 3500 taimenistutus järvilohi-istutus 48000 3000 40000 2500 32000 2000 kpl kg 24000 1500 16000 1000 8000 500 0 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Saalistiedot: KVVY; Piiroinen, Kivinen, Holsti. Istutustiedot: Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisteri. * 2009 Kalapassi-luvan lunastaneiden Järvilohisaaliit Näsijärven reitillä 2007 * 122 kalastajaa (47 % vastanneista) oli saanut mitan täyttävän järvilohen vuonna 2007 (Näsijärvellä mitta 45 cm 2006-2013) * 10 kalastajaa oli saanut 10-20 mitallista järvilohta, 1 > 20 kpl * Noin puolet vastanneista oli saanut järvilohia uistimella Lähde: Pirkanmaan Kalatalouskeskus/Turku AMK; Siivari. * Näsijärven Jänissaaren merkintäistutus 2005 Kalastustapa heittouistin muikkuverkko perho rysä täkyverkko verkko 27-40 mm yli 40 mm verkko verkko vetouistin Kaikki yhteensä Lähde: Pirkanmaan Kalatalouskeskus/Turku AMK; Siivari. Kpl 23 10 1 36 6 2 55 2 10 145 * % koko saaliista 15,9 6,9 0,7 24,8 4,1 1,4 37,9 1,4 6,9 100,0 Näsijärven järvilohisaalis 2002 Näsijärven järvilohisaalis 2008 vetouistin verkko muut * Saalistiedot: KVVY; Kivinen, Holsti. Yleiskalastusoikeuksilla tapahtuva kalastus ei sisälly tietoihin. 100,0 Näsiselän järvilohisaalis, keskeisimmät pyydykset (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 vetouistin 40,0 verkko 30,0 20,0 10,0 0,0 1994-1998 1999-2003 * Saalistiedot: KVVY; Piiroinen, Kivinen, Holsti. Yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvan kalastuksen saaliit eivät sisälly tietoihin. 2004-2009 80,0 Näsijärven taimensaalis, pääkalastustavat (%) 70,0 60,0 50,0 vetouistin 40,0 verkko 30,0 20,0 10,0 Saalistiedot: KVVY 0,0 1986 (Näsi- ja Koljonselkä) * Saalistiedot: KVVY; Mankki & Piiroinen, Kivinen, Holsti. Yleiskalastusoikeuksilla tapahtuva kalastus ei sisälly tietoihin. 2002 2008 70,0 Näsiselän taimensaalis, pääpyydykset (%) 60,0 50,0 40,0 vetouistin verkko 30,0 20,0 10,0 0,0 1989-1993 1994-1998 * Saalistiedot: KVVY; Piiroinen, Kivinen, Holsti. Yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvan kalastuksen saaliit eivät sisälly tietoihin. 1999-2003 2004-2009 Tällaisia saaliita ei koskaan saatu merkkikaloista! (Kuva Näsijärveltä 2000: Marko Lehtonen) * Carlin-merkintätulokset aliarvioivat rankasti istutusten saaliita ja onnistumista * Ei oikeaa kuvaa pyyntitavoista ja -ajoista * Tietoa lähinnä kalojen vaelluksista ja kasvusta * Myös vertailukelpoisia tuloksia eri kokoisten istukkaiden menestymisestä ja istutus menetelmien välisistä eroista * Kuva: Eero Einola 80 Vapaa-ajan kalastuksen järvilohisaaliit pyydyksittäin Suomessa 1998-2012 70 60 Verkko 50 Heittovapa 40 Perhovapa Vetouistin 30 Muu pyydys 20 10 Lähde: RKTL 0 2000 2002 * 2004 2006 2008 2010 2012 Vapaa-ajan kalastuksen taimensaaliit Suomessa 700 600 500 Verkko 400 Vapavälineet 300 200 100 Lähde: RKTL 0 2000 * 2002 2004 2006 2008 2010 2012 500 Vapaa-ajan kalastuksen taimensaaliit Suomessa 450 400 350 Verkko 300 Onki ja pilkki 250 Heitto- ja perhovapa Vetouistin 200 Muu 150 100 50 Lähde: RKTL 0 2000 * 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kysely Kalapassi-lupien lunastaneille (Pirkanmaan kalatalouskeskus; Siivari 2008) * Noin 70 % vastanneista piti järvilohi- istutuksia riittämättöminä, suurimmaksi syyksi oli mainittu, että ei ole tullut saalista * Arvosana 5,5 asteikolla 1-10 * Toiveita: alamittaa isommaksi, verkkokalastukseen silmäkoko ynnä muita rajoituksia, valvontaa lisää, enemmän istutuksia, isompia istukkaita, istukkaiden levittäminen laajemmalle alueelle, rauhoitusaika istutusten jälkeen * Istutukset kalastusta varten *Alamitoista * * * * * * V. 1990 istutusten tuotto 100 kg/1000 ist. ― nyt jopa n. 1000 kg/1000 ist. Aiemmin syötettiin istukkaat pääosin hauelle, nyt luonnollinen kuolevuus vähäistä Keskenkasvuisten kalastus aiheuttaa suurimman hävikin Vaikea löytää toimivaa ja helppoa ratkaisua kovan kalastuspaineen alaisilla vesillä Aika moni on valmis rajoittamaan toisen kalastajan kalastusta, mutta kuinka moni oikeasti omaansa? Tappiot kuuluvat pelin henkeen eikä niiltä voida kokonaan välttyä ― istutukset tuottavat myös kookkaita saalisyksilöitä ja joillekin niitä unelmakalojakin * Pääasiassa 3-v yli 30 cm kevätistukkaita * Velvoiteistutukset vähissä, huolehdittava * * * * * * rahoituksesta (Riittävä lupahinta + ”Käyttäjä maksaa” –periaate) Sekä järvilohta että taimenta sopivalla määrällä (~ 0,5 kpl/ha suuntaa antava) Istutuspaikat täysrauhoitus 1 kk Touko-heinäkuu ongelmallisin; vältettävä mahdollisuuksien mukaan alamittaisten uistelua ja muuta kalastusta Alamittaisten kalojen oikea käsittely ja vapauttaminen Vieheiden koukkujen vähentäminen ja järkeä myös vapa-/viehemääriin Ravintotilanne huomioon, kun on pientä muikkua, tulosodote paranee *unelmakaloihin Kiitoksia!